Blogi: Rajat ylittävä raideliikenne ei synny pelkällä raideleveyden muutoksella

 28.4.2026

"Tarve vahvistaa yhteyksiä länteen ja pohjoiseen on viime vuosina noussut uudella tavalla esiin. Taustalla ovat varautuminen, huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus.

Kun keskustelemme rajat ylittävästä liikenteestä, esille nousee usein eurooppalainen raideleveys. Keskustelussa kuitenkin helposti unohtuu, että se on vain yksi osa kokonaisuutta. Rajat ylittävä junaliikenne ei synny yhdestä teknisestä muutoksesta, vaan siitä, että järjestelmät toimivat yhteen.

Pohjoismaiden yhteistyö konkretisoi hyvin, mistä kokonaisuudessa on kyse. Maaliskuussa julkaistussa yhteisessä julkilausumassa Suomi, Ruotsi, Norja ja Islanti tunnistavat keskeiset liikennekäytävät, jotka yhdistävät maat toisiinsa ja kytkevät ne osaksi laajempaa eurooppalaista verkkoa. Samalla tarkastelu ulottuu infrastruktuurista ja kalustosta aina palveluihin, sääntelyyn ja käytännön toimintamalleihin."

Onneksi on monta veturia jotka osaavat monijännitesysteemiä ja ei muuta kun rakentamaan uutta rataverkkoa.


https://www.fintraffic.fi/fi/uutiset/blogi-rajat-ylittava-raideliikenne-ei-synny-pelkalla-raideleveyden-muutoksella

Nämä uudet radat on tarkoitettu pääasiassa sellaisiin tarkoitukseen kun Itämeri on mennyt kiinni.

Vaunut tilattiin normaaliliikennettä varten Pietarin - Riihimäen rautatielle. Mutta koska tilausvaiheessa ei moista rautatietä vielä ollut olemassakaan, tilaajana oli Pietarin - Riihimäen rautatierakenus. Semmoinen oli normaalimenettely vastedeskin aina uusille rautateille liikkuvaa kalustoa tilattaessa.

Muuten: Laajensin alkuperäistä ihmettelyäni koskemaan myös SJiF-aikaa. Siltäkään ajalta ei liiemälti ole löytynyt merkintäohjeita. Tuo Pietarin - Riihimäen rautatien aika ennen SJiF-aikaahan ei edes ole kovinkaan pitkä.  

Kuinka kauan noita vaunuja käytettiin? Käytettiinkö niitä pelkästään Pietarin radan rakennusvaiheessa, vai myös myöhemmin kaupallisessa liikentessä?

Tornion ja Raahen terästehtaat tuovat raaka-aineita Ruotsista. Nimenomaan pohjois-Ruotsista, ja laiva- tai rekkavaihe jäisi pois jos olisi suora junayhteys käytössä.

Kemin sellutehdas on ilmoittanut olevansa kiinnostunut rautatiestä Ruotsiin.

Kriisiaikana, jos satamat ovat kiinni, tuonti olisi riippuvainen maayhteyksistä.

Tutkaillessani Görlitzin (Lüders S:r) III lk vaunujen historiaa, totesin, etten tiedä minkä näköisiä vaunut alun perin olivat.

En ole löytänyt niitä koskevia alkuperäisiä piirustuksia - ja ennen kaikkea - en mitään, mikä kertoisi minkälaisia merkintöjä tuon ajan vaunuissa oli: oliko matkustajaluokka merkitty, miten ja mihin vaununnumero oli merkitty ja oliko minkäänlaista yhtiötunnusta, kun SJiF ei vielä ollut käytössä? Vaunuthan oli rakennettu Pietarin-Riihimäen rautatierakennukselle.  

Laadin tekoälyllä vaunun kuvan sen mukaan mitä toistaiseksi tiedän ja/tai oletan. Mutta kun tekoäly on mitä on, se teki pyytämättä omia päätelmiään: Vaunu on liian lyhyt, sen ruuvikytkimen paikkeilla on ylimääräistä tavaraa ja vaunun alla on kummallisia tankoja.
Lisäksi vielä on opettamatta sille oikeanlaiset sarviraudat, akselipoksit ja jouset. Ja päädyn poikittaisten kaiteiden opettaminen on toistaiseksi epäonnistunut.

Kuva esittää uutta vaunua. Sen numero kuuluu alkuperäiseen numerosarjaan 75-79. Väritys on speksien mukainen: ruskea vaununkori, tummanruskea aluskehys ja mustat muut rautaosat. Mutta pitäisikö katolla olla jotakin, ehkä imureita? Ja pitäisikö vaununkorin olla alareunastaan kapeneva vai suora kuten kuvassa? Ym.

Valmis teollisuus voisi jotain käyttää, mutta kun noissa kaupungeissa on toimiva satama missä kontit saa laivaan en oikein usko että noitten rautatiekuljetukset olisi muuta kuin marginaalisia.

Kriisitilanteessa taas tuskin kuljetettavaa ulkomaille on, tehtaat toimisivat minimillä jos toimisivat ja esim teräs käytettäisiin kotimaassa.

 
Itsenäisyydenkadun alikulkutunnelissa uusitaan raitiotien sähköratarakenteita yöaikaan 3.–7. toukokuuta – muutoksia Ratikkaliikenteeseen

"Ratikkalinjat ovat poikkeusreitillä sunnuntain ja torstain välisinä öinä.

Linja 3 liikennöi Hervantajärven ja Tullin välillä. Tullin pysäkiltä Hervannan suuntaan lähdettäessä kyytiin noustaan poikkeuksellisesti pohjoisen puolen pysäkiltä (Tammelan puoli, Tulli A).
Linja 1 liikennöi lännessä Pyhällönpuiston ja Keskustorin välillä. Idässä linja 1 korvataan bussilinjalla 18R Kaupin kampukselta keskustaan.
Yliopistonkadun, Itsenäisyydenkadun ja Tammelan puistokadun risteyksessä on liikenteenohjaus ja liikennevalot klo 20.00–00.00 ja maanantain vastaisena yönä 00:15 asti. Liikennevalot ovat pois käytöstä 00.00-06.00.

Työt tehdään Raitiotieallianssin toimesta raitiotien osan 1 Hervanta-keskusta-Tays takuutöinä. Pahoittelemme töistä aiheutuvaa haittaa."

https://www.tampereenratikka.fi/itsenaisyydenkadun-alikulkutunnelissa-uusitaan-raitiotien-sahkoratarakenteita-yoaikaan-3-7-toukokuuta-muutoksia-ratikkaliikenteeseen/

 
Siemens on saanut päätökseen Vectron-veturikaluston toimituksen Suomeen

"Siemens Mobility saattoi päätökseen VR:n tilaaman Vectron-sähköveturikaluston toimituksen vuoden 2014 alussa.

Sopimuksen allekirjoitushetkellä tilaus oli suurin yksittäinen Vectron-alustan sopimus ja merkitsi sen ensimmäistä käyttöönottoa Suomen rataverkolla. Se oli myös VR-konsernin historian suurin investointi liikkuvaan kalustoon tuolloin. Kaikki 80 Vectron-sähköveturia toimitettiin sopimusaikataulun puitteissa.

"Tämän tilauksen valmistuminen korostaa Vectron-alustan monipuolisuutta ja asiantuntemustamme monimutkaisten veturiprojektien hallinnassa suunnittelun mukauttamisesta lopulliseen toimitukseen", sanoo Steffen Bobsien, Siemens Mobilityn veturit ja liikkuva kalusto -divisioonan varatoimitusjohtaja.

Vectron-veturit, mukautettu Skandinavian ilmastoon

VR:n Vectron-veturikalusto mukautettiin varmistamaan luotettava suorituskyky ankarissa ilmasto-olosuhteissa, mukaan lukien jopa –40 °C:n lämpötilat, ja täyttämään Pohjois-Euroopan rautatieliikenteen operatiiviset ja sääntelyvaatimukset. Ajoneuvot valmistettiin Siemens Mobilityn tehtaalla Münchenissä, Saksassa, ja telit Grazissa, Itävallassa.

Veturit toimitettiin vaiheittain projektin aikana, ja ne on integroitu täysin VR:n henkilö- ja tavaraliikenteen kalustoon. Tähän mennessä niillä on ajettu noin 72 miljoonaa kilometriä.

”Käyttövarmuus on keskeinen tekijä rautatieliikenneasiakkaillemme, minkä vuoksi investoimme liikkuvaan kalustoon pitkäjänteisesti ja systemaattisesti. Suomen vaativiin olosuhteisiin kehitetyt Sr3-sähköveturit palvelevat sekä henkilöliikennettä että raskasta tavaraliikennettä, ja tämä investointi vahvistaa rautatieliikenteen käyttövarmuutta tukien suomalaista teollisuutta ja henkilöliikennettä nyt ja tulevaisuudessa”, sanoo VR:n kalustonhallinnan varatoimitusjohtaja Joonas Roivainen."


https://www.railwaypro.com/wp/siemens-completes-delivery-of-vectron-locomotive-fleet-to-finland/

Välillä Rovaniemi-Narvik ja Oulu-Tukholma kulkisi junia.