Tuoreimmat viestit  | 
Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
 91 
 : Syyskuu 04, 2026, 14:20:48 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Tero Korkeakoski
Silloisen Rautaruukin Raahen tehdashan rakennettiin aikoinaan sen varaan että malmia tuotaisiin Kostamuksesta junalla mutta sitä mahdollisuutta ei enää ole. Vai odottaako SSAB vesi kielellä että Kostamus avautuisi?
Kostamuksestahan rakennettiin rata Murmanskin radalle jo parikymmentä vuotta sitten. Kyllä sieltä rautamalmit menee muualle nyt (ja meni jo ennen sotaakin Kokkolan kautta). Ja toisaalta Kiirunan kaivosalue tuottaa niin paljon malmia että sillä ruokkii kyllä Raahen ja Luulajan tehtaat, enemmän menee vielä vientiinkin.

Mitä mahtaa Oxelosundin sulatto käyttää raaka-aineenaan? Meneekö sinne proomuilla malmia Luulajasta?

 92 
 : Syyskuu 04, 2026, 13:02:15 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Rainer Silfverberg
Luulajaan kuitenkin tavara tuodaan junalla Kiirunasta niin siirtyy kaksi siirtokuormausta pois. Matkaa Bodenista Raaheen ei kuitenkaan niin paljoa tule etteikö kannattaisi ajaa junalla jos se olisi mahdollista.

Koska Raahen tehdas on ruotsalaisen SSAB:n omistama niin tehdas voisi osallistua Oulu-Rahe välin rakentamiseen. Tulisi pitkän päälle kannattavaksi verrattuna siihen että osa matkasta tuodaan malmi laivalla. Juna ei vaadi Urho-luokan jänmurtajaa avaamaan väylää talvisin. Myös valmiiden terästuotteiden kuljetus Ruotsiin sujuisi samaa rataa pitkin.

Silloisen Rautaruukin Raahen tehdashan rakennettiin aikoinaan sen varaan että malmia tuotaisiin Kostamuksesta junalla mutta sitä mahdollisuutta ei enää ole. Vai odottaako SSAB vesi kielellä että Kostamus avautuisi?

 93 
 : Syyskuu 04, 2026, 12:12:44 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Tero Korkeakoski

Koska sitten Raahe ?
Tämä.

Radan vetämisessä Ouluun ei ole juurikaan järkeä jos sitä ei jatketa heti Raaheen. Tavaraliikenne Oulun ja Ruotsin välillä on marginaalista, Raahen liikenne toisi heti kymmenkunta viikottaista junaparia rautapellettiliikennettä joka nykyään hoidetaan laivalla/proomulla Luulajasta.
Hoidettu jo kauan. Miksi pitäisi muuttaa rautatiekuljetuksiin? Saat paljon enemmän laivan kyytiin.
Luulajaan kuitenkin tavara tuodaan junalla Kiirunasta niin siirtyy kaksi siirtokuormausta pois. Matkaa Bodenista Raaheen ei kuitenkaan niin paljoa tule etteikö kannattaisi ajaa junalla jos se olisi mahdollista.

 94 
 : Syyskuu 04, 2026, 08:45:49 
Aloittaja Lauri Rantala - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa
 
Raitiovaunuliikenne Kruunusilloilla alkaa 7.11.

31.8.2026

"Helsingin raitiovaunuverkko laajenee itään lauantaina 7.11.2026, kun Kruunusillat-hankkeessa rakennettu raitiotie aukeaa liikenteelle. Uudella reitillä liikennöivät linjat 11 (Pasila–Kruunuvuorenranta) ja 12 (Rautatientori–Yliskylä).

”Hanke valmistui etuajassa, ja sen myötä voimme käynnistää raitiovaunuliikenteen Laajasaloon vielä tämän vuoden puolella. Tästä suuri kiitos niin Kruunusillat-hankkeelle kuin Kaupunkiliikenteellekin”, sanoo HSL:n Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin.

Nyt avautuva uusi raitiotie on kansainvälisestikin poikkeuksellinen. Uudella raitiotiellä on yhteensä kolme siltaa, joista Kruunuvuorensilta on 1,2 kilometrillään Suomen pisin. Sillalta avautuu näkymä merelliseen Helsinkiin: muun muassa avomerelle, Suomenlinnaan, Herttoniemenrantaan ja Kulosaareen. Silta avautui jalankulkijoille ja pyöräilijöille huhtikuussa, mutta autoliikennettä silloilla ei nähdä pelastusajoneuvoja lukuun ottamatta.

Uusi raitiovaunuyhteys mullistaa Laajasalon joukkoliikenteen. Matka-aika Laajasalon Yliskylän ja Rautatientorin välillä linjalla 12 kestää noin 20 minuuttia. Uusi yhteys parantaa myös poikittaisliikennettä: raitiovaunu 11 kulkee Kruunuvuorenrannan ja Pasilan välillä, ja Pasilan ja Kalasataman välillä liikenne kulkee aiempaa tiheämmin.

Raitiovaunuyhteyden avautuminen vaikuttaa myös Laajasalon bussien reitteihin. Ne muuttuvat 7.1.2027 siten, että ne tarjoavat sujuvia vaihtoyhteyksiä Herttoniemen metroaseman lisäksi myös ratikkalinjan varteen."

Taidetaan Helsingissä ekaa kertaa käyttää busseja ratikoiden syöttöliikenteenä ?

https://kruunusillat.fi/tiedotteet/raitiovaunuliikenne-kruunusilloilla-alkaa-7-11/

 95 
 : Syyskuu 04, 2026, 07:54:28 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa
 
Liettua : Rail Baltican kiskojen hitsaustyöt ovat lähes valmiit

2.9.2026 Google konekäännös

"Liettuassa on saavutettu merkittävä virstanpylväs lähes 9 kilometrin pituisella tulevan eurooppalaisen standardiraideleveyden rautatien kaksoisraiteella: jatkuvan kiskojen hitsauksen valmistuminen salamahitsaustekniikalla.

Suurnopeusradan toteuttaminen vaatii paitsi teknistä asiantuntemusta, myös tiivistä yhteistyötä projektikumppaneiden välillä, tiukkaa laadunvarmistusta ja yksityiskohtien huomioimista.

Korkeimpien standardien varmistamiseksi jokainen hitsattu kiskojen liitos tarkastetaan ja arvioidaan huolellisesti projektin teknisten vaatimusten mukaisesti.

Jatkuvasti hitsattu kisko parantaa radan vakautta, kestävyyttä ja varmistaa luotettavan pitkäaikaisen käytön.

Nämä edut ovat erityisen tärkeitä #RailBalticalle, jota suunnitellaan jopa 249 km/h nopeuksille matkustajajunille.

#HighSpeedRail #Rautatieinfrastruktuuri #Tekniikka #Rakentaminen #EuropeOnTrack #Liettua #Rautatietekniikka"

https://youtu.be/CYPvtQtgSgE

 96 
 : Syyskuu 04, 2026, 07:30:09 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa
 
Miljardeja maksava junaraide päättyisi tähän pieneen kylään – ministeri kertoo, miksi haluaa eurojunat juuri Misiin

3.9.2026

"Eurooppalaisen raideleveyden suunnittelu laajenee Ouluun ja Rovaniemelle.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että ministeriö on varannut Rail Nordica -hankkeeseen kaiken kaikkiaan 107 miljoonaa euroa rahaa. Tällä summalla raidesuunnitelmat saadaan laajennetuksi länsirajalta Ouluun ja Rovaniemelle Misin kylään saakka.

Hankkeen tavoitteena on saada eurooppalaisen standardiraideleveyden (1 435 mm) mukainen ratayhteys Ruotsin rajalta Pohjois-Suomeen.

Hallitus on aiemmin päättänyt 20 miljoonan euron valtuuksista Haaparannalta Kemin ja Tornion satamiin ulottuvan osuuden suunnitteluun. Valtuuksia on myöhemmin lisätty 41 miljoonalla eurolla, ja ensi vuoden talousarvioesityksessä valtuuksia on tarkoitus nostaa vielä 46 miljoonalla eurolla.

Valtuus ei ole vielä päätös varsinaisesta määrärahasta. Käytännössä valtion budjetista on myönnetty hankkeen suunnitteluun tälle vuodelle kolme miljoonaa, ja hallitus esittää ensi vuoden talousarvioon puolta miljoonaa euroa."

https://yle.fi/a/74-20244260

 97 
 : Syyskuu 04, 2026, 01:52:56 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Can´t Get Over Losing You" Donnie Elbert 1970 Bullett Rec. säv. D.Elbert.

 98 
 : Syyskuu 04, 2026, 01:25:53 
Aloittaja Jussi Pajunen - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
Hienoa että tällainen julkaisu saadaan kaikkien junaharrastajien ulottuville!

 99 
 : Syyskuu 04, 2026, 00:50:39 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"It's Too Late" Bobby Goldsboro 1966 United Artists Rec. säv. B.Goldsboro.

 100 
 : Syyskuu 04, 2026, 00:42:23 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
Joitain perushavaintoja suunnitellessa pienoisveturin/vaunun  rakentamista. Tietenkin piirustukset mikäli sellaisia on olemassa ja saatavilla olevat valokuvat veturista/vaunusta. Näitä ja teknisiä tietoja on saatavilla alan kirjoissa ja tietenkin netissä.Mikäli kyseessä on harvinaisempi kohde eteenpäin auttaa kun tiedossa on joitain perusmittoja esim. vetopyörän halkaisija ,veturin pituus ,akseliston pituus tai jokin muu tiedossa oleva mitta,näiden tietojen varassa voi sitten valokuvien turvin hahmotella rakennettavan kaluston olemusta toivotussa mittakaavassa.Tällaisten spekulaatioiden varaan olen suht. useastikin joutunut varsinkin kapearaide-kaluston yhteydessä ja kuitenkin lopputulos on ollut hyvin mittakaqavan mukainen useimmiten kunhan jaksaa malttaa ja tehdä noita eri lähteisiin perustuvia laskelmia eri lähteisiin perustuen,tärkein pontti kuitenkin on työhön tarttuminen ja usko omaan osaamiseen! Kuriositeettina voin mainita että olen pienoisveturin rakentamisessa myös käyttänyt esikuvasta olevia videoita ja näiden pysäytyskuvia.
Tähän edellämainittuun kysymykseen olen olen viimeistään tänään joutunut perehtymään koska veturinrakennus osastooni on liittynyt kiinnostava Hoe veturin pienoismalli Roslagsbananin höyryveturi "Stortysken" josta päätin rakentavani toimivan mallin.
Itse en yrityksistä huolimatta löytänyt netistä sen piirustuksia joten olen joutunut edellisessä artikkelissani turvautumiini keinoihin!Mutta olen niistä kyseisen veturin  kuvista saanut ratkaisevia osviittoja tämän kyseisen projektin aloittamiseksi!Koska tämä veturi ruotsin suurimpana kapsuveturina aikanaan on minulle erityisen kiinnostava tekee sen että tämä projekti on minulle erityisen mielenkiintoinen!
Kun saan tarkempia tietoja palaan asiaan,
Nyt ollaan siinä vaiheessa että SRJ radan Stortysken 27 on pääosin koottu ja sillä ontehty ensimmäisiä koeajoja. Yksityiskohdista voidaan manita että veturin pyörästö on tehtaan Arnold Br 05 N skaala käytetty johon pyöräkerrat vaihdettu(Mestari Kaj Wikberg toimesta)tehdasalustan käytössä on ensisijaisena kriteerinä sen käyttövarmuus ,aina ei tietenkään tehdasvalmisteistä alustaa ole käytettävissä. Samalla siihen on vaihdettu uusi vääntävämpi moottori hyvien kulkuominaisuuksien saamiseksi. Tenderin alakerta on toimintansa lopettaneen firma TT valmistaja  Rokal (vv.47-74)Br 24veturista otettua   tuotantoa. Kaikki veturin muut osat ovat scrath periaatteella tuotettuja. Rakenntamisen yhteydessä on jouduttu käyttämään lukemattomia saatavilla olevia valokuvia jotta saadaan lukuisat yksityiskohdat tehtyä sopien veturin yleisilmeeseen.Palaan asiaan myöhemmin!

Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2026 Resiina