Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.02. 22:43 | Petri Nummijoki | ||
| Lumiaho ajoi aamupikavuoron Tampereelta Vaasaan ja paluusuunnassa iltavuoron, josta oli Tampereella yhteys Porin kiitojunalla MK50 Helsinkiin sekä sunnuntaisin myös viikonloppujunalla P42A. Muut kolmostien vuorot Pohjanmaalle olivat Länsilinjojen ajamia. Länsilinjojen iltapikavuoro Vaasaan tosiaan lähti alun perin klo. 18:00 ja taisi jonain kautena lähteä klo. 18:05 mutta aika pian lähtöajaksi vakiintui klo. 18:10. Syy lienee juuri siinä, että P61 ei ollut kovin hyvä aikataulun pitäjä etenkään lauantaisin ja nuo aikaisemmat lähtöajat taisivat turhan usein olla enemmän teoriaa kuin käytäntöä. Jos Lauttakylän Auton vuoro on merkitty junan yhteysvuoroksi niin eiköhän siinä ollut sama tilanne kuin kolmostien vuoroissa eli bussi ajoi rautatieaseman kautta ja tarvittaessa odotti junaa. Juhlapyhien ruuhkaliikenteessä, kun yhteysjunien myöhästyminen oli hyvin ennalta arvattavaa, saattoivat bussinkuljettajat tai rahastajat tiedustella junien kulkua jo etukäteen puhelimella eivätkä lähteneet linja-autoasemalta rautatieaseman pysäkkiä tukkimaan, ennen kuin junan tiedettiin saapuneen. Veturimieslehden kesänumerossa vuodelta 1962 on kuva Haapamäen asemalta, jossa näkyy mitä ilmeisimmin H53:n ja P68:n kohtaus sekä Hv-vetoinen postijuna Jyväskylän suuntaan. H53 ja P68 ovat molemmat Hr12-vetoisia junia ja H53:n vaunustona on kolme matkustajavaunua, kaksi Fo-vaunua sekä Po. Se siis mitä ilmeisimmin oli ennen muuta rahti- ja postivuoro Tampereen ja Seinäjoen välillä. Helsingin ja Tampereen välillä oli P53:ssä epäilemättä enemmänkin matkustajavaunuja mutta niistä osa jäi Tampereelle. Kesäaikana lauantaisin sekä juhlapyhinä P53 kuljetti myös P97:n vaunut Helsingistä Tampereelle. P97 jatkoi edelleen Tampereelta Haapamäen kautta Pieksämäelle ja vuoden 1963 paikkeilla Dm4 lienee ollut siinä tyypillisin vetovoima. |
||||
|
07.02. 22:19 | Mikko Mäntymäki | ||
| Montako näitä voidaan laittaa vaihtotyössä nippuun, minun veikkaus on 4? | ||||
|
07.02. 21:49 | Mikko Mäntymäki | ||
| Korvaisi nuo Sm4 kaluston madollisimman pian, vituttaa kytätä sitä sähköpaikkaa R-junissa joita on vain yksi yksilöissä 11-30. | ||||
|
07.02. 21:43 | Mikko Mäntymäki | ||
| Dr ta Sr-sarjojen vetureilla ei ole asiaa Olli-Porvoo välille kun Sr3:n akselipaino on 22,5t. | ||||
|
07.02. 21:42 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kiitos! | ||||
|
07.02. 21:11 | Joonatan Kopra | ||
| Kiertokanget väärin maalattu | ||||
|
07.02. 21:08 | Lenni Voutilainen | ||
| Kuvasin tämän saman kyseisen junan Kurkimäessä, Meni Iloharju-Kurkimäki väliä todella hitaasti, meinasi mennä moti kun tirruutti jotain alle 50km/h koko matkan. Kurkimäen ohitti jotain 35km/h | ||||
|
|
07.02. 21:02 | Lenni Voutilainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
07.02. 20:03 | Otto Tuomainen | ||
| Sisarveturi 113 003 suistui eilen 6.2.2026 kiskoilta tällä Malšicen asemalla. Kommentin kirjoitushetkellä junaliikenne on korvattu busseilla välillä Malšice - Bechyně. | ||||
|
07.02. 18:48 | Juha Toivonen | ||
| Erinomainen kuva! Tuo rataosa "tuomittiin kuolemaan" todella lyhytnäköisesti, jo 1980-luvulla. Hyvin tuntuu uuden nousun jälkeen liikennettä riittävän. Raakapuu kulkee komeasti tuolla, eri operaattoreiden toimesta. | ||||
|
07.02. 18:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisa herra Veikko, älä sure. Itselleni tuottaa kyllä jonkin verran hankaluuksia kuvata kalustoa ratapihoilla nimenomaan makuuasennossa. Se on tuo pystyasento jonkun verran mukavampi... |
||||
|
07.02. 18:42 | Juha Toivonen | ||
| Aikas ryhdikäs yksilö. BR 52 taisi sittenkin olla huomattavasti kestävämpi/pitkäikäisempi veturi, kuin mitä alkuperäiset suunnitelmat tuolle sotaveturille lupailivat. | ||||
|
07.02. 18:38 | Juha Toivonen | ||
| Dr19 lienee varsin suorituskykyinen veturi. Jopa raskaaseen matkustajaliikenteeseen. Ainakin kaikki tuon veturin arvot näyttävät erinomaisen hyviltä paperilla. Varsinaisia tyyppivikoja ei ilmeisesti ole? | ||||
|
|
07.02. 18:25 | Onni Tikkala | ||
| Ihan alkuperäinen arvio oli, että Sm7 aloittaisi matkustajaliikenteessä jo tämän vuoden keväällä. Milloinkohan arvio päivittyi? | ||||
|
07.02. 17:54 | Mikko Herpman | ||
| Lieneeköhän testailtu pintakäsittelyä. Eli ruosteen/maalin poistoa ja pohjamaalin levitystä... Eli kun on kunnostettu ruotsalaista kalustoa niin hyvä testailla "omilla romuilla"... | ||||
|
|
07.02. 16:53 | Sisu Karhu | ||
| Mitäs varten Eifet ja efit? on ilman maaleja? | ||||
|
07.02. 16:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| "ELITE - KONELA" rautatieasema raitapukuisten (EI liituraitaisten!) lähtöasemana...? Matkan jännittävyyttäkään ei voinut liiaksi korostaa: - syyntakeelliset ja - takeettomat iloisesti keskenään? Asiaan: No 3005, vuodelta 1936, rakennettu vanhalle aluskehykselle (ex T-sarjan työläisvaunu nro 1237). Työläisvaunu taasen oli saanut aluskehyksensä vanhalta O-sarjan neliakseliselta avotavaravaunulta; nro 70'058. Telimallista näkyy aavistus: silti tunnistettavissa A7:ksi. "Viattomien lasten vaunun" ylelliset ja ihanat matkustusmukavuudet takasivat vesilämmitys ja Pintsch - korkeapainekaasuhehkuvalaistus. Tämä vankivaunu hylättiin vuonna 1970. |
||||
|
07.02. 16:32 | Lenni Voutilainen | ||
| Kiitos palautteesta. | ||||
|
07.02. 16:30 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Niklas. | ||||
|
|
07.02. 16:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikataulumärehdintää jälleen: KEVÄTTURISTI 1963: pikajuna P 61, Helsinki - Haapamäki - Rovaniemi, lähtöaika Helsingistä klo 15:05 ja tulo Rovaniemelle klo 10:30. Tuloaika Tampereelle klo 17:54 ja lähtö klo 18:10. Makuuvaunuja Tampereelta Rovaniemelle ja Kemiin. Ravintolavaunu: Helsinki - Seinäjoki. [ Sivumennen: porilaisesta P 43:sta keväällä 1963: lähtö Hki klo 17:10, tulo Tampereelle klo 20:08. Tampereelta se jatkoi matkaansa klo 20:35, mutta: junana H 43, eli henkilöjunana. ] Bussiyhteyksiä Tampereella liittyen juuri junaan P 61: Paunun vakiovuoro Jyväskylään lähti klo 18:15. Se ajoi Kangasalan (Huutijärven tienhaaran) kautta Orivedelle, Länkipohjan ja Kuoreveden Hallin kautta. Muun muassa. Tuloaika paunulaisella Jyväskylään oli klo 22:20. Entä P 61? Saapui Haapamäelle klo 19:54. Haavasta lähti lättähattu H 909 Pieksämäelle klo 20:15 ja se saapui Jyväskylään klo 21:43. Paunun pikavuoro Jyväskylään lähti Tampereelta klo 18:30 ja saapui Jyväskylään klo 21:55. Lauttakylän Auto Oy:n tarjontaan kuului pikavuoro Raumalle, lähtö Tampereelta klo 18:00. - [Juokse siinä sitten kieli vyön alla kantamuksiesi kanssa rautatieasemalta linja-autoasemalle 6 (kuudessa) minuutissa, ellei bussi poikennut rautatieasemalla. Pystyiköhän Ritolakaan moiseen?] Ja Ruovedelle F. Kovasen vakiovuoro klo 18:20. PÄÄASIA: pikavuoro Tampere - Jalasjärvi - Vaasa, lähtö klo 18:00. Joku taisi mainitakin tämän käyvän rautatieasemalla. Sen tuloaika Vaasaan oli klo 22:50. Liikennöitsijä kaikesta päätellen Länsi-Linjat Oy, vaikka taulun alaosassa luki myös E. Lumiaho. Reitti kulki mm. Kyröskosken, Parkanon, Kurikan ja Laihian kautta, vissiinkin vanhaa kolmostietä. Mahtavaa, oksennuspussien kysyntä huipussaan! V. Keto-Seppälä ajoi myös pikavuoroa Tampereen - Vaasan välillä, lähtöaika kuitenkin jo klo 17:30. Reittikin toisenlainen: kulki lännempää: - Häijää, Lavia, Kankaanpää ja Teuvakin pysähdyspaikkoina muun muassa. Jos nyt P 61:ltä piti nimenomaan Vaasaan tukkia, niin Seinäjoelta lähti henkilöjuna H 53 klo 22:15. Vaasassa se oli seuraavan vuorokauden puolella: klo 0:08. Seinäjoelle se oli etelästä tullut klo 20:46. Muutenkin juna 53 oli aika vekkuli kulkija: - se oli lähtenyt Helsingistä pikajunana P 53 kello 12:00. Tampereelle se tuli klo 14:53 ja lähti Haapamäen suuntaan klo 15:10. Se kulki veturijunana, 1./2. luokan päivävaunut ja kahvila. Ei pysähtynyt ennen Orivettä, vaikka sen identiteetti olikin henkilöjunaksi muuttunut: H 53. Haapamäellä se pysähtyi: klo 17:35 - 18:20. Verkkaista menoa, eikä nykymallista hosumista tukka putkella italiaanojen värkkäämällä muovidildojunalla. |
||||
|
|
07.02. 14:45 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| ainiin, sekin oli vielä tuon jälkeen. Muistin näköjään väärin. | ||||
|
|
07.02. 13:50 | Linus Mansner | ||
| Kyllä tuossa 2 junaa näkyy. Se on pääasia. | ||||
|
|
07.02. 13:39 | Veeti Pietilä | ||
| Tervetuloa vaunut.orgiin Lenni! | ||||
|
|
07.02. 13:25 | Veikko Hattunen | ||
| Onhan tämä ihan hieno! | ||||
|
|
07.02. 13:06 | Lenni Voutilainen | ||
| Kuva ei ole ihan tarkka mutta saa siitä kyllä jotain selvää... | ||||
|
07.02. 11:51 | Juha Kutvonen | ||
| Fo-vaunut korvattiin Fot:eilla vuoden 1984 aikana. Vielä keväällä -84 Fo:t sarjasta 22531-548 kulkivat kaukojunien vaunustoluettelon mukaan junissa P 9/10, P 61/62, P 63/64 ja P 71/72. P 9:ssä Fo on havaittu Joensuussa 1.6. ja syyskuussa olen kuvannut Järvenpäässä 22541:n P 71:ssä. | ||||
|
Kuvasarja: Helsingin aseman laiturien asfaltointi v. 1932 |
07.02. 11:46 | Eljas Pölhö | ||
| Asemalaiturien päällystämistyön lopputarkastus suoritettiin 19.8.1932. | ||||
|
|
07.02. 11:44 | Joel Kuikka | ||
| Ei ollut viimeinen siirto. 7052 oli viimeinen, joka vietiin ja se vietiin 14.-15.7. välisenä yönä. | ||||
|
07.02. 11:29 | Teemu Saukkonen | ||
| Nappivalotus sattunut, kuu on vaikea kuvattava. Paljonko millejä? | ||||
|
Kuvasarja: Kesäretki Keski-Euroopan raiteilla 5.-12.6.2025. |
07.02. 10:46 | Seppo Rahja | ||
| Hieno kuvasarja, noissa maisemissa silmä lepää. | ||||
|
|
07.02. 08:38 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos kuvausluvuista. Vähän arvelinkin että maisema jää aavistuksen alivaloittuneeksi kun kuun valotus on noinkin hyvin kohdallaan. Kuvankäsittelyssä sitä tummuutta voi sitten hieman vaalentaa jos niin haluaa. Mutta hyvä aamuhämärän tunnelma tässä mainiossa kuvassa on kohdallaan. Joskus vuosia takaperin kun hain vaimoa töistä Kaslinkin henkilökuntaparkista, katselin että siitä aidan takaa näkyy hyvin sillalle. Tämä ja edellinen kuva onkin ilmeisesti niiltä paikkeilta otettu. Itseltä unohtui sitten paikka, mutta kiva nähdä että se on toimiva. |
||||
|
06.02. 23:26 | Rasmus Viirre | ||
| Aina mielenkiintoista nähdä Dr14:sta kuvaa vaihtotöissä. Kuinkahan pitkään nämä pysyvät käytössä? | ||||
|
06.02. 23:23 | Uwe Geuder | ||
| Moottorivaunut saatiin todellakin "jo" käyttöön tammikuun ensimmäisellä puoliskolla. Mutta ilo kesti vain 5 päivää. Tällä kerta ei yksi selkeä ongelma. Yhdessä vaunussa paloi sähkökaappi. Toisessa joku oviongelma. Kolmanneksella lehtikelin aikana tulleita pyörävaurioita (ks. yllä) ei vielä korjattu. En tiedä mitä muuta vielä, joka tapauksessa yhdestätoista vaunusta on niin vähän käyttökelpoisia, että junaliikenne seisoo kokonaan. Korvataan linja-autoilla. | ||||
|
06.02. 22:58 | John Lindroth | ||
| Pirteä kuva Kanasta" | ||||
|
06.02. 22:51 | Petri Nummijoki | ||
| Minusta taas on hyvä asia, ettei kuva näytä aidolta. Tästä oli jo aikaisemminkin keskustelua mutta ainakaan itse en sivustolle edes halua sellaisia kuvia, joita voi luulla aidoiksi mutta ovat oikeasti tekoälyllä tehtyjä. | ||||
|
|
06.02. 22:24 | Jarno Piltti | ||
| Nyt täytyy oikein miettiä että mieltä tästä oikein on. Hyviä pointteja tullutkin jo, eli työkalu siinä missä joku vakiintuneempikin, ja valokuvaaminen ja erilaiset työkalut on kulkeneet yhdessä aina. Tässä kuvassa on hyvää yleistunnelma, lumituisku on monesti juuri näin dramaattinen ja vahvasti tunnelmallinen ilmiö. Huonoa on se että tämä näyttää heti ensi silmäyksellä tekoälyllä tehdyltä. Tietynlainen sinänsä laadukkuus yhtyy tietynlaiseen tökeryyteen. Ymmärrän Hannun kaksijakoiset fiilikset kyllä. Pienoisrautatie pitäisi kai rakentaa ja kalusto säistää alunperinkin kokonaan talviasuun jos meinaisi tällaista jälkeä aikaan saada ilman keinoälyä? Ja valokuvaussivustolla kun ollaan niin tekoäly on pirun hyvä väline erilaisten softien haltuunottamisessa. Kysyy vaan miten vaikkapa joku kohinanpoisto pitää tehdä niin AI käy läpi valtavan määrän tietoa ja antaa hyvän, toimivan ja ajantasaisen vastauksen. |
||||
|
|
06.02. 22:18 | Tuomas Pätäri | ||
| Kiitokset palautteesta. Lähin mittausasema näyttäisi -22 mitanneen. Se on minun sormille melko paljon, jotka hieman kovilla olivat, kun kuvatessa ei kauhean paksua hanskaa voi käyttää. Jaloissa ei sen sijaan tuntunut missään, kun vuorelliset talvisaappaat pitävät tuollaisenkin pakkasen hyvin loitolla. Ekstremearvoja ei tarvinut käyttää, koska ihan hirveän pimeää ei kuvaushetkellä enää ollut. ISO on ollut 3200, aukko F6,3 ja suljinaika 1/400. Jos kuun haluaa pysyä puhkipalamattomana, valotusta ei mitenkään ihan hirveästi tuosta kombinaatiosta pystyisikään kasvattamaan. Ja sehän taas asettaa omat rajansa sille, miten hämärää muu maisema voi olla, jotta siellä on vastaavilla arvoilla vielä jotain nähtävissä. |
||||
|
06.02. 21:59 | Eljas Pölhö | ||
| Ei kannata poistaa. Sekin on tieto, että ei liity rautateihin, vaikka teoriassa olisi voinut liittyä. Kuvan kommentit lisäsivät tietoa rautatietykeistä, joten siinäkin se palveli sivuston tarkoitusta. | ||||
|
|
06.02. 21:14 | Into Tilander | ||
| Eli kuvan voi poistaa, kun ei liity rautateihin? | ||||
|
06.02. 20:57 | Tuukka Varjoranta | ||
| Paljon kiitoksia! Hyvä huomio tuosta monikosta, enpä tullut ajatelleeksi kirjoittaessa. | ||||
|
Kuvasarja: Jäähöylävaunu Etv-Rto 14 |
06.02. 19:09 | Jaakko Pehkonen | ||
| Mielestäni tuossa Kaskisissa otetussa kuvassa höylätään tiivistynyttä lunta, ei varsinaista (teräs)jäätä. Lumi voi sopivissa olosuhteissa pakkautua/tiivistyä liikenteen ja olosuhteiden johdosta sen verta tiiviiksi että se ei lähde (laatikko)auralla pois. Silloin on tarvitta tätä jäähöylävaunua. Sama homma maanteillä, liikenne polkee lumen niin tiiviksi polanteeksi ettei se lähde auralla kokonaan pois, vaan tarvitaan tässä maassa sangen harvinaiseksi käynyt tiehöylä poistamaan polanne. | ||||
|
Kuvasarja: Jäähöylävaunu Etv-Rto 14 |
06.02. 18:57 | Tapio Keränen | ||
| Muistaakseni Mannerheimintiellä katkesi päävesijohto ja vesi valui Töölön ratapihalle muodostaen laajan jääkentän, jota jouduttiin höyläämään pois sekä vielä miesvoimin hakuilla. Matkustajavaunut jäätyivät kiinni säilytysraiteilleen. En muista vuotta, jolloin vesivuoto yllätti. | ||||
|
06.02. 18:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Meerin sarjatunnus on Ttr, eikä Ttr1. | ||||
|
|
06.02. 18:36 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
06.02. 18:34 | John Lindroth | ||
| Komeaa On! | ||||
|
Kuvasarja: Jäähöylävaunu Etv-Rto 14 |
06.02. 18:22 | Petri Nummijoki | ||
| Lunta raiteilla-kirjassa kerrotaan, että matkustajavaunujen höyrylämmityksessä syntynyt lauhdevesi oli ainakin yksi syistä, minkä vuoksi ratapihoille kertyi jäätä niin paljon, että sitä piti höylätä. | ||||
|
|
06.02. 17:30 | Veeti Pietilä | ||
| Meeri on Ttr ei Ttr1. | ||||
|
|
06.02. 17:14 | Pasi Seppälä | ||
| Samaa mieltä myös. Tyylikäs. | ||||
|
|
06.02. 17:12 | Pasi Seppälä | ||
| Hyytävän hieno tunnelma. On kyllä upea. | ||||
|
|
06.02. 17:11 | Pasi Seppälä | ||
| On kyllä komea laukaus. Ja kuvan sommittelun suunnittelu taattua Tuomasta. Varsin nopeaa suljinaikaa on täytynyt käyttää kun liike on saatu hyvin pysäytettyä. Minkalaista aukkoa olet saanut käytettyä? ISO lienee joitain tuhansia? |
||||
|
Kuvasarja: Jäähöylävaunu Etv-Rto 14 |
06.02. 16:31 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer yms. muistelen että Pasilassa seisoi vielä 70-luvun alussa myös kopiton vanha jäähöylävaunu. Taisi olla niin että etenkin Töölön ratapiha jäätyi höyläyskuntoon helposti. Ja myös Helsingin raitioteillä oli 40-luvulla ostettuja jäähöylävaunuja, valmistajana Lokomo Oy. | ||||