|
|
13.01. 14:29 | Altti Rankka | ||
| Onpa mainio kuva! Kumpaakin näistä tulee kyllä kova ikävä. | ||||
|
|
13.01. 14:23 | Veikko Hattunen | ||
| Taitaa olla, toinen X40 saapui Suomeen siirtoteleillä viime viikolla. | ||||
|
|
13.01. 13:58 | Petri Sallinen | ||
| "USA oli varoittanut Mannerheimia pommittamasta Leningradia. Samoin katkaisemasta Muurmannin rataa Sorokan pohjoispuolelta." Milloin näin tapahtui? https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/170043/SM1360.pdf |
||||
|
|
13.01. 13:51 | Verner Sundberg | ||
| Kiitos, huomasin myöhässä | ||||
|
|
13.01. 13:48 | Verner Sundberg | ||
| On kyllä erittäin hieno kuva, tervetuloa! | ||||
|
|
13.01. 12:46 | Mikko Nyman | ||
| Olipa mielenkiintoinen postaus! Löysin Youtubesta 12-minuuttisen "Real Life Snowpiercer - The Insane Giant Nazi Railway - Breitspurbahn" -pätkän, joka kannattaa katsoa, jos aihe kiinnostaa. Tässä suora linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=zkuEP5iMRiM |
||||
|
|
13.01. 11:50 | Rainer Silfverberg | ||
| USA oli varoittanut Mannerheimia pommittamasta Leningradia. Samoin katkaisemasta Muurmannin rataa Sorokan pohjoispuolelta. | ||||
|
|
13.01. 10:37 | Juho Rintala | ||
| Oho, minulla kävi kirjoitusvirhe. Laitoin Aarne enkä Kaarne :D | ||||
|
|
13.01. 09:25 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| https://de.wikipedia.org/wiki/LBE_Nr._1_bis_3 veturisarjan saksawikisivulla on pari kuvaa veturista vaunujen kanssa. Virtaviivaisen näköinen paketti. | ||||
|
|
13.01. 09:23 | Erkki Nuutio | ||
| Matti Haron Menolippu uuteen Eurooppaan - Päättäjiä ja päättömiä jatkosodan vuosina (2004, 190 s.) käsittelee otsikkonsa mukaisesti tätäkin asiaa. Ihan hyödyllistä olisi saareensa käpertyneiden nykysuomalaisten tutustua silloiseen Suomeen ja Eurooppaan, vieläpä harrastusalaamme painottaen. Huomionarvoista on, että kartassa ei Leningradia ole pistetty maan tasalle Fuehrerin määräyksen edellyttämällä tavalla. Jopa käytetään nimenä Leningradia Hitlerin käyttämän Petersburgin sijasta. Voisiko selityksenä olla erillisrauha-ajatus, jolla oli laajasti kannatusta natsien ylimmissä portaissa. Tunnetusti Hitler tyrmäsi aina erillisrauhan? |
||||
|
|
13.01. 09:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyylikäs kuva! Vanha juna nykyaikaisessa maisemassa! | ||||
|
|
13.01. 08:55 | Kari Haapakangas | ||
| Muudan nykypäivän presidenteistä taitaisi tuntea olonsa kotoisaksi tuossa vaunussa. Tosin kyseisen maan presidentit eivät ole tainneet liikkua junalla enää toisen maailmansodan jälkeen... | ||||
|
|
13.01. 04:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Noah, en oikein usko, koska 1009:n edelllisellä Helsingin-käynnillä (kesäkuussa 2023) eräs henkilökunnan jäsenistä kertoi minulle siitä, kuinka viimeinen englantilainen veturihiiltä louhinut kaivos lopetti toimintansa noin kahta kuukautta aiemmin. Mielestäni Tonniysin porukan pitäisi varmaan pohtia puupolton käytön (elleivät sitä jo ole funtsineet) aloittamista...?. Eikös Nigel Sill porukoineen jo hieman muutelleetkin aikoinaan nokipesän sisuskalujen rakenteita...? |
||||
|
|
13.01. 04:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno aloituskuva ja tervetuloa mukaan, herra Kaarne. Hyvin lähtee!!! T. 1974 aloittanut konkarintapainen. |
||||
|
Kuvasarja: DB Museum - legendaarinen rautatiemuseo Nürnbergissä |
12.01. 23:28 | John Lindroth | ||
| Edustava kuvasarja hienosta museosta! | ||||
|
|
12.01. 23:01 | Rasmus Viirre | ||
| Iisalmi ja sen asemaseutu ovat ehdottomasti kesällä parhaillaan. | ||||
|
|
12.01. 22:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Juna ylittää levypalkkisillalla Oikolanjoen. Nykyisen sillan kilometrilukema on 134+563. | ||||
|
|
12.01. 22:03 | Noah Nieminen | ||
| Olikohan se ostajan virhe? Huolimattomuus, tietämättömyys, vai kyse hiilen hinnasta? | ||||
|
|
12.01. 22:00 | Noah Nieminen | ||
| Mukava kesäinen kuva! Kuvan eri värit tuovat tasapainoista kontrastia, joka miellyttää tämän katselijan silmää ;) | ||||
|
|
12.01. 20:54 | Linus Mansner | ||
| Ei ollut varsinaista vikaa. Imurin putket vain jäässä tietojeni mukaan. | ||||
|
|
12.01. 20:43 | Jimi Lappalainen | ||
| 3001:ssä näyttää olevan yksipolvinen koevirroitin, joka näkyy tässä kuvassa: https://www.flickr.com/photos/allanscotson/4676706844/ | ||||
|
|
12.01. 19:42 | Oliver Laaksonen | ||
| Onko 3004 saanut UIC kaapelit vai mitkä nuo ovat? | ||||
|
|
12.01. 18:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Tervetuloa Kaarne! | ||||
|
|
12.01. 18:19 | Juho Rintala | ||
| Tervetuloa Aarne! | ||||
|
|
12.01. 17:16 | Kaarne Hörhä | ||
| Kiitos kaikille positiivisesta palautteestanne. | ||||
|
|
12.01. 17:12 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Hieno kuva! Tervetuloa minunkin puolesta. | ||||
|
|
12.01. 16:19 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä aloitus, tervetuloa mukaan! | ||||
|
|
12.01. 15:59 | Oliver Laaksonen | ||
| Kuvasin itse saman, olin menossa 276lla kolariin ja otin sen Sr1sen takaata videon joka liitti autovaunuja raiteella 1. Hauska nähä sama tästä kuvakulmasta :D | ||||
|
|
12.01. 15:42 | Kaarne Hörhä | ||
| Kiitos kiitos. | ||||
|
|
12.01. 15:37 | Veeti Pietilä | ||
| Samat sanat Veikon kanssa! | ||||
|
|
12.01. 15:31 | Veikko Hattunen | ||
| Tervetuloa vorgiin ja hyvä kuva! | ||||
|
|
12.01. 15:26 | Juha Kutvonen | ||
| Menetetty mahdollisuus Pieksämäki - Joensuu -reitille, jossa Dm12:n kapasiteetti on toistuvasti koetuksella. | ||||
|
|
12.01. 15:19 | Juha Kutvonen | ||
| Sarjan uuden muotoilun esikuvana V160 010:sta alkaen oli Henschelin V320 001: https://www.bundesbahnzeit.de/seite.php?id=329 | ||||
|
|
12.01. 15:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Dr16 ja IC-vaunut Huutokoskella, no huh huh :) | ||||
|
|
12.01. 11:59 | Daniel Nironen | ||
| Eihän se voimalaitoshiili tosiaankaan ole. | ||||
|
|
12.01. 09:54 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Onhan siinä telineetkin jo valmiina, joten uskomme kunnostukseen. | ||||
|
|
12.01. 09:03 | Raimo Harju | ||
| Kuvasta huokuu lämmin tuulahdus tähän pimeään ja kylmään vuodenaikaan. | ||||
|
|
12.01. 07:51 | Petri Soronen | ||
| Eilisessä IC68:ssa oli uuden värinen ERd. Havaittu Paltamossa puoli 12 jälkeen. | ||||
|
|
12.01. 03:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jälleenkö laavapesä? Toisin sanoen: - kivihiilen laatu ei ollut veturikäyttöön sopivaa. | ||||
|
|
12.01. 03:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan 38 2884 oli vuoden 1968 numerointiuudistuksessa saanut uudeksi numerokseen 038 884 - 3. Muuten KPEV: parilliset numerot tyypeissä = tulistajaveturi ja pariton = märkähöyry. P6 oli Mogul-tyyppiä, eli 2 - 6 - 0 pyörästöllä. Näillähän P8/38:lla ajettiin pitkiä kokonaisajokilometrimääriä: esimerkiksi Bundesbahnin 38 1373 (valm. 4.7.1912, hylätty 10.10.1967): kilometrit 3'341'023 ! Vekkulia on sekin, kun DB otti käyttöönsä BR 23:n, jonka filosofiana oli olla P8:n korvaaja ja seuraaja. Kuitenkin, jotkin P8:t elivät vielä myöhemmin kuin just BR 23! Itse epäilen kuvan veturin vantringilla olevan Knorrin pöntön (lämmönvaihdin) punaista väriä. |
||||
|
|
12.01. 02:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ausgezeichnet, Herr Uwe und schönen Dank! | ||||
|
|
12.01. 02:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| 05 003 suunniteltiin hiilipölyä polttavaksi. Koeajoissa saavutetut tulokset eivät vastanneet odotuksia. Niinpä veturi käännettiin ympäri ja muutettiin tavallista palahiiltä polttelevaksi vehkeeksi. Kyllä se Mallardin virtaviivainen muotoilu oli kehitetty tuulitunnelikokeiden avulla. Ja nimenomaan 05 nyt ainakin! Kumpikin lisäksi oli kolmisylinterisiä. 05:n keskimmäisen sylinterin luistinohjaus oli tavanomaista mallia, kun taas englantilainen sir Nigel Gresley oli suunnitellut nerokkaan ja yksinkertaisen vivustosysteemin omiin vetureihinsa. |
||||
|
|
12.01. 01:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä!!! Monet kiitokset, Hannu-serkku! Tästä "Schnelltriebwagenista" eli pikamoottorivaunusta se trendi alkoi ja herätti suunnatonta kiinnostusta rautatiepiireissä ympäri maailmaa. Meidän oma tästä inspiroitunut "Lentävä Tamperelaisemme" edustama konfiguraatio oli aikoinaan alku suomalaiselle kehityskululle: Dm4 + kiitojunarunko, Porkkanat ja nyttemmin Pendolinot. Ja aika pian myös rapakon takana alkoivat mm. "Burlington Northern" kavereineen kiitää kiskoilla. Se vaan, kun dieseljunissa paikkalukuun ei voitu paljoakaan vaikuttaa, niin sitten keksittiin rinnalle mm. LNER:n "Silver Jubilee" ja LMS:n "Coronation Scot" ja Saksassa BR 05 ja 61 Henschel-Wegmann-junansa kanssa. Puhumattakaan sitten myöhemmistä - Jaappanin poikain Shinkansenista! Ja Ranskan SNCF:n TGV... Ja TEE - systeemin (Trans Europ Express) kiitureista! Oman tulkintani mukaan Reichsbahnin 05 002:n ja LNER:n 4468 Mallardin 200-nopeusajot juontavat juurensa nimenomaan tästä. Siitäkin huolimatta että noihin aikoihin yhdelläkin Reichsbahnin Schnelltriebwagenilla päästeltiin koeajoissa noin 230 km/t! Ja jos vielä aprikoiden pengotaan Lentävän Hampurilaisen alkua ja motiivia, niin suuriko oli vaikutus Ernst Heinkelin lentokonetehtaan suunnittelijoilla, mm. Güntherin veljeksillä? Näiden kynän jälkiä oli se yksimoottorinen salamannopea matkustajakone Heinkel He 70 "Blitz", ensilento (1.12.1932) jo ennen "Hampurilaisen" asettamista yleiseen liikenteeseen (15.5.1933). [Ernst Heinkelin poikkeuksellinen ymmärrys aerodynamiikkaa kohtaan näkyi jo ensimmäisen maailmansodan aikaisissa kaksitasoisissa Albatros-hävittäjissä - uskokaa tai älkää! Ero muihin aikalaisiin on valtava. Verratkaapa vaikka Albatros D Va:ta Sopwith Cameliin.] He 70 oli ollut vastaus Lockheedin varhaiselle matkustajakonemallille, jossa jo nähtiin sileätä pintaverhoilua ja sisään vedettävät laskutelineet. Kömpelömpää muotoilua Lockheed silti edusti Heinkelin "Blitziin"verrattuna. Jatkoahan sitten seurasi: Boeingin model 247 ja monet muutkin tyypit. Aaltopeltiset Fordin "Tin Goose" eli Peltihanhi ja Junkers Ju 52/3m (Tante Ju) jäivät kauneuskilpailussa auttamatta hännille, muista ansioistaan huolimatta. Vai meneekö kilpailuasetelma "henkilöauto vastaan juna" vieläkin kauemmas? Fordin A-mallin (T-hopan seuraajana) tulo markkinoille vuonna 1928 houkutteli ostajia rautatielaitosten edustajien mielestä liikaakin? Chevrolet oli esitellyt uuden suoran kuutosensa vuoden 1929 mallissa. Lentävässä Hampurilaisessa dieselmoottorit (6-syl. Maybach) generaattoreineen olivat kummassakin päädyn telissä. Ratamoottorit olivat keskimmäisessä, Jacobin telissä. Tuo katolla oleva "tötsä" on pakoputki. Huomatkaa muuten kuvan Hampurilaisen vetokoukku! Myöhemmissä junissa vetokytkimet olivat Scharfenbergin mallia. Siten Schnelltriebwageneita voitiin kytkeä yhteisajoon. Ja niin SVT:tä tuli muitakin: der Fliegende Kölner, Bauart Leipzig ja ja Bauart Berlin myös. Joissakin SVT-tyypeissä voimansiirto oli hydraulinen. Kun liittotasavallan Bundesbahn alkoi saada modernimpia moottorijunia käyttöönsä, lahjoitti se vuoden 1959 - 1960 tienoilla ylimääräisiksi jääneet SVT:nsä DDR:n Reichsbahnille. Joihinkin juniin itä-Reichsbahn vaihtoi omat dieselmoottorinsa ja matka jatkui taas. Tämä "Lentävä" junatyyppi on kiinnostanut minua jo kauan. |
||||
|
|
12.01. 01:03 | Uwe Geuder | ||
| https://de.wikipedia.org/wiki/Doppelstock-Stromlinien-Wendezug_der_LBE kertoo, että Bundesbahnissa sarjatunnus oli DAB6b. Uusi numero vuodesta 1968 lähtien vaunulle 8 oli 50 80 26-20 804-3. En ole koskaan matkustanut tuolla mallilla. Luultavasti näin sen kerran 1971 Lübeckissä, mutta muistikuvat ovat epävarmoja. Samankaltaisia vaunuja oli vain DDR:n Reichsbahn. vorgissa on kuva, mutta en löydä sitä nyt. DB sai ensimmäisiä uusia kaksikerrosvaunuja vasta 1990 luvulla. | ||||
|
|
11.01. 23:46 | Uwe Geuder | ||
| Niillä tuli matkustettu Tukholman lähiliikenteessä 80-luvun lopussa. Ei ole kovin hyviä muistoja. Saksasta olin tottunut 420-sarjaan https://vaunut.org/kuvat/?maa=145&t=420, joka oli aika mukava. X1 oli vain 3 vuotta vanhempi, mutta tuntui 20-30 vanhemmalta tekeleeltä. Kun oli lumipyry, X1 ei juuri toiminut. https://sv.wikipedia.org/wiki/X10_(motorvagn) sanoo sen suoraan: felkonstruerad. Eikö suomen kielessä ole vastaava ytikemäs sana? Ei tule ainakaan mieleen. | ||||
|
|
11.01. 19:58 | Osku Reinikka | ||
| Oliko siinä joku oikea vika vai jäätyminen pelkästään? | ||||
|
|
11.01. 19:25 | Into Tilander | ||
| Kiitokset kaikille kuvan tietojen paranteluista, nyt korjattu. | ||||
|
|
11.01. 19:14 | Paavo Joensuu | ||
| Ttv:n numero on 15, Rautatiemuseon ex-Ttv, joka palveli muunmuassa Jokelan Junaonnettomuuden jälkeen! | ||||
|
|
11.01. 18:12 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Minun tyhmyyttäni, kiitos korjauksesta. | ||||
|
|
11.01. 17:57 | Leevi Heino | ||
| Gbl:n numero on 48114 ja Kas:n 104781 | ||||
|
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet |
11.01. 17:56 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos oikea paljon Esa, tästä tuli arvokasta lisäätietoa ja täydennyksiä! | ||||