Valtion rataverkko

[Jari Välimaa]

Selvitys eurooppalaiseen raideleveyteen siirtymisestä käynnistyy

"Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Väylävirastoa laatimaan selvityksen eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyden ulottamisesta Haaparannasta Suomen puolelle. Selvityksessä on tarkoitus arvioida olemassa olevan verkon lisäksi mahdollista tarvetta uusille, eurooppalaisella raideleveydellä rakennettaville ratayhteyksille Suomesta Ruotsiin."

https://lvm.fi/-/selvitys-eurooppalaiseen-raideleveyteen-siirtymisesta-kaynnistyy

[Rainer Silfverberg]

Tarttee kyllä lukea tämä, kun kiinnostaa miten junan ajaminen laivaan on parempi kuin konttikuljetus.

Ja miksei vaikkapa saman raideleveyden USA:n ja Länsi-Euroopan välillä käytetä junalauttoja vaan kontteja. Luulisi myös että Britanniasta olisi helpompi rakentaa parikin tunnelia meren alitse jos junakuljetus on konttilaivaa parempi ratkaisu.

Vai onkohan tässä selvityksessä hiukan liikaa potaskaa...

50 vuoden päästä sitten halutaankin taas leventää raiteita että kaupankäynti Venäjän vasallikseen ottaneen Kiinan kanssa sujuisi paremmin.

Junalauttojen hyöty tulee parhaiten esiin suht lyhyillä vesistön ylityksissä, eli max n 100 km. Niitä käytetään salmien tai jossain tapauksissa isojen järvien ylitykseen paikoisssa joissa rautatiesillan tai tunnelin tai kiertäen eri reittiä rakentaminen on mahdotonta tai liian kallista.

Perinteisen junalautan idea on että se pystyy sukkuloimaan useita kertoja vuorokaudessa. Se voittaa konttilaivan lyhyillä matkoilla siksi että lastia ei tarvitse siirrellä vaan ajetaan suoraan sisään laivaan. Tietysti rekka-RoRo -laiva ajaa saman asian mutta jos lauttareitin kummassakin päässä on rautatie ja junalautta on osa rautatieyhteyttä niin on selvää että junavaunujen kuljettamista laivoilla ei haluta jättää hyödyntämättä jos mahdollisuus on. Ja useimmissa tapauksissa junalautat ottavat kyytiin myös maantieajoneuvoja.

Pitkillä matkolla kuten valtamerten yli junalautoista ei ole hyötyä.

Suomesta naapurimaihin riittävän lyhyitä merimatkoja jotka sopisivat junalautoille olisivat Helsinki(Vuosaari) -Tallinna (Muuga), Hanko-Paldiski, Uusikaupunki-Hargshamn ja Vaasa-Uumaja. Tietyin varauksin Turku/Naantali-Tukholma tai mielummin Kapellskär jos sinne menisi rautatie.

Poikkeuksellisen pitkiä junalauttareittejä olivat Railship -lauttojen matkat Hangosta Travemündeen. Mutta ne olivat kylmän sodan ajan aikaansaannoksia kun Baltian maat olivat miehitettyjä ja toisaalta rekkojen diesel maksoi sen verran paljon että tämä kuljetus oli joillekin tuotteille edullisempaa, telinvaihdosta huolimatta.  Toinen erikoisuus oli Klaipeda-(Neuvosto-Liettua) - Mukran (Itä-Saksa) vaikka maata pitkinkin olisi päässyt mutta Neuvostoliito ei luottanut Puolan rautateihin. Ja tietenkin Alaskan rautatieverkko on yhteydessä muun Pohjois-Amerikan rautatieverkon kanssa vain junalautan avulla.

[Matti Melamies]

Miksi sitten Railship ei vienyt vaunuja Ruotsiin? Sieltähän olisi voitu jatkaa rautateitse Saksaan.
Koska merikuljetus on edullisempaa.

Ja rekkojen dieselpolttoaine oli silloin suorastaan halpaa.

[Rainer Silfverberg]

Miksi sitten Railship ei vienyt vaunuja Ruotsiin? Sieltähän olisi voitu jatkaa rautateitse Saksaan.
Koska merikuljetus on edullisempaa.

Ja rekkojen dieselpolttoaine oli silloin suorastaan halpaa.

SeaRail/SeaWind line aloitti junalauttaliikenteen Ruotsiin 80-luvulla. Sillä oli sama pääomistaja (FÅA varustamo) kuin Railshipillä.
Ennen Tanskan salmien siltojen valmistumista, keski-Eurooppaan olisi ollut hitaampaa ajaa tavarajunia Ruotsin kautta kuin Railshipilla. SeaRail palveli siis Suomen ja Skandinavian välistä liikennettä kun taas Railship Suomen ja keski-Euroopan.

Dieselin hinnasta 70-luvulla ei ole tarkkaa tietoa koska meidän perheellä ja minulla on aina ollut bensa-autoja. Mutta bensa oli kallista 1970-luvun öljykriisin aikaan, ja aika pitkälle 1980-luvulle ostovoimaan suhteutettuna.
Rekat joutuivat ymmärtääkseni käyttämään samaa verotettua dieseliä kuin henkilöautot, eli sen hinta seurasi bensan hintaa. Dieselpolttonestevero saattoi ennen EU-aikaa olla Ruotsissa vielä kalliimpaa kuin Suomessa jos ulkomaalainen auto tankkasi, olen jostain lukenut. Railshipin junalauttaliikenne käynnistyi juuri öljykriisin ollessa pahimmillaan ja se saattoi auttaa konseptin menestymisessä.

[Jari Välimaa]

Suomessa selvitetään uusien eurooppalaisen raideleveyden rataosuuksien käyttöönottoa

"Tutkimuksessa tarkastellaan siviililiikenteen, teollisuuden, toimitusvarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden eurooppalaisen rautatieyhteyden tarvetta ja kysyntää samalla kun otetaan huomioon mahdolliset riskit. Työhön kuuluu erilaisten reittivaihtoehtojen, teknisten näkökohtien, mahdollisten aikasuunniteltujen toimenpiteiden ja toteutuksen kustannusten arvioiminen erilaisiin rahoitusmahdollisuuksiin nähden."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20240610/16304/finland-utforskar-om-inforandet-av-nya-banavsnitt-med-europeisk-sparvidd

[Jari Välimaa]

Itäradan yleisötilaisuus 13.6.2024

"Tule mukaan Itäradan tilaisuuteen, jossa avataan uuden kaksiraiteisen suurnopeusjunaradan (300 km/h) suunnitelmia Keravalta Porvoon kautta Kouvolaan.


Aika: 13.6.2024, klo 18.00-20.00
Paikka: Taidetehdas, Läntinen Aleksanterinkatu 1, 06100 Porvoo
Striimi: tilaisuutta voit seurata myös Itäradan Itäradan Youtube-kanavalla https://www.youtube.com/@ItarataOy"

https://www.itarata.fi/kutsu-itaradan-yleisotilaisuus-13-6-2024/

[Jari Välimaa]

Neuvoston tiedote uudesta TEN-T asetuksesta joka on tulossa

"Tämänpäiväisen hyväksynnän jälkeen neuvoston ja Euroopan parlamentin puheenjohtajat allekirjoittavat säädöksen, ennen kuin se julkaistaan ​​EU:n virallisessa lehdessä lähiviikkoina. Uudistettu asetus tulee voimaan kaksikymmentä päivää tämän julkaisun jälkeen.

Lopuksi, vastauksena Venäjän Ukrainaa vastaan ​​käymän hyökkäyssodan vaikutuksiin ja varmistaakseen paremmat yhteydet keskeisten naapurimaiden kanssa, uudella asetuksella ulotetaan neljä TEN-T-verkon eurooppalaista liikennekäytävää Ukrainaan ja Moldovaan samalla kun heikennetään rajat ylittäviä yhteyksiä Venäjän kanssa. ja Valko-Venäjä."

https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2024/06/13/trans-european-transport-network-ten-t-council-gives-final-green-light-to-new-regulation-ensuring-better-and-sustainable-connectivity-in-europe/

Suomea koskevat käytävät

Itämeri‒Mustameri‒Egeanmeri-käytävä

https://data.consilium.europa.eu/doc/document/PE-56-2024-ADD-23/fi/pdf

Pohjanmeri–Itämeri-käytävä

https://data.consilium.europa.eu/doc/document/PE-56-2024-ADD-17/fi/pdf

Skandinavia–Välimeri-käytävä

https://data.consilium.europa.eu/doc/document/PE-56-2024-ADD-18/fi/pdf

Asetusteksti

"Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta seurannut uusi geopoliittinen tilanne
on osoittanut myös, kuinka tärkeitä saumattomat liikenneyhteydet unionin alueella ja
naapureina olevien maiden kanssa ovat. Eurooppalaisesta 1 435 mm:n nimellisestä
standardiraideleveydestä poikkeavan raideleveyden käyttö haittaa merkittävästi
rautatieverkkojen yhteentoimivuutta koko unionissa ja vaikuttaa jopa näiden erillään
olevien rautatieverkkojen kilpailukykyyn. Sen vuoksi ydinverkon tai laajennetun
ydinverkon uudet radat olisi rakennettava noudattaen 1 435 mm:n eurooppalaista nimellistä
standardiraideleveyttä. Lisäksi jäsenvaltioiden, joiden rataverkon raideleveys poikkeaa
eurooppalaisesta 1 435 mm:n nimellisestä standardiraideleveydestä, olisi arvioitava
eurooppalaisiin liikennekäytäviin kuuluvien ratojen muuntamista vastaamaan
eurooppalaista 1 435 mm:n nimellistä standardiraideleveyttä."

https://data.consilium.europa.eu/doc/document/PE-56-2024-INIT/fi/pdf

[Jari Välimaa]

Länsirata Oy:n osakkaat alustavaan yhteisymmärrykseen rakentamisvaiheen esisopimuksen ehdoista

"Sekä valtio että kunnat sitoutuvat rahoittamaan hankkeen rakennusvaihetta 400 miljoonalla eurolla eli yhteensä 800 miljoonalla eurolla. Kuntien osuus jakautuu näiden kesken erikseen sovittavalla tavalla.

Tämän lisäksi yhtiölle annetaan oikeus ottaa vierasta pääomaa enintään 500 miljoonaa euroa. Tähän on oikeus vasta sen jälkeen, kun valtion ja kuntien rahoitus sekä CEF-tuki on käytetty. Hankkeeseen jo myönnetty EU:n CEF-tuki ja parhaillaan vireillä olevasta hausta mahdollisesti saatava CEF-tuki vähentävät yhtiön tarvetta ottaa vierasta pääomaa."

https://lvm.fi/-/lansirata-oy-n-osakkaat-alustavaan-yhteisymmarrykseen-rakentamisvaiheen-esisopimuksen-ehdoista

[Jari Välimaa]

Suomen ETCS Level 2 -testiasennus käynnistyy

"HITACHI Rail on saanut valmiiksi ETCS Level 2 asennuksen Kouvola - Kotka/Hamina -radalle, ETCS Level 2:n kansallisen käyttöönoton testiradalle.

Projekti sisälsi 5G-radioviestintäjärjestelmän asennuksen, joka täyttää FRMCS:n (Future Railway Mobile Communication System) spesifikaatiot ja jota kehitetään korvaamaan GSM-R."

https://www.railjournal.com/technology/finnish-etcs-level-2-test-installation-goes-live/

https://www.proxion.fi/ertms-etcs-frmcs-digiradan-sanasto-haltuun/

[Juha Toivonen]

Junalauttayhteyksistä nykyisessä Itämeren alueen turvallisuustilanteessa: Jos kaikki sujuu tulevaisuudessa, kuin nyt vielä vaikuttaisi sujuvan, niin junalauttayhteys Suomi - Viro olisi erittäin käyttökelpoinen. Tähän tulee suhtautua erittäin suurella varauksella ja toimivalla plan-B suunnitelmalla. Mutta jos (ja kun) venäjä eskaloi aggressionsa Itämeren piiriin, tarkoittaa tämä koko Itämeren meriliikenteen sulkeutumista, ja turvautumista vain olevassa oleviin maayhteyksiin.

[Juha Toivonen]

Tosi asia on, että Suomen on nyt panostettava kaikki suunnitelmat ja niiden toteutus pahimman mahdollisen tilanteen varalle, eli Suomen huoltovarmuuden turvaamiseen Tornion jokilaakson, sekä Lapin käsivarren kautta. Tämä edellyttää todella mittavia investointeja niin rataverkkoon, kuin myös maatieolosuhteiden totaaliseen uudistamiseen alueella.

[Jari Välimaa]

Riihimäki-Tampere kohtauspaikat, Kuurila, ratasuunnitelma

"Riihimäki-Tampere välillä on tarvetta kohtauspaikoille, joita on tunnistettu kaikkiaan neljä kappaletta. Ohituspaikka parantaa selvästi rataosan häiriösietoisuutta ja helpottaa tavaraliikenteen sovittamista muun liikenteen aikatauluun. Kuurila on optimaalinen sijainti yhdeksi uudeksi kohtauspaikaksi. Kuurila sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Toijalan eteläpuolella ja noin 24 kilometriä Parolan pohjoispuolella. Kuurilaan suunnitellaan yksi noin 1,2km pituinen raide nykyisten raiteiden molemmille puolille."

https://vayliensuunnittelu.fi/suunnitelma/1.2.246.578.5.1.3038153907.1000628177/aloituskuulutus

[Erkki Nuutio]

Runsas viikko sitten oli Aamulehdessä PV:n sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Mikko Heiskasen haastattelu (Suurelle reserville löytyy riittävät, joskin kirjavat varusteet).

Kenraali Heiskanen viittasi US -pataljoonan kaluston siirtokuormaukseen Haaparanta-Torniossa.
Se sinänsä sujui, mutta tositilanteessa kuljetusmäärät olisivat yli kymmenkertaisia.
Ongelmia silloin tulisi.

Heiskanen totesi edelleen, että "kohtuullisilla kustannuksilla" olisi rakennettava rata Kiirunasta Kolariin ja sieltä edelleen Rovaniemelle esimerkiksi Sodankylän kautta. 
Tämä korvaisi Kirkkoniemeen johtavan ns. Jäämeren radan, jonka mahdollista rakentamista saamelaisalueiden kautta on vastustettu kiivaasti.
Radan raideleveyden tulisi olla läntinen, koska liikenne sitä pitkin olisi pääosin.
Narvikista/Narvikiin.

Ruotsin ja Norjan kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin Luulaja - Kiiruna - Narvik -radan muuttaminen kaksiraiteiseksi.

[Jari Välimaa]

Runsas viikko sitten oli Aamulehdessä PV:n sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Mikko Heiskasen haastattelu (Suurelle reserville löytyy riittävät, joskin kirjavat varusteet).

Kenraali Heiskanen viittasi US -pataljoonan kaluston siirtokuormaukseen Haaparanta-Torniossa.
Se sinänsä sujui, mutta tositilanteessa kuljetusmäärät olisivat yli kymmenkertaisia.
Ongelmia silloin tulisi.

Heiskanen totesi edelleen, että "kohtuullisilla kustannuksilla" olisi rakennettava rata Kiirunasta Kolariin ja sieltä edelleen Rovaniemelle esimerkiksi Sodankylän kautta.  
Tämä korvaisi Kirkkoniemeen johtavan ns. Jäämeren radan, jonka mahdollista rakentamista saamelaisalueiden kautta on vastustettu kiivaasti.
Radan raideleveyden tulisi olla läntinen, koska liikenne sitä pitkin olisi pääosin.
Narvikista/Narvikiin.

Ruotsin ja Norjan kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin Luulaja - Kiiruna - Narvik -radan muuttaminen kaksiraiteiseksi.

Kyllä Suomea nyt viedään Naton avulla kohti länttä. Narvikin rata pitäisi ehdottomasti muuttaa kaksiraiteiseksi mutta lisäksi tarvittaisiin yhteys myös Tromssaan Kolarista.

[Jari Välimaa]

Ruotsin SVT:n suomenkieliset uutiset kertovat myös Suomen ongelmasta

"Suomen raideleveys eroaa eurooppalaisesta (ja ruotsalaisesta), mikä on asettanut esteitä Suomen ja Ruotsin välisten sujuvien junayhteyksien tielle. Suomen hallitus ilmoitti toukokuussa uudesta selvityksestä, joka koski mahdollisuutta siirtyä eurooppalaiselle raideleveydelle ainakin tietyillä reiteillä."

https://www.svt.se/nyheter/uutiset/svenska/ovanliga-manga-trafikforbindelser-pa-gang-mellan-sverige-och-finland

suomeksi

https://www.svt.se/nyheter/uutiset/useita-liikenneyhteyksia-suunnitteilla-ruotsin-ja-suomen-valille

[Jari Välimaa]

Ruotsin SVT:n suomenkieliset uutiset kertovat myös Suomen ongelmasta

"Suomen raideleveys eroaa eurooppalaisesta (ja ruotsalaisesta), mikä on asettanut esteitä Suomen ja Ruotsin välisten sujuvien junayhteyksien tielle. Suomen hallitus ilmoitti toukokuussa uudesta selvityksestä, joka koski mahdollisuutta siirtyä eurooppalaiselle raideleveydelle ainakin tietyillä reiteillä."

https://www.svt.se/nyheter/uutiset/svenska/ovanliga-manga-trafikforbindelser-pa-gang-mellan-sverige-och-finland

Uutisesta vielä poiminta :

"Länsiyhteyksien lisäksi Suomi on korostanut mahdollisuutta matkustaa junalla etelään. Viro on siirtymässä eurooppalaiselle raideleveydelle ja käynnissä oleva Rail Baltica -hanke mahdollistaa junayhteyden Varsovan ja Tallinnan välillä ja edelleen Helsinkiin – mikäli Suomen suunnitelmat Helsingin ja Tallinnan välisestä merenalaisesta tunnelista toteutuvat."

[Jari Välimaa]

Pääsyy varmaankin oli Saksan keisarikunnan kaatuminen, Suomen ja Saksan välisen Suomen Saksan alusmaaksi tuominneen kauppasopimuksen purkautuminen ja saksalaisten korkeiden virkamiesten ulostaminen vuoden 1918 lopun vaiheilla. Suomi oli siihen asti Saksan banaanikuningaskunta.  
Tämä oli yksi tuhoisan kapinamme seurauksista.

Suomella oli lisäksi 1919-1920 kovat toiveet transitoliikenteestä Venäjältä päin mm. juuri valmistuneen Tornio - Haaparanta -yhteyden kautta mm. valtamerelle Narvikista.

Käskijää raiteiden kaventamisesta ei enää ollut, koska Suomi oli silloinkin saari.
Häpeällistä saamattomuutta ja saarelaisten ajattelutavan kapeutta, että Suomi on nyt vielä enemmän saari. Vieläpä niin, että mielivaltainen pienporukka tuoreesti sulki saaren satamat kuukaudeksi aiemman päähallituspuolueen sitä vastuuttomasti kannustaessa.

Edellyttääkö Itsenäisyytemme muutosta rautatiepolitiikassa ?

Tämä raideleveyden muutoskeskustelu on muuten täyttänyt jo 100 vuotta, Aamulehdessä 2.6.1918 asiaa käsiteltiin, mutta vieläkän ei ole saatu mitään aikaiseksi.

"Rautateidemme kapeammaksi raideleveydeksi voi luonnolisesti tulla kysymykseen vain sama mikä se on Skandinavian maissa ja Saksassa ynnä useimmissa Europan valtioissa eli 1435 mm .

Osapuilleen kustannusten kohonnevat pariin,kolmeneenkymmeneen miljoonaan. "

Eurooppa ja sen rautatiet mielessä jo kesällä 1918

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1158612?term=raideleveyden&term=raideleveydeksi&term=raideleveydelleen&page=8

[Jari Välimaa]

Edellyttääkö Itsenäisyytemme muutosta rautatiepolitiikassa ?

Tämä raideleveyden muutoskeskustelu on muuten täyttänyt jo 100 vuotta, Aamulehdessä 2.6.1918 asiaa käsiteltiin, mutta vieläkän ei ole saatu mitään aikaiseksi.

"Rautateidemme kapeammaksi raideleveydeksi voi luonnolisesti tulla kysymykseen vain sama mikä se on Skandinavian maissa ja Saksassa ynnä useimmissa Europan valtioissa eli 1435 mm .

Osapuilleen kustannusten kohonnevat pariin,kolmeneenkymmeneen miljoonaan. "

Eurooppa ja sen rautatiet mielessä jo kesällä 1918

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1158612?term=raideleveyden&term=raideleveydeksi&term=raideleveydelleen&page=8

Vielä kummallisempaa että tuo juttu on julkaista Kauppalehdessä 15.5.1918 (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/934083?term=muutosta&term=raideleveyden&page=12) ja sen kirjoittaja Santeri Pohjanpalo toimi Koneteollisuuslehdessä ja sitten 1919 Vennolan hallituksessa liikenneministerinä (5. hallitus Suomessa https://valtioneuvosto.fi/hallitukset-ja-ministerit/-/gov/vennola). Miksi muutos jäi siis suorittamatta ?

Hallitusohjelmassa ei ainakaan puhuttu mitään "Naapurivaltoihin pyrimme säilyttämään ystävälliset suhteet ja toivomme, että ne hyvät välit, jotka ovat vallinneet Skandinavian ja Suomen välillä häiriöittä säilyvät ja lujittuvat. " https://valtioneuvosto.fi/-/05.-vennola-15.8.1919-15.3.1920-

[Jari Välimaa]

Helsinki ei osallistu Länsiradan rakennusvaiheen rahoitukseen

Valtio ja Västbanan AB:n (Länsirata Oy) osaomistajat Turun, Espoon, Salon, Lohjan, Vihdin ja Kirkkonummin kunnat ovat päässeet esisopimukseen Länsiradan rakentamisvaiheen ehdoista. Suunnitteluvaiheeseen osallistunut Helsinki ei kuitenkaan osallistu rakennusvaiheen rahoitukseen. Helsingin päätös olla osallistumatta on herättänyt voimakasta kritiikkiä erityisesti Turussa, jossa Helsingin uskotaan olevan rautatien suurin hyötyjä.


https://www.jarnvagsnyheter.se/20240704/16410/helsingfors-deltar-inte-i-finansieringen-av-vastbanans-byggfas

[Jari Välimaa]

Neuvoston tiedote uudesta TEN-T asetuksesta joka on tulossa

"Tämänpäiväisen hyväksynnän jälkeen neuvoston ja Euroopan parlamentin puheenjohtajat allekirjoittavat säädöksen, ennen kuin se julkaistaan ​​EU:n virallisessa lehdessä lähiviikkoina. Uudistettu asetus tulee voimaan kaksikymmentä päivää tämän julkaisun jälkeen.

Lopuksi, vastauksena Venäjän Ukrainaa vastaan ​​käymän hyökkäyssodan vaikutuksiin ja varmistaakseen paremmat yhteydet keskeisten naapurimaiden kanssa, uudella asetuksella ulotetaan neljä TEN-T-verkon eurooppalaista liikennekäytävää Ukrainaan ja Moldovaan samalla kun heikennetään rajat ylittäviä yhteyksiä Venäjän kanssa. ja Valko-Venäjä."

https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2024/06/13/trans-european-transport-network-ten-t-council-gives-final-green-light-to-new-regulation-ensuring-better-and-sustainable-connectivity-in-europe/

Suomea koskevat käytävät

Itämeri‒Mustameri‒Egeanmeri-käytävä

https://data.consilium.europa.eu/doc/document/PE-56-2024-ADD-23/fi/pdf

Pohjanmeri–Itämeri-käytävä

https://data.consilium.europa.eu/doc/document/PE-56-2024-ADD-17/fi/pdf

Skandinavia–Välimeri-käytävä

https://data.consilium.europa.eu/doc/document/PE-56-2024-ADD-18/fi/pdf

Asetusteksti

"Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta seurannut uusi geopoliittinen tilanne
on osoittanut myös, kuinka tärkeitä saumattomat liikenneyhteydet unionin alueella ja
naapureina olevien maiden kanssa ovat. Eurooppalaisesta 1 435 mm:n nimellisestä
standardiraideleveydestä poikkeavan raideleveyden käyttö haittaa merkittävästi
rautatieverkkojen yhteentoimivuutta koko unionissa ja vaikuttaa jopa näiden erillään
olevien rautatieverkkojen kilpailukykyyn. Sen vuoksi ydinverkon tai laajennetun
ydinverkon uudet radat olisi rakennettava noudattaen 1 435 mm:n eurooppalaista nimellistä
standardiraideleveyttä. Lisäksi jäsenvaltioiden, joiden rataverkon raideleveys poikkeaa
eurooppalaisesta 1 435 mm:n nimellisestä standardiraideleveydestä, olisi arvioitava
eurooppalaisiin liikennekäytäviin kuuluvien ratojen muuntamista vastaamaan
eurooppalaista 1 435 mm:n nimellistä standardiraideleveyttä."

https://data.consilium.europa.eu/doc/document/PE-56-2024-INIT/fi/pdf

TEN-T-asetus tulee voimaan 18. heinäkuuta

"Euroopan parlamentti äänesti sitten pari kuukautta sitten uuden TEN-T-asetuksen puolesta, mikä tasoitti tietä EU:n neuvoston antamalle viimeiselle vihreälle valolle. Uusi versio keskittyy huomattavasti enemmän sotilaalliseen liikkuvuuteen ja multimodaalisuuteen ja asettaa muuttosuuntaviivat maille, joiden raideleveys poikkeaa 1435 mm:stä."

https://www.railfreight.com/policy/2024/07/02/ten-t-regulation-to-enter-into-force-on-18-july/?gdpr=accept

[Jari Välimaa]

CEF rahaa Suomeen

"Euroopan komissio myönsi 39,11 miljoonaa euroa Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta 11 hankkeelle Suomessa. Viisi valtion hanketta saivat yhteensä noin 20,16 miljoonaa euroa ja kuusi yksityisten toimijoiden hanketta yhteensä noin 18,96 miljoonaa euroa rahoitusta.

Suomi on onnistunut erinomaisesti esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden rahoitushaussa ja tähän panostamme myös jatkossa. Perinteisten hankkeiden osalta on kuitenkin pystyttävä parempaan. Itä-länsi- sekä pohjois-etelä-suuntaisten yhteyksien rakentaminen sekä hallittu siirtyminen eurooppalaiseen raideleveyteen ovat turvallisuutta ja talouttamme vahvistavia strategisia valintoja, joita meidän on ajettava vahvemmin myös EU-rahoitusta haettaessa, ministeri Ranne jatkaa."

https://lvm.fi/-/kilpailu-eu-rahoituksesta-koveni-suomen-liikennehankkeille-39-11-miljoonaa-euroa

[Juha Toivonen]

Nuo rahoitukset tuskin kattavat edes suunnittelukustannuksia. Noiden suunnitelmien toteuttaminen nielee vähintään nelinumeroisen summan miljoonia euroja. Todennäköisesti summa kasvaa viisinumeroiseksi määräksi miljoonia euroja, eli siis yksinkertaistettuna: - miljardeiksi euroiksi.

[Jari Välimaa]

Nuo rahoitukset tuskin kattavat edes suunnittelukustannuksia. Noiden suunnitelmien toteuttaminen nielee vähintään nelinumeroisen summan miljoonia euroja. Todennäköisesti summa kasvaa viisinumeroiseksi määräksi miljoonia euroja, eli siis yksinkertaistettuna: - miljardeiksi euroiksi.

Jos muutos tehdään hallittuna seuraavan 50 vuoden aikana, niiin kustannukset eivät karkaa.

[Jari Välimaa]

EU:n sotilaallisen liikkumisen perusteet

"Sotilaallinen liikkuvuus on EU:n aloite, jolla varmistetaan sotilashenkilöstön, tarvikkeiden ja resurssien nopea ja saumaton liikkuminen. myös lyhyellä varoitusajalla ja suuressa mittakaavassa – EU:ssa ja sen ulkopuolella. Sen tavoitteena on luoda hyvin yhdistetty verkko lyhyemmät reaktioajat sekä turvallinen ja kestävä infrastruktuuri."

https://www.eeas.europa.eu/sites/default/files/documents/Factsheet%20-%20MilitaryMobility.pdf

[Simo Virtanen]

EU:n sotilaallisen liikkumisen perusteet

"Sotilaallinen liikkuvuus on EU:n aloite, jolla varmistetaan sotilashenkilöstön, tarvikkeiden ja resurssien nopea ja saumaton liikkuminen. myös lyhyellä varoitusajalla ja suuressa mittakaavassa – EU:ssa ja sen ulkopuolella. Sen tavoitteena on luoda hyvin yhdistetty verkko lyhyemmät reaktioajat sekä turvallinen ja kestävä infrastruktuuri."

https://www.eeas.europa.eu/sites/default/files/documents/Factsheet%20-%20MilitaryMobility.pdf

Ei tuo tarkoita yhteistä raideleveyttä.

Military mobility rahat ovat jo Suomessakin käytössä ja esim. Utissa parannetaan valtatietä tuolla rahalla. Samoin Kilpisjärventie sai rahaa.