Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Pori-Haapamäki rataosuus eli "Mierontie"  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] | Siirry alas Tulostusversio
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1266


« Vastaus #100 : Heinäkuu 26, 2020, 22:07:27 »

Imatrankoskelta joudutaan vetämään juna ensin dieselillä jyrkkää ylämäkeä Imatra tavaraan, siellä sitten suurimmalle osalle junista tulisi joka tapauksessa suunnanvaihto. Vainikkalasta voi lähteä suoraan eteenpäin linjalle ilman vastaavia hidastuksia.

Kun nyt pian on uusia dieselvetoisia operaattoreita, niin tuo Imatra-Pieksämäki -reitti ei välttämättä olisi huono. Etuja on mm. liikenteen vähäisyydestä johtuva väljyys aikatauluissa.

On se ainakin paljon realistisempi reitti kuin mierontien uudelleen rakentaminen.

Puuttuu vaan Laitaatsalmesta silta..
tallennettu
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 67


« Vastaus #101 : Heinäkuu 27, 2020, 06:56:40 »

Imatrankoskelta joudutaan vetämään juna ensin dieselillä jyrkkää ylämäkeä Imatra tavaraan, siellä sitten suurimmalle osalle junista tulisi joka tapauksessa suunnanvaihto. Vainikkalasta voi lähteä suoraan eteenpäin linjalle ilman vastaavia hidastuksia.

Kun nyt pian on uusia dieselvetoisia operaattoreita, niin tuo Imatra-Pieksämäki -reitti ei välttämättä olisi huono. Etuja on mm. liikenteen vähäisyydestä johtuva väljyys aikatauluissa.

On se ainakin paljon realistisempi reitti kuin mierontien uudelleen rakentaminen.

tässähän nämä toimenpiteet olisi:

Puuttuu vaan Laitaatsalmesta silta..


* Screenshot 2020-07-27 at 06.54.36 - Edited.png (378.41 kilotavua, 1131x509 - tarkasteltu 194 kertaa.)
tallennettu
Ossi Rosten
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 146


« Vastaus #102 : Heinäkuu 27, 2020, 11:00:19 »

Kattelin tuota "Suomen kehärata" suunnitelmaa kun se ilmesty.. EIhän se ihan täydellisen utopistinen ole, mutta en ihan äkkiä usko että nuo kustannuslaskelmat pitäisivät likikään paikansa. Toinen että tarvisi kyllä URPO radan tuohon jatkoksi että siitä saisi kaiken hyödyn irti.

(korjattu aamukahvivajauksen mukaiset kirjoitusvirheet ja Haapamäkeä koskeva ajatusvirhe)
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 28, 2020, 22:52:30 kirjoittanut Ossi Rosten » tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1655


« Vastaus #103 : Heinäkuu 27, 2020, 16:11:01 »

Imatrankoskelta joudutaan vetämään juna ensin dieselillä jyrkkää ylämäkeä Imatra tavaraan, siellä sitten suurimmalle osalle junista tulisi joka tapauksessa suunnanvaihto. Vainikkalasta voi lähteä suoraan eteenpäin linjalle ilman vastaavia hidastuksia.
Tässä selvityksessä kaivattiin yhteyttä Imatra-Savonlinna-Pieksämäki, jolloin ei tarvita junan suunnanvaihtoa.
Suunnanvaihdon välttämisen hintalappu olisikin vain noin 400 miljoonaa euroa. Hymyilee

Tai no joo, jos tarkastellaan vain Pieksämäelle ulottuvaa rataosuutta, ei tarvita muuta kuin Laitaatsalmen silta. Mutta mikä liikennevirta tulee tänä päivänä Vainikkalasta tai Imatrankoskelta yli ja lähtee Kouvolasta Pieksämäen suuntaan? Vai oliko tässä ajatuksena, että heti kun se yhteys on auki, tällaista liikennettä jostain ilmestyy?
tallennettu
Urpo Mustapää
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2


« Vastaus #104 : Heinäkuu 27, 2020, 22:22:36 »

Länsi-Suomen satamarata ja uutisissa mainittu Oulu-Kemi-Tornio-Haaparanta yhteyden kehittäminen nostavat esiin myös kysymyksen Perämeren satamien ympärivuotisesta aukipidosta.

Rauman alueen puunkäyttö lisääntyy Metsäliiton sahainvestoinnin myötä vähintään puolitoista miljoonaa kuutiometriä. Jos tuo lisäys säteilee Parkanon yläpuolelle niin Mierontien tilanne voi nousta jälleen harkittavaksi.
tallennettu
Juhana Nordlund
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 265


« Vastaus #105 : Heinäkuu 28, 2020, 16:56:06 »

Tämä Mierontie-kysymys on mielenkiintoinen. Itse jakaisin kyseisen rataosan kahteen etappiin eli Pori - Parkano ja Parkano - Haapamäki. Ensin mainitusta välistä osuus Niinisalo - Parkano on jo nyt aktiivinen, joskin kunnoltaan erittäin vaatimaton. Ruosniemi - Niinisalo on heikkokuntoinen, ja joitakin siltoja puuttuu, samoin osa tasoristeyksistä on tukittu (raideliikenteen näkökulmasta).

Näkisin Porin ja Parkanon välin sellaisena, jolla ehkä joskus voisi olla oikeastikin jotain potentiaalia. Paljon pitää tapahtua, että Parkanon itäpuoliselle osalle löytyisi aitoa kysyntää - toki sekin voi periaatteessa joskus tapahtua. URPO-radan tai edes Rauma - Pori -radan tulo ei ainakaan vähentäisi Pori - Parkano -yhteyden mielekkyyttä. En tarkistelisi asiaa vain sen pohjalta, kuinka vähän kuljetuskysyntää nykyään on Satakunnan ja Pohjois-Suomen välillä. Siihen kysyntään vaikuttaa paljon se, millaiset yhteydet on käytettävissä. Suora ja tehokas rautatieyhteys ainakin puuttuu.
tallennettu
Arto Papunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 110


« Vastaus #106 : Heinäkuu 28, 2020, 22:46:03 »

No sentään radalle jo saatu kierrätyskiskona K43:sta lyhyelle matkaa ja toivon mukaan tuotakin tulisi lisää kun muualtakin alkaa A-radat pikkuhiljaa kadota..

Itse myös kiinnittäisin huomiota Kankaanpäähän. Se on ainut iso paikka, josta voisi kuljetuksia saada. Paikkakunnalla terästeollisuutta ja SSAB:n kuljettaessa muutenkin terästä junalla niin mietityttää miksei junakuljetus voisi olla mahdollista myös Kankaanpäähän. Olen myös kuullut, että VR:n ollessa vielä vanhantyylisessä muodossaan toinen terästeollisuus paikkakunnalla olisi halunnut hyödyntää rataa, mutta silloin VR:ää ei kiinnostanut.

Toinen tietysti metsäteollisuus, mutta riittääkö heille että Parkanossa isot alueet. Toisaalta kuitenkin kolme isoa toimijaa ja kaksi lastausraidetta? Kankaanpään ratapihalla on ollut isot kasat puita varastoituna ja nyt vanhalle ajoharjoitteluradalle tulee puun ja muun tavaran varastointialue. Siitäkään ei olisi pitkä raiteille tai rakentaa pisto sinne.

Ja mitkä sillat Ruosniemen ja Niinisalon välistä on pois? Mun listalla on vain puuttuva silta Ruosniemessä..
Hieman pohtinut, että linjaamalla tietä hieman etelämmäksi, voitaisiin saada tasoristeys aikaa tai sitten enemmän tilaa tehdä kunnon alituskorkeuden silta.

Kihniön ja Haapamäen välissä olisi paljon enemmän mietittävää siltojen kanssa.
tallennettu
Juhana Nordlund
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 265


« Vastaus #107 : Heinäkuu 29, 2020, 07:26:21 »

Voi olla, että Ruosniemen ja Niinisalon väliseltä osuudelta puuttuu vain Ruosniemen silta eli nykyisen Liitostien ylittävä silta. Tarkkaa siltakartoitusta en ole tehnyt.
tallennettu
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 163


« Vastaus #108 : Heinäkuu 29, 2020, 12:11:30 »

Voi olla, että Ruosniemen ja Niinisalon väliseltä osuudelta puuttuu vain Ruosniemen silta eli nykyisen Liitostien ylittävä silta. Tarkkaa siltakartoitusta en ole tehnyt.
Ei puutu muita. Tosin jos liikenne kovin suureksi kasvaisi pitäisi ainakin pari ylikulkusiltaa rakentaa uudelleen (Jämintielle ja Niinisalonkadulle). Molemmat on korvattu tasoristeyksellä.
tallennettu

Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 67


« Vastaus #109 : Heinäkuu 29, 2020, 14:45:32 »

Voi olla, että Ruosniemen ja Niinisalon väliseltä osuudelta puuttuu vain Ruosniemen silta eli nykyisen Liitostien ylittävä silta. Tarkkaa siltakartoitusta en ole tehnyt.
Ei puutu muita. Tosin jos liikenne kovin suureksi kasvaisi pitäisi ainakin pari ylikulkusiltaa rakentaa uudelleen (Jämintielle ja Niinisalonkadulle). Molemmat on korvattu tasoristeyksellä.

vain turvalaitteet
tallennettu
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 67


« Vastaus #110 : Heinäkuu 29, 2020, 14:47:03 »

No sentään radalle jo saatu kierrätyskiskona K43:sta lyhyelle matkaa ja toivon mukaan tuotakin tulisi lisää kun muualtakin alkaa A-radat pikkuhiljaa kadota..


Jos halutaan lisää liikennettä, pitää nykyinen rata muuttaa alkupään mukaiseksi B2 luokkaan
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1266


« Vastaus #111 : Heinäkuu 30, 2020, 22:13:10 »

Toinen tietysti metsäteollisuus, mutta riittääkö heille että Parkanossa isot alueet. Toisaalta kuitenkin kolme isoa toimijaa ja kaksi lastausraidetta? Kankaanpään ratapihalla on ollut isot kasat puita varastoituna ja nyt vanhalle ajoharjoitteluradalle tulee puun ja muun tavaran varastointialue. Siitäkään ei olisi pitkä raiteille tai rakentaa pisto sinne.

Metsäteollisuuden kohdalla fakta on, että kaikki puu lähtee metsistä kumipyörillä. Kun kalikat on kerran nostettu pankkojen väliin niin ne kulkee kohtuullisen helposti muutaman kymmenen kilometriä pitemmällekin kuormausterminaaleihin.
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2673


« Vastaus #112 : Heinäkuu 31, 2020, 10:41:07 »

Metsäteollisuuden kohdalla fakta on, että kaikki puu lähtee metsistä kumipyörillä. Kun kalikat on kerran nostettu pankkojen väliin niin ne kulkee kohtuullisen helposti muutaman kymmenen kilometriä pitemmällekin kuormausterminaaleihin.

Joku on varmasti kattavastikin tätä miettinyt, mutta miten olisi pankkokontti?
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1266


« Vastaus #113 : Heinäkuu 31, 2020, 10:54:10 »

Metsäteollisuuden kohdalla fakta on, että kaikki puu lähtee metsistä kumipyörillä. Kun kalikat on kerran nostettu pankkojen väliin niin ne kulkee kohtuullisen helposti muutaman kymmenen kilometriä pitemmällekin kuormausterminaaleihin.

Joku on varmasti kattavastikin tätä miettinyt, mutta miten olisi pankkokontti?

Varmaan sellaista on mietitty, mutta kuorma-auton suurin sallittu leveys 2,55 m on reilusti pienempi kuin rautateillä, joten kontteja käyttämällä junaan kuormattavan puutavaran määrä olisi merkittävästi pienempi.

Toiseksi kontit ja niiden lukituskiskot söisivät reilusti autojen kantavuutta, joten kuormat pienenisivät nykyisestä. Varsinkin kun iso osa puusta ajetaan muualle kuin juniin.

Kehitys on vienyt päinvastaiseen suuntaan eli puutavara-autojen joukkoon on tullut rakenteeltaan entistä kevyempiä maantieautoja eli joilla ei ole tarkoituskaan hakea puuta hankalasta maastosta, eikä niihin saa esim. nostureitakaan kiinnitetyttyä. Haetaan siis mahdollisimman kevyttä alustaa, jolle saa mahdollisimman suuren hyötykuorman.
tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1655


« Vastaus #114 : Heinäkuu 31, 2020, 15:37:41 »

Viime syksynä oli UPM:n Kaukaan tehtaalla avoimien ovien päivä ja pihalla oli esittelyssä raskas puutavara-auto. Juttelin esittelijöiden kanssa ja kyseinen auto kuulemma ajaa jatkuvasti Saimaata ympäri eli Kaukaalta Savonlinnaan, Savonlinnasta Ristiinaan ja Ristiinasta Kaukaalle. Tällä isolla autolla ei ole tarkoituskaan rymytä missään metsässä, vaan se liikkuu mahdollisimman tehokkaasti noiden tehtaiden välillä. Oliko nyt vielä niin, että perävaunu kuormataan aina valmiiksi ennen auton saapumista eli vain vetoauto kuormataan paikan päällä, perävaunuja on useampia.
tallennettu
Urpo Mustapää
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2


« Vastaus #115 : Elokuu 03, 2020, 06:15:14 »

Poliitikot päättävät ja konsultit rahastavat kun mietitään panostetaanko kumi- vai rautapyöriin. Nykyisessä diesel-myönteisessä ilmapiirissä raskaan kaluston investointeja joutuu miettimään tarkkaan.

Jos kiskoliikenne lisääntyy tulevaisuudessa niin jossain vaiheessa on mietittävä myös Tampereen ohitusraidetta koska kaupunki on tärkeä solmukohta joka voi lamauttaa koko Länsi-Suomen rataliikenteen.

Parkano-Pori-Turku on yksi vaihtoehto ja se toisi osan Mierontietä takaisin käyttöön. Heinola-Jyväskylä sopisi yhtä hyvin nykyisten ratojen väliin. Katsotaan tilannetta parin vuoden kuluttua kun yksityiset operaattorit pääsevät toimintaan mukaan.
tallennettu
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Pori-Haapamäki rataosuus eli "Mierontie"  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2020 Resiina