Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 08.08. 22:56 Esa J. Rintamäki  
  Kaikki nuo Marlboron mainoskuvauksissa olleet miehet ovat kuolleet sangen pian uraansa tehtyään. Keuhkosyöpä kun on aika paha "teloottamhan" porukkaa.

Camel-bootsitkin veivät omistajansa samoin tein hautausmaalle. "Miehet, jotka kulkivat omia polkujaan", röökit suupielessä...

Vaikka toisaalta, olen itsekin harkinnut tupakoinnin aloittamista uudelleen (stumppasin viimeisen savukkeeni 1998) - en halua nähdä tai kokea nykyaikaista attendo-tyyppistä vanhusten "hoitoa"!
kuva 08.08. 22:33 Jorma Rauhala  
  Taustalla Postipuiston asumalähiötä, jossa parvekelasitkin putoavat taloista omia aikojaan ja maat ovat metrien syvyydeltä edelleen myrkyllisiä. Kun kaatopaikalle rakentaa niin vuokrakasarmit ja asukit ovat mitä ovat...
kuva 08.08. 22:05 Rasmus Viirre  
  Riippuen missä määritteen raja menee tieten. Hybridiautot kulkevat periaatteessa samaan aikaan sähköllä ja polttoaineella, kun sähkö avustaa auton liikkeelle, vaikka myös polttomoottori käy. Vectronissa diesel palaa kyllä, mutta aggregaattina, ja kyse on yhä sähkövirrasta ajomoottoreissa, mikä pistää pyörät pyörimään.
kuva 08.08. 21:56 Rasmus Viirre  
  Heh. Samasta tarrasta tuli otettua vastaavanlainen kuva ja sen päälle naurahdettua Kokkolassa talvella 2023.. :)
kuva 08.08. 21:50 Leevi Heino  
  Laitoimme näemmä samalla minuutilla kuvan samasta junasta :D
kuva 08.08. 21:49 Rasmus Viirre  
  Ilo nähdä Maseja liikenteessä! Siis näitä rautaisilla pyörillä eikä niitä kumipyöräisiä..
kuva 08.08. 21:33 Ahti Sadinmäki  
  Hieno kuva.
kuva 08.08. 21:14 Teppo Niemi  
  Olisikohan syynä se että raide 608 ei ole laituriraide?
kuva 08.08. 20:25 Esko Maasalo  
  Eikös näitä vetureita pitäisi kutsua hybrideiksi kuten autojakin joissa on kaksi eri energialähdettä?
kuva 08.08. 19:58 Miro Heinonen  
  Miten pääsit matkustamaan Venäjälle tässä maailmantilanteessa?
kuva 08.08. 18:56 Uwe Geuder  
  Pikkukuvasta näin jo Saksan Baden-Württembergin tilaajavärityksen https://vaunut.org/kuva/180342. Mutta totta, Alankomaiden paikallisjunat ovat aina olleet keltaisia. Nyt on ilmeisesti tullut lisäksi vähän valkoista ja tummansinistä.
kuva 08.08. 18:50 Uwe Geuder  
  Tuo on siis roomalainen yksi. On myös olemassa Tukums II. Ehkä joku löytää heti vastaesimerkin, mutta minusta semmoinen numerointi tuntuu neuvostotyylistä. Tiedän, että joku on käynyt Itä-Saksassa koulussa viisi.

Pariisissa ja Tampereellakin kaupunginosat on kyllä numeroitu.
kuva 08.08. 18:31 Uwe Geuder  
  S5-puhujana olen oppinut, että täydellisiä sääntöjä ei ole. Paikannimen voi tarkistaa yksitellen osoitteesta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/ (Osoitteesta sain tietää vastaavasta keskustelusta vorigissa. Vorg sivistää..)

Muuten minulla itse on seuraavat "säännöt":
1. Yleisesti sisäsijamuoto: Helsingissä
2. Mutta, jos se on mäki tai liittyy veteen, ulkosija. Pieksämäellä, Nurmijärvellä, Pelkosenniemellä (pätee myös Tampereen tapauksessa: Tammerfors liittyy veteen)
3. Paitsi, jos se on vain kaupunginosa: Myyrmäessä. Hietaniemessä
kuva 08.08. 17:30 Ilari Inkiläinen  
  Eikös Etelä-Helsinki ole ihan yleinen nimi Virolle tai tarkemmin Tallinnalle
kuva 08.08. 16:57 Asmo Rasinen  
  Tiedä näistä. Muokkasin kuvatekstiä.
kuva 08.08. 16:43 Antti Grönroos  
  Ei, tämän vieressä ollu asemarakennus on purettu.
kuva 08.08. 15:17 Kimmo T. Lumirae  
  Ystävällisistä kehuista minä nöyrimmästi kiitän.

Yritin olla lyhytsanainen, joka on joskus vaativaa. Mutta koska ketjusta tuli näinkin pitkä, saanen vielä vähän täydentää:

Täysjoustavassa ajomoottorikäyttölaitteessa ideana on siis, että ajomoottori on kiinteästi kiinni telin rungossa, ja sen luona oleva vetoakseli pääsee vapaasti liikkumaan jousituksen mukaisesti ylös ja alas. Ja tähän väliin tarvitaan joustava vetosysteemi. Ihan heppoinen ei kestä raskaissa linjasähkövetureissa, joissa ajomoottorin teho on 1000-2000 hv kappaleelta ja ajomoottorista vetopyöriin välittyvä vääntömomentti saa aikaan melkein 100 kN vetovoimaa per vetoakseli; vain hyvin järeä rakenne takaa, ettei mikään mene korkkiruuviksi.

Ja tilaa ei ole. Ajomoottori pitää mahtua telin kehyksen sisäpuolelle ja jos ajomoottori on kovin lyhyt, ja tälle voimansiirrolle eli käyttölaitteelle jätetään enemmänkin tilaa, ajomoottori ei voi olla kovin tehokas. Käyttölaite on siis oltava hyvin litteä mahtuakseen ajomoottorin ja telin kehyksen väliin ja silti sen pitää joustaa edellä mainitulla tavalla.

Ratkaisuja on lukuisia. Eräs fiksuimmista on tehdä ajomoottori ontoksi, ja vetää tehon ulosottopäästä kardaaniakseli ajomoottorin sisällä toiseen päähän, jossa kardaani liittyy vetopyörään, välihammaspyörän kautta. Tässäkin on rajansa, kun ajomoottori ei voi olla kohtuuttoman paksukaan ja kardaanien nivelet pitää kestää tuo tavaton vääntövoima. Mainittu Secheronin käyttölaitteen kardaanin nivel perustuu pyöreän teräslevyn taipumiseen joustoliikkeen myötä.

Yksinkertaisimmasta päästä lienee Alstomin käyttämä ns. tanssiva rengas (floating ring), mallia Dr13, jossa jousto tapahtuu vetoakselin ympärille kootussa 360 asteen "ketjunpätkässä" kumipuslineen. Monet saksalaistyyppiset sähköveturit käyttävät hiukan vastaavia, joissa teräsjousilla yhdistetään tähtimäinen ajomoottorilta tulevan akselin tai hammaspyörän pää vetoakselin pyörässä oleviin vastakkeisiin.

Ratkaisuja on monia, ja toiset joustavat paremmin ja toiset kuluvat nopeammin. Ainakin TGV-PSE-junassa ajomoottori on selvästi sivussa vetoakselista ja välissä on avoimessa tilassa kulkeva kardaaniakseli; varmasti joustaa yllin kyllin, mutta todella suurikokoista ajomoottoria ei voida tässä käyttää. Mutta jos ajomoottori on hyvin pieni ja kevyt, joskus käytetään aiemmin mainitsemaani käpälälaakerimallia, jossa ajomoottorin painosta puolet on jousittamatonta massaa ja rasittaa rataa suoraan, mutta pieni ajomoottori ja tuhdisti rakennettu raide ovat hyväksyttävä yhdistelmä: esim. amerikkalaisissa E-dieselsähkövetureissa ajomoottorin teho oli vain 400+ hv luokkaa, kun Sr2-3 -tasolla ajomoottori on 2100-2400 hv teholtaan, ja E-sarjan vetureilla ajettiin jopa yli 180 km/h käpälälaakerirakenteesta huolimatta ja Sr2-3 tason vetureilla 200-230 km/h, kiitos joustavan käyttölaitteen.

1980-luvulta saakka yleistynyt taajuusmuuttajakäyttö on mahdollistanut mitoiltaan pienempien, mutta lämpenemistä paremmin kestävien kolmivaiheajomoottoreiden käyttöönoton. Eli kun SBB:n Re 4/4 II:n ajomoottori oli aikoinaan huipputehokas 1600-hevosvoimainen, niin Sr2:n BLS-version ajomoottorin teho on liki 2400 hv, ja ne mahtuvat suunnilleen saman kokoisiin teleihin.
kuva 08.08. 15:04 Keijo Honkanen  
  Tietääkseni kuvan asemarakennus on alunperin ollut samanlainen kuin Särkisalmen, Punkasalmen ja Kulennoisten asemarakennukset. Jostain muistelen lukeneeni että Silvolan asemarakennuksella, joka kuvan rakennus alun perin oli, oli tulipalo (en muista milloin) jonka johdosta katto muutettiin nykyisenlaiseksi eli suoraviivaisemmaksi. Särkisalmen asemaa ei enää ole, Punkasalmen asemarakennusta taas laajennettiin myöhemmin ja Kulennoisten asemarakennus on alkuperäisasussa "omakotitalona". https://vaunut.org/kuva/136826
kuva 08.08. 14:44 Leevi Heino  
  Kiitos. Nykyään deeveritriploja kulkee lähinnä suurten ratapihojen välillä, kun tasoitellaan ”varastoja”.
kuva 08.08. 14:37 Leevi Heino  
  Sanoivat vain, että kiskobussi keskellä peltoja on veikeän näköinen ilmestys.
kuva 08.08. 14:23 Reijo Salminen  
  Valkon satama?
kuva 08.08. 14:11 Kimmo Huhta  
  Näitkö täällä vielä vaihdekoppia jäljellä?
kuva 08.08. 13:44 Reijo Salminen  
  Erittäin mielenkiintoinen kommenttiketju, kiitokset siitä. Edgar B. Schieldropin kirjoissa "Tekniikan ihmeet atomiaikakaudella" vuodelta 1952 on kuva tuosta Ae 6/6:sta, opettelin aikoinaan lukemaan suurelta osin kyseisiä kirjoja ahmimalla.
kuva 08.08. 12:33 Mikko J. Putkonen  
  Jyhkeä kaksikko, Tuukan vanhaa kommenttia kompatakseni.
kuva 08.08. 12:15 Antti Grönroos  
  Ei ole mikään noista, etelässä ollaan. En tiiä onko jälkeenpäin vai originaali. Taitaa olla 50-luvulla tehty.
kuva 08.08. 09:43 Mika Hakala  
  Rupattelivatko asukkaat mitään havainnoista rautatiehen liittyen?
kuva 08.08. 09:01 Veeti Pietilä  
  Mainio kuva erikoisesta liikkujasta!
kuva 08.08. 06:56 Jarno Piltti  
  Hyvä kuva erinomaisen mielenkiintoisesta veturin liikahduksesta!
kuva 08.08. 06:54 Jarno Piltti  
  No nyt on kyllä todella kiinnostava knoppi. Onko tuon näköistä asemaa missään? Vai onko asemapäällikön torppa tehty täysin omalla tyylillään, ehkä jälkeenpäin? Aloitetaan haarukointi menetelmällä stetson ja sanotaan Vihtavuori Laukaa Pihtipudas.
kuva 08.08. 06:46 Jarno Piltti  
  Todella tyylikäs kuva. Aina vaan vähemmässä taitaa deevereiden kolmivedot olla.
kuva 08.08. 06:44 Jarno Piltti  
  Hieno kuva ja vanhat suojastusopastimet etenkin!
Kuvasarja:
Metsäpalojen keskellä Fraser-joella heinäkuussa 2026
 
08.08. 06:42 Jarno Piltti  
  Silmäilin kuvia ensin kuvatekstejä lukematta, alusta asti oli selvää että nyt jotain todella poikkeaa normaalista. Onko kamera rikki vai onko käytössä joku outo filtteri? No, asiahan selviää tekstiosuudesta heti. Todella vaikuttava kuvasarja kuten todettua, ja laadukkaat tieto- ja tunnelmakuvatekstit Hannun taattua laatua!
Kuvasarja:
ArcticRailin kasvu
 
07.08. 22:48 Veeti Pietilä  
  Asiallinen kuvasarja!
kuva 07.08. 22:47 Leevi Heino  
  Kiitoksia Veeti.
kuva 07.08. 22:41 Veeti Pietilä  
  Hyvä kuva!
kuva 07.08. 22:41 Esa J. Rintamäki  
  Aavasaksalle ajettiin ennenvanhaan juhannusten aikaan erityisiä Yöttömän Yön junia.
kuva 07.08. 22:37 Esa J. Rintamäki  
  Itsekin olin lentää selälleni! Palasiko 2813 junan kanssa testeistä?
kuva 07.08. 22:35 Esa J. Rintamäki  
  Samoin "koneteknikonretku" (valm. 1983) kiittää lämpimästi asiantuntevasta tekniikan ja historian opetuksesta.
kuva 07.08. 22:28 Noah Nieminen  
  Tyylekäs rajaus.
kuva 07.08. 22:20 Juha Toivonen  
  Tuo sama tunneleiden läpiajo Hr1/Tr1 - kalustolla ylittäisi kirkkaasti valtakunnallisen uutiskynnyksen.
kuva 07.08. 22:18 Juha Toivonen  
  Diesel ja tunneli! Täyttä herkkua sinänsä.
kuva 07.08. 22:12 Leevi Heino  
  2813 haki 2811:n Toijalaan jättämät vaunut kuormaukseen Haapamäelle/Alavudelle, jonka jälkeen kontit tosiaan vietiin Riihimäelle. Heti JKV-koeajojen jälkeen 2813 palasi Alavudelle hakemaan kuormatut vaunut.
kuva 07.08. 22:10 Rasmus Viirre  
  No se taitaa olla, itsellä jäänyt huomaamatta. Vuosaaren aikataulut tarkistin ja sinne asti ei ole mennyt AR:n junaa sitten ensimmäisen konttilastin jälkeen.
kuva 07.08. 22:03 Roope Prusila  
  Rasmuksen kommentin myötä oli pakko kaivella menneitä aikatauluja. Torstaina on ajetttu T 7684 Hpk - Rila. Olisiko siinä viety kontit pois mäeltä? Eli tuskin on jätetty kontteja mäelle ja häivytty muihin hommiin.
kuva 07.08. 21:42 John Lindroth  
  Mielenkiintoinen kapsudiesel!
kuva 07.08. 21:41 John Lindroth  
  Samoin kiitos Kimmolle asiantuntevasta perehdytyksestä!
kuva 07.08. 21:34 Tero Yli-Somero  
  Niklas: Pitääkö kaikki kuvat sarjaan laittaa kerralla, eikö niitä SAA lisätä myöhemmin?
Puhutko ylläpitävän tahon suulla?
kuva 07.08. 18:00 Veikko Hattunen  
  Vaunu on Ein 23208 eikä 23209. Rk vaunu on myös 27819.
kuva 07.08. 17:46 Lenni Voutilainen  
  Hymyilevä juna Helsinkiin.
kuva 07.08. 17:43 Kari Kuusela  
  Tämä on ehkä epäasiallinen huomautus, mutta itse en ole vielä kenenkään kuullut menneen Myyrmäelle. Kaikki kun ovat menneet Myyrmäkeen. Myyrmäen asukkaat myös asuvat Myyrmäessä eivätkä Myyrmäellä. Juna voi olla matkalla Myllymäelle tai Haapamäelle tai Pieksämäelle, mutta ei Myyrmäelle. Mutta kieli tietysti muuttuu ajan saatossa. Milloin mennään mäelle ja milloin mäkeen - siihen ei liene kieliopillista sääntöä?
kuva 07.08. 16:47 Eliel Kulppi  
  mahtava kuva!