Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Virtain asetinlaite  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Heikki Kellomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 14


« : Lokakuu 22, 2016, 17:46:13 »

Milloin mahdettiin asentaa? Auttaisi valokuvan ajoittamisessa.
tallennettu
Timo Keski-Petäjä
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 310


« Vastaus #1 : Lokakuu 23, 2016, 16:25:55 »

Lueskelin VR:n historiikkia, ja siitä sai käsityksen, että vuonna 1962 alkoi aktiivinen releasetinlaitteiden asennus rataverkolle. Virtain kampiasetinlaite on siis todennäköisesti asennettu vuosien 1937 ja 1962 välillä. Riippuu varmaan siitä, kuinka nopeasti aseman tultua avatuksi marraskuussa 1937. - Tämän kuvan mukaan laitteesta on valmistajanlaatta hävinnyt: http://vaunut.org/kuva/1734?paik=Virrat&t=asetinlaite .
tallennettu
Heikki Kellomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 14


« Vastaus #2 : Lokakuu 24, 2016, 08:11:21 »

Kiitos! Siis asennuksen takaraja todennäköisesti 1962. Vuonna 1954 otetussa kuvassa asetinlaitetta ei näy. Koulupoikana vuosina 1953-58 lähdin silloin tällöin matkaan Virroilta. Ei jäänyt muistiin, että olisin nähnyt. Itäpuolen esiopastimen valon muistan havainneeni ensimmäisen kerran viereiseltä maantieltä noin 1960 tai ehkä hieman aikaisemmin. Aikahaarukka olisi siten 1958-62, mutta olisi hyvä vielä kaventaa.
tallennettu
Pekka V. Puhakka
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 48


« Vastaus #3 : Lokakuu 24, 2016, 08:48:01 »

Terve,

Se että 1962 alkaen alettiin käyttämään releasetinlaitteita, tarkoittaa sitä että ko. liikennepaikoilta vapautui kampiasetinlaitteita kierrätettäväksi muille liikennepaikoille. Nyt ei ole mistä tarkistaa, mutta siis periaatteessa Virrat voi olla tällainen paikka ja näin ollen kampiasetinlaite on saattanut ilmestyä sinne myös vuoden 1962 jälkeen.

-Pekka
tallennettu
Heikki Kellomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 14


« Vastaus #4 : Lokakuu 24, 2016, 09:39:20 »

On kaksi kuvaa, joissa asetinlaite tai sen osa. Molemmissa höyryn vetämä tavarajuna. Virka-aikataulun mukaan ei ollut enää Tv1 vaan Vv16 vuonna 1962, mutta höyryjä on toki voinut olla satunnaisesti myöhemminkin. Toisessa kuvassa myös Dm7, joita ei ollut ennen 1958. Vahvistaa ajatusta, että asetinlaite oli paikallaan viimeistään aivan 1960-luvun alussa.  Aikaisintaan ajankohta jää epämääräisemmäksi ja vain muistikuvieni varaan.  Vuoden 1954 valokuva kertoo, ettei vielä silloin ollut. Kiitos harrastuksesta!
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1300


« Vastaus #5 : Lokakuu 24, 2016, 14:47:49 »

Toisessa kuvassa myös Dm7, joita ei ollut ennen 1958.

Ensimmäinem Dm 7 kaiketi valmistui 1955. Vai tiesitkö yksilönumerosta valmistumisvuoden?
tallennettu
Jukka Martio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 26


« Vastaus #6 : Lokakuu 24, 2016, 16:14:50 »

Säännöllistä lättäliikennettä Virroille ei ollut ennen kuin 1.12.1957.
tallennettu
Heikki Kellomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 14


« Vastaus #7 : Lokakuu 25, 2016, 07:36:18 »

Väitteeni, että Dm7-liikenne alkoi 1958 perustuu 17-vuotiaan muistikuviin, että asia liittyi Jyväskylä-Pori postiautolinjan perustamiseen 1.3.1958 eikä ollut enää tarvetta vetää postivaunuja (Pv 41/42 ja Pjv P-H) kahdessa junaparissa (samalla sai mennä H 491/492:n Pori-Pieksämäki makuuvaunu). Muutos veturijunista Dm7:ään tapahtui siis kerralla ja oli puheenaihe paikkakunnalla. Siirtyiväthän esim. Kotalan ja Mantilon postipysäkit samalla pois asemilta maantien varren kauppaliikkeisiin. Vain aamulla Haapamäeltä Parkanoon ja takaisin ajettu junapari kulki myöhemmin ajoittain veturijunana ja sen aikataulu säilyi veturiaikaisena, kun muuten aikatauluja nopeutettiin Dm7:n kykyjä vastaaviksi. Nähdäkseni Turistin tiedot Dm7-liikenteen alkamisesta jo 1.12.1957 eivät pidä paikkaansa. Sehän ei sinänsä ole tavatonta Turistista puhuttaessa. VR saattoi tehdä viime hetken muutoksia kalustossa, jos aikataulu ei muuttunut. Olisi hyvä, jos tähän saataisiin varma tieto.
Tarkkaan ottaen Dm7-liikenne Virroille alkoi jo kesällä 1957, kun H 492:n aikaistui niin paljon, etteivät Runoilijantien höyrylaivalla Virroille saapuneet rengasmatkalippulaiset ehtineet siihen. Tilalle laitettiin kesäajaksi kulkuun Hpk-Vir-Hpk Dm7-juna, joka nouti matkalaiset jatkoyhteyksilleen puolen yön aikoihin. Tämä ilman liitevaunua ajanut ”laivapikajuna” oli nopea eikä pysähtynyt seisakkeilla. Ajoaika oli noin 35 min veturijunien 55 min sijasta. Matka Vir-Man sen kyydissä oli ensimmäinen kokemukseni Dm7:stä. Juna oli kulussa kesäisin 1963 saakka. Kulkupäiviä ja junan numeroa en nyt pysty tarkistamaan.
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #8 : Lokakuu 25, 2016, 21:36:00 »

Se että 1962 alkaen alettiin käyttämään releasetinlaitteita, tarkoittaa sitä että ko. liikennepaikoilta vapautui kampiasetinlaitteita kierrätettäväksi muille liikennepaikoille. Nyt ei ole mistä tarkistaa, mutta siis periaatteessa Virrat voi olla tällainen paikka ja näin ollen kampiasetinlaite on saattanut ilmestyä sinne myös vuoden 1962 jälkeen.

Ensimmäinen releasetinlaite otettiin käyttöön 1952 Leppävaarassa ja valmistui niitä 50-luvun puolella monta muutakin. Olihan Helsinki-Riihimäki-välikin suojastettu jo 50-luvun lopulla. Vuosi 1962 lienee turvalaitetekniikan kannalta merkityksellinen lähinnä vain siltä osin, että kauko-ohjausta voitanee katsoa käytetyn merkittävässä mittakaavassa ko. vuodesta alkaen.

Mutta se on totta, ettei releasetinlaitteiden yleistymisen pohjalta voi tehdä johtopäätöksiä yksittäisen liikennepaikan mekaanisen asetinlaiteen käyttöönottovuodesta, koska releasetinlaitteiden tieltä purettuja mekaanisia asetinlaitteita siirrettiin vähempiarvoisiksi katsotuille liikennepaikoille. Esim. Inkoo sai "uuden" mekaanisen asetinlaitteen vasta noin 1966.
tallennettu
Pekka V. Puhakka
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 48


« Vastaus #9 : Heinäkuu 21, 2020, 13:50:03 »

Tähän vanhaan keskusteluun löytyi sattumalta tietoa kun kaivelin arkistoja. Turvalaitejaoston vuosikertomuksessa vuodelta 1960 lukee:

"Uusia mekaanisia asetinlaitteita on valmistunut liikennepaikoille Virrat ja Alapitkä, perusteellisia tai suurehkoja uusimis- tai täydennystöitä on suoritettu Kemissä, Rahkolassa, Heinolassa, Myllymäellä ja Lahdessa sekä Seinäjoen ja Riihimäen tavararatapihalla. Pienehköjä mekaanisten turvalaitteiden muutos- tai täydennystöitä on lisäksi valmistunut 19 liikennepaikalla."

-Pekka
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Virtain asetinlaite  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2020 Resiina