Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.01. 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oberammergausta pieni kansanlaulupätkä: "Heut' kommt der Hans zu mir, und es passt mir gut! Über-aber-ober Oberammergau, über-aber-ober Unterammergau, heut' kommt der Hans zu mir, und es passt mir gut!" |
||||
|
13.01. 17:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Totta Esa, Laatokalla oli suomalaisten lisäksi myös italaialainen moottoritorpedovene-laivue. | ||||
|
|
13.01. 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, Laatokalla oli pyöriskelemässä myös italiaanoja moottoritorpedoveneillään. Se työ ei kauaa kestänyt. Aatun jäykkäniskaisuus erillisrauhojen suhteen johtui hänen "elintila" - haaveistaan. Haaveista, joita hän teki julkisiksi jo 1925 "Mein Kampfissaan". Se, että sen aikaiset ihmiset suhtautuvat asiaan säälinsekaisella hymyilyllä, luen näille ihmisille raskaaksi synniksi. Varoituksen ääniä (niitäkin sentään oli - jo silloin) ei kuunneltu: "Katsokaa - tuolla miehellä on Chaplinin viikset - hahahaahaa!" Lemberg on samaa kuin Lvov tai Lviv... (Riippuen omistavasta valtiosta). Ne saksalaiset vuoristojoukot (mukana myös joku SS-vuoristojoukot) näyttivät pohjoisen hyttysiä kuhisevissa risukoissa taisteluarvonsa: luokkaa olematon! Komentajasta, SS-Brigadeführer Demelhuberista kenraalimme Hj. Siilasvuo totesi: - en huoli edes keittiömieheksi! Herra Erkki, se Molotov - Ribbentrop - sopimuksen synnyttämä "sydämellisyys" oli hieman väkinäisen oloista. Enemmän sydämellisyyttä löytyy nykyisestä First Ladystä rapakon takaa paaaljon enemmän ja helpommin. Talvisodan lopulla muuten Göring oli vihjaissut suomalaisille, että saavat kaiken menettämänsä korkojen kanssa takaisin, mikäli tekevät rauhan neukkujen kanssa ja - pian! |
||||
|
|
13.01. 16:47 | Erkki Nuutio | ||
| Täydennystä tietopohjaan valtaradasta antaa Matti Haro myös Resiinassa (5/87 s. 34-36). Kirjoituksesta selviää suunittelun ajoitus ja johtohenkilöt. Suunnittelu jatkui vuodelle 1943, siitä varmaan kartan otsikon vuosiluku. Kartta tosiaan lienee vuodelta 1939. Asian selittänee se, että Valtaradan suunnittelupäälliköksi nimitettiin avuonna 1943 Dr.Ing. Guenther Wiens, joka sai suunnitteluun avukseen 76 kiskoliikenteen asiantuntijaa. Siemensin rahoittama Wiensin väitöstutkimus oli juuri vuodelta 1939. Karttapohjan karkeasti hahmottelemat ratalinjat lienevät peräisin Wiensin väitöskirjasta. Väitös on valmistunut sopivasti kun Molotov ja Ribbentrop allekirjoittivat Neuvostoliiton ja Saksan taloudellis-poliittisen liittosopimuksen ja näiden sosialistimaiden välinen ystävyys oli sydämellisin. Petrin viittaama tutkimus SA:n toimista on selkeä ja tasapainoinen. Tulee samalla muistaa, että Suomi osallistui Heinrichsin ja muutaman muun yliupseerin johdolla ennakkokaavailuihin saksalaisten kanssa muutamien kuukausien päästä MAHDOLLISESTI alkaviin sotatoimiin. Oletetuissa sotatoimissa mm. Suomi puolustautuu jos NL hyökkää sen kimppuun. Varman ilmoituksen Saksalta sen täysimittaisesta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon koko Mustanmeren ja Suomenlahden välisellä alueella saimme kaksi viikkoa ennen toteutunutta hyökkäystä. Koko asia oli tietysti äärimmäisen salainen ja epävarmakin ennen tätä vahvistusta. On siten selvää, ettei Suomi (SA) ei voinut sisäpolittisistakaan syistä johtuen tehdä varsinaista sotatoimien suunnittelua ennen sodan alkamista NL:n hyökkäyksillä 25.6.1941. Se ja tottumattomuus hyökkääviin sotatoimiin selittää täysin hapuilun hyökkäysvaiheen lopulla. Myös Mannerheimin johtamistapa ja muut asiat, kuten se ettei Suomi ollut menossa tuhoamaan Neuvostoliittoa maan päältä selittävät. Saksan rautatiesotaa idässä kuvaa Resiina 1/2001 s.10-17. |
||||
|
|
13.01. 16:45 | Petri Sallinen | ||
| Tutkimus ei anna yksiselitteistä vastausta sille, miksi suomalaiset pysähtyivät Leningradin linnoitusalueen eteen, vaan esittää useita erilaisia syitä seuraavasti (tutkimus on vuodelta 2019, eli se on suhteellisen tuore): "Leningradin linnoitusalueen eteen pysähtymisen syistä on liikkeellä erilaisia näkemyksiä. Perinteisessä suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu ulkopoliittisten syiden merkitystä pysähtymisen taustalla. Ennen kaikkea on korostettu sitä, että Neuvostoliitto ei olisi koskaan antanut anteeksi, jos suomalaiset olisivat uhanneet Leningradia jatkamalla hyökkäystä Karjalan linnoitusalueen läpi. Länsimaiset julkaisut puolestaan painottavat enemmän länsimaiden painostusta Leningradin linnoitusalueen eteen pysähtymisen syynä. Neuvostoliittolaiselta ja venäläiseltä puolelta taas pääasiassa korostetaan sitä, että suomalaiset yrittivät hyökätä Leningradiin, mutta Neuvostoliitto torjui hyökkäykset Karjalan linnoitusalueella. Viime vuosina suomalaiset historioitsijat ovat korostaneet pysähtymisen syynä myös Suomen sotilaallisen voiman riittämättömyyttä." |
||||
|
Kuvasarja: Ukko-Pekka 1009 Helsingissä 10.1.2026 |
13.01. 16:30 | Aarni Lilja | ||
| Upeita kuvia Niklas. | ||||
|
13.01. 16:19 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Siinä saa muutaman kerran nokkia..ennenkuin tuolla 'ruokapöydällä' saa massun täyteen..;) | ||||
|
13.01. 15:51 | Jukka Eklund | ||
| Ansiokkaaseen kuvatekstiin pieni korjaus:Akselijärjestys on 4-6-4 , eli saksalaisittain 2´C 2´ | ||||
|
|
13.01. 15:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Petri: Linkkaamassasi dokumentissa mainitaan "painostus länsimaiden suunnasta" eli USA ja UK todella painostivat. Suomella olisi ollut mahdollisuus pommittaa Leningradia sekä tykistöllä että lentopommituksina ja edetä kaupunkiin asti mutta Mannerheim kieltäytyi. Ainoastaan Laatokassa yrittivät suomalaiset laivasto-osastot (moottoritorpedoveneillä lähinnä) edetä Nevalle asti mutta venäläinen rannikkotykistö torjui, niin että Leningradia ei onnistuttu kaikilta suunnilta saartamaan. Muurmannin radan osalta saksalaisilla oli vastuullaan pohjoiset rintamalohkot mutta eivät pystyneet etenemään radalle asti. Suomalaiset olisivat pystyneet mutta länsiliittoutuneet varoittivat siitä. |
||||
|
|
13.01. 14:48 | Kari Haapakangas | ||
| Karttapohja taitaa olla sotaaedeltävältä ajalta, eihän siinä ole piirrettä "valtakunnan" uusia rajoja eikä sen protektoraatteja. Sinänsä mielenkiintoisesti Itämeri on -Leningradia lukuunottamatta- jäänyt vaille "superrautatieyhteyttä" |
||||
|
13.01. 14:29 | Altti Rankka | ||
| Onpa mainio kuva! Kumpaakin näistä tulee kyllä kova ikävä. | ||||
|
13.01. 14:23 | Veikko Hattunen | ||
| Taitaa olla, toinen X40 saapui Suomeen siirtoteleillä viime viikolla. | ||||
|
|
13.01. 13:58 | Petri Sallinen | ||
| "USA oli varoittanut Mannerheimia pommittamasta Leningradia. Samoin katkaisemasta Muurmannin rataa Sorokan pohjoispuolelta." Milloin näin tapahtui? https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/170043/SM1360.pdf |
||||
|
13.01. 13:51 | Verner Sundberg | ||
| Kiitos, huomasin myöhässä | ||||
|
13.01. 13:48 | Verner Sundberg | ||
| On kyllä erittäin hieno kuva, tervetuloa! | ||||
|
|
13.01. 12:46 | Mikko Nyman | ||
| Olipa mielenkiintoinen postaus! Löysin Youtubesta 12-minuuttisen "Real Life Snowpiercer - The Insane Giant Nazi Railway - Breitspurbahn" -pätkän, joka kannattaa katsoa, jos aihe kiinnostaa. Tässä suora linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=zkuEP5iMRiM |
||||
|
|
13.01. 11:50 | Rainer Silfverberg | ||
| USA oli varoittanut Mannerheimia pommittamasta Leningradia. Samoin katkaisemasta Muurmannin rataa Sorokan pohjoispuolelta. | ||||
|
|
13.01. 10:37 | Juho Rintala | ||
| Oho, minulla kävi kirjoitusvirhe. Laitoin Aarne enkä Kaarne :D | ||||
|
13.01. 09:25 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| https://de.wikipedia.org/wiki/LBE_Nr._1_bis_3 veturisarjan saksawikisivulla on pari kuvaa veturista vaunujen kanssa. Virtaviivaisen näköinen paketti. | ||||
|
|
13.01. 09:23 | Erkki Nuutio | ||
| Matti Haron Menolippu uuteen Eurooppaan - Päättäjiä ja päättömiä jatkosodan vuosina (2004, 190 s.) käsittelee otsikkonsa mukaisesti tätäkin asiaa. Ihan hyödyllistä olisi saareensa käpertyneiden nykysuomalaisten tutustua silloiseen Suomeen ja Eurooppaan, vieläpä harrastusalaamme painottaen. Huomionarvoista on, että kartassa ei Leningradia ole pistetty maan tasalle Fuehrerin määräyksen edellyttämällä tavalla. Jopa käytetään nimenä Leningradia Hitlerin käyttämän Petersburgin sijasta. Voisiko selityksenä olla erillisrauha-ajatus, jolla oli laajasti kannatusta natsien ylimmissä portaissa. Tunnetusti Hitler tyrmäsi aina erillisrauhan? |
||||
|
13.01. 09:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyylikäs kuva! Vanha juna nykyaikaisessa maisemassa! | ||||
|
13.01. 08:55 | Kari Haapakangas | ||
| Muudan nykypäivän presidenteistä taitaisi tuntea olonsa kotoisaksi tuossa vaunussa. Tosin kyseisen maan presidentit eivät ole tainneet liikkua junalla enää toisen maailmansodan jälkeen... | ||||
|
13.01. 04:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Noah, en oikein usko, koska 1009:n edelllisellä Helsingin-käynnillä (kesäkuussa 2023) eräs henkilökunnan jäsenistä kertoi minulle siitä, kuinka viimeinen englantilainen veturihiiltä louhinut kaivos lopetti toimintansa noin kahta kuukautta aiemmin. Mielestäni Tonniysin porukan pitäisi varmaan pohtia puupolton käytön (elleivät sitä jo ole funtsineet) aloittamista...?. Eikös Nigel Sill porukoineen jo hieman muutelleetkin aikoinaan nokipesän sisuskalujen rakenteita...? |
||||
|
|
13.01. 04:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno aloituskuva ja tervetuloa mukaan, herra Kaarne. Hyvin lähtee!!! T. 1974 aloittanut konkarintapainen. |
||||
|
Kuvasarja: DB Museum - legendaarinen rautatiemuseo Nürnbergissä |
12.01. 23:28 | John Lindroth | ||
| Edustava kuvasarja hienosta museosta! | ||||
|
12.01. 23:01 | Rasmus Viirre | ||
| Iisalmi ja sen asemaseutu ovat ehdottomasti kesällä parhaillaan. | ||||
|
12.01. 22:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Juna ylittää levypalkkisillalla Oikolanjoen. Nykyisen sillan kilometrilukema on 134+563. | ||||
|
|
12.01. 22:03 | Noah Nieminen | ||
| Olikohan se ostajan virhe? Huolimattomuus, tietämättömyys, vai kyse hiilen hinnasta? | ||||
|
|
12.01. 22:00 | Noah Nieminen | ||
| Mukava kesäinen kuva! Kuvan eri värit tuovat tasapainoista kontrastia, joka miellyttää tämän katselijan silmää ;) | ||||
|
12.01. 20:54 | Linus Mansner | ||
| Ei ollut varsinaista vikaa. Imurin putket vain jäässä tietojeni mukaan. | ||||
|
12.01. 20:43 | Jimi Lappalainen | ||
| 3001:ssä näyttää olevan yksipolvinen koevirroitin, joka näkyy tässä kuvassa: https://www.flickr.com/photos/allanscotson/4676706844/ | ||||
|
12.01. 19:42 | Oliver Laaksonen | ||
| Onko 3004 saanut UIC kaapelit vai mitkä nuo ovat? | ||||
|
|
12.01. 18:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Tervetuloa Kaarne! | ||||
|
|
12.01. 18:19 | Juho Rintala | ||
| Tervetuloa Aarne! | ||||
|
|
12.01. 17:16 | Kaarne Hörhä | ||
| Kiitos kaikille positiivisesta palautteestanne. | ||||
|
|
12.01. 17:12 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Hieno kuva! Tervetuloa minunkin puolesta. | ||||
|
|
12.01. 16:19 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä aloitus, tervetuloa mukaan! | ||||
|
12.01. 15:59 | Oliver Laaksonen | ||
| Kuvasin itse saman, olin menossa 276lla kolariin ja otin sen Sr1sen takaata videon joka liitti autovaunuja raiteella 1. Hauska nähä sama tästä kuvakulmasta :D | ||||
|
|
12.01. 15:42 | Kaarne Hörhä | ||
| Kiitos kiitos. | ||||
|
|
12.01. 15:37 | Veeti Pietilä | ||
| Samat sanat Veikon kanssa! | ||||
|
|
12.01. 15:31 | Veikko Hattunen | ||
| Tervetuloa vorgiin ja hyvä kuva! | ||||
|
12.01. 15:26 | Juha Kutvonen | ||
| Menetetty mahdollisuus Pieksämäki - Joensuu -reitille, jossa Dm12:n kapasiteetti on toistuvasti koetuksella. | ||||
|
12.01. 15:19 | Juha Kutvonen | ||
| Sarjan uuden muotoilun esikuvana V160 010:sta alkaen oli Henschelin V320 001: https://www.bundesbahnzeit.de/seite.php?id=329 | ||||
|
|
12.01. 15:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Dr16 ja IC-vaunut Huutokoskella, no huh huh :) | ||||
|
|
12.01. 11:59 | Daniel Nironen | ||
| Eihän se voimalaitoshiili tosiaankaan ole. | ||||
|
12.01. 09:54 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Onhan siinä telineetkin jo valmiina, joten uskomme kunnostukseen. | ||||
|
12.01. 09:03 | Raimo Harju | ||
| Kuvasta huokuu lämmin tuulahdus tähän pimeään ja kylmään vuodenaikaan. | ||||
|
12.01. 07:51 | Petri Soronen | ||
| Eilisessä IC68:ssa oli uuden värinen ERd. Havaittu Paltamossa puoli 12 jälkeen. | ||||
|
|
12.01. 03:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jälleenkö laavapesä? Toisin sanoen: - kivihiilen laatu ei ollut veturikäyttöön sopivaa. | ||||
|
12.01. 03:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan 38 2884 oli vuoden 1968 numerointiuudistuksessa saanut uudeksi numerokseen 038 884 - 3. Muuten KPEV: parilliset numerot tyypeissä = tulistajaveturi ja pariton = märkähöyry. P6 oli Mogul-tyyppiä, eli 2 - 6 - 0 pyörästöllä. Näillähän P8/38:lla ajettiin pitkiä kokonaisajokilometrimääriä: esimerkiksi Bundesbahnin 38 1373 (valm. 4.7.1912, hylätty 10.10.1967): kilometrit 3'341'023 ! Vekkulia on sekin, kun DB otti käyttöönsä BR 23:n, jonka filosofiana oli olla P8:n korvaaja ja seuraaja. Kuitenkin, jotkin P8:t elivät vielä myöhemmin kuin just BR 23! Itse epäilen kuvan veturin vantringilla olevan Knorrin pöntön (lämmönvaihdin) punaista väriä. |
||||
|
|
12.01. 02:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ausgezeichnet, Herr Uwe und schönen Dank! | ||||