Kirkkonummen valinta oli mielestäni odotetun lainen. Uusi ratalinjaus ei palvele sen keskusta-aluetta, vaan voi lopettaa sen tulevaisuudessa tai muuttaa sen esim. Länsimetron uudeksi jatkeeksi.

Salon valinta tulee olemaan mielenkiintoinen. Tänään siellä Julian mukaan pysähtyy kaikki 30 s- ja ic-junaa. En usko, että "Tunnin junaan", josta yritetään luoda mielikuvaa nopea, mahtuisi montaan päivittäistä kaukojunaa. Suunnitellusta lähiliikenteestä huolimatta tuntuu heikennykselle, jota kys. kaupunki itse rahoittaisi, mikäli suostuisi rahoitukseen.

Espoolaisena pidän ratahanketta hyvänä ja kannatettavana — niin ajatteli myös Espoon kaupunginvaltuusto, jolle lankesi hippasen enemmän maksettava kuin mitä Kirkkonummen hikiset 15 miljoonaa euroa ovat.

Kirkkonummen osuus budjetista on reilun prosentin. Tuskin ratahanke tähän kaatuu. Vedetään rata Kirkkonummen läpi ilman Veikkolan seisaketta, kun eivät kerran halua junan pysähtyvän alueellaan. Jos kunta joskus tulevaisuudessa haluaa, että junat eivät paahda pysähtymättä läpi, niin maksatetaan seisakkeen rakentaminen korkojen kanssa kirkkonummelaisilla 

Erinomaisesti muistan kaikki nuo raiteet. Harmittaa etten kuvannut Hatanpään valtatien tasoristeystä kun johdinauto odotti vuoroaan Kalkkunajunan siirtyessä Sarviksen puolelle. Hankkijan raiteet veivät perille asti 60-luvun alkuvuosiin asti. Olivat Hankkijan piikkilanka-aidan suojassa.
Lokomo ja Hankkija alkoivat yhdessä rakentaa raiteistoa vuonna 1915. Kuten raidekartasta näkyy, linjavaihteesta erottuaan raide kulki jonkin matkaa rinnalla, sitten laskeutui melko jyrkästi tehtaiden alueelle.

Järven rannalle tultua oli pitkä Lokomon raidelaituri lotjia varten, jotta päästiin edes vähän syvempään. Lotjilla kuljetettiin myös näyttelyvieraita Alarannasta valtakunnallisen maatalousnäyttelyn alueelle (Hatanpään seisakkeen takana) vuonna 1921.  Täytyy Eljakselle lähetellä näyttelyä varten rakennetun sivuraiteen karttapiirros.
Sivuraiteelle oli tiheä eestaasliikenne asemalta. Myös Tasavallan presidentti Ståhlbergin juna käytti raidetta.
Alkuvaiheessa (noin 1924 asti) oli Hankkijan pää osaksi penkereellä järven päällä.
Hyppösen piipun päältä otettu valokuva tilanteesta vuonna 1920 on ainakin Könösen Lokomo 70 vuotta -kirjassa (s.29).
Pohjoisemmasta Hankkijan sivuraiteesta tuli Sarviksen raide. Järven laiturille vievä raide kuului siis ainakin alkuvuosina Lokomolle. Muut hahmotelmat siniseessä kartassa ovat toteutumatta jääneitä kaupungin aikeita.

Jätän todistettavaksi tuotiinko ensimmäinen kotimaassa tehty veturi (57) myöhemmän Lokomon laiturin kohdalle tehdyn laiturin kautta vuonna 1875 vietäväksi radanrakennuspuuhiin Viinikanojan ja Vihiojan väliselle ratapätkälle.

Eteläosa Lokomon tonttia oli Karjusuota, jossa silmäkkeitä väistellen liikuin 50-luvun loppupuolella. Lokomo täytti suon Vihiojalle asti koekäyttämällä siellä Teräsmiehiään 40-60-luvuilla.

Tiedot eivät muokkaannu, jos yrittää muokata. Salasanat ovat oikein, mutta sivusto herjaa "jokin meni pieleen" tai muuta vastaavaa.

Kiitos hienoa dokumentointia.

Enpä ole tiennyt, että juuri käytöstä poistuvalle vatkaamolle* ja Sarviksen alueelle on mennyt rautatie. Jäljet ovat kadonneet jo vuosikymmeniä sitten, mutta Lokomon ja Nokian kondensaattoritehtaan välissä ratakuilu on edelleen näkyvissä.

(*vatkaamo on Tampereen kielinen nimitys jätevedenpuhdistamolle. Joskus käytetty myös peellä alkavaa sanaa yhdyssanana vatkaamon kanssa)

Tampereen seutu on joskus ollut täynnä erilaisia syrjäraiteita. Yksi kohde oli Lokomon ja Hankkijan raiteisto. Ensimmäisenä esimerkkinä tilanne 1931, jolloin Hankkija anoi lupaa tasoristeykselle. Raiteisto erosi yksiraiteisesta pääradasta linjavaihteena. Myöskään suoraa yhteyttä etelän suunnasta Vaasan radalle ei vielä ollut. Pyhäjärven rannalle johtanut haara oli jonkun muun käytössä tai jotain muuta firmaa varten rakennettu, mutta en juuri nyt muista koska se haara tuli, jotta voisin tarkistaa. Lokomon konepajaa vastapäätä oli kenkä- ja kumitehdas ja sen vieressä oli lyhyt sivuraide J.W. Salmisen nahkatehdasta varten.

Tuolla facetilillä niitä ei ole muutenkaan tapana pitää päällä, nyt olivat käsittääkseni unohtuneet päälle.

Jännittävää, että jostain "asiakkaiden toiveista" on tällainen keksitty yhtäkkiä, vaikka samaan aikaan kerrotaan, että enää 1 % lipuista ostetaan lipunmyyntipisteistä. Sama kehitys, joka ajaa lippujen hankkimista verkkoon, ei sitten tähän inspiraation hakemiseen enää pädekään. Pitänee poiketa joskus tässä inspiraatiopisteessä.

R-kioskien lukumäärähän on laskussa myös, onko niitä edes nykyisin jäljellä enää 350:tä ja kun tämä lista realisoituu, luku lienee lähempänä 250:tä kuin 350:tä.

https://www.r-kioski.fi/lehdistotiedotteet/luettelo-kioskeista-joiden-toiminta-paattyy/

Mitä tuohon muuta sanoisi, kuin että koulutus pilaa kelvot kuokkamiehet ja tomerat torimummot ja vie nämä puuhastelutöihin.

VR:n asiakaspalvelu panostaa jatkossa matkustajainspiraatioon

5.12.2025

"VR lopettaa henkilökohtaista fyysistä palvelua tarjoavan lipunmyynnin ensi vuoden helmikuun lopussa, kun Tampereen rautatieaseman lipunmyyntipiste suljetaan ja seitsemän työntekijää irtisanotaan yt-neuvottelujen päätteeksi Tampereelta ja Helsingistä.

VR aikoo avata ensi vuoden maaliskuussa uudenlaisen asiakaspalvelupisteen Helsingin päärautatieasemalle ja sen luvataan tarjoavan ”matkustukseen liittyvää neuvontaa ja inspiraatiota”. "

https://www.ostologistiikka.fi/kategoriat/kuljetukset/vrn-asiakaspalvelu-panostaa-jatkossa-matkustajainspiraatioon