|
|
27.01. 00:49 | John Lindroth | ||
| Onnistunut talvinen "Viikon Kuva"! | ||||
|
|
26.01. 20:21 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Jos kuvio on vanha ja tuttu ja juna viedään Kelloniemeen kahdessa osassa, tarkoittaa se kolmea edestakaista reissua päivystäjälle Kelloniemen radalla. Nopeasti laskettuna 12 viikon liikenne kolmena päivänä viikossa tarkoittaisi siis, että jokaisen tasoristeyksen yli menisi vaihtotyöyksikkö 216 kertaa. Se ei enää tunnukaan ihan pieneltä luvulta, etenkään kun tieliikennettä tulee olemaan paljon enemmän, jahka asuinrakennuksia alkaa valmistua. | ||||
|
|
26.01. 19:58 | Aarni Lilja | ||
| Erittäin upea kuva Niklas. | ||||
|
|
26.01. 17:11 | Mika Hakala | ||
| Jos jutun asiantuntijoiden tiedot radan käytöstä joka toinen tai kolmas vuosi, käytön kesto 3kk ajan pari kertaa viikossa pitää paikkansa, niin tuonnehan on perusteltua silloin investoida ne varoituslaitteistot, mikäli asutusalueiden kaavaillaan käyttävän kys. tasoristeyksiä. Tulee muuten tasoristeykset olemaan joka toinen tai kolmas vuosi pommeja. Nythän radan ympäristössä on lähinnä vain yritystontteja, minkä ansiosta tieliikenteen ajoittumiset on voitu arvioida paremmin, kuin tulevaisuudessa mahd. asumiskäyttöön tulevat liikennevirrat... |
||||
|
|
26.01. 16:28 | Jorma Kattelus | ||
| Kuopiolaisena voin sanoa että tuonne jäälle kävelemään meneminen on sulaa hulluutta. Melkoiset virtaamat on tuossa. Ehkä ei pahin paikka tuo aukko silta-alueella mutta jättäkää kokeilematta. | ||||
|
|
26.01. 16:27 | Jaakko Kyyrönen | ||
| Yle: Joka toinen vuosi liikennöivä polttoainejuna uhkaa tuoda Kuopiolle miljoonakustannukset https://yle.fi/a/74-20205687?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp |
||||
|
|
26.01. 15:44 | Mika Hakala | ||
| Jos on facebook tili olemassa, niin sellaisella kurkistaisin facebookin kotimaiset rautaryhmät. Kuvaajaksi oletetun henkilön profiilissa (ei tarvita tiliä) mm. 4.1.2010 "Vuodenvaihteen tienoilla Suomeen tulee Venäjältä joitakin tilausjunia, joilla tuodaan turisteja lomailemaan ja uutta vuotta juhlimaan. Helsinkiin, Kajaaniin ja Rovaniemelle niitä ainakin tulee. Tämän junan kävin tänään kuvaamassa kun se tässä lähestyy Kontiomäkeä matkallaan Rovaniemelle." Profiilissa selviää myöskin että työura siirtynyt vuonna 2024 toiminimelle. Toiminimi sitten löytyy esim. kauppalehdestä sellaisenaan (ei ole muutettu esim. kuolinpesäksi)... Voisi näin ollen olettaa, että kuvailut tälle foorumille ovat vaan syystä tai toisesta loppuneet... Ehkä työkiireet olisivat toimialakuvauksen perusteella yksi mahdollinen selittävä vaihtoehto sellainen. |
||||
|
|
26.01. 15:41 | Daniel Nironen | ||
| Vahvasti epäilen, viime havainto niistä taitaapi olla tässä: https://vaunut.org/kuva/114266 | ||||
|
|
26.01. 15:38 | Erkki Nuutio | ||
| Minulla on vain kartta vuodelta 2012. Appelgrenintien tasoristeys on siinä kuitenkin peilikuva valokuvan tiesuuntaan verrattuna ja suurehko mäkikin taitaa puuttua. Kartan alueelta en löydä sopivaa kohtaa. Nykyinen Hangontie kulkee alkuun tavallaan Appelgrenintien jatketta, mutta ainakin Tietosanakirja III:n (1911) kartassa Tammisaareen viittaava tie kääntyy kohta länteen rautatietä kohti nykyisen teollisuusalueen läpi. Vuoden 1920 Suomen kartassa silloinen päätie kääntyy vastaavasti ja ylittää sitten tasoristeyksellä rautatien. Tämän kohdan oletan siis olevan valokuvassa. |
||||
|
|
26.01. 14:54 | Leevi Heino | ||
| Kiinnostaa tietää, mitä raideosuuksia olet katsonut? Minä en ainakaan löytänyt sellaista että Hangonsaaren juna olisi jatkanut Siilinjärvelle. | ||||
|
|
26.01. 13:31 | Jouni Hytönen | ||
| Vanhoja karttoja katsomalla Appelgrenintien seutu voisi muuten sopia, mutta onko siellä tuollaisia kallioita? | ||||
|
|
26.01. 13:13 | Linus Mansner | ||
| Raideosuuksista olen katsonut, että North Railin junia on mennyt suoraan Hangonsaaresta Siilinjärvelle Kouvolan kautta käymättä missään Venäjällä tms. Ja kyllä, viime vuonna meni VR:n junissa Zaks/Zakks vaunuja. Ne meni suoraan Talvivaaraan mutta Siilinjärvellä jätti normaalit HGS-RSU junan vaunut. | ||||
|
|
26.01. 12:11 | Kari Haapakangas | ||
| Kovin luottavainen en olisi jään kestävyyteen moisessa paikassa. Paikallisetkin lienevät samaa mieltä, kun ensimmäistäkään moottorikelkan jälkeä ei tässä aukossa näy... | ||||
|
|
26.01. 11:41 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko 66 vuotta VR:n vetureiden ennätys käyttöiän suhteen https://vaunut.org/kuva/22805 eli kolme vuotta olisi siihen vielä matkaa? Yksityiseltä puolelta löytynee kyllä senkin ylittäviä käyttöaikoja. Toisaalta Dv12-vetureiden historiaan ei osu mitään sotavuosien kaltaisia totaalisia pula-aikoja, kuten Sk-sarjan vetureille aikoinaan eli taloudellinen pakko ei ole sanellut näiden ikää. Tässä mielessä 63-vuottakin on aika ainutlaatuinen lukema. |
||||
|
|
26.01. 11:27 | Tommi K Hakala | ||
| Ovatko nuo veturit tosiaan vielä olemassa? | ||||
|
|
26.01. 10:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisäksi veturilla on alkanut jo 63. käyttövuosi. Esimerkiksi kaikki Porkkana-junat olivat uudempia kuin ensimmäiset Dv12:t; olisipa jännä, jos nekin olisivat yhä edelleen käytössä sähköistämättömillä rataosuuksilla! | ||||
|
|
26.01. 10:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Tänään tulee kuluneeksi 70 vuotta Porkkalan vuokra-alueen palautumisesta. https://kirkkonummi.fi/porkkalan-palautuksesta-70-vuotta-juhlavuosi-2026-kirkkonummella/ | ||||
|
|
26.01. 10:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä ei olla linjalla Raision ja Maskun välillä, vaan tukevasti Raision liikennepaikan rajojen sisäpuolella. | ||||
|
|
26.01. 08:44 | Jouni Hytönen | ||
| Vaikuttaisi olevan myös opastin kuvassa kaasupulloineen. Eli varmaankin linjaraide sitten kuvaajan alapuolella. | ||||
|
Kuvasarja: Junia Kouvolassa |
26.01. 07:50 | Aarni Lilja | ||
| Upeita kuvia Niklas. | ||||
|
|
25.01. 23:49 | Uwe Geuder | ||
| Kääntötunneleita on erilaisia: Voi olla 180 astetta tai 360 astetta. Saksassa 360 astetta taitaa olla vain Johnin mainitsemalla Wutachtalbahnilla (epävirallisemmin Sauschwänzlebahn = possunhäntänenrata). https://de.wikipedia.org/wiki/Kehrtunnel#/media/Datei:K%C3%BCnstliche_L%C3%A4ngenentwicklung_der_Wutachtalbahn.png Erikoisuus siinä on, että se sijaitsee "vain" keskivuoristossa. Kaikki muut (tai ainakin valtaosa) Euroopan kääntötunneleista sijaitsee Alpeilla. Landwasser-sillan yhteydessä ei kuitenkaan ole kääntötunneli https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=46.679495094572864&lon=9.676031470298767&zoom=17 Vähän kauempana Albularadalla on https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=46.59932414541285&lon=9.760977029800415&zoom=16 |
||||
|
|
25.01. 23:49 | Jarno Piltti | ||
| Eli kuvan vaunuilla on tuotu joko puuta flutingtehtaalle tai sitten romua Kuusakoski Oy:lle, missä tapauksessa vaunut käyneet tyhjänä Heinolassa. | ||||
|
|
25.01. 23:40 | Jarno Piltti | ||
| Puhutteleva kuvapari. | ||||
|
|
25.01. 23:39 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
25.01. 23:38 | Jarno Piltti | ||
| Onpa hienosti koko juna kuvassa. | ||||
|
|
25.01. 22:46 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Komea ja talvinen kuva Vgobo-junasta! :) | ||||
|
|
25.01. 22:04 | Erkki Nuutio | ||
| Huomionarvoista on, että : 1/ Tie on moitteettomasti talviaurattu, siis ajankohdan päätie Hanko-Karjaa. 2/ Lähestytään kaksi- tai useampiraiteisen rautatien tasoristeystä. 3/ Varoitusmerkkipylväässä lienee valovaroitus ja rakennelma edessä taitaa liittyä siihen. Suomen kartta 1920, lehti 3B : Tien lähestymissuunnan kannalta osuva tasoristeys olisi Lappvikistä noin 6 km Karjaan suuntaan. Rata tuskin on ollut tällä kohdalla kaksiraiteinen. Parempi mahdollisuus on tasoristeys heti Hangon kaupunkialueen pohjoisreunalla. Siellä rata on hyvinkin voinut kaksiraiteinen. Hyvä talviauraus viittaisi myös tänne. Se olkoon siten ehdotukseni. |
||||
|
|
25.01. 21:56 | Timo Humalisto | ||
| Kommentti wanhaan satunnaiskuvaan (Tervo)... Ehkä kannattaisi nimeämisformaatti "ppkkvv-nn" ns. kääntää nurin eli ruåtsalaisittain "vvkkpp-nn". Tästä on se etu kuvia selatessa, että saman vuoden kuvat ovat tiedostolistassa peräkkäin, koska tietokoneet näyttävät ne (ja diashowt) yleensä aakkos-/numerojärjestyksessä tiedostonimen 1. merkin mukaan. Tietysti vaihto on hankala ilman apuohjelmia. Mutta aloittavalle arkistoijalle ... |
||||
|
|
25.01. 21:37 | Aarne Rantala | ||
| Hieno talvinen kuva! | ||||
|
|
25.01. 20:47 | John Lindroth | ||
| Saksaksi "Kehrtunnel" kiinnostuneet löytää enemmän tämän radan tunneleista haulla"Kehrtunnels RHB". Edustava kuva! Kerra olen matkustanut Kehrtunnelin läpi,se tapahtui Saksassa museoradalla"Sauschwänzle Bahnilla". Ja tietenkin Höyryvetoisessa junassa! |
||||
|
|
25.01. 19:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku: - asiasana: "kääntötunneli". | ||||
|
|
25.01. 19:18 | Arto Papunen | ||
| Linus, ethän sekoita VR:n Hangonsaari-Siilinjärvi juniin, missä liikkuu muuta tavaraa yleensä kuin ammoniakkia. Taisiko tosin olla viimevuonna joku VR:n juna kulkea Hangonsaari-Siilinjärvi välillä ammoniakkilastissakin, mutta taisi ammoniakit mennä Siilinjärveltä jatkojunalla Talvivaaraan. | ||||
|
|
25.01. 19:10 | Eljas Pölhö | ||
| Ehkä vielä voisisi lisätä, että saha ja mylly löytyvät pertuskarttalehdeltä 1133 08 (vaakarivin 50 ja pystyrivin 64 kohtauspaikasta). Rataa ei ole näkyvillä vuoden 1963 painoksessa (uudempia en katsonut), mutta se ei sinänsä todista mitään. Harvoin alle 400-500 metrin radoista oli merkintää eikä aina pidemmistäkään, jos olivat hyvin kevytrakenteisia. | ||||
|
|
25.01. 19:00 | Eljas Pölhö | ||
| Mun kommentista tippui pois nettilinkki sahan historiaan https://makilansaha.fi/historiaa/ | ||||
|
|
25.01. 18:56 | Erkki Nuutio | ||
| Karsittua metristä rankaa pitkät pinot. Epäilemättä Mäkilän sahan oheistoimintaa Metristä rankaa kerätään rillivaunuun . Seuraava vaihe on katkominen ja halkaisu sopivassa laitteessa pilkkeeksi häkäpönttöautoja varten tai polttohakkeeksi. En ole kylläkään aiheen tuntija, joten oikaiskaa ja täydentäkää. Kuva voisi olla jatkosodan vuosilta 1941-44. Silloin kotirintama ahkeroi kaiken puutteen torjumiseksi - koululaiset kesälomalla nuorimmista alkaen ja 15 vuotta täyttäneillä oli työvelvollisuuskin. Työtä haettiin aktiivisesti itse. Suosituinta oli maatilojen maatilojen kotieläin-, puutarha- ja metsätyöt. Alle kymmenesosa tarvitsi Nuorten Työkeskuksen apua työpaikan haussa. Vanhempi naisväki ohjasi useimmiten töitä. Kuva voisi olla vielä jälleenrakennuksenkin alkuvuosilta 1944/46. Silloin pilkkeitä ja haketta tarvittiin kuten sotavuosina. Valaiseva kuvakirja noilta ajoilta: Kotirintaman laposet ja nuoret 1939-1945 (2006, 335 s.). Löytrynee antikvaarin hyllystä. |
||||
|
|
25.01. 18:52 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1953 Sinisen Kirjan mukaan Mäkilän Saha ja Mylly on perustettu 1946 (saattaa olla myös omistuksen vaihdas, ks edelleen). Vuonna 1952/53 sen omisti Oskari Mäkilän perikunta. Vuoden 1959 Sinisen kirjan mukaan Mäkilän saha on perustettu 1746 (eli olisi yli 200-vuotias, vrt 1953 painos). Vuonna 1959 sahan omistivat Onni ja Sulo Mäkilä. Vuoden 1958/59 "Finnish Timber and Paper Calendar" ei tunne sahaa, joten se ei ilmeisesti harjoittanut vientikauppaa. Paikallishistoriallinen bibliografia osa VI vuodelta 1967 ei anna kirjallisuusviitteitä tähän sahaan. Kartanoita ja korven kansaa: Yläneen historia nälkävuosilta 2000-luvulle (2001, 589 sivua) voisi kertoa lisää ja varmistaa perustamishistoria. Se varmaan löytyisi jostain sieltäpäin Suomea olevasta kirjastosta, eli tehtävä annettu... Samalla voisi katsoa onko seuraavista jotain (kannattaako tilata kaukolainana): Järvenrahka (turvesuo), Tourulan Tiilitehdas, Tiilitehdas Veikko Vähätalo ja Yläneen saha (näistä suurin firma). | ||||
|
|
25.01. 18:49 | Sami Hovi | ||
| Hauskoja näissä ovat myös napakat kääntöajat. Liteňissä taitaa olla 3 min, mutta ripeältä kuskilta onnistuu nopeamminkin. | ||||
|
|
25.01. 17:14 | Otto Tuomainen | ||
| Aikaisemmin suunniteltiin suorempaa linjausta mutta paikallisen maanomistajan ja merkkihenkilön Daubekin vaikutuksesta asema haluttiin saada mahdollisimman lähelle Liteňiä. Maasto on myös haastava, radan suurin kaltevuus on 26 promillea. | ||||
|
|
25.01. 16:26 | Teemu Saukkonen | ||
| Viime vuonna tulivat suoraan Vainikkalasta KVLA, ja sieltä Siilinjärvelle. KVLA raidetiedoista kyttäsin. T7302 näyttäisi tänäänkin tuovan pytyt 779:lle, josta T7334 jatkaa huomenna Siilinjärvelle. |
||||
|
|
25.01. 15:26 | Jari Välimaa | ||
| Tulee vielä mutta loppu on lähellä kuten alumiinin kanssa kävi, nyt ei saa tuoda enää alumiinia. | ||||
|
|
25.01. 15:26 | Markku Naskali | ||
| Ovat tuollaiset mahtavia rakenteita! Lisää vaikeutta tuo radan kaarevuus joka johtuu siitä että ratoja rakennettiin kiemuroille korkeuserojen taltuttamiseksi. | ||||
|
|
25.01. 15:24 | Rasmus Viirre | ||
| Hienoa nähdä Ilomantsin radan jatkavan eloa vielä 2020-luvun loppupuoliskolla. Toisinkin kun on käynyt useille radoille.. | ||||
|
|
25.01. 14:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Totta. Eil-vaunujen numerot olivat 25001–25049, ja Eilf-vaunujen numerot 25201–25208. Eilf 25208 oli entinen Eil 25050. | ||||
|
|
25.01. 14:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko järjestelyyn syynä maastonmuodot, vai jokin muu asia? https://www.openstreetmap.org/#map=16/49.90245/14.15742 | ||||
|
|
25.01. 13:35 | Daniel Nironen | ||
| Näitäkin aikoja mukava muistella, nyt kun Ovakon liikenne loppunut kokonaan ja kalusto myynnissä. | ||||
|
|
25.01. 12:51 | Linus Mansner | ||
| Nopeella selvityksellä selvisi, että joskus tulee Venäjältä ammoniakkia suoraan Hangonsaareen ja joskus Hangonsaaresta viedään ammoniakkia Siilinjärvelle. Eli periaatteessa jokainen oli oikeassa. | ||||
|
|
25.01. 12:42 | Linus Mansner | ||
| Juu ei. | ||||
|
|
25.01. 12:41 | Asmo Rasinen | ||
| Vaunuista kuuluvan äänen perusteella ugiin mennään täytenä ja pois tyhjänä. | ||||
|
|
25.01. 12:30 | Hugo Leino | ||
| Joo. | ||||
|
|
25.01. 12:29 | Linus Mansner | ||
| Hangonsaaren junien rungot jatkaa Siilinjärvelle/tulee sieltä. Eli toisinsanoen HGS-KVLA-SIJ reitti on semmoinen jossa Venäjän ammoniakilla ei ole paljoa merkitystä. | ||||
|
|
25.01. 10:11 | Jari Välimaa | ||
| Kesäkuussa uutisoitiin erilailla https://yle.fi/a/74-20096417 | ||||