Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.08. 22:46 | Tero Yli-Somero | ||
| 9.8.2026 on/oli Rautatiemusopäivä 2026, eikö???? Pakollista kuvateksteistä ja niiden tarpeellisuudesta voit kysyä osaavalta ylläpidolta.. |
||||
|
|
09.08. 22:43 | Leevi Heino | ||
| Mitenkä tämä liittyy Rautatiemuseopäivään? | ||||
|
09.08. 22:36 | Erkki Nuutio | ||
| Kaupungin allianssin valtuuttamien kiinteistökeinottelijoiden aikaansaama aseman vierusympäristö on sekavuudeltaan Euroopan arkkitehtuurin pohjanoteeraus. Turhaan etsitte vehreyttä - ovathan betonipinnat allianssin vihreidenkin suosima ilmastotoimi. Tyylittömiä palikkataloja pitkin ja poikin ilman vähäistäkään koordinaatiota - kuin juosten kustu. Hävettää katsella. Ajatelkaa minkä tahansa Euroopan keskikokoista kaupunkia ja sen aseman reunustaa. Surkeampaa esitystä ette löydä! |
||||
|
09.08. 22:00 | Erkki Nuutio | ||
| Edustava kuva siististi naamiomaalatusta lätästä tuoreesti uudistettujen Oulun asemalaiturien äärellä. Kun matkustin 8.1964 ja 8.1967 Raaheen oli aikataulu mielestäni N:o 28 Tuomioja-Raahe-Tuomioja. Oliko silloinkin Oulu kuitenkin lätän kotiasemana? |
||||
|
09.08. 21:12 | Oskari Ryynänen | ||
| Olen puoliksi Venäjän kansalainen ja sukulaisia asuu siellä. Viron kautta menin. | ||||
|
09.08. 20:35 | Veeti Saukkonen | ||
| Heino kuva meikäkin pääs sinne :D | ||||
|
09.08. 20:29 | Julius Thurman | ||
| Lentorahtia | ||||
|
09.08. 20:03 | Juha Toivonen | ||
| Ulkoväritystä lukuun ottamatta kalusto vaikuttaa sangen asialliselta. | ||||
|
09.08. 20:01 | Ville Saalo | ||
| Kiitos, lisäsin nämä tiedot ja poistin arvuuttelun kuvatekstistä! | ||||
|
09.08. 20:01 | Juha Toivonen | ||
| No jå! Ihan ajettavaa kalustoa on näemmä näytillä. | ||||
|
|
09.08. 19:54 | Juha Toivonen | ||
| Tampereen henkilöratapihan muutos/laajennus on erittäin tervetullut lisä "Tampere-Hubiin". Tulevaisuudessa liikennemäärät vain ehkä kasvavat, mutta nyt alkaa olla henkilöratapihan/asema-alueen laajennusmahdollisuudet lopussa. Enää kai jää jäljelle aikataulukikkailu...? | ||||
|
|
09.08. 19:46 | Veeti Pietilä | ||
| 22272 on Ei ja 22378 on EFi. | ||||
|
Kuvasarja: Metsäpalojen keskellä Fraser-joella heinäkuussa 2026 |
09.08. 19:26 | Teemu Saukkonen | ||
| Huikeaa materiaalia kerrassaan. Saadaanko myös videota nähtäville? | ||||
|
|
09.08. 19:09 | Ville Saalo | ||
| Kiitos Veeti, täydensin tämän kuvan tietoihin! Vielä kun tietäisi, kumpi on EFi ja kumpi Ei, 22272 vai 22378? | ||||
|
|
09.08. 18:38 | Veeti Pietilä | ||
| Viimeinen vaunu on A 100. | ||||
|
09.08. 15:50 | Markku Naskali | ||
| Puuta tosiaan kulkee eriväristen vetureiden perässä rataverkollamme. Rautatieyhtiöt ovatkin niitä harvoja joille on tullut jotain hyötyä itärajan sulkemisesta. | ||||
|
09.08. 15:42 | Dariush Malakshah | ||
| Oliko kertaluontoinen tapahtuma vai onko tässä junassa useinkin noin monta veturia? | ||||
|
09.08. 13:40 | Kari Haapakangas | ||
| Kattolinjaa lukuun ottamatta tosiaan kaksoset. Vaan onko Kulennoistessa myös tuo takapiiloneljännes, vai onko Silvolaa vain laajennettu siihen suuntaan? | ||||
|
Kuvasarja: Metsäpalojen keskellä Fraser-joella heinäkuussa 2026 |
09.08. 13:01 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä nosto Jari! Näyttää siltä, että metsäpaloja ei harmittavasti ole saatu haltuun. Paikan päällä tuli kyllä olo, että niitä vastaan taistelu on äärettömään vaikeaa! | ||||
|
09.08. 11:38 | Veeti Pietilä | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
09.08. 11:37 | Veikko Hattunen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
09.08. 11:11 | Keijo Honkanen | ||
| Tuossa asemarakennukset vierekkäin. https://ibb.co/b5rX81Fn | ||||
|
09.08. 08:47 | Joonas Kauppinen | ||
| Vahvasti näyttää siltä että tulee uutta elämää. | ||||
|
09.08. 08:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Historian ja ihmiskunnan trendien kulkua tässä kuvassa - kaikessa karuudessaan: Junan mallin kehittyminen, VR:n johdon asenne yrityskuvaansa, taustan talon rappukäytävässä ei lemahda valmisteilla olevan "piikkilankaesteen" eikun - ööö - anteeksi - silakkalaatikon lemahdus. Kun nythän on niiiiiin Wolttia, niin Wolttia! Talossa asuu eristyneisyys ja vavisuttava pelko - käpertyminen omaan itseen - ainoana ikkunana ulos maailmaan ällikkätelefoonin näytöllä värisevää instaa tai sievästi sanottuna hikistä "aikuisviihdettä", jossa lopputulos on aina sama. Välillä piipahdus ulkona - ärrälle pelaamaan yksikätisellä rosvolla - raakasti leikatuilla työkkäreillään. Kun tuo ansiosidonnainenkin loppui äkisti, jos sitä oli ollutkaan. Kuvassa näkyy vahvana yhteiskunnan trendi - bulvanialaisten raksamiesten halvalla kokoon heittämä talo, vielä piilossa olevine rakennusvirheineen ja vesivahinkoineen. Alueella, jolle yhteiskunnan ainoa voittaja on sen sijoittanut - pankkimatkallaan itseensä tyytyväisenä hehettelevä grynderi...! Ja kaikilla asukkailla pukkaa aina niin muodikasta ADHD-diagnoosia tai kirroosin runtelemaa maksaa. Nuorison ikiaikaisena haaveena - muuttumisleikki sekakäyttäjäksi. Haluaako kukaan enää herätä selvin päin tähän maailmaan - taas uutena aamuna - kukaan ei ole mitään, eikä millekään yksinkertaisesti mahda yhtään mitään. |
||||
|
09.08. 07:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kylläpä Jumbo kiiltelee! Kuin emäsian ulkosynnytin pakkasella - - -. | ||||
|
09.08. 07:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkuli kampiasetinlaite - ollut 20 kampipaikkaa. Lienee siirretty tänne jostakin syvemmältä Svea-mamman rautatieverkostoa. Oikeassa päässä vielä kulkutiekanki käännettynä... |
||||
|
09.08. 07:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bussi on Scanian telialustainen OmniExpress. Tämän 55-paikkaisen linjurin yhtiö oli hankkinut Saksasta vuoden 2022 marraskuussa. Alun perin se oli valmistunut vuonna 2015. | ||||
|
|
09.08. 07:23 | Jari Välimaa | ||
| Saa nähdä kun Rail Nordica valmistuu ja uusi silta rakentuu tuleeko tähänkin paikkaan vielä elämää ? | ||||
|
Kuvasarja: Metsäpalojen keskellä Fraser-joella heinäkuussa 2026 |
09.08. 07:18 | Jari Välimaa | ||
| "Kanadan läntisimpään provinssiin Brittiläiseen Kolumbiaan on lauantaina julistettu hätätila maastopalojen leviämisen vuoksi. Eri puolille provinssia levinneet maastopalot ovat pakottaneet yli 20 000 asukasta jättämään kotinsa palomiesten jatkaessa taisteluaan liekkejä vastaan. – Koteja on menetetty ja omaisuutta tuhoutunut. Jotkut ihmiset jäivät saarroksiin olosuhteiden muuttuessa hyvin nopeasti, ja heidät jouduttiin pelastamaan. Tilanne on edelleen erittäin nopeasti muuttuva ja uhkaava, Brittiläisen Kolumbian pääministeri David Eby sanoi tiedotustilaisuudessa. Eby kertoi, että eräs paloviranomainen oli verrannut maastopaloja ”räjähtävään pommiin”. – Hän kuvaili liekkejä, jotka nousivat vielä 60 metriä noin 30 metrin korkuisten puiden yläpuolelle, sekä palon synnyttämää omaa sääjärjestelmää, joka loi salamoita ja ruokki siten itseään, Eby sanoi. Kuumat ja kuivat olosuhteet ovat lisänneet uusien palojen leviämisriskiä Brittiläisessä Kolumbiassa. Noin 1 500 sammutustyöntekijää on taistellut yli sataa paloa vastaan, ja provinssi on antanut 40 evakuointimääräystä ja 49 evakuointivaroitusta." https://yle.fi/a/74-20240044 |
||||
|
09.08. 06:58 | Tuomas Pätäri | ||
| Tuokaan määritelmä ei olisi ihan osuva, koska noinhan toimivat kaikki dieselsähköiset veturit, ehkä tässä voisi ajatella päävoimanlähdettä luokituksen perusteena? | ||||
|
09.08. 06:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuon sillan alla on Lapuanjoki, virtaaman suunta oikealle. Kuvaajan takana on entinen kaupparakennus Ponnenniemen tien haarassa. Tuttu paikka minulle. | ||||
|
|
09.08. 00:54 | Vertti Kontinen | ||
| Pääseehän ainakin Norjasta ja ymmärtääkseni myös Virosta. Lisäksi lentäen esimerkiksi Turkin kautta vaihtamalla. | ||||
|
08.08. 22:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaikki nuo Marlboron mainoskuvauksissa olleet miehet ovat kuolleet sangen pian uraansa tehtyään. Keuhkosyöpä kun on aika paha "teloottamhan" porukkaa. Camel-bootsitkin veivät omistajansa samoin tein hautausmaalle. "Miehet, jotka kulkivat omia polkujaan", röökit suupielessä... Vaikka toisaalta, olen itsekin harkinnut tupakoinnin aloittamista uudelleen (stumppasin viimeisen savukkeeni 1998) - en halua nähdä tai kokea nykyaikaista attendo-tyyppistä vanhusten "hoitoa"! Hoivayhtiö - meine Arsch ! |
||||
|
|
08.08. 22:33 | Jorma Rauhala | ||
| Taustalla Postipuiston asumalähiötä, jossa parvekelasitkin putoavat taloista omia aikojaan ja maat ovat metrien syvyydeltä edelleen myrkyllisiä. Kun kaatopaikalle rakentaa niin vuokrakasarmit ja asukit ovat mitä ovat... | ||||
|
|
08.08. 22:05 | Rasmus Viirre | ||
| Riippuen missä määritteen raja menee tieten. Hybridiautot kulkevat periaatteessa samaan aikaan sähköllä ja polttoaineella, kun sähkö avustaa auton liikkeelle, vaikka myös polttomoottori käy. Vectronissa diesel palaa kyllä, mutta aggregaattina, ja kyse on yhä sähkövirrasta ajomoottoreissa, mikä pistää pyörät pyörimään. | ||||
|
08.08. 21:56 | Rasmus Viirre | ||
| Heh. Samasta tarrasta tuli otettua vastaavanlainen kuva ja sen päälle naurahdettua Kokkolassa talvella 2023.. :) | ||||
|
08.08. 21:50 | Leevi Heino | ||
| Laitoimme näemmä samalla minuutilla kuvan samasta junasta :D | ||||
|
08.08. 21:49 | Rasmus Viirre | ||
| Ilo nähdä Maseja liikenteessä! Siis näitä rautaisilla pyörillä eikä niitä kumipyöräisiä.. | ||||
|
08.08. 21:33 | Ahti Sadinmäki | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
08.08. 21:14 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan syynä se että raide 608 ei ole laituriraide? | ||||
|
|
08.08. 20:25 | Esko Maasalo | ||
| Eikös näitä vetureita pitäisi kutsua hybrideiksi kuten autojakin joissa on kaksi eri energialähdettä? | ||||
|
|
08.08. 19:58 | Miro Heinonen | ||
| Miten pääsit matkustamaan Venäjälle tässä maailmantilanteessa? | ||||
|
08.08. 18:56 | Uwe Geuder | ||
| Pikkukuvasta näin jo Saksan Baden-Württembergin tilaajavärityksen https://vaunut.org/kuva/180342. Mutta totta, Alankomaiden paikallisjunat ovat aina olleet keltaisia. Nyt on ilmeisesti tullut lisäksi vähän valkoista ja tummansinistä. | ||||
|
08.08. 18:50 | Uwe Geuder | ||
| Tuo on siis roomalainen yksi. On myös olemassa Tukums II. Ehkä joku löytää heti vastaesimerkin, mutta minusta semmoinen numerointi tuntuu neuvostotyylistä. Tiedän, että joku on käynyt Itä-Saksassa koulussa viisi. Pariisissa ja Tampereellakin kaupunginosat on kyllä numeroitu. |
||||
|
08.08. 18:31 | Uwe Geuder | ||
| S5-puhujana olen oppinut, että täydellisiä sääntöjä ei ole. Paikannimen voi tarkistaa yksitellen osoitteesta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/ (Osoitteesta sain tietää vastaavasta keskustelusta vorigissa. Vorg sivistää..) Muuten minulla itse on seuraavat "säännöt": 1. Yleisesti sisäsijamuoto: Helsingissä 2. Mutta, jos se on mäki tai liittyy veteen, ulkosija. Pieksämäellä, Nurmijärvellä, Pelkosenniemellä (pätee myös Tampereen tapauksessa: Tammerfors liittyy veteen) 3. Paitsi, jos se on vain kaupunginosa: Myyrmäessä. Hietaniemessä |
||||
|
08.08. 17:30 | Ilari Inkiläinen | ||
| Eikös Etelä-Helsinki ole ihan yleinen nimi Virolle tai tarkemmin Tallinnalle | ||||
|
|
08.08. 16:57 | Asmo Rasinen | ||
| Tiedä näistä. Muokkasin kuvatekstiä. | ||||
|
08.08. 16:43 | Antti Grönroos | ||
| Ei, tämän vieressä ollu asemarakennus on purettu. | ||||
|
08.08. 15:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ystävällisistä kehuista minä nöyrimmästi kiitän. Yritin olla lyhytsanainen, joka on joskus vaativaa. Mutta koska ketjusta tuli näinkin pitkä, saanen vielä vähän täydentää: Täysjoustavassa ajomoottorikäyttölaitteessa ideana on siis, että ajomoottori on kiinteästi kiinni telin rungossa, ja sen luona oleva vetoakseli pääsee vapaasti liikkumaan jousituksen mukaisesti ylös ja alas. Ja tähän väliin tarvitaan joustava vetosysteemi. Ihan heppoinen ei kestä raskaissa linjasähkövetureissa, joissa ajomoottorin teho on 1000-2000 hv kappaleelta ja ajomoottorista vetopyöriin välittyvä vääntömomentti saa aikaan melkein 100 kN vetovoimaa per vetoakseli; vain hyvin järeä rakenne takaa, ettei mikään mene korkkiruuviksi. Ja tilaa ei ole. Ajomoottori pitää mahtua telin kehyksen sisäpuolelle ja jos ajomoottori on kovin lyhyt, ja tälle voimansiirrolle eli käyttölaitteelle jätetään enemmänkin tilaa, ajomoottori ei voi olla kovin tehokas. Käyttölaite on siis oltava hyvin litteä mahtuakseen ajomoottorin ja telin kehyksen väliin ja silti sen pitää joustaa edellä mainitulla tavalla. Ratkaisuja on lukuisia. Eräs fiksuimmista on tehdä ajomoottori ontoksi, ja vetää tehon ulosottopäästä kardaaniakseli ajomoottorin sisällä toiseen päähän, jossa kardaani liittyy vetopyörään, välihammaspyörän kautta. Tässäkin on rajansa, kun ajomoottori ei voi olla kohtuuttoman paksukaan ja kardaanien nivelet pitää kestää tuo tavaton vääntövoima. Mainittu Secheronin käyttölaitteen kardaanin nivel perustuu pyöreän teräslevyn taipumiseen joustoliikkeen myötä. Yksinkertaisimmasta päästä lienee Alstomin käyttämä ns. tanssiva rengas (floating ring), mallia Dr13, jossa jousto tapahtuu vetoakselin ympärille kootussa 360 asteen "ketjunpätkässä" kumipuslineen. Monet saksalaistyyppiset sähköveturit käyttävät hiukan vastaavia, joissa teräsjousilla yhdistetään tähtimäinen ajomoottorilta tulevan akselin tai hammaspyörän pää vetoakselin pyörässä oleviin vastakkeisiin. Ratkaisuja on monia, ja toiset joustavat paremmin ja toiset kuluvat nopeammin. Ainakin TGV-PSE-junassa ajomoottori on selvästi sivussa vetoakselista ja välissä on avoimessa tilassa kulkeva kardaaniakseli; varmasti joustaa yllin kyllin, mutta todella suurikokoista ajomoottoria ei voida tässä käyttää. Mutta jos ajomoottori on hyvin pieni ja kevyt, joskus käytetään aiemmin mainitsemaani käpälälaakerimallia, jossa ajomoottorin painosta puolet on jousittamatonta massaa ja rasittaa rataa suoraan, mutta pieni ajomoottori ja tuhdisti rakennettu raide ovat hyväksyttävä yhdistelmä: esim. amerikkalaisissa E-dieselsähkövetureissa ajomoottorin teho oli vain 400+ hv luokkaa, kun Sr2-3 -tasolla ajomoottori on 2100-2400 hv teholtaan, ja E-sarjan vetureilla ajettiin jopa yli 180 km/h käpälälaakerirakenteesta huolimatta ja Sr2-3 tason vetureilla 200-230 km/h, kiitos joustavan käyttölaitteen. 1980-luvulta saakka yleistynyt taajuusmuuttajakäyttö on mahdollistanut mitoiltaan pienempien, mutta lämpenemistä paremmin kestävien kolmivaiheajomoottoreiden käyttöönoton. Eli kun SBB:n Re 4/4 II:n ajomoottori oli aikoinaan huipputehokas 1600-hevosvoimainen, niin Sr2:n BLS-version ajomoottorin teho on liki 2400 hv, ja ne mahtuvat suunnilleen saman kokoisiin teleihin. |
||||
|
|
08.08. 15:04 | Keijo Honkanen | ||
| Tietääkseni kuvan asemarakennus on alunperin ollut samanlainen kuin Särkisalmen, Punkasalmen ja Kulennoisten asemarakennukset. Jostain muistelen lukeneeni että Silvolan asemarakennuksella, joka kuvan rakennus alun perin oli, oli tulipalo (en muista milloin) jonka johdosta katto muutettiin nykyisenlaiseksi eli suoraviivaisemmaksi. Särkisalmen asemaa ei enää ole, Punkasalmen asemarakennusta taas laajennettiin myöhemmin ja Kulennoisten asemarakennus on alkuperäisasussa "omakotitalona". https://vaunut.org/kuva/136826 | ||||
|
08.08. 14:44 | Leevi Heino | ||
| Kiitos. Nykyään deeveritriploja kulkee lähinnä suurten ratapihojen välillä, kun tasoitellaan ”varastoja”. | ||||