Nokia Oy:n veturit

[Eljas Pölhö]

Reino Kalliomäki lienee ensimmäinen, joka on kirjoittanut rautatieharrastajien lehteen Nokia Oy:n vetureista. Linkin takana on 2-sivuinen artikkeli Resiinan numerosta 7 (3-1970). Nykyisin tiedettäneen vielä enemmän, mutta tämä oli hieno avaus.

https://www.dropbox.com/s/sszzufexzjq0a59/TK%20matka%20670627%20Pori%2BRauma%2BNokia.pdf

Tapani Kilpinen kirjasi erittäin yksityiskohtaisesti Suomen rautateiden historiaa noin vuodesta 1956 aina 1970-luvun lopulle. Linkin takana on hänen 7-sivuinen matkakertomuksensa Poriin ja Raumalle suuntautuneesta matkasta 27.6.1967. Nokia oli välipysähdys ja hän kävi selvittämässä mitä veturikalustolle kuului vuonna 1967. Tietoja Nokia Oy:n vetureista löytyy sivuilta 3 (havainto-osa) ja 5-7 (selostus).  

https://www.dropbox.com/s/sszzufexzjq0a59/TK%20matka%20670627%20Pori%2BRauma%2BNokia.pdf

[Reino Kalliomäki]

Nokian tehtaan veturiluettelo ei ole vieläkään täydellinen. Ensimmäisen veturin kohtalo on epäselvä. Tämä on siis Krauss 2867/1894.  Eräs muistitieto ( Vilho Virjula, Yhtyneitten konepajan mestari, Vi) kertoo sen olleen tallin perällä 1919. Siitä on yksi kunnon kuva - ainakin TVH:n kuvat ovat eri koneista. Minne se meni ? Ilmeisesti jo ensimmäisen Hanomagin tultua 1920.
Toinen ongelma on "Ronkkeli". Nimi on kuvaava , sen kerrotaan muistuttaneen Museorautatiellä olevaa Mätäsvaaran makaavasylinteistä Deutzia , samoin sen kerrotaan olleen Nokialla 1933 -45 , noin. Tämä ei ole pelkkä "kuulopuhe" , silä muistajia oli kolme , eikä aikaakaan ollut kulunut kuin reilut 20 vuotta.  Sitten kerrotaan , että se meni jatkokäyttöön johonkin kartanoon Siilinjärvelle. Tuntematon maatalousratako ? Ilmeisesti se ei kuitenkaan ole Deutz , sillä Grönblomin toimituslista ei sitä tunne.
Saalastin koeveturi (Jenbach?) vuodelta 1965 painoi kuulemma 4 tonnia. Siis alta puolet höyryveturien painosta. Sen teho oli samaa luokkaa kuin höyryveturien jatkuva indikoitu teho , muttei se kyennyt "venymään". Eikä jarrupainoa olut tarpeeksi. Vaikka vaunuissa oli jarrut, ei niitä oltu suhteellisen tasaisella kosken eteläpuolisella linjalla totuttu käytäämään. Niinpä viimeisellä koeajolla veturi meni oven läpi vanhan tehtaan pannuhuoneeseen. Voimme olla varmoja , että aikanaan aseman linjalla vaunujenkin jarruja käytettiin! Mikä se oli  ja minne meni?

[Eljas Pölhö]

Ei välttämättä liity tähän, mutta yksi vaihtoehto veturista, josta minulla ei ole valokuvaa:
Kuopion Puu ja Tiili Oy, Sikoniemi (1926-1963).
600mm rataa on ollut n. 600m saven kuljetuksessa. Hevosvetoinen noin vuoteen 1950, josta alkaen "Jeep"-veturi.
Tiilitehdas toimi vain kesäisin (tyypillistä tiilitehtaille).
Sahalla oli rataa yli 1 km, vaunuja työnnettiin miesvoimin, toimi ympäri vuoden.
Tiilet vietiin proomulla Kuopioon vuoteen 1956, jolloin valmistui tie ja voitiin alkaa käyttää myös autoja.

[Eljas Pölhö]

Jos taasen Siilinjärvi on varma tieto, niin siellä on kaksi minulle vähän avoimeksi jäänyttä tehdasta (ehkä joku paikallinen voi auttaa?):
1) Pöljän tiili Oy, Pöljänmylly (1952-?).

2) U. Ahtiaisen tiilitehdas/ent. Tiilitehdas Ahtiainen-Eskelinen (1951-?), osoite tälläkin oli Pöljänmylly.

Löysin 9.8.1971 kummankin tehtaan paikan, mutta en saanut varmistettua kumpi oli kumpi, vai oliko toinen ehkä joku muu (olivat ihan lähekkäin).
Tehdas (a): Rataa oli ollut noin 100-200m ja lisäksi polttopuun kuljetusta tarhalta uunille 100m. Rakennukset olivat jäljellä.

Tehdas (b): Rakennukset olivat osittain jäljellä. Rataa oli ollut tiilien kuljetuksessa, mutta savenkuljetusradasta en havainnut varmoja todisteita.

[Reino Kalliomäki]

Kun kyselin miehiltä asiasta, oli juuri reilut 20 vuotta kulunut. Mutta vaikka he (3) , olivat olleet silloin töissä, on tieto pelkästään muistitieto. Siilinjärvi on kuitenkin hyvin muistettava nimi. Ehkä joskus löytyy tieto, vaikkapa Elkasta,   missä käsittääkseni Nokian paperitehtaan arkisto nyt on. Olen vain paikoitellen päässyt selaamaan sitä, eikä tärppiä ole sattunut. Olen vielä töissä onnistuen noin 50 viikkotuntiin, siksi kirjoitan yöllä. Teen sellaisen listan kuin nyt tiedän. Lähipäivinä.

[Reino Kalliomäki]

     Nokia Oy:n kapearaideveturilista (paperitehdas)

  (1)   -   Krauss           2863     1894      0-4-0WT         1)
  (2)   2   Tampella         120     1907      0-6-0T            2)
  (3)   -   Tampella          178     1911      0-4-2T           3)
  (4)   1   Tampella         181      1911      0-4-2T           4)
  (5)   3   Hanomag       8424     1920      0-4-0WT         5)
  (6)   4   Hanomag       8423     1920      0-4-0WT         6)
         5   Hanomag       10267    1923      0-6-2T            7)
         6   Du Croo & Brauns  372 1947      0-4-0WT         8)
         7   Schoema         2876     1965         Bdh            9)
         8   Schöma           3151     1969         Bdh           10)
  "Saalastin koeveturi"        ?            ?          Bdm          11)
  "Ronkkeli"       ?               ?            ?          Bdm          12)

  Alkuperäinen numerointi oli maalattu hytin seinään. Kun V. 1936 Riihimäeltä tuli iso veturi , oli sen kyljessä valmiina messinkinen komea numero. Koska se "sopi", numeroitiin muutkin veturit uudelleen komein messinkinumeroin. Kuitenkaan myöhemmin tulleisiin vetureihin ei tälläisiä numeroita tehty, eikä edes maalattu. Numerot kuitenkin toimiv at "kirjanpidossa" .
 Huom.1):   Vanha ykkönen oli veturitallin perällä keväällä 1919 (Vilho Virjula, Vi). Muistitietona kerrotaan , että se myytiin seuraavana vuonna J.W.Enqvistille Lielahteen. Mitään tätä teoriaa tukevaa en ole löytänyt , ja veturin myöhempi kohtalo on siis tuntematon.
           2):  Tämä veturi hankittiin kuljetustarpeen lisäännyttyä. Veturi oli Kraussia voimakkaampi tarkoituksella. (Siispä oli helppo huomata virhe Tampellan tekn. tiedoissa- vaan en vieläkään tiedä tarkkaa iskunpituutta). Kun liikenne asemalle hiipui uuden tehtaan ja leveän raiteen takia, hylättiin veturi v. 1958, koska sitä pidettiin loppuun kuluneena.
           3):  Myyty heti voimalaitoksen kanavan maasiirtotöiden päätyttyä Paraisten Kalkkivuori Oy:lle v. 1913 (dokumentti)
           4):  Hylätty 1958, kattila rakennustyömaille ( katt. rek. mukaan Rakennusliike Piipponen ja Rakennusvasara Oy, Tpe, poistettu 1969
           5):  Hylätty 1961 kattilarekisterin mukaan
           6):  Toimitettu Åbo Kraft Ab:lle, jonka liikeidea oli ostaa Harjavallan koskioikeudet, ja käyttää sähköä Pansion vapaasatamassa. (historiikki). Projektista ei tullut mitään. Puolustusvoimat käytti aluetta myöhemmin. Nokia Oy osti Kraftin, ja veturi oli faktisesti Harjavallassa, ja sitä käytettiin rakennustöissä, kunnes noin v. 1925 se tuli Nokialle. Wikipedia antaa Harjavaltaan aivan erilaista historiatietoa, enkä nyt tiedä mitä siihen sanoisin. Kun veturi no 7 tuli , käytettiin nelosta varaveturina, viimeisen kerran 5.12.68. Tampereen Teknillisen museon kokoelmiin se siirrettiin toukokuussa 1970. Nythän se on Kovjoella.
           7): No 5 tuli käytettynä RLR:ltä v. 1936 (kattilakirjan mukaan). Kun se suistui kiskoilta ja upposi koskeen v. 1938, poistettiin siitä korjauksessa keskimmäinen vetoakseli, koetettiin helpottaa sen kulkua jyrkissä kaarteissa. Veturi hylättiin 1966 ja romutettiin 1969.
           8):  Veturi no 6 ostettiin Paraisten Kalkkivuori Oy:ltä v. 1949. Veturia kutsuttiin lempinimellä ”Iso vihreä”, numeroa sen kyljessä ei tiettävästi koskaan ollut. Numero esiintyy  vain tilastoissa. Veturi on valmistunut 1947, ja se tuli Nokialle käyttämättömänä. Se poistettiin liikenteestä 1965 ja romutettiin 1969.
           9):  Ensimmäinen Schöma-dieselveturi tuli vuonna 1965. Se oli hyvä käyttöveturi, liikenteessä vuorokauden ympäri sunnuntaisinkin. Huoltojen aikana tuurasi no 4, kunnes sen kattila pääsi jäätymään jouluna 1968. Ennen kuin toinen diesel saatiin paikalle, joutui hiililaanin järeä Hough-kauhakuormaaja tuuraajaksi.
          10):  Tämä veturi oli teknisesti edeltäjänsä kaltainen: Paino 8 tonnia, hydraulinen vaihteisto ja 72 hv:n ilmajäähdytteinen Deutz-diesel.
          11). V. 1965 Ins. tsto Saalasti toi koeveturin Nokialle. Sen piti pärjätä höyryvetureille, mutta puolta pienempänä kuin 7 ja 8 se oli yksinkertaisesti liian pieni. Ainoa vihje tämän veturin identiteetiksi on muistitieto , että se olisi ollut Itävaltalainen (Jenbach?)
          12):  "Ronkkeli" on ihan outo - en ole nähnyt siitä edes valokuvaa. Muistitieto kertoo sen olleen käytössä 1933 - 1945, ja että se meni "johonkin kartanoon Siilinjärvelle", Ja kävi paloöljyllä.  Käytettiin sahalla kipinävaaran takia. Teknisesti se muistutti Museorautatien kaivosveturia Mätäsvaaralta.

Kun liikenne loppui v. 1972, myytiin 7 ja 8 Pietarsaareen (Schauman), ja sieltä ne tulivat Museorautatielle liikenteen loputtua.

[Eljas Pölhö]

Kiitos listasta ja perusteellisista lisätiedoista.

Minulla on vain yksi varsinainen lisätieto, ja sekin epävarma (1). En väitä olevani oikeassa enkä edes muista mistä tieto on tullut, kun naputtelin itselleni vastaavan listan joskus 80-luvun alkupuolella (tunnistan kirjoituskoneen). Seuraavia eroja minulla on:

(1) Krauss 2863, sittemmin n. 1920 TVH 1
(3) sai numeron Paraisten Kalkkivuori 1, katso  https://www.dropbox.com/s/b33llj0rqy15w3f/Paraisten%20Kalkin%20veturit_d.pdf 

(6) 4  Minulla siirto on vuonna 1921, mutta Reinon listan mukaan se onkin ehkä omistajan muutos eikä sijoituksen muutos.

6  Du Croo & Brauns tehtaan historiikki antaa 1947, mutta lisätiedoissa antaa 1948 Nokialle. Kirjassa on myös tekniset tiedot ja esipuheessa kiitetään Reino Kalliomäkeä Suomeen toimitettujen Du Croo & Brauns-vetureiden kohtaloiden selvittämisessä. Minäkin olen merkinnyt valmistusvuodeksi 1948, ehkä juuri laatan ansiosta.

Moottorivetureihin minulla ei ole mitään lisätietoa.

[Reino Kalliomäki]

Täytynee odottaa varmistusta veturin no 1 menosta TVH:lle. Vuosiluku sopiva.
Hanomag 6/4: Karl Ekmanin historiikki "Nokia Bruk 1868 -1928" (1929) antaa Turun Voima Oy:n ostopäiväksi 23.11.1925. Kaupassa Nokia sai koskioikeudet Harjavallan ja Kolsin koskiin (ainakin 5 kpl) noin 85 prosenttisesti, maata noin 510 ha ja muun omaisuuden- siis myös veturin. Rakennuksia ja töitä oli aloitettu  Havinginkosken rannalla. Turun Voima ei saanut mitään aikaiseksi. Sen perustivat muutamat Turkulaiset teollisuusyritykset 1918, ja se menestyi hyvin koskioikeuksien ostamisessa. Vuoden 1920 lama-aika sai yhtiön lopettamaan toimintansa. Turun kaupunki, valtio eivätkä muut tahot ostaneet Turun Voimaa. Asiassa osalliset Ingvald Souranderin veljet Gustaf ja Arvid tiedustelivat , voisiko Nokia Oy ostaa (I.S. oli johtajana) Turun Voiman, ja mutkien kautta näin kävi (Nokia Oy 1865-1965, Lars G. von Bonsdorff 1965) . Omaisuus oli hurja : noin 40 m putouskorkeutta suunnilleen 85 prosenttisesti. Nokia ei kuvitellutkaan voivansa piakkoin rakentaa mitään. 30-luvulla Vesioikeus antoi luvan yhdistää koskia , ja Länsi-Suomen Voima rakensi Harjavallan voimalaitoksen, joka valmistui juuri ennen sotaa. Nokian osuus oli suurin, 38 %(historiikki, tekijä Gösta Nordensvan , Nokian toimitusjohtaja 1929 -1959)
Pansiosta mainitsee "Iso Tietosanakirja 1932", että se on kylä Raisiossa , ja että 1917 joukko turkulaisia liikemiehiä osti sieltä 1000 ha maata ja suuren vesialueen aikomuksenaan perustaa satama, teollisuus- ja asuntotontteja. Osakkeet luovutettiin Turun kaupungille 1922.
Veturi vaihtoi omistajaa 1925.
Lisäksi Ekmanin kirjassa mainitaan , että kanavan rakennustöihin tarvittiin rakentajan mielestä yksi veturi lisää. Ostettiin kaksi. Ei siis ihme , että toinen myytiin heti, kun voimalaitos oli valmis.
Kiitos, Eljas

[Pasi Utriainen]

Jos taasen Siilinjärvi on varma tieto, niin siellä on kaksi minulle vähän avoimeksi jäänyttä tehdasta (ehkä joku paikallinen voi auttaa?):
1) Pöljän tiili Oy, Pöljänmylly (1952-?).

2) U. Ahtiaisen tiilitehdas/ent. Tiilitehdas Ahtiainen-Eskelinen (1951-?), osoite tälläkin oli Pöljänmylly.

Nykyään Ahtiaisen tiilitehtaasta (sijainti http://tinyurl.com/ktc57gp) on jäljellä joitain rakennuksia, mutta Pöljän tiilitehtaasta ei ole mitään jäljellä (sijainti http://tinyurl.com/nd65vme). Ainakin 60-luvulla tiilitehtaisiin näyttää olleen sama puhelinnumero, joten olisiko U.Ahtiainen aikoinaan ostanut Pöljän Tiilitehtaan. Veturista puheenollen ainakaan Ahtiaisen kalustoluettelossa v. 1957 (kts. liite) ei ole siitä mitään erillistä mainintaa.

En ole kuullut kartanosta, jossa olisi ollut pienveturi tai edes rataa, mutta täytyy kuulostella josko jollain olisi tästä tietoa. Harjamäen piirimielisairaalalla ja Tarinaharjun parantolalla oli halkoratoja, mutta ei tietääkseni veturia.

[Tommi K Hakala]

Jos taasen Siilinjärvi on varma tieto, niin siellä on kaksi minulle vähän avoimeksi jäänyttä tehdasta (ehkä joku paikallinen voi auttaa?):
1) Pöljän tiili Oy, Pöljänmylly (1952-?).

2) U. Ahtiaisen tiilitehdas/ent. Tiilitehdas Ahtiainen-Eskelinen (1951-?), osoite tälläkin oli Pöljänmylly.

Nykyään Ahtiaisen tiilitehtaasta (sijainti http://tinyurl.com/ktc57gp) on jäljellä joitain rakennuksia, mutta Pöljän tiilitehtaasta ei ole mitään jäljellä (sijainti http://tinyurl.com/nd65vme). Ainakin 60-luvulla tiilitehtaisiin näyttää olleen sama puhelinnumero, joten olisiko U.Ahtiainen aikoinaan ostanut Pöljän Tiilitehtaan. Veturista puheenollen ainakaan Ahtiaisen kalustoluettelossa v. 1957 (kts. liite) ei ole siitä mitään erillistä mainintaa.

En ole kuullut kartanosta, jossa olisi ollut pienveturi tai edes rataa, mutta täytyy kuulostella josko jollain olisi tästä tietoa. Harjamäen piirimielisairaalalla ja Tarinaharjun parantolalla oli halkoratoja, mutta ei tietääkseni veturia.

Vuojoen kartano Eurajoella?

[Reino Kalliomäki]

Muutamilla kartanoilla oli kapeita ratoja , erityisesti metsäratoja. Joillakin oli myös minulle tuntemattomia moottorivetureita. Maatalousratoja ei ollut kovin monia, mutta ehkä niissä on vielä tuntemattomia. Viimeinen höyryveturia käytänyt taisi olla Mäntsälän Ylikartano. Kuulemani legenda kertoo , että heinän korjuussakin veturia kokeiltiin, vaan kun lato paloi... Varmaan moottoriveturi olisi toiminut paremmin.
Vielä toinen tarina Nokialta, koskien varhaista moottorivaunua: Kun punaiset eivät jättäneet yhtään veturia Pispalan länsipuolelle, koetettiin Nokialla varustaa "panssaroitu moottorivaunu" (kertoi Vilho Virjula, Vi). Avotavaravaunu "panssaroitiin" selluloosapaaleilla (tavallinen ratkaisu siihen aikaan). Nokia Oy:n hinaajalaivasta tuotiin Bernard-merkkinen moottori. Veto hihnalla akselille lattian läpi. Ja kohti länttä! Kuulemma Siuron kirkon tornista ammuttiin kerran. Silta oli rikki. Vaunu ei pystynyt palaamaan ylämäkeen.
Pispalasta hinattiin rikottu p-junan veturi Nokialle. Aikomus oli koettaa korjata sitä paperitehtaan konepajalla. Joko työ oli ylivoimainen , tai aika loppui, mutta ei sitä Nokialla korjattu. (myös V.V.,tolkku mies, löytyy vielä netissä)

[Reino Kalliomäki]

Etsiessäni  materiaalia väkiviinasäiliöille johtaneen VR:n pistoraiteen  historiaan, törmäsin mielenkiintoiseen kirjeenvaihtoon.  Veturilistan huomautus no 8 menee uusiksi:
8)   Veturi no 6 ostettiin Paraisten Kalkkivuori Oy:ltä v. 1949. Veturia kutsuttiin lempinimellä ”Iso vihreä”, numeroa sen kyljessä ei tiettävästi koskaan ollut. Numero esiintyy  vain tilastoissa. Veturi on valmistunut 1947, ja se tuli Nokialle käyttämättömänä. Se poistettiin liikenteestä 1965 ja romutettiin 1969.
Du Croo & Brauns veturit 355/47 (80hv) ja 372/47 (60 hv) välitti P & K:lle  Leino Molander & Co.  Kirjeenvaihtoa vetureista käytiin kesäkuusta 1947 alkaen. Kirjeenvaihdon syynä olivat puutteelliset piirustukset ja ainestodistukset. Nämä saatiin kuntoon vasta marraskuussa 1949!
01.12.1949 päivätyssä kirjeessä P&K  ilmoittaa Nokialle, että veturi on ”tänään lastattu VR:n vaunuun edelleen toimitettavaksi  Teille.”
08.12.1947 päivätyssä kirjeessä Leino Molander & Co kirjoittaa P&K:lle mm: ”Teidän ostamanne veturit…”
07.01.1948 Statens Yrkesdirektion  luettelee piirustusten ja todistusten puutteita koskien kattilan tarkastusta.
Kuva valmistajan laatasta on Nokialta. 5:sen ja 6:sen laatat kiinnitettiin liikenneosaston seinälle, ja ne ”kunnostettiin” jyrsimällä puolet kirjainten paksuudesta. En tiedä, missä ne ovat nyt.
Edellä mainitut kolme kirjettä, sekä laattakuva liitteenä. Veturi 356/47 (100 hv) toimitettiin Enso-Gutzeit Oy:lle. Kenen toimesta, ja oliko samanlaisia alkuvaikeuksia?  Kaikki veturit olivat kaksiakselisia. Jan de Bruin (tehtaan historiikin kirjoittaja) arveli, että veturit oli tilattu Indonesiaan (Hollannin siirtomaa).  Sodan takia tilaukset sinne peruuntuivat.

[Reino Kalliomäki]

Tuomo on tehnyt löydön "Ronkkeli"-moottoriveturin suhteen: Vuonna 1936  Oy Nokia Ab tarjoaa "joutilaana" myyntiin Deutz 30/33 PS moottoriveturia. Muut annetut tiedot: Työpaino 8800 kg, 2 nopeutta eteen ja taakse, 5 kmh ja 10 kmh. Vetokyky  noin 108/45 tonnia suoralla radalla. Kolmiakselinen.
Muistitieto kertoo sen olleen tyyppiä "ryykirauta", ja jotenkin suorastaan väheksyttävä. RLR:ltä tuli höyryveturi tilalle? 
Maahantuoja Grönblomin listassa sitä ei ole, todennäköisesti se tuli eri väylää. Saksan kenttäradoilla oli 3-akselisia, muuten sellaiset ovat harvinaisia. Ehkä se tuli ylijäämävarastosta?

[Petri Sallinen]

Deutzin tehdaslistauksista löytyy seuraavat Suomea koskevat tiedot:

Deutz V: 2996/1917, Typ CXIVF, Bauart C, 600 mm. Toimitettu 18.12.1917. Tilaaja: Pargas Kalkbergs Aktiebolag, Porgas - A.B. Dalsbruk.

Deutz V: 25821/1940, Typ A6M517F, Bauart C, 750 mm. Toimitettu 2.12.1942. Tilaaja: Eisenbahn-Pionier Kompanie 50 in Finnland.

Deutz V: 33136/1941, Typ A4M420R, Bauart B, 1524 mm. Tilaaja: Maskin AB Grönholm für Finnische Staatsbahn. Toinen muuten sama veturi ja tilaaja, mutta valmistenumero 33137/1941.

Deutz V: 8501/1928, Typ PME117F, Bauart B, 600 mm, Toimitettu 15.9.1928. Tilaaja Grönblom, Pargas Kalkbergs Aktiebolag.

Deutz V: 10242/1931, Typ PME117F, Bauart B, 600 mm. Toimitettu 13.2.1932. Grönblom für Zellstoff Eklöt Oy, Tolkis.

Deutz V: 13703/1935, Typ OMZ122F, Bauart B, 1000 mm. Tilaaja: Maskin AB Grönblom für Pargas Kalkverk.

Deutz V: 22620/1939, Typ MLH7146, Bauart B, 750 mm. Toimitettu 14.6.1939. Grönblom für Oy Yuoksenniska AG, Mätäasvaara.

Deutz V: 22637/1938, Typ MLH714F, Bauart B, 600 mm. Tilaaja: Grönblom für Kalkverke Karl Forsström, Förby.

Deutz V: 22989/1939, Typ OMZ122R, Bauart B, 1524 mm. Toimitettu 12.6.1939. Tilaaja: Maskin AB Grönblom für Rauma-Repola Oy, Martinniemi.

Deutz V: 23015/1938, typ MLH332F, Bauart B, 600 mm. Tilaaja Maskin AB Grönblom für Kuppio Ziegeler, Turku. Kupittaan Savi 196x.

Deutz V: 23165/1938, typ OMZ122F, Bauart B, 900 mm.Tilaaja: Maskin AB Grönblom. Toimitettu 30.7.1938.

Deutz V: 23292/1939, typ A3M220R, 1524 mm. Toimitettu 21.4.1939. Maskin AB Grönblom für Finn. Staatsbahn, Tampere.

Deutz V 23294/1939, typ A3M220R, 1524 mm. Toimitettu 13.3.1939. Tilaaja: Grönblom für Pitkärentka.

Deutz V: 23306/1938, typ OME117F, 750 mm. Toimitettu 30.6.1938. Tilaaja: Maskin AB Grönblom für Torfverk Outokumpu.

Deutz V: 23509/1939, typ OMZ117F, 600 mm. Toimitettu 24.1.1939. Tilaaja: Maskin AB Grönblom für Svarta Bruks AB, Svarta.

Deutz V: 27211/1939, typ MLH322F, 600 mm. Toimitettu 1.4.1939. Tilaaja: Maskin AB Grönblom für Ziegelei Lohikko.

Deutz V: 27303/1939, typ OMZ122F, 600 mm. Toimitettu 25.4.1939. Tilaaja: Maskin AB Grönblom für Svarta Bruks AB.

Deutz V: 27316/1940, typ MLH332G, 750 mm. Toimitettu 12.6.1940. Tilaaja: Maskin AB Grönblom für Kaoksenniska Mätäsvaara, Grube Kaoksenniska.

Deutz V: 33141/1940, typ MLH332G, 750 mm. Toimitettu 12.6.1938. Tilaaja: Maskin AB Grönblom.

Deutz V: 36336/1941, typ MLH914G, 500 mm. Toimitettu 27.8.1941. Tilaaja: Maskin AB Grönblom.

Deutz V: 36389/1942, typ MLH914G, 750 mm. Toimitettu 27.8.1942. Tilaaja: Maskin AB Grönblom.

Paikannimet ja yritysten nimet on kirjoitettu siten kuin ne ovat tehtaan toimituslistoissa.

[Eljas Pölhö]

Petrin listaan lisäyksenä: 695, 6515, 6516, 7641, 7752, 8501, 9896, 10241, 22620 (näppäilyvirhe Petrin listassa), 22714, 22909, 23293, 23306, 23509, 27211, 27303, 27316, 33136, 33137, 33141, 33662, 33663, 33664, 36336, 36389, 42825, 42913, 55085, 55186. Varmaan hyppäsin jonkun yli (ainakin saksalaisten sota-aikana toimittamia puuttuu).

[Petri Sallinen]

Petrin listaan lisäyksenä: 695, 6515, 6516, 7641, 7752, 8501, 9896, 10241, 22620 (näppäilyvirhe Petrin listassa), 22714, 22909, 23293, 23306, 23509, 27211, 27303, 27316, 33136, 33137, 33141, 33662, 33663, 33664, 36336, 36389, 42825, 42913, 55085, 55186. Varmaan hyppäsin jonkun yli (ainakin saksalaisten sota-aikana toimittamia puuttuu).

Olit nopea. Listasin vielä jonkin verran lisää, mutta ehdit ensin. Nyt alkaa sormi puutua.

Tehdaslistauksista bongasin vielä joitakin mielenkiintoisia tietoja. Ongelmana on oikeastaan keksiä sopiva Suomeen liittyvä hakusana, kun itse maatunnuksen käyttö (SF) on satunnaista.

695/1909. Raideleveys 785 mm. Tilaaja: Basalt Aktien Gesellschaft Linz/Rhein. Toimitettu 13.7.1909, mutta jo 22.7.1909 toimitettu Karhulaan.

6515/1924 ja 6516/1924. Typ ML122F. Toimitettu 16.5.1924. Tilaaja Rauhaniemi Osakeyhtiö. Leppäkoski.

7641/1927. Typ ML222F. 600 mm. Toimitettu 15.10.1928. Tilaaja:Kupittaan Savi.

[Petri Sallinen]

Ohessa kooste kaikista valmistajanumeroista, jotka edellä on mainittu. Kaikki numerot löytyvät tehtaan valmistajaluettelosta. Tietokantahaku onkin helpointa suorittaa, kun valmistajanumero on tiedossa (kun joku on ne jo löytänyt ). Eljaksen listaamien 22714 ja 22909 -vetureiden osalta alkuperäinen tilaaja ei ole suomalainen. Veturit ovat jotenkin muuten päätyneet Suomeen, mikäli ylipäätään ovat. Jos numeroita löytyy lisää, niin niiden perustiedot voidaan tsekata tehtaan listoilta helposti.

695/1909. Raideleveys 785 mm. Tilaaja: Basalt Aktien Gesellschaft Linz/Rhein. Toimitettu 13.7.1909, mutta jo 22.7.1909 toimitettu Karhulaan.
2996/1917, Typ CXIVF, Bauart C, 600 mm. Toimitettu 18.12.1917. Tilaaja: Pargas Kalkbergs Aktiebolag, Porgas - A.B. Dalsbruk.
6515/1924 ja 6516/1924. Typ ML122F. Toimitettu 16.5.1924. Tilaaja Rauhaniemi Osakeyhtiö. Leppäkoski.
7641/1927. Typ ML222F. 600 mm. Toimitettu 15.10.1928. Tilaaja:Kupittaan Savi.
7752/1927, typ PMZ122 F, 1000 mm. Toimitettu 28.12.1927. Tilaaja: Pargas Kalkbergs Aktiebolag, Porgas
8501/1928, Typ PME117F, Bauart B, 600 mm, Toimitettu 15.9.1928. Tilaaja Grönblom, Pargas Kalkbergs Aktiebolag.
9896/1930, typ MLH322 F, 900 mm. Toimitettu13.12.1930. Tilaaja: W. Raseuler & Co. A.B., Pori - Sägewerk Seikku.
10241/1932, typ PME117 F, 600 mm. Toimitettu 13.02.1932 Tilaaja: ab Lager Königsberg an Maskin AB & Grönblom, für Zellstoff Eklöt Oy, Tolkis
10242/1931, Typ PME117F, Bauart B, 600 mm. Toimitettu 13.2.1932. Grönblom für Zellstoff Eklöt Oy, Tolkis.
13703/1935, Typ OMZ122F, Bauart B, 1000 mm. Tilaaja: Maskin AB Grönblom für Pargas Kalkverk.
22620/1939, Typ MLH7146, Bauart B, 750 mm. Toimitettu 14.6.1939. Grönblom für Oy Yuoksenniska AG, Mätäasvaara.
22637/1938, Typ MLH714F, Bauart B, 600 mm. Tilaaja: Grönblom für Kalkverke Karl Forsström, Förby.
22712/1938, typ OMZ117F, 600 mm. Toimitettu 15.1.1938. Tilaajaa Maskin AB Grönbom für Mukkaban Tiilitehass (?), Lahti
22714/1938, typ OMZ117 F, 600 mm. Toimitettu 22.01.1938. Tilaaja: Martin Kallmann (Händler), Mannheim, für Härer, Bauunt., Schwäbisch-Hall
22909/1938, typ MLH322 G, 480 mm. Toimitettu 20.06.1938. Tilaaja: Henri Reding, Luxemburg, für Grube Kayl
22989/1939, Typ OMZ122R, Bauart B, 1524 mm. Toimitettu 12.6.1939. Tilaaja: Maskin AB Grönblom für Rauma-Repola Oy, Martinniemi.
23015/1938, typ MLH332F, Bauart B, 600 mm. Tilaaja Maskin AB Grönblom für Kuppio Ziegeler, Turku. Kupittaan Savi 196x.
23165/1938, typ OMZ122F, Bauart B, 900 mm.Tilaaja: Maskin AB Grönblom. Toimitettu 30.7.1938.
23292/1939, typ A3M220R, 1524 mm. Toimitettu 21.4.1939. Maskin AB Grönblom für Finn. Staatsbahn, Tampere.
23293/1939, typ A3M220 R, 1524 mm. Toimitettu 26.05.1939. Tilaaja: Maskin AB E. Grönblom, für Finn. Staatsbahn [SF] - VR, Tampere
23294/1939, typ A3M220R, 1524 mm. Toimitettu 13.3.1939. Tilaaja: Grönblom für Pitkärentka.
23306/1938, typ OME117F, 750 mm. Toimitettu 30.6.1938. Tilaaja: Maskin AB Grönblom für Torfverk Outokumpu.
23509/1939, typ OMZ117F, 600 mm. Toimitettu 24.1.1939. Tilaaja: Maskin AB Grönblom für Svarta Bruks AB, Svarta.
25821/1940, Typ A6M517F, Bauart C, 750 mm. Toimitettu 2.12.1942. Tilaaja: Eisenbahn-Pionier Kompanie 50 in Finnland.
27211/1939, typ MLH322F, 600 mm. Toimitettu 1.4.1939. Tilaaja: Maskin AB Grönblom für Ziegelei Lohikko.
27303/1939, typ OMZ122F, 600 mm. Toimitettu 25.4.1939. Tilaaja: Maskin AB Grönblom für Svarta Bruks AB.
27316/1940, typ MLH332G, 750 mm. Toimitettu 12.6.1940. Tilaaja: Maskin AB Grönblom für Kaoksenniska Mätäsvaara, Grube Kaoksenniska.
33136/1941, typ A4M420 R, 1524 mm. Toimitettu 29.11.1941. Tilaaja: Maskin AB, Grönblom [N], für Finnische Staatsbahn
33137/1941, typ A4M420 R, 1524 mm. Toimitettu 29.11.1941. Tilaaja: Maskin AB, Grönblom [N], für Finnische Staatsbahn.
33141/1940, typ MLH332G, 750 mm. Toimitettu 12.6.1938. Tilaaja: Maskin AB Grönblom.
33662/1941, typ MLH914 G, 750 mm. Toimitettu 12.03.1941. Tilaaja IG Farbenindustrie, für Petsamo Nikkeli, Petsamo
33663/1940, typ MLH914 G, 750 mm. Toimitettu 02.12.1940. Tilaaja: IG Farbenindustrie, für Petsamo Nikkeli, Petsamo
33664/1941, typ MLH914 G, 750 mm. Toimitettu 12.03.1941 Tilaaja: IG Farbenindustrie, für Petsamo Nikkeli, Petsamo
36336/1941, typ MLH914G, 500 mm. Toimitettu 27.8.1941. Tilaaja: Maskin AB Grönblom.
36389/1942, typ MLH914G, 750 mm. Toimitettu 27.8.1942. Tilaaja: Maskin AB Grönblom.
42825/1941, typ MLH332 G, 750 mm. Toimitettu 29.08.1941. Tilaaja: IG Farben, für Petsamo Nikkeli, Petsamo [SF]
42913/1941, typ MLH332 G, 750 mm. Toimitettu 29.09.1941. Tilaajaa: IG Farben, für Petsamo Nikkeli, Petsamo
46765/1943, typ A4M517 G, 750 mm. Toimitettu 08.09.1943. Tilaaja: IG Farben, für Petsamo Nikkeli, Petsamo [SF]
55085/1952, typ A8M517 R, 1524 mm. Toimitettu 18.07.1952. Tilaaja: OGH, für Rauma-Repola Oy, Rauma
55186/1955, typ A8M517 R, 1524 mm. Toimitettu 18.07.1955. Tilaaja: OGH, für Yltyneet Paperitehtaat Oy, Jämsankoski
55273/1953, typ A4L514 R, 1524 mm. Toimitettu 17.03.1953. Tiulaaja: OGH, für Ahlstroem Oy, Karhula [SF]
55286/1953, typ A6M517, Toimitettu 06.1953. Tilaaja: Papiermühle Jansankaski [SF]

Edit. Päivitetty 23.3.2016.

[Eljas Pölhö]

Hyvä tarkistella: 22909 taitaa olla kirjoitusvirhe ja oikea on 22989; tai päivastoin. Mitähän veturin laatassa luki. Taisin nähdä sen itsekin Martinniemessä, kunhan vain muistaisin vuoden.

22714 pitäisi olla MLH714, 8/9 hv, moottori 466996L, 2,8 t, 600 mm, Karl Forström, Förby. Eli voisi olla sama kuin 22637?
Minulla 22637 on Mukkulan Tiilitehdas, Lahti, MLH714, moottori 473990.

[Jorma Rauhala]

Onko tämä joku noilla listoilla?
http://vaunut.org/kuva/12234

[Eljas Pölhö]

Onko tämä joku noilla listoilla?
http://vaunut.org/kuva/12234

Rauhaniemi-Sipilä Oy:n tallissa = Deutz 22620, FL 105 (MLH 7146), 2,9 t, vetovoima 600 kg,, nopeus 4 - 8,1 km/h, moott. SF 110, 11/12 hv, moott. n:o 5099. Tullut Ulasoorin tiilitehtaalta, jonne Mätäsvaaran kaivokselta. Toimitusaika sinne 13.6.1939; en tiedä onko lähtö tehtaalta vai tulo Grönblomin (välittäjä) varastolle Suomeen.

[Reino Kalliomäki]

Petri, kiitos vihjeestä! Vain Paraisten Deutz näyttää sopivalta.
P & K:n arkistossa olevat tekniset tiedot täsmäävät 100 %. Mutta siellä lukee nimenomaan: Ostettu Taalintehtaalta 1924. Eljaksen lista on oikeassa, tämä veturi ei ollut Nokialla. Lisäksi Olavi Kilpiöllä oli (muisti?) tieto, että veturin runkoa käytettiin vielä lumiaurassa edelleen.
Mutta ilmeisesti Nokialla oli samanlainen, hv-paino-nopeudet-akseliluku ovat samat. Tuskin sattumaa.

[Petri Sallinen]

22714 pitäisi olla MLH714, 8/9 hv, moottori 466996L, 2,8 t, 600 mm, Karl Forström, Förby. Eli voisi olla sama kuin 22637?
Minulla 22637 on Mukkulan Tiilitehdas, Lahti, MLH714, moottori 473990.

Tsekkasin vielä. Deutzin tehtaan listoilla 22714/1938 on tyyppiä OMZ117F ja muutenkin tiedot vastaavat sitä, mitä olen aikaisemmin kirjoittanut. Ilmeisesti siis 22714 ei ollut Suomessa?

Sen sijaan löysin uuden veturin, jota en aikaisemmin ollut havainnut. Johtui siitä, että ostaja oli kirjoitettu muotoon Grönbom. Kyseessä on kone 22712/1938, typ OMZ117F, 600 mm. Toimitettu 15.1.1938. Tilaajaa Maskin AB Grönbom für Mukkaban Tiilitehass (?), Lahti. Lisään tämän alkuperäiseen listaani.

Lisäksi löysin vielä nämä. Jostain syystä kaksi ensimmäistä on talletettu Suomen maakoodilla tietokantaan.

36670/1940, typ MLH332 G, 600 mm. Toimitettu 09.01.1940. Tilaaja: Eesti Fosforit, Tallinn [SF]
36671/1940, typ MLH332 G, 600 mm. Toimitettu 09.01.1940. Tilaaja: Eesti Fosforit, Tallinn [SF]
46765/1943, typ A4M517 G, 750 mm. Toimitettu 08.09.1943. Tilaaja: IG Farben, für Petsamo Nikkeli, Petsamo [SF]
55273/1953, typ A4L514 R, 1524 mm. Toimitettu 17.03.1953. Tiulaaja: OGH, für Ahlstroem Oy, Karhula [SF]
55286/1953, typ A6M517, Toimitettu: 06.1953. Tilaaja: Papiermühle Jansankaski [SF]

[Reino Kalliomäki]

Edelliseen keskusteluun liittyen kävin läpi muutakin materiaalia. Huomasin taas tyyppikilven 6:sen nokikaapin alla (ensimmäisen), mutta nyt yhdistin sen liitteenä olevaan kuvaan "Hanomag Nachrichtenista" (mainoslehtinen). Kuvaa on retusoitu, jotenka se näyttää hieman oudolta, ja kopionegatiivini täytyy skannatessa asettaa vinoon, jotta tyyppi "LE217" näkyy. 217 tarkoittanee muutoksia LE-varastotyyppiin, ehkä lisätankkeja, halkolämmitystä yms. 40/50 hv tarkoittanee, että haloilla ei saavuteta hiilikoneen suunniteltua 50 hevosvoimaa. Kuvasta löytyy teknisiä arvoja. Tämäkin pässi on ollut messuilla!

[Reino Kalliomäki]

Martinniemen veturin numero käy ilmi kuvan kommenteista:   http://vaunut.org/kuva/93346?liikp1=1039

[Reino Kalliomäki]

Grönblomin arkistosta löytynyt lista. Grönblom toimi Deutzin edustajana, ja pääosa kauppaluetteloista koskee varaosia, esim: hehkupatruunoita, Deutz-öljyä, kokonaisia moottoreita, aggregaatteja, tai vain "varaosia". Näistä listoista käy ilmi, että Hallan/Karhulan  koneista toinen, tai molemmat olivat tyyppiä C XI. Varhaisemman toimitusvuosi saattaisi olla 1905? Lisäksi on huomattava, että listasta puuttuvat Puolustusvoimien veturit. Raahe/Haukipudas  22909 on kirjoitusvirhe, veturin laatassa oli numero 22989. Lisäksi listaan on lipsahtanut Viekissä sama veturi kahteen kertaan. Vaikka Grönblom oli maahantuoja, niin vetureita tuli muitakin reittejä. Arvoituksia riittää. Gr. arkistoja tutki AK.
Lisäliitteenä P&K-sivu.