"I Won't Leave You Honey,Never" Archie Bell & The Drells 1975 Sony Music säv. Bunny Sigler/Ron Tyson.

"Here I Am" The Suspects 1975 Windy City Records säv.Marvin Glasper.

Sama ongelma toistuu Latvian kohdalla Via Baltica tiellä. Yhä edelleen kyseinen tie on varsin "taajamahakuinen", eli ollakseen suurten liikennemäärien pääväylä, se kulkee luvattoman monen taajaman läpi, aiheuttaen kymmeniä 30-50km/h nopeushidasteita. Lisäksi kapeahkot ja runsasristeyksiset 1+1 kaistatiet tuntuvine nopeusalennuksineen eivät itsessään ole huonoja, mutta kaipaisivat välittömästi laajennuksia, ohituskaistakapasiteettia ja monin paikoin täysin uudelleen linjauksia pois Latvian pienistä taajamista. Sama tosin koskee myös Liettuan pohjoisosan E67 Via Baltica tietä. Tämän suhteen juuri mitään ei ole tapahtunut Latviassa vuosiin, kun sen sijaan mm. Virossa ja Liettuassa E67 - Via Balticaan on panostettu, joskin monin paikoin juuri runsaalla EU-rahoituksella.

EU-rahoituksesta kilpailee myös Saksan - Tanskan välinen merenalainen rautatietunneli, joka toteutuessaan nopeuttaisi huomattavasti rautatiekuljetuksia Keski-Euroopan ja Skandinavian välillä. Eritoten Ruotsi ja Norja hyötyisivät eniten uudesta yhteydestä. Suomi tuskin hyötyisi tuosta sellaisena paljoakaan?

"The Man Who Has Everything" The Furys 1964 Liberty Records säv. Randall/Richards.

Melkein mahdotonta on uskoa, ettei yhdelläkään Eurooppalaisella rautatiekaluston valmistajalla muka olisi kapasiteettia toimittaa Rail Baltican tarvitsemaa liikennekalustoa. Kyse lienee ennemminkin itse tarjouspyynnöstä/kilpailutuksen ehdoista. Taustalla voi toki olla joitakin muita yksityiskohtia, joita Iltalehden toimittajalla ei ollut tiedossa. Niin tai näin, lienee jo nyt lähes päivän selvää, ettei mahdollisesti kauempana tulevaisuudessa valmistuva Rail Baltica ole suinkaan sitä mitä alun perin uutisoitiin sen olevan.

Siis vetureita ei löydy 1435mm raideleveydelle? Millaiset määritykset on tarjouspyynnössä? Vuokrausyhtiöillä on varmasti kalustoa tarjolla. Tarjouspyynnön määritteet toki voidaan määritellä ihan tekemättömiksi jos jotain erityisvaatimuksia halutaan.

Iltalehden artikkelissa oli eräs mielenkiintoinen yksityiskohta:

Suora lainaus:

- "Lunta Rail Baltican tupaan satoi samaan aikaan Baltian maiden yhteisestä kilpailutuksesta, jolla ne etsivät Rail Balticalle vetureita. Kilpailutus oli auki puoli vuotta, mutta sinä aikana baltit eivät saaneet ainuttakaan veturitarjousta".

Tuntematta kyseisen tarjouspyynnön/kilpailutuksen yksityiskohtia, näyttää hyvin vahvasti siltä, etteivät Eurooppalaiset kalustonvalmistajat edelleenkään täysin usko koko Rail Baltica hankkeeseen. Tuota uskoa varmasti heikentää jatkuvat erimielisyydet noiden kolmen valtion kesken, sekä toistuvat rahoitusongelmat, ja edellisistä johtuva, jo useaan kertaan siirretty valmistumisajankohta, sekä hankkeen runsas karsiminen alkuperäisestä suunnitelmasta.

Maantie- ja rautatierahdin tehokkaaksi yhdistämiseksi, voisi olla joko euroyhdistelmien, tai vain euro puoliperävaunujen kuljetus rautateitse - Euroopan eri kolkista edelleen Suwalkin käytävän ja yhä edelleen Rail Baltican avulla Tallinnaan. Nyt tuota rekka-junaliikennettä on jo Keski-Euroopan suunnalta, Puolan kautta ilmeisesti Kaunasiin asti.

Mikäli em. euro-ppv kuljetusjuna ajaisi tulevaisuudessa Tallinnaan asti, ei sen kuorman (puoliperävaunujen) siirto Tallinnassa terminaalissa satamiin edelleen laivattaviksi, olisi kovinkaan kummoinen ongelma. ns "irtoperiä" on eri puolella Eurooppaa vedetty jo vuosikymmeniä ja Tallinnan alueella kyse olisi vain joistakin kilometreistä, ellei 1435-rataverkkoa jatketa esim Muugan rahtisatamaan asti. Myös jatkoyhteys Skandinaviaan ppv-rahdissa olisi suhteellisen helppoa toteuttaa Paldiskin sataman kautta (operaattoreina tällä hetkellä Tallink ja DFDS) Etäisyys Tallinnan - Paldiskin sataman välillä on n. 60 kilometriä.

Tuohon Rail Baltican Tallinna - Pärnu välille oman mielenkiintoisen lisänsä tuo vielä se, kuinka kyseisen välin Via-Baltica tieosuutta rakennetaan parhaillaan nelikaistaiseksi moottoritieksi. Alkaen ensi vuonna, asteittain käyttöönotettavan uuden- ja osin uudelleen linjatun tieosuuden suosio tulee olemaan suuri. Oletetusti matka-aika ja ajomukavuus paranevat tuntuvasti nykyiseen tiehen verrattuna.

Tämä tulee tulevaisuudessa lähes varmasti vähentämään potentiaalisia junamatkustaja tarjokkaita kyseiseltä väliltä. Se myös tarjoaa maantierahdin kuljetukselle hieman paremmat puitteet virossa. Myös Pärnusta etelään eli jonkin matkaa Iklan suuntaan on tie jo rakennettu moottoritieksi. Kokonaan oma lukunsa on se, millaiseksi junamatkustaminen Rail Balticalla hinnoitellaan.