Tuoreimmat viestit  | 
Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
 91 
 : Marraskuu 15, 2026, 19:24:49 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"We Should Be Closer Together" The Supremes 1976 Motown Records säv. B.Holland/J.Bradford/F.Gorman/B.Gaines.

 92 
 : Marraskuu 15, 2026, 18:05:08 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Just My Way Of Loving You" Garland Green 1971 Cotillion Rec. säv.Johnny Moore/Jack Daniels/Garland Green.

 93 
 : Marraskuu 15, 2026, 16:48:25 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Can I Change My Mind" Tyrone Davis 1969 Brunswick Records säv. B.Despenza/C.Wolfolk.

 94 
 : Marraskuu 15, 2026, 15:06:49 
Aloittaja Juha Toivonen - Uusimman viestin kirjoitti Arto Papunen
Ehkä juu kolmen maan rautatietahot eivät aina ole olleet niin yhteistyön puolella.

Mutta myös, että onko esimerkiksi Virossa millaiset kustannukset rautateille verrattuna Suomeen. Mitkä on esimerkiksi ratamaksut, toisaalta ollaanko siellä (ja Latviassa ja Liettuassa) oltu niin Venäjän liikenteen dominoimana, että kotimaan kuljetuksia ei nähty niin järkeväksi kehittää. Toisaalta eikö nyt ole kohta sähkörataa Tallinnasta Tarttoon ja Narvaan. Missä on tavaraliikenteen sähköveturit? Toisaalta eikö Liettuan LTG laajentunut Latviaan ja Viroonkin ja Latvian LDZ Viroon. LTG:hän hankkimassa niitä Eurodualeja, missä sähkö ja diesel samassa. Voisiko jollain sellaisella saada Liettuan ja Viron välille tehokkaampaa (=halvempaa logistiikkaa). Toki ne veturit taidettiin ensisijaisesti pistää Klaipedan liikenteeseen.
Ja ajellaanko Baltiassa vielä osittain kahden hengen voimin kun huomasin jonkun uutisen joskus, että C30-M veturiin sallittiin yksinajo Operaililla.

Mutta mielenkiintoista myös kun Rail Baltica joskus tulee niin miten tavaraliikennettä tuolla pyöritetään (=minkä firmojen toimesta)

 95 
 : Marraskuu 15, 2026, 13:35:15 
Aloittaja Lauri Rantala - Uusimman viestin kirjoitti Tuukka Varjoranta
Tässä vielä tuoreimmat havainnekuvat vaunusta Stadlerin tämän viikkoisessa tiedotteessa: Lehdistötiedote

 96 
 : Marraskuu 15, 2026, 13:31:58 
Aloittaja Eljas Pölhö - Uusimman viestin kirjoitti Eljas Pölhö
Venejän armeija halusi tarkat tiedot Suomen yksityisistä rautateistä ja esitti lisäksi erinäisiä vaatimuksia niiden suhteen. Vuosilta 1912-1916 on vastauksia jotain kolmisensataa sivua koskien vetureita, vaunuja, ratalinjoja, siltoja, vedenottopaikkoja, liikennesuoritteita yms. Vaatimukset koskivat lähinnä leveäraiteisten muuttamista venäläisille "normaalijunille" sopiviksi eli sotilasjuna = O-sarjan veturi+40 vaunua. Joitakin kapearaiteisia pyydettiin leventämään, esim Hyvinkään Pyhäjärven rautatie. Lisäksi kaikki sekä leveäraiteiset että kapearaiteiset rautatiet joutuivat laatimaan "maksimiaikataulun" eli niin monta junaa kuin rata pystyi läpäisemään vuorokaudessa ottaen huomioon oman kaluston määrän. Haminan rautatie lisäksi myös siten, että sai vetureita ja vaunuja Suomen Valtionrautateiltä.

Laitan tähän ketjuun esimerkinomaisesti joitakin ratoihin liittyviä vastaustietoja.

Aloitetaan vaikka alustavalla laskelmalla mitä Haminan rautatiellä olisi muutettava venäläisten normaalijunien kulun mahdollistamiseksi.

 97 
 : Marraskuu 15, 2026, 12:28:27 
Aloittaja Lauri Rantala - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa
 
Stadlerin Tango Nordic selviytyy Helsingin talvesta ja tiukoista mutkista

13.11.2026 Google konekäännös

"Stadler on allekirjoittanut sopimuksen 63 Tango Nordic -tyyppisen raitiovaunun toimittamisesta pääkaupunkiseudulle. Lisäoptioilla 120 kulkuneuvon tilaus voi kasvaa 183 raitiovaunuun. Ensimmäiset toimitukset koekäyttöön on suunniteltu vuoden 2029 puoliväliin.

Sopimus Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa allekirjoitettiin 11.11.2026 palkinnon julkistamisen jälkeen lokakuussa 2025. Kyseessä on Stadlerin ensimmäinen raitiovaunutilaus Suomessa.

Tilaus myötävaikuttaa kulkuneuvokannan uudistamiseen ja tukee pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen laajentamista. Se sisältää myös teknisen tuen, varaosatoimituksen ja paikallisen varaosavaraston yli 30 vuoden ajan.

Mukautettu kylmälle ja jäälle

Tango Nordic perustuu Stadlerin olemassa olevaan Tango-alustaan, jota kehitetään edelleen Helsingin kaupunkiliikenteeseen ja pohjoismaisiin talviolosuhteisiin. Vaatimukset toiminnalle äärimmäisessä kylmässä ja jään muodostuessa vaikuttavat sekä elektroniikkaan että mekaanisiin komponentteihin. Erityistä huomiota kiinnitetään teleihin ja jousitukseen.

Kolmiosaiset raitiovaunut ovat suunnittelusta riippuen 31-34 metriä pitkiä ja 2,4 metriä leveitä. Ne on sovitettu Helsingin rataverkkoon metrin raideleveydellä.

Sisustus voidaan suunnitella erilaisten liikennetarpeiden mukaan. kulkuneuvoihin tulee 70–90 istumapaikkaa, kaksi pyörätuolipaikkaa sekä isompi tila muun muassa lastenvaunuille ja matkatavaroille. Jatkuva matala lattia tarjoaa portaaton kulkua koko vaunun varrella.

Suunnittelu on kehitetty yhdessä Design Studio Aivan kanssa pääkaupunkiseudun arkkitehtuuriin ja visuaaliseen identiteettiin perustuen.

Kääntyvät telit ja talteen otettu jarruenergia

Raitiovaunut on varustettu neljällä vedettävällä, kääntyvällä telillä, joissa on jäykät pyöräakselit. Nivellettyjen telirunkojen pitäisi auttaa pyörätelineiden noudattamaan telan geometriaa myös ahtaissa kaarteissa.

Stadlerin mukaan rakenteen pitäisi tarjota hiljaisempi ajo ja vähentää telien kulumista.

Jarrutusenergia on otettava talteen, varastoitava tilapäisesti ja käytettävä kiihdytyksen aikana. Yhdessä telirakenteen kanssa teknologian pitäisi osaltaan alentaa energian käyttöä ja käyttökustannuksia kulkuneuvon elinkaaren aikana.

Valmistettu Puolassa

Raitiovaunut rakennetaan Stadlerin tehtaalla Siedlcessä Puolassa. Ensimmäiset kulkuneuvot koekäyttöön on tarkoitus toimittaa vuoden 2029 puolivälissä.

Stadler on yhtiön mukaan toimittanut Suomeen aiemmin yli 120 Flirt-junaa ja veturia. Yrityksellä on maassa neljä palvelupistettä, jotka ovat osa sen pohjoismaista palveluorganisaatiota."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20261113/19199/stadlers-tango-nordic-ska-klara-helsingfors-vinter-och-snava-kurvor

 98 
 : Marraskuu 15, 2026, 11:51:30 
Aloittaja Juha Toivonen - Uusimman viestin kirjoitti Juha Toivonen
Toimivan junalautan rakentaminen, tai sellaisen toteuttamisen jo olemassa olevaa RoRo-lauttaa muokkaamalla ei ole kovinkaan kummoinen ongelma. Uusi on aina uusi, mutta se saattaa aiheuttaa taloudellisen riskin huomattavan kasvamisen varustamolle. Nykyoloissa uusi ei välttämättä ole se kaikkein miellyttävin/paras vaihtoehto? Etenkin kun kyse olisi uuden hankkeen pilottijaksosta.

Jälkimmäiseen vaihtoehtoon puolestaan tarvitaan lastikapasiteetiltaan sopivan kokoinen hyväkuntoinen RoRo-alus kuljetustarpeeseen nähden, joka muutetaan ja modernisoidaan jollakin korjaustelakalla uuteen käyttöön, ja jonka alempi rekkakansi varustetaan riittävällä raiteistolla. Nykyaikana muutos voidaan jopa tehdä niin, että raiteistolla varustettava   kansi kykenee muutoksen jälkeenkin, yhä palvelemaan tarvittaessa täysimääräisesti myös kumipyörä rahtiliikennettä. 200-400 matkustajapaikkaa perustason palveluineen, ajoneuvojen kuljettajia ja mahdollisia  satunnaisia automatkustajia varten. Tällainen rakennekonstruktio mahdollistaa varsin tehokkaan ja monimuotoisen rahtisuunnittelun, eikä sido kyseistä alusta vain yhteen kuljetustehtävään.

Ilmeisesti osaltaan tällaista kehitystä on haitannut juuri Rail Baltica. Tarkemmin sanottuna suuret odotukset sen nopean toteutumisen ja valmistuvan radan suorituskyvyn suhteen. Alkuperäinen suunnitelma kaikkine visioineen lupasi lähes kuun taivaalta ja mansikat pelloilta. Vanhaa 1520 rataverkkoa ei ole kehitetty Baltian läpi kulkevana rahtikäytävänä, vaikka sitä voitaisiin suhteellisen helposti käyttää juuri nimenomaan rahdin kuljettamiseen.

Toki hukkakilometrejäkin tulisi, sillä 1520-rataverkko ei läpi-Baltian kuljetuksissa ole se kaikkein suorin vaihtoehto. Oma lukunsa edellisessä ja sen onnistumisessa on toki myöskin se, kuinka hyvin kolmen Baltian maan poliitikkojen, sekä liikenne- ja rautatieviranomaisten keskinäinen yhteistyö sujuu. Tämän asian suhteen on ilmeisesti ollut ongelmia, ainakin Rail Baltican rakentamisen kohdalla? Tänä vuonna Rail Balticalla piti olla valmista, vaan ei ole. Eikä ole vielä seuraavankaan etapin, eli vuoden 2030 aikana. Nyt siis mennään uudella väljällä lupauksella vuodesta 2034, mutta...

Jatkorahoitus yhä edelleen iso kysymysmerkki. Ellei EU myönnä riittävästi lisää rahaa hankkeeseen, ei vuosi 2034 tee ketään tai mitään autuaaksi. Miten Saksan ja Tanskan välinen rautatietunneli vaikuttaa EU:n tarjoamaan osarahoitukseen, josta nämä molemmat suuret raideliikenneprojektit osin kilpailevat keskenään, juuri rahoituksen osalta? Toinen suuri kysymys on vielä Baltian maiden maakohtaiset rahoituskyvyt ja osin -halutkin. Niitäkin pitäisi kiireesti löytyä, jos vuosi 2034 on ehdoton takaraja hankkeen valmistumiselle. Rail Baltican jatkuva viivästyminen torppaa edelleen myös Helsinki - Tallinna tunnelin tulevaisuutta. Ja kun sen rakentamisen mahdollinen aloitus/toteutuminen siirtyy, kasvavat myös rakennuskustannukset tulevaisuudessa. Tällaisella seikalla on yleensä varsin ikävä taipumus karsia jättihankkeen rahoituksen mahdollistumista.

 99 
 : Marraskuu 15, 2026, 08:20:40 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa
 
Nurminen Logisticsin Italia–Ruotsi-junapalvelu kilpailee Assosvezia Sustainability Award 2026 -palkinnosta

10.11.2026

"Nurminen Logisticsin Italian ja Ruotsin välinen junapalvelu on mukana kilpailemassa Assosvezia Sustainability Award 2026 -palkinnosta. Palvelu auttaa yrityksiä vähentämään kuljetusten päästöjä ja tukee samalla kansainvälisten toimitusketjujen tehokkuutta.

Italia-Ruotsi kauppakamarin, Assosvezian, järjestämä kilpailu nostaa esiin yritysten vastuullisuustyötä. Nurminen Logistics osallistuu kilpailuun Italian ja Ruotsin välisellä junapalvelullaan. Kilpailutyön nimi on Sustainable Freight, Shared Benefits – Connecting Italy and Sweden by Rail.

Vähäpäästöisempiä kuljetuksia yritysten arjen tarpeisiin

Tavaravirtojen siirtäminen maanteiltä raiteille tarjoaa yrityksille konkreettisen tavan vähentää kuljetusten päästöjä. Nurminen Logisticsin Italia–Ruotsi-junapalvelu tarjoaa kaksi aikataulutettua lähtöä viikossa kumpaankin suuntaan, nouto- ja jakelukuljetukset sekä yhden paikallisen yhteyshenkilön koko kuljetuksen ajaksi.

Palvelu tuo rautatiekuljetukset erikokoisten yritysten saataville yksittäisistä lavoista täysiin konttikuormiin. Jatkoyhteydet Italiasta ja Ruotsista avaavat asiakkaille pääsyn myös muille markkinoille. Jatkoyhteydet Italiasta ja Ruotsista avaavat asiakkaille pääsyn myös muille markkinoille.

Palvelu osoittaa, miten kuljetuspäästöjen vähentäminen ja liiketoiminnan arjen tarpeisiin vastaaminen voivat kulkea käsi kädessä.

Yleisöäänestys on avoinna 13. marraskuuta asti

Yleisöäänestyksen osuus kilpailun lopputuloksesta on 30 prosenttia. Äänestäjät valitsevat kilpailutöistä viisi suosikkiaan.

Nurminen Logisticsin kilpailutyö löytyy nimellä Sustainable Freight, Shared Benefits – Connecting Italy and Sweden by Rail.

Äänestys päättyy 13.11.2026."

https://www.nurminenlogistics.com/fi/newsroom/nurminen-logisticsin-italia-ruotsi-junapalvelu-kilpailee-assosvezia-sustainability-award

 100 
 : Marraskuu 15, 2026, 03:27:54 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
Juuri niin kuin aiemmin sanoin tuo "Anacostia" On aivan upea huippu bändi

Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2026 Resiina