|
91
Ajankohtaiset / Uutiset / Vs: Rail Baltica mittavissa rahoitusongelmissa. Valmistunee aikaisintaan v 2034.
: Marraskuu 12, 2026, 18:35:57
|
||
| Aloittaja Juha Toivonen - Uusimman viestin kirjoitti Juha Toivonen | ||
|
Karkeana viestinäni on, kuinka rautatieliikenne on maantieliikenteeseen verrattuna nykytilanteessa kiistaton häviäjä Pan-Baltia rahtiliikenteessä ja juuri niin kauan, kun Rail Baltica kerta toisensa jälkeen ontuu ja viivästyy. Kasvavaa kysyntää Euroopan-Baltian suunnalta Suomeen (ja päinvastoin) on kiitettävästi, mutta nykyvalossa vain kumipyöräliikenne kykenee nopeasti vastaamaan siihen välittömästi. Tämä on sangen surkea tilanne sinänsä.
|
||
|
92
Ajankohtaiset / Uutiset / Vs: Rail Baltica mittavissa rahoitusongelmissa. Valmistunee aikaisintaan v 2034.
: Marraskuu 12, 2026, 18:12:42
|
||
| Aloittaja Juha Toivonen - Uusimman viestin kirjoitti Juha Toivonen | ||
|
Paljonko Helsinki-Tallinnan välin rahtiliikenteestä tulee Keski-Euroopasta ja paljonko Baltian liikennettä? Mikä lienee itäisen Euroopan valmius ottaa irtoperävaunuja vastaan rautatieasemilla? Kulkeeko niitä siellä yleisesti vai olisiko se infra rakennettava? Vaaditaanko siellä kokojunien ajamista vai kulkeeko yksittäiset rekkavaunut minne vain? Niin tai näin, puhutaan aikaisintaan 40-luvun asioista kun Tallinnassa tai Viimsissä 1435-rataa pääsisi satamiin. [/quote] Vastaukseni: Mahdotonta täysin kertoa kysymiäsi asioita, mutta "useiden vierailukertojeni" aikoina Baltiassa vastaan tullut rekkaliikenne kertoi minulle runsaimmin seuraavia rekisterikilpi maatunnuksia. EST, LV, LT, PL, CZ, SK, HU, RO, BG, TR, UA, D, F, ja satunnaisesti joitain muita maatunnuksia...eli kovin itäisen Euroopan painotteistahan tuo liikenne on rekkavetureiden rekisterikilpihavainnointiin perustuen. Edellinen koskee myös niitä rekkoja, joita laivattiin Suomeen meneviin RoPax-lauttoihin niin Tallinnassa kuin Muugassakin. Perävaunukilvet voivat olla ihan mitä tahansa. Esimerkkinä: Ahola Transport ppv Suomen kilvissä, mutta sitä vetää Puolan rekisterissä oleva rekkaveturi. |
||
|
93
: Marraskuu 12, 2026, 18:07:52
|
||
| Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth | ||
|
"Giving It All To You" Cheryl Berdell 1978 EMT/Mandingo Rec.säv.Nathaniel T.James.
|
||
|
94
Ajankohtaiset / Uutiset / Vs: Rail Baltica mittavissa rahoitusongelmissa. Valmistunee aikaisintaan v 2034.
: Marraskuu 12, 2026, 17:17:50
|
||
| Aloittaja Juha Toivonen - Uusimman viestin kirjoitti Juha Toivonen | ||
|
Juuri tähän kasvuasetelmaan sopisi erinomaisesti nopeat ja suorat rahtijunayhteydet Itä- ja Keski-Euroopasta, Puolan ja Baltian kautta edelleen Tallinnan alueen satamiin. Toivottavasti Rail Baltica saadaan edes kuljetettavan rahdin osalta käyttökuntoon, jos ei kerran täysin valmiiksi, jo paljon ennen vuotta 2034. Vaikka tuo viimeiseni taitaa kyllä olla turha toive..... Juuri tätä varten olisi syytä olla junalautta Vuosaaren ja Muugan välillä, koska silloin saataisiin rahtia myös Suomen rataverkolle, eikä vain kumipyörille. Niin...kyllä kai, mutta mutta...Rail Baltican valmistuminen myöhästyy nyt siis 4+4 vuotta, eli vuoteen 2034. Nykyinen Baltian 1520 mm rataverkko on aikoinaan toteutettu linjauksiltaan niin neuvostokeskeisesti, ettei sitä käyttäen ole kovinkaan helppoa luoda nopeaa/sujuvaa etelä-pohjoinen suuntaista läpi Baltian liikennettä. Yhtä hidasta sik-sakkia tulisi tuo liikenne olemaan. Second Hand 1520 mm raiteiston junalauttoja (190m) sen sijaan saattaisi olla yksi heti saatavilla, mutta sekin tulisi telakoida ja saneerata ennen käyttöönottoa. Oma lukunsa on kyseisen aluksen hankinta mahdollisine ongelmineen. On ilmeisesti jotenkin kytköksissä venäjään. Laitetaanpa kuitenkin linkkiä myynti-ilmoitukseen: https://commercial.apolloduck.com/boat/commercial-vessels-ferry-ropax-ferries-for-sale/574169 Mikäli täällä on avarakatseisia laivanvarustajahenkisiä todella varakkaita harrastajia, niin nyt olisi tilaisuus luoda jotakin suurta kansainväliseen rautatieliikenteeseen. (Klarnamiehet älkööt vaivautuko) |
||
|
95
Rautatiet ja harrastus / Ulkomaat / Vs: Espanjassa kaksi matkustajajunaa törmännyt Madridin ja Sevillan välillä
: Marraskuu 12, 2026, 17:10:15
|
||
| Aloittaja Teppo Niemi - Uusimman viestin kirjoitti Joonas Kauppinen | ||
|
Aiemmin referoimani Jt:n näkemäajomääritelmä on otettu asetuksen (EU) 2019/773 liitteen lisäyksen B kohdasta 9. Koska kyse on suoraan sovellettavasta unionilainsäädännöstä, ei tässä asiassa ole katsottu olevan liikkumavaraa. Asiasta on keskusteltu Jt-toimikunnassakin perusteellisesti. Näkemäajoon liittyy Jt:n kohdassa 4.6 olennainen tarkennus: "Pysähtymisvelvoitetta ei sovelleta, jos junan pysähtymismatkan alueelle ilmaantuu odottamaton este, mutta kuljettajan on tällöin pysäytettävä liike mahdollisimman nopeasti." Tämä tarkoittaa esimerkiksi yllättäviä tilanteita, joissa sivulta tulee jotain eteen. Tällaisia voivat olla vaikkapa luvatta tai väärinkäsityksellä liikkuva vaihtotyöyksikkö, karannut vaunu tai kaapin takaa ilmestyvä ihminen. Selvää on, että näissä tilanteissa jotain on mennyt pieleen, mutta tilanteesta ei voida moittia näkemäajoa tekevää kuljettajaa. Suomen valtion rataverkolla voimassa olevissa liikennesäännöissä näkemäajon määritelmään ei siis sisälly "puolta näkemäajonopeutta" eikä menetelmissä edellytetä sellaisen soveltamista. Näkemäajossa sovellettava enimmäisnopeus on muutenkin suuressa määrin olosuhteista ja tilanteesta riippuvainen, kuten aiemmasta keskustelusta käy ilmi. Eräiden toisten rataverkkojen liikennesääntöihin, myös sellaisilla joilla toimin kuljettajana, puoli näkemäajonopeus sisältyy perinteisestikin, mutta käytännössä soveltaminen on osoittautunut sangen haasteelliseksi. Koska jo "täyden näkemäajonopeuden" näkemäajossakin kuljettajalla voi olla haasteita arvioida oman yksikön pysähtymiseen tarvittava matka, joka riippuu hyvin monesta seikasta, on puolikkaan nopeuden arviointi vielä haasteellisempaa. Ymmärrän sinänsä hyvän ajatuksen, mutta epäilen sen soveltuvuutta käytännössä omienkin kokemusteni kautta. Näillä toisilla tuntemillani rataverkoilla puolta näkemäajonopeutta sovelletaan nimenomaan määrätyissä tilanteissa, ei aina. Tämäkin voi suurentaa erehdysriskiä. Perusperiaate on tiivistetysti, että puoli näkemäajonopeus on voimassa, jos raiteella joko tiedetään olevan toinen liikkuja tai siinä epäillään olevan sellainen. Näkemäajonopeuksia on siis kolme: (1) Kokonainen näkemäajonopeus, (2) Puoli näkemäajonopeus sekä (3) Kävelynopeus. Viimeksi mainittua nopeutta, Suomen valtion rataverkolla 5 km/h, käytetään valvomattomissa vaihteissa eli keskitetyissä (ts. sähkökääntöisissä) vaihteissa, joiden kielien lukituksesta ei ole tietoa. Eri keskustelun aihe on, ettei sähkökääntöisissä vaihteissa ole mahdollista silmämääräisesti päätellä, ovatko kielet lukossa tai ei, vaikka kiinni oleva kieli olisi tukikiskoa vasten. Tästä seikasta vallitsee usein väärinkäsitys. Käsin (asettimella) käännettävän vaihteen kielien lukittuminen voidaan sen sijaan varmistaa silmämääräisesti ja tarvittaessa vaihdetta kääntämällä. Sinulta tuli hyvä ja selkeä kommentti! Tämä on totta. |
||
|
96
: Marraskuu 12, 2026, 16:55:29
|
||
| Aloittaja Markku Nummelin - Uusimman viestin kirjoitti Rainer Silfverberg | ||
|
No nyt tuli onneksi ehjä Resiina 3, sen postissa rikkoutuneen tilalle! Kiitokset Resiinalaisille!
![]() |
||
|
97
Rautatiet ja harrastus / Ulkomaat / Vs: Espanjassa kaksi matkustajajunaa törmännyt Madridin ja Sevillan välillä
: Marraskuu 12, 2026, 15:26:03
|
||
| Aloittaja Teppo Niemi - Uusimman viestin kirjoitti Anders Järvenpää | ||
|
Aiemmin referoimani Jt:n näkemäajomääritelmä on otettu asetuksen (EU) 2019/773 liitteen lisäyksen B kohdasta 9. Koska kyse on suoraan sovellettavasta unionilainsäädännöstä, ei tässä asiassa ole katsottu olevan liikkumavaraa. Asiasta on keskusteltu Jt-toimikunnassakin perusteellisesti.
Näkemäajoon liittyy Jt:n kohdassa 4.6 olennainen tarkennus: "Pysähtymisvelvoitetta ei sovelleta, jos junan pysähtymismatkan alueelle ilmaantuu odottamaton este, mutta kuljettajan on tällöin pysäytettävä liike mahdollisimman nopeasti." Tämä tarkoittaa esimerkiksi yllättäviä tilanteita, joissa sivulta tulee jotain eteen. Tällaisia voivat olla vaikkapa luvatta tai väärinkäsityksellä liikkuva vaihtotyöyksikkö, karannut vaunu tai kaapin takaa ilmestyvä ihminen. Selvää on, että näissä tilanteissa jotain on mennyt pieleen, mutta tilanteesta ei voida moittia näkemäajoa tekevää kuljettajaa. Suomen valtion rataverkolla voimassa olevissa liikennesäännöissä näkemäajon määritelmään ei siis sisälly "puolta näkemäajonopeutta" eikä menetelmissä edellytetä sellaisen soveltamista. Näkemäajossa sovellettava enimmäisnopeus on muutenkin suuressa määrin olosuhteista ja tilanteesta riippuvainen, kuten aiemmasta keskustelusta käy ilmi. Eräiden toisten rataverkkojen liikennesääntöihin, myös sellaisilla joilla toimin kuljettajana, puoli näkemäajonopeus sisältyy perinteisestikin, mutta käytännössä soveltaminen on osoittautunut sangen haasteelliseksi. Koska jo "täyden näkemäajonopeuden" näkemäajossakin kuljettajalla voi olla haasteita arvioida oman yksikön pysähtymiseen tarvittava matka, joka riippuu hyvin monesta seikasta, on puolikkaan nopeuden arviointi vielä haasteellisempaa. Ymmärrän sinänsä hyvän ajatuksen, mutta epäilen sen soveltuvuutta käytännössä omienkin kokemusteni kautta. Näillä toisilla tuntemillani rataverkoilla puolta näkemäajonopeutta sovelletaan nimenomaan määrätyissä tilanteissa, ei aina. Tämäkin voi suurentaa erehdysriskiä. Perusperiaate on tiivistetysti, että puoli näkemäajonopeus on voimassa, jos raiteella joko tiedetään olevan toinen liikkuja tai siinä epäillään olevan sellainen. Näkemäajonopeuksia on siis kolme: (1) Kokonainen näkemäajonopeus, (2) Puoli näkemäajonopeus sekä (3) Kävelynopeus. Viimeksi mainittua nopeutta, Suomen valtion rataverkolla 5 km/h, käytetään valvomattomissa vaihteissa eli keskitetyissä (ts. sähkökääntöisissä) vaihteissa, joiden kielien lukituksesta ei ole tietoa. Eri keskustelun aihe on, ettei sähkökääntöisissä vaihteissa ole mahdollista silmämääräisesti päätellä, ovatko kielet lukossa tai ei, vaikka kiinni oleva kieli olisi tukikiskoa vasten. Tästä seikasta vallitsee usein väärinkäsitys. Käsin (asettimella) käännettävän vaihteen kielien lukittuminen voidaan sen sijaan varmistaa silmämääräisesti ja tarvittaessa vaihdetta kääntämällä. |
||
|
98
Ajankohtaiset / Uutiset / Vs: Rail Baltica mittavissa rahoitusongelmissa. Valmistunee aikaisintaan v 2034.
: Marraskuu 12, 2026, 15:07:16
|
||
| Aloittaja Juha Toivonen - Uusimman viestin kirjoitti Simo Virtanen | ||
|
Mikä se suurten tavaravirtojen kuljetuskaan olisi joita rata palvelisi? Ensinnäkin Suomen ja Baltian kuljetusvirrat ovat ohuita ja nekin jakautuvat suurelta osin myös Ruotsin suuntaan. Rotterdamin, Hampurin ynnä muihin suursatamiin on tietysti konttiliikennettä, mutta se toimii jo nykyisellään hyvin tehokkaasti laivoilla. Jos ensin pitäisi kontit ajaa Muugaan, sieltä rekoilla junaterminaaliin ja taas kontit junaan niin kyllä vaikeaksi ja kalliiksi käy. Ja millä aikataululla ja tehokkuudella sitten Varsovasta eteenpäin tai miten jostakin muualta Varsovaan? Tuosta Baltia - Suomi "ohuista rahtikuljetusvirroista" rohkenen kyllä olla eri mieltä. Kun lasketaan Viro - Suomi liikenteen nykyisten päivittäisten 14 Ropax-lähdön alusten kaistametrit ja autojen kuljetuskapasiteetti, niin voidaan helposti havaita, kuinka se ylittää moninkertaisesti Ruotsi - Suomi välisen lauttojen vastaavan kapasiteetin. Yhä vaan lisäkapasiteettia on tulossa kysynnän vuoksi. Hyvin usein nykyään varustamoiden varaussivustolle ilmestyy varausta tehdessä teksti ja symboli: - "Autopaikkoja ei saatavilla" kyseiselle lähdölle. Tämäkin kertoo siitä, kuinka nimenomaisesti kumipyöräliikenne lisääntyy jatkuvasti noilla laivoilla. Viking Line - TT Linen piakkoin alkava liikennelaajennus Muuga - Vuosaari välillä, kasvattaa noiden kahden em. reitin keskinäisiä eroja edelleen. Ja täysin Suomi - Viro - Suomi reitin hyväksi. Onko vielä mahdollisesti joitakin muita varustamoita aikeissa aloittaa vastaavaa liikennettä, jää nähtäväksi. Kasvavaa kysyntää täytyy olla, sillä kovinkaan monen varustamon talous ei kestäisi seilata puolityhjillä suurehkoilla autolautoilla. Tallinna - Helsinki välin lauttaliikenne palvelee suurilta osin juuri sitä maantierahtia, jos suuntautuu Suomeen muualta Euroopasta käsin, sekä tietysti myös päinvastaiseen suuntaan. Suomi ei ole rahdin osalta juurikaan läpikulkumaa, toisin kuin kaikki Baltian maat ovat. Toki myös matkustajaliikenteellä on tuossa kasvussa jonkinmoinen osa. Juuri tähän kasvuasetelmaan sopisi erinomaisesti nopeat ja suorat rahtijunayhteydet Itä- ja Keski-Euroopasta, Puolan ja Baltian kautta edelleen Tallinnan alueen satamiin. Toivottavasti Rail Baltica saadaan edes kuljetettavan rahdin osalta käyttökuntoon, jos ei kerran täysin valmiiksi, jo paljon ennen vuotta 2034. Vaikka tuo viimeiseni taitaa kyllä olla turha toive..... Paljonko Helsinki-Tallinnan välin rahtiliikenteestä tulee Keski-Euroopasta ja paljonko Baltian liikennettä? Mikä lienee itäisen Euroopan valmius ottaa irtoperävaunuja vastaan rautatieasemilla? Kulkeeko niitä siellä yleisesti vai olisiko se infra rakennettava? Vaaditaanko siellä kokojunien ajamista vai kulkeeko yksittäiset rekkavaunut minne vain? Niin tai näin, puhutaan aikaisintaan 40-luvun asioista kun Tallinnassa tai Viimsissä 1435-rataa pääsisi satamiin. |
||
|
99
: Marraskuu 12, 2026, 14:33:08
|
||
| Aloittaja Lauri Rantala - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa | ||
|
Raitiovaunusuunnittelun käyttäjähaastattelut käynnistyvät 12.11.2026 "Pääkaupunkiseudun uusien raitiovaunujen hankinta on edennyt suunnittelu- ja toteutusvaiheeseen. Myös kaupunkilaiset ja vaunujen parissa työskentelevät pääsevät osallistumaan raitiovaunun suunnitteluun. Raitiovaunujen suunnittelussa on mukana päivittäisten työmatkalaisten lisäksi käyttäjäryhmiä eri erityisryhmistä sekä esimerkiksi lastenvaunujen tai koiran kanssa kulkevia matkustajia. Yhdessä testiryhmäläisten kanssa kerätään kokemuksia toimivista ratkaisuista, joilla vaunun rakenteen yksityiskohdat saadaan palvelemaan kaikkia matkustajaryhmiä, kuljettajia ja kunnossapitohenkilökuntaa parhaalla tavalla. Matkustajakokemuksen kehittämistä tehdään yhdessä HSL:n kanssa. Vaunun suunnittelu- ja tuotannon valmistelu kestää noin kaksi vuotta. Tämän jälkeen alkaa vaunujen varsinainen valmistus. Ensimmäiset esisarjan vaunut valmistetaan ja toimitetaan vaiheittain vuosina 2029–2030, ja sarjatoimitukset ajoittuvat vuosille 2031–2034. Uusien raitiovaunujen toimituksesta pääkaupunkiseudulle on solmittu sopimus kiskokalustovalmistaja Stadlerin kanssa. Uudet raitiovaunut tulevat palvelemaan Helsingin nykyisellä raitiotieverkolla sekä uusilla raitiolinjoilla, kuten Länsi-Helsingin raitioteillä ja Vantaalla. Samalla ne korvaavat ikääntyvää raitiovaunukalustoa. Yhteensä hankintasopimus pitää sisällään 63 raitiovaunun hankinnan ja teknisen tukipalvelusopimuksen 30-40 vuodeksi." https://kaupunkiliikenne.fi/raitiovaunu/raitiovaunusuunnittelun-kayttajahaastattelut-kaynnistyvat/ |
||
|
100
: Marraskuu 12, 2026, 14:07:13
|
||
| Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa | ||
|
Vaasan ja Trondheimin välille suunnitellaan uutta tavarajunayhteyttä 11.11.2026 "Uumajan ja Trondheimin välille valmistellaan uutta tavarajunayhteyttä. Aloitteen takana ovat norjalainen rautatieyhtiö OnRail, varustamo Wasaline ja satamaoperaattorit Kvarken Ports Umeå ja Trondheim Havn. Yhdistämällä rautatie- ja merikuljetukset operaattorit haluavat luoda tavaraliikenteen käytävän Suomen, Ruotsin ja Norjan välille. Meråkersbananin sähköistämisen myötä olosuhteet ovat muuttuneet. Sähkökäyttöisten tavarajunien liikennöinti Keski-Ruotsin ja Trondheimin välillä on nyt mahdollista. Suunniteltu Uumajan ja Trondheimin välinen liikenne käyttää sähkövetureita ja sillä voidaan kuljettaa kontteja, puoliperävaunuja ja teollisuustuotteita. Tavaraliikenneterminaalit suoraan satamissa Tavaraliikenteellä on terminaalit suoraan Uumajan ja Trondheimin satamissa, joissa rautatieliikenne voidaan yhdistää laivaliikenteeseen. Käytävään kuuluu myös lauttayhteys Uumajan ja Vaasan välillä Suomessa sekä meriliikenne Trondheimiin ja sieltä pois. Lehdistötiedotteen mukaan yhteys tarkoittaa huomattavasti lyhyempää kuljetusreittiä esimerkiksi Isoon-Britanniaan ja Islantiin suuntautuvalle viennille. OnRail on valmistautunut järjestämään liikenteen yhteistyössä teollisuuden, tavaranomistajien ja huolitsijoiden kanssa. Junien kulkutiheys ja yhteyden kapasiteetti riippuvat tulevista asiakasdialogeista. Uumajan ja Trondheimin välisen liikenteen alkamispäivämäärää ei ole vielä annettu." https://www.jarnvagsnyheter.se/20261111/19189/ny-godstagsforbindelse-planeras-mellan-vasa-och-trondheim |
||