Tarttee kyllä lukea tämä, kun kiinnostaa miten junan ajaminen laivaan on parempi kuin konttikuljetus.
Ja miksei vaikkapa saman raideleveyden USA:n ja Länsi-Euroopan välillä käytetä junalauttoja vaan kontteja. Luulisi myös että Britanniasta olisi helpompi rakentaa parikin tunnelia meren alitse jos junakuljetus on konttilaivaa parempi ratkaisu.
Vai onkohan tässä selvityksessä hiukan liikaa potaskaa...
50 vuoden päästä sitten halutaankin taas leventää raiteita että kaupankäynti Venäjän vasallikseen ottaneen Kiinan kanssa sujuisi paremmin.
Junalauttojen hyöty tulee parhaiten esiin suht lyhyillä vesistön ylityksissä, eli max n 100 km. Niitä käytetään salmien tai jossain tapauksissa isojen järvien ylitykseen paikoisssa joissa rautatiesillan tai tunnelin tai kiertäen eri reittiä rakentaminen on mahdotonta tai liian kallista.
Perinteisen junalautan idea on että se pystyy sukkuloimaan useita kertoja vuorokaudessa. Se voittaa konttilaivan lyhyillä matkoilla siksi että lastia ei tarvitse siirrellä vaan ajetaan suoraan sisään laivaan. Tietysti rekka-RoRo -laiva ajaa saman asian mutta jos lauttareitin kummassakin päässä on rautatie ja junalautta on osa rautatieyhteyttä niin on selvää että junavaunujen kuljettamista laivoilla ei haluta jättää hyödyntämättä jos mahdollisuus on. Ja useimmissa tapauksissa junalautat ottavat kyytiin myös maantieajoneuvoja.
Pitkillä matkolla kuten valtamerten yli junalautoista ei ole hyötyä.
Suomesta naapurimaihin riittävän lyhyitä merimatkoja jotka sopisivat junalautoille olisivat Helsinki(Vuosaari) -Tallinna (Muuga), Hanko-Paldiski, Uusikaupunki-Hargshamn ja Vaasa-Uumaja. Tietyin varauksin Turku/Naantali-Tukholma tai mielummin Kapellskär jos sinne menisi rautatie.
Poikkeuksellisen pitkiä junalauttareittejä olivat Railship -lauttojen matkat Hangosta Travemündeen. Mutta ne olivat kylmän sodan ajan aikaansaannoksia kun Baltian maat olivat miehitettyjä ja toisaalta rekkojen diesel maksoi sen verran paljon että tämä kuljetus oli joillekin tuotteille edullisempaa, telinvaihdosta huolimatta. Toinen erikoisuus oli Klaipeda-(Neuvosto-Liettua) - Mukran (Itä-Saksa) vaikka maata pitkinkin olisi päässyt mutta Neuvostoliito ei luottanut Puolan rautateihin. Ja tietenkin Alaskan rautatieverkko on yhteydessä muun Pohjois-Amerikan rautatieverkon kanssa vain junalautan avulla.
