Sekalaisia pieniä keskusteluja

[Timo Valtonen]

Erityistä ärtymystä minussa herättää termi business luokka, joka näkyy olevan kirjoitetun jopa vaunujen ulkoseiniin.  Löytyisiköhän vorgista VR:lle parempaa versiota kalliimman ja (mukamas) mukavamman ja tilavamman matkustusluokan nimelle?

Finnair aikoinaan lanseerasi businessluokkansa nimellä Executive Class, mutta se on nyttemmin unohdettu, koska suomalaiset väkisin laittoivat painon sanan väärälle tavulle, jolloin muodostui teloitusluokka. Niinpä Finnairin sivustolla käytetään nyt vain termiä bisnesluokka.

Venäjänkieliset kollegani aikoinaan ristivät lentoyhtiöiden businessluokat pizdetsklassiksi, jossa p-llä alkava perussana tarkoittaa alunperin samaa kuin suomenkielessä v-alkuinen nykyisin puhekielessä usein pilkun paikkaa osoittava sana.

Kepuliluokka olisi yksi vaihtoehto, mutta siinä on liikaa poliittista ja muutenkin negatiivista latausta. Parempia ehdotuksia?

[Topi Lajunen]

Olisiko tässäkin tapauksessa kyse ikärasismista?

Rasismi tarkoittaa rotusyrjintää, joten ikärasismi tarkoittaa ikärotusyrjintää, joka taas ei tarkoita oikein mitään, tai ainakaan sitä mitä sanan viljelijät ehkä yrittävät sillä tarkoittaa.

Oikea sana tuohon olisi luonnollisesti: ikäsyrjintä.

[Jorma Rauhala]

...ikärasismi tarkoittaa ikärotusyrjintää, joka taas ei tarkoita oikein mitään...

Käytäntö ja elävä elämä kehittyy eteenpäin ja näin on tässäkin tapauksessa jo tapahtunut.

Ikärasismi on mielestäni selkeä ja hyväksyttävissä oleva sana nyky-Suomessa. Se kuvaa hyvin niiden ihmisten kohtelua, joiden pitäisi käydä yhä töissä, mutta joita ei enää uusina työnhakijoina töihin kelpuuteta. Ja syntymävuosikymmenet näille ovat 1940-50-60. Useinmiten työhönottajat lienevät yllättävästi kuitenkin tätä samaa ikäluokkaa.

[Topi Lajunen]

Käytäntö ja elävä elämä kehittyy eteenpäin ja näin on tässäkin tapauksessa jo tapahtunut.

Kieli kieltämättä muuttuu - ja kehittyykin - mutta kielen yhtenä päätehtävänä säilyy silti ymmärrettävä viestintä. Tässä tapauksessa kuitenkin, kun sanalle "rasismi" on tarkka merkitys (rotusyrjintä, sana tullee suomeen siis englannista: racism = "race-ism", "rotuismi" ), ei sitä pitäisi laajentaa kaikkeen syrjintään. Tällöin sanan alkuperäinen merkitys lievenee, ja kohta kaikki "dissaus" on rasismia. Sanasta tulee nollasana, joka ei tarkoita oikein mitään. (Kohta täytyy ruveta puhumaan roturasismista?)

Etenkin, kun on olemassa täsmälleen oikea ja ymmärrettävä sana: ikäsyrjintä, herää kysymys, miksi sitä ei käytetä. Ehkä kirjoittaja yrittää saada sanomiselleen lisää pontta käyttämällä (virheellisesti) sanaa, joka herättää voimakkaampia reaktioita lukijoissa.

Tässä valossa väitän, että sanan ikärasismi käyttö ei ole toivottavaa kielen muutosta, eikä nyt ainakaan kehitystä.

[Juha Kutvonen]

Käytäntö ja elävä elämä kehittyy eteenpäin ja näin on tässäkin tapauksessa jo tapahtunut.

Kieli kieltämättä muuttuu - ja kehittyykin - mutta kielen yhtenä päätehtävänä säilyy silti ymmärrettävä viestintä.

Etenkin, kun on olemassa täsmälleen oikea ja ymmärrettävä sana: ikäsyrjintä, herää kysymys, miksi sitä ei käytetä. Ehkä kirjoittaja yrittää saada sanomiselleen lisää pontta käyttämällä (virheellisesti) sanaa, joka herättää voimakkaampia reaktioita lukijoissa.

Niinpä, vrt. rautatieharrastaja <=> junabongari.

[Tuukka Ryyppö]

Tulevaisuudessa, jos sanasta "rasismi" saadaan nollasana, joka korjataan sanalla "roturasismi", päästäneen näkemään sana "ikäroturasismi", jotta saadaan ilmaukseen lisää raflaavuutta.

[Joni Lahti]

Ikärasismi käsitteenä on loogisesti kehno. Sekä rasismi että ikään perustuva syrjintä ovat diskriminaatiota. Ensimmäisessä diskriminoinnin perusteena on etninen taikka kansallinen tai kielellinen tausta eli hyvin epäselvä rotu -käsite laajalti ottaen ja toisessa taas yksinkertaisesti yksilön ikä. Näiden lisäksihän eri yhteisöissä on muitakin diskriminoinnin lajeja: poliittinen syrjintä on hyvin tyypillinen, sosio-ekonominen syrjintä eli köyhät kyykkyyn -linja, sairauteen perustuva syrjintä, uskontoon perustuva syrjintä jne. Eivät ne ole kaikki siis rasismia.

[Jimi Lappalainen]

Tämä on eri aiheesta. En solvaa tällä ketään, mutta kuvan http://vaunut.org/kuva/43537 kuvatekstin sana "lyhyin". Se...se...se ei vaan ole niin. Lyhin! Ymmärrän myös ettei minun kaltaisiani pilkunviilaajia suvaita, mutta. Niin se vain on. Lyhin.

Omenoita vai omenia?

[Topi Lajunen]

Tämä on eri aiheesta. En solvaa tällä ketään, mutta kuvan http://vaunut.org/kuva/43537 kuvatekstin sana "lyhyin". Se...se...se ei vaan ole niin. Lyhin! Ymmärrän myös ettei minun kaltaisiani pilkunviilaajia suvaita, mutta. Niin se vain on. Lyhin.

Omenoita vai omenia?

Sekä lyhyin että lyhin ovat molemmat oikein. Samoin komparatiivimuodot lyhyempi ja lyhempi.

Omenatkin ovat molemmat oikein. Samoin kuin oikein ovat myös kaikki nämä monikon genetiivit: omenoiden, omenoitten, omenien ja omenain.

[Jimi Lappalainen]

Tämä on eri aiheesta. En solvaa tällä ketään, mutta kuvan http://vaunut.org/kuva/43537 kuvatekstin sana "lyhyin". Se...se...se ei vaan ole niin. Lyhin! Ymmärrän myös ettei minun kaltaisiani pilkunviilaajia suvaita, mutta. Niin se vain on. Lyhin.

Omenoita vai omenia?

Sekä lyhyin että lyhin ovat molemmat oikein. Samoin komparatiivimuodot lyhyempi ja lyhempi.

Ai, no minusta "lyhin" kuulostaa paremmalta. Harvoin olen kuullut käytettävän sanaa "lyhyin" 

[Esko Ampio]

"Lyhyin" on lyhyin muoto tuosta. Se rupeaa olla ok. Koska kielitoimisto hyväksyisi tuonkin "oikeaksi", "alkaa olemaan"- kanssa. Entä kaksoiskerakkeet!
Toisaalta, yleisesti, kun tämä pilkunviilaajaa vihaava porukka kirjoittaa ulkomaankieltä, käyttävätkö silloin ao. puhekieltä.

[Sami Hiltunen]

Minua taas rassaa nämä kirjoitusvirheet lukusanojen yhteydessä.
"2-eurolla." = kakkoseurolla? Tarkoitettu varmaan "kahdella eurolla". -> "2 eurolla."
"2:lla eurolla." Kakkosen perässä ei tarvita välttämättä sijamuotoa. -> "2 eurolla."
"21-vuotta." = Kaksikymmentäyksi vuotta. Ei tarvitse yhdysviivaa. -> "21 vuotta."
Vrt. "21-vuotias" kaksikymmentäyksivuotias.

Ärh. Enkä ole äidinkielen opettaja.

Ja "Sr1:dessä." Jossain pisti silmään lyhenne "1:kkönen".

[Timo Salminen]

Sekä lyhyin että lyhin

Sama hämeeksi: kaiken lyhempi.

[Joni Lahti]

Minulla nousevat niskavillat pystyyn aina, kun kuulen ilmaisun "puolta enempi" kun tarkoitetaan kaksi kertaa enempi. Jotenkin vain sekin on menossa hyväksyttyjen virheiden luokkaan. Muita ovat mm. "heiluu kuin heinäseiväs… po. heinämies” ja "ottaa lusikka kauniiseen käteen… po. kauniisti". Mutta linja näyttää olevan se, että jokainen saa kirjoittaa ja puhua omalla tavallaan, arvailkoot muut, mikä on viestin tarkoitus. Huono suunta.

[[Tunnus poistettu]]

Kun lähden kotoota reivaan kurssia siintä tavasta en luovuta. Ja vanhaa opettajaani lainaten: "Sain kerran seppeleen päähäni joka on vieläkin vuoteeni yläpuolella". Jätän pilkut pois jottei niitä alettaisi viilaamaan.

[Joni Lahti]

Pilkulla voi olla myös suuri merkitys. Tarina kertoo, että tsaarilta haettiin armahdusta Siperiaan tuomitulle. Vastaus tuli sähkeenä. Teksti kuului ”ARMOA EI SIPERIAAN”. Pitikö vastaus lukea ”Armoa ei, Siperiaan” tai ”Armoa, ei Siperiaan”, sitä oikeus ei osannut ratkaista. Siinä oli miehen elämä pilkun varassa. Menolippu ikuisuuteen tai elämä kotona.

[Joni Lahti]

Hassu on myös ohje nuorille isille. ”Ennen kuin maitopullo annetaan lapselle, on se pantava kuumaan veteen.” Kamala korrelaattivirhe!

[Esko Ampio]

Minulla nousevat niskavillat pystyyn aina, kun kuulen ilmaisun "puolta enempi" kun tarkoitetaan kaksi kertaa enempi. Jotenkin vain sekin on menossa hyväksyttyjen virheiden luokkaan. Muita ovat mm. "heiluu kuin heinäseiväs… po. heinämies” ja "ottaa lusikka kauniiseen käteen… po. kauniisti". Mutta linja näyttää olevan se, että jokainen saa kirjoittaa ja puhua omalla tavallaan, arvailkoot muut, mikä on viestin tarkoitus. Huono suunta.

Aivan, kuten sanonnat: "Veit kädet-/jalat suustani". Häijyä tekee myös jutut, jotka alkavat "elikkäs"- sanalla ja muutenkin "eli"-sanojen turha viljely.  "Niinkuettota":sta puhumattakaan. Tapasin taannoin eräällä palvelualalla henkilön, joka käytti puhuessaan "elikkästä" noin puolet puheajastaan. Silloin vihelsin pelin poikki.

[[Tunnus poistettu]]

Onko taivaalla salamia vai salamoita?   

[[Tunnus poistettu]]

Onko taivaalla salamia vai salamoita?   

Voi siellä olla molempia, edellisiä tosin harvemmin: esimerkiksi makkaratehtaan räjähtäessä.

[Joni Lahti]

Raivon partaalle saa yhtä älytön virhe kuin tuo ”puolet suurempi” toinen väärä ilmaisu ”huomioidaan” (to observe), kun tarkoitetaan ilmaisua ”ottaa huomioon” (to consider).

Psykologit käyttävät tutkimusmenetelmänään mm observointia, kun he tarkkailevat tutkittavaa. Siinä ei vielä oteta mitään huomioon, ehkä sitten myöhemmin. Urheilutoimittajat ovat huomioineet jo pitkään, nyt tauti on levinnyt laajemminkin toimittajien ja poliitikkojen puheisiin. Mitä ymmärrät lauseella: ”Radanrakennuksessa huomioidaan maaston luomat edellytykset”. Minusta siinä ei tehdä yhtään muuta kuin käydään katselemassa maisemia.

Joo, salamis from heaven. Sehän on tuttu juttu:)

[[Tunnus poistettu]]

Ja "Sr1:dessä." Jossain pisti silmään lyhenne "1:kkönen".

"Vihreä Sr1 H712:sta toisena veturina."

[Topi Lajunen]

"Vihreä Sr1 H712:sta toisena veturina."

Tällä sivustolla esiintyy lukuja 11-19 numeromuodossa ehkäpä poikkeuksellisen usein, johtuen kaluston tyyppitunnuksista. Noin ylipäätään noin pieni luku voitaisiin normaalitekstissä hyvinkin kirjoittaa sanoin, mutta tyyppitunnusten ja junanumeroiden kanssa se ei oikein käy päinsä. Tästä syystä tällä sivustolla Pertin kuvaamia virheitä esiintyy ehkä "normaalia" enemmän.

(Kieliopillisen) pilkun jälkeen tulee välilyönti. Sen sijaan huutomerkin ja kysymysmerkin eteen ei tule välilyöntiä (outo virhe: eiväthän samat ihmiset pisteenkään eteen sellaista näpyttele). Ja ei, useampi huutomerkki ei tarkoita, että huutaisi jotenkin lujempaa. Tai useampi kysymysmerkki ei tarkoita, että kysyisi jotenkin ponnekkaammin. Pisteitä sen sijaan voi kirjoittaa kolme... Mutta ei sen enempää. Eikä kahta. Yksi tai kolme.

[Pasi Hölttä]

Raivon partaalle saa yhtä älytön virhe kuin tuo ”puolet suurempi” toinen väärä ilmaisu ”huomioidaan” (to observe), kun tarkoitetaan ilmaisua ”ottaa huomioon” (to consider).

Psykologit käyttävät tutkimusmenetelmänään mm observointia, kun he tarkkailevat tutkittavaa. Siinä ei vielä oteta mitään huomioon, ehkä sitten myöhemmin. Urheilutoimittajat ovat huomioineet jo pitkään, nyt tauti on levinnyt laajemminkin toimittajien ja poliitikkojen puheisiin. Mitä ymmärrät lauseella: ”Radanrakennuksessa huomioidaan maaston luomat edellytykset”. Minusta siinä ei tehdä yhtään muuta kuin käydään katselemassa maisemia.

Joo, salamis from heaven. Sehän on tuttu juttu:)

Suomen kielen lautakunta pohdiskeli tätä huomioimista viitisentoista vuotta sitten, ja tuli siihen tulokseen, että merkitys 'ottaa huomioon' on jo vakiintunut kieleen, eikä sitä voi kovin suurena syntinä pitää. Tietysti hyvässä kielenkäytössä sitä kannattaa välttää, ettei sanan sekava menneisyys veisi kielikysymyksiä tuntevan lukijan huomiota pois itse asiasta. Monissa tilanteissahan huomioimisen kaksi merkitystä erottaa objektin sijasta (huomioida lintuja - huomioida linnut).

[Joni Lahti]

Suomen kieltä rämetettiin Auli Hakulisen johdolla noihin aikoihin rankasti. Ajatus kulki niin, että kun on tehty väärin ja tehdään yhä edelleen niin hyväksyttäköön siten väärä tulkinta pitkin hampain. Ehkä tuo ”puolet suurempi” –ilmaisu hyväksytään sekin? Ei kielilautakunta suositellut mitenkään huomioida –sanan toista merkitystä, vaan antoi periksi ”no olkoon sitten” –mentaliteetilla.

Ei objektin sijamuoto oikein riitä erottelemaan verbin todellista merkitystä. Tällä logiikalla ”huomioida lapsia” olisi huomioiden tekemistä lapsista, kun taas ”huomioida lapset” tarkoittaa lasten huomioon ottamista. Erottelu näin on todella keinotekoista ja hankalaa, eikä lukijoilta voida olettaa sen hallitsemista, sanoo Jukka Korpelakin. Tai ”huomioin puut pinossa” v. ”huomioin puita pinossa.” Onko ero täysin selvä, ei ole. On vain epäselvää kikkailua. Vielä lainaus Iltasanomien keskustelusta: ”….Miten haluaisit itsesi huomioitavan sängyssä?” Kumpaako merkitystä tällä ajetaan takaa? Höh… en tiedä, ei sijamuoto sitä paljasta.

Ja taas jäin tänne piparirillien sekaan, kuumuus kai sen tekee.