"Ain't No Price On Happiness" The Spinners 1974 Atlantic Rec. säv.Hawes/Simmons/Jefferson.

"Make Me Yours" Bobby Montgomery 1967 Compo Rec,säv. Bettye Swann.

Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ry (SRHS) on rautateitä ja niiden historiaa harrastavien valtakunnallinen yleisjärjestö, kuten yhdistys itse tehtävänsä määrittelee. Rautatiehistorian harrastamiseen kuuluu olennaisena osana rautatiehistorian tutkiminen.

SRHS:n yksi tehtävä on valvoa jäsentensä etuja. Käytännössä tämä on vaikuttamistyötä. On vaikutettava siihen, että rautatiehistorian harrastaminen ja tutkiminen Suomessa ovat mahdollisia. Parhaimmillaan vaikuttamistyö edistää harrastusmahdollisuuksia.

Rautatiehistorian tutkimisessa Kansallisarkisto on yksi tärkeimmistä lähteistä. Käytännössä lähes kaikki virastomuotoisen rautatielaitoksen dokumentit on sijoitettu Kansallisarkistoon, kuten arkistolainsäädäntö edellyttää. Rautatiehallituksen historiallisen aineiston käytöstä päättää Väylävirasto. Julkisuuslakiin vedoten Väylävirasto on rajoittanut Kansallisarkistoon sijoitetun aineiston käyttöä.

Rajoitus koskee merkittävää osaa virastomuotoisen rautatielaitoksen dokumenttien käyttöä. Kansallisarkiston aineisto kattaa dokumentteja rautatielaitoksen perustamisesta saakka aina vuoteen 1990 asti. Väylävirasto ei ole määritellyt tarkemmin, mitä kaikkia aineistoja käyttörajoitus koskettaa — tämä selviää vasta siinä vaiheessa, kun aineistoa pyytää saada nähtäväksi Kansallisarkistosta.

SRHS:n olisi viimeinkin syytä herätä. Viranomaisilla on velvollisuus kertoa päätöstensä perusteet, kun niitä tiedustellaan. Samalla olisi syytä nostaa julkiseen keskusteluun se, onko Väylävirasto ylireagoinut, kun se rajoittaa ikivanhoja aineistojen käyttöä.

Tässä selkeä tehtävä SRHS:lle. Väyläviraston päätöksestä on nyt tehtävä valitus hallinto-oikeuteen. Se pakottaisi Väyläviraston perustelemaan tarkemmin päätöksiään ja mahdollisesti tarkentamaan niitä. Jos valitus ei menesty hallinto-oikeudessa, eli valittaja häviää jutun, joutuu siitä maksamaan vajaat 400 euroa — tällaisen maksun suorittaminen tuskin on mahdotonta SRHS:lle. Saattaa olla, että avuksi tarvitaan myös juristia, ellei sellaista löydy SRHS:n jäsenten piiristä.

Miten rautatiehistorian tutkimusta tekevien yksittäisten harrastajien kannattaisi toimia? Yksi tapa on pyytää valituskelpoinen päätös aina, kun Kansallisarkisto ilmoittaa, että harrastajan pyytämällä aineistolla on käyttörajoitus. Eli ensin pyydetään Kansallisarkistolta valituskelpoinen päätös siitä, miksi pyydettyä aineistoa ei saada tutkittavaksi. Tämän jälkeen Kansallisarkisto todennäköisesti ilmoittaa, että aineistosta vastaava Väylävirasto on asettanut käyttörajoituksen. Tämän jälkeen valituskelpoista päätöstä haetaan Väylävirastolta.

Jos pyydät saada nähtäväksesi sata erilaista dokumenttia, niin on tehtävä sata pyyntöä valituskelpoisesta päätöksestä sekä Kansallisarkistolta että Väylävirastolta. Tällä on jo merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

Odotan, että SRHS:n hallitus ottaa aiheeseen pikaisesti kantaa.

 
Itäradan maastomalli

21.8.2026

"Tämän toimeksiannon tehtävänä on tuottaa uusi maastomalli Itäradan suunnitellulle ratalinjaukselle. Maastomalli tuotetaan noudatettavien ohjeiden mukaisilla mittausmenetelmillä. Maastomalli on tärkeä osa Itäradan suunnittelun lähtötietojen hankintaa.

Itärata Oy:n tehtävänä on suunnitella nopean junaliikenteen mahdollistava raideyhteys Lentoradalta Porvoon kautta Kouvolaan rakentamisvaiheeseen asti. Hankkeen keskeisinä tavoitteina on mahdollistaa nykyistä nopeampi kaukojunaliikenne itäiseen Suomeen: Savon ja Karjalan ratoja pitkin Kuopioon, Joensuuhun ja Kainuuseen sekä yhdistää Porvoon kaupunki pääkaupunkiseudun raideliikenteen verkkoon. Itäradan vaikutusalueella asuu 2 miljoonaa suomalaista seitsemässä maakunnassa.

Itärata tekee suunnittelua yhdessä useiden suunnittelukumppaneiden, kuntien ja kaupunkien sekä muiden sidosryhmien kanssa. Suunnittelu tähtää siihen, että radan toteuttaminen voitaisiin aloittaa 2030-luvun alkupuolella ja rata valmistuisi vuoteen 2040 mennessä. Itärata hyväksyttiin heinäkuussa 2024 laajennettuun Euroopan laajuiseen liikenteen ydinverkkoon (TEN-T). Päätöksen myötä Itärata Oy voi hakea ratahankkeen suunnitteluun merkittävää EU-rahoitusta.

Itärata Oy:n omistajia ovat Suomen valtio (51 %) edustajanaan liikenne- ja viestintäministeriö sekä 24 kuntaa tai kaupunkia. Itärata Oy ja sen hallitus varmistavat aktiivisella vuoropuhelulla, että omistajilla eli valtiolla ja kunnilla on yhteinen näkemys hankkeen tavoitteista ja etenemisestä. Itärata-hankkeen muita sidosryhmiä ovat esimerkiksi hankealueen kunnat, viranomaiset, asukkaat, yritykset, oppilaitokset ja yhteisöt."

https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/public/procedure/36208/enotice/55368/

Aiheesta on keskustelu jo toisaalla. Toistan aikaisemmin tekemäni postauksen tässä:

Tein asiasta tietopyynnön Väylävirastolle seuraavanlaisin sanakääntein. Oletin, että kyseessä on viranomaispäätös, josta voi valittaa. Oletin väärin.

Rautatiehallituksen arkistoaineiston käyttörajoitus Kansallisarkistossa
Väylävirasto on rajoittanut Kansallisarkistoon luovutetun rautatiehallituksen III-arkiston aineiston käyttöä. Tietopyyntöni koskee Väyläviraston päätöstä, jolla käytönrajoituksesta tai tietojen uudelleen luokituksesta on päätetty. Tietopyyntöni koskee myös sitä, koskeeko käytönrajoitus myös muita kuin rautatiehallituksen III-arkiston aineiston käyttöä. Kansallisarkiston toimittama tieto (ohessa) ei sisällä mitään viittausta tai diaarinumeroa Väyläviraston päätöksiin.

Sain seuraavan vastauksen tietopyyntööni. Sen on allekirjoittanut väylien käyttö, turvallisuus ja tieto -yksikön toimialajohtaja Juuso Kummala.

"Kiitämme tietopyynnöstänne, joka koskee Kansallisarkistoon luovutetun Rautatiehallituksen III-arkiston aineiston käyttörajoituksia sekä näitä koskevaa Väyläviraston päätöksentekoa.

Väylävirastolla ei ole olemassa yksittäistä, erillistä rekisteröityä päätöstä tai ratkaisua, jolla kyseisten aineistojen käytönrajoituksesta tai uudelleenluokittelusta olisi nimenomaisesti päätetty Kansallisarkiston osalta. Kyse ei siten ole yksittäisestä päätöksestä, vaan laajemmasta viraston tietojen luokittelua koskevasta toimintatavasta.
 
Väylävirastossa tiedot luokitellaan viraston sisäisten prosessien mukaisesti, ja luokittelut hyväksytään toimialojen johtoryhmissä. Näiden luokittelupäätösten perusteella osa aineistoista on määritelty salassa pidettäviksi tai turvaluokitelluiksi.  

Vallitsevan geopoliittisen tilanteen takia virastossa havaittiin, että Kansallisarkistoon aiemmin luovutettuihin aineistoihin sisältyy tietoja, jotka nykyisten luokitusten perusteella on arvioitu salassa pidettäviksi. Tämän vuoksi aineistojen saatavuutta Kansallisarkistossa on tarkennettu ja niiden käyttöä ohjataan tapauskohtaisesti käyttöoikeusarvioinnin kautta.  

Käytännössä tämä tarkoittaa, että osa aineistosta on siirretty käyttöoikeusluvan piiriin. Tämä ei automaattisesti estä aineiston saamista, vaan aineiston käyttöoikeus arvioidaan tapauskohtaisesti. Arvioinnin perusteella aineisto voidaan luovuttaa kokonaan, osittain tai siihen voidaan liittää käyttörajoituksia.

Väyläviraston Kansallisarkistolle antama ohjeistus ja käyttöä koskevat rajaukset perustuvat julkisuuslain 27 §:ään, joka mahdollistaa arkistoon siirrettyjen asiakirjojen käytön rajoittamisen tietyin edellytyksin.  

Kysymykseenne siitä, koskeeko käytönrajoitus myös muita aineistoja, todetaan, että käyttöoikeusarviointiin perustuva menettely ei rajoitu yksinomaan Rautatiehallituksen III-arkiston aineistoon. Vastaavaa tarkastelua voidaan tehdä myös muiden sellaisten aineistojen osalta, joissa myöhemmän luokittelun perusteella tunnistetaan suojaustarpeita.

Yhteenvetona todetaan, että kyse ei ole yksittäisestä erillisestä päätöksestä vaan Väyläviraston tietojen luokitteluun perustuvasta kokonaisuudesta, jonka seurauksena Kansallisarkistossa olevan aineiston käyttöä on tarkennettu ja osin siirretty tapauskohtaisen lupamenettelyn piiriin."

Kyse ei siis ole "yksittäisestä erillisestä päätöksestä vaan Väyläviraston tietojen luokitteluun perustuvasta kokonaisuudesta" ja "viraston tietojen luokittelua koskevasta toimintatavasta". Tämän lisäksi "väylävirastossa tiedot luokitellaan viraston sisäisten prosessien mukaisesti, ja luokittelut hyväksytään toimialojen johtoryhmissä". Journalistina en kuitenkaan tiedä, millä keinoilla tämäntyyppisiä viranomaispäätöksiä voi kyseenalaistaa. Pitänee kysyä Journalistiliiton juristeilta.

Vastauksen perusteella tulkitsen, että käyttöoikeusrajoitus koskee kaikkea väyläviraston Kansallisarkistoon luovuttamaa aineistoa — tapauskohtaisesti: "vastaavaa tarkastelua voidaan tehdä myös muiden sellaisten aineistojen osalta, joissa myöhemmän luokittelun perusteella tunnistetaan suojaustarpeita."

Tarkoittaako tämä sitä, että käyttöoikeusrajoituksia voidaan asettaa mielivaltaisesti mihin tahansa Kansallisarkistossa sijjaitsevaan väyläviraston hallinnoimaan aineistoon?

Tuo voisi olla ihan varteenotettava teoria, että joku tärkeä paperi on hukkunut muiden papereiden joukkoon.

Voiko muuten Supo määrätä Väyläviraston aineistoja salattaviksi? Mutta siinä tapauksessa he kai takavarikoisivat koko aineiston?

 
Sweco Finland Q2 2026: Hyvää kehitystä kasvussa ja toiminnan tehokkuudessa

17.7.2026

"Sweco Finland voitti vuoden toisen neljänneksen aikana useita merkittäviä toimeksiantoja.

"Väylävirasto valitsi Swecon suunnittelemaan Rail Nordica -ratahanketta, jonka tavoitteena on paitsi kytkeä Suomen rataverkko nykyistä tiiviimmin länteen, myös varmistaa sujuvat rajanylittävät kuljetusketjut.

Rata parantaa toteutuessaan Suomen huoltovarmuutta ja vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Sweco vastaa hankkeessa ratayhteyden ja siihen liittyvän infran hallinnollisista suunnitelmista, luvituksesta ja pohjatutkimuksista osana suunnittelukonsortiota.

Sweco valittiin kumppaniksi myös Väyläviraston ERTMS-ohjelmaan, jonka tarkoitus on uusia koko Suomen rataverkon turvalaite- ja kulunvalvontajärjestelmät vaiheittain 2040-luvulle mennessä.

Swecon asiantuntijat vastaavat hankkeessa turvalaite- ja kulunvalvontajärjestelmien korvaamisen suunnittelusta ja toteutuksien käyttöönottotarkastuksista."

https://www.sweco.fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/sweco-finland-q2-2026/

 
Nordisk Bergteknikillä on merkittävä rooli Norrbotnian linjalla

20.8.2026

"Nordisk Bergteknikillä on tärkeä rooli Norrbotnin radan laajentamisessa Bureån ja Södra Innervikin välillä. Tämä todetaan taloussivusto Placeran artikkelissa. Yhtiö toimii NYAB:n strategisena alihankkijana toimeksiannossa, jonka arvioitu arvo on noin 185 miljoonaa Ruotsin kruunua.

Työt alkavat vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä ja niiden odotetaan kestävän vuoteen 2028 asti. Projekti toteutetaan toimeksiantosopimuksena, jossa loppuasiakkaana on Ruotsin liikennelaitos.

Toimeksianto kattaa useita osia Nordisk Bergteknikin toiminnasta. Yhtiö työskentelee muun muassa irrotuksen, murskauksen, kaivun ja kuljetuksen parissa valmiille pengerrykselle.

Placeran mukaan Nordisk Bergteknikin toimitusjohtaja Andreas Christoffersson näkee toimeksiannon vahvistuksena yhtiön roolista strategisena kumppanina suurissa infrastruktuurihankkeissa. Hän korostaa myös, että sopimus on lähellä yhtiön ydinliiketoimintaa ja kattaa suuren osan arvoketjusta.

Osa 270 kilometrin pituisesta uudesta rautatiestä

Norrbotnian rata on suunniteltu 270 kilometriä pitkä rannikkorata Uumajan ja Luulajan välille. Investointi mahdollistaa nopeamman, turvallisemman ja ympäristöystävällisemmän matkustamisen ja kuljetuksen.

Rautatien on tarkoitus myös vahvistaa sosiaalista kehitystä ja yritysmaailman kilpailukykyä. Kun koko Norrbotnian rata on valmis, se yhdistää alueen, jota nykyään kuvataan Ruotsin tiheimmin asutuksi alueeksi ilman päiväjunayhteyttä.
Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan yli 60 miljardia Ruotsin kruunua vuoden 2025 hinnoin."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20260820/18891/nordisk-bergteknik-far-stor-roll-i-norrbotniabanan

 
Tekoälyn käytöstä on nyt kerrottava aiempaa avoimemmin – Traficom julkaisi ohjeet uusiin velvoitteisiin

20.8.2026

"EU:n tekoälyasetuksen uudet avoimuusvelvoitteet auttavat tunnistamaan tekoälyn käyttöä ja tekoälyllä tuotettua sisältöä. Suomessa velvoitteiden noudattamista valvoo pääasiassa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

EU:n tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteita on sovellettu 2.8.2026 alkaen. Avoimuusvelvoitteet koskevat sekä tekoälyjärjestelmien tarjoajia että niiden käyttäjiä. Velvoitteiden mukaan tekoälyn käytöstä on kerrottava ihmisille ja tietyt tekoälyllä tuotetut tai muokatut sisällöt on merkittävä.

Tekoälyn käyttö digitaalisten palveluiden vuorovaikutustilanteissa ja erityisesti sisältöjen tuottamisessa on jo hyvin yleistä. Avoimuusvelvoitteet koskevat suurta joukkoa yrityksiä ja yksityishenkilöitä, ja on jo herättänyt paljon kysymyksiä toimijoiden keskuudessa.

"Avoimuusvelvoitteiden tavoitteena on varmistaa, että ihmiset tunnistavat tekoälyn käytön eri tilanteissa ja voivat arvioida sisällön alkuperää ja luotettavuutta. Traficomin tehtävänä on valvoa, että avoimuutta koskevia vaatimuksia noudatetaan Suomessa ja että kansalaisilla sekä organisaatioilla on saatavilla selkeää tietoa velvoitteiden soveltamisesta", kertoo johtaja Jenni Koskinen Traficomista."

https://www.traficom.fi/fi/uutiset/tekoalyn-kaytosta-nyt-kerrottava-aiempaa-avoimemmin-traficom-julkaisi-ohjeet-uusiin-velvoitteisiin

 
Taiteilijahaku Arboretumin, Rantaperkiön ja Härmälän Ratikkapysäkeille avautuu

18.8.2026

"Tampereen Ratikan reittiä laajennetaan Sorin aukiolta kohti Pirkkalan Partolaa ja Kaupin kampukselta kohti Ruotulaa. Ensiksi mainitulle välille tulee kuusi uutta Ratikkapysäkkiä, joista Arboretumin, Rantaperkiön ja Härmälän pysäkeille toteutetaan Ratikan taiteen teoskokonaisuudet pysäkkialueiden roiskesuojalevyihin. Tänään avatulla taiteilijahaulla etsitään 1–3 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää, joilta tilataan kohteeseen soveltuvat luonnokset. Ehdokkaaksi voivat ilmoittautua kuvataiteen ammattilaiset, joiden pätevyyden osoituksena on vähintään työtehtävään soveltuva koulutus tai monivuotinen ja aktiivinen toiminta alalla.

– Toivomme roiskesuojalevyihin toteutettavan taiteen nostavan Ratikan käyttäjien tietoisuuteen alueen eri vaiheita, esimerkiksi teollisuushistoriaa tai Hatanpää kartanon kiinnostavaa menneisyyttä. Teokset toteutetaan puristelevyyn laminoidulla digipainatuksella. Vastaavalla tekniikalla on toteutettu vuonna 2021 taidetta Hippoksen ja Uintikeskuksen pysäkeille. Toteuttava taide voi olla alkuperäiseltä tekniikaltaan mikä vain kaksiulotteinen teos kuten valokuva, sarjakuva tai sanataideteos, kunhan teos on digitoitavissa, Ratikan taide -ohjelmasta vastaava liikennepäällikkö Antti Haukka Tampereen Raitiotie Oy:stä selventää."

https://www.tampereenratikka.fi/ratikantaide-ajankohtaista/taiteilijahaku-arboretumin-rantaperkion-ja-harmalan-ratikkapysakeille-avautuu/