"One Beautiful Day" Ecstasy,Passion & Pain 1975 Parlophone/Warner Rec.säv. Lyric/Mystro.

"Beginning Of The End" The Younghearts 1967 säv.B.Paige

"Rings" Cymarron 1971 Entrance/CBS Records säv.E.Reeves/A.Harvey.

"Shoes" Bobby Bland 1967 Duke Rec. s. Malone.

Korjasin tuo luvun oikeaksi jo lisäsin linkin ja niiden lähde on Liikenne ja viestintäministeriö.

Oliko normaalia raideleveyttä jossain kaupassa punalaputettuina tuotteina, vai mistä löysit tiedon 3,5 miljardin euron riittävyydestä koko Suomen rataverkon kaventamiseen?

Ainakin Tekniikka & Talouden toukokuussa 2025 julkaistussa jutussa kerrotaan rataverkkomme kaventamisen maksavan yli kymmenen miljardia:
"Koko Suomen keskeisten ratojen muutostyöt maksaisivat karkean arvion mukaan 10-12 miljardia euroa.

Summaa voi suhteuttaa paljon esillä olleeseen Helsingin ja Turun väliseen Länsirataan. Sen kustannusarvio on noin 3 miljardia euroa. 10 miljardilla Suomi saisi nopeat radat Helsingistä länteen, pohjoiseen ja itään."

On kieltämättä hieman puuduttavaa oikoa selkeästi virheellisiä väittämiäsi kerrasta toiseen. Mutta kun näissä esittämisssäsi kustannuksissa on desimaali lähes poikkeuksetta puolisen pykälää pielessä, niin koen suorastaan kansalaisvelvollisuudeksi korjata näinkin pahasti päin prinkkalaa olevia höpinöitäsi, jotta vääriä tietoja ei aleta edes epähuomioissa toistaa totuutena.

Samma på selkofinska: Suomen rataverkkoa ei tulla kaventamaan koko maan osalta 1435-milliseksi lähivuosikymmenten aikana.

Koko Suomen raidemuutossuunnitelma on viimeksi tehty LVM:llä 2023 ja hinnaksi saatiin arviolta 5,5 miljardia koko Suomen rataverkon muuttamiseen. Ja tästä 30 % CEF tukea eu:lta. Ja kolmen vuoden projekti aikana pitäisi maksaa siis 1200 miljoonaa per vuosi.

Tähän ei tietysti kuulu yksityiset ratapihat eikä kalustomuutokset.

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/697c1f25-332b-40ed-9d61-ce3e801e051c/073c1b82-40a1-45df-93d6-3301a88b778e/RAPORTTI_20230412070136.PDF

Pääkirjoitus: Miljardeille löytyy Suomessa parempaakin käyttöä kuin raideleveyden kaventaminen

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/5e12b632-6a64-4044-a5b8-508ac9ce069c?ref=newsletter%3A87ce&utm_source=Postiviidakko&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Aamukirje

Juttu tilaajille, mutta lyhyesti:

Viron infrahankkeet, [kuten Rail Baltica] ovat suuria ja kunnianhimoisia. Samalla ne tuovat konkreettista hyötyä tavallisten ihmisten elämään, kun matkustaminen muuttuu nopeammaksi ja turvallisemmaksi. Myös elinkeinoelämä hyötyy, kun tavara liikkuu entistä paremmin.

Samaan aikaan Suomessa käydään keskustelua siitä, pitäisikö Venäjän keisarikunnan ajalta periytyvää raideleveyttä kaventaa 89 millimetrillä vastaamaan eurooppalaista standardia.

Hintalappu raideleveyden muuttamiselle pelkästään Pohjois-Suomessa olisi yli kolme miljardia euroa. Koko maan mittaluokassa puhutaan kymmenistä miljardeista. Sen päälle junakalustoakin pitäisi uusia.

Raideleveyden kaventaminen itsessään ei lisää matkustusturvallisuutta tai nopeuta matkantekoa Suomen sisällä, mutta ymmärrettävästi Euroopan ja Pohjoismaiden tasolla yhtenäisestä raideleveydestä olisi hyötyjä – varsinkin kriisitilanteessa.

Jos Suomessa ryhdytään joskus rakentamaan EU:n haluamia eurooppalaisen standardileveyden rautateitä, tulisi niiden tuoda merkittäviä hyötyjä suomalaisille ihmisille ja yrityksille. Rahoituskin pitäisi tulla pääosin EU:lta. Rail Baltican osalta arvioidaan, että EU kattaisi jopa 85 prosenttia kustannuksista. Muussa tapauksessa kymmenille miljardeille löytyy Suomesta parempiakin käyttökohteita.

 
Pirkkalan joukkoliikenne menee vuonna 2028 täysin uusiksi – Kysyimme, mitä muutokset tarkoittavat

28.9.2026

"Suunnitelmaluonnoksesta jätetiin yli neljätuhatta palautetta.

PIRKKALAN joukkoliikenteessä koittaa lähivuosina suuri muutos, kun kunnassa siirrytään kiskojen aikakauteen. Raitiotieliikenteen Partolaan on määrä käynnistyä elokuussa 2028.

Tampereen seudun joukkoliikenne (Nysse) valmistautuu historialliseen uudistukseen Linjasto 2028 -hankkeella. Projektissa määritellään, miten joukkoliikenne Tampereella ja sen lähikunnissa toimii elokuusta 2028 alkaen.

Suunnittelu koskee koko Nysse-aluetta, mutta alkuvaiheessa painotus on Pirkkalassa, Tampereella ja Pohjois-Lempäälässä.

Ensimmäinen suunnitelmaluonnos julkaistiin syyskuun alussa, ja siitä kerättiin palautetta noin kahden viikon ajan.

Luonnoksen perusteella pirkkalalaisten totuttuihin joukkoliikennereitteihin onkin tiedossa monenlaisia mullistuksia.

RATIKKALIIKENTEEN käynnistyminen tarkoittaa sitä, että matka Tampereelle taittuu useista kunnan kolkista kahdella kulkuvälineellä.

– Pirkkalassa isoja muutoksia on varmasti raitiotieliikenteen käynnistyminen Partolaan. Sen lisäksi on liityntälinjoja, joilla liikennettä syötetään asuinalueilta ratikkapysäkille Partolaan. Matka jatkuu vaihdolla Tampereen keskustaa kohti, Nyssen joukkoliikennesuunnittelija Leena Huhtala kertoo.

Liityntälinjoja on Pirkkalassa kaavailtu kulkemaan esimerkiksi Nuolialasta, Pereeltä, Killosta, Haikasta, Rantaniitystä ja Takamaalta."

https://pirkkalainen.fi/2026/09/28/pirkkalan-joukkoliikenne-menee-vuonna-2028-taysin-uusiksi-kysyimme-mita-muutokset-tarkoittavat/

 
Fehmarninbeltin tunneli saavuttaa ensimmäisen kilometrinsä.

28.9.2026 Google konekäännös

"Fehmarninsalmen tunnelin neljäs tunneli-elementti on nyt upotettu tunnelikuiluun Lollandin eteläpuolella. Tämä tarkoittaa, että Tanskan ja Saksan välisen 18 kilometriä pitkän upotettavan tunnelin ensimmäiset lähes 900 metriä ovat paikoillaan.

Nämä 217 metriä pitkät ja yli 73 500 tonnia painavat elementit kuljetetaan Rødbyhavnissa sijaitsevan tunnelitehtaan työsatamasta upotusalueelle hinaajien ja erityisen IVY-aluksen avulla. Tämän jälkeen kukin elementti asetetaan erittäin tarkasti tunnelikuiluun ja liitetään jo valmiina olevaan tunneliosuuteen.

Fehmarninsalmen tunneli koostuu 79 vakioelementistä ja 10 lyhyemmästä erikoiselementistä, joissa on tekninen tila (niin kutsuttu kellariosa). Kun neljäs elementti on saatu paikoilleen, vuorossa on tunnelin ensimmäinen erikoiselementti, joka on kooltaan nelikerroksisen rakennuksen luokkaa.

”Kun olimme laskeneet ensimmäiset elementit merenpohjaan, oli tärkeää osoittaa, että kalusto, menetelmät ja yhteistyö toimivat käytännössä. Jokainen työvaihe on edelleen teknisesti vaativa, mutta koemme olevamme hyvin valmistautuneita seuraavaan suureen tehtävään eli ensimmäisen teknisellä tilalla varustetun erikoiselementin upottamiseen”, sanoo Sund & Bæltin sopimusjohtajan sijainen Lasse Vester.

Erikoiselementit sijoitetaan noin kahden kilometrin välein. Niiden teknisissä tiloissa sijaitsevat muun muassa tunnelin tekniset laitteistot, ja tieosuudella on pysähtymispaikka, jossa huoltoajoneuvo voi pysähtyä estämättä moottoritieliikennettä.

Fehmarninbeltin kiinteä yhteys tulee olemaan keskeinen osa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) Scan-Med-käytävää, joka yhdistää Euroopan tiiviimmin toisiinsa Maltalta etelässä aina Suomeen pohjoisessa. Siksi jokainen tunneli-elementti on nimetty käytävän varrella sijaitsevan kaupungin mukaan."

https://femern.com/press/news/the-fehmarnbelt-tunnel-is-approaching-its-first-kilometre/