"I Dig You Baby" Lorraine Ellison 1965 Marcury Rec.säv. Ellison/Lambert/Bell.

"East Of The Sun,West Of The Moon" Pat Johnson 1972 Win Or Lose/Atlqantic Rec. s. Pointdexter/Members /R.Pointdexter.

Kiitos Antille kommenteista. Perusongelma esillä olevissa kysymyksissä on sanomalehtien puutteellisuus ja epätämällisyydet -  kuten kaikki olemme havainneet.
Tämän ongelman yli pääseminen ei ole helppoa jos täydentäviä arkistodokumentteja ei löydy.

Mikään lehtiuutinen ei viittaa veturinumeroon 57. Mutta kaikki tiedämme, että 57 oli se ensimmäinen, Helsingin konepajan vuonna 1874 valmistama ja juhlajunaa vetänyt veturi.
57 on siis ILMAN EPÄSELVYYTTÄ synonyymi ensimmäiselle kotimaassa valmistetulle veturille.

Murreilmaisu "mekaanitehdas" ei ole myöskään pulma. Etenkin Helsingissä suuri osa väestöstä oli vielä 1870-luvulla puolikielisiä niin suomen kuin ruotsinkin kielen suhteen. Stadin murremaailma oli aivan omaa luokkaansa.
Ei hämmästytä vähääkään kun veturin valmistuskilven Mekaniska Verkstad on kääntynyt tällaisessa murreympäristössä "mekaanitehtaaksi". Murreväännös viittaa kyllä vahvasti siihen, että on luettu valmistuskilpeä, jossa todellisuudessa luki Mekaniska Verkstad.
Se että joku lehdentoimittaja lisäsi kysymysmerkin murreväännöksen perään on luonnollista, sillä Suomen sisämaassa 1870-luvulla ei puolikielisiä enää ollut ainakaan lehdentoimittajina.

Lehtikirjoituksissa vakuuttava ja tieteellisesti riittävä todiste sille, että Tampereelle vietiin ensimmäinen Suomessa tehty veturi = 57, on se että:
LEHTIKIRJOITUKSESSA SELKEÄSTI KERROTAAN SINNE VIEDYKSI JUURI SE VETURI, JOKA VÄHÄN AIKAISEMMIN VALMISTUI HELSINGISSÄ.

Näin yksiselitteistä ilmoitusta vuoden 1874/75 sanomalehdessä EI VOI eikä ole mitään syytä kumota.
Olemme yhtä mieltä siitä, että (joku) veturi  saapui Tampereelle lautalla noin 3.11.1874.  
Emme kuitenkaan tiedä kuinka pitkään TÄMÄ veturi pysyi Tampereella.
Ei ole siis estettä esimerkiksi sille, että TÄMÄ veturi (siis 57) olisi palautettu lautalla joskus vesien avauduttua, käytännössä siis 5.1875 jälkeen.
Palautus on voinut johtua ESIMERKIKSI siitä, että 57 vaurioitui tai havaittiin epäsopivaksi työveturina.
Tarkoitan tällä SITÄ, että tiedot 57:n ajokilometreistä SVR:n liikenteessä vuonna 1875 kiinnostavat, mutta ne eivät poissulje 57:n toimintaa Tampereella ja ajettuja kilometrejä työveturina radanrakennuksessa Tampereella.

Kun yhteys Lempäälänkin suunnalta Rukkamäen tienoille avautui keväällä 1875, oli 57:n tehtävä Tampereella oletettavasti aiunakin pääosin suoritettu.
Se joutikin jo lähetettäväksi liikenteeseen etelän raiteille SVR:n liikennekäyttöön.

Edellä olleella olen osoittanut, että väitteet 57:n Tampereelle tuloa vastaan perustuvat arveluihin.
Arvelut eivät ota huomioon edes tällaista esimerkkinä mahdollisista tapahtumakuluista
Joku muukin aikaväliin sopiva tapahtumaketju on voinut toteutua.
Tätä ette voi kiistää.

Avoimia kysymyksiä jää, mutta tosiasia edellä viitatun lehtitiedon mukaan on, että ensimmäinen Suomessa valmistettu veturi = 57 tuotiin Tampereelle noin 3.11.1874.
Se pysyi Tampereella ainakin 5.1875 (vesien avautumiseen) asti.

Monet muut asiat ovat epäselviä. Itsekin etsin Tampereen Uutisista muistelemaani "salmiakkikilpi" -uutista. Ei löytynyt. Seuraavaksi pitäisi kai etsiä sitä Hämäläisestä, mutta en ehdi.

Toisen veturin kysymyksessä tietysti ärsyttää se, että asia ei kunnolla avaudu mistään lehtikirjoituksista.  Toisaalta:
A  Viinikanojan eteläpuolella oli veturi noin 3.11.1874 alkaen, tosiasia
B  Viinikanojan pohjoispuolella liikkui veturi ennen veturikelpoista siltaa ojan etelä- ja pohjoispuolen välille, tosiasia.
A + B = kaksi veturia.  Repikää tästä lisää!

Olisiko Adlerberg ollut asialla, jääköön tässä käsittelemättä. Tosiasia kuitenkin on, että silloisilta suomalaistoimijoilta ja nykyisiltäkin autonomia-ajan harrastajilta on valtaosin jäänyt pimentoon se, miten venäläishallinto pinnan alla toimi.
Bobrikovin touhuja toki tiedusteltiin, mutta Bobrikov olikin mäntti. Sitä esimerkiksi Adlerberg ei ollut.

Tornion kaupungin omasta webcamista näkyi hyvin äsken sekä Tornion aseman pysähdys että Torniojoen ylitys. Paluumatkan ehtii vielä nähdä tuolta.

"In A Moment Of Madness" The Flower Pot Men 1969 Deram Records säv. Roger Cook/Roger Greenaway.

Totta se on. Näkyy tulevan nrolla 602 jo yöllä takaisinkin. Ouluun asemalle tulo klo 02.30

"This Empty Place" The Tangeers  1969 Scepter Records säv. Bacharach/David.

Väylä: Möykynmäen rautatietunnelin ratasuunnittelu alkaa Vesangassa

Yle: Suomen vanhin yhä käytössä oleva rautatietunneli saatetaan muuttaa miljoona­remontissa kallio­leikkaukseksi

Kiitokset Erkki Nuutiolle kommenteista ja mielenkiintoisista ajatuksista koskien Tampereen ensimmäistä veturia tai ensimmäisiä vetureita!

Hänen esittämänsä ajatukset eivät kuitenkaan muuta käsitystäni siitä, mikä oli Tampereen ensimmäinen veturi, enkä niin ollen tule ainakaan tässä vaiheessa kirjoittamaan seuraavaan Resiinaan korjausta. Mikäli uusia todisteita ilmenee, olen valmis tarkistamaan kantaani.

Kaikki Erkin mainitsemat lehtikirjoitukset on otettu huomioon kirjoittaessani artikkelia. Näistä ainoastaan Tampereen Sanomien juttu 5.1.1875 viittaa suoraan veturiin A5 57, jota Erkki pitää ensimmäisenä Tampereella olleena veturina. Toisin kuin hän antaa ymmärtää, Satakunta-lehti ei mainitse uutisessaan 31.10.1874 veturin numeroa. Erkin muistelemaa Tampereen Sanomien juttua alkuvuodelta 1875 en onnistunut löytämään.

Lehtijutut ovat lehtijuttuja ja niiden kirjoittajat (allekirjoittanut mukaan lukien) ovat aina tehneet virheitä. Yksi lehtijuttu ei ole luotettava ”historian todiste”, eikä toisaalta virallinen tilasto ole vain ”epäselvä ajokilometrejä koskeva arvelu”. Luotan enemmän rautatiepäällikön kertomukseen kuin yhteen Tampereen Sanomien juttuun.

Rautatiepäällikön kertomuksen mukaan veturi 57 oli vuonna 1875 höyryssä yhteensä 1062 tuntia, jonka aikana se veti matkustajajunia 21790 virstaa, sekajunia 102 virstaa ja kulki pelkkänä veturina 200 virstaa. Nämä lukemat olisivat täysin mahdottomia, jos veturi olisi ollut marraskuusta 1874 marraskuuhun 1875 Tampereella. Kuten artikkelissani kerron ja Eljas Pölhö vastineessaan toteaa, radanrakennukset olivat oma organisaatioyksikkönsä eivätkä niillä ajetut veturikilometrit näy rautatiepäällikön kertomuksissa. Veturi 57 ei näin ollen ole voinut olla Tampereelle kuljetettu veturi.

Erkki olettaa toisen lehtijutun (Tampereen Sanomat 24.8.1875) maininnan perusteella, että Tampereella olisi ollut tuolloin toinenkin veturi. Ei ole täysin mahdotonta, että Tampereelle olisikin marraskuussa 1874 kuljetettu kaksi veturia, toinen kokonaisena ja toinen ainakin jonkin verran purettuna. Tämä voisi selittää lehtiuutisten ristiriitaisuuksia.

Mutta jos näin olisi tapahtunut, miksi Tampereen Sanomat uutisoi vain toisen veturin saapumisesta? Ja miksi Hämäläinen kertoi vain toisen veturin lähdöstä Hämeenlinnasta vesistökuljetukseen? Kyllä veturien lauttauksen olisi luullut ylittävän uutiskynnyksen. Näin ollen pidän Tampereen Sanomien uutista 24.8.1875 virheellisenä ja kallistun ilman lisätodisteita edelleen sille kannalle, että Tampereelle kuljetettiin marraskuussa 1874 yksi veturi ja se oli mitä ilmeisimmin C1 24.

Belgialaiset Carels-veturit tuotiin turkulaislehdistön uutisoinnin perusteella Turkuun Transportör-nimisellä laivalla Helsingistä. Ensimmäinen veturikuljetus saapui 31.8.1875 ja veturi purettiin laivasta 1.9. Toisen veturin Transportör toi viikkoa myöhemmin 7.9.

Carelsit eivät olleet Turunkaan ensimmäiset veturit. Åbo Underrättelser kertoi 6.8.1875, että Helsingistä saapui Eugenialla kaksi veturia 5.8. Sama lehti uutisoi 26.8.1875 veturin liikkuneen ensimmäistä kertaa ratapihalla edellisenä päivänä ja että toinenkin veturi oli jo paikalla. Vetureiden numeroista ei ole mainintoja.

Vaikka veturia 57 ei oltukaan viety piiloon isovenäläisten piirien painostuksesta, olisi kiinnostavaa lukea enemmän siitä, mitä levotonta Valkoisesta merestä Strömberg ja muut tulivat sanoneeksi tuossa juhlajunassa 4.10.1874. Mieluiten alkuperäislähteestä.

"Leave It All Behind Me" The Fuzz 1971 Calla Records säv. Sheila Young.