Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	23.10. 01:04	John Lindroth
		Paikkukuva,täyttä asiaa! Paikku toimitti tulevan tehtävänsä kunniakkaasti!
	23.10. 00:56	Joonas Kauppinen
		Niin 88 125 tutkimusta väittää että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama ja miljoona muuta tutkimusta väittää että ihmisen vaikutus ilmastoon on vain 3%. Ota sitten tästä selvää. :( Onneksi seuraan aktiivisesti ulkomaalaisia medioita enkä ole pelkästään Suomen medioiden vaikutuksen alaisuudessa.
	23.10. 00:13	John Lindroth
		Tämä lienee kuulunut Mälaren järven vesistöön jonne pääsee Danviken sulun ja kanavan kautta joka vihittiin lopullisesti käyttöön 1930 Blecktornskajen lienee kuulunut alueeseen Hammarvikshamnen.
	22.10. 23:44	Niklas Rinta-Kanto
		luulin jo, että tämä veturi olisi jo ainakin jonkin sortin hylkyletkassa, kun oli aika pitkän tovin ilma ajoja, sentään tuli takaisin ajoon :)
	22.10. 23:15	Esa J. Rintamäki
		Itse asiassa pitäisin tätä keskustelua tarpeellisena. Mikäli tulevaisuudessa saisimmekin kokea "harjoitushelvetti"-luokan hellepäiviä, niin eiköhän museoliikennetoimijoille myönnettäne oikeus käyttää virkapuvun sijasta turvaliivinkeltaista viikunanlehteä, johon olisi merkitty yhdistyksen tunnus, hah hah! Linnanjuhlia varten sitten olisi sama homma, paitsi että juhlapukuna olisikin raparperinlehti! Olisi helppo kiinnittää Suomen leijonan kunniamerkkejä vaikka kuinka paljon, hah hah! Eikä ramahtelisi vilustajainen harteilla enää.
	22.10. 22:46	Esa J. Rintamäki
		Eikä vain Pohjanmaan radalla, herra Kari, vaan myös muillakin rataosilla, joissa käytettiin Oulun rautatien pysäkin piirustuksia. Nimttäin Savon radalla, Karjalan radalla ja myös Porin radalla. Vekkulia sinänsä sekin, kun näitä asemia laajennettiin liikenteen runsastumisen myötä, niin Bruno Granholm nimenomaan säilytti tyylilliset yksityiskohdat laajennustyöpiirustuksissaan. Oulun rautatien pysäkki kun alkujaan oli Knut Nylanderin suunnittelema. Esim. Harju oli tästä loistava esimerkki, kun se laajentui suunnilleen kaksinkertaiseksi alkuperäiseen verrattuna.
	22.10. 22:40	Kimmo T. Lumirae
		Ilmastonmuutoskommentit voisi ylläpito poistaa. Kohdistin joskus ylläpidolle valituksen silkasta poliittisesta valehtelusta, joka ei aihepiiriltään sekään kuulunut rautatieharrastukseen, mutta se ei johtanut kommenttien poistoon. Tämä on silti väärä ryhmä näille aihepiireille.
	22.10. 22:32	Anton Kahila
		Kiskonaluslevy kuolleen miehen kytkintä varten - ei tarvi koko ajan jalkaa pitää nappulan päällä. Kyrössä käyneellä Loimaan Tka3: sessa oli samanlainen patentti. Tyhjensikö jarrujohdon vai täyttikö itsetoimijarrun?
	22.10. 22:02	Juho Rintala
		Tämä on erittäin hieno kuva.
	22.10. 21:59	Aarni Lilja
		Hieno kuva Niklas.
	22.10. 21:51	Hannu Peltola
		Kuva on tosiaan mielenkiintoinen ja sen yksityiskohtia jää tutkimaan! Ruotsissa oli (ainakin) neljä merkittävää kivihiilen tuontisatamaa: Värtan, Blecktornskajen Södermalmilla ( https://vaunut.org/kuva/150838?s=1 ), Gävle ja Göteborg. Värtan oli ilmeisesti lähinnä SJ:n vetureiden, hiilivoimalaitoksen ja Hjorthagenin kaasulaitoksen tarpeisiin, Gävle erityisesti Domnarvetin tarpeisiin ja Blecktornskajen ja Göteborg hoitivat itäisen ja läntisen Ruotsin muut asiakkaat. Pienempiä hiilisatamia oli ympäri maata. Tultaessa 1960-luvulle SJ:n aktiiviset höyryveturit alkoivat olla todella vähälukuisia, käytössä oli lähinnä N-sarjan raskaita vaihtovetureita ( https://vaunut.org/kuva/172583?t=N-sarja ) ja näiden hiilihuolto hoitui jo varmasti muiden kuin Värtanin kautta. Värtanilla oli merkittävää hiilentuontia vielä 1970-luvulla, mutta paikaksi oli vaihtunut Norra kajen kuvan laiturin pohjoispuolella.
	22.10. 21:47	Jyrki Talvi
		Komea kuva.
	22.10. 20:14	Petri Nummijoki
		Itse kuva on erittäin mielenkiintoinen. Silja aloitti liikennöinnin Värtanilta 1960-luvun puolivälissä, joten ilmeisesti hiililiikenne tänne ehtyi viimeistään 60-luvun alkuvuosina. Olisiko höyryvetureiden hiilitarve loppunut Ruotsissa isommassa mittakaavassa niihin aikoihin ja sen jälkeen poltettu lähinnä vanhoja varastoja?
	22.10. 20:05	Raimo Harju
		Hannu, jospa vaihde oli väärin asetettu ja johti sivuraiteelle.
	22.10. 18:57	Juho Rintala
		Onko ollut tuolla päivystäjänä?
	22.10. 17:10	Hannu Peltola
		Minusta on hämmästyttävää, että rautatieharrastusfoorumilla oleva kuva johtaa ilmastomuutosväittelyyn. Mieluummin harrastaisin rautateitä niihin keskittyvällä sivustolla ja jättäisin poliittiset väittelyt ja ilmastonmuutoskeskustelun omille niille sopiville sivustoille/tapahtumiin.
	22.10. 16:23	Rasmus Viirre
		Nämä ovat nyt kyllä hienoja kun uudelleen maalattu Kokkolassa. Kaukana perällä lienee yhä lisää Sundströmmin vaunuja, eri mallia?
	22.10. 16:09	Kimmo T. Lumirae
		Tämä ei mielestäni ole oikea foorumi käsitellä ilmastonmuutosta totta vai tarua -kannalta, mutta koska ylläpito sallii näköjään keskustelun, upotan mielelläni sukkani soppaan. Tuskin kenelläkään keskustelijoista on pääsyä loputtoman kerätyn ilmastodatan mereen, ja mahdollisuutta suodattaa sieltä haluamansa seikat ja faktat. Niinpä tässä joutuu katsomaan melko isoa kuvaa. Siihen ei kuulu jonkun kreikkalaisen kaverin tiktokvideo, jossa hän kertoo saaneensa selville, että ilmastonmuutosta ei ole. Yksi, kaksi, viisi tai tuhat tutkimusta ei riitä kumoamaan sitä, että ilmaston lämpeneminen on fakta, vaikka ne tutkimukset olisivatkin yliopistotason tutkimuksia ja vertaisarvioituja. Tieteelle kun on ominaista, että valtavirrasta poikkeavat käsitykset kuunnellaan ja tutkitaan, ja ne saattavat tuoda esiin seikkoja, joita ei ole aiemmin huomioitu. Yleensä ne vahvistavat valtavirtaa, ja hyvin harvoin mikään kreikkalainen tiktok aiheuttaa koko tiedemaailman pään kääntymisen "voi hitto kun me ei huomattu tuota!" Cornellin yliopisto kävi vuonna 2021 läpi 88 125 tutkimusta, joissa ei kyseenalaisteta sitä, onko ilmastonmuutos faktaa, vaan se, että onko se vähintäänkin pääosin ihmisen toiminnan tulosta. 99,9% tarkastelluista tutkimuksista myöntää ihmisen toiminnan vaikutuksen. Mutta katsotaanpa tuota määrää: yli 88 000 yliopistotason vertaisarvioitua tutkimusta. Näitä on ollut siis tekemässä ehkä puoli miljoonaa, ehkä miljoona ilmastotieteilijää, jotka ovat ehkä 5-10 vuotta opiskelleet yliopistossa ja osa heistä omannee 10-30 vuoden kokemuksen alalta. Ja tästä, tieteeseen nojautuvasta porukasta noin 0,01 % eli noin 100 tutkimusta on sitä mieltä, että muutos ei johdu ihmisen vaikutuksesta. Hyvä, tässä on kuultu vastaväittäjiäkin ja heidän perustelujaan. Mutta siis noin 88 000 tutkimusta on tullut siihen tulokseen, että kiistämätön ilmaston lämpeneminen on ihmisen toiminnan tulosta. Tähän on aika paha mennä väittämään, että "no nuo eivät tiedä mitään". Ja että Huttusen Jaska varastoltakin sanoi, että koskaan ei ole Nääräjärvellä ollut näin kylmiä talvia kuin nyt eikä mitään ilmastonmuutosta ole edes olemassa. Tai se kreikkalainen tiktok -video. Nämä tekijät saattavat siis alallaan olla ihan oikeassakin. Mutta ratkaiseeko Huttusen Jaskan tai kreikkalaiset tiktok-videon tekijän väite sen, että ilmastonmuutosta ei olekaan oikeasti olemassa, vai saattavatko nämä 88 000 tutkimusta tehneet yliopistotason ilmastotieteilijät olla oikeassa? Tieteessähän ei ole yhtä ja ainoaa oikeata totuutta, mitä ei voitaisi kyseenalaistaa; pappisseminaarit ovat erikseen. Mutta ratkaiseeko se tiktokvideo tämän väittelyn, ja aletaanko siirtyä takaisin bensakoneisiin ja kivihiileen? https://phys.org/news/2021-10-humans-climate.html https://tekniikanmaailma.fi/yli-999-prosenttia-vertaisarvioiduista-tutkimuksista-yhta-mielta-ilmastonmuutos-johtuu-paaosin-ihmisen-vaikutuksesta/
	22.10. 14:51	Rainer Silfverberg
		Olisiko ollut niin että veturi on kuljetusta varten työnnetty jonkun lavetin päälle omilla pyörillään ja siksi irroitettu kanget, ja unohdettu?
	22.10. 14:31	Jouni Halinen
		Aira Samulinin kotimuseossa Hyrsylän mutkassa olevan Vr1 höyryveturin kunnostus toimenpiteet museotasoon kesällä 2026, ja ratkaisua veturista puuttuviin kytkintankoihin (menikö oikein?). Laitoin keskustelun puolelle muutama vuosi sitten kyselyn, että löytyikö esim. Jokioisilta apuja arvioimaan Aira Samulinin Haapamäeltä aikoinaan ostaman höyryveturin kunnostustarpeen ja tekemään ao. työstä tarjouksen. Nyt paikan nykyinen vetäjä (Airan pojan tytär Kiti S) on saanut sovittua ko. työn suoritettavaksi ensi kesänä. En oikein ymmärrä, että miksi veturi on ylipäätään myyty Airalle ilman ao. kytkintankoja, kertomatta asiasta hänelle mitään (näin olen asian itse ymmärtänyt). Niiden puute näkyy yllä olevassa kuvassa. Veturi näyttää suoraan sanottuna aika rivolta ilman niitä. Tässä kuvassa taas näkyy millaiset kytkintangot ovat kyseessä. https://vaunut.org/kuva/176899?tag0=0%7CVr1%7C Eli kysymys kuuluu nyt, että pystyykö Haapamäki toimittamaan ko. tangot (onko vastaava veturi esim. romuletkassa) Hyrsylän mutkaan vai miten asian saisi parhain päin ratkaistua?. Ratkaisu ehdotuksen asiaan voi laittaa kommenttina tähän kuvaan tai soittamalla Kitille suoraan, numeron näkee H-mutkan nettisivuilta. Paikan status muuttui vähän aikaa sitten museoksi ja siellä käy vuosittain paljon ihmisiä, joten monet silmäparit veturia tutkailevat.
	22.10. 14:28	Jari Välimaa
		Ilmastonmuutos on totisinta totta , ollaan jo 2 astetta lähestymässä planeetan keskilämmöstä jota ei siis voi katsoa ikkunasta. Tietellistä tietoa tarjoaa esim . https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 13:45	Rainer Silfverberg
		Vikingin Tallinnan laivat eivät lähde ja saavu samaan aikaan kun Tukholman laiva. Eli Katajanokan maaliikenne on ollut vielä jotenkin hallittavissa. Tallink Siljan ja Vikingin Tukholman laivat ajavat peräkanaa n 15 minuutin erolla saapumisessa ja lähdössä. Vikingille tulee ongelma koska kesäisin sen Tukholman laiva on tehnyt edestakaisen matkan Tallinnaan, ja siten voinut nostaa käyttöastetta. Jos Tallinnaan pääsee jatkossa vain Jätkäsaaresta niin se lopettaa sen käytännön ellei Tukholman laiva siirry kanssa sinne. Se olisi tietysti yksi ratkaisu. Sitä ihmettelen miksi monet satamat panostaa terminaaleihin ja purkaa vanhoja ja rakentaa koko ajan uusia. Eihän laivamatkalle lähdetä siksi että vietetään terminaaleissa tunteja. Sitä ei voi verrata lentoliikenteeseen jossa koneenvaihtajille on oltava asianmukaiset odotustilat. Maaliikenneyhteyksien sujuvuus laivaterminaaleihin on mielestäni tärkeämpää.
	22.10. 13:36	Ida Puolakanaho
		Ei ole sen värimaaliman voittanutta mitä oli silloin sr1:set ihan ensimmäisenä se väritys takasin ja vähän äkkiä!
	22.10. 13:32	Ida Puolakanaho
		Tämä valkovihriä värimaailma ei vaan istu silmään ei sitten millään kyllä on ikävä punavalko aikaa. Karsiaa kahteltavvaa tämmönen!
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 13:19	Simo Virtanen
		Eikö Vikingin Tallinnan laiva siirry pois Katajanokalta? Näin olen ymmärtänyt, että kaikki Tallinnan liikenne kulkee Jätkäsaaren kautta. Tallinnaan on päivittäin useampia lähtöjä eli kokonaisuudessaan matkustajamäärät Katajanokalla vähenevät.
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 12:14	Rainer Silfverberg
		Katajanokka on liikennesumppu jo nyt ja kahdesta isosta laivasta samaan aikaan purkautuvat autot ruuhkauttavat keskustan entisestään. Kulkusillat eivät hirveän paljon auta jos raitiovaunuun ei mahdu matkustajat. Jätkäsaaresta rakennetaan tunneli rekoille ja autoille mutta Helsingin keskusta halutaan sumputtaa vielä pahemmin. Silloin kun on ollut myrsky niin Serenade ei pääse Kustaanmiekasta läpi vaan jää ulkopuolelle tuntikausiksi. Jätkäsaareen pääsisi mutta periaatteen vuoksi ei haluta mennä.
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 11:58	Simo Virtanen
		Kyllä Katajanokalla laituria riittää Tukholman laivojen seisottamiseen, kunhan kulkusillat on rakennettu. Käsittääkseni Helsingin satamalla on suuret suunnitelmat siihen ennen kuin Olympiaterminaali suljetaan. Kustaanmiekka on pelkkä keppihevonen. Laivat kyllä ajavat siitä läpi, vaikka grynderit himoitsevat laitureita rakentamiseen.
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 11:47	Rainer Silfverberg
		Itse en kannata että pitkän matkan yöjunat tulisivat Värtaniin vaan nopeat päiväjunat Göteborgiin ja Malmöön. Raide on valmiina, puttuu vain junat. Mooottorivaunukalustolla jolla on ohjaamo kummasakin päässä olisi helppo hoitaa liikenne Värtanilta päärautatieasemalle. Tallink tuskin palauttaa toisen laivavuoron Turun ja Tukholman välille ellei jotain dramaattista tapahdu. Se tässä on ongelma junayhteyksien suhteen koska nykyinen "Plastic Princess" kulkee hyvin epäsäännöllisesti, lähtö ja saapumisaika vaihtelee päivästä toiseen ja joinakin talvina se ei ole kulkenut ollenkaan Tukholmaan vaan ainoastaan Kapellskäriin josta ei ole minkäänlaista toimivaa yhteyttä Tukholmaan julkisilla, kuten ei ole Finnlinesinkaan laivoilta. Jotain toivoa olisi jos Serenade -luokan laivat Helsingin ja Tukholman välillä lopettaisivat ja se voi tapahtua 2030 kun Helsinkgin kaupunki häätäää design-museon rakentamisen takia laivat pois Olympiaterminaalista. Tulee tappelu Viikkarin kanssa kuka saa käyttää Katajanokkaa ja mihin aikaan. Varustamot ovat hyvin vanhollisia ja eivät yleensä suostu kaupunkien sanelemiin vaatimuksiin ja jo viime kesänä käytiin kiivasta keskustelua siitä mitä tapahtuu jos laivaliikenne Helsingin Eteläsatamasta loppuu tai supistetaan. Järkevin lähtöpaikka tuon kokoisille laivoille olisi Jätkäsaari koska ei tarvitse ajaa ahtaan Kustaamiekan salmen läpi mutta siihen eivät varustamot suostu.
	22.10. 10:50	Kari Haapakangas
		Ympäristöviestinnän suurin ongelma -imho- on siinä, että siinä soivat oikeastaan vain tuomion pasuunat: edelleen olemme matkalla kohden katastrofia eikä mikään ole oikeastaan parantunut. Oikeasti kuitenkin Suomessa -ja maailmallakin- on edistytty valtavasti vaikkapa 60-lukuun verrattuna. Ilma on puhtaampaa, vedet ovat puhtaampia, suojelussa on saavutettu suuria onnistumisia (petolinnut, hylkeet, jopa suurpedot) ja suojelualueiden määrä on moninkertaistunut. Jopa niitä vihoviimeisiä hakkaamattomia ikimetsiä tuntuu löytyvän joka vuosi yhä uusia ja uusia. Mutta ei menestystarinoista kerrota. Tärkeämpää on vain huutaa sitä "sutta" (sic!) yhä uudelleen ja uudelleen. Selvisimme happosateista, ympäristömyrkyistä ja otsonikadosta, joten emmeköhän selviä vielä ilmaston lämpenemisestäkin.
	22.10. 10:42	Kari Haapakangas
		Asema-ajasta muistuttavat oikeastaan vain nuo neliöpanelit ikkunoiden alla, tyypillinen piirre Pohjanmaan radan asemarakennuksissa
	22.10. 10:32	Jimi Lappalainen
		Kyllä, kyllä. https://vaunut.org/kuva/75856
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 09:47	Simo Virtanen
		Puheet yöjunayhteyksistä Värtanilta Keski-Eurooppaan ovat pitkälti haihattelua. Pieni joukko ihmisiä olisi valmis matkustamaan Saksaan kahta yötä mennen tullen. Niin pieni, että bisnestä siitä ei kyllä ole tulossa. Pääseehän Saksaan laivallakin nopeammin. Jossain kaukaisuudessa voi Baltian läpi kulkeva yöjuna tulla kyseeseen, mutta siinäkin volyymit olisivat todella pienet lentoliikenteeseen verrattuna. Ruotsista kulkee yöjunia Saksaan kyllä, mutta eipä niitäkään ylistettäessä koskaan kerrota volyymeistä. Paljonko on petipaikkoja vuorokaudessa verrattuna lentoliikenteen volyymeihin Ruotsista Keski-Eurooppaan? En tiedä lukuja, mutta aivan varmasti täysin mitätön on makuuvaunujen osuus.
	22.10. 09:41	Erkki Nuutio
		Menemättä näillä palstoilla syvemmin ilmastonmuutosoletuksiin ja -syihin, mieleen palaa 60-luvun loppupuoli, jolloin Tamperellakin oli pitkään lämpöä -30 astetta ja ennätys oli -37 astetta. Puolen kilsan välein piti mennä kerrostalon rappuun lämmittelemään. Onneksi kangasalalainen työkaveri otti rättärinsä kyytiin Tampereelta perille Valmetin moottorilaboratorioon, ettei tarvinnut kävellä Siurosta Linnavuoreen. Se oli kuitenkin aikaa, jolloin maamme oli alkanut massiivisesti vähentää päästöjä ilmaan ja puhdisti saastuneet järvet. Ei tullut paskakikkare enää suuhun Pyynikin tai Härmälän rannassa. Myöhemmin alettiin poliittisesti tarpeellisena pitää valehtelua ilmastoasioissa. Tästä johtunutta hölynpölyä olivat "tieteelliset" tulokset maapallon lämpenemisestä teollistuneen ajan alusta lähtien tuleville vuosikymmenille asti sadasosa-asteen tarkkuudella !! Arvostelukykyiset ihmiset näkivät heti näiden virheet/valheellisuuden jo siitä, että ennen 60-lukua oli vuosikymmenet toimineita täsmällisiä mittauspisteitä korkeintaan sata koko maapallolla. Suomessakin oli vain yksi 1910 lähtien jatkuvasti toiminut mittauspiste. Lämpösaarekeilmiö (kaupunkilämpö) on korruptoinut lähes kaikki mittauspisteiden tuloskäyrät (kuten ns. "Kaisaniemen" tulokset). Kaikilla on oikeus mielipiteeseensä, ja mielipiteellä voi olla arvoa, jos se perustuu uskottavaan tietoon sekä monipuoliseen ja kriittiseen täydentävään kokemukseen. Tutkimustuloksia EI SAA uskoa kritiikittä, koska tieteen VÄLTTÄMÄTÖN ehto on kriittisyys sekä valmius päätelmien tarkistamiseen uudempien arvokkaiden havaintojen ilmaantuessa. Historiallisesti tieteellisistä tuloksista voi todeta, että hyvin usein on ainoa (ensimmäinen) erilaiseen tulokseen päätynyt tieteilijä (tai jopa asiantunteva maallikko) ollut oikeassa ja tieteilijöiden enemmistö (lauma, pelurit) on ollut väärässä. Esimerkkinä vaikka Galileo.
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	22.10. 09:38	Simo Virtanen
		Näin maakrapuna on vaikea arvioida mikä on rahtiliikenteen ja matkustajaliikenteen välinen suhde aluksen tuotossa. Ilmeisen hyvin rahtiliikenne vetää, koska Finnlines hankki kaksi uutta entistä isompaa alusta. Toisaalta niissäkin ryhdyttiin panostamaan matkustajiin aivan eri tavalla kuin ennen, joten ilmeisesti matkustajaliikennekin on tuottavaa. Kaikella on kuitenkin rajansa ja ilmeisesti markkina on sellainen, ettei Tallinkin kannata täysillä panostaa Turkuun. Tavaraa ei kuljeteta määräänsä enempää. Merkittävä osa meidän päivittäistavaroista kuitenkin rahdataan tänne rekoilla Jönköpingin seudun jättimäisistä jakeluskeskuksista ja sitä liikennettä tuskin koskaan raiteille nostetaan. Helsinki - Tukholma -reitin alukset vanhenevat käsiin. Promenade-alukset ovat vuosilta 1990 ja 1991 eli kepeät 35 vuotta jo takana. Ovat toki ikäistään tuoreemman oloisia, mutta esimerkiksi hyttien osalta matkustavaisten halut ja tarpeet ovat kehittyneet. Eikä Viking Line -alukset paljoa tuoreempia ole.
	22.10. 09:04	Esa J. Rintamäki
		Herra Kaima, hyvin havaittu. Kuva on jokseenkin rakeinen, joten brittihoppa-Zephyrin takavalojen tienoon kromikylläisyyden määrää on siitä vaikea nähdä. Kuitenkin, sen muotokieli on vm. 1956 - 62 Ford Consul - Zephyr - Zodiac Mk 2 - malliperheen mukaista. Netissä näkyy kyllä kuvia ja esitteitäkin on nähtävissä, kaikkine ajan kuvaan kuuluvine ylisanoineen - eiku - ööö, anteeksi, liioitteluineen. Onkohan nuo "rynnäkköpäärynät" Saab 95 (vasen) ja Saab 92 (kuvassa Zephyrin ja "pyörillä kulkevan kaasukammion" - eiku - ööö tuota - "kansanvaunun", ruotsiksi: "Folka") välissä...? Duetteissa ja muissakin kupla-Volvoissa oli muuten vekkuli ja havainnollinen nopeusmittarin näyttämätoteutus. Taisi olla vielä "Mattssonneissakin" (lue: Amazon).
	22.10. 07:30	Jari Välimaa
		näin Helsingistä Tampereelle muuttanut raitiovaunun kuljettaja kertoo "Raitiovaununkuljettajan täytyy olla työssään koko ajan tarkkana. Aivan erityistä huomiota vaatii ison vaunun ajaminen silloin, kun muilla liikkujilla pääsee valppaus syystä tai toisesta herpaantumaan. Laura Savela on ajanut työkseen raitiovaunua yli 15 vuotta, ensin Helsingissä ja vuoden 2024 helmikuusta lähtien Tampereella. Vuosien kokemus on vahvistanut, että ennakoiva ajo on on todella tärkeää." https://ratikka-aika.fi/artikkelit/liikenneturvallisuus-on-kuljettajan-ykkosjuttu
	22.10. 02:40	Esa J. Rintamäki
		Sekin pointti lienee ajateltavissa, että vaikka ilmaston lämpiämispuheet eivät kovin perusteltuja olisikaan, niin olisi kyllä aika noloa joutua yllätetyksi housut nilkoissa. "Ku ne oli vaan sitä wokea ja pullasuttuituhippejä, joka siitä aina lujaa vaahtosivat!" Eihän se vara enää kaatunutta venettä kaada...?
	22.10. 01:50	Timo Humalisto
		Luulen, että muinainen kivihiililämmitys ei aiheuttanut lämpiämistä, koska ilmaan joutunut hiili (noki) ja rikkidioksidi tulivat sateen mukana maahan, mistä tietysti aiheutui muita haittoja. En ota kantaa, johtuuko lämpeneminen auringon vai ihmisten toiminnoista mutta havainnot tukevat sitä, että maapallo on keskimäärin lämmennyt. Ovatko mittarit oikein kalibroitu, mittauspaikat realistisia, mittaustulokset väärennetty tai muita selityksiä, mutta havainnot ja sään ääri-ilmiöt ovat Suomessakin muuttuneet. Joka tapauksessa jotain on tehtävä eli ainakin vaikutuksilta suojauduttava. Ehkä iso raha, joka meidän pieinirahaisten rahat imuroi, on haistanut uuden ansaintamahdollisuuden.
	22.10. 00:22	Esa J. Rintamäki
		Taitaa olla kalkkikiveä lastina...?
	22.10. 00:04	Rasmus Viirre
		Ensimmäisen vuoden aikana näiden koeajot näkyivät usein kulkevan jäljessä mm. veturivikojen takia, mutta nyt ns. lastentaudit (mitä oli odotettavissakin) alkavat olemaan selätetty käsitykseni mukaan. Ihan hyvin ovat hoitaneet työnsä mitä itse katsastanut, ja syrjäyttivätpä nämä vasta suosikki veturimallinikin (Dr16). Mikäli koneet on tehty laadulla, en usko että nämä ihan piakkoin vielä alkavat oikeasti tyhjää potkimaan. Automatiikkaa kuohuva järjestelmä, oikeanlainen kunnossapito ja 2020-luvun jälki (moottorit, jäähdyttimet, muut kulutusosat yms.)
	21.10. 23:24	John Lindroth
		Harvinaista kapsukuva materiaalia!
	21.10. 23:10	John Lindroth
		Komea maisemallinen kuva.
	21.10. 23:04	Hannu Peltola
		Upea paikka ja hyvä kuva!
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	21.10. 22:11	Rainer Silfverberg
		Matkustaminen ilmeisesti väheni koronan takia ja Venäjän sota lopetti venäläisten matkustamisen Pohjoismaihin joten pohjois-Itämeren laivareiteillä ei tarvita enempää laivoja kuin nyt on. Tallink Siljan vanhat purkit eivät pysty kilpailemaan Viikkarin ja Finnlinesin uudempien kanssa ja he haluavat pitää kynsin hampain kiinni "Promenade" -laivoista pääkaupunkilinjalla. Ne eivät myöskään sovellu Turun linjalle koska ovat liian hitaita ja kömpelöitä (kokeiltu on joskus 1990-luvulla).
	21.10. 22:11	Petri Nummijoki
		Satunnaisia höyrytavarajunia vetureiden siirtojen yhteydessä meni kai 1970-luvun puolellakin mutta jos tarkoitetaan edes jotenkin säännölliseksi katsottavaa käyttöä tyyliin "pari höyrytavarajunaa kuukaudessa" niin taitaa asia Tampere-Haapamäki-radan osalta olla suurin piirtein Esan kertomalla tavalla. Tampere-Haapamäki lukeutuu niihin rataosiin, joissa tavaraliikennekin siirrettiin dieselvetureille jo varhain. Vuoden 1962 tilastossakin on esim. Orivesi-Haapamäki-välillä (72 km) höyryvetoisia tavarajunia merkitty enää 16000 junakilometriä (eikä lainkaan kiitotavarajunia) ja paluusuunnassa tavarajunia 18000 junakilometriä ja kiitotavarajunia 1000 junakilometriä. Nämä vastaisivat suunnilleen 4-5 höyryvetoista tavarajunaa viikossa suuntaansa, jos määrä jakaantuisi tasaisesti ympäri vuoden ja junat olisivat läpi kulkevia. Dieselvetureille oli merkitty Orivesi-Haapamäki-välille tavarajunia 175000 junakilometriä ja kiitotavarajunia 43000 junakilometriä sekä paluusuunnassa tavarajunia 189000 junakilometriä ja kiitotavarajunia 21000 junakilometriä. Todetaan väärinkäsitysten välttämiseksi vielä, että Haapamäen ja Seinäjoen välillä höyryvetureiden käyttö oli tavarajunissa vilkkaampaa, vaikka sielläkin selvä enemmistö tavarajunista siirtyi dieselvetureille jo 60-luvun alussa.
	21.10. 22:07	Antti Ojala
		- Hieno kuva, muuten.
	21.10. 21:59	Heikki Jalonen
		Tämän Värtanin pienen asemarakennuksen kuvan yhteyteen sopisi mainita myös pari sanaa sen arkkitehdista, Adolf Wilhelm Edelsvärdistä (1824...1919). Toimessaan ensiksi Valtion Rautateiden pääarkkitehtina (vuodesta 1855 lähtien) ja sittemmin rautateiden arkkitehtikonttorin johtajana hänen voisi täydellä syyllä sanoa olevan ehdottomasti tärkein vaikuttaja mitä ruotsalaiseen rautateiden rakennuskulttuuriin tulee. Tuon Värtanin pienen aseman lisäksi hän suunnitteli monia keskeisiä suurhankkeita, kuten Tukholman, Göteborgin ja Malmön edelleenkin liikennettä palvelevat keskusasemat. Pääsuunnittelijan asemassa hän myös keskeisin osin määritteli lukuisten uusien rautatietyömaiden rakennuskannan tyyppipiirustuksia ja rautatiemiljöiden kaavoituksia ja ympäristörakentamista. Suurissa projekteissa oli tietysti mukana myös muita suunnittelijoita ja toimiston väkeä. Toimiston johtajana hän ei varmaankaan ihan jokaisen ikkunan muotoa enää itse piirtänyt, vaan määritteli yleislinjat. Mutta ilman hänen hyväksyntäänsä ei suunnitelma varmasti toteutunut. Toimiston johtajana hänen aikansa luultavasti kului enemmänkin näkemyksiensä puolustamisessa ja tavoittelemiensa rakennusbudjettien läpiajamisessa rautatiehallituksessa ja muiden korkeampien instanssien kokouksissa. Ruotsalaisen Wiki-artikkelin (https://sv.wikipedia.org/wiki/Adolf_W._Edelsv%C3%A4rd) mukaan se tuottikin näkyvää ja laajaa tulosta. Hänen nimissään valmistui yhteensä 5725 erilaista rakennusta valtion ratojen yhteyteen. Näistä 297 oli varsinaisia asemataloja. Melkoinen lukumäärä. Liekö edes neuvostoliittolainen betoninmonistaja kyennyt samaan?
	21.10. 20:53	Juho Rintala
		Saa nähdä millon ensimmäinen tätä sarjaa kärähtää...
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa	21.10. 20:48	Simo Virtanen
		Tuo on mielenkiintoinen ajatus, etteikö Turku-Tukholma -reitti kannattaisi. Kuitenkin kilpailjat ajavat uusimmilla aluksillaan juuri tätä reittiä, olkoonkin Finnlinesin Kapelskär - Naantali, mutta kuitenkin. Helsinki - Tukholma laivat seisovat päivittäin tuntitolkulla satamissa ja laivan kassakoneet viettävät samalla hiljaiseloa. Turunreitillä kassat laulavat koko ajan.
	21.10. 20:42	Arttu Kokkonen
		Toteutuisi jos pysyisi läjässä.
	21.10. 20:14	Roope Prusila
		Turvallinen liikenne on yhteispeliä. Sunnuntaina katselin Niemen Kartanon pysäkillä kun vanhempi henkilö lähti ylittämään rataa pysäkiltä siitä vaunun edestä, välimatka vaunuun muutaman kymmenen metriä. Ratikka lähti hitaasti liikkeelle ja kuski soitti kokoajan kelloa ihan kuin se olisi saanut vanhukseen enemmän liikettä. Mielestäni kuljettaja olisi voinut käyttää päätään ja antaa toisen ylittää radan rauhassa.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset