??.??.1982 / Hakaniemi (metro)
??.??.1982 Linjakartta asemakohtaisine liityntälinjoineen vuodelta 1982. Rautatientorin metroasema on vielä nimellä Kaivokatu, Helsingin yliopiston asema puolestaan originelli Kluuvi ja Itäinen pääteasema Puotinharju. Viralliseksi osa-alueekseenhan Itäkeskus erotettiin Puotinharjusta vasta vuonna 1996.
Linkki lisenssiin : http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi
Kommentit
| 29.11.2015 20:23 | Juhana Nordlund: | Varmasti Hakaniemen asemalla on ollut aikanaan (jo ennen kaupallisen metroliikenteen alkamista) tuollainenkin reittikaavio, mutta useat kaaviossa näkyvät nimet päätettiin muuttaa kuvassa näkyvästä poikkeaviksi jo 5.2.1980 julkaistun asiakirjan mukaisesti. Minulla on hallussani seuraava dokumentti: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/x_metroesitelma_1980/140109+005A.jpg Kaupallisen liikenteen aikana ei ole ollut käytössä asemannimiä Kaivokatu, Kluuvi sekä Puotinharju. Mielenkiintoista, että kaaviossa Herttoniemi on Herttoniemi, eikä Hiihtäjäntie. Lisäksi kannattaa huomata, että "Kluuvin" asema valmistui ja avattiin liikenteelle vasta kevättalvella 1995, silloin nimellä Kaisaniemi. Asemavaraus toki paikalla on ollut alusta pitäen, ja siksi aseman nimi näkyy 1980 alkupuolella päivätyssäkin asiakirjassa. | |
| 29.11.2015 20:25 | Kari Suominen: | Hyvä ja asiaa tunteva päivitys aiheeseen. | |
| 29.11.2015 22:56 | Ari Palin: | Vielä lisätietona, että vuonna 1982 myöskään Kamppi ja Sörnäinen eivät olleet vielä auki liikenteelle. Kamppi avattiin 1983 ja Sörnäinen 1984. Vakinaisen liikenteen alkaessa 2.8.1982 käytössä oli siis vain kuusi asemaa: Rautatientori, Hakaniemi, Kulosaari, Herttoniemi, Siilitie ja Itäkeskus. | |
| 29.11.2015 23:53 | Kari Suominen: | "...muiksi ensimmäisen johtokunnan jäseniksi valittiin valokuvaaja Unto Laitila HKL:stä varapuheenjohtajaksi, jäseniksi opiskelija Jouni La..." kertoo Suomen raitioseuran sivuilta poimittu teksti. Eli oliko tämän kuvan ottaja Unto Laitila siis HKL:n palveluksessa kuvaajana. Jos näin oli, on hän saattanut ottaa kuvan sellaisenakin aikana, jolloin aseman tilat eivät vielä olleet avoinna yleisölle ja liikenteen käynnistyminen vasta odotti tuloaan ja aseman tiloissa on ollut vielä päivittämätön linjakartta. Siinä yksi selitys erikoiselle informaatiolle. | |
| 30.11.2015 09:29 | Vesa Kauhajärvi: | Siis mitä ihmettä? Kaisaniemihän avattiin 1995? Miksi ihmeessä 1982 oli Kluuvin asema linjakartassa? Edit. Juhana Nordlundin kommentin lukeminen huolellisesti selvensi asiaa osittain. Mutta edelleen, miksi? (Käyttäjä muokannut 30.11.15 09:30) |
|
| 30.11.2015 09:48 | Mikko Nyman: | Kari Suomiselle pisteet erinomaisesta kuvasarjasta ja toiset pisteet Juhanalle lisätiedoista. Kaisaniemen metroasema avattiin toden totta liikenteelle vasta maaliskuussa 1995 itse asiassa samoihin aikoihin, kun Ateneumin ARS 95 -näyttely oli täysissä voimissaan. Tämä on jäänyt mieleeni siitä, että tullessani ARS 95 -näyttelystä, ostin Ateneumista tai jostain muualta tällaisen http://kuvat2.huuto.net/c/e9/6f91c913008edf1fcb348720df6bb-s.jpg ja lähdin siltä istumalta korkkaamaan Kaisaniemen uuden metroaseman. Kuinka kauan Kaisaniemen metroaseman rakennustyöt mahtoivat kestää? Muistelisin, että aseman ohi ajettiin rakennustöiden aikana ehkä 30 km/h:n nopeutta ainakin vuodesta 1994 alkaen, voi tosin olla että nopeusrajoitus oli voimassa pidempäänkin. |
|
| 30.11.2015 10:38 | Juhana Nordlund: | Näkemykseni on, että tämä reittikaavio on eräänlainen luonnos siitä, millainen Hakaniemen asemalle aikanaan sijoitettava reittikaavio voisi olla. Luonnos laitettiin Hakaniemen asemalle näytille ehkäpä jo pian sen valmistuttua. Ari jo totesikin, että kaaviossa näkyy muitakin vuonna 1982 puuttuineita (valmiita) asemia kuin Kaisaniemi. Arin mainitsemasta Sörnäisten asemasta voisi hiuksia halkovalla tavalla todeta, että koko Sörnäisten aseman tähänastisen palveluskauden aikana siitä on ollut yhteys raitiolinjalle 8 - tämä linja puuttuu kaaviosta. Toinen pilkuntarkka havainto vielä tuosta Herttoniemestä, siinä näkyy linja 57. 57 oli aikanaan Kulosaaren bussilinja ja sehän todellisuudessa sulautettiin viimeistään metron aloittaessa linjaan 16 lopputuloksen ollessa pidentynyt 16. Herttoniemeen tuli siis 16, ei 57. Tunnus 57 herätettiin henkiin syyskesällä 1988 - reitti olikin vallan toisenlaisen sitten edellisen kerran. Myös Itäkeskuksen liityntälinjoissa näkyy varsin mielenkiintoisia hahmotelmia. Tämä kuva on joka tapauksessa yksi mielenkiintoinen vaihe metron ja sen suunnittelun historiasta. Kiitos Karille kuvasarjasta. (Käyttäjä muokannut 30.11.15 10:41) |
|
| 30.11.2015 12:38 | Kari Suominen: | Kiitos kiittämästä Juhana ja Mikko. Kiitokset kyllä kuuluvat niille kaukonäköisille kuvaajille, jotka vuosikymmeniä sitten osasivat ounastella, että tällainenkin materiaali saattaa joskus maailmassa kiinnostaa pientä joukkoa asianharrastajia. Jos Laitila todella toimi HKL:n kuvaajana, ei kyseessä liene harrastajan sattumaotos vaan kuva on luultavimmin otettu ihan tietyssä tarkoituksessa. Sittemmin suunnitelmien asemien osalta muututtua kuva on jäänyt virattomaksi mutta ajautunut aikoinaan Laitilan muiden kuvien mukana kaupunginmuseon kokoelmiin. Näin se voisi mennä. Tällä sivustolla poikkeaa myös Laitilan kanssa aikoinaan raitiotieseuran toiminnassa mukana olleita, eli olisikohan heistä vahvistamaan tämän saman Laitilan toimineen HKL:n kuvaajana ja kenties myös mahdollisesti jopa kertomaan jotakin tämän kuvan taustasta. |
|
| 18.11.2017 01:21 | Jorma Rauhala: | Edelliseen kirjoitukseen liittyen: Unto Laitila oli HKL:n ensimmäinen (ja viimeinen) valokuvaajan ammattinimikkeellä toiminut työntekijä. Hän työskenteli alunperin Vallilan hallissa ratikka-asentajana, mutta eteni 1960-luvulla uusiin tehtäviin, kun PR-toiminta (siis Public Relations eli tiedoitus- ja suhdetoiminta) laajeni HKL:lle legendaarisen tiedoitussihteeri Kirsti Liljan aikana. Laitila oli siihen mennessä HKL:n Kamerakerhon aktiivina näyttänyt "kyntensä" laitoksen johdolle valokuvaajana ja eteni siten uudelle urapolulle, kuten tuolloin ennenvanhaan työelämässä oli yleistä. SRS:n perustamiskokouksessa tammikuussa 1972, jossa itse olin sihteerinä ja Ismo Leppänen puheenjohtajana, "Unski" valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi HKL:n edustajana. Hakaniemen asema oli ensimmäisenä tunneliasemana valmiina jo vuosia ennenkuin junaliikenne käynnistyi. Valmista asemaa näytettiin ja sitä käytiin ahkerasti katsomassa Unto Valtasen Metrotoimiston aikana. Siihen aikaan Metrotoimistolla oli toimistotalo likellä II Linja 7:ssä (HKL majaili tuolloin Ilmalan mäellä Puu-Pasilan takana). Niinsanotussa Metrotalossa oli laaja näyttelyhuoneisto siinä missä nyt syödään Silvopleen kasvisruokaa. Metron "siankärsä" eli Tunnelissa-merkkikin oli talon päädyssä esillä; taitaa täällä sivustolla olla kuvani siitä. Metrotoimiston konttoritilat olivat ylemmissä kerroksissa, missä nyt majailee Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, Suomenlinnan Liikenne Oy ja konsernihallinto Helsingin kaupungin Liikennelaitos, joka varmaan tulevaisuudessa ottaa sinne hoteisiinsa vielä nykyisen (tai entisen) VR-lähiliikenteenkin, toivotaan ainakin niin! (olisi ainakin johtajajätkillä muutkin kuin omat $$-Bonukset mielessä). Hakaniemen aseman sisustus oli kutakuinkin valmiitten liikenneolojen mukainen jo 1970-luvun loppupuolella, jolloin tuo mainittu kuva on varmasti otettu. Laitilan Unskin virassaan ottamia valokuvia on muuten "aika paljon" ja kun ne kerran ovat työnantajan piikkiin otettuja, kehitettyjä ja vedostettuja, on hyvä että ne ovat nyt kaupunkilaisten ihasteltavina HKM:n jakamana. Harmi vain että usein Kaupunginmuseon päiväykset ovat usein jälkeenpäin kirjattuja olettamuksia. Kinofilmiliuskoissahan ei ole koskaan päiväystä. |
|
| 18.11.2017 06:55 | Juhana Nordlund: | Kuvan ajankohta voi periaatteessa olla lähellä myös Helsingin kaupungin metrotoimiston tuottaman esittelyfilmin tekoaikaa, mutta on tuolla ihan varmasti käyty kuvaamassa muutenkin. HKL HST on julkaissut tarkoittamani filmin youtubessa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=WBlPuog7fJ0 . Lyhytelokuvassa näkyy kohdassa 4:24 - 4:25 tuo sama metrokaavio vanhoilla aseman nimillä kuitenkin niin, että Hiihtäjäntie oli jo korvattu Herttoniemellä (Hiihtäjäntie ei siis näy enää yllä näkyvässä kuvassa eikä videollakaan, vaikka alun perin aseman nimeksi oli tarkoitettu sitä). Videofilmillä näkyy M100-sarjan sarjajunia, joten ainakin suurin osa materiaalista on 1980-luvun puolelta, mutta ehdottomasti ennen metron luovuttamista liikennelaitokselle. Junissahan näkyy vielä metrotoimiston logo liikennelaitoksen tunnusten asemesta. Usea muukin seikka osoittaa, että kuvaukset on suoritettu selkeästi ennen kaupallisen liikenteen alkamista. Ja koko filmin idea on tietenkin kertoa kansaisille tulevasta metrosta - ei käytössä olevasta. (Käyttäjä muokannut 18.11.17 07:27) |
|
| 28.04.2023 21:05 | Osmo Ronkanen: | Ilmeisesti samaan aikaan otetuissa kuvissa. Näkyy nainen lukemassa Ilta-sanomia. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.396EC0F7-7749-4F0F-89F2-0631B736DD2E Kyseinen lehti on lauantailta 3.10.1981. Ilmeisesti kuvat on otettu tuolloin. Ratikka 8 meni vielä 1983 Sturenkatua pitkin. Syksyllä 1984 meni Hämeentietä. |