Kaaosta luvassa huomiselle? Helsingin lähijunaliikenne seisahtuu keskiyöllä

[Eljas Pölhö]

Minä olen kyllä tässä asiassa (lyhennetyt valmistusajat/kääntöajat) täysin veturimiesten puolella.

Simo kysyi "oikeaa ongelmaa". Jatkuvasti junassa matkaavan kohdalla (siis minulle henkilökohtaisesti suuri ärsytys) on ainakin junan jääminen myöhään kun pitää odottaa kuljettajaa tai muuta henkilökuntaa toisesta junasta. Ratatöiden hankaloittamalla työmatkavälilläni tämä on jatkuva ongelma. Päivän lakko on p-mainen harmi kun kohdalle sattuu, mutta tuo toinen ongelma on nyt kestänyt pari vuotta. Ei luo turvallisuuden tunnetta sekään, kun kuski hyppää "lennossa" vastaantulevasta junasta ja lähtee ajamaan (kun edessä on ratatöiden takia jatkuvia muutoksia).

VR:n johdon(?, vai Liikenneviraston? vai Trafin? vai Taivaan lahjan?) keksimät vihreät turvaviivat, höyryveturien sn 20 vaihteissa tai laituripolun ylitys sn 80 jne. tuovat minulle mieleen työn, jota tehdään, jotta näyttäisi että tehdään töitä. Kun ei ole oikeata työtä tarjolla. Paljon suurempi riski tulee siitä, että ihmisillä on liian kjiire, eikä voi tehdä työtään kunnolla. Onko kukaan huomannut, että kiireessä tulee tehtyä huonoa työtä tai jopa mokia? Ei ole kiva istua junassa, jos kuljettaja tekee jonkun mokan.

Henkilökunnan vähentäminen ja työtehtäviin varatun ajan vähentäminen on saanut jo ihan älyttömät mittasuhteet. Ja kaikki vain siksi, että muutama harva saisi vähän enemmän bonusta tai osinkoa. Tämä ei koske nimenomaisesti VR:n toimintaa, vaan yhtä lailla autonkuljettajia, raitiovaunukuljettajia, toimittajia, asentajia ym. Joku aika sitten varikoilla lyhennettiin valmistumisaikaa jokunen minuutti, jollakin varikolla taisi olla vain 1 tai 2 minuuttia. Mitähän järkeä siinäkin oli. Ulkopuolisesta kuulosti naurettavalta pelleilyltä.

Yllättävä lakko saattaa aiheuttaa pitlkämatkalaiselle suuria ongelmia muuttuneiden yhteyksien vuoksi ja etenkin taloudellisesti. Vakuutusyhtiöt ovat kärkkäitä vetoamaan force majeuriin jos lentokone tai juna lakkoilee. Kokemusta on. Tasan ei kuitenkaan käy onnenlahjat, sillä duunari ei taida saada jäädä pois työstä samasta syystä. Sitäkin voisi parantaa. Juna lakossa = ei tarvitse mennä töihin jos on kuukausilippu. Toisi varmaan vähän uutta puhtia neuvotteluihin kun asia koskettaisi vähän toisella tavalla?

[Eero Karttunen]

Nyt noissa kiristyksissä on menty niin pitkälle, että turvallisuus on vaarassa, kuljettaja ei enää ehdi tehdä kaikkia ennen lähtöä tarvittavia asioita, esin. ETJ:n tietoihin tutustuminen. Tämä on turvallisuusriski!

Hmm! Jos kuljettaja tuo esim. K-junan Helsinkiin raiteelle 2 ja vaihtaa junan päätä, niin silloinhan hän lähtiessään takaisin K-, N- tai I-junalla päärataa pitkin  jo ennestään tietää ihan tasan tarkkaan, mitä tämänradanpätkän osalta ETJ-tiedoissa on sanottu. Toki hänen täytynee päivittää tietonsa mahdollisten aivan uusien tietojen osalta. Mikä mahtaa aikamääräisesti kulua vilkaisuun, onko ETJ:hin tullut tällä välin uutta tietoa tämän radanpätkän osalta?

Suunniteltua uutta systeemiä on mainostettu vanhaa systeemiä paremmaksi nimenomaan vetoamalla siihen, että kuljettaja lähtee takaisin samaa rataosaa pitkin kuin mistä on juuri tullut. Silloin junaan löytyy kuljettaja, kun hän on juuri tuonut saman junan Helsinkiin, vaikka jollain toisella rataosalla olisi liikennekatko. Esimerkkinä on esitetty, että jos rantaradalla on liikennekatko, niin enää ei voisi tapahtua niin, että K-juna peruutetaan sen takia että junaan tulossa oleva kuljettaja on juuttunut ruuhkaan Leppävaarassa.

[Tuukka Ryyppö]

Näin ensialkuun sanottakoon, että kaiken sen, mitä tästä lakosta tiedän, olen kuullut julkisesta mediasta ja päättelyni perustuvat siten kokonaisuudessaan sellaiseen tietoon, joka kenellä tahansa meistä olisi saatavissaan.

Tavallisena matkustajana on vielä pakko kysyä juuri tästä edellä olevasta asiasta viisailta "rautalangasta vääntäen" selitystä, kun oma järki ei oikein ymmärrä asiassa piilevää veturinkuljettajien ongelmaa.

Siis jo vuosikausia kun I- juna on tullut Tikkurilaan tai K- ja N-junat ovat tulleet Keravalle, junan kuljettaja on kävellyt junan vastakkaiseen päähän ohjaamoon ja laittanut junan lähtökuntoon. Jos on pissahätä, niin hän on käynyt junan päätä vaihtaessaan junan vessassa pissalla. Ja viiden minuutin kuluessa on juna näyttänyt olevan valmis kotimatkaan.

Enpä kyllä muista, että siinä välissä olisin ikinä nähnyt kuljettajan vessassa käyvän. Ehkä niin joku tekee joskus, mutta silloin saakin sitten jo kiirehtiä saadakseen junan ajoissa liikkeelle. Lisäksi kannattaa muistaa, etteivät kaikki veturinkuljettajat ole miehiä. Vaatisi lainsäädäntömuutoksen, että junien vessoihin saataisiin sellaiset järjestelyt, ettei niissä ympäri seiniä kuseksiminen olisi niin yleistä, joten en oikein tahtoisi lähteä vaatimaan kuljettajilta kyseisillä pöntöillä istuskelua.

Selittakääpä nyt siis junamatkustajille ihan ymmärrettävällä kielellä, mikä on tässä on se ongelma, josta nyt lakkoillaan.

Lakon syy ei käsittääkseni liittynyt mitenkään suoraan työnantajan vaatimuksen sisältöön, vaan siihen, että yllättäen ilmestyi kokonaan uusi tapa vaatia. Kun ennen asioista on sovittu ensin asiasta keskustelemalla (lue: peistä vääntämällä), nyt asia hoidettiin ilmoitusasiana. Kyseessä on tilanne, jossa ihmisiltä käytännössä viedään oikeus käydä vessassa ja lisäksi ohjataan heitä tekemään työnsä huolimattomasti (koska ihmiselle tyypillisesti on tärkeää, että oma työ on hyödyllistä, mahdollisuus hoitaa ammattinsa niin, että voi olla toiminnastaan ylpeä, on aika tärkeää meille ihmisolennoille!).
Nyt on yllättäen ja ilman ennakkovaroitusta siirrytty käytäntöön, jossa näin isosti työolosuhteisiin vaikuttavista asioista ei edes keskustella. Yhtään. Ehkä ennenkin asiat ovat lopulta menneet niin kuin työnantaja on jo ennen keskustelua vaatinut, mutta oikeasti, se että tuollaisia päätöksiä tehdään ihan vaan sanelupäätöksellä, se ei vaan ole ok. Ja vaikka tätä päätöstä pitäisi sisällöltään vähäisenä, päätöksen toteuttamisen tapa on silti paha. On tärkeää, että heti kun ensimmäisen kerran tulee tuollainen täysin ilman ennakkokeskustelua tehty päätös, näytetään riittävän vahvalla eleellä, että tämä ei käy!
Jos tuollaisen uuden päätöksentekotavan kanssa nimittäin ensimmäisellä kerralla katsoisi läpi sormien, saisi olla varma että kohta kaikenlaisia mielenkiintoisia ylläri-ideoita alkaa tulla kuin liukuhihnalta. Ja jos johto on ensin totutettu siihen, että tuollainen kyllä menee ongelmitta läpi, tilanteen korjaaminen ei enää hoidukaan yhden päivän lakolla, vaan on paljon vaivalloisempaa. Mitä suurempi puu, sitä kovempaa se rytisee kun se kaatuu, sanotaan. Parempi reagoida heti riittävän isosti kuin yrittää toivoa, että "ehkä ne on kilttejä ja jatkossa viitsii varoittaa ajatuksistaan etukäteen, jos me oikein nätisti pyydetään".

Eli vielä kerran alleviivaten:
Kuljettajat eivät siis (ainakaan YLE:n uutisen mukaan) menneet lakkoon työaikojen muutosten takia, vaan siksi, että työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta merkityksellisistä asioista alettiin määrätä ihan vain lätkimällä päätöksiä sen sijaan, että niistä olisi kerrottu saati keskusteltu etukäteen.

[Tuukka Ryyppö]

Tää keskustelu kääntöajoista on ihan mielenkiintoinen ja siihen mielelläni osallistun, vaikkei se itse lakkoon mitenkään liitykään. Ylläpito lohkaissee omaksi ketjukseen, jos kokee tämän liian offtopikiksi.

Ymmärrän että rautatiepuolella tehdään joitain asioita erilailla, kuin esim. Helsingin metrossa, mm. tuo Ennakkotietojärjestelmä (ETJ) ja Raili-puhelimen käyttö. Mutta silti tulee väkisin mieleen, että VR:llä tehdään joitain asioita tarpeettoman monimutkaisesti: Ei kai kuljettajan työpäivä ole joka päivä erilainen (l. työvuoron ohjelma tulostettavissa etukäteen, esim. edellisenä päivänä) ja kalustomuutoksetkin lienevät aika triviaaleja yleensä.

En ole kuljettaja, mutta päättelisin heillä asian menevän tietysti samaan tapaan:
Työpäivä voi ihan oikeasti muuttua hyvinkin spontaanisti. Suomen rautateiden verkko on kokolailla monimutkaisempi himmeli kuin Helsingin ratikkaverkko tai Helsingin metroverkko. Rautateillä työvuorojen sisältöön tulee paljon herkemmin muutoksia kuin ratikoissa tai metroissa. Pidä mielessä, että rautateihin kuuluu paljon muutakin kuin henkilöliikenne.

Meillä ratikkapuolella työnjohto muuten soitti joko kuljettajan kännykkään, tai taukotilan ns. Lepakkopuhelimeen, jos jonkun työntekijän työvuoroihin oli tullut jotain oleellista muutosta. Kovinkaan usein tätä ei tapahtunut.

Kyllä tällaisesta ainakin konnuhtööreille ja junamyyjille soitellaan kans. Siis kotiin, ennen työvuoron alkua. Olettaisi, että kuskeille on sama juttu. Mutta ehkä siksi, että junat on sekä paljon raskaampia että nopeampia kuin ratikat, kuskille on haluttu antaa mahdollisuus hoitaa asiat itse. Sen lisäksi, että asiat tulevat puhelimitse, ne on tärkeää voida tarkistaa myös itse työvuoron alussa. Rautateillä se vastuu asioiden hoitumisesta oikein on viime kädessä kuljettajalla, jolloin kuljettajan on voitava tarkistaa kaikki asiat omin silmin. Niin siis kannattaa tehdä myös siinä tapauksessa, että asiasta on jo soitettu kotiin paria tuntia aikaisemmin, koska niin lisätään turvallisuutta. Jos ratikalla suistuu kiskoilta, aiheuttaa hengenlähdön korkeintaan kouralliselle matkustajia, eikä ympäristötuhonkaan riski ole valtaisa. Junalla tilanne on tämän suhteen aivan erilainen, joten suurempi varovaisuus on nähdäkseni perusteltua.

Miten tuo menee nykyään ja miten se menisi VR:n ehdotuksen mukaan: Kuinka kauan kuljettajien (ja konduktöörien) olisi ajettava junia noilla 10 minuutin kääntöajoilla Helsingissä? Nimittäin, ei tuo ainakaan raitiovaunua ajaessa ollut mikään ongelma ajaa 2 tuntia (l. 2 kierrosta) putkeen esimerkiksi linjaa 10, eli Pikku-Huopalahti - Kirurgi. Kirurgille jäi aikaa huimat 1-2 min (kyllä!) ja Pikku-Huopalahteen noin 5 min. Pikku-Huopalahdessa ehti hyvin käydä vessassa, kun liikenne oli loppujen lopuksi yleensä kohtuullisen täsmällistä ja vaunun sai pysäköityä noin 10 metrin päähän wc:n ovesta.

Tuossa implikoitkin, että ratikkakuskilla oli jokaisella kierroksella mahdollisuus vessakäyntiin. Helsingin rautatieasema on aika iso paikka. Jos tulet A-junalla raitelle 19 ja myös jatkat samaiselta raiteelta, kuljettajien ulko-ovelle käveleminen kestää ehkä nelisen minuuttia suuntaansa. Lähempänäkään nelosraidetta (jonka laiturilta käynti kuljettajien tiloihin on) olevilta raiteilta ei alle kahdessa minuutissa kuljettajien tiloihin ehdi. Ja juosta ei voi, osin työturvallisuuden takia ja osin siksi, ettei se anna asiakkaille kovin hyvää kuvaa, jos VR:n kamppeissa toistuvasti juoksennellaan paniikissa ympäri laitureita. Lisäksi mulla ei ole hajuakaan, miten lähellä ulko-ovea kuljettajien vessa on. Jos lasketaan vaikka 30 sekuntia suuntaansa siihen ovelta vessalle kävelyyn vielä, kun välissä on useita erilaisin avaimin avattavia ovia.
Matka junalta vessaan ja seuraavalle junalle (tai: takaisin junalle) kestää siis viidestä yhdeksään minuuttia riippuen junien lähtö- ja saapumisraiteista. Kuten esim. Tikkurilasta voidaan nähdä, junan kääntöä on suomen rautatieviranomaisten viisaudessaan rakentamien varsin hidaskäyttöisten himmeleiden kanssa vaikeaa hoitaa nopeammin kuin ehkä neljässä minuutissa edes silloin, kun asiat menevät aivan täysin nappiin. Käytännössä siis sitä Tikkurilan kuutta minuuttia voitaneen pitää lyhimpänä mahdollisena kääntöaikana. Vessakäynti+kääntö vaatii siis 11-15 minuuttia. Ja siinä ei ole vielä laskettu sekuntiakaan eritteiden tuottamiselle siellä vessassa eikä käsien pesemiselle. Lasketaan niiden vievän yhteensä 1½-5 minuuttia (riippuen eritteen laadusta, sen jälkikäsittelyn vaatimasta ajasta sekä käsienpesun huolellisuudesta, joka taas liittyy aiempiin muuttujiin), jolloin saadaan ajaksi yhteensä 12½-20 minuuttia.
10 minuutin kääntö siis tarkoittaa, että vessassa ei ole mahdollista käydä edes teoriassa ja tuosta laskelmasta voin (yllätykseksenikin) laskea, että jopa tuo 20 minuuttia voi vetää tiukille, jos sekä saapuminen ja lähtö ovat kaukana taukotiloista ja eritetuotoksen laatu on sellainen, että sekä sen tuottaminen että siivoaminen vievät hieman pidemmin aikaa. Jos ymmärsin oikein, että tuohon ratikkakuljettajien 2 tunnin "yhtäjaksoiseen ajamiseen" käytännössä sisältyy useita mahdollisuuksia käydä vessassa esim. siellä Pikku-Huopalahdessa, kyseessä on aika erilainen tilanne kuin veturinkuljettajilla tulee lähiaikoina olemaan. Heillä nimittäin todella se yhtäjaksoinen ajaminen on todella yhtäjaksoista, ilman mitään vessataukoja.[/quote]

Jos nyt joskus jäätiin myöhään, niin sitten jäätiin, mutta ei se edes kaupunkiliikenteessä tuottanut ongelmia. Joka taasen on minusta suhteellisen stressaavaa verrattuna rautatieliikenteeseen, jossa suunnilleen ainoa tähystettävä asia on opastimet.

Se, että tähystettävä asia on "vain" opastimet, ei paljoa auta, kun niitä pitää silti tähystää. Se, että tähystettäviä asioita on tasan yhdenlaisia, ei siis paljoa merkkaa mitään. Lisäksi, niitä kyllä tarkemmin sanottuna on enemmänkin kuin tasan yhdenlaisia jo ihan siksi, että opastimien lisäksi on olemassa myös merkkejä. Erilaisia varoitusmerkkejä saattaa ilmestyillä radan varteen aivan mihin hyvänsä paikkaan esim. routavaurion tai muun takia. Siksi ei ole olemassa metriäkään sellaista rataa, jossa tähystämisen voisi jättää vähemmälle.
Mutta sekin, että puhutaan vain merkkien tähystämisestä on asian turhaa yksinkertaistamista. Liikkuvassa kalustossa kun ollaan töissä, on mahdollisuus esimerkiksi hortoilevan kahdeksanvuotiaan päätymisestä vaarallisen lähelle raiteita, jolloin häntä on hyvä onnistua varoittamaan ajoissa, että ehtii alta pois. Jos tuuttaa liian myöhään, pelästymisreaktio saattaa kestää niin pitkään, että ennen kuin ehtii karkuun, on jo muussina. Radalla voi siis olla paljon muitakin asioita kuin pelkkiä opastimia, koska radat sijaitsevat maailmassa, jossa on myös ihmisiä, puita ja eläimiä.

[Tuukka Ryyppö]

Ai niin joo, junissa voi myös olla vikoja tai niitä voi ilmentyä matkan. Olisi ihan kiva, että niistä ilmoittamiseenkin olisi jossain välissä mahdollisuus. Nyt siihen on kunnolla aikaa Helsingin päässä, kohta ei ilmeisesti sielläkään.
Nykyään myös vessan kakkitankin täyttyminen on peruste rungon vaihtamiselle. Tämä toimii siten, että saapuva juna tuodaankin eri raiteelle kuin raidejärjestyksessä lukee ja lähtevää junaa varten tuodaan Ilmalasta tai Linnunlaulusta korvaava runko tilalle. Tässä tilanteessa kuljettaja joutuu vaihtamaan junaa siten, että saapumis- ja lähtöraide eivät välttämättä ole ihan vierekkäin. Laskisi Helsingin aseman kapasiteettia aika lailla, jos haluttaisiin varmistaa, että huoltoa vaativa juna olisi mahdollista tuoda aina aivan korvaavan rungon vierelle. Siksi arvelen, että ratkaisuja on kaksi: Joko liikenteessä alkaa näkyä nykyistä paljon useammin matkakorttivikaisia ja/tai vessa toimimattomana Helsingistä lähteviä runkoja tai sitten tuollaiset asiat johtavat nykyistä useammin lähtevän junan myöhästymiseen.

[Eero Karttunen]

Simo kysyi "oikeaa ongelmaa". Jatkuvasti junassa matkaavan kohdalla (siis minulle henkilökohtaisesti suuri ärsytys) on ainakin junan jääminen myöhään kun pitää odottaa kuljettajaa tai muuta henkilökuntaa toisesta junasta. Ratatöiden hankaloittamalla työmatkavälilläni tämä on jatkuva ongelma.

Juuri tämä Eljaksen mainitsema suuri ongelma olisi siis VR:n ilmoituksen mukaan kuljettajien osalta poistumassa tai ainakin vähentymässä suunnitellulla uudella menetelmällä, jossa sama juuri Helsinkiin tullut kuljettaja palaisi samaa rataosaa pitkin samalla junarungolla takaisin. Silloin esimerkin mukaan esim. K-junaa ei tarvitsisi enää peruuttaa sen takia, että junaan tuleva kuljettaja olisi juuttunut rantaradan liikennekatkoon.

Ja kun on väitetty, että veturinkuljettajat eivät käytä junan vessoja kääntöasemilla, niin totean vain että tämähän ei tietenkään pidä paikkansa. Viimeinen havaintoni taitaa olla viime torstailta. Näissä vessoissahan me maksavat asiakkaatkin käymme, joten niiden  pitäisi kelvata kuljettajillekin. Nythän on mainio tilaisuus keskustella juniensiivouksen lisäämisestä  Helsingin päässä, mikä olisi toki kaikkien eduksi.

[Topi Lajunen]

Ja kun on väitetty, että veturinkuljettajat eivät käytä junan vessoja kääntöasemilla, niin totean vain että tämähän ei tietenkään pidä paikkansa. Viimeinen havaintoni taitaa olla viime torstailta. Näissä vessoissahan me maksavat asiakkaatkin käymme, joten niiden  pitäisi kelvata kuljettajillekin. Nythän on mainio tilaisuus keskustella juniensiivouksen lisäämisestä  Helsingin päässä, mikä olisi toki kaikkien eduksi.

Jos kuljettaja haluaa junan vessaa käyttää, se on toki sallittua. Mutta siihen ei voi velvoittaa, junan vessa kun ei vain yksinkertaisesti täytä sosiaalitila-wc:n vaatimuksia. Siellä voi olla joku asiakas lukkojen takana, esimerkiksi. Tai sitten se voi olla hygienisesti kelvoton. Tai sitten se on epäkunnossa, HSL kun ei enää taida edes vaatia toimivaa wc:tä - sen epäkuntoisuus ei siis vaikuta junan liikennöintikelpoisuuteen.

Eli yksinkertaistettuna: junan wc:tä ei lasketa.

[Jorma Toivonen]

Eihän tämä maininta varsinaisesti kuulune tähän "työ-ajan lyhennys" ketjuun, mutta taannoin Ruotsissa tapasin taipaleelle lähtevä TGOJ:n kuljettajan, jolle oli varattu "aloitusaikaa" peräti kolme tuntia http://vaunut.org/kuva/57578 , toki tehtäviäkin oli sälytetty kuljettajan harteille riittävästi - tulevaisuus Suomessa?

[Eero Karttunen]

Ja kun on väitetty, että veturinkuljettajat eivät käytä junan vessoja kääntöasemilla, niin totean vain että tämähän ei tietenkään pidä paikkansa. Viimeinen havaintoni taitaa olla viime torstailta. Näissä vessoissahan me maksavat asiakkaatkin käymme, joten niiden  pitäisi kelvata kuljettajillekin. Nythän on mainio tilaisuus keskustella juniensiivouksen lisäämisestä  Helsingin päässä, mikä olisi toki kaikkien eduksi.

Jos kuljettaja haluaa junan vessaa käyttää, se on toki sallittua. Mutta siihen ei voi velvoittaa, junan vessa kun ei vain yksinkertaisesti täytä sosiaalitila-wc:n vaatimuksia. Siellä voi olla joku asiakas lukkojen takana, esimerkiksi. Tai sitten se voi olla hygienisesti kelvoton. Tai sitten se on epäkunnossa, HSL kun ei enää taida edes vaatia toimivaa wc:tä - sen epäkuntoisuus ei siis vaikuta junan liikennöintikelpoisuuteen.

Eli yksinkertaistettuna: junan wc:tä ei lasketa.

Jos kerran samat vessat eivät kelpaa veturinkuljeittajille kun tavalliselle rahvaalle, niin siitä vain kuljettajat vaatimaan, että heille rakennetaan Helsingin asemalle esim. kolmeen paikkaan päätepuskurien lähelle terveydenhoitoviranomaisten hyväksymät pömpelit. Ei tämä uudistus kuljettajan yksityisvessoihin voi kaatua. Mutta junien siivouksen lisäämisestä voisi joka tapauksessa tässä yhteydessä keskustella.

[Timo Salminen]

Mutta onhan jokaisessa junassa hätäjarru. 

[Tuukka Ryyppö]

Jos kerran samat vessat eivät kelpaa veturinkuljeittajille kun tavalliselle rahvaalle

Hei, väitätkö sä nyt ihan pokkana, että lähijunan vessa kelpaa rahvaalle? Mun kokemus nimittäin on, että ne lähijunien vessat ovat olemassa lähinnä hätätapauksia varten. Yleensä ihmiset pyrkivät hoitamaan vessakäyntinsä joko ennen lähijunan lähtöä tai sen jälkeen, jos nyt vaan suinkin mitenkään voivat.

Lähijunan vessa on sellainen kapistus, että sitä ei oikeasti voi pitää luotettavasti siistinä, koska vaikka se lähtee Helsingistä siistinä, se saatetaan jo Linnunlaulussa taas sotkea.

Ei, en mä usko että oikeasti säkään pidät lähijunan vessaa riittävän siistinä paikkana siihen, että sitä käytettäisiin muutenkin kuin erityisissä hätätilanteissa.
Jos olet Helsingin asemalla ikinä hengaillut, olet todennäköisesti nähnyt että niitä vessoja siivotaan paljon ja usein. Niin ei tarvitsisi tehdä, jos vessat eivät sotkeutuisi niin hillittömän nopealla tahdilla. Ja sitä sotkeutumista ei voi kyllä estää nykylainsäädännön puitteissa. Ja hyvä niin.
Vessa on Helsinkiin saavuttaessa todennäköisemmin sotkuinen kuin siisti, vaikka se olisi edellisen kerran Helsingistä lähtiessään vielä ollut siisti.
En ole nähnyt maata, jossa paikallisjunien vessat olisivat siistit. Käsityksekseni on siksi muodostunut, etteivät ne edes varsinaisesti voi olla. Jos lähijunanvessa on sotkuinen, ilmoitan siitä tietysti eteenpäin, jotta se taas edes hetken ajan ehtii olla siisti ja sen jälkeenkin vähemmän sotkuinen kuin se olisi jos ilmoitusta ei ole tehty. Lähijunien vessoista voi ahkeralla siivoamisella saada siedettäviä, kuten on asian laita esim. Helsingissä ja Saksassa, mutta oikeasti siistejä niistä ei voi saada mitenkään.

Mä melkeinpä kehtaisin väittää, ettet sä, Eero, ole ihan rehellinen väittäessäsi niiden vessojen kelpaavan rahvaalle ihan hyvin. Käytännössä väität, että rahvas ihan mielellään vaihtaisi työpaikkansa tai kotinsa vessan lähijunan vessan tasoiseen mukavuusmiellyttävyyslaitokseen. Ei vaihtaisi. Ja koska veturinkuljettajat kuuluvat siihen rahvaaseen, eivät vaihtaisi hekään. Ja mä väittäisin, että se esitit tuon mainintasi ihan vain aikaansaadaksesi pahennusta, välittämättä argumentin epäasiallisuudesta. Väitän siis, että käytit argumenttia jonka kyllä itsekin tiesit epätodeksi, eli että pelasit tässä keskustelussa likaisesti. En arvosta.

Ja vielä kerran korostaisin, että ainakaan oman, YLE:n uutisten perusteella muodostuneen käsitykseni mukaan, vekit eivät olleet lakossa vessojen tai taukojen takia vaan siksi, että sääntömuutos ajettiin läpi tavalla, joka on erittäin erittäin merkittävä heikennys aiempaan tapaan nähden.

[Kimmo T. Lumirae]

Huolimatta omasta provokatiivisesta tyylistäsi kirjoittaa (Siikaranta-opisto? ) vastaan lyhyesti.

Tieto työvuoron muutoksista kulkee vasta kuljettajan tullessa töihin, silloin, jos ja kun muutokset tehdään alkuperäisen työvuoron sisällä.

Niin, pitäisikö mielestäsi veturimiehillä olla kiveenhakatut työvuorot? Meillä muilla saattaa jopa asiakas soittaa kesken päivän, ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta, ja päiväohjelma menee siltä istumalta täysin uusiksi. Eikä sitä voi mitenkään ennakoida ennen vapaille lähtöä tms.

Sen ymmärtää, että työajan kanssa voi olla tarkka, mutta se, mitä sen ennalta ilmoitetun työajan sisällä tekee ei pitäisi olla mikään ongelma. Useimmilla muillakin tilanne elää jatkuvasti.

Tuossahan siitä kirjoitan. Ja koska muutoksia alkuperäisen työajan sisällä tulee jatkuvasti, joutuu kuljettaja käyttämään töihin tullessaan aikaa näihin muutoksiin perehtyäkseen. Eli työvuoroja ei voi hakata kiveen, kuten tuossa perustelen. Ja siksi niihin tutustumiseen menee aikaa. Mikä tässä oli epäselvästi ilmaistu?

Samaan aikaan bussikuskit ajavat 50 km/h ja ruuhkaisilla sisääntuloväylillä aina 80 km/h:iin asti ilman minkäänlaisia bussikulunvalvontoja, kaistat täynnä tuurilla seilaavia amatöörejä, satunnaisen jatkuvasti tökkivää liikennettä, heijastimettomia jalankulkijoita marraskuun sateessa, rattijuoppoja jne jne.

Ymmärrän toki, että vek kiihdyttää asemalta, jonka jälkeen joutuu herkeämättä seuraamaan matkan kulkua, jotta osaa jarruttaa seuraavalle asemalle 3 minuutin kuluttua. Samaan aikaan kumipyörillä bussikuski joutuu tarkkailemaan pimeitä pysäkkejä, muuta liikennettä, pitämään autonsa oikealla ajolinjalla, tarkkailemaan matkustajia jne jne. Kummanko tarkkaivaisuuden laiminlyönnillä sitten lienee pahemmat seuraukset, vek ajaa ohi laiturista ja/tai joutuu automatiikan pysäyttämäksi. Entäs se 3 minuutiksi tarkkaavaisuuden laiminlyöneen bussikuskin saldo?

Toinen virke kappaleeni alussa alkoi: "Väheksymättä yhtään ratikan tai bussin ajamista kaupunkiruuhkassa..." Yritin sillä ilmaista, että en kaipaa tähän selostusta bussiliikenteen vaatimuksista: siellä mennään ammattitaidolla ja siitä bussinkuljettajille palkka maksetaan.

Kun kuitenkin osaat kirjoittaa asiaa, niin pitäytyisit faktassa eli mikä lyhyemmässä kääntöajassa on se oikea ongelma? Siis muukin kuin stressi ja työnantajaa kohtaan tunnettu veetutus?

Kiitos tunnustuksesta. Mukava kuulla, että edes joku kirjoittamassani on laadultaan tyydyttänyt. Mutta mikähän kohta kirjoittamassani ei ollut faktaa, jossa kehotat minua pitäytymään?

Tälläkin foorumilla on kirjoitettu turvallisuuskriittisyydestä aika tavallakin, ja rautatieliikenne on turvallisuuskriittinen ala. Turvallisuuden on oltava ykkösarvo, tai siitä ei hyvä seuraa. En ala tässä vääntämään enempää rautalangasta turvallisuuskriittisyydestä ja turvallisuuden merkityksestä, ellei haluja tiedon vastaanottamiseen kerran ole.

Jonkun omaa työnantajaansa kohtaan mahdollisesti tuntema veetutus ei vaikuta työaikaongelmiin.

Vähemmälläkin vääntämisellä luulisi ymmärtävän, että jos on ammattikunta, joka ei juurikaan lakkoile, ja sitten useampi sata tämän ammattikunnan kokenutta ammattilaista järjestää työnseisauksen, niin kyllä asiaan on silloin vahvat syyt. Ja niin oli tälläkin kertaa ja näitä syitä on tälläkin foorumilla yritetty maallikoille selventää.

[Simo Virtanen]

Kun kuitenkin osaat kirjoittaa asiaa, niin pitäytyisit faktassa eli mikä lyhyemmässä kääntöajassa on se oikea ongelma? Siis muukin kuin stressi ja työnantajaa kohtaan tunnettu veetutus?

Kiitos tunnustuksesta. Mukava kuulla, että edes joku kirjoittamassani on laadultaan tyydyttänyt. Mutta mikähän kohta kirjoittamassani ei ollut faktaa, jossa kehotat minua pitäytymään?

Miten vaikkapa se vetoavaan sävyyn kirjoittamasi kilometrien kävelystä hangessa jossakin syrjäisellä ratapihalla tavarajunan ympäri liittyy Helsingin matkustjaliikenteeseen ja sen kääntöaikoihin?

[Topi Lajunen]

Julkisuudessa tuskin on puhuttu aivan kaikista lakon syistä. Mitä olen työnseisauksista ymmärtänyt, julkisuudessa pelataan (etenkin työnantaja pelaa) myötätuntopeliä, jonka se myös yleensä ammattimaisen tiedotustoimintansa vuoksi voittaa. Kivenkovat faktat eivät ole tässä yhtälössä aivan kärkipäässä prioriteeteissa.

Käsittääkseni Kimmokin on tässä ketjussa kirjoittaessaan ollut pääsääntöisesti median tietojen varassa, koska ei ollut työnseisauksen osapuoli.

Sen sijaan esimerkiksi meikäläinen ei voi tähän keskusteluun osallistua muutoin kuin hyvin yleisellä tasolla. Vakuutan teille, että kyllä perhana on tehnyt mieli osallistua ja korjata vääriä käsityksiä huomattavasti laajemminkin.

[Eero Karttunen]

Jos kerran samat vessat eivät kelpaa veturinkuljeittajille kun tavalliselle rahvaalle

Hei, väitätkö sä nyt ihan pokkana, että lähijunan vessa kelpaa rahvaalle?

En aio provosoitua kirjoistuksestasi, vaikka sitä kovasti yrität. Totean vain että kovasti lähijunien vessojen saranat tuntuvat  kuluvan maksavan  rahvaan toimesta, ja asiakkaat ovat vessojen olemassaolosta kovin kiitollisia. Kelpaavatpa junien vessat jopa junahenkilökunnallekin, ja  ihan vapaaehtoisesti  myös VR:n henkilökunta junan vessoja käyttää. Kuten olen todennut,  junien vessojen lisäsiivouksesta olisi mainio tilaisuus keskustella tässä yhteydessä. Sehän olisi meidän kaikkien eduksi.

Jos kuljettajat eivät ole aikaisemmin keksineet vaatia omia pömpeleitään Helsingin asemalle lähelle junien päätepuskureita, niin tämä vessakysymys kannattaa ottaa kiireesti esille työnantajan kanssa.  Kun se tuntuu olevan erityisen suuri ongelma.

[Kimmo T. Lumirae]

Miten vaikkapa se vetoavaan sävyyn kirjoittamasi kilometrien kävelystä hangessa jossakin syrjäisellä ratapihalla tavarajunan ympäri liittyy Helsingin matkustjaliikenteeseen ja sen kääntöaikoihin?

Ko. asian kirjoitin sulkuihin ja aloitin: "Tässä onkin hyvä kohta muistuttaa siitä, miten paljon päivän mittaan veturinkuljettajat "ulkoilevat"..." ja lopetin "...Mutta takaisin asiaan". Ja sulku kiinni.

Ellei tämä mitenkään ilmaise lukijalle, että kyseessä on tarkoituksellinen, ns. rönsy, niin alkaa vika olla jo vastaanottopäässä.

Minulta alkaa loppua rautalanka ja lopetankin itsestäänselvyyksien selventämisen tähän. 

[Ari Palin]

Tässä ketjussa on ehdotettu kuljettajien käyntiä aseman sosiaalitilojen vessan sijasta junan vessassa lyhyen käännön puitteissa Helsingissä. Kannattaa muistaa, että vessan siivouskin pitäisi tehdä juuri Helsingissä (jos pelkkä Ilmalassa siivous päivän alussa ei riitä). Onko ne sovitettavissa yhteen? Vähintään vaaditaan ennalta laadittu toimintasuunnitelma näiden kahden asian välillä, koska kuljettaja sen enempää kuin siivoojakaan ei ehdi odottamaan joutilaana vessan vapautumista. Entä miten estetään se, ettei vessa ole kriittisellä hetkellä kenenkään matkustajan varaama?

[Juha Paulavuo]

VR Group on kutsunut veturinkuljettajien ja konduktöörien luottamusmiehet keskustelemaan lähiliikenteen uusista kääntymisajoista tiistaina 5. marraskuuta. Veturinkuljettajat perustelivat yhtiön laittomana pitämää lakkoa tyytymättömyydellä uusiin kääntymisaikoihin.

– Henkilöstön edustajat ovat olleet koko ajan mukana kääntymisaikojen muutoksen suunnittelussa ja valmistelussa. Henkilöstö kokee kuitenkin, että tarvetta lisäkeskustelulle on, sanoo henkilöstöjohtaja Timo Koskinen.

kansan uutiset

[[Tunnus poistettu]]

Kelpaavatpa junien vessat jopa junahenkilökunnallekin, ja  ihan vapaaehtoisesti  myös VR:n henkilökunta junan vessoja käyttää.

Pakko kommentoida tähän, että en kyllä kovin montaa kollegaa tiedä, joka lähijunan vessaa vapaaehtoisesti käyttäisi. Itse olen muutaman kerran käyttänyt ainoastaan pakon edessä, kun ei ole kunnon vessaan (sosiaatitiloihin) ehtinyt. Tämä ei ole ollut mitään miellyttävää. Kaukojunien vessoissa kyllä kehtaa käydä milloin vaan, ne ovatkin ihan eri tapauksia. Haluaisin kyllä tietää, kuinka usein Eero näkee henkilökunnan käyttävän lähijunien vessaa? Omaa silmääni ei kyllä kovin usein tälläistä osu...

[Eero Karttunen]

Kelpaavatpa junien vessat jopa junahenkilökunnallekin, ja  ihan vapaaehtoisesti  myös VR:n henkilökunta junan vessoja käyttää.

Pakko kommentoida tähän, että en kyllä kovin montaa kollegaa tiedä, joka lähijunan vessaa vapaaehtoisesti käyttäisi. Itse olen muutaman kerran käyttänyt ainoastaan pakon edessä, kun ei ole kunnon vessaan (sosiaatitiloihin) ehtinyt. Tämä ei ole ollut mitään miellyttävää. Kaukojunien vessoissa kyllä kehtaa käydä milloin vaan, ne ovatkin ihan eri tapauksia. Haluaisin kyllä tietää, kuinka usein Eero näkee henkilökunnan käyttävän lähijunien vessaa? Omaa silmääni ei kyllä kovin usein tälläistä osu...

Eero on nähnyt junahenkilökunnan käyttävän junan vessaa viimeksi viime torstaina Keravalla kuljettajan vaihtaessa junan päätä. Eero ei ole ymmärtänyt pitää henkilökunnan vessassakäynneistä kirjanpitoa, mutta sanotaan että olen nähnyt lukuisia kertoja tämän vuodenkin aikana. Enkä edes asu junien kääntöasemalla.

On täysin hyödytöntä tuhlata tällä palstalla ruutia tällaiseen vessakeskusteluun. Jos veturinkuljettajat katsovat, että tämä  vessa-asia on tärkeä ratkaistava ongelma, niin kuljettajien pitää mahdollisimman pian kertoa tämä ongelma VR:n neuvottelijoille ja tämä vessaongelma tulee ratkaista VR:n ja kuljettajien välisissä neuvotteluissa. Konduktöörit ja rahastajat voidat myös ottaa omalta osaltaan tämän asian esille työantajansa kanssa, jos asia on myös heille tärkeä ongelma. Vain tällä tavalla asia tulee konkreettisesti ratkaistua.

Vessojen tärkeydestä yleisölle on jäänyt mieleeni yleisönosastokirjoitus Hesarissa otsikolla "Paska reissu" kohta kun sähköjunaliikenne Helsingin ja Kirkkonummen välillä aloitettiin. Jos oikein muistan, niin ensimmäisissä sähköjunissa ei ollut ollenkaan vessoja. Jos kuitenkin muistan väärin, niin yleisönsosastokirjoituksessa ei joka tapauksessa ollut mahdollisuutta päästä sähköjunan vessaan. Kirjoituksessa todettiin, että oli suuri ilo vaihtaa Kirkkonummella kunnolliseen kiskoautojunaan, jossa oli vessa ja vettä jälkien siivoomiseen. Ja lopuksi oli toteamus, että kaikissa lähijunissa täytyy olla käytettävissä oleva vessa.

[Juha Kutvonen]

Vessojen tärkeydestä yleisölle on jäänyt mieleeni yleisönosastokirjoitus Hesarissa otsikolla "Paska reissu" kohta kun sähköjunaliikenne Helsingin ja Kirkkonummen välillä aloitettiin. Jos oikein muistan, niin ensimmäisissä sähköjunissa ei ollut ollenkaan vessoja. Jos kuitenkin muistan väärin, niin yleisönsosastokirjoituksessa ei joka tapauksessa ollut mahdollisuutta päästä sähköjunan vessaan. Kirjoituksessa todettiin, että oli suuri ilo vaihtaa Kirkkonummella kunnolliseen kiskoautojunaan, jossa oli vessa ja vettä jälkien siivoomiseen. Ja lopuksi oli toteamus, että kaikissa lähijunissa täytyy olla käytettävissä oleva vessa.

Sm1-sarjassa oli WC:t alunperinkin, mutta osa Sm2-sarjasta valmistui vessattomana. Ajatuksena oli käyttää näitä yksiköitä ainoastaan lyhytmatkaisissa lähiliikennevuoroissa. Vessattomia junia pääsi kuitenkin pitkämatkaisiin kiertoihinkin ja kitkerän asiakaspalautteen seurauksena kaikki sähköjunayksiköt oli varustettava mukavuuslaitoksin.

[Teppo Niemi]

Sm1-sarjassa oli WC:t alunperinkin, mutta osa Sm2-sarjasta valmistui vessattomana. Ajatuksena oli käyttää näitä yksiköitä ainoastaan lyhytmatkaisissa lähiliikennevuoroissa. Vessattomia junia pääsi kuitenkin pitkämatkaisiin kiertoihinkin ja kitkerän asiakaspalautteen seurauksena kaikki sähköjunayksiköt oli varustettava mukavuuslaitoksin.

Korjataanpas nyt hieman Juhan viestiä: alunperin Sm1 junien ohjausvauissa Eio 6201 - 6240 oli WC:t. Sen sijaan ohjausvaunut Eiob 6241 - 6250 olivat ilman WC:tä, samoin kuin Sm2 junien ohjausvaunut Eioc 6251 - 62x0 olivat ilman WC:tä. Nyt en uskalla sanoa, oliko kaikki Eic:t ilman WC:tä, jotenkin MUTU-tietoa olisi, että aivan viimeisissä se WC taas löytyi uutena.

[Eero Karttunen]

Sm1-sarjassa oli WC:t alunperinkin, mutta osa Sm2-sarjasta valmistui vessattomana. Ajatuksena oli käyttää näitä yksiköitä ainoastaan lyhytmatkaisissa lähiliikennevuoroissa. Vessattomia junia pääsi kuitenkin pitkämatkaisiin kiertoihinkin ja kitkerän asiakaspalautteen seurauksena kaikki sähköjunayksiköt oli varustettava mukavuuslaitoksin.

Korjataanpas nyt hieman Juhan viestiä: alunperin Sm1 junien ohjausvauissa Eio 6201 - 6240 oli WC:t. Sen sijaan ohjausvaunut Eiob 6241 - 6250 olivat ilman WC:tä, samoin kuin Sm2 junien ohjausvaunut Eioc 6251 - 62x0 olivat ilman WC:tä. Nyt en uskalla sanoa, oliko kaikki Eic:t ilman WC:tä, jotenkin MUTU-tietoa olisi, että aivan viimeisissä se WC taas löytyi uutena.

Aivan oikein, juuri kuten Teppo kertoo, muistini alkaa nyt palata.. Ensimmäisissä Sm1 junissa oli kyllä vessa. Muistan sen itse asiassa aivan omakohtaisestikin, kun sähköjunaliikenteen alkaessa Kirkkonummelle oli mahdollista matkustaa yleisöpäivänä sähköjunissa ilmaiseksi. Paluumatkalla Kirkkonummella matkustajia tuli junaan niin paljon, että minut työnnettiin paluumatkaksi junan vessaan, kun muuallekaan ei enää mahtunut seisomaan.

Mutta muutaman vuoden kuluttua alkoi ilmestyä vessattomia junia, ja kertomani yleisönosastokirjoitus "Paska reissu" liittyy ensimmäisiin vessattomiin sähköjuniin. Vessattomuudesta tuli todella paljon kielteistä kritiikkiä.

[Petri Nummijoki]

Mutta muutaman vuoden kuluttua alkoi ilmestyä vessattomia junia, ja kertomani yleisönosastokirjoitus "Paska reissu" liittyy ensimmäisiin vessattomiin sähköjuniin. Vessattomuudesta tuli todella paljon kielteistä kritiikkiä.

Taitaa kuitenkin olla niin, että vessattomuudesta antoivat kritiikkiä nekin, jotka eivät itse ajatelleet vessaa käyttää. Juopot kun tekivät vessattomissa junissa tarpeensa sitten matkustamon puolelle tai vaunujen välikköön.

[Ari Palin]

Sm1-sarjassa oli WC:t alunperinkin, mutta osa Sm2-sarjasta valmistui vessattomana. Ajatuksena oli käyttää näitä yksiköitä ainoastaan lyhytmatkaisissa lähiliikennevuoroissa. Vessattomia junia pääsi kuitenkin pitkämatkaisiin kiertoihinkin ja kitkerän asiakaspalautteen seurauksena kaikki sähköjunayksiköt oli varustettava mukavuuslaitoksin.

Korjataanpas nyt hieman Juhan viestiä: alunperin Sm1 junien ohjausvauissa Eio 6201 - 6240 oli WC:t. Sen sijaan ohjausvaunut Eiob 6241 - 6250 olivat ilman WC:tä, samoin kuin Sm2 junien ohjausvaunut Eioc 6251 - 62x0 olivat ilman WC:tä. Nyt en uskalla sanoa, oliko kaikki Eic:t ilman WC:tä, jotenkin MUTU-tietoa olisi, että aivan viimeisissä se WC taas löytyi uutena.

Resiinan 1/1994 artikkelin mukaan vessattomia olivat Eioc:t 6251-6280. Loput eli 6281-6300 valmistuivat taas suoraan vessallisina. Puuttuvat vessat rakennettiin noin 1980-luvun puoliväliin mennessä eli yli 10 vuoden ajan oli liikenteessä vessattomia lähijunia. Ohjausvaunuissa Eiob 6241-6250 oli tulevan WC:n tilalla muistaakseni muutama kappale kerninahkapäällysteisiä klaffi-istuimia. Sitä en muista, mitä Eioc-vaunuissa oli sillä kohtaa.