Kiitos kaikille kirjani tilanneille, painos on nyt loppu, enää 1 kirja odottelee ostajaansa, mutta uskon että se menee ennen juhannusta. Harha-askel rautatiemaailmaan oli mielenkiintoinen, eikä vailla ongelmia. Voin kuitenkin luvata, että täst' edes pysyttelen enemmän alueella, jossa tunnen olevani vahvimmillani. Sain paljon pyyteetöntä apua kirjan yksityiskohtiin ja olen kaikille heille, jotka kannustivat ja valoivat minuun uskoa, hyvin kiitollinen. Mutta vanha sananlasku "suutari pysyköön lestissään" kävi kohdallani toteen. Kiitos kaikille teille ja upeita hetkiä rautatieharrastuksenne parissa.

Esa Pääkkönen

Hienosti tehty, mutta miten taataan tämän vaunun turvallisuus?

Siinä mielessä että joku paikallisista kusipäistä löisi ikkunat rikki ja holvaisi bensiiniä arkiston päälle ja raapaisu tulitikusta vahingoniloisen hähätyksen myötä?

24/7/365 - vartiointi erityisvaatimuksineen puuduttaa sitkeimmänkin sissin.

Jos vaunussa on jo joitakin turvajärjestelyjä, NIIN ÄLKÄÄ TOITOTTAKO SITÄ TÄÄLLÄ !!!

"I Never loved Her Anyway" Jimmy Beaumont 1966 Bang Records s. Lewis/Cenci/Cohen.

Ihan toivottavaa olisi Tampereen työveturiin/vetureihin liittyvien kannanottojen siirto yhteen paikkaan.

Asiaa sivuava tieto on Tampereen Sanomien 17.8.75 kirjoituksesta ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/455190?page=1 ) ilmenevä Viinikanojan sillan avaus työveturille/vetureille.
Se tapahtui siis 20.8.1875 vaiheilla. Sitä ennen soraa toimitettiin lastattavaksi Hatanpään puolen sorajuniin harjulta päin vain tehottomasti puisen työsillan kautta työntö- tai hevoskärryillä.

Samoin soraa oli pitkään kaivettu ja ainakin hevoskuormina levitetty myös asema-alueelle ja myöhemmin satamaradalle.
Aseman kiskotusajankohta ei taida selvitä lehtikirjoituksista, mutta satamarata oli Tampereen Sanomien 9.11.75 mukaan tekeillä. Asemaratapiha kiskotettiin siten ilmeisesti pääosin syys-lokakuussa 1875.
1874 syksyllä Hatanpäälle tuoduille vähille kiskoille tuli lautalla täydennystä Hatanpäälle vasta kesällä 1875.

Lempäälän Kuokkalankosken silta oli valmis noin 18.10.75. Vasta tämän jälkeen Lempäälästä päin voitiin kiskottaa Tampereen suuntaan. Tämä tarkoittaa että kaikki kiskot Tampereen alueen kiskotuksiin tätä ennen tulivat proomuilla Tampereelle.

Tampereen veturin/veturien mittavat työt (Viinikanojasta etelään vähintään Rukkamäkeen, ehkä Sääksjärvelle asti sekä Tampereen asemaratapiha ja satamarata) tehtiin välillä 1.-11.1875 ja rantautumisraide jo 11-12.1874.
Tähän aikaväliin sisätyy monta talvikuukautta, mikä on hidastanut työtahtia paljon.
Riittikö yksi veturi tällaiseen? Jos riitti, vaihtuiko veturi toiseksi kesken urakan, vai oliko vetureita kaksi?
Ilman täydentävää arkistotietoa ei tässä asiassa arvailua pidemmälle pääse!

Vaikka suoranainen viittaus Helsigissä valmistuneeseen veturiin (siis 57) on löydetty vain yhdestä kirjoituksesta (ja sen toisinnoista) ei sitä voi ennakkoluulojen voimalla kumota mm. koska :
Tieto on mahdollinen 57:n liikennekilometrejä koskevan tiedon valossa. Liikennekilometrien lisäksi 57:n alkuvuoteen 1875 mahtuu työveturikilometrejä.

Lotjat kulkivat kesällä 1875 tiheästi mm. kiskokuormissa, joten paluukuljetus muuten tyhjässä lotjassa Tampereelta Hämeenlinnaan ei olisi ollut ongelma. Toki tilalle tulevan veturin kuljetus Hämeenlinnasta Tampereelle maksoi.
Veturien vaihtotarpeita luultavasti väistämättömästikin syntyi.




























































































myöhemmin

"This Heart Of Mine" The Artistics 1965 O'Keh Records säv. B.Strong.

"This Empty Place" The Tangeers 1969 Scepter Records säv. Burt Bacharach/Hal David.

Facebook-julkaisu johon liittyy arvonta:
https://www.facebook.com/share/171pqgfELJ/
Virhe 15:46: Matin ja Liisan asema, ei Martin ja Liisan asema

Petrin väärinkäsitys-teoriaan voisi liittää toisenkin mahdollisen väärinkäsitysmahdollisuuden:
SVR:llä vähiten kilometrejä kerännyt veturi oli Dübsin valmistama A3 n:o 17 [ulkonaisesti lähes 57], joka keräsi 1874 vain 4634 virstaa ja 1875 vain 5238 virstaa. Toki veturi saattaa olla pidettynä aina hienona ja varalla kenraalikuvernööriä tai rautatiejohtokuntaa varten ja siksi poissa normaalista kierrosta.

Rautatierakennuksen kuukausiraporteista vastaus varmasti löytyy, mikäli ne ovat säilyneet. Itse olen näistä vanhimmista raporteista lukenut vain Hämeenlinnan rataa koskevat.

EHDOTUS: voisiko ylläpito siirtää tämän veturikeskustelun kokonaisuudessaan toiseen samaa asiaa käsittelevään ketjuun: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16839.0 jolloin kaikki olisi yhdessä paikassa ja myöhemmin keskustelu olisi helpommin löydettävissä.

Ymmärränkö oikein, että missään toistaiseksi löydetyssä aikalaislähteessä ei suoraan sanota veturin numeron olleen 57 vaan tämä on tulkintaa siitä, että Helsingin konepajan mainitaan saaneen "veturin valmiiksi"? Kaippa Tampereelle toimitettu veturi on ennen reissua joka tapauksessa käytetty konepajalla huollossa, ettei sitä tarvitse vikaantumisen vuoksi tuoda kohta takaisin. Jos veturin on kerrottu tulevan Helsingin konepajalta niin ei kai siinä suurta tulkintavirhettä tarvittaisi, jos konepajan huoltama ja valmistama veturi menisivät sekaisin? Näin varsinkin, jos ensimmäinen Suomessa valmistettu veturi (57) on ollut samoihin aikoihin uutisaihe muutenkin.

 
Lajinsa ensimmäinen pitkä Tampereen Ratikka on Pohjoismaiden pisin

15.6.2026

"Tampereen lajinsa ensimmäinen pitkä Ratikka on valmis testikäyttöön. Valma, eli TRO02-vaunu on pidennetty 47-metriseksi, mikä tekee siitä Pohjoismaiden pisimmän raitiovaunun. Tavoitteena on, että Valma nähdään tyyppikokeissa Tampereen rataverkolla sunnuntaista 21. kesäkuuta lähtien.

Tampereen liikenteessä nähdään tänä kesänä testikäytössä lajinsa ensimmäinen pidennetty Tampereen Ratikka. Pidennyksen myötä Valma on nyt 47-metrinen ja sen matkustajakapasiteetti on kasvanut yli 30 prosenttia 264 henkilöstä 345 henkilöön. Se on tällä hetkellä Pohjoismaiden pisin raitiovaunu.

Tampereen Ratikan vaunuvalmistaja Škoda Transtech Oy on valmistanut Otanmäen tehtaallaan 10-metrisen pidennysosan, joka liitettiin tehtaalla Valma-vaunuun. Vaunu kuljetettiin takaisin Tampereen Ratikkavarikolle kahdessa osassa. Osat on liitetty takaisin yhteen ja vaunu on nyt valmis tyyppikokeiden suorittamiseen aluksi varikolla ja sen jälkeen rataverkolla. Tavoitteena on, että Valma lähtee rataverkolle sunnuntaina 21. kesäkuuta.

– Vaunun pidennysprojekti on sujunut hienosti aikataulussa. Olemme tyytyväisiä siihen, että Tampereelle on saatu ensimmäinen pitkä Ratikka, jonka testausvaihe päästään nyt aloittamaan. Olemme tähän mennessä pystyneet vastaamaan kasvaneeseen kysyntään tilaamalla lisää vaunuja ja tihentämällä Ratikan vuoroväliä. Pitkät vaunut tuovat vielä lisää pysyvää kapasiteettia matkustajaliikenteeseen, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö selventää."

https://www.tampereenratikka.fi/lajinsa-ensimmainen-pitka-tampereen-ratikka-on-pohjoismaiden-pisin/