Tuoreimmat viestit  | 
Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
 91 
 : Elokuu 27, 2026, 19:53:01 
Aloittaja Tunnus poistettu - Uusimman viestin kirjoitti Jesper Vendelin
Huomasin tänään IC 962-junassa Kupittaalla oli työntämässä Sr2 3210, mutta sen ykköstelissä luki 3209-1. Onko tämä ihan normaalia vai vaihdettu?

Ainakin Sr2-sarjalla se on ihan yleinen. Kun telit huolletaan, yleensä vanhat telit poistetaan, uudet telit asennetaan ja sen jälkeen vanhat telit kunnostetaan ilman, että veturi olisi pois liikenteestä koko kunnostusaikana, joka voi kestää useita viikkoa.
Eli veturiin tulee omat telit takaisin myöhemmin? Muistan hämärästi nähneeni saman vuosia aikaisemmin.

 92 
 : Elokuu 27, 2026, 19:46:40 
Aloittaja Kevin Glynn - Uusimman viestin kirjoitti Mikko Nyman
Tilanne ei kestä loputtomasti tällaisena Suomessa. VR kilpailee samalla brändillä jo Ruotsissa ja jossain vaiheessa viimeisetkin monopolin rippeet karsitaan Suomesta.

En ehkä käyttäisi muotoa "viimeistekin monopolin rippeet", sillä niitä rippeitä on itse asiassa yllättävänkin paljon vähän siellä sun täällä. Ja vielä tarkemmin niin, että juuri nämä monopolin rippeet kannattelevat VR:n nykyistä asemaa.

Niille, joille aihe ei ole entuudestaan tuttu, mainittakoon, että VR:n tosiasiallisen monopolin henkilöjunaliikenteessä ja noin 90 prosentin markkinaosuuden tavarajunaliikenteessä mahdollistavat nimenomaan Valtionrautatiet-liikelaitokselta apporttina saadut omaisuuserät, kuten kalusto, varikkofasiliteetit, kiinteistöt sekä täysin posketon, yli kahden miljardin euron tase.

VR voikin käytännössä näyttää pitkää nenää esimerkiksi Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukselle rautatieliikenteen tosiasiallisen kilpailun lisäämisestä juuri näiden edellä mainittujen monopolijämien – vai pitäisikö sanoa monopolijäämien – avulla. Villi veikkaukseni on, ettei tätä seikkaa ole hoksattu Orpon hallitusohjelmaa kirjoitettaessa.

VR:n eilisessä tiedotteessa luki tosiaan näin: "Väritavaramerkki antaa VR:lle yksinoikeuden käyttää sille tunnusomaista vihreää väriä (Pantone 7481) bränditunnuksenaan matkustajajunaliikenteessä Suomessa".

Tuo on jossain määrin huvittava sanavalinta yhtiöltä, jolla on jo entuudestaan yksinoikeus de facto kotimaan henkilöjunaliikenteessä. Nyt tätä yksinoikeutta, tai monopolia de facto, kuinka vaan, korostetaan vielä erikseen pantone 7481 -värisävyllä  Näyttää kieltä

Tiedän oikein hyvin, etteivät yksinoikeus ja monopoli tarkoita samaa asiaa, mutta asiayhteys tässä nimenomaisessa kontekstissa tuli varmasti selville myös mahdollisille hiustenhalkojille.

 93 
 : Elokuu 27, 2026, 19:45:03 
Aloittaja Kevin Glynn - Uusimman viestin kirjoitti Kimmo Huhta
Onko Petrille tuttu jeppisläisen sähköyhtiön Herrforsin asiakaslehti Katternö? Siinä vasta aviisi isolla aalla. Ihmeellisiä sukututkimusjuttuja ja juttuja Ruotsin metsäsuomalaisten sanastosta. Siis maan ja taivaan väliltä, vaan ei montakaan juttua sähköstä, energiasta tai niiden käyttökohteista. Huikea lehti. On Resiinan ilmestymiseen verrattava juhlapäivä, kun Katternö saapuu.

 94 
 : Elokuu 27, 2026, 19:01:00 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"I Want You(All Tonight)" Curtis Hairston 1983 Pretty Pearl Records säv. G.Radford.

 95 
 : Elokuu 27, 2026, 18:18:17 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Love's Gonna Get You In The End" Silk 1979 PIR Records säv.C.B.Simmons.

 96 
 : Elokuu 27, 2026, 17:48:06 
Aloittaja Kevin Glynn - Uusimman viestin kirjoitti Petri Sallinen
Jos olisi oikea kilpailutilanne, voisi ulkonäöllä olla merkitystä, mutta radalla kulkee vain yksi juna suuntaansa kerrallaan ja sitä junaa käytetään joko kulkemistarpeeseen sopii. Ja etenkin nykytilanteessa kun ei edes ole vaihtoehtoja, niin turhaa hömpötystä ja rahan ja energian hukkaa.

Tilanne ei kestä loputtomasti tällaisena Suomessa. VR kilpailee samalla brändillä jo Ruotsissa ja jossain vaiheessa viimeisetkin monopolin rippeet karsitaan Suomesta. Jossain määrin linja-autoliikenne kilpailee VR:n henkilöliikenteen kanssa ja viime kädessä vaihtoehtona on myös oma auto.

 97 
 : Elokuu 27, 2026, 17:40:03 
Aloittaja Kevin Glynn - Uusimman viestin kirjoitti Markku Naskali
Jos olisi oikea kilpailutilanne, voisi ulkonäöllä olla merkitystä, mutta radalla kulkee vain yksi juna suuntaansa kerrallaan ja sitä junaa käytetään joko kulkemistarpeeseen sopii. Ja etenkin nykytilanteessa kun ei edes ole vaihtoehtoja, niin turhaa hömpötystä ja rahan ja energian hukkaa.

 98 
 : Elokuu 27, 2026, 15:29:02 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa
 
Tampereen seudun lähijuna­seisakkeille on nyt alustavat hintalaput – kallein pysäkki Ylöjärvelle

"Tampereen seudulle suunniteltujen uusien lähijunapysäkkien kustannusarviot vaihtelevat suuresti.

Seisakkeita on suunniteltu Tampereen Messukylään ja Epilään, Nokian Harjuniittyyn, Ylöjärven keskustaan, Lempäälän Sääksjärvelle sekä Kangasalan Ruutanaan.

Uusia seisakkeita tarvitaan, koska Tampereen seudulle on suunniteltu merkittävästi lisää lähijunavuoroja. Niiden liikennöinti alkaisi ensi vuosikymmenen alkupuolella.

Alustavien kustannusarvioiden perusteella kallein pysäkki on tulossa Ylöjärven keskustaan.

Ylöjärvellä on tutkittu neljää eri vaihtoehtoa, joiden kustannusarviot ovat 6,4–12,6 miljoonaa euroa. Näin sanoo Ylöjärven kaupungin kehityspäällikkö Mari Ruissalo sähköpostiviestissä.

Hinta riippuu siitä, rakennetaanko seisake Asemantien vai koulutuskeskus Valon puolelle, ja tehdäänkö kevyen liikenteen väylä yli- vai alikulkuna.

Seisakkeen kustannuksia nostaa Ruissalon mukaan muun muassa se, että alueella on paineellista pohjavettä. Tämä kohottaa alikulun rakentamisen kustannuksia, koska tarvitaan niin sanottu pohjavesikaukalo.

Seisake koulutuskeskuksen puolella vaatisi kokonaan uuden sähköistetyn sivuraiteen.

Arviolta edullisin olisi seisake Asemantien puolelle, nykyisen raakapuuterminaalin kohdalle, yhdistettynä alikulkuun."

https://yle.fi/a/74-20243202

 99 
 : Elokuu 27, 2026, 10:23:16 
Aloittaja Kevin Glynn - Uusimman viestin kirjoitti Petri Sallinen
Viestintään, markkinointiin ja brändäykseen käytetyt eurot pistävät tunnetusti insinöörien silmään moninkertaisesti tekniikkaan käytettyihin euroihin verrattuna — vaikka kyseessä olisi huu-haa-tekniikka. Vastuullisuus- tai ympäristöraportointi lienevät punaniskojen mielestä samaa kastia.

Olen työskennellyt vuodesta 1989 energiatoimialan viestinnässä. Energia-ala on supertekninen toimiala, joka on joutunut kokemaan valtavan viestinnällisen murroksen. Taitavinkaan insinööri ei enää pärjää pelkän Excel-taulukon avulla. On osattava viestiä ympäröivän maailman kanssa. Siksi brändityötä ei enää väheksytä. Töppäykset liimautuvat pysyvästi ihmisten mielikuviin. Mainehaittoja on vaikea pestä pois, vaikka toimet olisivat aitoja.

Brändi luo elävän mielikuvan ihmiselle ja potentiaaliselle asiakkaalle. Se on yrityksen lupaus tietynlaisesta tuotteesta. Tutkimusten mukaan tuttu brändi havaitaan kaupan hyllyssä helpommin kuin tuntematon tai näkymätön. Hyvä brändi nostaa tuotteen arvoa ja vaikuttaa ostopäätökseen.

Logo, nimi ja värit erottavat yrityksen muista. Valtionrautatiet luopui mielestäni turhan herkästi siipipyörälogosta, joka oli kaikille tuttu. Ymmärrän toisaalta sen, että siipipyörä liitettiin virastomuotoiseen rautatielaitokseen, jonka imagosta haluttiin päästä eroon. Toisaalta tällä hetkellä VR perustelee vihreän värin betonointia samoilla argumenteilla: väri on vakiinnuttanut asemansa ja on kaikille tuttu.

 100 
 : Elokuu 27, 2026, 09:46:28 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa
 
Riian uuden keskusaseman eteläosan merkittävät työt valmistuivat

26.8.2026 Google konekäännös

"Rakennusyhtiö BERERIX on saanut valmiiksi kaikki suunnitellun laajuuden merkittävät työt Riian uuden rautatieaseman eteläosassa, viereisellä torin laitureilla ja matkustajalaitureilla. Rakennustöitä valvova FIDIC-insinööri myönsi tänään BERERIXille ja tilaajalle, Eiropas Dzelzceļa līnijas, olennaisen valmistumisen todistuksen. Kaikki julkisivu- ja kattolasitustyöt on saatu valmiiksi, samoin kuin suurin osa koristeellisista ja toiminnallisista elementeistä, matkustajalaiturien rakentaminen ja maisemointi sekä viereisen torin päällystys ja maisemointi. Tämän seurauksena uusi asemarakennus on nyt saavuttanut suunnitellun arkkitehtonisen ulkonäkönsä ja toimivuutensa.

”Tämän mittaluokan ja monimutkaisissa infrastruktuurihankkeissa haasteena ei ole pelkästään rakentaminen. Rakennustöiden rinnalla on hallittava myös erittäin laaja joukko kustannuksiin, määräaikoihin, muutoksiin ja muihin sopimusasioihin liittyviä velvoitteita. Merkittävä valmistumistodistus vahvistaa, että sopimuksessa määrätyt työt on suoritettu määriteltyjen vaatimusten mukaisesti. Tämä on tärkeä virstanpylväs tässä rakennusvaiheessa, ja se heijastaa kaikkien osapuolten tekemää erittäin konkreettista työtä – työtä, joka jatkuu, kunnes työt on täysin valmis ja hyväksytty”, sanoi FORMA 2:n johtokunnan jäsen ja FIDIC-insinööri Edgars Krasņikovs.

Rakennustyöt, jotka rahoitettiin kokonaan Euroopan elpymis- ja palautumisvälineestä, jatkuivat huhtikuussa 2025 ja kattavat Riian päärautatieaseman eteläosan työt, jotka ovat välttämättömiä sen varmistamiseksi, että asemarakennus on toiminnassa ja pystyy palvelemaan aiottuun tarkoitukseen.

Työt sisälsivät katon ja julkisivun asennuksen, laiturikatosten rakentamisen, viimeistelytyöt, matkustajaliikenteen infrastruktuurin rakentamisen sekä ulkoisten ja sisäisten kunnallistekniikan verkostojen ja teknisten järjestelmien asennuksen. Sopimuksen mukaan merkittävät työt on määrä saada valmiiksi 31. elokuuta 2026 mennessä.

Rakennuksen, laitureiden ja viereisen julkisen aukion pienemmät maisemointi- ja viimeistelytyöt jatkuvat tämän vuoden loppuun asti, ja niitä tehdään ennen laitoksen luovuttamista asiakkaalle, Eiropas Dzelzceļa līnijasille.

Eiropas Dzelzceļa līnijas hallituksen jäsen Dāvis Blaus sanoi: ”Rail Baltica -hanketta Riian päärautatieasemalla ja pääkaupungin sydämessä on alusta alkaen suunniteltu ja toteutettu yleisön, matkustajien, Riian kaupungin, Latvian kansalaisten ja vierailijoiden etuja ja mukavuutta ajatellen.

Rail Baltica Riian päärautatieaseman eteläosuuden työt ovat nyt loppuvaiheessaan, ja suunniteltu laajuus on valmis sekä viereisellä aukiolla että matkustajalaitureilla. Jo tänään voimme nähdä, miltä asema, laiturit ja lisätilat näyttävät, kun junat alkavat saapua tänne vuonna 2028, jopa ennen Rail Baltican täysimittaista käyttöönottoa.

Tähän mennessä tehdyt merkittävät työt on tehty korkeatasoisesti, kuten FIDIC-insinöörin, urakoitsijan ja asiakkaan allekirjoittama töiden valmistumistodistus vahvistaa. Riian keskustan rautatiekeskuksen kehitys on nopeasti saamassa muotoa, jonka ansiosta se voi palvella matkustajia ja laajempaa yleisöä erinomaisin tuloksin tulevaisuudessa.

Haluan kiittää yhteistyökumppaneitamme – liikenneministeriötä, rakennusyhtiötä Kiitos BERERIXille, FORMA 2:n insinööreille, PLH Arkitekterin suunnittelukonseptin valvojille sekä Latvijas dzelzceļa tiimille – heidän yhteistyöstään tähän mennessä ja tulevaisuudessa.”"

https://www.railbaltica.org/news/major-works-completed-on-the-southern-section-of-the-new-riga-central-station-building/

Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2026 Resiina