Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Rekkojen kuljetus junissa päättyy  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] 2 3 | Siirry alas Tulostusversio
Vesa Kauhajärvi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 46


« : Marraskuu 01, 2013, 16:40:06 »

http://www.vrgroup.fi/fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_20131101142346.html
tallennettu
Hannu Kuha
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 10


« Vastaus #1 : Marraskuu 01, 2013, 16:57:12 »

Kyllähän tuon kysynnän laskemisen on huomannut kun on katsonut Kokkolan ohi molempiin suuntiin kulkevia tyhjiä vaunuja. Toivottavasti kysyntää tulee lisää sitten kun Seinäjoki-Oulu -rataremontti valmistuu vuosikymmenen loppupuolella ja sen myötä aikataulutus oletettavasti helpottuu.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1988


« Vastaus #2 : Marraskuu 01, 2013, 17:26:46 »

Jännä juttu, että Suomessa tapahtuu juuri päinvastoin kuin Ruotsissa.

Täällä uusia rekkajunia on on juuri avattu mm. Alnabron (Oslo, Norja) ja Trelleborgin välille valtion Green Cargon toimesta.

Yksityinen TM Rail avasi konttipendelin (5 pv viikossa) Göteborgin Skandiahamnin ja Falköpingin välillä saatuaan mukaan Jula-tavarataloketjun. Jula ilmoittaa, että heidän osuutensa on 5000 rekkaa vuodessa, aiemmin 140km Göteborgista Skaraan, nyt rekoille jää vain 30km Falköpingistä Skaraan. Toinen isompi sopimusasiakas on Schenker.

Suomessa ei varmaan ajeta junia tällaisilla etäisyyksillä.

Yksityiset junafirmat valittavat kuitenkin, että poliitikot koko ajan nostavat ratamaksuja ja tarjoavat rekkafirmoille edullisemman vaihtoehdon käyttämällä maantiekuljetuksia. Sen lisäksi de gröna yleensä pyrkii torpedoimaan kaikki ratainfran parannukset. Nyt ei saisi hävittää yhtä siirtolapuutarhaa Göteborgista, jotta lisääntyvä paikallisliikenne junilla saisi kipeästi tarvitsemiaan lisäraiteita.

Yhden kontin kuljettaminen junalla Malmöstä Tukholmaan (vähän yli 600km) on kilpailluilla junilla taksoitettu hintaan SEK 3000 (reilut 300 € vaihdellen kurssien mukaan 270-350€). Tietääkö joku mikä on ei-kilpailtu hinta Helsingistä Ouluun? Onko tässä mitään oleellista eroa puoleen tai toiseen?
tallennettu
Riku Outinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 863


« Vastaus #3 : Marraskuu 01, 2013, 17:44:46 »

Vr vaihtoi imagonsa säälittävän lapsellisesti vihreään, ja tekee koko ajan tekoja jotka eivät aivan vastaa vihreää imagoa. Koko ajan selitellään ja selitellään. Mutta se on hyvä että investoidaan rekka ja junakuljetukset yhdistävään terminaaliin, on vain unohdettu kertoa, että sieltäkin on siirretty kuljetuksia kumipyörille. Tekis mieli sanoa jotain todella rumaa, mutta taidan jättää sanomatta
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2027


« Vastaus #4 : Marraskuu 01, 2013, 17:52:14 »

Yksityinen TM Rail avasi konttipendelin (5 pv viikossa) Göteborgin Skandiahamnin ja Falköpingin välillä saatuaan mukaan Jula-tavarataloketjun. Jula ilmoittaa, että heidän osuutensa on 5000 rekkaa vuodessa, aiemmin 140km Göteborgista Skaraan, nyt rekoille jää vain 30km Falköpingistä Skaraan. Toinen isompi sopimusasiakas on Schenker.

Suomessa ei varmaan ajeta junia tällaisilla etäisyyksillä.

Suomen Rautatietilasto 2013 näyttää sivun 44 kaaviossa tavaraliikenteen tonnit etäisyyksien mukaan ryhmiteltynä.

http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lti_2013-09_suomen_rautatietilasto_2013_web.pdf

Siinä näkyy, että kyllä alle 300 km kuljetuksia ajetaan, joskin alle 100 km kuljetuksien osuus on tippunut varsin huomattavasti vuonna 2009.
tallennettu
Riku Outinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 863


« Vastaus #5 : Marraskuu 01, 2013, 17:55:43 »

Kyllähän alle 100 km kuljetuksia tullee jatkossakin olemaan. (esim. Kymenlaakson paperikuljetukset) Vielä muutama vuosi sitten oli jopa n.10 km kuljetuksia säännöllisesti.

Mutta jos puhutaan nimenomaan yhdistetyistä kuljetuksista, on Vr ilmoittanut että 300 km on se raja kannattavuudelle. Jotkut/jokin asiakas on käsittääkseni toivonut yhdistettyjä kuljetuksia jopa Hki-Tpe-välille.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1300


« Vastaus #6 : Marraskuu 01, 2013, 18:47:09 »

Jos rekkajunan kuormaus Ilmalassa alkaa klo 17-18 aikaan arki-iltaisin, juna lähtee klo 19.20 ja se on perillä Oulussa klo 03.55 ja purkaus voitaneen alkaa siinä 04.30 aikaan niin miten paljon tuon nopeuttaminen lisäisi enää kysyntää? Rekkajunan ajoaika Helsinki-Oulu -välillä on ollut noin 7 h 30 min ja siinä saa pistellä henkilöautollakin ihan tosissaan etenkin talviaikana, jos aikoo likikään samaan aikaan päästä, saati sitten rekalla.

Tuskin nuo rekat enää junakyytiin palaavat Onneksi hyvin hoidetuille, kuiville ja leveille maanteillemme mahtuu lisää saasteettomia ja  turvallisiksi todettuja 76-tonnareita.

tallennettu
Marko Vornanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 807


« Vastaus #7 : Marraskuu 01, 2013, 22:18:35 »

90-luvulla riitti vaikka yksi yhdistelmä rekkajunaan: http://vaunut.org/kuva/11640
tallennettu

All information and details given in good faith but not guaranteed!
Uutisia Facebookissa: Yksinäinen junan pilli
Kuvia Facebookissa: Vornasen Rautatiet
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1335


« Vastaus #8 : Marraskuu 01, 2013, 22:31:46 »

Tuskin nuo rekat enää junakyytiin palaavat Onneksi hyvin hoidetuille, kuiville ja leveille maanteillemme mahtuu lisää saasteettomia ja  turvallisiksi todettuja 76-tonnareita.

Eipä niissä rekkajunissa tähänkään asti ole kulkenut juurikaan muita kuin kappaletavarayhdistelmiä, jotka tunnetusti eivät ole kantavuuskuormassa. Rekkojen pituus tai leveys kun ei tässä uudistuksessa kasvanut, niin eipä kappaletavara-autojen massat tule käytännössä mihinkään muuttumaan.

Korkeutta tuli lisää, mutta kaksikerroksiset kuormatilat jäävät edelleen harvinaisuuksiksi.

Valitettavasti VR ei halua tätä konseptia saada toimimaan, niin minkäs teet? Kilpailua ei ole ja kun rautatieläisetkin vastustavat ankarasti kilpailua, niin aivan turhaa on rautatieläisten jeesustella asian suhteen. Tavoitetila ollaan tässäkin asiassa saavuttamassa eli tapettua koko touhu.

On se kyllä sääli, kun koko muussa Euroopassa on kaiketi tavoitetilana rekkojen saaminen juniin. Eikä kyse todellakaan ole kokojunaideologian junista.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 01, 2013, 22:49:48 kirjoittanut Simo Virtanen » tallennettu
Mikko Otava
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 140


« Vastaus #9 : Marraskuu 01, 2013, 23:53:38 »

Ja nyt vaille käyttöä jäävät vaunut tietenkin viedään jonnekkin savon sivuraiteelle seisomaan tai romutetaan mielummin kuin myydään maahdollisille yrittäjille joka voisi liikenteestä saada kannattavaa pienemmällä kulurakenteella/tuottotavoitteella?

Tällä menolla ei kannata varmaan Sr3:siakaan hankkia kunnei niille löydy käyttöä IC-junia lukuunottamatta.
tallennettu
Oskari Kvist
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 582


« Vastaus #10 : Marraskuu 02, 2013, 01:54:06 »

Kimmo, uskoisin että kyseessä ei taida olla nopeudesta, vaan siitä, että lähinnä jatkuva junien myöhästely ja aikataulusta jälkessä kulkeminen Sk-Ol-projektin ratatöiden takia on saanut yhdistettyjen kuljetusten asiakkaat nyt tilapäisesti välttämään rekkajunia. Lisäksi hinnoittelupolitiikalla on ollut osansa.

Oma osansa lienee myös VR Transpointin asiakassyrjinnällä, jonka takia ei tietenkään pyritä ajamaan mahdollisimman täysiä rekkajunia, puhumattakaan siitä että kaikkien firmojen kalustoa otettaisiin joustavasti rekkajunan kyytiin. Helppoa on vain lätkäistä sellainen hinta muille firmoille että ei kyytiin tule muita kuin niitä joiden kanssa on pitkäaikainen sopimus tehty.

Uskoisin että yhdistettyjen kuljetusten markkinoille tulee joku toinen rautatietavaraliikenteen operaattori tekemään hommat jossain vaiheessa viisaammin, halvemmin, pitkäjänteisemmin ja asiakaslähtöisemmin, toisin kun tämä nykyinen markkinoiden "viherpesty" kerman- ja katteenkuorija, jolla ei todellisuudessa ole mitään halua palvella tällaistakaan tavaraliikennettä, joka on kuitenkin kokojunaliikenettä. Huomaa jo erään veturinkuljettaja-poliitikon lausunnoista (asenteista) että on kermankuorintapropaganda mennyt jakeluun. Virnistää (Viitaten Seinäjoelle suunniteltuun yhdistettyjen kuljetusten terminaaliin ja erään henkilön kyynisiin kommentteihin suunnitellusta terminaalista)

Yhdistetyt kuljetukset ovat EU-tasolla suunta johon pitäisi pitkässä juoksussa mennä. Suomessa mennään tässäkin asiassa metsään ja syvälle, takapuoli edellä puuhun, mikäli Sk-Ol-projektin valmistumisen jälkeen yhdistettyjä kuljetuksia ei jatketa.

Lisäksi: http://www.kauppalehti.fi/auto/uutiset/jattirekkojen+hyoty+laskettu+pieleen/201310541135
Tavaraliikenteessä eivät taineet jättirekat olla se paras ratkaisu? Noillakin panostuksilla mitä tieinfraan ja siltoihin joudutaan jättirekkojen takia tekemään, voisi perustaa vaikka rautatiekalustopankin samaan tapaan mitä ratatyökoneillakin tällä hetkellä Suomessa on (ja mitä normaalin liikkuvan kaluston osalta on esimerkiksi Ruotsissa), ja toteuttaa vielä muutaman ratainfraprojektinkin..

Miksihän rautatiekunnossapidon kilpailuttaminen ja ratatyökoneiden kalustopankin perustaminen ei ollut poliittisesti arka aihe? Miksi kaikilla toimijoilla ei ollut varaa hankkia omia koneita, miksi kalustopankki perustettiin? Aivan, pääomakysymykset. Aivan, poikkeava raideleveys. Aivan, ne surullisen kuuluisat "erityisolosuhteet". Aivan, saatiin kunnossapidon monopolihinnoittelun hinnat reippaasti alas.

Huomaatteko mitään omituista logiikkaa tässä tilanteessa? Kunnossapito oli jonkin aikaa sitten monopoli, mutta hyvin vähin äänin siitäkin luovuttiin, kunnossapitoalueiden kilpailutuksella. Osa kalustosta on yritysten (VR Track, Destia) omaa, ja osa kalustopankissa, josta myös pienemmät toimijat voivat hankkia niitä vuokralle (minun tietämykseni mukaan?).

Täysin vastaavalla tavalla voitaisiin toimia myös "ylimääräisen" kaupallisen matkustaja- ja tavaraliikenteen liikkuvan kaluston sekä "ylimääräisen" vetokaluston suhteen.

Tavara- ja matkustajaliikenteen liikkuvan kaluston sekä ylimääräisen vetokaluston vuokraaminen näkyy olevan poliittisesti pyhä lehmä. Käytännön eroahan ei ole, päinvastoin, tilannehan on yllämainituista syistä hyvinkin vastaava. Tosin kilpailutukseenhan ei tällä toiminnalla pyrittäisi, vaan kaikkien osapuolien kannalta reiluun kilpailulle avaamiseen, jossa kalustoa omistava taho saa vuokratuloja kaluston käytöstä ja ylläpitää kalustoa osalla tuloista, ja kalustoa operoivan tahon pääomakustannukset pysyvät minimissään.

Ja nyt kysyisin kyynikoilta että millä perusteella tilanne ei muka olisi vastaava?  Virnistää
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 02, 2013, 02:33:58 kirjoittanut Oskari Kvist » tallennettu
Jyrki Talvi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 852


« Vastaus #11 : Marraskuu 02, 2013, 16:35:39 »

En usko että junakuljetukset jatkuvat vuonna 2017, valitettavasti tämä on sukupuuttoon kuoleva junalaji. Mutta kun on hölmöilty niin mitä sitten harmittaa se että nämä, Tk junat ovat olleet osa ja rikkaus Pohjanmaanradan junalaji kirjossa mutta aika kultaa muistot.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 02, 2013, 17:31:07 kirjoittanut Jyrki Talvi » tallennettu

Junia Oulaisten asemalla.
Martin Hillebard
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 387


« Vastaus #12 : Marraskuu 03, 2013, 17:55:41 »

Asiasta - ainakin lähes - toiseen, Tietääkö kukaan kuinka suuri osa Suomen postilaitoksen kuljetuksista %%, volyyminä tai yleensä, toimitetaan rautateitse? Täällä Ruotsissa hankki Postverket jo vuosia sitten 500 kpl kaksiakselisia umpivaunuja tarkoitukseen, ehkä niitä on sen jälkeen tilattu lisääkin. Tukholman Keskusasemalta jonkun sadan metrin etäisyydellä on Tomtebodan suuri postin lajittelukeskus "terminal" ja kun reissaan siitä ohitse niin rakennusta lähimmillä raiteilla on roikkakaupalla keltaisia postivaunuja myös iäkkäitä neliakselisia. Ja näkeepä niitä linjallakin kun kohdalle sattuu.
     Mitä tulee kaikenlaiseen vihreäksi maalailuun, niin (ympäristö)susi on aina susi myös lammasten vaatteissa. Teot ne on tärkeitä, ei lapsekas symboolikieli.     
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2027


« Vastaus #13 : Marraskuu 03, 2013, 18:48:35 »

Asiasta - ainakin lähes - toiseen, Tietääkö kukaan kuinka suuri osa Suomen postilaitoksen kuljetuksista %%, volyyminä tai yleensä, toimitetaan rautateitse? Täällä Ruotsissa hankki Postverket jo vuosia sitten 500 kpl kaksiakselisia umpivaunuja tarkoitukseen, ehkä niitä on sen jälkeen tilattu lisääkin. Tukholman Keskusasemalta jonkun sadan metrin etäisyydellä on Tomtebodan suuri postin lajittelukeskus "terminal" ja kun reissaan siitä ohitse niin rakennusta lähimmillä raiteilla on roikkakaupalla keltaisia postivaunuja myös iäkkäitä neliakselisia. Ja näkeepä niitä linjallakin kun kohdalle sattuu.
     Mitä tulee kaikenlaiseen vihreäksi maalailuun, niin (ympäristö)susi on aina susi myös lammasten vaatteissa. Teot ne on tärkeitä, ei lapsekas symboolikieli.    
Suomen sisäisen postin kuljetuksista rautateillä on 0% osuus.
Venäjälle on sen sijaan tainnut kulkea postia junalla.
tallennettu
Juha Mäkinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 94


« Vastaus #14 : Marraskuu 03, 2013, 21:11:07 »

Asiasta - ainakin lähes - toiseen, Tietääkö kukaan kuinka suuri osa Suomen postilaitoksen kuljetuksista %%, volyyminä tai yleensä, toimitetaan rautateitse? Täällä Ruotsissa hankki Postverket jo vuosia sitten 500 kpl kaksiakselisia umpivaunuja tarkoitukseen, ehkä niitä on sen jälkeen tilattu lisääkin. Tukholman Keskusasemalta jonkun sadan metrin etäisyydellä on Tomtebodan suuri postin lajittelukeskus "terminal" ja kun reissaan siitä ohitse niin rakennusta lähimmillä raiteilla on roikkakaupalla keltaisia postivaunuja myös iäkkäitä neliakselisia. Ja näkeepä niitä linjallakin kun kohdalle sattuu.
     Mitä tulee kaikenlaiseen vihreäksi maalailuun, niin (ympäristö)susi on aina susi myös lammasten vaatteissa. Teot ne on tärkeitä, ei lapsekas symboolikieli.     

Suomessa käsittääkseni suurin osa postista kulkee lentämällä.
tallennettu
Jukka Ahtiainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 193


« Vastaus #15 : Marraskuu 03, 2013, 21:15:56 »


Saksassa muutaman vuoden vanhan artikkelin mukaan DB / DHL testaavat postin kuljetusta 200 km/h rautateillä. Lähettämässäni DHL-paketissa luki "CO2-vapaasti Saksassa". Ko arvoon ei taida päästä helposti, nopeasti ja suuressa mittakaavassa muuten kuin rautateillä.
http://www.welt.de/print-welt/article193536/DHL-belebt-den-Post-Zug-wieder.html
tallennettu
Martin Hillebard
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 387


« Vastaus #16 : Marraskuu 03, 2013, 22:02:43 »

Ruotsista käsitykseni mukaan ulkomaan posti menee lentoteitse. Se onkin aika loogista kun katsoo karttaa.
     Suomessa on valtakunnan "taloudellis- teollinen nyrkki" aika pieni jos luomme itsellemme monikulmion Turku - Hanko - Helsinki - (Kotka?) Lahti - Tampere - Pori - Turku. Sen sisällä lentoajat rajoittuvat noin kahteenkymmeneen minuuttiin plus nousut ja laskut - matkustajaliikenteessä mahdolliset turvatarkastukset
     Ruotsin Postilaitoksella on doktriini jonka mukaisesti, ennen iltapäivän laatikoitten tyhjentämistä Lähetys on perillä missä tahansa osassa tätä pitkää & kapeaa maata. Kirjeet joita  lähetän Itämeren tyttärilleni, luvataan olla periillä kahdessa (työ)päivässä.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1335


« Vastaus #17 : Marraskuu 03, 2013, 22:48:55 »

Asiasta - ainakin lähes - toiseen, Tietääkö kukaan kuinka suuri osa Suomen postilaitoksen kuljetuksista %%, volyyminä tai yleensä, toimitetaan rautateitse?

Suomessa käsittääkseni suurin osa postista kulkee lentämällä.

Oulun postikeskuksen kautta kulkeva 1 lk posti kulkee lentämällä, mutta esim. Kuopion ja Seinäjoen terminaalien liikenne Helsinkiin kulkee rekoilla. Postilla ei vaan ole enää juurikaan omia autoja ja esim. Kuopion kautta kulkeva itäsuomalainen posti kulkee pitkälti Kuljetus Perhosen rekoilla.

Rautateiden osuus postista on tosiaankin tarkasti 0 %:a.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1300


« Vastaus #18 : Marraskuu 03, 2013, 23:57:07 »


Valitettavasti VR ei halua tätä konseptia saada toimimaan, niin minkäs teet? Kilpailua ei ole ja kun rautatieläisetkin vastustavat ankarasti kilpailua, niin aivan turhaa on rautatieläisten jeesustella asian suhteen. Tavoitetila ollaan tässäkin asiassa saavuttamassa eli tapettua koko touhu.

On se kyllä sääli, kun koko muussa Euroopassa on kaiketi tavoitetilana rekkojen saaminen juniin. Eikä kyse todellakaan ole kokojunaideologian junista.

Luin tuon ekan lainaamani kappaleen aika moneen kertaan enkä ymmärtänyt vieläkään. Olenkin tällainen hieman hidasälyinen.

Kilpailua ei ole ja rautatieläiset (ketkä?jotkut?monet?enemmistö?kaikki?lähde??) vastustavat sitä (mitä?tavaraliikenteen kilpailuako, kun kerran rekkajunista puhutaan?). Ja rautatieläisetkö ovat päättäneet tappaa rekkajunat?

Tavaraliikenteessä kilpailuhan on avointa ja, kuten viime päivinä on lehdistäkin saanut lukea, eivät rautatieläiset pahemmin voi vaikuttaa VR:n päätöksiin. Eikä kai se rautatieläisten vika ole, että kilpailua ei ole syntynyt?

Kuten näkyy, en tainnut oikein ymmärtää.

Enkä itse vastusta kilpailua, kuten olen tälläkin foorumilla kirjoittanut, ja vaikka en olisikaan, en ymmärrä, mitä merkitystä mielipiteelläni on.
tallennettu
Eero Heinonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 84


« Vastaus #19 : Marraskuu 04, 2013, 00:24:51 »

Huomaatteko mitään omituista logiikkaa tässä tilanteessa? Kunnossapito oli jonkin aikaa sitten monopoli, mutta hyvin vähin äänin siitäkin luovuttiin, kunnossapitoalueiden kilpailutuksella. Osa kalustosta on yritysten (VR Track, Destia) omaa, ja osa kalustopankissa, josta myös pienemmät toimijat voivat hankkia niitä vuokralle (minun tietämykseni mukaan?).

Ratatyökoneiden kalustopankki Suomesta vielä puuttuu, mutta kilpailu kyllä on varsin vireää ja paranee vaan. Hinnat ovat tulleet alaspäin ja uudenlaisia työmenetelmiä on syntynyt. Suomalainen tarjouslaskenta ja ratatyöosaaminen tuntuu olevan hyvällä tasolla, koska VR Track, Eltel ja Ratatek ovat haalineet menestyksekkäästi töitä myös länsinaapurin puolelta.
tallennettu
Martin Hillebard
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 387


« Vastaus #20 : Marraskuu 04, 2013, 14:25:02 »

Minullakin jäi raksuttamaan tuo "rautatieläiset vastustavat". Mitä tässä nyt käsitteellä tarkoitetaan?? Kaikki ratojen, ja ratapihojen varsilla tapaamani ovat olleet veturinkuljettajia lämmittäjiä konnareita vaihdemiehiä jne jne eikä heiltä kyllä kukaan ikänä kysynyt mitään VR:n suurten mittojen, tai kuten nykyään sanotaan strategisesta, suunnittelusta - ei edes Härra Asemapäälliköltä tuskin edes asioissa jotka koskivat kotiaseman pohjois- ja eteläisen tulovaihteen välimaastoa.
     Sen ajan päättäjät istuivat Rautatiehallituksessa eikä me kutsuttu niitä miksikään kun me ei heitä koskaan nähtykään - paitsi Pääjohtajan joskus lehtikuvissa. Keitä siis NYT ovat nämä "rautatieläiset"Huh
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1335


« Vastaus #21 : Marraskuu 04, 2013, 18:22:43 »

Minullakin jäi raksuttamaan tuo "rautatieläiset vastustavat". Mitä tässä nyt käsitteellä tarkoitetaan?? Kaikki ratojen, ja ratapihojen varsilla tapaamani ovat olleet veturinkuljettajia lämmittäjiä konnareita vaihdemiehiä jne jne eikä heiltä kyllä kukaan ikänä kysynyt mitään VR:n suurten mittojen, tai kuten nykyään sanotaan strategisesta, suunnittelusta - ei edes Härra Asemapäälliköltä tuskin edes asioissa jotka koskivat kotiaseman pohjois- ja eteläisen tulovaihteen välimaastoa.
     Sen ajan päättäjät istuivat Rautatiehallituksessa eikä me kutsuttu niitä miksikään kun me ei heitä koskaan nähtykään - paitsi Pääjohtajan joskus lehtikuvissa. Keitä siis NYT ovat nämä "rautatieläiset"Huh

Rautatieläisiä kai edustaa ay-liittojen edusmiehet ja esim. veturimiesten osalta on selvää, että Veturimiesliitto vastustaa kilpailua.

Se on sitten kokonaan toinen asia, onko tuollaisella vastustamisella tai ylipäätään työntekijöiden mielipiteellä mitään merkitystä VR-konsernin päätöksenteossa.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1300


« Vastaus #22 : Marraskuu 04, 2013, 18:38:23 »

Veturimiesten liitto edustaa ehkä noin 10...15 % työssä olevasta VR:n henkilökunnasta. Tietämättä, mitä mieltä muut alan ammattijärjestöt ovat kilpailusta, on mielestäni melkoinen yleistys väittää, että "rautatieläiset vastustavat kilpailua".

 (Ja mitä kilpailua: ketjussa puhutaan rekkajunista ja tavaraliikenne on avattu kilpailulle. Mitä vielä saisi olla?).



tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1335


« Vastaus #23 : Marraskuu 04, 2013, 18:54:15 »

Veturimiesten liitto edustaa ehkä noin 10...15 % työssä olevasta VR:n henkilökunnasta. Tietämättä, mitä mieltä muut alan ammattijärjestöt ovat kilpailusta, on mielestäni melkoinen yleistys väittää, että "rautatieläiset vastustavat kilpailua".

 (Ja mitä kilpailua: ketjussa puhutaan rekkajunista ja tavaraliikenne on avattu kilpailulle. Mitä vielä saisi olla?).

Asiaan palataksemme, valtiovallan olisi toivonut ottavan toisenlaisen otteen rautatiekuljetusten kehittämiseen jo aikapäiviä sitten. Niin omistajaohjauksen kuin kilpailun edistämisen suhteen.

Onhan se melkolailla käsittämätöntä, ettei rekkoja tai esimerkiksi kakkosluokan postia voida kuljettaa junissa.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1300


« Vastaus #24 : Marraskuu 04, 2013, 21:47:08 »

Täysin samaa mieltä. Suomessa autoliikenteen lobbaus on mennyt hyvin perille. Kuljetusliikkeet, autoala, öljyala ja rengasala tuntuvat käyttävän poliittista valtaa varsin tehokkaasti.

Ensin VR:stä tehtiin osakeyhtiö, jotta sen oli nostettava hintoja. Osa kuljetuksista siirtyi maanteille.

Sitten VR:n käskettiin keskittyä parhaiten tuottaviin kuljetuksiin ja uuden toimitusjohtajan nimitys osui sopivasti samoihin aikoihin. Osa kuljetuksista siirtyi taas maanteille.

Ei ole VR-läisten eikä firmana koko VR:n vika, että VR ei vuokraa eikä myy käytettyä kalustoaan. VR:n omistaa valtio ja omistaja vaihtaa firman johdon, ellei linja ole hyväksyttävä. VR:n johto tekee juuri niin kuin omistaja haluaa.

Johtopäätös: valtion linja on, että rautateille pyrkiviä pieniä kuljetusyrityksiä ei auteta alkuun helpottamalla kaluston saatavuutta. Kuljetukset kuuluvat maanteille muutamin poikkeuksin.
 
Suomi on monessa asiassa osoittanut halunsa olla EU:n mallioppilas. Edellä kuvatulla liikennepolitiikan osa-alueella Suomi tekee juuri päinvastoin kuin mitä EU:ssa on pyrkimyksenä. Syy: ks. ensimmäinen kappale.
tallennettu
Sivuja: [1] 2 3 | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Rekkojen kuljetus junissa päättyy  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2021 Resiina