Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 20.11. 13:13 Jouni Hytönen  
  Näitä keltaisia pankkoja oli myöhemmin myös Hkb-vaunuissa.
kuva 20.11. 13:09 Jouni Hytönen  
  Sama prosessi vedettiin läpi Kaliningradin alueella, mutta siellä lottokoneelta ei säästynyt edes keskuskaupunki.
kuva 20.11. 13:05 Jouni Hytönen  
  Paikannimet ovat täysin keksittyjä ja lähes poikkeuksetta vailla mitään liitosta maastotodellisuuteen. Poikkeuksia olivat vain Viipuri, jota ei nyt sentään kehdattu nimetä uudelleen joksikin Punalaivastolaksi ja ne asemat, joilla oli jo olemassa punaista termistöä hyödyntävä kilpailija jossain päin laajaa Neuvostomaata. Sitten kun lottokone oli jo käyttänyt Voitot, Vapunpäivät, Puna-armeijat ja kaikki muutkin puna-alkuiset käsitteet, jatkettiin neuvostosotasankareiden nimillä.
kuva 20.11. 12:45 Jouni Hytönen  
  Tämä vaunu on näemmä tallin pätkässä odottamassa seuraavaa käyttötarvetta. En kyllä itse muista tällaista vaunua koskaan nähneeni, oma aikajana alkaa vasta muutaman vuoden myöhemmin.
kuva 20.11. 11:55 Hannu Peltola  
  Kiitos Juha kuvasta! Tämä olikin avattu vasta 2024, joten kesällä 2022 tätä ei olisikaan ollut mahdollista nähdä!

Olisin hivenen eri mieltä, että rakennuksissa olisi tunnistettavia mainelaisia maamerkkejä. Valtaosa tämän radan suuremmista teollisuusrakennuksista on Walthersin kaupallisia malleja, osa tosin modattuina. Nämä Walthersin mallit ovat hyviä ja ne sopivat useimpiin paikkakuntiin ihan uskottavasti.

Lähimpänä Stephen Kingin Bangorin kartanoa on keskimmäisellä ratapöydällä lampun vasemmalla puolella oleva punavalkoinen tornillinen rakennus. Tämä ei tosin ole tarkka pienoismalli, mutta varmasti ihan uskottava, jos ei ole verrokkina kuvaa todellisesta rakennuksesta. Stephen King on Bangorin suuri poika ja Bangor on edustettuna Kingin tuotannossa mm. kirjassa Se. Kirjassa kaupungin nimi on kuvitteellinen Derry, mutta paikat ovat todellisia Bangorin paikkoja. Myös Se-elokuvat on suurelta osin kuvattu Bangorissa ja elokuvissa vilahtelee tunnettuja Bangorin maamerkkejä.
kuva 20.11. 10:44 Rainer Silfverberg  
  Ymmärrän että Vuitton on halunut vetureita jotka muodoiltaan muistuttavat "käsilaukkuja" ja joissa säleikkö on symmetrinen että saadaan yhtiön logo niiden väliin, mutta kuvittelisi että jonkun valmistajan sarjatuotettu malli jostain SNCF:n BB- veturista esim 67000 ja siihen pälle liimatut irraliset säleiköt ja uudelleen maalaus olisivat ajaneet asian, ettei tarvitse kokonaan custom-malleja teettää.
kuva 20.11. 09:44 Petri Sallinen  
  En osaa sanoa, ovatko kuvissa näkyvät mallit REE Modelesin valmistamia. Itse yhtiö on tunnettu harrastajaporukan keskuudessa — ei ehkä Suomessa, koska yhtiön mallien aiheet ovat lähes yksinomaan ranskalaisia.

REE Modeles on uuden polven pienoisrautatieyritys. Se on perustettu vuonna 2008. Yhtiön perusti viisi pienoisrautatieharrastajaa. Pääkonttori sijaitsee Ranskan Annecyssa.

Mallit suunnitellaan Ranskassa, mutta sarjatuotanto tapahtuu Kiinassa, kuten lähes kaikilla alan yrityksillä nykyisin on tapana. REE Modelesin sisaryhtiö Asphalte 87 valmistaa ajoneuvojen pienoismalleja.

Yhtiön päätuotelinja on H0, mutta tuotannossa on myös N-skaalan ja H0m/H0e-skaalan malleja.
Mallit ovat suhteellisen tarkkoja, mikä näkyy myös hinnassa. Tarjolla on myös edullisempi REE Access karvalakkimallisto.
kuva 20.11. 06:31 Jimi Lappalainen  
  Aina jaksaa huvittaa tuo kuvatekstin "Kyräjä" :)
kuva 20.11. 01:52 John Lindroth  
  Tuom Ree valmistajana kuulostaa tutulta vaikken sen tuotteisiin aiemmin ole tutustunut!
kuva 20.11. 01:18 John Lindroth  
  Tämä oli kiva ja menestyksellinen tapahtuma! Ja tämän lisäksi ansioistaan palkittu! Kunnia annetaan sille joille se kuuluu!
kuva 20.11. 01:02 Esa J. Rintamäki  
  Neuvostoanastajille tuli kova kiire väsätä tällä alueella aseman- ja paikkakuntien uudelleen nimeämisiä sotien jälkeen.

Kun mielikuvitus loppui, niin käyttivät sitten omien kaatuneiden slobojensa nimiä: esim. Säkkijärvi -> Kondratjevo.
kuva 20.11. 00:27 Pietu Tuovinen  
  Sitä nimenomaan tarkoitin että Vuitton oliisi saanut ko. mallit Ree:ltä ennen varsinaisten esikuvanmukaisten mallien myyntiä.
67000 koneita nuo eivät ole, säleiköt ovat vääränlaiset ja 67000 on lyhyempi kuin 69000
kuva 19.11. 23:44 Juhani Pirttilahti  
  Miten samassa kohdassa? Ero pituuden suhteen on väistämätön. 37,3 m vs 47 m.
kuva 19.11. 23:43 Rainer Silfverberg  
  En usko että Vuitton olisi rakentanut omia pienoisvetureita vaan hankkinut sarjatuotantopienoismalleja. REE Modelsilla on myös malleja BB 67000- sarjan veturista joka näyttää tämän kuvan vetureilta https://ree-modeles.com/gallerie-photos/machines-h0/302-bb67000 .
kuva 19.11. 23:31 Mikko Ketolainen  
  Olikohan näillä veneenkuljetuksilla miten paljon ns. vientiä välillä Suolahti-Keljonlahti tai vastavuoroisesti Keljonlahti-Suolahti?
kuva 19.11. 23:13 Uwe Geuder  
  Olivatko toiset ohjaamot samassa kohdassa? Kysymys vain, en epäile, että näin ei olisi ollut.
kuva 19.11. 21:55 Veikko Hattunen  
  Kääntöpöytä takana voisi auttaa?
kuva 19.11. 21:49 Joonas Viita  
  Missähän lienee sijainnut tälläinen idyllinen teollisuusympäristö. Koitin vähän haravoida rataverkkoa vanhoista ilmakuvista, mutta ei kyllä osunut silmään tälläistä paikkaa.
kuva 19.11. 21:39 John Lindroth  
  Komea kuva!
kuva 19.11. 20:27 Pietu Tuovinen  
  Veturit vaikuttaisivat olevan SNCF BB 69000 sarjan koevetureita. https://en.wikipedia.org/wiki/SNCF_Class_BB_69000
Pikaisen kuukkeloinnin perusteella en löytänyt muita valmistajia kuin ranskalainen REE Modeles, mutta niidenkin malli on vasta tulossa ensi vuoden puolella... lie luksusbrändi saanut custom mallit ennen varsinaisen mallin myyntiin tuloa?
Luis Vuittonilla näyttää olevan vastaavia ratoja nyt myös muissa kaupungeissa, esimerkiksi Bucharestissa, Tokiossa ja San Josessa.
https://www.reddit.com/r/modeltrains/s/296pFy7Qqu
https://www.haveagood-holiday.com/en/articles/louis-vuitton-shibuya-mens-holiday-installation-miniature-train-2026?srsltid=AYCX9vKIBv1x3sqkpu2-v16pnGFpb_bLBU7OKsdYH6Po2hfVoQmeK6SG
https://m.youtube.com/watch?v=y5AXRBx7VNU
kuva 19.11. 19:44 Hannu Peltola  
  Kyllä tämä Stokkan ihmeelliset pulut pesee mennen tullen! Minkä valmistajan vetureita kuvassa on?
kuva 19.11. 18:09 Jimi Lappalainen  
  Huuhanmäki: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6224616760&aineistoId=836354027
kuva 19.11. 18:09 Jimi Lappalainen  
  Makslahti: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6224619065&aineistoId=836354027
kuva 19.11. 18:08 Jimi Lappalainen  
  Kyllä tämän siirtovuosi Huuhanmäkeen on 1935, sain sen selville. Kirjan mainitsema 1927 on liian aikainen ajankohta. Vuosiluku selvisi Rautatierakennusten piirustusarkistosta ( https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-316323.KA ) etsimällä.
kuva 19.11. 17:57 Erkki Nuutio  
  Viipurin-Koiviston rataa alettiin rakentaa vuonna 1923 ja se valmistui vuonna 1925.
Etualan Makslahden alunperin laiturivaihde valmistui Römpötin kylään Makslahden sataman tuntumaan vuonna 1924.
Siitä todetaan Römpötti -kirjassa, että se oli jo alunperin liian pieni. Niinpä rakennus purettiin (siirrettiin) vuonna 1927 kun sijaan oli tullut Makslahden asemaksi sinne siirretty aiempi Inon asema.

Toivo Tikan ansiokas kirja Römpötti - Satamakylä Koivistolla (Römpötin kylätoimikunta 1989, 205 s.) esittelee Makslahden rautatie- ja muut vaiheet hyvin - myös raidekarttoina mahtavan laajasta Römpötin raiteistosta ja satamarantaan vieneistä pistoraiteista (11 kpl).
Makslahti / Römpötti oli suojainen luonnonsatama, jossa lastattiin puutavaraa, etenkin lautoja paljolti suoraan redille.
Se valitettavasti innosti suursotarikollisen, aikaisemman pankinryöstäjän Stalinin anastuspuuhiinsa.
kuva 19.11. 17:46 Rasmus Viirre  
  Noh, kiitosta vaan! :)
kuva 19.11. 17:00 Heikki Jalonen  
  Ex. 01?
kuva 19.11. 16:19 Jimi Lappalainen  
  Aivan juu, kiitos tiedosta :)
kuva 19.11. 15:28 Jimi Lappalainen  
  Olin kommentteineni väärässä vuonna 2021. Tämä Inon upea kartanoasema siirrettiin tosiaan Makslahden uudeksi asemaksi, ja VANHA Makslahden asema siirrrettiin Huuhanmäelle. https://vaunut.org/kuva/183935
kuva 19.11. 14:46 Julius Thurman  
  Ylivieska-Iisalmi junien Eil/Eilf- vaunut huolletaan Oulussa
kuva 19.11. 14:39 Jimi Lappalainen  
  Miksi Eil on ollut Oulussa?
kuva 19.11. 13:52 Petri Nummijoki  
  Liittyy varmaankin siihen, että 1970-luvulla oli Suomessa suurin sallittu junapaino 1800 t ja tavoitteena oli nosto 2700 tonniin, joka toteutui muistaakseni 1982. Tämäkin junapaino oli vielä mahdollinen ruuvikytkimillä. Automaattikytkimiä edellyttävät 4000-4500 tonnin junapainot olivat 1970-luvulla vasta kaukaista tulevaisuutta, jos edes vielä ajatusasteella.

Automaattikytkimistä taitaa olla lähinnä haittaa, jos junapainot eivät niitä vaadi. Ruuvikytkimet ovat kevyempiä ja junarunko saadaan kiristettyä niin, ettei se ole kovin altis nykäyksille. Samoin vältetään riski, että veturi olisi kytkettävä junarunkoon kaksilenkkikytkimellä, josta seuraa 350 kN:n vetovoiman rajoitus. Dv12-veturin osalta on myös väitetty, että automaattikytkimet lisäsivät veturin heiluntaa ja sitä kautta heikensivät kulkuominaisuuksia.
kuva 19.11. 13:04 Emil Honkanen  
  Joo, hyvinkin voinut olla. Vaihdoin sen.
kuva 19.11. 12:56 Rasmus Viirre  
  Pikku korjauksena tämä taisi olla PYO 266, ja Eil lisättiin hännille Oulussa.
kuva 19.11. 12:23 Kimmo Huhta  
  Mikä on ollut syynä automaattikytkimen ja Vapitin poistamiseen ja ruuvikytkimen asennukseen? Hetken päästä suuntaus vei kuitenkin SA3 & Vapiti -standardiin.
kuva 19.11. 12:13 Lenni Voutilainen  
  Ai, ei olekkaan enään sitä aiempaa teippausta. On ihan vaan punainen
kuva 19.11. 02:37 Esa J. Rintamäki  
  Sitä, joka kirjoittaa "enään",
ansaitsee tällin nenään!
kuva 19.11. 02:19 Jussi-Pekka Halonen  
  Dv12 2551 tosiaan sai automaattikytkimet B1-korjauksessa (26.01.67–17.02.67) ja ne vaihdettiin takaisin ruuvikytkimiin D5-korjauksessa (27.09.72–06.10.72).
Hyvinkään konepajan saatteista selviää myös, että kyseessä ei ollut varsinainen SA3-kytkin, vaan sen kanssa yhteensopivaksi suunniteltu länsieurooppalainen Unicupler.

Vetureissa 2635–2640 oli Vapiti-kytkimet valmiina mutta ne poistettiin jo loka–marraskuussa 1977. Tarkempi poistoaikataulu löytyy kuvan https://vaunut.org/kuva/54642 kommenteista.

Lähteet:
https://digihakemisto.net/item/837844058/14590741745/261
https://digihakemisto.net/item/837844058/14590741757/265
https://digihakemisto.net/item/837844058/14590741772/270
https://digihakemisto.net/item/837844058/14590741775/271
https://digihakemisto.net/item/837844058/14590741655/231
kuva 19.11. 02:13 Veeti Heino  
  Enään.
kuva 18.11. 22:14 Esa J. Rintamäki  
  Eikä!

Huikeaa, tällaista en ole ennen nähnytkään (vasta 69-vee kähjäleenä!).
kuva 18.11. 19:08 Reijo Salminen  
  Laitanpa kuvan kyseisestä Deutzista, ylläpito voi poistaa kun ei ole radan varrelta. https://vaunut.org/kuva/183932
kuva 18.11. 15:07 John Lindroth  
  Komea kuva!
kuva 18.11. 13:46 Hannu Peltola  
  Kiitoksia kuvasta, tämä jäi meillä kesällä 2022 näkemättä pitkän päivän jälkeisen väsymyksen myötä. Tätä varmaan rakentaa ja ylläpitää paikallinen pienoisrautatiekerho. Rakennuksina näyttää olevan erityisesti kaupallisia rakennussarjoja osittain modattuina. Vaihteet ovat yllättävät suureen rataan, nämä näyttävät olevan todella tiukkoja #4-vaihteita. Pidemmän kaluston kanssa näissä tulee haasteita! Kiskotusta ei ole myöskään (vielä) säistetty.
kuva 18.11. 12:18 Esa J. Rintamäki  
  "Aatteen" värit...?

Hienon sävyinen kuva.
kuva 18.11. 11:43 Rainer Silfverberg  
  Hyvät värit on kuvassa!
kuva 18.11. 10:44 Jarno Piltti  
  Tämä on todella upea näky! Ajatusleikkikin tällaisesta junasta Suomen raiteilla oli täysin mahdoton VR:n kermankuorintamonopolin pimeimpinä vuosina.
kuva 18.11. 10:38 Jarno Piltti  
  Lopputulos palkitsee! Joskus kannattaa edetä vaikeimman kautta!
kuva 18.11. 10:36 Jarno Piltti  
  Kyllä ja harrastus harrastettava. :)
Kuvasarja:
Dm2 n:o13
 
18.11. 10:32 Jarno Piltti  
  Todellakin, onnea ja menestystä historiikille! Varhaiset moottorivaunut on aiheena huippukiinnostava sekä tekniikan että liikennepolitiikan näkökulmasta ja kuten sanottu historian kirjoituksessa on isoja aukkoja mottien kohdalla.
kuva 18.11. 08:23 Esa J. Rintamäki  
  Sain joitakin päiviä sitten tietää etelästä tulleen junan veturinkuljettajan nimen.

Kyseinen kuljettaja oli tätini ystäväpiirissä ja poistui myöhemmin elämästä vapaaehtoisesti...
kuva 18.11. 08:10 Jouni Hytönen  
  Eds-vaunut tulivat ennen Edfs-vaunuja, joten ensimmäisissä junissa vuonna 1998 on ollut Eds-vaunuja, ei vielä Edfs-sarjaa.