Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 17.08. 21:52 Seppo Rahja  
  Veturi korjattiin ja ainakin 12.12.2017 se veti pankkojunaa Kokemäellä kohti Raumaa (http://vaunut.org/kuva/124437?tag0=2%7CS​r1%7C3024).
kuva 31.07. 15:24 Seppo Rahja  
  Kiitos Topi selkeistä lisätiedoista! Olitko tuossa S 67:ssä oikein piikkipaikalla?
kuva 26.07. 01:05 Seppo Rahja  
  No niinpä tietenkin, Rautaruukki liikennepaikkana jäi elämään vaikka SSAB sen valloitti.
kuva 26.07. 01:05 Seppo Rahja  
  No niinpä tietenkin, Rautaruukki liikennepaikkana jäi elämään vaikka SSAB sen valloitti.
kuva 25.07. 21:21 Seppo Rahja  
  SSAB:lta Raahesta tulee tämä juna, Rautaruukkia ei enää ole. Ja tämä on nyt sitten ainakin lehtitietojen mukaan Suomen raskain juna, 5200 tn. Kostamuksen pelleteistä jalostettu ja myös Kiirunan malmia on mukana ja se tuodaan laivoilla Luulajasta.
kuva 29.06. 20:52 Seppo Rahja  
  Ilmastomuutos on globaaliongelma. Suomen osuus siitä on 0,13%. Eli olemme häviävän pieni tekijä sen aiheuttajana ja häviävän pieni tekijä sen torjunnassa.
Taivaalla lentää jatkuvasti 10.000-15.000 matkustajakonetta. Siis joka hetki. Eli se on aivan sama mitä me täällä Suomessa teemme. En muuten ole huomannut Finnairia syyllistettävän ilmastomuutoksesta, mutta sehän onkin valtiolle rahaa tienaava yhtiö. Suomessa ovat syyllisiä vain autoilijat. Hiili- ja turvevoimalat saavat työntää vielä surutta taivaalle hiilidioksiditonnejaan.
Ja entäs Puolan ja Saksan hiilivoimalat, Kiinan ja Intian päästöt, Venäjä ja USA...
Presidentti Niinistö puhui ihan oikealle yleisölle, niille jotka todellisuudessa pystyvät vaikuttamaan
globaaliin ilmastomuutokseen.
Suomessa Sitra haluaisi, hallituksen ja poliitikkojen nyökytellessä hyväksyvästi, auton omistajille lisäveroja ilmastomuutoksen nimissä. Siis veroja joilla ilmastoa ei pelasteta, ainoastaan valtion kassaan lisäveroja. Moniko poliitikko uskaltaa sanoa kuten Väyrysen Paavo: ilmastomuutoksesta turha vouhotus pois. No, mehän tiedämme miten Paavon kävi, mutta kuinka oikeassa hän oli.
Auton omistajien kohtelu on meillä vuosikymmeniä ollut aina sama: keppiä, ei koskaan porkkanaa.
Kuvasarja:
Havaintoja Mittbanan (Sundsvall-Storlien-Trondheim) radalta
 
06.06. 11:37 Seppo Rahja  
  Kiitos Matti korjauksesta. Uskomatonta miten sitä tulee sokeaksi omalle kirjoitukselleen, tuonkin kohdan luin moneen moneen kertaan...
kuva 28.05. 11:30 Seppo Rahja  
  Olipa tosi hyvä video yli-ikäisistä ratapölleistä!
kuva 27.05. 22:50 Seppo Rahja  
  Vakaumuksen syvällä rintaäänellä sanoisin ettei noista pölleistä vikaa kyllä puutu: jopa pöllin mittaisia ja reilusti syvempiä kuin pintahalkeamat ja lahoakin näkyy, sienikasvustoa pinnassa. Kyllä nuo kiskoautoliikenteen kestää ja ehkä tavaraliikenteenkin, mutta nopeus ei voi olla normaali. Sen nähdyn kiskoauton nopeus oli luokkaa 60 km/h. Harmi kun en havainnut nopeuskylttejä Norjan puolella. Elikkä jos liikennettä on vähän, radan luokituskin on sen mukainen.
kuva 27.05. 13:07 Seppo Rahja  
  Jaa'a, otapa tuosta selvää. Tämä sivusto http://www.jarnvag.net/lokguide/di3 kertoo sen olevan viimeisen, mutta ei kerro miltä vuodelta tieto on.
Kuvasarja:
Havaintoja Mittbanan (Sundsvall-Storlien-Trondheim) radalta
 
27.05. 12:48 Seppo Rahja  
  Kiitos Hannu kommentista! Matkan pääkohde oli se Atlantic Road ja sivutuote Mittbanan. Kolme kuvaa tältä radalta löysin vorgista, etukäteen kun olisi tutkinut olisi tämäkin kyltti: http://vaunut.org/kuva/100131?t=Storlien löytynyt sikäli kun se vielä siellä on. Mutta sattumalta viimeisen liikenteessä olevan Nohabin näkemisen jälkeen voi sanoa että BINGO.
kuva 25.05. 14:10 Seppo Rahja  
  Kukkofasaani uhmakkaana, tuleekohan reviiritaistelu?
kuva 13.05. 11:27 Seppo Rahja  
  Todella surullisia tapauksia. Ja turhia.
Lähtemättömästi jäi mieleen tragedia, se oli joskus 50-60 lukujen taitteessa, kun Oulussa Intiön ylikäytävällä äiti ajoi autollaan (musta Rover 75) lastensa kanssa lätän eteen. Lättä jarrunsa menettäneenä työnsi autoa lähes asemalle asti. Kaikki kuolivat.
Eikä siinä kaikki. Perheen isä oli kapiaisena Intiön kasarmilla ja oli sukeltaessaan lyönyt päänsä ja halvaantunut. Juuri sinä päivänä hän oli ensimmäisen kerran pystynyt kävelemään.
kuva 11.05. 15:08 Seppo Rahja  
  Vau, Lyötyn makasiinit. Enpä muista niistä kuvia täällä olleen. Huru painaa etelään ja oikealla puolella on idäntie. Mutta kolmas kiskopari, sitä en muista ollenkaan.
Kuvasarja:
Berliini heinäkuu 1990 - kun muuri oli murtunut
 
02.05. 22:21 Seppo Rahja  
  Meiltä ei ainakaan kukaan passeja kysellyt missään vaiheessa, olimme liikkeellä omalla autolla. Miksi junissa olisi kysytty?
kuva 30.04. 11:26 Seppo Rahja  
  'Lypsävillä lehmillä' en tarkoittanut pelkästään kaivosalaa, vaan silloin kävi mielessä Sonera, Kemira, Rautaruukki... Outokumpu on myynyt moninaisia toimintojaan mm. Bolidenille. Suomen valtio omisti Outokumpu Oyj:stä toukokuussa 2017 27,07%.
kuva 23.04. 11:18 Seppo Rahja  
  Norjalainen historioitsija Eirik Veum:
Norjan miehityksen alussa 9.4.1940 Saksan vaatimukset Ruotsille olivat:
”Ruotsin tuli ylläpitää neutraliteettia eikä osallistua sotatoimiin. Siksi Ruotsi ei saisi mobilisoida armeijaansa. Ruotsin laivaston tuli sallia Saksan laivaston operaatiot eivätkä ruotsalaiset alukset saisi tulla kolmea mailia kauemmaksi ulos tukikohdistaan. Ruotsin ei tulisi estää Saksan puhelin- ja sähkötysliikennettä Ruotsin televerkossa. Ruotsin malmitoimitusten tuli jatkua Saksaan niin kuin aikaisemmin. Kaikki brittien yritykset estää tämä tultaisiin ehkäisemään.”

Ruotsi jatkoi tavaratoimituksiaan Saksan aseteollisuudelle kesään 1944 saakka, ja amerikkalaiset kritisoivat tätä kovasti. Yhdysvallat uhkasi Ruotsia miehityksellä 13.4.1944, ellei Ruotsi lopettaisi kuulalaakerien toimittamista Saksalle. Lisäksi amerikkalaiset vaativat Ruotsia lopettamaan sotilaallisen avun Suomelle. Normandian maihinnousun jälkeen Ruotsin vientiä Saksaan alettiin vähentää asteittain. Liittoutuneet ja erityisesti amerikkalaiset olivat sodan jälkeen erittäin kriittisiä Ruotsia kohtaan sen vientitoimituksista Saksaan. He katsoivat, että sotaa oli pitkitetty tämän tosiasian johdosta ja amerikkalaisia kaatunut Ruotsin toiminnan vuoksi.
kuva 22.04. 11:45 Seppo Rahja  
  Olisikohan tässä nyt säänkestävä teräs eli corten-teräs, joka kuparilla, kromilla, nikkelillä ja fosforilla niukasti seostettu teräslaatu, jonka pinnalle muodostuu ulkoilmassa hapen ja kosteuden vaikutuksesta oksidikerros. Pintaan muodostuva tiivis oksidikerros estää korroosion jatkumisen syvemmälle.

Oksidikerroksen muodostumisen jälkeen säänkestävät teräkset saavat ruskeanoranssin, ruosteen värin. Himmeä väri vaihtelee voimakkaasti pinnan märkyyden mukaan: kuivana lähes oranssi pinta on märkänä tummanruskea.
Kuvasarja:
Keväinen Kiiruna-Narvik
 
22.04. 11:18 Seppo Rahja  
  Kiitos Hannu kommentista! Kaksoisraiteesta ei ollut havaintoa, eikä kahta vakiokäyntiä asemilla, Björkliden ja Straumsnes, uskaltanut tehdä lumisohjoisen tien vuoksi. Mäkeen jäänti olisi ollut taattu etuvetoisella asuntoautolla.
kuva 21.04. 11:40 Seppo Rahja  
  Jaahas, Pajalan rautamalmikaivos on näköjään vuosi sitten avattu konkurssin jälkeen ja ovat rakentaneet Narvikiin oman malmisataman. Yksi vaihtoehto oli malmin kuljetukselle Suomen kautta Kolarin rataa pitkin Röyttään, mutta 'suuruuden ekonomia' ratkaisi Narvikin eduksi. https://www.kaunisiron.se/
kuva 20.04. 00:15 Seppo Rahja  
  Näin arvelinkin olevan, mutta kun en keksinyt tuolle välivaunulle virallisempaa nimeä. Välivaunuihin on valettu betonilaatta kyytiin, ettei keveydestä tule ongelmia.
kuva 06.04. 14:13 Seppo Rahja  
  Taitaa ajankohta 1949-50 olla oikeampi, koska sen jälkeen muutettiin Keski-Suomesta Pohjois-Suomeen, enkä varmaankaan sieltä olisi noin vain päässyt Turun matkalle.
Kyllä kai siellä vaunussa sai liikkua, mutta asemies tuulikaapissa rauhoitti kummasti istumaan paikoillaan. Ei se vartija matkustajista välittänyt, oli omissa oloissaan. Ovi-ikkunoiden peittämisestä ei ole mitään muistikuvaa. Miesmuistista ei tuolta matkalta muuta irtoa, tämäkin ylittää melkein jo inhimillisyyden rajan… : )
kuva 05.04. 10:47 Seppo Rahja  
  Näissä Ruotsin lätissä on selvästi alakuloisempi ilme kuin suomalaisissa serkuissaan: puskinvalot alempana. Vrt. http://vaunut.org/kuvat/?u=916&d=18.01.2​019&ns=1
kuva 17.03. 13:49 Seppo Rahja  
  Jaahas, onko niin, että nämä 4-akseliset Nohabit ovat aina olleet sähkövetureita?
kuva 06.03. 18:34 Seppo Rahja  
  Eikö aukea kuvasarjan tekstissä oleva Google Mapsin linkki? Google Maps tuntee myös "Utsiktpunkt Öresundsbron". Turning Torso on alle 10 km päässä takaoikealla kuvaajasta.
kuva 01.03. 17:51 Seppo Rahja  
  Eilen illalla oli revontulia ja ensi yöksi luvattu myös. Lappi ei tuota pettymystä aasialaisille.
kuva 13.02. 10:48 Seppo Rahja  
  Näillä Ruotsin lätillä on jotenkin alakuloisempi ilme kuin suomalaisilla: puskinvalot ovat kovin alhaalla, ovat jopa puskimien kohdalla. Vrt. http://vaunut.org/kuva/130782?u=916&d=18​.01.2019&ns=1
kuva 12.02. 17:07 Seppo Rahja  
  Tämä Niederfinowin laivahissi toimii 4 x 55 kW sähkömoottorilla eli 300 hv:lla (vrt. ranskalaisten 2000 hv).
kuva 08.02. 23:29 Seppo Rahja  
  Jos HP käyt Rendsburgissa, käy myös katsomassa valtavaa laivahissiä (Schiffshebewerk Niederfinow, valmistunut 1934), Berliinistä koilliseen 50-60 km, ellet ole jo siellä käynyt. Yhdellä hissillä (36 m nousu) korvataan neljä sulkua, 11000 laivaa käyttää sitä vuosittain ja kapasiteetti onkin käynyt pieneksi: viereen rakennetaan vielä isompaa, joka valmistuu 2019.
https://www.google.fi/maps/place/Schiffs​hebewerk+Niederfinow/@52.676282,13.45525​24,9.52z/data=!4m5!3m4!1s0x47a9c15e126a2​c71:0xc5310c66d6cfbed7!8m2!3d52.8492196!​4d13.9407854
kuva 03.02. 16:03 Seppo Rahja  
  Nyt toinen kuva poistui, mutta väärä. No, eipä tässä käynyt kuinkaan, korjataan tämän tekstiä.
kuva 03.02. 14:06 Seppo Rahja  
  Apua! Miten tämä tuplakuva poistetaan. Miksi tämä on niin vaikeakäyttöinen?
kuva 17.01. 15:13 Seppo Rahja  
  Saattaapa kuitenkin olla vertailukelpoisia. Ei tehtaat ilmoita pienempiä lukuja jos suuriakin on käytettävissä, sehän on PR:ää tehtaalle.
Kuvasarja:
Bodenin risteysasema
 
17.01. 11:10 Seppo Rahja  
  Kiitos Hannu! Olisiko olleet juuri sinun kuvat, jotka innoittivat vuosi sitten Bodenissa käymään eka kerran.
kuva 16.01. 22:04 Seppo Rahja  
  Etummainen virrotin ylhäällä.
kuva 16.01. 18:28 Seppo Rahja  
  Vertailun vuoksi: Sr1 3280 kW
Sr2 5000 kW
Sr3 6400 kW
kuva 16.01. 17:46 Seppo Rahja  
  Kummassa on enemmän tonneja, Narvikin malmijunassa vai tässä? Ainakin malmijunien veturit ovat Euroopan eliittiä: http://vaunut.org/kuva/48673?u=916&d=15.​05.2008&ns=1
kuva 16.01. 17:34 Seppo Rahja  
  Viime helmikuussa käydesssäni oli vielä Rc4-troikka: http://vaunut.org/kuva/125405?s=1.

Ei pakkasta ollut kuin 12-14 astetta ja pikkuisen pohjoistuulta, mutta kun asemalla tallusteli tekemättä mitään, niin kesti kauan ennenkuin sai varpaat lämpimäksi kotimatkalla.
kuva 14.01. 11:32 Seppo Rahja  
  Vanha linjaus kulki siis saman maantiesillan kautta, josta kuvakin on otettu. Jos vuonna 1935 ei siltaa ollut, ehtikö suomalaiset sen rakentaa? Netistä en pikahaulla löytänyt vastausta. Kartta nykytilanteesta, jossa vanhaa linjausta on vielä näkyvissä: https://www.google.fi/maps/@60.7342701,2​8.683968,6018m/data=!3m1!1e3
kuva 12.01. 13:41 Seppo Rahja  
  Ruotsissa ja Norjassa Kölivuorten takia sataa paljon enemmän ja useammin lunta (ja vettä) kuin meillä. Lisäksi suuri osa radoista sijaitsee korkealla merenpinnasta, esim Ruotsin Inlandsbanan. Syksyisin/keväisin rannikolla voi tulla vettä, mutta tunturissa lumena. Kiiruna-Narvikin maantiellä, joka siis seuraa lähes koko ajan malmirataa, on nähtävissä valtavia poralinkoja, joilla lumimyräkän jälkeen avataan tie. Sama se on tehtävä radallekin, vaikka siellä pahimpiin paikkoihin on rakennettu lumisuojia/katoksia.
kuva 06.01. 22:37 Seppo Rahja  
  Kerran kauan sitten meidän firman lakimies ilmoitti lähtevänsä Tampereeseen.
kuva 06.01. 14:34 Seppo Rahja  
  "Pitkän" pään käyntisillat ovat kovin ylimitoitettuja. Onkohan syynä se, että polttoainetankki on pitänyt saada mahdollisimman suureksi minkä vuoksi toista teliä siirretty.
kuva 01.01. 14:57 Seppo Rahja  
  Kahden päätunnelin välissä on kiskoilla varustettu huoltotunneli, kapearaiteisuus saattaa liittyä siihen.

Tunnelin molempien päiden maissa on yhteensä 120 milj. asukasta + mannereuroopan sadat miljoonat potentiaaliset käyttäjät. Vuonna 2014 tunnelia käytti 10 mlj. matkustajaa. Voittoa tunneli tuotti eka kerran 13 vuotta toiminnan aloittamisesta. Tuo kaikki osoittaa Helsinki-Tallinna tunnelin mielettömyyden. Suomessa ja Virossa on yhteensä 6.8 milj. asukasta.
kuva 01.01. 11:13 Seppo Rahja  
  On kyllä maisemat kohillaan. Tuolta kohdin on Alpit vielä ylittämättä, josko ens kesänä.
kuva 28.12.2018 18:52 Seppo Rahja  
  Ai että, kylläpäs tulee nuoruusmuistoja mieleen. Tuossa on veturi, Pässi, Henschelin valmistama, jota kaverin isä ajoi noin 25 vuotta, jäi 70-luvulla siitä eläkkeelle. Tulistettua höyryä tankattiin voimalaitokselta säiliöön ja sillä veturi toimi nelisen tuntia. VR:n miehet ihmettelivät miten noin pieni voi olla niin vahva, siitä kai se sai nimensäkin. Kerran kuulemma, toisen veturinkuljettajan aikana, veturi oli tankattu, mutta putken irrotus unohtui ja Pässi lähti kuin ohjus ja kesti hetken ennenkuin kuski toipui säikähdyksestä ja sai hillittyä Pässin menoa. Kiskoilla oli pysynyt.

Ei sementtiä (?) kasuunityömaalle tuosta Nuottasaaren laiturista viety. Olin lautapoikana ensimmäisen kasuunin rakennusaikana, taisi olla juuri kesä -64. Kasuunin betoni tuotiin valmiina eli kunnon tie oli Vihreäsaareen perille asti. Pumppubetoniautoja ei vielä oltu keksitty, ainakaan Suomessa, mutta valmisbetoni paineella työnnettiin putkea pitkin kasuunille, matkaa oli kymmeniä metrejä. Urakoitsija oli Paalurakenne Oy Helsingistä.
kuva 27.12.2018 14:25 Seppo Rahja  
  Keski-Norjassa Flåm-Myrdal radan pituus on 20 km ja nousu 866 m korkeuteen eli kaltevuus 4,3 %. Ja pito tulee vain kitkasta rautapyörien ja kiskojen välillä. Junan molemmissa päissä on veturi.
kuva 27.12.2018 02:09 Seppo Rahja  
  Kuvaussuunta on koilliseen eli aurinko on nousemassa ja juhannuksen tienoilla kun on noin korkealla tuossa suunnassa.
kuva 14.12.2018 00:05 Seppo Rahja  
  Eikös kukaan vorgilaisista ole mennyt junalla vuokra-aikana Porkkalan alueen läpi? Ainakaan kommentteja ei ole näkynyt. Muistan loppuikäni kun isän kanssa mentiin junalla Turkuun ja oli päiväsaika, mutta ikkunat rämäytettiin teräsluukuilla kiinni ja vaunun sisällä konnari kävi sytyttämässä jokaisen lampun erikseen. Ei ollut sähkövaloja, tulitikulla ne sytytettiin, liekö Tilley-lamppuja tai vastaavia. Hämärä muistikuva on myöskin aseellisesta vartijasta vaunun päädyssä. Elettiin 1950-luvun alkua, en muuten muistaisi mitään, mutta en osannut kirjoittaa enkä lukea. Luukutusaseman täytyi olla Kauklahti (Luoma) ja luukut sai avata Tähtelässä.
Wikipedian mukaan läpiajo-oikeus suomalaisille tuli 1947, mutta luukutettuna.
Porkkalan vuokra-alue oli Neuvostoliitolla 29.9.1944-26.1 1956 ja palautettiin sopivasti presidentinvaalien alla. Ensimmäinen ikkunaluukuton juna Porkkalan halki kulki 21.12 1955.
Alun alkaenkin Porkkala oli ollut Neuvostoliitolle kallis, pieni ja vaikeasti huollettava tukikohta.
Kuvasarja:
Kempeleen junaturma 5.5.1977
 
28.11.2018 14:24 Seppo Rahja  
  Muistaakseni Kempeleen vaihdemies (?) oli astunut korkin päälle...
Kuvasarja:
Kempeleen junaturma 5.5.1977
 
28.11.2018 12:39 Seppo Rahja  
  Tilanne taisi ollakin toisinpäin eli että pikajuna päästettiin Kempeleestä rataosuudelle, jossa malmijuna oli ollut tulossa Nokelasta jo useamman minuutin ajan.
kuva 27.10.2018 17:27 Seppo Rahja  
  Luin taannoin jostain itäsuomalaisesta pikkukorjaamosta, jonka omistaja kehui että kyllä, kyllä hän korjaa kaikkia autoja. Mutta sitikkaan hän ei koske.
kuva 11.09.2018 12:30 Seppo Rahja  
  No joo, onhan Siilinjärvellä kaksi kolmioraidetta, mutta ne ovat 4 km päässä toisistaan.