Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.09. 22:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| No nyt minä hämmästyn - Ranskan SNCF:n 241A Tsekissä! No, mikä ettei. Huisin mahtavaa!!! |
||||
|
Kuvasarja: Ote virkapukuohjesäännöstä, Käskylehti 40 / 1950 - 1 |
22.09. 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monet kiitokset, herra Petri. Taidankin olla ajastani jäljessä - silkkaa laiskuuttani. Olin ajatellut tätä kokardikommentoinnin avuksi, kutakuinkin "ensiapuna". Siksi tarpeellisuus, herra Jimi. Yllättäen ja pyytämättä, heh ... |
||||
|
22.09. 22:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heippa, Antti-herra, Se mainitsemasi "verikauha" oli tämän virkapukukauden innovaatio: - kevyt virkalakki. Jos ovat kokoa 59, niin siinä tapauksessa olen kiinnostunut. |
||||
|
Kuvasarja: Ote virkapukuohjesäännöstä, Käskylehti 40 / 1950 - 1 |
22.09. 21:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämän kuvasarjan tarpeellisuus on hieman kyseenalainen, kun nuo Käskylehdet tosiaan löytyvät netistäkin. | ||||
|
22.09. 21:19 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva ja siinä itse Lasse T. "Oberdampfloksfuehrer"Lasse & Co upeasti vie maamme höyryveturiharrastuksen kulttuuria eteenpäin myös maamme ulkopuolelle,koska ulkomaiset harrastajamediat seuraavat myös meidän juna tapahtumia,ja näinolleen suuren Pacific 1009 höyryveturin liikenne ei jää huomaamatta! Jotta voimme jatkossa nauttia tästä mahtavasta sydämiemme rakastavasta harrastuksesta myös tulevaisuudessa!Tämän toteutumiseen tarvitsemme mahtavia tyyppejä esim Lasse ja Make sekä muut Team jäsenet! Teillä on energiaa ,sydäntä sekä intohimoa(Passion)viedä harrastustamme eteenpäin ja kiitokset kaikille teille! Me tulemme aina korkeasti arvostamaan ja diggaamaan teitä! Te kaikki ihan mahtavia tyyppeja me tyäktaan teistä ihan kaikkija! | ||||
|
22.09. 21:14 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
22.09. 20:11 | Kimmo Huhta | ||
| Noista Saarijärven tulo-opastimista kuulin eräältä veturinkuljettajalta, että ne olisivat olleet ainakin 80-luvulta asti pimeänä. Syynä kuulemma liikenteen harvuus henkilöliikenteen loppumisen jälkeen. Mistään muualta ei ole tullut tätä vahvistavaa tietoa. Onko jollain havaintoja Srj opastinvalojen palamisesta tai ei palamisesta? | ||||
|
|
22.09. 19:48 | Antti Laajalahti | ||
| Moi Esa. Minulta vois löytyä pari lakkia. Minkä ikäisiä kaipaat? Niitähän oli käytössä ensin se koppalakki, sitten armeijan verikauhaa muistuttava. | ||||
|
Kuvasarja: Ote virkapukuohjesäännöstä, Käskylehti 40 / 1950 - 1 |
22.09. 19:25 | Hannu Peltola | ||
| Ei puutu kuin peili- ja negatiivikuvat, niin kaikki eri tavat ladata kuvia alkaisi olla käytetty! :-) | ||||
|
22.09. 19:24 | Noah Nieminen | ||
| Värikäs ja miellyttävä kuva. Nuo veneet ovat juuri hyvä lisä kuvaan, mutta ympäristön kannalta tuollaiset käyttämättömiksi (?) jääneet soutuveneet rantojen lähettyvillä ovat ilmeisesti haitallisia. Niistä irtoilee lasikuitua mikä ei tee hyvää päätyessään tuonne veteen, eikä se myöskään maadu. |
||||
|
22.09. 19:18 | Noah Nieminen | ||
| Monilla on ollut sekaannuksia juuri tämän vaunun kanssa Julian havainnoissa, myönnän itsekin tehneen tämän virheen ja huomannut vasta jälkikäteen. Useissa havainnoissa näkyy EFit 23651. | ||||
|
22.09. 19:18 | Jussi Mäkinen | ||
| Varsin hieno kuva! | ||||
|
22.09. 19:15 | Noah Nieminen | ||
| Ajos on ollutkin viime kuvien päätähti. Rantamaisema junan kanssa on hyvä valinta, tässä vihreä veturi sopii vielä hyvin kesäiseen maisemaan. | ||||
|
|
22.09. 19:12 | Noah Nieminen | ||
| Kiitos. Harkitsin aluksi, että kuvaisin tämän Nummelan asemalla, mutta päätin kuitenkin, että tuttu Yli-Lankila voisi sopia paremmin. 1982:n kuvasin suunnitellusti sitten Nummenkylässä, mutta näin kaverini lähettämän kuvan siitä Nummelasta ja kaduin heti valintaani... Olisi ollut upeat savut... Nummenkylästä otettu kuva on kyllä omasta mielestäni muuten ihan onnistunut. |
||||
|
22.09. 18:59 | Tuomas Pätäri | ||
| Onpas touhuamisen makua Ajoksessa! | ||||
|
22.09. 17:57 | Tommi Koskinen | ||
| Selvä ja nopeahan tämä oli, vaikka onkin harvemmin kuvattu paikka ja veden tilalla on vielä muutama vuosi sitten ollut metsää. En tiedä paniko kukaan merkille, että koordinaatit oli vihjeenä heitetty Soja-nimisen kylän lähistölle Intiaan. :D Maisemassa on myös mäntyluotomaisuutta, vaikka sähköt toki puuttuvat. | ||||
|
|
22.09. 15:56 | Tuomas Pätäri | ||
| Loistava kuva tonniysistä. On sille oikein sopiva kuvauspaikka. | ||||
|
22.09. 15:17 | Rasmus Viirre | ||
| Onhan siinä eroa, mutta myös useita syitä. Puuston alkuperä, metsän kasvupaikkatyyppi ja hakkuutavat vaikuttavat jo millaista puuta on saatu. (Yhdessä junassa myös todnäk. usean eri metsänomistajan puita.) Tuossa VR:n junassa näkyy pääasiassa kuitukoivua ja vähän mäntyä seassa. On todennäköistä, että kyseiset puut on harvennushakkuussa saatuja, jolloin metsän arvokkaimmat puut jätetään vielä järeytymään, kuten hyväkuntoisimmat männyt ja varttuneimmat kuuset. Koivu kasvaa lähes aina mutkikkaasti, eikä siitä Suomessa useimmin muuhun ole kuin energiaan tai selluun. Luontoarvojen ja -palveluiden kannalta VR:n junan puut voivat olla tässä tapauksessa ”arvokkaammasta” metsästä, missä puuston rakenne on ollut vaihtelevampaa niin lajillisesti, kuin myös rakenteellisesti. Fenniarailin junassa näkyy olevan pääasiassa tasarakenteista ja kapeahkoa mäntykuitua. Tällainen puusto voi hyvinkin olla hakattu paikasta, jossa ei muuta kasva, ja se mikä kasvaa, kasvaa hyvin hitaasti. (Esim. rämeet.) Lopputuloksena siis paljon tasarakenteisemmista puista koostuvat niput. Sitten on vaikuttajina myös vaunujen erot. VR:n Sp/Sps:t ovat pidempiä ja pankkojen välit erit. Fenniarailin Vopeissa pankot ovat lähekkäämmin ja nippuja kaksi/vaunu. Rungot pidemmät. | ||||
|
Kuvasarja: Ote virkapukuohjesäännöstä, Käskylehti 40 / 1950 - 1 |
22.09. 12:40 | Petri Sallinen | ||
| Koko vuosikerta löytyy kätevämmässä muodossa Kansalliskirjaston Doriasta. Kannattaa muuten imuroida kaikki rautatieaiheinen kama Doriasta ennen kuin Väylävirasto huomaa, että myös siellä on heidän hallinnoimaansa kamaa, jonka käyttöä voidaan ryhtyä rajoittamaan jollain vippaskonstilla :) https://www.doria.fi/handle/10024/171691 |
||||
|
22.09. 11:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, kotkalainen Onni Vilkas, joka hallitsi PR-toiminnan, oli olympiavuonna 1952 tilannut paitsi uudet Scania-Vabikset olympiakuljetuksiinsa, niin myös henkilökunnalleen virkapuvut, ja tietysti vinttikoirankuvat rintapielessä. Finnasta löytyy joitakin kuvia aiheesta. Nykykonduktöörit ovat minun mielestäni jotenkin siviilimäisiä. Ja heidän moderninmuodikas neonvihreytensä - hampaita alkaa särkeä!!! Pitäisi kai ehdottaa "Oyj:lle", etteivät nämä turhaan seisoskelisi La Rav-intolavaunun vierellä, muuten eivät erotu sen seinästä... Minäpä vielä kehtaan ehdottaa "Oyj:lle", että ostaisivat tukulla jonkin konkan tehneen rintaliivitehtaan jäännösvaraston, erityisesti kokoluokkaa "voi-hyvä-tavaton". Nämä kun värjättäisiin neonvihreiksi ja käytettäisiin parittain kulkevilla konduktööreillä yhteiskäyttötyöhattuna. Leukahihnatkin olisi jo valmiina... |
||||
|
Kuvasarja: Ote virkapukuohjesäännöstä, Käskylehti 40 / 1950 - 1 |
22.09. 11:54 | Teppo Niemi | ||
| Kiitoksia. Eipä tarvinnut kaivaa käskylehtiä ullakolta.... | ||||
|
22.09. 11:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Josko vorkin kuvainhallinnon herrat esikuntapäälliköt vääntäisivät kuvani normaaliasentoon? Bitte, "taikuri Merlinit", tehkääs taas ihmeitä... Tällä kertaa kuvat otettu sampsunkitabletilla, väännelty ja käännelty kuvagallerian työkaluilla. |
||||
|
22.09. 11:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mainittu linjavirkamies, jonka lakissa oli vaaleansininen päällinen, oli ns linjakirjuri, joka kulki rataverkolla, muun muassa tarkastamassa asemien kirjanpitoja. Tehtävänsä luonteen vuoksi kunnioitettiin nimellä "linjapiru" tai "linjapiiska". |
||||
|
|
22.09. 11:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Menivät pahukkerit lopettamaan Valtion Pukutehtaan, myymälöineen kaikkineen. Tarvitsisin lakkeja pari kappaletta. Niin ja laivaston villapaitaa myös. Mistähän ihmeen pingponginintiasta sotaväki kamppeensa nykyään tilanneekaan? Ettei vaan joistakin henkkamaukkahikihikipajoista lapsityövoimalla värkättyinä? |
||||
|
22.09. 11:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo saapashousut olisivat kivat, voisi mennä Vallilan siirtolapuutarha-alueelle sipulivarkaisiin, heko heko. Saappaiksi joko ratsastussaappaat tai "haitarivarsijatsarit". | ||||
|
|
22.09. 11:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Määrättiin astumaan voimaan 1.1.1951. | ||||
|
22.09. 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tähti oli sama kuin armeijan sotilasvirkamiehen kauluslaatoissa. Kokardin halkaisija on 22 mm ja siipipyörälaatan korkeus 45 mm. Ilman kuusenhavuja leveys = 53 mm ja kuusenhavuilla 55 mm. |
||||
|
22.09. 10:06 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Olen uskonut luulevani, että ydinpolttoainevaunut purettaisiin jo Vainikkalassa, eivätkä jatkaisi Kotkaan, jolloin tässä menisi jotain muuta. Varmaa tietoa ei minulta kuitenkaan tästä löydy. | ||||
|
|
22.09. 07:27 | Noah Nieminen | ||
| Reijo: En nyt sentään, itse olen ottanut kuvan! :D Lassehan se siinä. Jos höyryveturia kuljettamaan haluaisin niin tarvisi ensiksi enemmän ikää... | ||||
|
21.09. 23:40 | Elmo Kyytinen | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
|
21.09. 23:02 | Mikko Ketolainen | ||
| Tämän kyseisen junan puutavaralastin tasaisuus viereisen raiteen puutavaravaunujen lastiin verrattuna https://vaunut.org/kuva/183111?liikp1=1491 | ||||
|
|
21.09. 22:54 | Rasmus Viirre | ||
| Eilen muuten näkyi junassa T 58192 KEM-VKA kuparikuorman lisäksi myös muutama näitä selluvaunuja. Enpä ollut moista ennen viimeisten kahdeksan vuoden aikana nähnyt. Ja kuparin jälkeen vielä kolme argon kaasuvaunua. Niitä on nyt jo useaan otteeseen ollut kyseisessä junassa perän pitäjinä. | ||||
|
|
21.09. 21:42 | Leevi Heino | ||
| 5010:ssa on jatkanut usein Tampereelle, sieltä ehkäpä Kouvolaan esim. 33023:ssa. | ||||
|
|
21.09. 21:37 | Toni Lassila | ||
| Ajos ihan selkeästi. 21.9. kulkeneessa T 55112:ssa Kemistä Ouluun oli ollut nyt näitä selluvaunuja, mihinköhän menevät? Ja mitä Kevitsan rikasteisiin tulee, niin edellämainittujen päivien lisäksi myös lauantaina viedään T 5113:ssa saapuneet vaunut kuormattavaksi ja sunnuntaina taas tuodaan kuormattuina ratapihalle lähteäkseen T 5192:ssa kohti etelää. | ||||
|
|
21.09. 21:34 | Tuomas Pätäri | ||
| Kemin satama Eli Ajos, ja myös on Ajos. Onko Ajoksen liikenne hieman vilkkaampaa kuin jokin aika sitten? Raidehistoriaa (Kemi 560) kun katsoo niin viime aikoina näyttäisi olleen joka viikonpäivä jotain ajoa, kun oli jotenkin ajatellut että Kevitsan kuljetukset olisi enää ainoa säännöllinen tuolla. Nehän taitavat selittää vain tiistain ja torstain käynnit, joten paljon olisi sitten muutakin. Osahan saattaa suuntautua Veitsiluotoon kun on vielä toiminnassa. Juuri eilen kirjoittelin kuvatekstejä omiin kesän Ajoksen kuviin, ja voisin viilata vähän "kuihtuneen liikenteen" muotoiluja kun liikennettä kerran näyttää olevan :) | ||||
|
|
21.09. 21:29 | Noah Nieminen | ||
| Lieksasta tämä ei kyllä ole. Kannatan Kemin satamaa. | ||||
|
|
21.09. 21:25 | Into Tilander | ||
| Olisiko Reijo tuo kuitenkin L.Tauriainen? Ainakin on samanlaiset silmälasit. | ||||
|
|
21.09. 21:00 | Leevi Heino | ||
| https://maps.app.goo.gl/G4NVCFca7eRvvcH26?g_st=ic elikkä siis Kemin satama. | ||||
|
|
21.09. 20:55 | Jyrki Talvi | ||
| Lieksa. | ||||
|
21.09. 20:48 | Leevi Halonen | ||
| Hieno homma että matkustajia riittää! | ||||
|
|
21.09. 20:45 | Jaakko Pehkonen | ||
| Lieksassa? | ||||
|
21.09. 20:37 | Tuomas Pätäri | ||
| Upea väripaletti kaiken kaikkiaan aina maasta taivaaseen. Punainen kalusto olisi ehkä maksimoinut värikylvyn, mutta sellaista kalustoa on nykyään vähemmän tarjolla. (Ja onhan tässäkin punaisia yksityiskohtia asiakkaan takista alkaen!) Nätti sää sattunut niin ajelua kuin sen kuvaamista ajatellen. | ||||
|
|
21.09. 20:30 | Petri Nummijoki | ||
| Isäni kertoman mukaan Länsilinjojen Vaasan vuoroilla kuljettajat alkoivat käyttää kauluspaitaa ja kravattia työasuna 1950-luvun puolivälissä, kun linjalle saatiin uusia Ajokki-korisia Scania-Vabis B71-alustalla olevia autoja (mm. numerot 35 ja 36). Sitä ennen Vaasan linjan busseja oli ajettu tyypillisesti haalarit päällä, koska matkan aikana tehdyt huoltotoimenpiteet olivat tavallisia. Voisin kuvitella, että rautateilläkin Dm4-vuoroon tai Lättähattuihin päässeistä kuljettajista osa on voinut 1950-luvulla huomioida tilanteen vastaavalla tavalla pukeutumisessakin. Ehkä se ei ole ollut niin yliampuvaa, miltä asia voi nykyään vaikuttaa vaan siihen on liittynyt jonkinlaista pula-ajan päättymisen juhlintaakin 15 vuoden yön kiristämisen jälkeen. |
||||
|
21.09. 18:55 | Erno Pintinen | ||
| Kiitos tiedosta, Noah | ||||
|
|
21.09. 18:49 | Noah Nieminen | ||
| Vop | ||||
|
|
21.09. 18:29 | Erno Pintinen | ||
| Mikä on tämän vaunun tyyppi? Saisi lisättyä tunnisteisiin. | ||||
|
|
21.09. 18:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Arvelin vain kommentissani konnariksi, koska taustapeili on käännetty sisään ja ollaan niin siisteissä kamppeissa kravatti kaulassa. Tosipuheessa: perätulppa ei ole näköjään paikallaan, joten saattaa tämä etupääkin olla. Ja kyllä veturinkuljettajakin saattoi pitää kravattia, ainakin vähän siistimmissä vehkeissä. Varmana perimätietona kerrottiin eräänkin veturinlämmittäjän ilmestyneen höyryveturin lämmityksen ammattinäytteeseen valkoisessa kauluspaidassa ja kravatissa; ko. henkilöstä ei tullut veturinkuljettajaa vaan aika ylimielisen maineessa ollut insinööri. Edelleen: 1950-luvulla väitetään eräänkin Dm 4 -vuoroon päässeen veturinkuljettajan kirjoittaneen postiluukkuunsa titteliksi "Kiitojunankuljettaja". Onhan näitä juttuja, tiedä sitten mitkä ovat ihan tosia ja mitä vähän väritettyjä, kuin Päätalon kertomat konsanaan. Ja ihan uskottava selitys tilanteeseen saattaisi olla että "Sieltä tulee sitten Torniosta VR:n kuvaaja mukaan, joten Nieminenkin muistaa laittaa sitten kravattia ja puhdasta paitaa päälleen." |
||||
|
21.09. 18:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Otettiin hyväksyttävän kuntoinen Dm 7, esimerkeissä Ttv 11, joka oli Tpe käytössä, riisuttiin siitä sisältä melkein kaikki matkustajiin liittyvä, mutta jätettiin yksi penkkirivi taukotilakäyttöön ja vessa jätettiin käyttöön, ainakin Ttv 18:ssa oli jonkinlainen biovessa: ei kemssa eikä suora putki radalle, joka oli Lätän perusvarustus. Tyhjään sisätilaan asennettiin varastohyllyjä ja työpöytiä. Taukotilaan saatiin 220 V kahvinkeitin, mikrouuni ja mitä mihinkin. Ei-moottoripäähän asennettiin yksisylinterisen Lister-dieselin käyttämä 220 V / 380 V aggregaatti, jolla saatiin himmeän 24 voltin sähköjen sijaan kunnon valaistussähköä työvalojen loisteputkiin. Vaunuun lisättiin puhelinjohto valvontaa varten: jos lataus/lohkolämmityksen sähkönsyöttö katkesi, siitä meni puhelinjohtoa myöden hälytys esim. paikalliseen sähköratavalvomoon, nyk. käyttökeskus. Näin voitiin Ttv pitää esim. tallissa viikkokausia lähtövalmiina. Kattorakennetta avattiin pätkän matkaa ja sieltä tehtiin tuhdit tukijalat sisätilan läpi korin alimpiin rakenteisiin, ehkä telien kiinnityksen lähelle ja sinne kattoluukku ja portaat. Katolle tehtiin sähköhydraulisesti nostettava ja käännettävä työtaso eli lava; mielestäni lavaa voitiin kääntää niin paljon, että kaksiraiteisella radalla viereisellä raiteella seisovasta Ttv:stä voitiin korjata ja huoltaa sen toisen raiteen ajolankarakennelmia. Katolla oli myös virroitin, jolla saattoi tarkistaa asennetun ajojohtimen aseman ts. sivu- ja pystysuuntaisen säädön oikeellisuuden. Suurimmaksi sallituksi nopeudeksi eli sn tuli Lätän 95 km/h sijaan 90 km/h, mutta muistelen, että joissain Ttv:issä olisi ollut matalampi sn. Paino lisääntyi Dm 7:n noin 18 tonnista muistaakseni 28 tonniin ja jarruille ei tehty mitään, eli ennestäänkin huonot jarrut heikkenivät. Lätän tekniikkaan sinänsä ei tehty juuri muutoksia. Ainakin yhteen Ttv:hen (Ri käytössä ollut) vaihdettiin Volvon kuusisylinterinen moottori. |
||||
|
21.09. 18:02 | Erno Pintinen | ||
| Jaah. Onnistuin sentään lisäämään kuvan :D | ||||
|
|
21.09. 18:00 | Pekka Kerola | ||
| Kaikki ajolankajärjestelmään liittyvät huolto- ja korjaustyöt hoidettiin aikanaan näillä TTV -tunnisteella varustetuilla yksiköillä. Jokaisella sähköalueella oli tällainen työkone sähköradan edistymisen seurauksena.Myös erottimet, erotusjaksot ja ryhmityseristimet, imumuuntajat ja vaihteenlämmitysmuuntajat voitiin hoitaa katolla olevan työtason avulla. Alhaalla oli vaatimaton taukotila. Yhteys työtasolta kuljettajaan hoidettiin vielä 1980-luvulla merkinantokellolla. Muistaakseni jarrut olivat joskus huolen aiheena. Nämä korvattiin myöhemmin TTE--kalustolla. | ||||
|
|
21.09. 17:45 | Reijo Salminen | ||
| Ookkos sinä Noah tuo nokinaama? Jos minä ikinä pääsisin moisen jättiläisen puikkoihin niin tuntisin itseni kuninkaitten kuninkaaksi! | ||||