Tuoreimmat viestit  | 
Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
 91 
 : Elokuu 14, 2026, 20:35:22 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Juha Toivonen
Jossakin kohtaa tuohon vaillinaiseen ja vanhahtavaan kiskobussikulttuuriin tulee muutos. Odotetaan myhäillen ja niin  maltilla, mitä VR:n kilpailijoilla on tarjolla. Ja sitähän toki löytyy.....

 92 
 : Elokuu 14, 2026, 20:25:24 
Aloittaja Petri Soronen - Uusimman viestin kirjoitti Juha Toivonen
Lastimetrien tuottoisuus perustuu siihen, kuinka pienellä henkilökunnalla kyetään ajamaan maksimaalinen lastimetri läpi lähtösataman ja kohdesataman. Matkustajametrit tulevat kaikkine oheispalveluineen vasta tämän jälkeen. Junalautat? - No nykyään ei junalauttoja enää kulje ja Helsinki - Travemunde lauttojen ohessa kulkevat RoRo/RoPaxitkin ovat olleet kuihtumaan päin. Joitakin kehitelmiä lienee ollut Turku - Gdansk välillä, mutta ei matkustajaliikenteeseen?

 93 
 : Elokuu 14, 2026, 19:09:12 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Our Day Will Come" Frankie Valli & The Four Seasons  2008 Warner Music säv. Bob Hillard/ Mort Garson.

 94 
 : Elokuu 14, 2026, 19:04:50 
Aloittaja Petri Soronen - Uusimman viestin kirjoitti Rainer Silfverberg
Ei voi verrata Finnjetiä ruotsinlaivayhtiöihin, joiden polttoaine oli viina ja nykyään nautintoristeily ja purjeena oli ja on erilaiset subventiot.
Maailman suurimman ja nopeimman autolautan talouden kaatoi etenkin polttoaineen kallistuminen, mutta merkitys suomalaisille oli suuri.
Se nosti maamme arvostusta laajasti, mutta etenkin Saksassa ja merenkulkupiireissä kaikkialla - enemmän kuin jäänmurtajat.
Merkityksestä suomalaisille saa käsityksen Juha Pokin kirjasta GTS Finnjet - Itämerern superkulkija.
Kirja kuvaa kotimaan markkinoinnin tehokkuutta. Vastaava tehokkuus erityisesti Keski-Euroopassa ei tule esiin.

Nyt on Lulun aktiivisuuden ansiosta uudelleenavattu eräs reitti. Sitä liikennöi VR niiden lahjusrahojen vuoksi (ja kilpailijoiden poissulkemiseksi), jotka se saa muuten odotuksella olevista vaunuistaan (ylimitoitettu kalusto = suuremmat lahjusrahat)
Ei ole isäntää, joka toimisi matkustajavirran (Ruotsista Suomeen ja päinvastoin) synnyttämiseksi.
Löytyisikö isäntä Oulun ja Luleån ja SS:n strategisesta kumppanuudesta?  

Pelkästään harvat sankarimatkailijat (= jotka ottavat itse kaikesta selvää) eivät riitä kannattavuuteen.
Euroopasta halutuille turisteille ei tietenkään pyydetä ilmaista matkaketjua, jollaisen SJ (=Ruotsin valtio) järjesti matuille Ruotsin läpi Suomeen kymmenisen vuotta sitten.

Täytyy muistaa että Finnjetin omisti alunperin valtionyhtiö Enso Gutzeit. Sille suunniteltiin sisaralusta kanssa joka jäi rakentamatta juuri öljykriisin takia.

Finnjet syntyi kylmän sodan aikaan kun Baltian kautta eivät saaneet länsimaiset kulkea ja Ruotsin ja Tanskan kautta kulkeminen oli hidasta kun oli käytettävä kahta eri lauttaa päästääkseen manner-Eurooppaan.

Vahinko että nopea laivayhteys Eurooppaan ei sitten enää kannattanut, eikä tainnut kannattaa seuraaja Superfast -varustamo joka sittemmin myytiin Tallinkille joka lopetti koko reitin.


Tänä päivänä tuota Helsinki - Travemunde reittiä ajetaan päivittäin kolmella suuremmalla Ro-Pax aluksella, kuin mitä Finnjet oli. Matkustajapaikkoja hytteineen ei ole ehkä niin paljoa kuin Finnjetillä, mutta niitä aidosti tuottoisia lastimetrejä on sitten sitäkin enemmän.

Finnjetin aikaan kulki erikseen Finncarriersin Ro-Ro lauttoja Suomen ja Länsi-Saksan välillä sekä tietysti Railship -varustamon kolme junalauttaa.

 95 
 : Elokuu 14, 2026, 18:59:26 
Aloittaja Petri Soronen - Uusimman viestin kirjoitti Juha Toivonen
Ei voi verrata Finnjetiä ruotsinlaivayhtiöihin, joiden polttoaine oli viina ja nykyään nautintoristeily ja purjeena oli ja on erilaiset subventiot.
Maailman suurimman ja nopeimman autolautan talouden kaatoi etenkin polttoaineen kallistuminen, mutta merkitys suomalaisille oli suuri.
Se nosti maamme arvostusta laajasti, mutta etenkin Saksassa ja merenkulkupiireissä kaikkialla - enemmän kuin jäänmurtajat.
Merkityksestä suomalaisille saa käsityksen Juha Pokin kirjasta GTS Finnjet - Itämerern superkulkija.
Kirja kuvaa kotimaan markkinoinnin tehokkuutta. Vastaava tehokkuus erityisesti Keski-Euroopassa ei tule esiin.

Nyt on Lulun aktiivisuuden ansiosta uudelleenavattu eräs reitti. Sitä liikennöi VR niiden lahjusrahojen vuoksi (ja kilpailijoiden poissulkemiseksi), jotka se saa muuten odotuksella olevista vaunuistaan (ylimitoitettu kalusto = suuremmat lahjusrahat)
Ei ole isäntää, joka toimisi matkustajavirran (Ruotsista Suomeen ja päinvastoin) synnyttämiseksi.
Löytyisikö isäntä Oulun ja Luleån ja SS:n strategisesta kumppanuudesta?  

Pelkästään harvat sankarimatkailijat (= jotka ottavat itse kaikesta selvää) eivät riitä kannattavuuteen.
Euroopasta halutuille turisteille ei tietenkään pyydetä ilmaista matkaketjua, jollaisen SJ (=Ruotsin valtio) järjesti matuille Ruotsin läpi Suomeen kymmenisen vuotta sitten.

Täytyy muistaa että Finnjetin omisti alunperin valtionyhtiö Enso Gutzeit. Sille suunniteltiin sisaralusta kanssa joka jäi rakentamatta juuri öljykriisin takia.

Finnjet syntyi kylmän sodan aikaan kun Baltian kautta eivät saaneet länsimaiset kulkea ja Ruotsin ja Tanskan kautta kulkeminen oli hidasta kun oli käytettävä kahta eri lauttaa päästääkseen manner-Eurooppaan.

Vahinko että nopea laivayhteys Eurooppaan ei sitten enää kannattanut, eikä tainnut kannattaa seuraaja Superfast -varustamo joka sittemmin myytiin Tallinkille joka lopetti koko reitin.



Tänä päivänä tuota Helsinki - Travemunde reittiä ajetaan päivittäin kolmella suuremmalla (ja yhä suhteellisen nopeilla) Ro-Pax aluksella, kuin mitä Finnjet oli. Matkustajapaikkoja hytteineen/alus, ei ole ehkä aivan niin paljoa kuin Finnjetillä, mutta niitä aidosti tuottoisia lastimetrejä on sitten sitäkin enemmän. Lähtötiheys tuolla välillä on kuitenkin nyt suurempi, kuin Finnjetin aikoina.

 96 
 : Elokuu 14, 2026, 18:28:49 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
Äänellistä ja kuvauksellista katsottavaa US /S160 veturisarjasta joka liikkui myös meillä Porkkalan ollessa luovutettuna!
Youtube :"The 160's-The Marmite Loco-The Sound Of The USA!"
Kuvaaja ansioitunut "Marsh Steam Videos"/UK.

 97 
 : Elokuu 14, 2026, 18:07:39 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Love Won't You Stay" Black Ivory 1975 Buddah Records säv.E.Lemon.

 98 
 : Elokuu 14, 2026, 17:39:20 
Aloittaja Petri Soronen - Uusimman viestin kirjoitti Matti Lehtonen

"24 tuntia junassa (vaihtoineen), vaiko max 11-16 tuntia nykyaikaisessa mukavuuksin varustetussa autolautassa Suomi - Ruotsi välillä suorin yhteyksin? Matkan hintakin kaatuu todennäköisesti laivamatkan eduksi.

Suomessakin ja varsinkin euroopassa on paljon ihmisiä jotka laskevat myös päästöt ja eivät siis matkusta lentäen ja diesel-lauttakin jää väliin jos on maayhteys käytettävissä.

Asiaa kannattaa nyt seurailla ensiksi vuoden päivät. Sinä aikana vaihtoyhteydet Haaparannalla on saatu kuntoon ja tietoisuus reitistä levinnyt. Kun esimerkiksi naapuri on saanut uuden talonsa sokkelivaiheeseen, ei siinä vaiheessa vielä ilkuta että ruman talonpa pykäsit ....... paiitsi ehkä kateudesta.

 99 
 : Elokuu 14, 2026, 15:18:33 
Aloittaja Petri Soronen - Uusimman viestin kirjoitti Simo Virtanen
Turku-Tukholma -laivan CO2-päästöt per matkustaja ovat väistämättä hyvin pienet. Niin pienet, että en ole lainkaan varma liki 2000 km ketunlenkin tuottavan sen pienempiä päästöjä. Varsinkin kun kummassakin päässä satama on saavutettavissa kiskokulkinein.

Asia on eri, jos haussa onkin vaikkapa Skellefteå - Kajaani -välin matkustaminen.

Ruotsinlaivojen ja junamatkustamisen päästöistä löytyy varmaankin faktaakin jostakin?

https://leostranius.fi/2025/07/matkustamisen-paastot-milla-tavalla-on-ilmastoystavallisinta-menna-tukholmaan-ja-eurooppaan

Kiitos, mutta tuollaiset lähteet eivät kelpaa lähteiksi oikein mihinkään. Yksittäisessä asiassa voisi olla tottakin, mutta kokonaisuus on niin vahvasti poliittista hapatusta, että en välitä edes tarjota klikkauksia hänelle.

 100 
 : Elokuu 14, 2026, 15:07:59 
Aloittaja Petri Soronen - Uusimman viestin kirjoitti Tommi Koskinen
Turku-Tukholma -laivan CO2-päästöt per matkustaja ovat väistämättä hyvin pienet. Niin pienet, että en ole lainkaan varma liki 2000 km ketunlenkin tuottavan sen pienempiä päästöjä. Varsinkin kun kummassakin päässä satama on saavutettavissa kiskokulkinein.

Asia on eri, jos haussa onkin vaikkapa Skellefteå - Kajaani -välin matkustaminen.

Ruotsinlaivojen ja junamatkustamisen päästöistä löytyy varmaankin faktaakin jostakin?

https://leostranius.fi/2025/07/matkustamisen-paastot-milla-tavalla-on-ilmastoystavallisinta-menna-tukholmaan-ja-eurooppaan

Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2026 Resiina