3239-160503 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 25.02. 15:19 Esa J. Rintamäki  
  Haapamäen (muistomerkiksi ajautunut) Ankka "Oopossa" eikun Turuuss'. Mielenkiintoista!

Mikä muuten 953:n tilanne nyt on?
kuva 25.02. 15:15 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jarno, pysäkinhoitaja kuului alempaan (lue: pienempään) palkkaryhmään kuin asemapäällikkö...
kuva 25.02. 14:26 Kimmo Huhta  
  Ylämyllyllä toimi jokin saha tuon kuormausraiteen läheisyydessä. Täällä on ainakin yksi kuva siitä. Varsin pastoraalinen tunnelma.
kuva 25.02. 14:06 Jari Välimaa  
  Tampereen seudulle tarvittaisiin oma kalusto eikä valtion junia kuten pääkaupunkiseudulla
kuva 25.02. 13:51 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva. Tuoreen kypsän viljan tuoksu on yksi syksyn parhaista puolista. Huomasitkos Robert, menikö jyvien mukana rottia vaunun kyytiin?
kuva 25.02. 12:43 Markku Naskali  
  Ehkä uusi flirttikin on ainakin joissain vuoroissa turhan tilava M-junaan, kun taas R-junaan aivan liian pieni. Nykyisetkin kahden "kanin" versiot ovat toisinaan ihan kammottavia sillipurkkeja ja paikkaluku lienee samaa luokkaa.
kuva 25.02. 12:01 Jimi Lappalainen  
  Roikkuuko työntekijällä mukanaan hihnakuljettimen kauko-ohjain, vai mikä tuo naru on?
kuva 25.02. 11:51 Joonas Kauppinen  
  Ei edes kypärää.
kuva 25.02. 11:47 Lenni Voutilainen  
  Deeverin olen nähnyt 6.2 junassa VET 11234. Dv12 2556
kuva 25.02. 11:19 Jimi Lappalainen  
  Sylinterin paino yksinään oli siis 125 t, kuljetusalustoineen 138 t. Alusta painoi siis 13 tonnia. Ose-vaunun taara oli 82 tonnia ( https://vaunut.org/kuva/22978 ) joten koko helahoito painoi 138 t + 82 t = 220 tonnia. Ose-vaunussa oli 12 akselia, joten akselipainoksi muodostuu näin ollen 18,3 tonnia.
kuva 25.02. 10:57 Markku Naskali  
  Juuri noin minäkin asian ajattelin olevan. Paljon on aikojen kuluessa tehty noihin laajennuksia, pienempiä ja kovinkin kookkaita.
kuva 25.02. 10:52 Esa J. Rintamäki  
  Waltionrautatiet periaatteessa luopui W:n käytöstä wuonna yhdeksäntoistasataa ja kuusikymmentäwiisi (1965). Sitä oli jäljellä wielä joissakin lyhennyksissä, esim. Alavus = Alw, Viiala = Wa, Vilppula = Wp, muun muassa.

Muutoksissa Alw -> Alv, Wa -> Via. Vilppula sai lyhenteekseen Vlp, koska Vp tarkoitti varastopiiriä.

Morsen aakkosilla: (noihin aikoihin joillakin asemilla harrastettiin vielä sähkösanomanvaihtoa, eli juuri morsettamista).

V = . . . _
W = . _ _

Viimeiset lennätinlaitteet poistettiin Vainikkalasta ja Haapamäeltä 1.5.1977.
kuva 25.02. 09:00 Kari Haapakangas  
  Mielenkiintoinen tuo W:n käyttö suomessa, vielä 1920 luvulla v oli yleisesti w esimerkiksi sanomalehdissä, mutta katosi 30-luvulle tultaessa. Mahtoiko kyseessä olla ihan päätöksellä tehty muutos, vai oliko kyseessä ihan vain kielen luontainen kehittyminen?
kuva 25.02. 08:36 Veikko Hattunen  
  CEit se on h jäi hupsis
kuva 25.02. 08:24 Jari Välimaa  
  Kuva ei ole tärissyt vaan vauhtierot aiheuttavat epäselvyyttä.
kuva 25.02. 07:05 Esa J. Rintamäki  
  Herrat Markku ja Kari: Suomen yleisin asematalotyyppi on ns. Oulun rautatien pysäkki. Sen päädyssä on juuri mainittu porstua.

Tätä asematalotyyppiä on jäljellä paljon ja eri tavalla laajennettuina myös. Ehkä Kankaan asematalo Pohjanmaan radalla on kutakuinkin alkuperäisessä asussa, juuri ilman laajennusta.
kuva 24.02. 23:02 Esa J. Rintamäki  
  Ei ole, herra Veikko. CEhitin katossa oli pitkittäiset jäykistesikkaukset. Kuvan vaunussa on vanhemman teräsvaunutyypin mukainen sileä katto.

Vanhemman tyypin teräsvaunuissa oli peruspalkit valssattuja. Uudemmassa taasen palkit olivat levystä prässättyjä (U- , L- ja Z- kangiksi).

Uudempi teräskori oli himpun verran kevyempi, lisäksi sen ulkoleveys oli 3 066 mm, vanhalla sen sijaan 3 074 mm. Lisäksi uudemmassa oli laitesijoittelua parannettu.

Väitän kuvan vaunun olevan pikemminkin CEit.
kuva 24.02. 22:54 Rainer Silfverberg  
  Kaikki CEhit:t olivat poimukatollisia. Tuo vaunu on sileäkattoinen eli CEit ilman hyttejä.
kuva 24.02. 22:40 John Lindroth  
  Mielenkiintoinen kuva ja tuo vanha kioski sopii myös HO kotiradalle!
kuva 24.02. 22:28 Anja Hoffren  
  Oliko se juurikin tämä Tk2 419, joka kuljetettiin Haapamäen höyryveturipuistosta Jakokoskelle viime vuonna? Hienosti kuvaan saatu rajattua kolme tärkeintä asiaa: tavarajuna, höyryveturi ja maisema. Ellei sitten höyryveturin halua laskea osaksi maisemaa :)
kuva 24.02. 22:22 Anja Hoffren  
  Ei ole yleisin näky rataverkolla kaksi FERin junaa vierekkäin :)
Kuvasarja:
Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen
 
 24.02. 22:22 Leevi Heino  
  Nyt pystygeometria ei ole enää nähtävillä avoimena datana.
kuva 24.02. 22:12 Jimi Lappalainen  
  Myrskyn jälkeen on poutasää. Rönkkä, ei Rönkkö.
kuva 24.02. 21:47 Veikko Hattunen  
  Eikö tuo sininen vaunu taustalla ole CEhit
kuva 24.02. 21:14 Leevi Heino  
  T 4133 taitaa mennä perinteisesti deevereillä, kun Ruokosuon päivystyskoneita vaihdetaan.
kuva 24.02. 21:06 Erkki Nuutio  
  Tämä on siis alkuperäinen Vuoksenniska vuodelta 1895. Uudellennimettiin 9.1949 Vuoksen satamaksi, jolloin entinen Rönkkö uudelleennimettiin Vuoksenniskaksi.
Nätti kuva, nätti asemarakennus ja nätti kioski. Kioski on ennen Rautatiekirjakauppaa (1910-) syntynyt, hieman jugendtyylinen.
Sirkka Valannon mukaan (Rautateiden arkkitehtuuri - Asemarakennuksia 1857-1941) Imatran asemarakennusten piirustukset olisi muokattu Knut Nylanderin (kuoli jo 1885) Oulun rataa varten laatimien vakiopiirustusten pohjalta.
Kunnon sade on edeltänyt auringonpaistetta.
kuva 24.02. 20:50 Lenni Voutilainen  
  Taitaa vielä joillain tavarajunilla Siilinjärveltä Pieksämäelle. Itse viimeksi olen nähnyt Deeverin 28.1.2026 junassa T 4138.
kuva 24.02. 20:20 Vertti Kontinen  
  Muutama esimerkki FERin Hankasalmen liikenteestä: https://vaunut.org/kuva/166700, https://vaunut.org/kuva/162089 https://vaunut.org/kuva/161209
kuva 24.02. 20:14 Jimi Lappalainen  
  Tuo on kyllä ollut melkoinen näky Summanjoen ( https://vaunut.org/kuva/21292 ) sillalla :)
kuva 24.02. 20:08 Eljas Pölhö  
  Lisätietoja kuljetuksesta https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16739.0
kuva 24.02. 20:05 Harri Pesonen  
  Nykyään Tämä ja Ent amiskan tasoristeyksen varoituslaitokset on uusittu - 25 Kesällä. Tebboili on nykyään pimeänä saas nähhä tuleeko siihen ollenkaan uutta toimiaa.....
kuva 24.02. 19:47 Jimi Lappalainen  
  Ei erotu muistakaan kuvista.
kuva 24.02. 19:09 Jarno Piltti  
  Elämää nähneet kontit, vasen on tyypiltään 4EG1 mutta oikea ei erotu?
kuva 24.02. 19:02 Jarno Piltti  
  Onpa jotenkin poikkeuksellisen kaunis postikorttikuva. Ajoestetolpat mielenkiintoisia ja pikkurakennus. Kaivo? Kioski? Jotain muuta?
kuva 24.02. 17:38 Kari Haapakangas  
  Porstua, josta myös portaat yläkertaan
kuva 24.02. 17:21 Markku Naskali  
  Hyvin monissa asemarakennuksissa on tuollaisia muuta rakennusta kapeampia osia. Ovatko alkuperäisiä vai laajennusosia?
kuva 24.02. 16:55 Tapio Keränen  
  Kuvanottoaikaan kello oli 8.21.
kuva 24.02. 16:41 Lenni Voutilainen  
  Nätti kuva, Tapio!
kuva 24.02. 16:01 Veikko Hattunen  
  Tässä on hieman omaa tapaa poistaa vähän tärinää, mutta jos on pahasti täräissyt niin ei mikään taida pahemmin korjata. Nimittäin Google Kuvissa (en tiedä onko premium vai ei) on ainakin puhelimella asetus joka voi poistaa tärinää. Sen nimi on Unblur ja jos mietit että ehkä vielä lisää mutta se on 100:sella tallenna ja tee uudestaan niin paljoin kuin haluat. Se on kyllä aika kätevä.
kuva 24.02. 15:43 Anja Hoffren  
  Hauska kuva!
kuva 24.02. 15:42 Anja Hoffren  
  Tämä taidettiin siirtää Toijalan veturimuseoon marraskuussa 2025. Ennen sitä se palveli pitkään Pasilan alaratapihalla noin v. 2010 asti, josta se sitten siirrettiin Oulu Nokelaan vaunuvarikolle lajitoverinsa 607 avuksi. Muistan nähneeni tämän Oulussa muutama vuosi sitten vilaukselta.
kuva 24.02. 15:36 Anja Hoffren  
  Okei, hyvä tietää! Ei ole jäänyt jostain syystä muistijälkeä siitä HKS liikenteestä :D
kuva 24.02. 15:15 Rainer Silfverberg  
  Ei mitään sellaista tilavarausta ole. Ne jotka rakensivat länsimetron pitivät huolen että ne "tilavaraukset" ovat täynnä teknisiä laitteita joita ei noin vaan saada siirrettyä muualle. Lisäksi paloturvallisuusnormit estävät asemien ja niiden maksimihenkilömäärän lisäämisen sekä junien pidentämisen. Toki normeja voi muuttaa. Pieni mahdollsuus on että joskus tulevaisuudessa ajettaisiin 5-vaunuisia junia joista etupään ja takapään vaunusta yksi ovipari pysyy kiinni kun juna seisoo asemalla joka on tarkoitettu 4-vaunuisille junille.
kuva 24.02. 14:30 Jimi Lappalainen  
  Tuli vaan noista Schwedler-silloista mieleen.
kuva 24.02. 14:25 Jimi Lappalainen  
  Ainakin olen ollut siinä käsityksessä että se on joka asemalla, se pitäisi sitten tarkistaa. Hyvä, että sanoit.
kuva 24.02. 14:13 Jukka-Pekka Manninen  
  Onnistuiko se tilavaraus sitten tosiaan kaikille asemille? Itse jäin käsitykseen, että joillakin asemilla (Otaniemi?) tunnelin kaarteiden vuoksi ei saatu riittävän pitkää tilaa kuusivaunuisille junille varattua. Mutta enpä jaksanut tuon saagan loppuvaiheita seurata kovin tarkkaankaan...
kuva 24.02. 14:03 Jimi Lappalainen  
  Onko tämä nyt sitten P 906? Paljonko kello on?
kuva 24.02. 13:56 Jarno Piltti  
  Nimityshässäkkä on hyvä sana, en tiedä miten selkeää esim pysäkin ja aseman ero on aikoinaan ollut matkustavaiselle tai vaikkapa pakettia noutavalle yleisölle. Pysäkki = muun virkamiehen kuin asemapäällikön hoitama itsenäinen liikennepaikka. Ainakin rautatiehakemiston mukaan pysäkillä ja asemalla saattoi molemmissa hoitaa kaikki rautatieasiansa, eli sikäli eroa ei palveluiden käyttäjän kannalta ollut. Postitoimipaikkojen luokittelu oli jos mahdollista vieläkin vaikeaselkoisempaa!
kuva 24.02. 12:48 Harri Pesonen  
  Hei Esa ! kiitokset selvennyksestä..... =D Muistan Yly miehitettiin tarvittaessa aikoinaan, joskus ukkeli oli asemalla ja Aikoinaan kyllä sai lähetettyä paketteja junan matkaa asemalta mutta ei enään -80 luvulla lättikset pysähtyi tarvittaessa laiturille, Puolustusvoimat oli kuormausraiteen suurin käyttäjä tykistö.
kuva 24.02. 12:23 Tero Yli-Somero  
  Tuosta oranssista kilvestä selviää vaaraluokka(t) ylempi rivi ja alemmalla rivillä on aineen UN numero. Sillä voi helposti kuukalata mitä sisältö on (esim. UN1965)
kuva 24.02. 08:55 Esa J. Rintamäki  
  Herra Harri: vinkkeli = laituri, täplä = vaihde.

Laiturivaihde oli eräs liikennepaikkatyyppi, jonka liikenne ei ollut niin runsasta, että sille olisi aseman statusta myönnetty. Sillä ei ollut asemapäällikköä johtajanaan. Mitä junasuorituspaikkoihin tuli, niin nämä olivat ikään kuin alemman luokan sellaisia.

(Esim. puhelinvartiopaikkana, jossa junan piti määrättynä kellonaikana sivuutettuaan puhelinvartiopaikan, sieltä piti ilmoittaa sivuutusaika junanlähetyspaikalle.)

Niiden lipunmyyntikin oli rajoitettua - lähinnä lähemmille naapuriasemille. Siten, jos halusit matkustaa esim. Ylämyllystä Hong-Kongiin, niin nimenomaan vasta Joensuussa sinulle voitiin liput kirjoittaa välille Ylämylly - Hong-Kong.

Laiturivaihteet olivat kirjanpidollisesti isompien asemien "alamaisia". Siten Joensuu oli tilinpidollisessa ja hallinnollisessa mielessä Ylämyllyn päällystöasema.

Tämä nimityshässäkkä muuttui keväällä 1969: miehitetyt paikat = asema, miehittämättömät = seisake.

Oli ollut: asema, pysäkki, laituri, vaihde, seisake. Esim. seisakevaihteelle voitiin kyllä lähettää tavaraa, mutta vain täysin vaunukuormin. Eikä siis jotakin yksittäistä pakettia. Siellä kun ei ollut miehitystä, sivuraide tosin.

Kuvassa Onttola on pysäkiksi merkitty. Joensuun II-merkintä tarkoittaa palvelutasoluokitusta, kun kyseessä oli volyymiltään suht ison kaupungin rautatieasema.
   >>