"Two Sides To Love" The Temptations 1967 Motown Records säv. Norman Whitfield/Sylvia Rose Moy.

"This Is My Love Song" The Intruders 1970 PIR Rec.säv. K.Gamble/L.Huff.

Kymmenentuhannen kommentin rajapyykki on näemmä ylittynyt. Ei mennyt kuin runsaat kolme vuotta, vaikka aktiivisia kommentoijia oli vain yksi.

"Lovin You Baby "White Plains  1970 Deram Rec, säv. R.Cook/R.Greenaway.

"Teardrops" The Intruders 1973 Sony Music säv. Goldner/Calhoun/Charles/Stanley.

"Stay Away" The Turn Arounds 1966 Deep Soul Rec.säv.Terry Evans/James Russell.

Ei kai se operaattorin tehtävä ole tehdä päätöksiä kalustoyhtiön kalustoon investoimisesta, tai etenkään maksaa niitä.

Kysehän ei ole pelkästään jääräpäisyydestä tai uuden teknologian vastustamisesta. Olen itsekin käyttänyt lähemmäs kymmenen vuotta Android-puhelinta päivittäin, mutta en pidä alkuunkaan hyvänä kehityksenä, että koko elämä pakotetaan yhden "kortin" (tässä tapauksessa puhelimen) varaan samalla kun kaikki vaihtoehtoiset menetelmät ajetaan alas. HSL-alueen sisälläkin käytän paljon mieluummin perinteistä matkakorttia ihan jo pelkästään siksi, ettei tarvitse ainakaan stressata puhelimen akun riittävyyttä. Edes yhden maksukorteilla toimivan lippuautomaatin lisääminen jokaiseen Sm4- ja Sm7-yksikköön ei pitäisi olla kohtuuttoman iso ja vaativa muutos. Pohjimmiltaanhan tässä kehityksessä on kyse vain siitä, että firmat haluaa siirtää omia kustannuksiaan ja velvoitteitaan asiakkailleen. Vertailun vuoksi esim. Virossa lipun voi ostaa etukäteen netistä, pankki-/matkakortilla junassa olevasta kortinlukijasta ja jopa junahenkilökunnalta.

Muutama näkökulma tähän puoliväkisin pakotettavaan mobiiliäppiyhteiskuntaan liittyen:

*Taloudellinen puoli: Onko kohtuullista odottaa, että voidakseen ostaa muutaman euron hintaisen lähijunalipun, pitäisi ensin kansalaisvelvollisuutena hankkia kolmenumeroisen summan maksava älypuhelin verkkoyhteydellä varustettuna?

*Puhelimen akun riittävyys: Jos on aikeissa matkustaa vähänkin kauemmas, joutuu käytännössä kantamaan mukanaan varavirtalähdettä tai vähintäänkin latausjohtoa kaikkialle, jotta akku varmasti kestää reissun loppuun asti.

*Verkkoyhteyksien toimivuus: Syrjäisimmillä seisakkeilla ei välttämättä normaalitilanteessakaan sujuvaa yhteyttä. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa myöskään yhteyksien tahallinen häirintä ei ole täysin poissuljettua. Mahdollisissa häiriötilanteissa tässäkin on helppo vierittää syy asiakkaan vastuulle kuten liittymän ja verkkoyhteyden kustannuksetkin.

*Puhelimen katoaminen/hajoaminen/varastaminen: Jos koko elämä on pelkästään yhden kosketusnäytön varassa maksukorteista junalippuihin ja kaikessa muussakin siltä väliltä, tulee elämästä ainakin hetkellisesti jokseenkin hankalaa kun kaikki menee kerralla eikä ole mitään korvaavaa vaihtoehtoa tilalle. Et pysty katsomaan aikatauluja, et pysty ostamaan junalippua, et pysty soittamaan kenellekään, et pysty edes tilaamaan ja maksamaan taksia.

*Satunnainen matkustus: Jos itse lähtisin turistina matkustamaan vieraaseen maahan/kaupunkiin, en koe kovin sujuvana alkaa latailemaan taas uutta äppiä ja rekisteröitymään maksukortti- ja henkilötietoineni palveluun, jota tarvitsen vain kerran elämässäni. En ainakaan, jos toinen vaihtoehto on muovikortin vilautus ilman mitään rekisteröitymisiä.

Toinen hyvä esimerkki nykyajan palvelumuotoilusta on Metsähallituksen hiljattain tekemä päätös muuttaa muutaman kansallispuiston pysäköintialueet ainakin kokeiluluonteisesti maksullisiksi. Luonnollisesti pysäköinnin voi maksaa - yllätys, yllätys - vain mobiilisovelluksen kautta. Myös sähköautojen latauspisteverkostoa rakennettiin useampi vuosi pelkkien mobiiliäppien varaan, kunnes EU-tasolta tuli määräys, että maksun on onnistuttava myös fyysisellä kortilla. Toivoa sopii, että vastaava vaatimus saataisiin vielä joskus joukkoliikenteeseenkin.

Varsinkin silloin kun sähkö ei maksa juuri mitään, olisi kätevää kilauttaa muutama euro lippaaseen kuin kaivaa silmälasit esiin voidakseen näpytellä sitä ns. puhelinta.

Sähköautojen latauspaikoille on nopeaan tulleet korttipäätteet. Kiitos EU:n on maksamisen onnistuttava muullakin kuin kännykän äpillä.

Saksalaisille varmaankin tulee myös kolikkoautomaatit.