Tämä on mielenkiintoisin uutinen rautatiemarkkinoilla vuosikausiin.

UPM:llä on selkeä motiivi omien vaunujen tilaamiselle: GOST-vaunujen siirtymäaika on niin lähellä päättymistään, että nyt oli tehtävä ratkaisu omien vaunujen tilaamisen tai VR-riippuvuuteen palaamisen välillä. Suomen kokoisella markkina-alueella ei ole realismia sekään, että operaattoriyhtiö hankkisi itselleen tällaista määrää uusia vaunuja, varsinkaan yhtä asiakasta varten.

Kauppahintaa ei ole ilmeisesti missään julkistettu, mutta sanoisin peukalotuntumalta että 150 vaunun nipun saa omakseen yhdellä 50 miljoonan setelillä. On kovin vaikeaa kuvitella, että metsäyhtiö pistäisi omia rahojaan kuljetusalustoihin mistään muusta syystä kuin siksi, että yhtiö pääsee kilpailuttamaan vetopalvelun riippumattomasti ja, että se saa kuljetuskustannuksen hintarakenteen aidosti läpinäkyväksi. Sitoutuminen käyttöehtojen rajoitukseen olisi yhtiön kannalta melko typerää, jos se ylipäätään maksaa vaunuista yhtään mitään.

Operaattorikysymys ei ole aivan selvä, sillä on eri asia omistaa kuljetusalustat, kuin ryhtyä kuljetusyhtiöksi. Kuljetusmarkkina saattaa kehittyä siihen suuntaan, ettei UPM:n ole tarkoituksenmukaista ryhtyä junayhtiöksi, mikäli joku muu pystyy tuottamaan vetopalvelun edullisemmin. Uudet vaunut on tilattu vain korvaamaan nykyisiä vuokravaunuja, joten yksityiset junayhtiöt pystyvät operoimaan kuljetuksia ilman uusia veturihankintoja.

VR Fleetcaren ja VR-Yhtymän toimintalogiikan välille ei pidä vetää hätäisesti yhtäläisyysmerkkejä, vaikka samasta yhtiörakenteesta onkin kyse. Toki VR-Yhtymän johtoryhmä voi käskyttää tytäryhtiötään "poliittisin perustein". Mutta aivan yhtä hyvin tytäryhtiössä voidaan haistatella takaisin ja tehdä niinkuin tytäryhtiön ansaintamallin kannalta parasta on. Emoyhtiön ei ole mikään pakko pitää tytäryhtiöstään, kunhan rahaa tulee hyvin. Näin toimittiin myös VR Trackissa, joskin pitkällä aikavälillä tuloksena oli koko tytäryhtiön myynti ulos konsernista.

Tässä keskipohsnmaalla ainakin on kaatunut jopa kymmeniä puita ihan maanteillekin joka puolella. Paha niitä on sahata ja raivata pois ennakkoon. En siis usko, että mikään varautuminen olisi sen enempää auttanut. Todennäköisesti raivaus ja korjausporukat olivat liikkeellä niin nopeasti kuin mahdollista. Harvoin muuten näkee näin paljon myrskyn kaatamaan puustoa kerralla.

VRn pitäisi ennustaa mahdollinen ratarikko siis useita vuorokausia ennakkoon?

Kysytkö vain vai olisiko sinulla jotain ideoita? Miten kalustoa olisi nyt voitu kierrättää siten, että esim yöjunat tai niiden matkustajat eivät olisi 200 minuuttia myöhästyneet?

Ehkä yöjunassa makoilu on kuitenkin mukavampaa, kuin vaihtaa juna-bussi-juna keskellä yötä. Saatikka autovaunujen odottelu...

Hyviä pohdintoja, joihin itselläni ei ole vastauksia. Tästä aiheesta voisi varmaankin kysellä lisätietoja KKV:ltä, josko he osaisivat sanoa jotain.

On kuitenkin selvää, että VR:n oma konepaja ja varikot ovat yksi merkittävä este aidon kilpailun syntymiselle.

Aidon kilpailun syntyminen ei ole sitä, että VR:n markkinaosuus on laskenut yhtiöittämisen jälkeen tavarajunaliikenteessä keskimäärin 0,3 % vuodessa, henkilöliikenteessä ei luonnollisesti sitäkään.

Ainakin VR:n hankinnat on kilpailuttava EU:n laajuisesti, koska VR on julkisomisteinen yhtiö ja laki julkisista hankinnoista koskee sitä, kun hankintojen kynnysarvot ylittyvät. Minkälaiseksi konserniin kuuluvan tytäryhtiön rooli tällaisessa tilanteessa muodostuu? Voiko emoyhtiö ostaa tytäryhtiöltään kalustoa ilman kilpalutusta vai onko tytäryhtiön asema tällaisessa tilanteessa samanlainen kuin minkä tahansa vastaavia palveluita tuottavan konepajayhtiön? Millä tavalla tiedot kulkevat (vuotavat) emoyhtiön ja tytäryhtiön välillä mahdollisessa kilpailutustilanteessa?

Dniprovahonmash toimittaa ensimmäisen TransANT Pro Sgns -avovaunun DB Bahnbau Groupille

"Sgns-alustan kantavuus on 73 tonnia ja suurin akselipaino 23 tonnia.
Dniprovahonmash toimittaa ensimmäisen TransANT Pro Sgns -avolavavaunun DB Bahnbau Groupille
Ukrainalainen rautatierahtikalustoa valmistava Dniprovahonmash on toimittanut ensimmäisen TransANT Pro Sgns -avolavavaunun suurten konttien kuljettamiseen DB Bahnbau Groupille, CFTS-portaalin mukaan.

Neliakselinen Sgns-avolavavaunu voi kuljettaa 73 tonnia rahtia ja sen suurin akselipaino on 23 tonnia.
Toimituksen nopeuttamiseksi avolavavaunu kuljetettiin maanteitse Ukrainasta Unkariin.

https://en.cfts.org.ua/news/dniprovahonmash_delivers_first_transant_pro_sgns_flatcar_to_db_bahnbau_group

Tampereen Teiskossa asuu suomalainen viranhaltija, jollaista meillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut

"Lehdistötiedote tuli lokakuun lopulla. Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti suomalaisittain hyvin näkyvästä nimityksestä: ”Liikenneneuvos Tero Jokilehto on valittu Naton resilienssikomitean kuljetukset-suunnitteluryhmän alaisen maakuljetukset-ryhmän puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.”

”Maakuljetus-ryhmän toimialaan kuuluu käytännössä kaikki eurooppalainen liikenne paitsi ilmailu: lähimerenkulku, sisävedet, rautatiet ja maantiet sekä niiden vaatimat infrastruktuurit ja palvelut”, Jokilehto selvittää.

Naton liikenteen suunnitteluryhmät järjestivät yhteiskokouksen Tampereella toukokuussa 2024 Satakunnan Lennoston avustuksella. Tapaaminen oli ensimmäinen Naton virallinen kokous Suomessa. Se oli myös laatuaan ensimmäinen tällainen liikenneryhmien kokous Naton pääesikunnan ulkopuolella 19 vuoteen. Jokilehto oli vahvasti järjestelyissä mukana.

EU aikoo kymmenkertaistaa niin sanotun CEF-rahoituksensa kaksoiskäyttöön tarkoitetun infran kehittämiseen. Vuonna 2028 alkavalle rahoituskaudelle esitetään 17 miljardin euron määrärahoja. Euroopan komission pohjaesitys myös tuplaisi unionin liikennebudjetin yli 50 miljardiin euroon.

Sotilaallinen liikkuvuus on jo lähes kaikille tuttu käsite. Se johtuu Ukrainan sodasta ja Euroopan turvallisuustilanteen kärjistymisestä. Termillä voidaan nykyisin perustella melkein minkä tahansa liikennehankkeen tarpeellisuutta. Suomessa tällaisia ovat olleet esimerkiksi pohjoisen uudet raideyhteydet, monet siltahankkeet, valtatie 21:n perusparannus Länsi-Lapissa ja viimeksi Länsirata Turusta Helsinkiin."

(tilaajalle)

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000011692460.html

"Girl You're My Kind Of People" The Olympics 1970 WB Records s. Robert Relf/Maria Tynes.

"Gonna Miss Her Missisippi" White Plains 1971 Deram Rec. Cook/Greenaway/Hammond/Hazelwood.