Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 10.10. 11:52 Mikko Nyman  
  Ymmärrän Petrin mainitsemat pointit. Itse en ole muistaakseni ostanut ainuttakaan paperilippua enää sen jälkeen, kun VR otti sähköiset asiointikanavat käyttöön reilusti yli 20 vuotta sitten. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että jotkut toiset, nykyisin tosin todella harvat, hankkivat lippunsa muita kuin digipalveluita käyttäen.

Yrityksissä on paljon sellaisia toimintoja, jotka eivät tuota suoraan mitään, ja perinteiset asiakaspalvelut tai vaikkapa lipunmyyntiautomaatit ovat juuri tällaisia. Niiden tehtävänä on kuitenkin tukea yrityksen ydinliiketoimintaa, mitä kautta varsinaiset tulovirrat sitten muodostuvat.

Mainittakoon, että vaikka maailma on mennyt jo vuosikausia kohti raivostuttavia for dummies -tyyppisiä mobiiliappeja, siitä huolimatta esimerkiksi parkkimaksut voi hoitaa monissa paikoissa edelleenkin ulkona möllöttävällä maksuautomaatilla. Kumma kyllä niihin saa varaosia, eivätkä ne ole teknisen käyttöikänsä päässä, vaikka pömpelit on sijoitettu aivan samaan tapaan sään ja vandaaleiden armoille kuin VR:n lippuautomaatitkin.
kuva 10.10. 11:12 Uwe Geuder  
  > Ja monta kertaa ole joutunut opettamaan junan käyttäjiä lukijoista kun muissa liikennevälineissä on itsessään lukijat.

Näin se oli Brysselissäkin, kun matkusti junalla paikallisliikenteen lipulla. Lukijat ei edes laiturilla vaan harvakseltaan asemien sisäänkäynnissä tai alikulkutunnelissa. Kun matkustin ensimmäinen kerta, en tuota tiennyt ja kysyin konduktööriltä, missä leimataan. Ei konduktöörikään tienyt, mutta käski vain nousta kyytiin. Matkalla tuli sitten lipuntarkastaja ja keskustelu alkoi. Tiesin minä kyllä, että matkustin ilman voimassa olevaa lippua. Onneeksi konduktööri tuli mukaan keskusteluun ja myönsi suoraan, että se oli hänen vika. Kysyi sitten lipuntarkastajalta: Missä ne leimauslaitteet oikein sijaitsevat? Minulle ei tullut sakkoa.

Tuosta siis vuosia. En tiedä onko tilanne muuttunut sen jälkeen.
kuva 10.10. 11:00 Uwe Geuder  
  Alankomaissa oli ainakin 20 vuotta sitten kansallinen lähilikennelippujärjestelmä. (Sen jälkeen olen vain matkustanut Interraililla tai valmiilla kaukolipulla, en tiedä onko tilanne muuttunut.) Erittäin kätevä järjestelmä matkustajille ja voisi kuvitella, että se säästää myös rahaa joukkoliikenneorgansiaatoille, jos ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen.

Saksassa ainakin kuukausilipuille on kansallinen lippu, joka on erittäin edullinen (63 EUR / kk, vaikka nouseekin joka vuosi). Tavalliselle menolipulle kuitenkin ainakin 3 tasoa: Paikallinen yhteislippu (Verkehrsverbund), osavaltion lähiliikennelippu ja Saksan lähilikennelippu (sikakallis). Sen päälle vielä paikallisia erikoisuuksia joilla voi säästää. En tiedä, onko vielä alueita, jossa paikallista yhteislippua ei ole, ja ostetaan yhden linjan lippu. Tuskinpas kovin paljon.

Tämä siis lähiliikenne. Kaukoliikennelippu ostetaan suoran liikennöitsijältä, joka on tällä hetkellä 2: Iso DB ja pieni Flixtrain. Kolmantena Italo kai tulossa.
kuva 10.10. 10:54 Jari Välimaa  
  Tarkoitan, kyllä kalustoa pitäisi hankkia lisää ja varustaa ne Pusatecin laitteilla.

Mutta valtio vastustaa tuota.

Nyssen lukijat ovat laitureilla ja aina likaisia tai rikki. Ja monta kertaa ole joutunut opettamaan junan käyttäjiä lukijoista kun muissa liikennevälineissä on itsessään lukijat.
kuva 10.10. 10:43 Uwe Geuder  
  > Ei Tukholman asemalta ole saanut ostaa junalippuja moneen vuoteen.

SJ:ltä ei, mutta on siellä pieni turistilippukioski, joka myy kaikenlaisia pääsylippuja ja myös junalippuja. Mainostaa jopa, että saa maksaa käteisellä, sekin Ruotsissa jo ekstraluokan palvelu. Aukioloajat eivät kuitenkaan sovi varhaisiin junalähtöihin. En tiedä, ottavatko he myyntiprovisiota, ei ollut koskaan tarvetta ostaa lippua.
kuva 10.10. 10:18 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Onpas avaraa. Ei enää tunnu kaarteeseen ja kallioleikkaukseen ahdetulta pysäkiltä.
kuva 10.10. 10:17 Teppo Niemi  
  Tarkoittanet Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:tä. Kaluston käyttö Pirkanmaalla edellyttänee lisäkqlustohankintoja kaluston riittävyyden varmistamiseksi. Tuon selvittämiseksi voisit laatia aloitteen Nysselle, joka on siis Tampereen joukkoliikenneviranomainen. Monessa asiassa Nysse on ollut matkustajalähtöisempi kuin HSL.

Eikös Nyssen leimauslaitteet ole laitureilla, kuten useassa paikassa Saksassa, jossa junat liikennöivät usean joukkoliikenneviranomaisen toimialueella
kuva 10.10. 10:00 Jari Välimaa  
  Tai liittyä Junakalusto oy:hen jäseneksi ja hankkia nysse-lukijoilla varustettuja Flirt-junia Pirkanmaalle
kuva 10.10. 09:53 Teppo Niemi  
  Niin Nyssen alueella..... Mutta ostappas lippu HSL alueella matkakortilla tai luottokortilla. Useimmilta asemilta ovat lippuautomaatit poistuneet.
Pirkanmaahan voisi perustaa oman kalustoyhtiönsä.
kuva 10.10. 08:59 Jari Välimaa  
  Kaksi aivan turhaa lukijaa, mutta se tarpeellinen eli Nyssen lukija eli Pusatec puuttuu.
kuva 10.10. 08:20 Jari Välimaa  
  Raide 3 on jo tuettu, raiteet 1 ja 2 ovat vielä tukematta.
kuva 10.10. 03:02 John Lindroth  
  Hyvan näköinen ajokuntoisen kunnostettu veturi!
kuva 10.10. 02:00 Juhani Pirttilahti  
  Eikä ole vaan tukemiskone ei vielä ole käynyt raiteilla.
kuva 10.10. 00:07 Hannu Peltola  
  Kappas! Tämä kuva tuli satunnaiskuvana ja minulla tuli siitä heti mieleen tämä kuva Mainesta: https://vaunut.org/kuva/168710?s=1 Ei ihme, että verrokkikuvan on arveltu olevan Mierontieltä!
kuva 09.10. 23:59 Hannu Peltola  
  Tämä on dramaattinen kuva!
kuva 09.10. 23:43 Mikko Ketolainen  
  Eikös tämä ole kuitenkin Vr:n juna, eikä ArticRailin? Mutta, ensi viikon keskiviikkona tästä menee ArticRailin juna Jyväskylästä Nivalaan tunnuksella LIV 73599. Jospa saisi siitä paremman kuvan ja videon kuin viime joulukuussa, kun ensimmäinen ArticRailin juna meni Äänekosken ohitse.
kuva 09.10. 23:42 Juho Nukala  
  Sääolot tehny temppunsa kiskoille
kuva 09.10. 23:41 John Lindroth  
  Hyvä kysymys Veeti! Rakkaus on se joka tästä maailmasta juuri puuttuu!
kuva 09.10. 23:27 Veeti Heino  
  Onkohan yhdessäkään Tka7:ssa ikinä rakasteltu
kuva 09.10. 22:49 Miitre Timonen  
  Jos se vetää junaa, niin tietenkin se on veturi. Vaikka sitä vedettäisiin traktorilla niin se traktori on silloin veturi. Nykysuomen sanakirjan mukaan porokin voi olla veturi ;P
kuva 09.10. 22:43 Jimi Lappalainen  
  Nykyään etelärajan sijainti on 703+056 ja pohjoisrajan 705+902. Pituutta on enää siis vain 2 846 metriä.
kuva 09.10. 22:36 Niklas Rinta-Kanto  
  Kiitos korjauksesta Aarni. Korjaanpa heti pois.
kuva 09.10. 22:19 Aarni Lilja  
  Kiitos huomautuksesta Juho itselläni taisi käydä pieni ajatus virhe.
kuva 09.10. 22:06 Jimi Lappalainen  
  Yksityiskohtana tarkka kilometrilukema: 402+043.
kuva 09.10. 21:56 Veikko Hattunen  
  Se olisi ratakuorma-auto, ei rarakuorma-auto.
kuva 09.10. 21:50 Elmo Kyytinen  
  Komea kuva.
kuva 09.10. 21:48 Juho Rintala  
  Tka7 ei ole veturi, vain rarakuorma-auto.
kuva 09.10. 20:40 Aarni Lilja  
  Hieno kuva Niklas. Tekisitkö pienen korjauksen veturi taisi olla Tka7.
kuva 09.10. 19:51 Antti Tapani Häkkinen  
  Tämän kuvan kommenttien perusteella liikennettä oli vielä 2000-luvulla: https://vaunut.org/kuva/43979
kuva 09.10. 19:02 John Lindroth  
  Jouni! Kiitokset!
kuva 09.10. 17:50 Elmo Kyytinen  
  Eihän nykyäänkään taida kaikilla asemilla olla lippuautomaattia ja, jos on niin monesti nekin ovat olleet rikki.
kuva 09.10. 15:45 Mika Hakala  
  Koskas Sinkin liikenne siirtyi historiaan? Oliko se vielä aktiivista tällä vuosituhannella? Entäpä jälkeen tuon 2010/2011 uudistuksen, jossa VR:n hinnoittelumuutos teki kannattavemmaksi kymmenen ja sitä pienemmän vaunun yksikön kuljettamisen kumipyörillä?
kuva 09.10. 15:31 Sisu Karhu  
  Rbkt-vaunun numero on 26907, Rbkt-26902 romutettiin vuonna 2015.
kuva 09.10. 15:13 Petri Nummijoki  
  Kutter 9 pikavuorossa vuonna 1993 ei ehkä ollut enää kovin tavanomaista kalustoa ja siinä(kin) mielessä ansaitsi tulla kuvatuksi. Tosin menee 90-luvun jälkipuoliskolle, kun Lauttakylän Autolla saattoi olla Porin pikavuorossa viikonloppuruuhkan lisäautona vielä Kutter 9 mutta vakiauto oli sentään uudenaikaisempaa mallia. Varmasti Länsilinjojen Kankaanpää-Tampere-pikavuoroissakin viimeinen Kutter 9-ajo menee reilusti 90-luvun jälkipuoliskolle mutta ne kulkivat toiseen suuntaan vakiovuoroina ja reitti oli myös aika lyhyt pikavuoroksi. Tämmöisissä lähestytään jo tulkintaa, hyväksytäänkö oikeaksi pikavuoroksi mikä tahansa bussivuoro, joka aikataulussa on edes joksikin matkan osaksi merkitty pikavuorotunnuksella?
kuva 09.10. 14:49 Leevi Heino  
  Talo on yhä samassa paikassa kuin ennenkin. Tuo mukavan lisän muuten niin moderniin asemamiljööseen.
kuva 09.10. 14:43 Esa J. Rintamäki  
  Miten Tuomarilan pysäkkitalon on käynyt? Revittiinkö vaiko siirrettiin?

Herra Jimi, erinomaisen hyvin havaittu.
kuva 09.10. 14:41 Jouni Hytönen  
  Tämä tasoristeys siirtyi lopullisesti historian lehdille vuonna 2025, kun perusparannushanke purki kaikki sivuraiteet asemarakennuksen puolelta.
kuva 09.10. 13:05 Jimi Lappalainen  
  Wow, huh huh mikä muutos edelliseen!
kuva 09.10. 13:04 Jimi Lappalainen  
  Upea kuva ja veturi :)
kuva 09.10. 12:31 Petri Sallinen  
  Suomalaisista 94-96 prosenttia omistaa älypuhelimen ja 90 prosenttia omistaa tietokoneen. Nämä välineet mahdollistavat aika monta tapaa ostaa junalippuja. Mikäli VR:n viestintään on uskominen, niin 96 prosenttia yhtiön myymistä lipuista on digitaalisia — vain kaksi prosenttia lipuista on ostettu lippuautomaateista.

VR:n lippuautomaatit ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä, varaosia ei enää saa ja laitteiden huoltokustannukset ovat kasvussa — näin VR:n viestintä ainakin väittää. Kustannuslaskennan perusoppien mukaan kaikki nämä kustannukset olisi siirrettävä lippuautomaateista ostettujen lippujen kuluiksi ja jos lippuautomaatit olisi päätetty uusia, niin investointikulut olisi katettava lippuautomaateista ostettavilla lipuilla (vai pitäisikö lippunsa digitaalisesti ostavien olla subventoimassa automaateista ostettavien lippujen hintoja?).

Jos automaattiverkostoa haluttaisiin pitää yllä, niin lippuautomaatista ostetun lipun hinnan pitäisi olla selvästi kalliimpi kuin muilla tavoilla ostettujen lippujen hinta. Jos kerran automaattilippuja ostetaan enää kaksi prosenttia, niin automaattien uusiminen olisi järjetön investointi. Tämän ymmärtämiseen ei tarvita kovin suurta kustannuslaskennan osaamista.

Asetelma ei ole vaihtoehdoton. Lippuautomaattiostolle on monta vaihtoehtoa. VR viestittää matkalippujen hankintavaihtoehdoista sivuillaan seuraavasti:

Junalippuja voi jatkossakin ostaa:
- VR Matkalla -sovelluksesta
- vr.fi-palvelusta
- kaikilta Suomen R-kioskeilta
- puhelimitse VR:n asiakaspalvelusta
- Helsingin rautatieaseman VR Kohtaamispisteeltä
- kaukoliikenteen junissa konduktööriltä
- Asiakaspalvelustamme voi ostaa lippuja sekä tiedustella junien aikatauluja ja hintoja puhelimitse numerosta 0600 41 900 (3,55 € / vastattu puhelu + pvm/mpm). Asiakaspalvelu palvelee ma-pe klo 5–22 ja la-su klo 7–22 vuoden jokaisena päivänä.
kuva 09.10. 12:20 Jouni Hytönen  
  1:1-kiitojunaa odotellessa tämäkin on kyllä jo kulttuuriteko, että on olemassa liikkuva pienoismalli siitä. Arvostusta täältäkin!
kuva 09.10. 03:32 Antti Ojala  
  Isossa kuvassa lippuautomaattien poistamisella ei ole suurtakaan roolia, mutta toki se kertoo omaa kieltään VR:n vastenmielisestä suhtautumisesta matkustajiinsa. Ilmoituksen mukaan lippuja voi hankkia "helposti" mm. R-kioskeista - jos sellainen on paikkakunnalla vielä jäljellä. Sen yhtiö jättää kohteliaasti mainitsematta, että lippuja saa myös kaukojunista, tosin vain pankkikortilla. Kaiken hjuippuna itsensä palvelemisesta poistuvalla lippuautomaatilla veloitetaan palvelumaksu. Tyhmempikin ymmärtää että itsepalvelumaksua on perittävä automaattien purkukustannusten kattamiseen, muutenhan matkustajien olisi tehtävä purkaminenkin itse. Kaukoliikenteen busseissa useimmat yhtiöt huolivat yhä edelleen käteistä rahaa, sillä heille kaikki matkustajat ovat arvokkaita asiakkaita, nekin jotka haluavat tai joutuvat pakosta maksamaan ryppyisillä seteleillä.
kuva 09.10. 00:00 Onni Tikkala  
  Kävin täällä kesäkuussa ennen uudistusta ja täytyy kyllä todeta, että selvästi on ilme muuttunut.
kuva 08.10. 23:05 John Lindroth  
  Reijo ,arvostan koko sydämellä !
kuva 08.10. 22:55 Kimmo Huhta  
  Aiemmin 2000-luvulla Äänekoskelle taisi tulla Joutsenossa tehtyä kemihierrettä. Ja arvatenkin G-vaunuissa. Vieläkö sitä kulkee?
kuva 08.10. 22:52 John Lindroth  
  Tämän sarjan hiilipiippuinen Tk 3 veturi lähti Helsingin Katajanokalta satamajunan kanssa n. vuonna 62-63 illalla tehden meikäkäiseen mahtavan äänielämyksen mikä ei koskaan ole unohtunut olin silloin Katajanokan luisteluradalla pelaamassa lätkää, muistin jäi kuin TK3 hiljaa lipui vaunuroikkansa eteen, vähäksi aikaa tämän unohtui,mutta sitten kun tuo juna lähti koko Katajanokka raikui ja kipinät sinkoili savutorvesta,tämä oli vailla vertaa ollut spektaakkeli Tämä jätti mieleen ikuisen muistijäljen!Täytyihän rakentaa tästä malli!Tämä On todellinen muisto Satamaradalta!
kuva 08.10. 22:48 Reijo Salminen  
  John, täältä kättä lippaan!
kuva 08.10. 22:33 Reijo Salminen  
  Valtavan hieno veturi! Ajatella että paikallinen kuningaskin on saatu kuvaan.
kuva 08.10. 22:32 John Lindroth  
  Pieni rautatie Haukivuoren asemalla täytti juuri Savon Radan päivänä 10v se on pieni ja suurilla sydämillä ja meidän harrastajien rakkaudella juniin tehty! Rakentamastani Hr11 Ho mallista voin vielä kertoa sen että se on ensimmäinen malli ja toimiva sellainen koko Suomessa valmistuen vuonna 1973 ,malli on kokometallia.Tämän mallin välitykset on kokonaan itse tehdyt ja ne toimivat vielä tänä päivänä luotettavasti näytösajoja myöden. Tietenkin veturiin on vuosien mittaan jouduttu tekemään huolto ja korjaustoimenpiteitä!
kuva 08.10. 21:44 Tuomas Pätäri  
  Hieno bongaus ja huippunäyttävä yhdistelmä. Itsepä en ole tuolla käydessäni edes tullut ajatelleekseni mahdollisuutta että tehdasveturit näitä roikkia siirtelisivät ratapihalle.
kuva 08.10. 21:17 Toni Lassila  
  Kylläpäs onkin siistikuntoisen ja tyylikkään näköinen pikkuveturi. Lienee uudelleenmaalattu Hyvinkäällä, kun on noinkin siistissä kunnossa.