Mikä se suurten tavaravirtojen kuljetuskaan olisi joita rata palvelisi?
Ensinnäkin Suomen ja Baltian kuljetusvirrat ovat ohuita ja nekin jakautuvat suurelta osin myös Ruotsin suuntaan.
Rotterdamin, Hampurin ynnä muihin suursatamiin on tietysti konttiliikennettä, mutta se toimii jo nykyisellään hyvin tehokkaasti laivoilla. Jos ensin pitäisi kontit ajaa Muugaan, sieltä rekoilla junaterminaaliin ja taas kontit junaan niin kyllä vaikeaksi ja kalliiksi käy.
Ja millä aikataululla ja tehokkuudella sitten Varsovasta eteenpäin tai miten jostakin muualta Varsovaan?
Tuosta Baltia - Suomi "ohuista rahtikuljetusvirroista" rohkenen kyllä olla eri mieltä. Kun lasketaan Viro - Suomi liikenteen nykyisten päivittäisten 14 Ropax-lähdön alusten kaistametrit ja autojen kuljetuskapasiteetti, niin voidaan helposti havaita, kuinka se ylittää moninkertaisesti Ruotsi - Suomi välisen lauttojen vastaavan kapasiteetin. Yhä vaan lisäkapasiteettia on tulossa kysynnän vuoksi. Hyvin usein nykyään varustamoiden varaussivustolle ilmestyy varausta tehdessä teksti ja symboli: - "Autopaikkoja ei saatavilla" kyseiselle lähdölle. Tämäkin kertoo siitä, kuinka nimenomaisesti kumipyöräliikenne lisääntyy jatkuvasti noilla laivoilla.
Viking Line - TT Linen piakkoin alkava liikennelaajennus Muuga - Vuosaari välillä, kasvattaa noiden kahden em. reitin keskinäisiä eroja edelleen. Ja täysin Suomi - Viro - Suomi reitin hyväksi. Onko vielä mahdollisesti joitakin muita varustamoita aikeissa aloittaa vastaavaa liikennettä, jää nähtäväksi. Kasvavaa kysyntää täytyy olla, sillä kovinkaan monen varustamon talous ei kestäisi seilata puolityhjillä suurehkoilla autolautoilla. Tallinna - Helsinki välin lauttaliikenne palvelee suurilta osin juuri sitä maantierahtia, jos suuntautuu Suomeen muualta Euroopasta käsin, sekä tietysti myös päinvastaiseen suuntaan. Suomi ei ole rahdin osalta juurikaan läpikulkumaa, toisin kuin kaikki Baltian maat ovat. Toki myös matkustajaliikenteellä on tuossa kasvussa jonkinmoinen osa.
Juuri tähän kasvuasetelmaan sopisi erinomaisesti nopeat ja suorat rahtijunayhteydet Itä- ja Keski-Euroopasta, Puolan ja Baltian kautta edelleen Tallinnan alueen satamiin. Toivottavasti Rail Baltica saadaan edes kuljetettavan rahdin osalta käyttökuntoon, jos ei kerran täysin valmiiksi, jo paljon ennen vuotta 2034. Vaikka tuo viimeiseni taitaa kyllä olla turha toive.....