Mannerheimin esikuntajunan sijoituspaikka?

[Kurt Ristniemi]

Onko siitä tietoa, missä Mannerheimin esikuntajunaa säilytettiin silloin, kun se ei ollut käytössä? Päämajahan oli Mikkelissä, joten junaa arvatenkin säilytettiin lähistöllä.

Kuvan http://vaunut.org/kuva/514 kommentissa Heikki Kyyrö kertoo, että "Sota-aikana Hietasessa oli sivuraide, johon esim. Mannerehimin juna saatiin vedetyksi".  Tämähän ei vielä tarkoittane sitä, että Hietanen olisi ollut säilytyspaikka. Olipahan vain paikka, johon junan tarvittaessa sai?

[Tapio Nikula]

Jotenkin minulla on mielikuva, että olisin kuullut mainittavan Otavan satamaraiteen. Voin muistaa väärinkin. Mannerheim vietti yöt Otavassa, jonne matkattiin Mikkelistä autolla. Otava siis olisi ollut näppärä sijoituspaikka myös junalle.

[Reino Kalliomäki]

Kirjassa "Mannerheimin Saappaanjäljillä" (Helsingin Yliopisto, Maaseudun tutkimus-, ja koulutuskeskus, Mikkeli,  ISBN 951-45-6449-9, 1993) tekijä Pia Puntanen kertoo Mannerheimin asuinpaikoista, joita oli useita. Junamatkoja oli jatkosodan aikana 90, joista 58 Helsinkiin. Helsingin matkoilla pommituksen kohteeksi jouduttiin 4 kertaa. Koko junaa ei usein käytetty Helsingin matkoilla, vaan oma vaunu liitettiin aikataulun mukaiseen junaan. Matkoja oli siis keskimärin 2/kk ja niihin kului noin 8vrk/kk. Mannerheim yleensä poistui junasta ennen Mikkeliä (Hietanen, Otava, Hiirola). Päämaja oli hajasijoitettu. Rautatietoimisto oli Otavan kansanopistossa.
Arvelen, ettei junaakaan voitu säilyttää aina samassa paikassa.
Lisäys: Resiina 1/92, sivu 35 kertoo, että junan runkoa säilytettiin Mikkelissä, etelään johtavan radan varressa hiekkakuopalla. Kari Salon perusteellisessa artikkelissa mainitaan, että lämmitysveturi  piti junan lämpimänä, ja että matkaveturi tilattiin Pieksämäeltä. Juna oli lähtövalmis kahdessa tunnissa. Artikkelin nimi on "Ylipäällikön Juna", n. 14 sivua kuvineen.

[Martti Susitaival]

Esikuntajunan sijoituspaikka oli Urpolassa, jonka hiekkakuopalle johti sivuraide. Siellä oli myös aina 70-luvulle sakka Vapon ratapölkkyjen kyllästämö. 2000 luvun alussa kyllästämön pilaamat maat jouduttiin vaihtamaan. Paikalle on nyt rakennettu Tokmannin liikekiinteistö. Savonrata kulkee aivan muinaisen  Vapon  kyllästämön  ja Tokmannin vierestä.

Radiokeskuksen yhteydet erikoisjunaan n:o 1

Heinäkuussa 1941 Viestikomentaja antoi tehtäväksi asentaa B-radion VREH (P-12-6) Sotamarsalkan junaan.  Juna, joka oli nimeltään erikoisjuna n:o 1, oli sijoitettu Urpolan sivuraiteelle.  Liikkuvasta radioasemasta käytettiin nimitystä ”Marski”. Viestityshenkilöstö oli komennettu radiokeskuksesta. Yhteys erikoisjunaan muodosti yhden linjan Päämajan radioverkossa. Heinäkuun 17. päivänä 1941 käskettiin alikersantti Suomalainen erikoisjunan radiosähköttäjäksi. Hän sai mukaansa tarpeelliset aaltotaulukot ja liikennöintiohjeet.

Lähde: Päämajan salainen radiokeskus, Mikkeli 2015