Paljonko Keski-Euroopan rahdista kulkee konteissa? Käsittääkseni hyvin pieni määrä, koska kontit ovat lyhyillä mantereen sisäisillä reiteillä kankea ja kallis järjestelmä verrattuna vaikkapa irtoperävaunuun verrattuna.

Et ymmärtänyt mun logiikkaa. Konttivaunujen telejä ei tarvitse vaihtaa, vaan kun raideleveys vaihtuu niin kontti nostetaan vaunusta toiseen.
Suomesta lähtevät konttilaivat kulkevat vain pitkiä matkoja Atlantin satamiin eikä niistä ole hyötyä keski-Eurooppaan suuntautuville kuljetuksille. Junalautta tai autolautta joka pystyy ottamaan irtokontteja Helsingistä Tallinnaan olisi siksi tarpeen kun RailBaltica valmistuu.

Konttiliikenteen virrat ovat niin ohuita, että varmaan siinä syy. Kulkee meillä konttijunia esimerkiksi Rautaruukilta Vuosaareen kun vedetään kokojunana.

Toinen hyvä esimerkki on Suolahdesta lähtevät Valtrat tai Iisalamesta lähtevät Ponsset. Saadaan riittävä määrä tavaraa kyytiin ja määränpää on Vuosaaren satama niin kannattaa kuljettaa junalla. Yksi esimerkki vielä polttonesteiden kuljetukset Varkauteen.

 
Kokojunat ja suuret voluumit lienee syynä raakapuun kuljetuksissa. Monessa paikassa myös kuormaus tapahtuu autojen nostureilla siis kuskien toimesta. Isommissa terminaaleissa sitten erillisiä koneita kuormaamassa.

Konttiliikenteessä ei olisi tällaista. Konttia ei junasta saa alas konttiauton omin voimin vaan vaatisi infraa. Jos taas keskitettäisiin suuremmille asemille niin kasvaa kumipyörillä ajomatka.

Muutoinkin sisämaassa volyymit on konttikuljetuksissa pienet ja valtaosa ajetaan satamista etelän logistiikkakeskuksiin Keravalle, Mäntsälään, Hyvinkäälle jne. Matkat on siis vain kymmeniä kilometretjä satamassta.

Jotain tarttisi tehdä siihen että rautatieliikenteestä saataisiin taas kannattavaa. Luulisi että sähköllä vedetyt rekkajunat kannattaisivat nykyisillä polttoaineen hinnoilla ja luulisi myös että konttien kuljettaminen junalla olisi kannattavampaa pitkiä matkoja. Erikoista että raakapuu kulkee vielä junalla, luulisi senkin olevan yhtä halpaa kuljettaa rekalla kuin muutkin tavarat.

Sen verran kyllä silti ihmettelen tuota Rainerin logiikkaa että miksi ihmeessä kontteja pitäisi kuljettaa junalautoilla telinvaihtoineen kun nykyään satamalogistiikkaa on kehitetty niin että junat voivat kuljettaa kontit satamaan, satamasta laivalla toiseen satamaan ja sieltä taas junalla eteenpäin. Raideleveyskin voi vaihtua tuossa ihan huomaamatta.

Ylöjärvellä ratikkakävely 1.4.

"Tampereen kaupunki, Ylöjärven kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy järjestävät kaikille avoimet ohjatun kävelykierroksen Ylöjärven Soppeenmäessä 1.4.2026. Kävelyllä tutustutaan raitiotiesuunnitelmiin paikan päällä asiantuntijoiden kanssa. Saatua palautetta hyödynnetään suunnitelmien jatkokehittämisessä.

Kävelylle kannattaa pukeutua sään mukaisin varustein. Kävelyille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen"

Juu ei. Turun tunnin junaakaan rakennettaisi jos kannattavuus olisi jokin mittari.


Huoltovarmuus ja sotilaalliset tarpeet ovat yksi peruste väylien kunnossapitämiselle. Mierontie ei vaan täytä sitäkään vaatimusta.

Yleistasolla täytyy muistaa että selvityksissä jonkin infrahankkeen rahallisesti kannattamattomaksi toteaminen ei aina automaattisesti tarkoita että kohdetta ei rakenneta. Suomen rataverkko olisi aika erilainen jos vain kannattavimmat rataosat olisi pidetty kunnossa ja muut lakkautettu heti kun mennään vähänkään miinukselle. Parkano-Niinisalo on tästä yksi esimerkki. Sotajunat eivät lähtökohtaisesti ole kannattavaa liikennettä, mutta silti rata pidetty liikennöitävässä kunnossa.

Minä en usko 40 vuotta liikenteeltä suljettujen osuuksien olevan paremmassa kunnossa. Siis Ruosniemi-Kankaanpää, käytännössä Niinisaloon saakka ja Aitoneva-Haapamäki. Jo Haapamäki-Virrat-museoliikenteen lopulla (1990-1995) ainakin Kotalan tienoilla oli painuvia vesistöpenkereitä ja nyt kun 30 vuoteen ei ole tapahtunut muuta kuin ehkä vesakoiden raivausta, ei kunto ole ainakaan parantunut. Ratalinja on lisäksi fyysisesti poikki jo varmaan kymmenestä kohdasta eli resiinallakaan ei pääse ilman kantamista läpi.

 
Lasten luomaa väliaikaista taidetta Ratikkatyömaalle

16.3.2026

"Ratikan taide -ohjelma tuo kaksi väliaikaista taideteosta rakenteilla olevan Tampereen Ratikan Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien varrelle. Teosten luomisesta vastaavat taiteilija Anu-Riikka Lampisen johdolla lapsiryhmät Pirkkalan Pereen ja Pakkalanlyhdyn päiväkodeista sekä Tampereella Hatanpään koulusta.

Lampinen ohjaa maaliskuun aikana päiväkodeissa ja koulussa neljä lasten taidetyöpajaa. Työpajoissa lapset työskentelevät taiteilijan suunnittelemien työkone- ja luontoteemaisten muotosabluunoiden ja ennalta määritellyn väripaletin avulla. Lapset yhdistelevät muotoja vapaasti ja luovat niistä uusia mielikuvituksellisia hahmoja; päiväkotiryhmät keskittyvät työkoneisiin ja koululaiset luontoteemaan.

– Lasten tapa nähdä maailma on rajattoman mielikuvituksellinen. On hienoa saada tuoda tämä näkökulma osaksi työmaaympäristöä ja antaa lapsille kokemus siitä, että heidän luomansa hahmot saavat näkyä kaupunkitilassa, Anu-Riikka Lampinen kertoo."

https://pirkkalalinnainmaa.fi/lasten-luomaa-valiaikaista-taidetta-ratikkatyomaalle/

"Trying To Love Two" William Bell 1976 Mercury Records s. W.Bell/P.Mitchell.