Tuoreimmat viestit  | 
Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
 91 
 : Syyskuu 03, 2026, 13:19:23 
Aloittaja Jimi Lappalainen - Uusimman viestin kirjoitti Markku Naskali
On se vaan ihan käsittämätöntä että asioista päättäville "ei mene jaqkeluun" se että kaiken aikaa vain kasvaa se joukko jolle "äppien" kanssa sählääminen on hyvin vaikeaa tai täysin mahdotonta!

 92 
 : Syyskuu 03, 2026, 11:57:55 
Aloittaja Jimi Lappalainen - Uusimman viestin kirjoitti Simo Virtanen
Kännykän tihruruudun kautta en suostu asioitani hoitamaan. En todellakaan ole ainoa.
Yhtään appia ei kännykässäni ole eikä sinne ikinä tule.
VR:n palveluita en siis voi jatkossa käyttää. En todellakaan ole ainoa.

Vieläkö Rautakirja myy junalippuja?

Odotan järjellistä palveluntarjoajaa etenkin Tampere - Helsinki -välille. Toivottavasti persuministeri saa VR-monopolin tapon alkuun. Niin ei tapahdu jos sossut pääsevät määräilemään, ei vaikka sossusuhmuroija olisi nolla-Harakkaa kelvollisempi.

SDP on rautatieläisten puolue ja puoluekokous on kilpailua vastaan.

 93 
 : Syyskuu 03, 2026, 10:25:30 
Aloittaja Juha Toivonen - Uusimman viestin kirjoitti Simo Virtanen
Tällaisilla Suomen ja Ruotsin välisillä kiinteällä yhteydellä olisi se merkitys että matka lyhenee. Sekä tavaroille että matkustajille. Sekä junille että autoille.
Turku-Tukholma lyhenisi 11 tunnista 3 tuntiin. Ja matkan voisi aloittaa milloin tahansa eikä vain 2 kertaa vuorokaudessa kun laiva suostuu lähtemään.

Vastaavasti Turku-Hampuri kestäisi 12 tuntia kun myös Fehmarsalmen tunneli Tanskan ja Saksan välillä olisi valmis. Mitä se mahtaa laivalla kestää nyt? 30 tuntia?

Tällaisilla yhteyksillä olisi se merkitys teollisuudelle että voitaisiin valmistaa muutakin vientiin kuin paperia ja sellua ja sahatavaraa, joille nykyinen juna-laiva-rekka tai rekka-laiva-rekka, kuljetusketju on optimoitu.

Ei ole Turun ja Naantalin satamien liikenne paperia, sellua eikä sahatavaraa.

Kappaletavararahtia ja varsinkin Ruotsista Suomeen kulkee merkittävä määrä elintarvikkeita ja ylipäätään kaikkea vähittäiskaupan kamaa. Näiden jakelukeskukset ovat paljolti Jönköpingin seudulla.

Ei ole Jönköpingissä varastoihin rautateitä eikä ole Suomessakaan. Kaikki pyörii kumipyörien päällä rakennetun logistiikan avulla. Ei ole raidetta Keskolle Hakkilaan, ei Inexille Keravalle, ei Lidlille Janakkalaan jne.

Ehkä suomalaisen tukkukaupan pitäisi aloittaa rautateiden käyttö ja rakennuttaa rautatiet suuriin logistiikkakeskuksiin.

Veikkaan, että tässä kyynnykseksi tulisi alkuinvestointien koko. Tukkukaupan kuljetukset olisi toki hyvä saada raiteille, mutta se luultavasti vaatisi julkista rahaa, mutta  koska turvallisempi, ekologisempi sekä maankäytöltään ja energiankulutukseltaan tehokkaampi liikennejärjestelmä on kansallinen etu, ei rahan käyttäminen rahdin siirtämiseen raiteille välttämättä olisi mitenkään huono ajatus.

En ole noista hyveistä mitenkään varma. Kuitenkin se jakelu eteenpäin tapahtuisi kumipyörillä.

Jotkut tietysi haikailevat niitä aikoja kun tavara-asemalle saapuneen junan kimppuun kävi nokkakärrymiesten armeija ja juoksujalkaa tavarat siirrettiin tavara-aseman sisälle, josta taas lempattiin kuorma-autojen kyytiin.

Suurteollisuuden tavaravirroille rautatie on hyvä vaihtoehto ja niin se toimii nykyisinkin. En silti ole varma, että onko varmasti edullisempaa ja fiksumpaa ajaa rahti junalla Ruotsiin jos kuitenkin määränpäänä on Keski-Eurooppa tai maailman markkinat.

Suomi on logistisesti pussinperä ja Venäjälle suuntautuvan transitorahdin varaan ei ainakaan nykyiset sukupolvet uskalla enää rakentaa mitään. Tulevat polvet ehkä, kun luulevat Venäjän jälleen kerran muuttuneen länsimaaksi. Tämä siis joskus 50-luvun jälkeen.

 94 
 : Syyskuu 03, 2026, 10:10:01 
Aloittaja Juha Toivonen - Uusimman viestin kirjoitti Antti Tapani Häkkinen
Tällaisilla Suomen ja Ruotsin välisillä kiinteällä yhteydellä olisi se merkitys että matka lyhenee. Sekä tavaroille että matkustajille. Sekä junille että autoille.
Turku-Tukholma lyhenisi 11 tunnista 3 tuntiin. Ja matkan voisi aloittaa milloin tahansa eikä vain 2 kertaa vuorokaudessa kun laiva suostuu lähtemään.

Vastaavasti Turku-Hampuri kestäisi 12 tuntia kun myös Fehmarsalmen tunneli Tanskan ja Saksan välillä olisi valmis. Mitä se mahtaa laivalla kestää nyt? 30 tuntia?

Tällaisilla yhteyksillä olisi se merkitys teollisuudelle että voitaisiin valmistaa muutakin vientiin kuin paperia ja sellua ja sahatavaraa, joille nykyinen juna-laiva-rekka tai rekka-laiva-rekka, kuljetusketju on optimoitu.

Ei ole Turun ja Naantalin satamien liikenne paperia, sellua eikä sahatavaraa.

Kappaletavararahtia ja varsinkin Ruotsista Suomeen kulkee merkittävä määrä elintarvikkeita ja ylipäätään kaikkea vähittäiskaupan kamaa. Näiden jakelukeskukset ovat paljolti Jönköpingin seudulla.

Ei ole Jönköpingissä varastoihin rautateitä eikä ole Suomessakaan. Kaikki pyörii kumipyörien päällä rakennetun logistiikan avulla. Ei ole raidetta Keskolle Hakkilaan, ei Inexille Keravalle, ei Lidlille Janakkalaan jne.

Ehkä suomalaisen tukkukaupan pitäisi aloittaa rautateiden käyttö ja rakennuttaa rautatiet suuriin logistiikkakeskuksiin.

Veikkaan, että tässä kyynnykseksi tulisi alkuinvestointien koko. Tukkukaupan kuljetukset olisi toki hyvä saada raiteille, mutta se luultavasti vaatisi julkista rahaa, mutta  koska turvallisempi, ekologisempi sekä maankäytöltään ja energiankulutukseltaan tehokkaampi liikennejärjestelmä on kansallinen etu, ei rahan käyttäminen rahdin siirtämiseen raiteille välttämättä olisi mitenkään huono ajatus.

 95 
 : Syyskuu 03, 2026, 10:09:47 
Aloittaja Jimi Lappalainen - Uusimman viestin kirjoitti Erkki Nuutio
Lienee tulossa kauppiaille tiukempi velvollisuus vastaanottaa tavaroistaan ja palveluistaan käteismaksuja.
VR:lle ei saa antaa poikkeuksia. Paikallisliikenteen maksukorteissa asia hoituu  nytkin lataamalla matkakorttiin sopiva summa lähiaikojen maksuja varten. Rinnalle luottokorttiveloitus.
VR:n täytyy luopua ylimielisyydestään ja laittaa yksinkertaiset veloituspäätteet asemaile tai vaunuihin.

Kännykän tihruruudun kautta en suostu asioitani hoitamaan. En todellakaan ole ainoa.
Yhtään appia ei kännykässäni ole eikä sinne ikinä tule.
VR:n palveluita en siis voi jatkossa käyttää. En todellakaan ole ainoa.

Odotan järjellistä palveluntarjoajaa etenkin Tampere - Helsinki -välille. Toivottavasti persuministeri saa VR-monopolin tapon alkuun. Niin ei tapahdu jos sossut pääsevät määräilemään, ei vaikka sossusuhmuroija olisi nolla-Harakkaa kelvollisempi.

 96 
 : Syyskuu 03, 2026, 09:58:16 
Aloittaja Juha Toivonen - Uusimman viestin kirjoitti Simo Virtanen
Tällaisilla Suomen ja Ruotsin välisillä kiinteällä yhteydellä olisi se merkitys että matka lyhenee. Sekä tavaroille että matkustajille. Sekä junille että autoille.
Turku-Tukholma lyhenisi 11 tunnista 3 tuntiin. Ja matkan voisi aloittaa milloin tahansa eikä vain 2 kertaa vuorokaudessa kun laiva suostuu lähtemään.

Vastaavasti Turku-Hampuri kestäisi 12 tuntia kun myös Fehmarsalmen tunneli Tanskan ja Saksan välillä olisi valmis. Mitä se mahtaa laivalla kestää nyt? 30 tuntia?

Tällaisilla yhteyksillä olisi se merkitys teollisuudelle että voitaisiin valmistaa muutakin vientiin kuin paperia ja sellua ja sahatavaraa, joille nykyinen juna-laiva-rekka tai rekka-laiva-rekka, kuljetusketju on optimoitu.

Ei ole Turun ja Naantalin satamien liikenne paperia, sellua eikä sahatavaraa.

Kappaletavararahtia ja varsinkin Ruotsista Suomeen kulkee merkittävä määrä elintarvikkeita ja ylipäätään kaikkea vähittäiskaupan kamaa. Näiden jakelukeskukset ovat paljolti Jönköpingin seudulla.

Ei ole Jönköpingissä varastoihin rautateitä eikä ole Suomessakaan. Kaikki pyörii kumipyörien päällä rakennetun logistiikan avulla. Ei ole raidetta Keskolle Hakkilaan, ei Inexille Keravalle, ei Lidlille Janakkalaan jne.

Ehkä suomalaisen tukkukaupan pitäisi aloittaa rautateiden käyttö ja rakennuttaa rautatiet suuriin logistiikkakeskuksiin.

 97 
 : Syyskuu 03, 2026, 09:53:26 
Aloittaja Juha Toivonen - Uusimman viestin kirjoitti Simo Virtanen
Lisäksi vois mennä niitä laiva fiksumpia, nyt likkuu Viikingline ja Silja Line lähes samana aikana Turku - Tukholma. Että ois myöskin esim. keskellä päivällä laiva yhtys. 

Se olisi sitten toisessa päässä keskellä yötä. Monellako on halua ja tarvetta astua maihin Tukholmassa tai Turussa klo 2:30?

 98 
 : Syyskuu 03, 2026, 07:53:17 
Aloittaja Juha Toivonen - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa

Nuo ovat ihan kehittämiskelpoisia ajatuksia, mutta junalauttaa ei taida saada takaisin Turun ja Tukholman välille, ja jos saisi, niin se ei ottaisi matkustajavaunuja koska ne veisi kapasiteettia "arvokkaammalta" rahtiliikenteeltä.
Laivassa on joka tapauksessa hytit ja muut oleskelutilat. Ne junalautat jotka kuljettavat tai kuljettivat ennen vanhaan matkustajavaunuja, ajoivat paljon lyhyempiä reittejä kuten Messinan salmi tai Rödby-Puttgarden, n 1 tunti. Pisin ylitys matkustajajunalautalle taisi olla Trelleborg-Sassnitz, n 3 tuntia.

Muuten kannatan ajatusta että Ruotsiin rakennettaiiin rautatie Kapellskäristä Arlandan lentokentälle jossa se yhtyisi päärataan, niin että laivalta pääsisi junalla suorana Tukholman päärautatieasemalle, ja että laivoja lähtisi muutenkin useammin kuin vain 2 kertaa päivässä.


Näin Varsinais-Suomen liitto suunnittelee "Suomen ja läntisen Euroopan välisten yhteyksien vahvistaminen on Varsinais‑Suomen ja koko Suomen kannalta strateginen kokonaisuus. Tavoitteenamme on, että Suomi kytkeytyy tulevaisuudessa kiinteämmin länteen. Länsiyhteys tiivistää yhteistyötä Pohjolan pääkaupunkien välillä, parantaa Suomen saavutettavuutta ja tukee huoltovarmuutta tilanteessa, jossa Itämeren turvallisuusympäristö ja kansainväliset kuljetusreittimme ovat muutoksessa.

Länteen suuntautuvat yhteydet ovat myös elinkeinoelämän odotuksissa keskeinen kasvun ja kilpailukyvyn edellytys.

Itämeren kiristynyt turvallisuustilanne korostaa uusien logististen yhteyksien tarvetta. Länsiyhteys rakentaa Suomelle vaihtoehtoisia ja täydentää turvallisia kuljetusreittejä Eurooppaan ja maailmalle. Se tukee myös sotilaallisen liikkuvuuden kehittämistä, joka on noussut EU‑rahoituksen painopisteeksi."

https://varsinais-suomi.fi/varsinais-suomi/lansiyhteys/

 99 
 : Syyskuu 03, 2026, 07:11:01 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa
 
Rail Baltica: Baltian maiden yhdistäminen muuhun Eurooppaan suurnopeusjunalla

2/2026 EU konekäännös

"Rail Baltica on Baltian kaikkien aikojen suurin infrastruktuurihanke. Se on rakennettu uusimpien eurooppalaisten standardien mukaisesti, ja se yli kaksinkertaistaa nykyiset huippunopeudet alueella ja sisältää nykyaikaista tekniikkaa, joka on suunniteltu sekä rautateiden henkilö- että tavaraliikenteeseen.

Rautatie kulkee lähes 900 kilometriä Viron, Latvian ja Liettuan kautta ja jatkuu Puolan kautta yhdistäen Baltian maat suoraan muuhun EU:n rautatieverkkoon. Valmistuttuaan se yhdistää suuret kaupungit, kuten Tallinnan, Pärnun, Riian, Panevėžysin, Kaunasin, Vilnan ja Varsovan. Rail Baltica sähköistyy täysin ja lyhentää matka-aikoja puoleen, mikä tekee työmatkoista nopeampia, kestävämpiä ja mukavampia.

Rail Baltican keskeisenä tavoitteena on ottaa käyttöön Euroopan raideleveyden standardi 1435 mm alueella nykyisin käytössä olevan vanhan järjestelmän sijaan. Näin junat voivat kulkea sujuvasti rajojen yli pysähtymättä tai vaihtamatta kalustoa. Hankkeessa rakennetaan uutta infrastruktuuria Baltian maihin ja parannetaan Puolan nykyistä E75-rautatielinjaa.

...

Hankkeen tärkeimmät tekniset parametrit ovat seuraavat:

Baltian maat:Noin 870 km, EU:n raideleveys, nopea tavanomainen rata, jonka suurin nopeus on 249 km/h, kaksiraiteinen, sähköistetty ja varustettu ERTMS L2 -järjestelmällä.

Puola:Noin 375 km, maksiminopeus 160-250 km/h, kaksoisraide, sähköistetty ja varustettu ERTMS L2:lla.

...

Kokonsa ja kustannustensa vuoksi Rail Balticaa rakennetaan vaiheittain Baltian maihin:

Vaihe I:on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2030 mennessä. Tarkoituksena on luoda tärkein pohjoisen ja etelän välinen rautatieyhteys Tallinnan, Laspilsin ja Kaunan välillä Puolan rajalle, ja osa osuuksista alkaa yksiraiteisena. Ensimmäisen vaiheen talousarvio = 15,3 miljardia euroa.

Vaihe II: täydentää koko kaksiraiteisen rautatien ja lisää suorat yhteydet Riikaan, Riian lentoasemalle ja Vilnaan. Toisen vaiheen talousarvio = 8,5 miljardia euroa.

Rail Baltican kokonaisbudjetti Baltian maissa on näin ollen arviolta 23,8 miljardia euroa.

...

Hankkeen tilanne vuoden 2025 loppuun mennessä

Vuoden 2025 loppuun mennessä suuri osa suunnittelutöistä on saatu päätökseen ja rakentaminen on hyvässä vauhdissa sekä Puolassa että Baltian maissa. Useita rataosuuksia ja suuria asemia rakennetaan jo.

Puola:

Suunnittelu on suurelta osin valmis lukuun ottamatta Elk-Trakiski-osuutta (viimeinen jäljellä oleva noin 80 kilometrin osuus, joka yhdistää Liettuan uuteen linjaukseen), jossa suunnittelu on käynnissä ja sen odotetaan valmistuvan vuoteen 2027 mennessä.

Rakennustyöt valmistuvat Varsova-Bialystok-osuudella (noin 170 km) ja alkavat Bialystok-Elk-osuudella (noin 100 km). Hirvi-Trakiski-osiota olisi noudatettava vuodesta 2028 alkaen. Puolalaisten töiden on määrä valmistua vuonna 2030 yhdessä Baltian maiden ensimmäisen vaiheen kanssa.

Baltian maat:

Noin puolet päälinjan suunnittelusta on valmis. Suunnitteluosuudet Tallinna–Parnu (EE), Salaspils–Misa–LT-raja (LV) ja Kaunas–Panevezys (LT) on saatu valmiiksi, ja loput osat ovat käynnissä, ja ne on määrä saada valmiiksi vuoteen 2028/29 mennessä.

Kaikissa kolmessa jäsenvaltiossa on aloitettu laajat päälinjan työt, jotka ovat käynnissä: Tallinna–Parnu-osuus (EE) (noin 140 km), Misa–LT-rajaosuus (LV) (noin 60 km) ja Kaunas–Panevezys-osuus, mukaan lukien Neris-joen silta (LT) (noin 100 km), ja muut osuudet seuraavat pian perässä. Töiden loppuunsaattamista jatketaan Ulemisten (EE), Riian keskusaseman ja Riian lentoaseman asemien (LV) terminaaleissa/asemilla.

Tavoitteena on saada Rail Baltica -hankkeen ensimmäisen vaiheen työt päätökseen vuoteen 2030 mennessä ja avata 1 435 mm raideleveyden pohjoinen–etelä-rautatieyhteys Baltian maiden ja Puolan välillä reitillä Tallinna–Salaspils–Kaunas–Varsova."

Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto (CINEA), joka perustettiin virallisesti 15. helmikuuta 2021, aloitti toimintansa 1. huhtikuuta 2021 pannakseen täytäntöön osia tietyistä EU:n ohjelmista.

https://cinea.ec.europa.eu/featured-projects/rail-baltica-connecting-baltic-states-rest-europe-high-speed-train_en?prefLang=fi&etrans=fi

 100 
 : Syyskuu 03, 2026, 06:59:52 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa
 
Itäradan yleissuunnitelma täydessä vauhdissa – paikallistieto arvossaan

2.9.2026

"Itäradan yleissuunnitelma käynnistyi kuluvan vuoden keväällä, ja sen on määrä valmistua loppuvuodesta 2028. Yleissuunnitelmavaiheen aikana radan sijainti tarkentuu noin 200 metriä leveäksi maastokäytäväksi, jonka sisään lopullinen ratalinjaus myöhemmin sijoittuu.

Yleissuunnitelmavaihe on tärkeä hetki vaikuttaa, korostaa Itäradan suunnittelujohtaja Minna Weurlander.

”Määrittelemme nyt radan likimääräisen paikan ja teemme ratkaisuja, jotka ohjaavat myöhempää suunnittelua. Tässä vaiheessa linjaukseen voidaan vielä tehdä muutoksia. Pitää muistaa, että rata on todella jäykkä. Jos sitä siirretään sata metriä esimerkiksi jonkin kohteen kiertämiseksi, vaikutus ulottuu kilometrien päähän. Seuraavassa vaiheessa, eli ratasuunnittelussa, liikkumavara on jo paljon pienempi.”"

https://www.itarata.fi/itaradan-yleissuunnitelma-taydessa-vauhdissa-paikallistieto-arvossaan/

Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2026 Resiina