Ei käydä mutta sodanajan prikaatit kutsutaan palvelukseen ja varustellaan varuskunnissa ja pistetään sitten kalustoineen kohti itää rautateitse koska 5000 hengen prikaati kalustoineen ei mahdu rekkoihin ja busseihin.

Ja tämä oli siis tilanne ennen Nato ja DCA aikaa jolloin osa Suomen puolustukseen tulevista joukoista ja materiaalista tulee Naton maista.

Ja lisäksi Suomen prikaatien on mahdollista osallistua muiden nato-maiden puolustukseen

Näin puolustusvoimat valtion raideleveysseminaarissa https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/3d0a3771-1c17-4f25-95ec-4b8d5be0d232/a50acb12-9958-4cb4-a846-928b20806134/LIITE_20250611113318.PDF

Edellisessä ei ollut asiaa edes siteiksi. Miksi spämmätä tämmöisiä puhtaasti huumoriosaston juttuja vaunut.orgiin? Kyllähän palvelimien muisteihin bittejä aina mahtuu, mutta asia hukkuu pötyyn, kun pötyä kaadetaan liikaa.

Itse tulkitsen aikataulut niin, että lähtöaika Kauklahdessa ja Tähtelässä tunnelin suuntaan tarkoittaa aikaa jolloin matkustajien on oltava viimeistään kyydissä eli lentokentiltä tuttua "Gate close" -aikaa.
Sen jälkeen alkoivat vasta ikkunoiden peittämisoperaatiot ja veturi vaihdettiin ym. Huomioikaa että itse ajoaikaan tunnelin läpi on varattu n 1 tunti 10 minuuttia, eli siinä ajassa ehtii sekä ajaa tunnelin läpi että vaihtaa veturit ja kiinnittää ja irroittaa ikkunaluukut.

Digirata herätti laajaa kiinnostusta eurooppalaisessa ERTMS-foorumissa Helsingissä

25.3.2026

"Digirata esitteli ratkaisujaan eurooppalaisille rautatiealan vaikuttajille Helsingissä järjestetyssä ERTMS-foorumissa. Erityisesti radioverkkopohjainen toteutus ja yhteistyömalli herättivät kiinnostusta. Digiradan eteneminen ja kansainvälinen kiinnostus ovat Suomen kannalta keskeisiä myös tulevaisuudessa.

Junaliikenteen eurooppalaista kulunvalvontajärjestelmää (ERTMS) edistävät organisaatiot, viranomaiset ja EU-tason toimijat kokoontuivat maaliskuussa Helsinkiin liikenne- ja viestintäministeriön, Väyläviraston sekä Fintrafficin isännöimään ERTMS-foorumiin.

Suomen päivän keskiössä olivat erityisesti suomalaiset ratkaisut junien kulunvalvonnan digitalisoimiseksi. Esillä olivat muun muassa radioverkkopohjainen ratkaisu, yritysten kehittämät innovaatiot, turvallisuusnäkökulmat sekä käynnissä olevat testaukset. Myös rautatiealan tiivis yhteistyö nousi keskusteluissa esiin keskeisenä tekijänä hankkeen etenemisessä.

Digirata herätti osallistujissa runsaasti kiinnostusta erityisesti radioverkkopohjaisen Pre-FRMCS-ratkaisun osalta. Useat EU-komission, ERA:n sekä eri jäsenmaiden edustajat olivat kiinnostuneita Suomen ratkaisun valmiusasteesta sekä sen mahdollistamista kustannussäästöistä. Lisäksi kiinnostusta herättivät allianssimalli sekä ensimmäisen kaupallisen rataosan, Tampere–Pori/Rauman, nopeasti edenneet rakennustyöt."

https://digirata.fi/digirata-heratti-laajaa-kiinnostusta-eurooppalaisessa-ertms-foorumissa-helsingissa/

 
Puheenvuoro: Raiteilla valoisaan tulevaisuuteen

29.3.2026

"Honkajoelta sain kuulla suorastaan huikean idean. Nyt kun Pori–Haapamäki -radan kustannuslaskelma valmistui ja hinnastakin muodostui aivan huikea, niin siihen saadaan sopivasti ujutettua raidelinja myös Honkajoelta Kankaanpäähän.

Kannattaa miettiä asiaa hiukan tarkemmin, ettei vaan tyrmää sitä suorilta käsin. Onhan se nyt selvää, että jos Turusta pitää päästä tunnissa Helsinkiin, niin on pelkästään kohtuullista, että Honkajoen kaupunginosasta pääsee cityyn 10 minuutissa. Lohikosta jätetään turha seisake pois, niin lemppulaisetkin ovat keskustassa noin 5 minuutissa! Paikallinen, ja perinteikäs, silakoiden talottaminen saattaa kyllä saada kuoliniskun, kun niin sutjakkaasti pääsee julkisilla S-Marketin tiskille, mutta kehitys kehittyy, eikä uhreilta voida välttyä.

Oletettavasti myös kaupunki joutuu kustannuksiin osallistumaan, mutta sekin on vain tilaisuus näyttää hauista. Kun tämä naapurissa sitkeästi itsenäisyyttään vaaliva Satakunnan pieni Gallialaiskylä, eli Siikainen, tuskailee koululuokkien yhdistämisen kanssa, niin Kankaanpää voisi näyttää minkälaista olisi olla osa viriiliä kaupunkia, jossa noin vain rakennetaan paikallisliikenne raiteille. Kenties Siikainen uutena kaupunginosana saisi tulevaisuudessa nauttia samanlaisista palveluista, kuin kuntaliitoskatkeruudesta hiljalleen toipuvat honkajokiset.

Itse päärataa tietysti perustellaan monin tavoin. Tavaraliikenne Porista Keski-Suomeen, puhumattakaan Naton mukanaan tuomista tarpeista liikutella kalustoa. Henkilöliikenne todennäköisesti jäisi melko maltilliseksi, vai jäisikö sittenkään? Haapamäestä ja hyvinvoivasta Keski-Suomesta voisi tulla kankaanpääläisten uusi Klondike. Sinne vaan kolkosta Pohjois-Satakunnasta vuolemaan kultaa aurinkoiseen Keski-Suomeen. Mitä se kulta sitten kirjaimellisesti on, niin sitä en vielä tiedä, mutta Mierontieksihän tuota rataosuutta jo aikoinaan kutsuttiin. Olisi sitten sitä Keski-Suomen mannaa mukana, kun tulee kesäisin köyhiä sukulaisia tapaamaan pahaisen suonlaidan kotitölliin."

https://www.kankaanpaanseutu.fi/puheenvuoro/art-2000011904796.html?utm_source=facebook&utm_medium=toimitus-dlvr

Uusia toimenpiteitä törmäysten estämiseksi Haaparannan radalla

"Ruotsin liikennelaitos suunnittelee riista-aidan rakentamista Haaparannan linjalle Falkbergetin ja Bredvikenin välille Norrbottenin läänissä. Tavoitteena on vähentää porojen ja riistaeläinten törmäyksiä, mikä puolestaan ​​parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää junaliikenteen häiriöitä. Hanke on suunnitteluvaiheessa.

Työ keskittyy tällä hetkellä rautatiesuunnitelman laatimiseen. Toimenpiteeseen kuuluu aitaaminen nykyisen reitin varrelle ja sen tavoitteena on myös parantaa porotalouden olosuhteita alueella.

Rakennustöiden on alustavasti tarkoitus alkaa kesällä 2026. Hankkeen odotetaan valmistuvan vuonna 2027.
Tuotannon ei odoteta vaikuttavan juna- tai tieliikenteeseen.

Aikataulu

Kuuleminen: talvi 2025
Arviointi: kevät 2026
Rakennustöiden aloitus: alustavasti 2026
Valmistuminen: alustavasti 2027"

Suomeen vaikutus Rail Nordican kautta

https://www.jarnvagsnyheter.se/20260327/18492/ny-atgard-mot-pakorningar-pa-haparandabanan

 
Ratikkakiskojen rakentaminen Pirkkalaan on viivästynyt – Kysyimme, miksi

25.3.2026

"Alun perin kiskojen asennuksen piti alkaa syksyllä 2025. Uusi aikataulu on jo tiedossa.

ENSIMMÄISET raitiotiekiskot on tarkoitus asentaa Pirkkalaan huhtikuun loppupuolella. Näin kertoo Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa-allianssin projektipäällikkö Sari Valjus.

Valjuksen mukaan aikataulusta tiedotetaan tarkemmin lähempänä, kun päivämäärä varmistuu. Hän kertoo, että parhaillaan käynnissä ovat raitiotien päällysrakennetöiden valmistelu ja kiskojen asennuksen aikataulutus.

Kiskojen asentaminen Pirkkalaan on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Alun perin Tampereen Ratikka lupaili kiskojen asennuksen alkavan Pirkkalassa alkusyksyllä 2025.

– Partolan ensimmäiset kiskoasennukset päätettiin siirtää vuoden 2026 puolelle, jotta Partolan alueen liikennejärjestelyt saatiin pidettyä talven ajan kuntalaisille mahdollisimman toimivina, kertoo Valjus sähköpostitse.

PIRKKALAN pormestari Marko Jarva kertoi lähestyvästä ensimmäisten ratikkakiskojen asentamisesta kunnanvaltuustolle maanantaina 16. maaliskuuta.

– En muista ihan tarkkaa päivää, mutta ihan tässä lähiaikoina ensimmäiset raiteet isketään Pirkkalan maaperälle. Ja siitä varmaan tulee jonkinnäköinen mediatapahtumakin, koska minut on komennettu esimerkiksi tällaiseen raiteennostokoulutukseen. En tiedä mitä se tarkoittaa, mutta käsittääkseni ne ovat aika painavia, Jarva totesi.

Tampereen puolella uusien kiskojen asentaminen alkoi viime vuonna. Uusia kiskoja on asennettu Hatanpäälle, Rantaperkiöön ja Härmälään.

Kaiken kaikkiaan Pirkkala–Linnainmaa-raitiotiehanke etenee Jarvan mukaan aikataulussa."

https://pirkkalainen.fi/2026/03/25/ratikkakiskojen-rakentaminen-pirkkalaan-on-viivastynyt-kysyimme-miksi/

 
Itäradan ilmakuvaukset käynnistyvät – lentokone kuvaa ratalinjaa matalalla lentäen noin 100 kilometrin matkalta

"Itäradan yleissuunnitelmavaiheeseen liittyvä tiedonkeruu käynnistyy pääsiäisviikolla, kun sääolosuhteet sallivat maastotöiden aloittamisen eli signaloinnin. Lentokoneella suoritettava tiedonkeruu tehdään signaloinnin jälkeen arviolta huhtikuussa. Signalointeja tehdään muutaman päivän ajan maastossa ja tiedonkeruulento kestää 1–2 päivää sääoloista riippuen. Tiedonkeruuta tehdään ratalinjalla, joka on pituudeltaan noin 100 kilometriä.

Ennen ilmakuvausten alkua maastoon asennetaan maalis-huhtikuussa valkoisia, 50 cm x 10 cm kokoisia ristisignaaleja. Ne maalataan asfaltoituun pintaan tai rakennetaan maastoon puutavarasta ja kovalevystä. Signaalit toimivat kuvauksissa käytettävinä kiintopisteinä.

”Kevät on edennyt niin nopeasti, että pääsemme aloittamaan ilmakuvaukset ennakoitua aikaisemmin. Lentokone lentää ratalinjaa pitkin edestakaisin melko matalalla, noin 600 metrin korkeudessa, joten se todennäköisesti kiinnittää alueen asukkaiden ja alueella liikkuvien huomion. Ilmakuvaukset aloittavat laajemman maastotutkimusten kokonaisuuden”, kertoo Itäradan suunnittelujohtaja Minna Weurlander.

Varsinaiset maastotutkimukset alkavat ratalinjalla toukokuussa, jolloin käynnistyvät muun muassa kairauskoneilla tehtävät tutkimukset. Maastotutkimuksia jatketaan koko yleissuunnitelmavaiheen ajan vuoteen 2028 saakka. Itäradan ratalinjan vaikutusalueella on noin 3 500 maanomistajaa, joihin kaikkiin pyritään olemaan yhteydessä kevään aikana, jotta maastotutkimusten tekemisestä voidaan sopia tarkemmin. Itärata Oy:llä on ratalain mukainen lupa tehdä tutkimuksia maastossa."

https://www.itarata.fi/itaradan-ilmakuvaukset-kaynnistyvat-lentokone-kuvaa-ratalinjaa-matalalla-lentaen-noin-100-kilometrin-matkalta/

Palatakseni omaan SRJ rautatien "Stortysken"veturiprojektiini tuon esille seuraavaa,olen valinnut esikuvaksi SRJ rautatien veturin numero 27 josta myös löysin kuvan ruotsalaisesta rautatiemuseon (Järnvägsmuseum Digitalt arkiv)arkistosta.Asiassa myös kävi ilmi että kyseinen veturi on ollut vuokralla aikanaan VGJ (vv.52-55)rautatiellä sekä ennen sitä tullut varustelluksi isommalla ja tilavammalla umpinaisella kuljettajansuojuksella ,jolloin alkuperäisestä pienemmästä Henschelin valmistamasta hytistä luovuttiin.Samalla tuon veturin alkuperäaisestä neliakselisesta tenderistä luovuttiin ja se korvattiin VGJ veturin kolmiakselisella tenderillä.Se nykyinen ja ainoa sarjan veturi 28 on "Lännakatten"yhdistyksen omistama ja sitä ollaan korjaamassa ajokuntoon.Sen hytti on Henschelin alkuperäinen,

Tuo Mestarimallien Dm4 malli on onnistunut ja myös tuo moottoritelien kuvallinenesittely  luo hyvän tilannekatsauksen aiheeseen!