"The Mighty Power Of Love" Tavares 1976 Capitol Rec. säv. Perren/St.Lewis.

Ilmapuolustettavuus ja tuhojen korjattavuusnäkökohdat, eli ylipäätään sotilaalliset näkökohdat ovat keskeisiä poikkeustilanteiden liikenteen häiriöttömyyden takaamiseksi.
 
Aivottomasti toteutettuna silta katkaisee junaliikenteen pahimmillaan viikoiksi ja korjauksetkin tulevat kalliiksi.
Ajojohdot vaativat maadoitustoimia. Ne hidastavat vaurioiden korjausta ratkaisevasti, jos esimerkiksi drooni-isku on niitä vaurioittanut. Drooneihin ja vastaaviin on tietysti varauduttava.

Naamioituna silta on lähes näkymätön, kunhan sen päällä ei ole ajojohdinsekasotkua.
Vaikka junan edessä olisi perinteinen sähköveturi, ei se tarvitse virroitusta sillan partailla eikä sillalla (siis noin puolen kilometrin matkalla). Pelkkä junan liikemäärä riittää ylitykseen . Varalla on tietenkin syytä olla akkuvaihtoveturi.

"Summer Breexe" Main Ingredient 1974 RCA Records Jim Seals/Dash Crofts.

"I'll Find A Way" Black Ivory 1973 Today Records s. P.Adams/ L.Burgess.

Nyt en ihan pysy perässä, siis minkä takia sillan olisi oltava sähköistämätön? Vaikka uskoisi akkuveturien korvaavan sähköveturit (mihin en itse usko, ainakaan lyhyellä aikajänteellä), sähköistys olisi silti vain tarpeeton, ei haitallinen.

Rail Nordica on vasta suunnitteluasteella eli Tornionjoen silta suunnitellaan ensiksi ja sitten vasta toteuttamaan 2030 luvulla.

"Rakentamisen kustannusarviot täsmentyvät hankkeen suunnittelun edetessä. Väyläviraston julkaisun
82/2025 mukaiset rakentamisen kustannusarviot ovat välille Haaparanta–Tornio–Röyttä 55 M€,
Laurila–Tornio 130 M€, Kemi–Laurila 50 M€ ja Kemi–Ajos 16 M€. "

Väylän kortti Rail Nordicasta https://vayla.fi/documents/25230764/250670631/Rail%20Nordica/95ba5224-74bb-7b7e-cebe-4c3a818adea8/Rail%20Nordica.pdf?t=1770814997000

Museorautatieyhdistyksen vuoden 2026 syysretki tehdään 5.–6.9.2026 Loviisan radalle, missä tutustumme perusteellisesti niin kapearaiteisen kuin leveäraiteisenkin rautatien historiaan. Lisäksi käymme ajamassa Heinolan radan. Matka alkaa lauantaiaamuna omalla dieselveturivetoisella ”pikajunalla” Helsingistä (alustavasti klo 8.25, Tikkurilasta klo 8.45) Lahteen. Lahdesta aina Loviisan satamaan saakka pysähdymme entisillä liikennepaikoilla, osalla pitempäänkin ja kuulemme niiden historiasta. Lauantai-illan ohjelmassa on Kuggomin entisessä kansanopistossa vuodelta 1910 illallinen ja illanvietto esitelmineen Loviisan radasta ja seudusta. Erikoisuutena pääsemme lauantaina käymään ostoksilla pienoisrautatiealan varastomyymälässä rautatien kupeessa. Sunnuntaiaamuna poikkeamme junalta museobusseilla Lapinjärvellä sijaitsevan Kirkonkellomuseon rautatiellä (raideleveys 600 mm). Loviisan radan jälkeen ennen paluuta Helsinkiin käymme vielä bonus-ajelulla Heinolassa; matkalla pysähdymme Vierumäellä tutustumassa aseman museotoimintaan. Palaamme Helsinkiin sunnuntaina alustavasti klo 18.08 (Tikkurilaan klo 17.49). Lopulliset aikataulut tarkentuvat myöhemmin.


Hintaan kuuluvat kaikki junamatkat, majoitus Kuggomin perinnekeskuksessa eri kokoisissa huoneissa, kevyet lounaat ravintolavaunussa lauantaina ja sunnuntaina, illallinen ja aamiainen Kuggomin kansanopistolla, museobussimatkat ja Kirkonkellomuseon vierailu. Muutama majoituspaikka saadaan lisäksi junamme makuuvaunuun, jolloin mukana on kuitenkin tuotava omat vuodevaatteet tai makuupussi. Tämän lisäksi junan Rkt-ravintolavaunusta voi hankkia koko matkan ajan mm. kahvia ja välipaloja. Lopullinen hinta ja tarkemmat maksuohjeet toimitetaan ilmoittautuneille keväämmällä, lopullinen hinta riippuu osallistujamäärästä. Kokonaishinta kaikkine palveluineen on kuitenkin korkeintaan 228 euroa. Eräpäivä osallistumismaksulle on 31.7.2026. Olemme hyvin kiitollisia ilmoittautumisista jo alkukeväällä, koska silloin tulee nähdä minimiosanottajamäärän täyttyminen. Matka junineen, busseineen, ruokailuineen jne on tarkoitettu ensisijaisesti koko matkapakettiin osallistuville. Jos sinulla on esimerkiksi oma majoitus Loviisan seudulla, kerro siitä ilmoittautuessasi, jolloin hinta määritellään erikseen.


Ilmoittautumiset Markku Nummelinille, mieluiten sähköpostilla osoitteeseen etunimi.sukunimi@kolumbus.fi tai tekstiviestillä 040 548 7601. Retki täytetään varausjärjestyksessä. Ilmoita nimesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi sekä mahdolliset ruoka-allergiasi. Ilmoita samalla, tuletko mukaan Kirkonkellomuseon retkelle sunnuntaiaamuna (busseissa on yhteensä 74 paikkaa) vai odotatko junassa. Ilmoita myös, jos haluat kansanopiston sijasta yöpymispaikan makuuvaunussa, mutta ilman vuodevaatteita (etäisyys junan ja opiston välillä on noin 450 metriä, käymälät opistolla, hinta 20 euroa edullisempi). Matkaamme retkeilyhengessä, kenellekään ei voida tässä vaiheessa luvata esim. yhden hengen majoitusta. Pyydämme ystävällisesti huomioimaan, etteivät käyttämämme museojunat ja bussit sovi kaikille liikuntarajoitteisille.

 
Helsinki–Turku–Tukholma-yhteys tukikelpoiseksi EU-tasolla

26.2.2026

"EU-maiden liikenneministerit hyväksyivät 15.12. kannan Verkkojen Eurooppa (CEF) -ohjelman tulevalle kaudelle, jossa liikennerahoituksen prioriteettilistalle lisättiin kaksi uutta Suomea koskevaa yhteyttä: Helsinki–Turku–Tukholma ja Tampere–Helsinki–Tallinna.

Komissio on esittänyt, että rahoitus kohdistuisi pääasiassa EU-maiden rajat ylittäviin liikennehankkeisiin ja sotilaalliseen liikkuvuuteen. Alun perin Suomesta ainoana rajat ylittävänä hankkeena esityksessä mainittiin vain niin sanottu Botnian käytävä eli Oulusta Tornion ja Haaparannan kautta Luulajaan kulkeva yhteys.

Valtioneuvoston antoi 18.12. eduskunnalle selonteon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (Liikenne 12) vuosille 2026–2037. Nyt annetulla selonteolla päivitettiin ensimmäistä Liikenne 12 -suunnitelmaa, joka on ollut voimassa vuosille 2021–2032. Selonteko nosti esiin erityisesti huoltovarmuuden, sotilaallisen liikkuvuuden ja TEN-T-verkon kehittämisen.

Varsinais-Suomen tavoite Helsinki–Turku–Tukholma -käytävän tunnistamisesta suunnitelman päivityksessä kansainvälisesti selvitettäväksi yhteydeksi toteutui."

eli Ten-t kartat meni ratojen osalta uusiksi.

https://varsinais-suomi.fi/varsinais-suomi-vaikuttaa-tammi-helmikuun-katsaus/

Rail Nordiga on tietysti nyt ensi sijalla, koska se hoitaa pohjoisen suunnan yhteydet ja on nopeimmin toteutuva (periaatteessa toteutus on jo käynnistynyt).
Toivon että sen osalta Tornio-Haaparannan toteutus (sotilaallisesti kelvollisempi siltayhteys) täyttää vaatimukset.
Akkuveturiaikana tämän siltayhteyden suojaaminen edellyttää sillan SÄHKÖISTÄMÄTTÖMYYTTÄ.

Rail Nordiga ei kuitenkaan hoida etelämmän Suomen liikennetarpeita, vaan välttämättä tarvitsemme sotilaallisten ja tehostuvien EU-yhteyksiemme vuoksi Tallinnan tunnelin
Tukholman ja Merenkurkun yhteydet toteutuvat siihen verrattuna mainiosti nykyisillä laivoillakin.
Jos Länsirata toteutuu Turkuun asti 1435 mm levyisenä, on syytä avata junalauttayhteys sieltä Tukholman eteläpuolella olevaan satamaan.
Tästä satamasta tulee olla suora yhteys E4-tielle.

 
Mielipide Kaleva lehdessä

"Euroopan unionissa huoltovarmuus, sotilaallinen liikkuvuus ja vaihtoehtoiset merireitit ovat nousseet keskiöön. Muuttunut turvallisuustilanne ja Itämeren haavoittuvuus ovat johtaneet siihen, että EU:lla on rahoitusikkuna auki rajat ylittäville liikenneyhteyksille, jotka vahvistavat huoltovarmuutta ja kansainvälistä logistiikkaa. Siinä on myös Suomen mahdollisuus.

Suomi on tehnyt osittain oikeansuuntaisia ratkaisuja. Hallituksen päätökset käynnistää Rail Nordican suunnittelu ja selvittää raideleveyden EU-yhteensovittaminen osoittavat, että huoltovarmuuden merkitys on tunnistettu.

Kuten tiedämme, resurssit ovat rajalliset ja siksi on syytä pohtia, missä hankkeissa ne käytetään tehokkaimmin. Esimerkiksi Turun tunnin juna, jonka kustannusarvio on noin kolme miljardia euroa, on merkittävä investointi. Nyt on tärkeää arvioida, miten se sijoittuu suhteessa huoltovarmuutta ja kansainvälistä liikkuvuutta vahvistaviin ratkaisuihin, kuten Rail Nordicaan.

Suomi tarvitsee Nato-yhteensopivia liikenneyhteyksiä Eurooppaan. Suuria vaihtoehtoisia hankkeita on esitetty paljon, mutta niiden toteutus on kallista ja prosessit hitaita. Esimerkkejä keskusteluissa olevista visioista: Tallinnan tunneli 10–20 miljardia euroa, Vaasa–Uumaja (Merenkurkun silta) 5–30 miljardia euroa ja Turku–Tukholma-junayhteys 10–20 miljardia euroa. On syytä olla realistinen: mitä saadaan nopeasti ja pienemmillä kustannuksilla? Ratkaisuista Rail Nordica on nopeimmin toteutettavissa oleva ja kustannustehokkain ratkaisu."

https://www.kaleva.fi/rail-nordica-nopea-ja-kustannustehokas-vaihtoehto/12533392