Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.08. 09:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, talvilakki m/1922. Kirvesmiehen yläpuolisen jannun manttelinhihoissa näyttää olevan luutnantin nauhat. Luolan ovisuun mantteliherra lienee myös upseerismies. Muut läsnäolevat näyttävät ikänsä puolesta olevan varusmiehiä. Tuota karvalakkimallia käytettiin vielä talvisodan aikana. Se myöhempi karvalakkimalli, jota Valtion Rautatietkin käytti vuoden 1951 virkapukuohjesäännön mukaan (käyttöön otettuna), oli samanlainen kuin merivoimien m/1939. |
||||
|
31.08. 08:27 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoinen kuva turvetöistä muualla kuin tavanomaisesti, eli turvesuolla. Kuva on ajalta ennen ns. ilmastonmuutosta ja kesältä jolloin pitkäaikaisesti on ollut hyvin vähän sateita. Koko esiintymä on kuiva vielä kymmenen metrin syvyydessä. Ajankohta lienee väliltä 1925 +- 5 vuotta. Turpeen käyttöä Suomessa valaisee mm. Keksintöjen kirja - Polttoaineet ja voimakoneet (1935), mutta se ei anna vihjeitä oheista kuvaa koskien. |
||||
|
|
31.08. 07:57 | Erkki Nuutio | ||
| Mihin aikaväliin Sa-Intin hatuissa kuva viittaa? Onko kyse Kannaksen kenttälinnoittamisesta 20-luvulla? Irincheevin Osprey-kirjassa The Mannerheim Line 1920-1939 on (s.21) kuva Summan kylään tehdyn Sk10 -bunkkerin säilyneestä suuaukosta. Ahtaudessaan se muistuttaa oheisen kuvan parruilla vahvistettua suuaukkoa |
||||
|
31.08. 05:30 | Kari Haapakangas | ||
| Sata vuotta myöhemmin tuosta kaikesta on hämmästyttävän vähän jäljellä, mukaan lukien maastonmuodot. | ||||
|
|
31.08. 03:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pasilan ratapihaa. Asematalo, veturitallit, rantaradan lähtösuunta ja Sörnäisten satamaan johtava raide näkyvät jokseenkin selvästi. Kuva-arvoitus: löydä Toralinna! Ensimmäinen palkinto: suuri kiitosmaininta. |
||||
|
31.08. 00:43 | John Lindroth | ||
| Kiva kuva! | ||||
|
30.08. 23:00 | Robert Sand | ||
| Tuo on kääntöpöytä ja kampi lukitsee sen. Samasta kammesta saa kääntöpöydän pyöritettyä. | ||||
|
30.08. 22:30 | John Lindroth | ||
| Teppo!Kiitos palautteesta ,ajatellen asiaa tälle täytyy luoda jonkinlainen strategia ja ehkä halukkaiden koalitio. Asia lienee myös hyvä diskuteerauksen /Brainstorm kohde jolloin selvitetään projektin ideointia,rahoiotusta ja varojen kerääminen ,on selvä että yksi taho ei tähän riitä! Aluksi en pitäisi ihmeenä jos projektille avattaisiin jonkinlainen rahasto? | ||||
|
30.08. 22:29 | Osku Reinikka | ||
| Ettei ois huomioliivi. | ||||
|
|
30.08. 21:55 | Teppo Niemi | ||
| Onhan tästä asiasta ollut keskustelua aiemminkin: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10207.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4975.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1410.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?board=7.0 Näissä keskusteluissa ilmenneihin asioihin on ainakin omistajan suhteen tapahtunut muutoksia, sillä käsittääkseni omistus on siirtynyt Rautatie museon säätiölle. Useilla kuvausmatkoilla on viime vuosina usein keskusteltu tämän veturin tulevaisuudesta. Niissä on tullut ilmi, että jotain asialle pitäisi tehdä, mutta muiden pitäisi tehdä se. Olisiko John se, joka aloittaisi keskustelut säätiön johdon kanssa tuon uroteon toteuttamismshdollisuuksista. Onhan yksityishenkilö hankkinut Jokioisten Rautatien 5 Briteistä takaisin Suomeen |
||||
|
30.08. 21:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Arvelen, että joku koiranleuka on vain keksinyt, että Alstommi onkin Alspommi. Uransa viimeisen kymmenen vuoden aikana noissahan syttyi lukuisia tulipaloja konehuoneessa, kun konehuoneiden puhdistukset lopetettiin dynaamisessa liikelaitoksessa tarpeettomana menoeränä, ja mm. MGO-päämoottorien päällä, ns. V-tilassa eli sylinterien välissä lillui sekä lämmintä naftaa että kuumaa moottoriöljyä. Käsittääkseni läpilyönnit tapahtuivat päägeneraattoreissa, ja niinikään käsittääkseni syitä ei lopulta saatu selville. Kollektorin hiiliharjoista käytössä irtoava grafiittipöly oli kai suosituin ehdotus syyksi. |
||||
|
30.08. 20:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Voihan tunnelin sisällä olla 4G-verkon vahvistin, ja tuo masto tuo sen verkon vahvistimelle. | ||||
|
|
30.08. 20:28 | John Lindroth | ||
| Tämän kunnostaminen olisi museaalinen uroteko! | ||||
|
30.08. 20:23 | Hannu Peltola | ||
| Puhdas arvaus on, että monissa maissa tärkein rautateillä kuljetettava tuote on kivihiili, jonka kuljetuksiin (pohjaluukuilla varustettu) Gondola sopii erinomaisen hyvin. Yhdysvalloissa vanhaan aikaan Gondola oli monilla rautatieyhtiöillä toiseksi yleisin vaunutyyppi umpivaunun jälkeen. Esimerkiksi Great Northern Railwayllä vaunujen jakauma 1940-luvun lopulla oli seuraava: - umpivaunu (Box Car) 40% - korkealaitainen avovaunu (Gondola) 12% - Jäähdytysvaunu (Reefer) 12% - avovaunu (Flat Car) 9% - itsepurkava avovaunu (Hopper) 7% - itsepurkava umpivaunu (Covered Hopper) 2 % - Puutavaravaunut (Log Car tai Pulpwood Log Car) 5% - malmivaunu (Ore Car) 5% - eläinvaunu (Stock Car) 3% - Tankkivaunu (Tank Car) 5% (Great Northernin vaunusto oli tavallisuudesta poikkeava, yhtiö ei ollut merkittävä kivihiilen kuljettaja ja toisaalta jäähdytysvaunut olivat moneen yhtiöön verrattuna yliedustettuina) |
||||
|
|
30.08. 19:45 | Toni Lassila | ||
| Miksiköhän Suomessa korkealaitaiset avovaunut eivät koskaan yleistyneet? Ex. Neuvostoliiton lisäksi monissa Keski-Euroopan maissakin on vastaavanlaisia vaunuja (esimerkiksi sarjaa Eanos) käytössä. | ||||
|
30.08. 19:28 | Mikko J. Putkonen | ||
| Tämä on sommittelultaan pusikosta otetuksi ihan hyvä kuva. | ||||
|
30.08. 19:19 | Markus Selin | ||
| Joo, normaalisti kaikki I ja P -junat kulkevat koko matkan Helsingistä Helsinkiin. | ||||
|
30.08. 18:29 | Matti Ollikainen | ||
| Iltaa Vielä 1960-luvun alussa Pateniemen Sahan Kajaanin tarha oli raidetarha. Samanlaiset ilmaradat, tosin kaksiraiteiset. Voimana oli joko moottoriveturi tai sitten puoli tusinaa naisia työntämässä vaunua. Ilmaradat olivat välttämättömiä, jotta radat olisivat tasaisia. Arkipäivän fysiikkaa. Taisin joskus pistää tänne kuvan Pateniemen Sahalta joskus ennen kuivaamon rakentamista. |
||||
|
|
30.08. 18:00 | Jouni Ijäs | ||
| Tunnelin päälle osuessaan herättää vaan epäilyn jostain muusta. | ||||
|
30.08. 16:29 | Teemu Saukkonen | ||
| Muista kuvista voinee päätellä. Molemmat suunnat ennen aikataulujen muuttumista ikävemmiksi. | ||||
|
|
30.08. 16:28 | Teemu Saukkonen | ||
| Ai tähän on joku järkeenkäypä selitys. Siis normaalisti kaikki tekevät rinkulan? | ||||
|
30.08. 15:43 | Mikko J. Putkonen | ||
| Kuvan tunnisteisiin voisi lisätä tuon oikealla seisovan sinisen vaunun, vallankin kun kyseessä on ilmeisesti nyttemmin palveluksensa lopullisesti päättänyt yksilö. | ||||
|
|
30.08. 15:34 | Teppo Niemi | ||
| Pommi kai on tullut ratamoottorien läpilyöntipaukuista.... Ne kun ovat olleet kunnon pysähdyksiä. | ||||
|
30.08. 15:31 | Teppo Niemi | ||
| Ensiksi tulee mieleen Ruotsi ja siellä Landeryd - Torup sekä Inlandsbanan ainakin Moskosel - Arvidsjaur - Sorsele osuudella. | ||||
|
|
30.08. 15:31 | Markus Selin | ||
| Kivistöstä olisi varmaan ollut nopeampaa odottaa seuraavaa junaa Myyrmäen suuntaan, kun vain joka toinen juna jää Myyrmäkeen. Järjestely johtuu Malminkartanon aseman peruskorjauksesta, joka kestää muuta katkosta pitempään ja sen takia aseman kohdalla on vain yksi raide käytössä. | ||||
|
30.08. 15:30 | Jari Välimaa | ||
| Osassa ilmotuksissa on maininta "Tampereen seudun ratikka", joka voi tulla voimaan kun ratikat alkavat kulkea Pirkkalaan. | ||||
|
30.08. 15:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Samasta galleriasta löytyy tällainenkin uskomaton kuva: https://elmurto.kuvat.fi/kuvat/Rakennuspalo,+keskisuuri+(Kurikka+18.9.2023)/IMG_0295-2.JPG | ||||
|
|
30.08. 15:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Kaikki kuvat: https://elmurto.kuvat.fi/i/e7Bm2VTbHRxa3hjKGvYdSUXg5wFPqM4W | ||||
|
30.08. 14:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Liikennepaikkaluettelossa kerrotaan, että Uudenkylän alkuperäinen nimi oli Uuskylä. | ||||
|
|
30.08. 14:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Se on nimenomaan maston tunnus. | ||||
|
|
30.08. 14:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Harmi, ettei tuon ajan rantarataa voi enää matkustaa, kaarteineen ja pätkäkiskoineen. Se olisi mieletön kokemus. Lähimmäksi pääsee vanhojen äänitallenteiden avulla. Onkohan missään päin Eurooppaa mahdollista matkustaa samankaltaisella radalla kunnollisella matkanopeudella, 80–100 km/h? | ||||
|
|
30.08. 14:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Lensitkö Helsingistä Joensuuhun? | ||||
|
|
30.08. 14:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä pirkkalalaiset ajattelevat, kun edelleen puhutaan TAMPEREEN ratikasta? Se on vähän sama ilmiö, kun pääkaupunkiseudulla metro laajeni Espooseen, niin onko se silti edelleen Helsingin metro? | ||||
|
|
30.08. 14:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tuo Pommi-lempinimi tullut jatkeena Alspommi-lempinimestä (joka tietenkin on johdettu Alsthom-nimestä)? | ||||
|
|
30.08. 13:30 | Raimo Harju | ||
| On se vaan niin hieno. | ||||
|
30.08. 12:52 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva. Tekisitkö pienen korjauksen tuo on MLNRV2 mutta raitiovaunu sarja on oikein. | ||||
|
|
30.08. 12:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisi linkkimasto, herra Jouni? Radioaaltojen kun on kuulemma kovin työlästä kavuta mäkeä ylös ja toista alas... |
||||
|
30.08. 11:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1) Asematalo. 2) Turun kasarmi, joka oli ollut autonomian aikana venäläisten sotilaiden käytössä. Se oli valmistunut vuonna 1833. Sen kadunpuoleisin osa paloi pahasti Helsingin valtauksen aikana 1918 ja vasta vuonna 1936 sen paikalle rakennettiin Lasipalatsi. Lasipalatsin yhteydessä oli/on myös leffateatteri "Bio Rex". "Enste mentiin syämään ja sitten Pie Reksiin", uhosivat metsänmyynnistä saamiensa rahojen kanssa "kaapuntiin" tulleet vakaat ja mahakkaat maalaisisäntämiehet. Vasta sen jälkeen isäntämiehet hurmioituneina pääsivät etsiskelemään synninpesähelsingistä pimeitä pulloja ja/tai irtopirkkoja iltansa iloksi ja toteuttamaan itseään rehvastelemalla: "Rahhoo on kuin köllikkämahhoo, ja että "Tonnin lappuja kuin kuusenhakoja, kyllä tämä poika pistouvvaa!" [ - Hik - ] Kaupunkireissut huipentuivat sitten seuraavana aamuna kun isäntämiehet hiljaisina poikina kapusivat junaansa palatakseen jonnekin ihme Pöljälle tai Kuoretvedelle krapulan ja huonon omantunnon jyskyttäessä kiskonjatkosten kanssa kilpaa. Lompakotkin olivat ohentuneet kerkeääkin kerkeämmin litteäksi kuin lettu! Kasarmin talousrakennus muuttui linja-autoasemaksi vuonna 1936. Se taas muuttui kyldyyritemppeliksi vuonna 2005. 3) Kansallismuseo! Joka ensi vuonna 2027 auennee yleisölle kampakeraamisine savikippoineen, shamaanirumpuineen ja tuohivirsukokoelmineen kaikkineen remontin valmistuessa. Vihdoinkin! Pääsisin itsekin vertailemaan savitaipalelaistöppösiä nykyajan huippuinnovatiivisiin ja ihmeellisiin ilmastoinnilla varustettuihin Crocseihin! 4) Työväentalo Siltasaaressa. Työväen? Onko sellaista enää, kun porukkaa on urakalla saneerattu työttömyystilastojen kohentamiseksi uusiin ennätyksiin, mitä lukumäärään tulee. Hyvä Suomi! Kuvassa näkyy erinomaisen hyvin Töölön tavara-aseman maisemat ajalta, jolloin grynderit eivät vielä olleet kuiskuttelemassa kaupungin päättäjille tonttimaan arvon noususta...? Tavara-aseman raiteiston tällä puolella on jäälle aurattu kilparata, onkohan karvakorva-speedwaykisoille omistettu? |
||||
|
|
30.08. 11:24 | Jouni Ijäs | ||
| Mikä tuossa tunnelin keskivaiheilla oleva musta piste on, jossa nuoli ylöspäin? Pääseekö tunnelista Savion tunnelin tapaan kierreportaita pitkin maanpinnalle. Näyttää olevan muissakin vähänkin pitemmissä tunneleissa suunnilleen keskikohdassa. | ||||
|
30.08. 10:30 | Erkki Nuutio | ||
| Sama kuva Suomen Vapaussota VII s.207 - tosin ei paljonkaan terävämpänä. Terävyys täytyy hakea Sotamuseosta. |
||||
|
30.08. 10:26 | Teemu Saukkonen | ||
| Kahdella A-kirjaimella kirjoitettuna maailmalta löytyy Status Quo-tyyppistä musiikkia esittävä hollantilaisorkesteri https://en.wikipedia.org/wiki/Normaal Ainoa joka uskalsi tehdä hupaisan pilkkalaulun Moskovan "päänaakasta". |
||||
|
30.08. 10:25 | Erkki Nuutio | ||
| Ei Venäjä eikä Saksa eikä Ruotsi olisi voinut uhata Suomea lyhyellä tähtäyksellä (vuosi kaksi), mutta Suomi oli hajonnut sisäisesti. Alkio vielä yritti sopua, mutta kumpikaan puoli ei enää sopua halunnut. Sdp:n siltasaarelaiset aloittivat sodan ja siten viimeistelivät hajoamisen. Kosto hävinneelle oli julma. |
||||
|
|
30.08. 10:01 | Erkki Nuutio | ||
| Saksalaisten lentäjävalokuva 10.3.1918 klo 10 1000 metrin korkeudelta. Kuva on laadukkaampana kirjan Suomen Vapaussota VII - Saksan joukkojen toiminta Etelä-Suomessa (Gummerus, 1931) sivulla 303, kappaleessa: YeEvl C.Henke Saksalaisten maalentäjien toiminta Suomen retkellä (s. 292-306). Kuvat arkistoitiin Sotamuseoon. |
||||
|
30.08. 09:43 | Erkki Nuutio | ||
| Täältä löytyy Matti Parkkosen ja Jyrki Längmanin tarkempia kuvia: paikka Hämeenlinna ja aika 1918. Räjähdys oli sotatapahtuma. Vuoden 1918 tapahtumissa on aiheuttaja monesti kiistanalainen. Tahallinen ei räjähdys kuitenkaan ollut. Surullista on, että tyylikäs asemarakennus vuodelta 1860 tuhoutui. |
||||
|
30.08. 09:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On joo otettu perjantaiaamulla 29/5. Filmirullan edellisessä ruudussa on Karkussa torstai-illalla 28/5 taltioitu näkymä T 3732:n ja IC 473:n kohtauksesta. (T)yövuoro koostui junista T 3732 ja T 53721 ― erittäin harvinaisesti pääsi kotoa töihin, tekemättä mutkaa pohjoisen kaupunginosamme l. Björniksen kautta. Tämä puutavarajuna näkyi kuormatun kuusipuulla eli olivat »UMPipuita». UMPpi ottaa kerralla kuorimolleen puolikkaan junan, joten päivystäjä toimittaa nämä kahdessa erässä. Deeveri olikin kuvanottohetkellä jo vekslailemassa junan häntään, mutta en jäänyt seuraamaan, miten tällainen 25-vaunuinen roikka pistettiin puoliksi; käytettiinkö keskimmäiseen vaunuun polttopilliä. |
||||
|
30.08. 02:10 | John Lindroth | ||
| Komea Tr1 kuva! Mielestäni tuon mallin lyhdyt omaavat saksassa nimen "Reichsbahnlaterne".Ainakin edesmennyt Guenther Modellbau(Horst Guenther Modellbau Reutlingen Deutschland) Ho käytti tätä nimitystä johon törmäsin HO Riston1096 rakennuksessa!Käytin ja käytän edelleen sopivia massinkivaluja suomalaisissa veturimalleissa mikäli niitä on saatavilla.Nykyistn noita valuja toimittaa ainakin "Modellbau Weinert".Rakentamani Risto 1096 esiintyi VR-125 juhlatilaisuudessa Pieksämäen piirissä juhlapöytää kiertävällä radalla kaverinaan Hr 12 numerolla2217 ,tilaisuus oli ikimuistoinen! | ||||
|
|
30.08. 01:41 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuva siinä erottaa Mytäjärven ja kolmioraiteen sekä ylempänä Loviisan kapearaiteisen rataa kaartamassa Vesijärven suuntaan. | ||||
|
|
30.08. 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä, erityisen mielenkiintoinen kuva on Saksan keisarillisten ilmavoimien lentäjien ottama. Kuvaushetkellä lentokorkeus on ollut 1500 metriä. Nuoli kuvassa osoittaa pohjois-etelä-suunnat. Rautatieasema on merkitty X:llä.Vesijärven rata erottuu viivasuoruudessaan selvänä. "Järvi"-sanasta kello neljän suunnassa näkyvä soikeahko ja tasainen alue on juuri se Fellmanin kartanon pelto! Pelto, joka muistetaan suomalaisten kansallisessa muistissa sisällissodan päätepisteenä ja kärsimysten muistomerkkinä. Nyt sama Fellmanin pelto on kutakuinkin kolmion muotoisena puistona, rajattuna kolmella kadulla, joilla on presidenttien nimet. Punaisten pakolaisten toistakymmentä kilometriä pitkä kolonna, oli tulossa Lahteen. Siinä oli kymmeniä tuhansia ihmisiä, ja punakaarti suojana taistelukosketusten varalta. Syrjäntaan taistelussa punaiset kohtasivat saksalaisia (von Brandensteinin joukkoja) ja ensimmäistä kertaa saksalaiset joutuivat kuin joutuivatkin perääntymään punaisten takia! Punaisten joukossa erityisesti Valkeakosken nuoret tehtaantytöt olivat tilaisuudessa kunnostautua - ja sen he tekivätkin! Punaisten tilanne heikkeni pahasti, kun saksalaiset saivat vahvistuksia valkoisista suojeluskuntalaisista. Sitten Lahden länsipuolella punaisten oli pakko antautua ja luovuttaa aseensa. Venäjälle pyrkimässä olleet pakolaiset ja punakaartilaiset viettivät ensimmäiset vankeusaikansa Fellmanin pellolla. Sieltä heidät marssitettiin Hennalan kasarmialueelle, ja sitten alkoivat joukkoteloitukset. Hennalan vankileirin komendantti oli määrännyt että viitenä ensimmäisenä päivänä sen ainoa vesijohto oli ampumisen uhalla pidettävä suljettuna! |
||||
|
|
30.08. 00:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uudenkylän asematalo on rataosan Riihimäki - Pietari alkuperäistä III luokan tyyppiä, avattu liikenteelle v. 1870. Kyseinen luokitus koskee aseman palvelutason luokitusta, eikä sillä siten ole mitään yhteyttä III luokan odotussalin penkkien puulajin kovuuden kanssa, heko heko! |
||||
|
29.08. 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, näilläkin main sitä nahistelua käytiin. | ||||
|
|
29.08. 23:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei näistä vangeista monikaan elävänä ja ehjänä päässyt kotiinsa normaaleita arjen askareitaan tekemään. Valkoisten suunnaton vihanpito ja kostonhimo täyttivät joukkohautoja urakalla, myös täällä Tammisaaressa. Vasta, kun ulkomailta alkoi kuulua viestejä, että Suomen itsenäisyyden tunnustamisen ehtona oli se, että joukkoteloituksista luovuttaisiin. Itse Lahtari-Kustaa Mannerheimkin yritti toppuutella tätä kiertokirjeellään, mutta viesti ei mennyt perille, ei ainakaan Hans Kalmille Lahdessa. Kevätkylvötkin tyystin tekemättä, maailmanlaajuinen influenssa (espanjantauti) riehumassa täälläkin. Joten ei mikään ihme että viikatemiehellä kiirettä piti! |
||||
/IMG_0295-2.JPG){kind=link}