Käytännössä jotta Lappiin syntyisi uusia matkustajajunia, pitäisi valtiolla olla tahtotila rahoittaa niitä ja se on sitten vielä oma poliittinen tappelunsa, että sellaiselle rahoitusta saataisiin, vaikka rata olisi olemassa.

Mitä tavaraliikenteeseen tulee, niin Rovaniemen suunnalta on tosiaan vaikea kuvitella tulevan juuri kuljetettavaa, Kemin tehtaat imaisevat raakapuun aika tehokkaasti, en sitten tiedä voisiko Kemijärven liimapuuta kulkea jatkossa Keski-Eurooppaan asti junalla, jos tuo normaalilevyinen rata toteutuu? Mutta eipä yhden tehtaan yksi tuotejuna aina silloin tällöin vielä mitään huikeita tonnimääriä tuo.

Savonlinnan radasta sen verran, että siinä tehtiin se virhe, että ei sähköistetty saman tien ja VR sitten totesi, että on halvempaa ajaa sähköistettyä rataa, vaikka tulisi pidempikin lenkki. Nyt Fenniarail saattaisi ajaa jotain tavarajunia siitä lävitse, mutta tuskin sekään hirveitä määriä.

Nyt toki Savonlinna-Pieksämäki -matkustajajunayhteyden palauttaminen on noussut keskusteluun ja mielenkiinnolla odotan, että josko sekin nyt sitten oikeasti tapahtuisi. Samoin puheet Savonlinna-Parikkala -osuuden kunnostamisesta, uuden sillanr rakentamisesta Laitaasalmelle ja koko rataosan sähköistämisestä, samoin kuin Savon radan kapasiteettipulasta ovat herättäneet toivon siitä, että Savonlinnan rata saattaa vielä tulevaisuudessa olla tavaraliikenteen läpikulkuväylä.

Ei se luonnonlailta vaikuta kun katsoo meidän rataverkkoa ja missä junia kulkee.

Savonlinnasta länteen rakennettiin rata kokonaan uusiksi, mutta ainoa operaattori ilmoitti, ettei junat kulje - eikä kulkeneet.

No mutta tietysti. Luonnollisesti, jos johonkin tulee rata, niin siihenhän ilmestyy junia kulkemaan. Miten en ole osannut oivaltaa, että se on näin suoraviivaista? Radallahan junat kulkevat, eikä sen vieressä niityllä.

Esslingenin vaunujen kulmien pyöristyssäde oli 300mm, mutta se aiheutti vaunuja likaavaa pyörteilyä ja Pasilan vaunuissa päätykulmien pyöristyssäde oli 100 mm. Esslingenin vaunuihin verrattuna ensimmäisessä kotimaisessa teräsvaunujen vaunutilauksessa oli kymmenkunta selvää eroa, mutta en ulkoa muista mitä kaikkia, ainakikin päätyjen ovet olivat erilaiset.Erot ja niiden perustelut on kyllä esitelty useammassakin koneosaston kirjelmässä vuosina 1961 ja 1962.

Välillä Rovaniemi-Narvik ja Oulu-Tukholma kulkisi junia.