|
|
24.04. 19:09 | Teemu Saukkonen | ||
| Nyt on hyvä kuva. | ||||
|
|
24.04. 19:08 | Veikko Hattunen | ||
| Helposti näyttää 2000-luvun ratapihalta! | ||||
|
|
24.04. 18:09 | Tero Yli-Somero | ||
| Tunnin junaa odotellessa.. jos tuonne joskus eksyy, niin onpa nopea pakotie olemassa :) | ||||
|
|
24.04. 17:12 | Toni Lassila | ||
| Hieman on päässyt ruoste iskemään tuohon 3039:n 2-päädyn keulaan kymmenessä vuodessa https://vaunut.org/kuva/111738 | ||||
|
|
24.04. 16:54 | Mikko Ketolainen | ||
| En nyt ole niin suuressa asemassa, että tarvitsisi herroitella, mutta joskus tuo kuolemantuomio langetetaan ihan pikkuasiasta, aikoinaan jotain poliisia haastateltiin ja tämä kertoi, että ihminen on saatettu tappaa sinappituubin takia. Että, pikkuasiasta voi henki lähteä. | ||||
|
|
24.04. 16:26 | Markku Naskali | ||
| Tuli ihan puskista! | ||||
|
|
24.04. 10:20 | Joel Kuikka | ||
| Tänään nähtävästi HKI-JNS välillä menee kaks kappaletta vararunkoja. S 15/114 ja IC 13 junissa. | ||||
|
|
24.04. 09:41 | Pasi Seppälä | ||
| Komea kuvauspaikka ja erinomainen lopputulos. Tumma taivas luo tyylikkäälle junalle sopivaa kontrastia. | ||||
|
|
24.04. 08:58 | Petri Nummijoki | ||
| Jospa kuljettaja ei kestänyt, että täytyi Vr11-veturilla ajaa? https://vaunut.org/kuva/115547 kerrottiin iisalmelaisesta kuljettajasta, joka halusi vaihtotöihin ennemmin Lättähatun Vr11-veturin sijaan. | ||||
|
|
24.04. 07:16 | Leevi Halonen | ||
| Numero 53 siinä on. | ||||
|
|
24.04. 07:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, sikäli kun oma elämänkokemukseni suomalaisista ihmisistä yleensäkin "auttaa" arvioimaan yhtään mitään, niin itse epäilen huonoa henkilökemiaa tapahtumasarjan pohjimmaiseksi syyksi. HUOM! Silkkaa omaa pohdintaa!!! Joskus se kuolemantuomio "langetetaan" ihan pikkuasioistakin. Myös itselle... Hyvänä esimerkkinä tapaus Pohjanmaalta, joskus 1930-luvun aikana: eräskin isä murhasi 16-vuotiaan poikansa ruokapöydän ääreen, kun tämä kiellosta huolimatta laittoi voileipänsä päälle liikaa voita. |
||||
|
|
23.04. 23:32 | Mikko Ketolainen | ||
| Tämä Maanselän asemalla tuolloin 23.2.1970 tapahtunut junaonnettomuus oli todellakin erikoinen onnettomuus. Luin onnettomuudesta Rautatieonnettomuuksia Suomessa kirjasta. Veturin Vr11 nro. 1812 kuljettaja surmasi koneapulaisen ja siirtyi tämän jälkeen ennen törmäystä veturin keulaan seisomaan tehden näin itsemurhan. Syitä moiseen tapahtumasarjaan kirja ei kerro. | ||||
|
|
23.04. 21:58 | Tiitus Lindholm | ||
| Millä ajoilla näillä kahdella tehtaalla käydään päivässä? | ||||
|
|
23.04. 21:55 | Hannu Peltola | ||
| Land Rover Defender: vaarallinen haittalaji | ||||
|
|
23.04. 21:49 | Rasmus Viirre | ||
| Isokoskelo: Silmällä pidettävä Dv12 25-sarja: Silmällä pidettävä ZIL-131: Vaarantunut - Erittäin uhanalainen |
||||
|
|
23.04. 13:57 | Eemil Liukkonen | ||
| Erinomainen kuva! Oma yksi henkilökohtainen suosikki itävaltalainen veturi ja taustalla tilanteeseen ja tunnelmaan sopivaa tavaravaunun purkua tai lastausta. | ||||
|
|
23.04. 13:22 | Kari Haapakangas | ||
| Kolmen kerroksen liikennettä: kaivoista päätellen maan alla, maan päällä (tie+ rautatie) ja ilmassa (sähköä ynnä drone(?)) | ||||
|
|
23.04. 10:57 | Veeti Heino | ||
| Raimo, tarkoittiko Juha sitten nokikaapin kiinnikkeitä? Niitä on vähintään kolme. | ||||
|
|
23.04. 09:00 | Leevi Halonen | ||
| Kyllä Joensuussa on vaihtelua. | ||||
|
|
23.04. 08:47 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Erittäin hyvän kuvakulman olet löytänyt! | ||||
|
|
23.04. 08:46 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Taisi lipsahtaa väärä liikennepaikka sormista näppäimistölle, Luikonlahteen T7293 meni. VR:n kyydillä koivukuitujunia sen sijaan on useammalle päivälle luvassa, viimeisin saapui Kuopioon juuri äsken. | ||||
|
|
22.04. 22:48 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on taidetta! | ||||
|
|
22.04. 22:33 | Rasmus Viirre | ||
| Itseäni ilahduttaa nähdä, kuinka tässäkin kaksi kilpailevaa tavaraliikenteen operaattoria pystyy sulassa sovussa pitämään huolen maamme metsäteollisuuden kuljetuksista, niin raaka-aineista kuin valmiista tuotteistakin. | ||||
|
|
22.04. 22:09 | Lenni Voutilainen | ||
| Törkeän hieno kuva! | ||||
|
|
22.04. 20:07 | Hannu Pöytäkangas | ||
| Ainakin omasta mielestä joensuussa on vielä nykyäänkin ihan mukavasti vaihtelua tavaraliikenteessä, juurikin Höljäkän, Sysmäjärven, Nurmeksen ja Uimaharjun liikenteen kannalta, kun kulkee raaakapuuta, kontteja, pylväitä ja sahatavaraa umpi, ja avovaunuissa. Eikä liikenne ole lähestulkoon ainoastaan raakapuuta, kuten lapissa, ja muilla syrjäisemmillä rataosilla. | ||||
|
|
22.04. 20:02 | Oliver Laaksonen | ||
| Ikkunat irrotetaan siksi, että romutuksen aikana kaikkialle ei leviä lasinsirpaleita, se on yleinen tapa ennen vaunun romutusta varsinkin itä-euroopassa. Ikkunat luultavasti silti lentävät mäkeen, mutta hallitusti, eikä palasiksi romuttamolla. | ||||
|
|
22.04. 19:59 | Rasmus Viirre | ||
| Nyt olisi tarjolla taas ”harvinaista herkkua” Lappiin. T 55185 Oulu tavarasta Patokankaalle kuljettaa Occ-avo- ja Hbins-pressuvaunuja. Harmi vaan aikataulu on Kemistä eteenpäin yöaikaan. https://juliadata.fi/live/train?n=55185 | ||||
|
|
22.04. 19:46 | Jesper Vendelin | ||
| Kyllä tämä vanha väritys näyttää mielestäni hienommalta kuin se uusi | ||||
|
|
22.04. 19:23 | Jaakko Tuominen | ||
| Vähän kun lisäisi vuotohöyryä männänvarrelle ja hikeä, vois olla parempi. | ||||
|
|
22.04. 17:43 | Mikko Ketolainen | ||
| Rautatieonnettomuuksia Suomessa kirjan mukaan Ylämyllyn junaturman matkustajajuna oli numeroltaan 103 ja veturina oli Dv12 2621. Hiilijuna oli tulossa Niiralasta ja matkalla Raaheen. Kirjan mukaan onnettomuus antoi alkusysäyksen Ylämyllyn opastinlaitoksen hankintaan. | ||||
|
|
22.04. 14:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi näyttäisi olevan 25XX-numerosarjalainen, A7-telillä. Eikä tämä siltikään ole se ehdoton "totuus", sillä sodan aikana rikkoutuneiden vaunujen aluskehyksille rakennettiin 32/49-paikkaisia normi-CEi:tä tähän tapaan: [Uusin CEi-sarja, nrot 2608 - 2633, pit. 20,8 m, uudet aluskehykset, telinä A8, vuosina 1938 - 1939.] Sitten sarja sai jatkoa: 2634, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta DEi 2579 vuodelta 1931. Teli A7, hylätty 1969. 2635, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta Ci 2240 (hyttivaunu) vuodelta 1922, hylätty 1970. Ettei 2240 olisikin palovaurioitunut Iittalan sotalapsijunaonnettomuudessa 1940? Samassa junaonnettomuudessa paloi Ci 2234, kummassakin Ci:ssä ollut kaasuvalo, ja kumpikin hylättiin sitten vuonna 1942. Kotkalainen Anu Yli-Spangar on kirjoittanut kirjan kyseisestä onnettomuudesta. 2636, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta DEi 2555, vuodelta 1929, hylätty 1958, tuhoutunut Kuurilan onnettomuudessa maaliskuussa 1957. Teli A7. 2637, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta DEi 2539, vuodelta 1924, hylätty 1968. 2638, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta CEm 2443, vuodelta 1928. Siitä tuli BT 01364 vuonna 1978, teli A7. 2639, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta Ei 22136, vuodelta 1931, teli A7. CEi:n aluskehyksestä tuli autojenkuljetusvaunu Oe 71'929 vuonna 1970. |
||||
|
|
22.04. 11:52 | Miitre Timonen | ||
| VR:hän on kuvannut hiljattain näkyneen mainoksenkin Rx:ssä. Virallisestikin siis Rx on hienompi kuin Erd. ;P | ||||
|
|
22.04. 09:46 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia! Täytyy sanoa, että itse vierastan vahvasti tekoälyn käyttöä kuvien tekemisessä. Koko sosiaalinen media on täynnä tekoälyn tuottamaa oksennusta, jossa ainakaan kuvien laatu tai uskottavuus eivät ole kehittyneet. Tekoäly on kuitenkin tullut jäädäkseen ja kohta sen avulla käsitellyt kuvat ovat aivan yhtä arkipäivää kuin digikamerassa valittu valokuvausmoodi esimerkiksi muotokuviin. Itse olen kokeillut tekoälyä erilaisiin käyttökohteisiin ennen kaikkea oppimismielessä ja mm. tämä kuva on ollut osa tuota kokeilua. | ||||
|
|
22.04. 09:40 | Jari Välimaa | ||
| Hienosti on tekoäly saanut kuvan hienoksi. | ||||
|
|
21.04. 22:39 | Otto Tuomainen | ||
| ČKD:n tunnus näyttäisi olleen veturin keulassa https://www.zelpage.cz/fotogalerie/big/750499.jpg jo ennen tätä sinistä väritystä. Veturi sai tämän kuvassa näkyvän ulkoasun vuonna 2008. 750 346 poistettiin käytöstä 2013 ja purettiin myöhemmin. Yksi ohjaamopaloista käytettiin varaosana ja se päätyi veturiin 750 213 joka oli törmännyt puuhun. Jäljelle jäänyt ohjaamopala on myös säästynyt, se on nykyisin näytteillä https://www.ukoleji.cz/o-exponatech/boruvka Tochovicessa sijaitsevassa pienessä rautatienäyttelyssä. | ||||
|
|
21.04. 22:25 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
21.04. 20:34 | Petri Nummijoki | ||
| Jaa mutta onkos tuossa CEi-vaunussa nyt toisen luokan osasto etummaisena eli ensimmäinen luokka on joka tapauksessa toisen luokan osastojen välissä? Sitten vaunujärjestyksestä ei voitane tehdä mitään tulkintaa kuvausajan suhteen. | ||||
|
|
21.04. 20:30 | Petri Nummijoki | ||
| Veturina varmaankin Pieksämäen varikon Hv3 numerosarjasta 638-647 mutta pystyyköhän sen erottamaan tästä kuvakulmasta hyvällä todennäköisyydellä? Valonheitin ei näytä niin massiiviselta, kuin osassa uudemmista Hv3-vetureista mutta se ei taida riittää läheskään varmaan tunnistukseen. P71/72:ssa ilmeisesti lisättiin hieman päivävaunujen määrää sen jälkeen, kun junaa vuodesta 1959 vedettiin Kouvolan ja Kuopion välilläkin jo pääasiassa Hr1:llä. Ainakin turistin mukaan niistä ajoista lähtien Kuopioonkin jäi toisen luokan päivävaunu tai -vaunuja. Lähinnä mietin, että olisiko yöjunassa ensimmäinen luokka sijoitettu toisen luokan päivävaunujen väliin (Helsinki-Kuopio) vai pyritty rauhoittamaan ensimmäisen luokan osastoa läpikululta ja sijoitettu ensimmäinen luokka ennemmin konduktöörivaunun viereen? Toisin sanoen, jos vaunujärjestys oli kuvan mukainen niin uskaltaisiko veikata, ettei junassa ehkä Helsingistä lähtiessäkään ollut kuin kuvan kaksi päivävaunua, joka taas viittaisi ennemmin siihen, että Hv oli veturina jo Kouvolasta lähtien ja kuvausaika vuotta 1959 varhaisempi? |
||||
|
|
21.04. 20:28 | Ilkka Hovi | ||
| Siinä Suolahden Dm7 hallin esikuva. | ||||
|
|
21.04. 20:16 | Juha Toivonen | ||
| Nonni. Saatiinpa meteliä aikaan... Antti Tapani: - On aivan totta ettei 1005:n ylävaloja tule kenenkään omia. Henkilökohtaiset, voimakkaat pahoitteluni tästä. Ja kaikille muille: Miten tollaisiin 1960-luvun megamisuihin tulisi muka muuten suhtautua, kuin ilmoittautua ajohalukkaaksi aivan heti? "kakstonniset" = v2000+ syntyneet naisenpuolikkaat, näyttävät todella paljon surkeimmilta, kuin nuo 1960-luvulla 1005 "aidossa" ympäristössä kuvatut., ja varsin ajettavat todelliset tuon ajan erittäin tyylikkäät ja niin naiselliset Rotunaiset. |
||||
|
|
21.04. 20:04 | Juha Toivonen | ||
| Mukavaa luettavaa sivuraiteiden raskaasta liikenteestä. Tätä lisää! | ||||
|
|
21.04. 19:53 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs nostalginen kuva! | ||||
|
|
21.04. 19:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sillail kai. Olen aina sanonut ― ja sanon nytkin ―, että kahve on sitä polttoainetta, joka pitää Valtionrautatiet käynnissä. | ||||
|
|
21.04. 17:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Veturi on Hv3, vaunuista ensimmäinen voisi ikkunajaon perusteella olla CEi eli 1. ja 2. luokan vaunu, toinen Ei 2. lk ja kolmas Fo eli matkatavaravaunu. | ||||
|
|
21.04. 17:28 | Joel Kuikka | ||
| Kyllä. Vararunko on käytössä VR:n mukaan 31.5. asti. Se on yleensä kulkenut torstaisin (junissa 13 ja 12), perjantaisin (junassa 13) ja lauantaisin (junassa 106). Pari kertaa kulkenut myös junaparissa 15/114. | ||||
|
|
21.04. 17:00 | Teemu Saukkonen | ||
| Kulkeeko tämä vielä Joensuun junissa? | ||||
|
|
21.04. 16:59 | Petri Sallinen | ||
| Pölkyissä kyllästeenä käytetty kreosootti olikin todellista myrkkyä. Siksi sen käyttö on nykyisin kielletty. | ||||
|
|
21.04. 16:36 | Jouni Hytönen | ||
| No nyt jos sanot, että automaatti olikin ZF noissa, se on kyllä täysin mahdollista. Kun ajokokemuksia noista ei ole kuin keppiajalta ja nekin pelkästään hallin pihalta, tuo mieleeni jäänyt tieto Renkistä myös noissa voi olla väärä. | ||||
|
|
21.04. 15:28 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä kuva Jounin mainitsemasta päivitetystä Kabus TG-6L:stä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/JyLi/390-719/449_XKX-449_1.jpg Päivitetyissä lähiliikenne-Kabuseissa oli tosiaan automaatti, itse olin luullut automaatin olleen ZF:n valmistama. Toisaalta konsernissa oli kokemuksia myös Renkin automaateista, joita (jälki)asennettiin ainakin joihinkin Lahden Kabus 2C-kaupunkiautoihin. Noiden TG-6L:ien osalta minulla on matkustuskokemuksia vain keppivaihdeaikakaudelta. Erityisesti kuvan 449 tuli erittäin tutuksi yksilöksi 1988 - 90. Sillä meni aamuisin tekuun ja iltapäivisin kämpille hyvinkin säännöllisesti. Joskus lukujärjestykset ohjasivat minut muihinkin samanlaisiin, kuten 441, 447, 448, 450 ja myöhemmin listaan taisi päästä myös 452. Maaseutumaisilla linjoilla nuo olivat erittäin matkustajaystävällisiä suhteutettuna moniin muihin malleihin. Sisältä valoisia, väljiä, kertakaikkisen mainio jousitus, ei liian kuumia eikä kylmiä milloinkaan - mitä muuta enää voisi toivoa... Voin kuvitella, että citylinjoilla tuo konsepti ei ollut optimi. Kuvassa auto on linjalla 25K. Nykyään suunnilleen vastaava linja on S5 eli SuperLinkki-konseptin mukainen ikäänkuin runkolinja. Sillä linjalla on osa kalustosta vielä pidempiä teli-Yutongeja, osa taas kaksiakselisia uuden sukupolven sähkö-VDL:iä. Yutongeissa on kunnolla ovia (2+2+1), VDL:t taas ovat lyhyinä busseina ketteriä. |
||||
|
|
21.04. 14:26 | Jukka Voudinmäki | ||
| Sanoisin, että Hätälän raide on ollut tuo maantien suuntainen pistoraide, joka erkanee Imatran Voiman muuntoasemalle johtaneesta raiteesta. Näkyy esim. kartalla https://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2234/223408/223408_1963_ei_rajoja.jpg Raiteen käyttäjä on ollut ainakin paikalla toiminut kyllästämö https://www.finna.fi/Record/tm_ah.tm-1010147?imgid=1 Saamani tiedon mukaan kartalla näkyvää Alanko-sanan suuntaan erkaantunutta pistoraidetta ei luettu Hätälän raiteisiin, vaan se oli ainoastaan raakapuun lastausta varten. |
||||
|
|
21.04. 13:19 | Kimmo Huhta | ||
| Mikä tämä Hätälän raide oli? Mikä tehdas, liike tai vastaava? | ||||