Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.09. 15:28 | Juha Vuorinen | ||
| Alkupään CEmt-vaunuissa pesuallas oli dimensioiltaan pienempi ja muodoltaan vinosuunnikkaahkon mallinen värin ollessa jo tuolloin aikansa moderni ja raikas oranssi. Samoin yläpuolen peilikaappi on uudelleen muotoiltua mallia. Alkupään vaunuissa sisäpuolen yleisilmeeseen toivat kouvostoliittolaisen harrasta tunnelmaa tasaväriset seinämateriaalit, joissa ei pyritty jäljittelemään luonnonmateriaalien rauhattomia pintakuvioita, vaan innoitus lienee saatu ennemmin kirkkaaseen lasiin kaadetun long drink -tyyppisen juoman vakaasta ja rauhallisesta ilmiasusta. Kuvasta voimme huomata myös tämän asian muuttuneen ensimmäisen tilaussarjan jälkeen valmistuneisiin vaunuihin. Rauhallisuutta ei liioin löydy verhoista, jotka ovat kierrätystavaraa alun perin toisesta vaunusarjasta ja korvanneet vaunuun kuuluvat - arvasit oikein - oranssit verhot. Muovia on käytetty paljon ja muovipintaisia olivat myös seinään kahdella tiheäkierteisellä, linssi- tai kartiouppokantaisella phillips-ruuvilla kiinnitetyt kruunukorkinavaajat, jollaisia täsmälleen samanlaisia saattoi tavata myös esimerkiksi matkustaja-autolautoilla, Savon Solmussa ja Joronjäljessä vastaavaa käyttötarkoitusta varten IKI-korkeapainelaminaattilevyihin ynnä muihin vastaaviin taustamateriaaleihin kiinnitettynä. Oras-yksiotevipuhana on uudehkoa mallia ja tullut kuvan ottamiseen mennessä uusituksi vähintään yhden ellei jopa useamman kerran vaunun siihenastisen elinkaaren aikana. Koska Oras esitteli yksiotevipuhanan vasta 1970-luvun puolivälissä, lienevät ensimmäisen vaunusarjan hanat olleet Damixa-merkkisiä tahi sitten näissä vaunuissa on ollut alkuperäisenä kaksiotehanat - asia lienee helposti selvitettävissä ja kirvoittanee tietäjät tietämään. Myöhemmissä valmistussarjoissa, kuten kuvan vaunussa, hana on voinut olla ja varmasti onkin ollut Safira-mallinen vipu-Oras jo alun perin. | ||||
|
10.09. 14:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinäpä lättäjuna kaartaa komeasti mennessään. Nappilaukaus, herra Oula! |
||||
|
10.09. 14:17 | Jari Välimaa | ||
| Tampere ja Turku rakentavat eurooppalaisella raideleveydelle "Tampereen raitiotie on ensimmäinen laaja itsenäinen normaalin eli 1435 mm raideleveyden järjestelmä Suomessa. Näin Tampereen raitiotie on teknisesti yhteensopiva noin puoleen eurooppalaisista raitioteistä, mutta siitä ei voi tulla yhteensopivaa Suomen rautatieverkon kanssa. Vaunujen leveys on 2650 mm ja ajojohdon jännite on 750 V tasavirtaa. Rata on rakennettu katuympäristössä nykyaikaiseen tapaan betonipohjaisena kiintoraiteena, jossa kiskot ovat betonilaatan urissa elastisella kiinnityksellä. Maastossa rata on rakennettu rautatien tapaan avoratana ja sepelitukikerroksella. Suurin käytettävä nopeus on 70 km/t." https://www.kaupunkiliikenne.net/Tampere/index.html Tästä kuvasta on jäänyt loput nimestä kun ratikat on leikattu. |
||||
|
10.09. 13:21 | Petri Nummijoki | ||
| Angliat ja 60-luvun Corollat kelpasivat, kun siihen asti oli matkustettu bussilla, polkupyörällä, itäblokin tuotantoa edustavilla autoilla ja moottoripyörillä sekä maaseudulla myös traktorilla. Tosin omana mielipiteenäni sanoisin, että henkilöautot ja myös turistibussit saavuttivat jo 80-luvun loppuun mennessä sellaisen tason, että parannukset matkustusmukavuuden suhteen ovat olleet sen jälkeen aika marginaalisia. Muut asiat, kuten kolariturvallisuus tai päästörajat ovat tietysti voineet kehittyä sen jälkeen paljonkin. | ||||
|
10.09. 13:15 | Eliel Kulppi | ||
| Onhan tämä mahtavaa nähdä Misistä kuvia. Misissä Dr16. Mahtavaa! | ||||
|
10.09. 13:08 | Eliel Kulppi | ||
| nyt on hauska sattuma kun Misi on minun suvun löytämä paikka :D ois mahtavaa kokea tällänen reissu misiin joskus. | ||||
|
10.09. 12:20 | Toni Lassila | ||
| Ja vielä hienompi siinä vanhassa punakeltaisessa värityksessä. Olen tosin itsekin sitä ikäluokkaa että en ehtinyt niitä näkemään omin silmin. Punakeltaisen ns. liekkikeula-Sm2:n kyllä muistan jotenkuten, viimeinen sellainen maalattiin punavalkoiseksi vuonna 2010. | ||||
|
|
10.09. 12:03 | Miitre Timonen | ||
| Tamper Ratikka =D They are tampering with the ratick. Sitäkö tuossa viestitään? | ||||
|
|
10.09. 11:58 | Oula Vattulainen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
10.09. 11:36 | Eliel Kulppi | ||
| Tuttu paikka ja hieno kuva! | ||||
|
10.09. 11:35 | Eliel Kulppi | ||
| Mahtava kuva! | ||||
|
|
10.09. 11:34 | Eliel Kulppi | ||
| Sr1 oli selvästi hienompi ilman turvateippiä. | ||||
|
10.09. 10:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan hauskaa. Veturin tulipesä muuntaa kivihiiltä tuhkaksi kuskatessaan "vedyn tuhkaa", eli palanutta vetyä...! Eli divetymonoksidia - aivan kauheaa myrkkyä! Siihen on moni ihmisparka hukkunut. Koitui myös Titanicin tuhoksi myös, sekä on kohtalokasta myös monelle suomalaiselle, pahimmin juhannuksena? Ja samalla aikaa - kaiken elämän edellytys. |
||||
|
|
10.09. 10:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajattelen, että Tampereen valitsemalla raideleveydellä on huomattava osuus suosioon, kulku on miellyttävää! Weitermachen, Tampere!!! |
||||
|
10.09. 09:32 | Reijo Salminen | ||
| Tuota luukkua on saanut naputella kyllä ihan tosissaan, jälki on yksinkertaisesti upeata. Ei pahemmin peilaile. | ||||
|
|
10.09. 07:07 | Antti Ojala | ||
| Hienoa työtä, suunnittelija on pannut kynällä koreasti. Korotettu ohjaamo on hieno, siitä näkee myös suoraan taakse. Luukkukappaletta tarkastellessa huomaa, että parista peltilevystä yhteenliitettyyn kupuun on hitsattu otteet pintaan. Lujitemuovisessa olisi otteina todennäköisesti syvennykset. - Trains Magazinessa oli taannoin artikkeli, jossa kerrottiin japanilaisesta junateollisuudesta. Monimutkaisia kappaleita voidaan työstää pellistä käsityönä siksi, että maassa on edelleen vahva käsityökulttuuri voimissaan. Työskentelytapa on käytännössä yhä tänäänkin, koska Japanissakaan junien tuotantosarjat eivät ole satoja, vaan kymmeniä kappaleita kerrallaan. Syvävetomuotit eivät maksa itseään takaisin, ja japanilaiset taitavat lisäksi olla pikkuisen ylpeitä tekemisestään. | ||||
|
10.09. 07:04 | Tuomas Pätäri | ||
| Mitä tulee Jarnon toisessa kuvassa esittämään pohdintaan Heinolan radan esteettömistä kuvauspaikoista, juuri tämä peltoaukea on ollut ainakin ajoittain sellainen. Mutta muistaakseni tässä on pusikkotilanne kuitenkin välillä vaihdellut. Kaivoin tuollaisen oman kuvani vuodelta 2011, jossa on kokonainen tavarajuna mahtunut kuvaan peltoaukealla: https://vaunut.org/kuva/70951 | ||||
|
10.09. 06:59 | Tuomas Pätäri | ||
| Mitä Jarnon kysymykseen tulee, ei tosiaankaan ole vastaavia näin kaukaa sivulta esteettömiä kuvauspaikkoja tällä radalla kuin korkeintaan pari. Taustan sillan toisella puolella on joskus ollut enemmältikin aukeaa, mutta siellä on radanvierustilanne vaihdellut vuosien saatossa. Toinen paikka, jossa tällä hetkellä on esteetöntä radanvartta, on Myllykylän eteläisin pelto, eli heti Lemmonkallion kanjonin pohjoispuolella. | ||||
|
Kuvasarja: Japanin rautatiemuseot |
10.09. 00:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Vakuuttavat museot on Jaappanissa! | ||||
|
Kuvasarja: Japanin rautatiemuseot |
09.09. 23:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi omanko, kun on tosissaankin mielenkiintoinen kuvasarja! Arigatoo, Stefan-san! (Omanko EI OLE tehostus- tai apusana sillä tavoin kuin se hyvin usein kuultu v-sana täällä Suomessa. Vaikka sitä itse tässä käytin. Siis kaikessa "nominatiivisuudessaan."] |
||||
|
09.09. 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö ollut kattilan katsastuksesta kyse, kun höyrykupu on ilman verhoilua? | ||||
|
09.09. 23:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo piparkakun näköinen esine veturin keulalla kuvaa krysanteemin kukkaa - onkohan tällä koneella kuljetettu auringonjumala Amaterasun jälkeläistä alenevassa polvessa, eli keisari Hirohitoa omassa keisarillisessa salonkivaunussaan? | ||||
|
|
09.09. 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| On siinä hauskan näköistä muotoilua! Onko peltiä kuritettu kovastikin vaiko lasikuitua heitetty turvanokan verhoksi? |
||||
|
09.09. 23:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö C62:n raideleveys 1067 mm...? Ainakin omien silmieni mukaan. | ||||
|
09.09. 23:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| On taidettu suunnitteluvaiheessa jonkun verran suhisuttaa teknillisen korkeakoulun tuulitunnelissa...? | ||||
|
09.09. 23:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää olevan suorat tuulilasit, vissiinkin panssarilasia, kuten isoissa matkustajalentokoneissa. Kun kahtasataa kaahattaessa ei oikein olisi väliä siitä, että jaappaninkurki mäjähtäisi tuulilasiin! |
||||
|
09.09. 22:39 | Tuukka Varjoranta | ||
| Nyt on kyllä osunut auringon valo kohdalleen! | ||||
|
09.09. 22:24 | Into Tilander | ||
| Itse olen käsittänyt asian sillä tavalla, että toinen k tarkoittaa kiitotavaraa. Ainakin kuvan https://vaunut.org/kuva/132232 ensimmäinen kommentti paljastaa Arton ja Heikin "jipon". | ||||
|
|
09.09. 20:33 | Oula Vattulainen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
09.09. 19:59 | Erkki Nuutio | ||
| Joku vaunutietäjä joka haluaa tietää lisää, voisi käydä katsomassa entisen TKK:n arkistossa (nyky-haukkumanimeltään Aalto-Yliopisto): https://www.aalto.fi/sites/default/files/2020-03/Arkistoluettelo%20Pere%20Aimo.pdf DI Aimo Pere johti VR:n vaunusuunnittelua ja tunnettiin suvereenisti koneenpiirustuksen oppikirjoistaan. |
||||
|
|
09.09. 18:04 | Tiitus Lindholm | ||
| Riihimäen päivystäjäveturia niissä taidetaan lähinnä käyttää. Viikonlopulle ja torstaille ei ole hommia esimerkiksi raakapuulastausalueella, joten veturi on vapaa. 5.9 2836 oli ja taitaa olla edelleen päivystäjänä. | ||||
|
|
09.09. 13:22 | Hannu Peltola | ||
| Ah se tunne, kun stuttgartilaisen Panzerkampfwagenin ovi sulkeutuu kuin pankkiholvin ovi, moottori kumisee hiljaisesti taustalla, kaiuttimista alkaa soida Erika ja vaunu on valmiina marssimaan kohti itää! :-) t. setämies | ||||
|
09.09. 11:51 | Jouni Hytönen | ||
| Ruotsin tilanne on täysin Suomen kaltainen eli lipunmyyntipisteitä lienee jäljellä korkeintaan yksi eli Tukholma C. | ||||
|
|
09.09. 11:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eiköhän mennä porukalla shanghaijaamaan tuon aseman piletinmyöjä ja pistetä tänne Helsingin laiturivaihteen lippukoppiin? | ||||
|
|
09.09. 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen kyllä sitä ihmetellyt, kun ennen vanhaan ihmisille kelpasi loistavasti "Ihvat", pompannappi-Fiiatit, pikku-Corollat (vm. 1966), takatuuppari-Sokotat, Ladat, riisipussit, Angliat ja sun muutkin sen aikaiset kaappariovilla varustetut ihmeet. Nyt ihmiset on höynäytetty ostelemaan liki panssarivaunun tyylisiä kaupunkimaastureita. Humveestä alkaen! Ja miksi sitten: ne maasturit simuloivat teräskuorineen jumalattoman turvallista "äidin kohtua", jyskyttävän musiikin simuloidessa äidin sydämenlyöntejä? Ei pääse paha maailma sisään häiritsemään itserakkaita pikku setämiehiä. Touhu mennyt jo naurettavaksi, etenkin kun niiden pääasialliset omistajat ovatkin rahoitusyhtiöitä! Helsingin kaupunkimaastureilla patsastelijat tiukasti mahastaan kiinni näissä ihmeautoissaan... |
||||
|
|
09.09. 10:42 | Kari Haapakangas | ||
| Huomioiden autojen jatkuvasti kasvavan koon niin vieläköhän tuolle alatasolle saisi nykyautoa edes tungettua? Ensimmäisessä vainussa näyttää olevan kuormana kyntöauroja. |
||||
|
09.09. 10:37 | Kari Haapakangas | ||
| Tänä päivänä posti ansiokkaasti ylläpitää tätä perinnettä vääriin paikkoihin toimittamisesta. | ||||
|
09.09. 10:35 | Kari Haapakangas | ||
| Taisipa jopa olla niin, että kroatialaisten sotilaiden asuste 30-vuotisen aikaan sai Ranskan kuninkaan innostumaan, ja siitä alkaen on meitä miehiä kiusattu tuolla kirotulla vaatekappaleella. | ||||
|
|
09.09. 09:41 | Kimmo Huhta | ||
| Voisi arvella, että tuolla myy ihminen junalippuja. Ainakin kuvan ottamisen aikaan. Olisiko jollain tilannekuvaa, mikä on lipunmyyntipalveluiden tila Euroopan maissa tätä nykyä? Onko Suomen tilanne poikkeuksellinen vai linjassa useiden muiden kanssa? | ||||
|
|
09.09. 09:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei sentään ole varustettu suomalaisentyylisillä ja puuduttavilla rautakaupan ovilla! Onneksi. | ||||
|
09.09. 09:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen kuva silläkin, että kuvan vaunu on säilyttänyt ns. "Norrlandsploginsa" eli pohjois-Ruotsin lumiauran! Ruotsin SJ halusi korvata ikääntyneet ruotsinlättänsä modernimmalla kalustolla. Joidenkin koevaunujen jälkeen tilattiin Italiasta Fiatilta uutta Y1-sarjaa. Osan vaunuista valmisti Kalmar Verkstädernä lisenssillä. Niiden numerointi: 1267 - 1324, 1337 - 1366. Ne vaunut, joissa oli pieni matkatavaraosasto ja sarjamerkki siten YF1 oli: 1325 - 1336. Lukumäärät siis: Y1: 88 vaunua ja YF1 taasen 12 vaunua. Ensimmäinen vaunu, Y1 nro 1267 otettiin käyttöön vuonna 1979. Ensimmäisten 25 vaunun istumapaikkaluku oli ollut 76, mutta ahtaudesta johtuvien valitusten jälkeen ne muutettiin 68-paikkaisiksi. 12 vaunua varustettiin muutostöinä tavaraosastolla ja niiden istumapaikkaluku oli 48. Y1-vaunun suurin pituus: 24 400 mm, suurin nopeus SJ:llä oli 130 km/t. Niiden alkuperäiset Fiat-moottorit vaihdettiin sittemmin hiukan puhdikkaampiin Volvoihin, eli 2 x 210 hummaa, eli hästar på svenska. Paino oli 45 tonnia ja akselijärjestely (1A)'(A1)'. Kuusi vaunua voitiin kytkeä yhteen, (moniajoon), mutta käytännössä niillä ajettiin enimmäkseen nelivaunuisina junina. Niiden kusumanimiksi tuli: "Pizzaracer" ja "Spagettitåg, syntyperästään johtuen ! Niillä kehuttiin olevan hyvät kulkuominaisuudet, myös huonokuntoisillakin palakiskoradoilla. Lääninliikenneuudistuksen myötä, 1980-luvun lopulla saivat lääninliikennepuulaakit (länstrafikbolag) hoitaakseen alueellisia liikennetehtäviä. Tämän vuoksi näissä moottorivaunuissa nähtiin kovin monen kirjavia ulkoasuja! Vaunutarpeen vähennyttyä niitä myytiin ulkomaille: Kroatiaan ja Serbiaan. Vaunuista kolme osti Norjan NSB. Kaikkiaan vuosina 1996 - 2001 myytiin ulos maasta vietäväksi 28 kpl Y1/YF1-vauna ja sittemmin vielä joitakin lisää. Östgötatrafiken myi viisi vaunuaan Uruguaihin, siis etelä-Amerikkaan! Viimeisen Ruotsissa olleen YF1:en (nro 1325), muutti Svensk Tågteknik vuonna 2007 apu/hinausvaunuksi norjalaiselle Jernbaneverketille. Vuonna 1996 Ruotsin Banverket osti yhden vaunun ja muutti sen konferenssomoottorivaunuksi PMV 2000. Nyt se on Trafikverketin käytössä: Y1S nro 1363, uudella punaiseksi maalatulla ulkoasullaan. Käytetään siis konferenssivaununa ja myös tilausliikenteessä. Viimeiset Y1:t poisti Västtrafik joulukuussa 2019, ne korvattiin tyypin Y31/Y32-moottorivaunuilla. Inlandsbaananilla (ei -banaanilla!) on vielä neljä Y1:tä liikenteessä. DVVJ ajaa kahdella vaunulla kesäliikennettä välillä Mellerud - Bengtsfors. Vaunuista kaksi on museoituna: Järnvägsmuseetilla Y1 nro 1343 ja nro Y1 1359 Malmbanans Vänner / Norrbottens Järnvägsmuseumilla. Tiedot keräsin Ruotsin sivustolta "järnväg.net". Kauan eläköön pakkoruotsi eli tvångsvenska, kiljuivatpa perusJuomalaiset mitä hyvänsä! |
||||
|
|
09.09. 07:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kroatiaa kutsutaan omalla kielellään nimellä: Hrvatska. Jos joku ihmettelee sen etymologista mielleyhtymää kravatista, on oikeassa. Kroaatteja sielläpäin kutsuttiin tosiaankin kravattikansaksi, uskokaa tai älkää. Tämän kertoi eräs tuttavani, joka oli suorittanut maisterintutkinnon (venäjänkielestä) slaavilaisten kielten osastolla, Helsingin yliopistolla. |
||||
|
|
09.09. 07:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisten "tulkintojen" korjaamiseksi oli tavara-asemilla olemassa selvittäjä. Olin 1970-luvun lopulla tilaisuudessa tutustua selvittäjän toimintaan Vaasassa; sukulaismies oli sellaisessa tehtävässä. Silloin oli kyseessä erään Hk - vaunun etsintä, kun matkalla sen numero oli merkitty saatepapereihin väärin! Tehtävä vaati runsasta puhelinliikennettä. Saipa siinä välillä kaukokirjoitinkin eli telex raksuttaa jonkun kerran. Asia selvisi kuitenkin. |
||||
|
|
09.09. 07:45 | Noah Nieminen | ||
| Onpa hieno kuva. Tämä juna kulkee varmaan vielä jonkin aikaa Deeverillä, kun Kouvolan seudulla palikat eivät ole vielä yleistyneet. Riihimäen suunnasta saapuvat rapujunat sen sijaan vedetään palikalla, sillä ne saapuvat helposti Tampereelta. |
||||
|
|
09.09. 07:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Nuo virheet olivat välillä aiheena Käskylehdissäkin. Esimerkiksi Turun Pansion satamaan tarkoitettu lähetys harhautui Pansion laiturivaihteelle (myöh. Ihala). | ||||
|
09.09. 05:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eräs seikka on epäilemättä myös painanut kaupungin Leikaria kohti kallistaneessa vaakakupissa. Rauman ratapiha on elävä ja vilkas tavararatapiha, ja nykymuodossaan suunniteltu tavaraliikennettä varten. Tavarajunien ja päivystäjien on päästävä liikkumaan. Punnittavat vaunut on saatava punnittua. Siinä mielessä olisi suuria haasteita järjestää matkustajajunien laituri johonkin sopivaan kohtaan ratapihan reunamille. Se, että jollain keskisellä raiteella ― »sivussa» ― makaa vaikka kolmekin matkustajajunarunkoa peräkkäin, on rautatieliikenteen näkökulmasta helpompi järjestää. | ||||
|
09.09. 01:58 | John Lindroth | ||
| Olikohan noissa tuon avoimen oven kohdallaalunperin jokin suljettava luukku/ovi? Tai onko sellainen myöhemmässä vaiheessa asennettu? Ajatus tuli mietityttämään alunperin GS(Göteborg-Särö) järnvägin veturia 1 rakennettaessa Ho mittakaavassa. Löysin sittemmin kuvan jossa sellainen ovi oli! Tässä vain pieni otos siitä millaisia asioita ja yksityiskohtia pienoismallin rakentaja työssään joutuu kohtaamaan ja selvttelemään. |
||||
|
|
09.09. 01:29 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoista nähdä kuvia Kroatian raideliikenteestä! | ||||
|
|
09.09. 00:57 | John Lindroth | ||
| Saakohan byrokraatti palkka kiusanteosta,toinen mahdollinen työpaikka olisi olisi erilaisten sarjakuvien tekeminen joissa kaikki mahdolliset kiusat kanssaeläville ovat realiteetti vain mielikuvitus rajana! AI niin unohdin sen että kaiken tulee vielä maksaa mielettömästi!Byrokratiahirviöistä pahin lienee itse EU kotimaassaan epäonnistuneiden poliitikkojen suojatyöpaikka! Mielenkiintoinen ajatus ja toteamus lienee myös se että mitä enemmän onnistut velkaannuttamaan emämaatasi sitä korkeapalkkaisemmalla viralla sinut tulevaisuudessa palkitaan!(Die Sache hat System)! | ||||
|
|
08.09. 23:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaikka laituri jouduttaisiin päällystämään niin hinta ei silti nousisi miljoonaluokkaan. Mitä Imatraan tulee niin siellä asemien väliset etäisyydet ovat monta kilometriä. Vielä 1990-luvulla sai matkustaa Imatra-Tavaralle, ainakin niillä junilla joiden pääteasema oli Imatra, mutta byrokraatit tekivät vissiin siitä huvista lopun. Heidän mielestään kun on varmaan ollut kiva purkaa toimivia asemalaitureita, kun kiusa se on pienikin kiusa! |
||||
|
08.09. 23:00 | Joonas Viita | ||
| Tästä veturista on näköjään puuttunut valmistajanlaatta jo maahan tullessa. | ||||