Toisaalta jos niitä välipysähdyksiä olisi jossain Ii, Kuivaniemi, Simo niin olisi hyvä yhteys aamulla noista paikoista Ouluun (ja siitä muualle9 tai illalla takaisin.

Tarkastelen tätä tärkeää asiaa ja toivottavaa liikenteen menestystä yleistasolla olenhan itse kaukana. Liikenne alkoi sekavien ja yleisölle hyvin epäselvien vaiheiden kautta. Samalle yleisölle on  tuoreestikin vahvistunut käsitys kiskoliikenteen mielivaltaisesta "dynaamisesta" hinnoittelusta.

Tarjoajat ilmeisesti kuvittelevat että liikennevirta käynnistyy ilman että Pohjois-Suomen kunnat, sen matkailun tukiyhteisöt ja yritykset organisoisivat palveluja ja mainostaisivat matkapaketteja ja -palveluja, järjestäisivät kampanjoita ym.
Vertailukelpoinen saamattomuudella toteutunut fiasko oli Tampereen lentotouhuilu. Ensin saatiin Ryanairin mittavat yhteydet, mutta Tampereelle Ryanairilla tulleet matkailijat jäivät perillä oman onnensa nojaan - vain ylihintaisia hotellihuoneita ja reavintolaryyppäystä oli tarjonnassa. Niinpä Ryanair lopetti.
Sitten pitkällä viiveellä saatiin AirBaltic -yhteyksiä. Palveluita ei kukaan miettinyt. Nyt AirBalticin pohja on pettämässä, joten sekin kutistuu. Aktiivisuutta kaupungilla oli vain Lentoradan haittaamiseen.

Myönteisenä esimerkkinä esittäisin muinaisen Finnjetin. Sen liikenne oli huippumenestys, koska vaivauduttiin valjastamaan koko Länsi-Euroopan matkailuväki ja -toimistot tarjoamaan aktiivisesti matkapaketteja ja matkustajakohtaisesti räätälöityjä matkoja - rehellisiä matkoja eikä ryyppyristeilyjä. Jopa Walesin Swanseassa matkatoimisto teki alttiisti ja osaavasti minulle räätälöidyn matkan perille asti Helsinkiin.
Valitettavasti polttoainekriisi supisti Finnjetin matkailijavirran lähinnä Pohjois-Saksan ja Suomen väliseksi.

Kotityöt pitää tehdä jotta menestystä sopii aikanaan odottaa. Oululla olisi nyt paikka osoittaa organisointitaitonsa

"Help(Somebody Please)" The O'Jays 1978 Sony Music säv. E.Levert/R.Dukes.

Toivottavasti Vorgin ylläpito ja Resiina-lehden toimitus ovat valmistautuneet Väyläviraston sensuurin iskuun, koska kummassakin on vuoden-parin sisään käsitelty nyt kriittiseksi muodustuneita aiheita, kuten Pasilan kaasulaitos 1924-1925 (kuva 1) ja Suomen ratojen sähköistyssuunnitelmat 1905-1925 (kuva 2).

Vanhimmat eteeni tulleet kielletyt paperit ovat nyt Ratajaksoille saapuneet kirjeet 1889 (kuva 3)

Veturien ja vaunujen hankintasopimukset on nyt salattu myös vuosilta 1892-1898 (huomaa vuodet).

SUURTA HUIJAUSTA on ilmoittaa kielto alkaneeksi dokumentin luomisvuonna (1889 tay 1905 ym.) koska salaus on tehty 2026, jolloin vanhimmat dokumentit olivat olleet vapaasti tutkittavissa jo yli 100 vuotta.

Onkohan ratapihakaavioiden sensoreilta unohtunut, että venäläinen mittausvaunu on käynyt lukuisia kertoja Suomen rataverkon läpi ja pyynnöstä toimitettiin isojen ratapihojen liikennöintisäännöt ja raidekaaviot (esimerkki 4). Vielä 1980-luvulla suomettuminen oli voimissaan eli ainakin sitä vanhemman aineiston salaaminen on yhtä tyhjän kanssa.

Ruokahalu kasvaa syödessä ja nyt Väylävirasto pyrkii estämään myös muiden maiden rautatiehistorian tutkimisen. Esimerkiksi neljä kansiöllista Itä-Karjalaa eli Syväri-Äänislinna-Karhumäki-alue (kuva 5 on näistä 1 esimerkki).

Onko Venäjä pyytänyt salausta vai onko pöytälaatikosta lötynyt Andrei Ždanov'in määräykset 1944-1947 (Valvontakomission pj)? Onka Väylävirasto sellainen taho, että se voi kieltää yli 80 vuotta vanhoja ulkomailla sijaitsevien ratojen dokumenttejä? Epäilen suuresti, että virasto on ylittänyt valtansa.

Melkoisen äkkiä katosi uutuuden viehätys tuolta rataosalta! 10 matkustajaa ja IC runko vetureineen? Ei todellakaan mikään bisnes.

Veikkaanpa, jotta hyvin harvassa ovat ne  molempien maiden "etelän matkustajat", ynnä kauttakulkevat turistit , jotka valitsevat junan vaihtoehdokseen Suomi - Ruotsi matkalleen. Valtaosa tuosta liikenteestä ei kohdistu Pohjois-Suomi - Pohjois-Ruotsi välille. Eteläisillä alueilla molempien maiden välillä ovat niin Lauttaliikenne, kuin myös lentoliikenne se nopeampi ja osin mukavampikin vaihtoehto. Junalipun hinta tulisi olla suorastaan naurettavan halpa, jotta se houkuttelisi vaihtoehtoiseen matkustukseen junaa käyttäen.

"Sitten juna lähtee matkaan. Olen vaunussani yksin. Kohta konduktööri kertookin, että matkustajia on nyt vain kymmenkunta. Eilen kun yhteys avautui, määrä oli 250.

Arki tuli nopeasti."

Uutissuomalainen: Nuuska- ja bensarallia ja tyhjiä junavaunuja – Testasimme uuden junayhteyden Ruotsiin

"24 tuntia junassa (vaihtoineen), vaiko max 11-16 tuntia nykyaikaisessa mukavuuksin varustetussa autolautassa Suomi - Ruotsi välillä suorin yhteyksin? Matkan hintakin kaatuu todennäköisesti laivamatkan eduksi.

Itäänkin ajettiin vìime vuodet laadukkaammalla kalustolla, en tarkoita yövuoroja.  Imagosyistä ylimitoitettu IC on parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi Sm4, joka kapasiteetiltaan sinällään vastaisi NT:n yksikköä. Paikallisliikennekaluston voi pitää reservissä äkkituuraajana.

"Star In The Ghetto" Prince Phillip Mitchell 1978 Atlantic Rec. säv. P.Mitchell.