Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.09. 01:59 | John Lindroth | ||
| Komea kuva Juhanilta ja aihe on ajankohtainen! | ||||
|
24.09. 01:54 | John Lindroth | ||
| Komea HV kuva! | ||||
|
23.09. 22:13 | Heikki Jalonen | ||
| Tätä voi hyvällä syyllä pitää Euroopan merkittävimpänä toimintakuntoisena höyryveturina. Sekä teknisessä mielessä että myös liikenteen historian kannalta. Tämä ei vähimmässäkään määrin kalpene mahtavimpiekaan Henchelien, Gresleyiden tai Chapelonien rinnalla. Veturi on valmistunut 1931 (Fives-Lille, Lille) ja alunperin numeroltaan 241-001 eli sarjansa ensimmäinen, alkuperäinen operaattori oli CFE, ennen SNCF:n muodostamista 1938. Alkuperäinen reititys oli pikajunakäytössä Pariisi-LeHavre/Pariisi-Cherbourg, joilla rataosilla oli merkittäviä korkeuseroja jota vaativat veturilta tehoa ja painoa. Työpaino noin 200 t, kattilapaine 18 bar, vetopyörän halkaisija 1950 ja pituutta 25,96 m p-p. Hiilejä 9 t, vettä 35 m3. Vetopyöräteho yht. 3500 hv. Suurin nopeus 110 km/h. Aikanaan noudatettuja junapainotietoja en tähän löytänyt, ovat aikanaan olleet kuitenkin aikansa raskaimpia pikajunia, varmaan yli 1000 t. Veturin suuri erikoisuus on sen nelisylinterinen yhdyskoneisto (kaksois-kompoundkoneisto) malli DuBousquet-DeGlehn. Kuvassa näkyy ulompana oleva vasen korkeapainesylinteri, joka käyttää 2. vetopyöräkertaa. Sisempänä oleva matalapainesylinteri puolestaan käyttää 1. vetopyöräkertaa. Matalapainesylinterin männänvarren vaippaputken pää näkyy puskinlevyn yläosassa. Oikean puoleinen koneisto on vasemman peilikuva ja vaikuttaa samoihin akseleihin. Järjestely pienensi vetopyöräkertojen kuormitusta, varsinkin jos sitä vertaa nelisylinteriseen yhden akselin kautta vaikuttavaan koneistoon. Sylintereiden (kp-mp) keskinäisiä paisuntasuhteita voidaan säädellä toisistaan erillisinä. Käyttö vaatii kuljettajalta osaamista, mutta pätevän kuljettajan käsissä kulku on nykimätöntä ja höyryä säästävää. Käytössä on myös piiskaventtiili, jolla saadaan tarvittaessa aikaan huomattava irtiottoveto. Veturin aktiiviura Ranskassa päättyi 1965 ja se jäin ensin höyrynantoon ja sitten hylkyjonoon. Sieltä sen pelastivat valveutuneet henkilöt. 241-A-65 valmistui Meiningenistä täyskorjauksesta 1997 yksityisten (sveitsiläisten) omistajien ja sponsorien tuella. Veturi siis ei ole enää SNCF:n omistuksessa, vaikka sen historiaan kuuluvat logot ovatkin näkyvissä. Sen nykyinen omistaja on Dampflok-Depot Full-Reuenthal, Aargau, CH. Nettisivut https://www.241a65.ch/ JuuTuubista löytyy useita ajovideoita kun hakee "241-A-65". Äänimaailma on kerrassaan upea. Kun muistetaan, että melkoinen osa SNCF:n paremmasta kalustosta - siis myös 241:et - kelpasivat sodan aikaan "käyttölainaan" saksalaisille, on hyvinkin luultavaa, että sellaisia on liikkunut myös silloisilla Sudeettimailla ja Böömin ja Määrin Protektoraatin rautateillä. Hyvinkin sopivia kun vuoristoisille radoille olivat... |
||||
|
23.09. 20:47 | Noah Nieminen | ||
| Kyllä tätä ajetaan hiilellä edelleen, puut menisivät nopeasti ja tietysti lähdöissä kyllä näkyi jonkin verran myös savua. Osaava lämmittäjä meillä SVY:llä :) | ||||
|
23.09. 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei tuo Geoab:in takana seisoskeleva postiliite olisikin PFoab 10113? Noihin aikoihin sen numeroinen odotti Riihimäellä kohtaloaan. |
||||
|
23.09. 18:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cm / Em 2179 valmistui vuonna 1952 ja hylättiin vuonna 1985. | ||||
|
|
23.09. 18:47 | Antti Laajalahti | ||
| Mitä lienee polttoaineena, missään kuvassa ei savua juurikaan erotu. | ||||
|
23.09. 17:38 | Alex Chudoba | ||
| Kuvan maisema muuttui olennaisesti vielä 2010-luvulla, kun kuva-alan rakennukset katosivat maisemasta vuosien 2016-2017 aikana. Tarkennettakoon myöskin kuvatekstin viittausta Tampereen suunnan vetoraiteeseen: kuvaushetkellä ja vielä nykyäänkin kuvan takimmainen raide on ollut parinsadan metrin mittainen vetoraide. Vertailukuvan tilanteessa vuonna 1987 se on kuitenkin vielä ollut reilun kilometrin pidempi Santalahteen Näsijärvi Oy:n pahvitehtaalle ulottuva teollisuusraide. | ||||
|
23.09. 17:19 | Rasmus Viirre | ||
| On se vain komea valjakko! | ||||
|
|
23.09. 16:54 | Noah Nieminen | ||
| Kiitän! | ||||
|
23.09. 15:01 | Daniel Nironen | ||
| Noah, samaa voisi sanoa vaikkapa tuosta kuvassa olevasta veturista. Hieno lisä kuvaan, mutta eihän sekään tee ympäristölle hyvää... | ||||
|
23.09. 14:45 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
23.09. 08:18 | Veeti Pietilä | ||
| Kiitos! | ||||
|
23.09. 03:25 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Olisivatko 2755:n ja 2562:n kaksoisvalonheittimet olleet osa jonkinlaista vuoden kestänyttä rajoitettua kokeilua, johon 2710 ei ehtinyt mukaan, koska se valmistui vauriokorjauksesta vasta paljon myöhemmin? 2755:n korjaushan valmistui verrattain aikaisin — jo 07.11.89. Myös 2724 taisi valmistua vauriokorjauksesta (28.06.90) ilman kaksoisvalonheittimiä. Ainakaan en sellaisia erota 11.04.91 kuvatusta kuvasta: https://vaunut.org/kuva/43739 Milloinkas varsinainen kaksoisvalonheittimien asentaminen alkoi? Vuoden 1991 alussako? Lähde 2755:n korjausajalle: https://digihakemisto.net/item/837845910/12478562473/181 |
||||
|
|
22.09. 22:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| No nyt minä hämmästyn - Ranskan SNCF:n 241A Tsekissä! No, mikä ettei. Huisin mahtavaa!!! |
||||
|
22.09. 21:19 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva ja siinä itse Lasse T. "Oberdampfloksfuehrer"Lasse & Co upeasti vie maamme höyryveturiharrastuksen kulttuuria eteenpäin myös maamme ulkopuolelle,koska ulkomaiset harrastajamediat seuraavat myös meidän juna tapahtumia,ja näinolleen suuren Pacific 1009 höyryveturin liikenne ei jää huomaamatta! Jotta voimme jatkossa nauttia tästä mahtavasta sydämiemme rakastavasta harrastuksesta myös tulevaisuudessa!Tämän toteutumiseen tarvitsemme mahtavia tyyppejä esim Lasse ja Make sekä muut Team jäsenet! Teillä on energiaa ,sydäntä sekä intohimoa(Passion)viedä harrastustamme eteenpäin ja kiitokset kaikille teille! Me tulemme aina korkeasti arvostamaan ja diggaamaan teitä! Te kaikki ihan mahtavia tyyppeja me tyäktaan teistä ihan kaikkija! | ||||
|
|
22.09. 21:14 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
22.09. 20:11 | Kimmo Huhta | ||
| Noista Saarijärven tulo-opastimista kuulin eräältä veturinkuljettajalta, että ne olisivat olleet ainakin 80-luvulta asti pimeänä. Syynä kuulemma liikenteen harvuus henkilöliikenteen loppumisen jälkeen. Mistään muualta ei ole tullut tätä vahvistavaa tietoa. Onko jollain havaintoja Srj opastinvalojen palamisesta tai ei palamisesta? | ||||
|
|
22.09. 19:24 | Noah Nieminen | ||
| Värikäs ja miellyttävä kuva. Nuo veneet ovat juuri hyvä lisä kuvaan, mutta ympäristön kannalta tuollaiset käyttämättömiksi (?) jääneet soutuveneet rantojen lähettyvillä ovat ilmeisesti haitallisia. Niistä irtoilee lasikuitua mikä ei tee hyvää päätyessään tuonne veteen, eikä se myöskään maadu. |
||||
|
22.09. 19:18 | Noah Nieminen | ||
| Monilla on ollut sekaannuksia juuri tämän vaunun kanssa Julian havainnoissa, myönnän itsekin tehneen tämän virheen ja huomannut vasta jälkikäteen. Useissa havainnoissa näkyy EFit 23651. | ||||
|
|
22.09. 19:18 | Jussi Mäkinen | ||
| Varsin hieno kuva! | ||||
|
22.09. 19:15 | Noah Nieminen | ||
| Ajos on ollutkin viime kuvien päätähti. Rantamaisema junan kanssa on hyvä valinta, tässä vihreä veturi sopii vielä hyvin kesäiseen maisemaan. | ||||
|
|
22.09. 19:12 | Noah Nieminen | ||
| Kiitos. Harkitsin aluksi, että kuvaisin tämän Nummelan asemalla, mutta päätin kuitenkin, että tuttu Yli-Lankila voisi sopia paremmin. 1982:n kuvasin suunnitellusti sitten Nummenkylässä, mutta näin kaverini lähettämän kuvan siitä Nummelasta ja kaduin heti valintaani... Olisi ollut upeat savut... Nummenkylästä otettu kuva on kyllä omasta mielestäni muuten ihan onnistunut. |
||||
|
22.09. 18:59 | Tuomas Pätäri | ||
| Onpas touhuamisen makua Ajoksessa! | ||||
|
22.09. 17:57 | Tommi Koskinen | ||
| Selvä ja nopeahan tämä oli, vaikka onkin harvemmin kuvattu paikka ja veden tilalla on vielä muutama vuosi sitten ollut metsää. En tiedä paniko kukaan merkille, että koordinaatit oli vihjeenä heitetty Soja-nimisen kylän lähistölle Intiaan. :D Maisemassa on myös mäntyluotomaisuutta, vaikka sähköt toki puuttuvat. | ||||
|
|
22.09. 15:56 | Tuomas Pätäri | ||
| Loistava kuva tonniysistä. On sille oikein sopiva kuvauspaikka. | ||||
|
22.09. 15:17 | Rasmus Viirre | ||
| Onhan siinä eroa, mutta myös useita syitä. Puuston alkuperä, metsän kasvupaikkatyyppi ja hakkuutavat vaikuttavat jo millaista puuta on saatu. (Yhdessä junassa myös todnäk. usean eri metsänomistajan puita.) Tuossa VR:n junassa näkyy pääasiassa kuitukoivua ja vähän mäntyä seassa. On todennäköistä, että kyseiset puut on harvennushakkuussa saatuja, jolloin metsän arvokkaimmat puut jätetään vielä järeytymään, kuten hyväkuntoisimmat männyt ja varttuneimmat kuuset. Koivu kasvaa lähes aina mutkikkaasti, eikä siitä Suomessa useimmin muuhun ole kuin energiaan tai selluun. Luontoarvojen ja -palveluiden kannalta VR:n junan puut voivat olla tässä tapauksessa ”arvokkaammasta” metsästä, missä puuston rakenne on ollut vaihtelevampaa niin lajillisesti, kuin myös rakenteellisesti. Fenniarailin junassa näkyy olevan pääasiassa tasarakenteista ja kapeahkoa mäntykuitua. Tällainen puusto voi hyvinkin olla hakattu paikasta, jossa ei muuta kasva, ja se mikä kasvaa, kasvaa hyvin hitaasti. (Esim. rämeet.) Lopputuloksena siis paljon tasarakenteisemmista puista koostuvat niput. Sitten on vaikuttajina myös vaunujen erot. VR:n Sp/Sps:t ovat pidempiä ja pankkojen välit erit. Fenniarailin Vopeissa pankot ovat lähekkäämmin ja nippuja kaksi/vaunu. Rungot pidemmät. | ||||
|
22.09. 11:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, kotkalainen Onni Vilkas, joka hallitsi PR-toiminnan, oli olympiavuonna 1952 tilannut paitsi uudet Scania-Vabikset olympiakuljetuksiinsa, niin myös henkilökunnalleen virkapuvut, ja tietysti vinttikoirankuvat rintapielessä. Finnasta löytyy joitakin kuvia aiheesta. Nykykonduktöörit ovat minun mielestäni jotenkin siviilimäisiä. Ja heidän moderninmuodikas neonvihreytensä - hampaita alkaa särkeä!!! Pitäisi kai ehdottaa "Oyj:lle", etteivät nämä turhaan seisoskelisi La Rav-intolavaunun vierellä, muuten eivät erotu sen seinästä... Minäpä vielä kehtaan ehdottaa "Oyj:lle", että ostaisivat tukulla jonkin konkan tehneen rintaliivitehtaan jäännösvaraston, erityisesti kokoluokkaa "voi-hyvä-tavaton". Nämä kun värjättäisiin neonvihreiksi ja käytettäisiin parittain kulkevilla konduktööreillä yhteiskäyttötyöhattuna. Leukahihnatkin olisi jo valmiina... |
||||
|
22.09. 10:06 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Olen uskonut luulevani, että ydinpolttoainevaunut purettaisiin jo Vainikkalassa, eivätkä jatkaisi Kotkaan, jolloin tässä menisi jotain muuta. Varmaa tietoa ei minulta kuitenkaan tästä löydy. | ||||
|
|
22.09. 07:27 | Noah Nieminen | ||
| Reijo: En nyt sentään, itse olen ottanut kuvan! :D Lassehan se siinä. Jos höyryveturia kuljettamaan haluaisin niin tarvisi ensiksi enemmän ikää... | ||||
|
21.09. 23:40 | Elmo Kyytinen | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
|
21.09. 23:02 | Mikko Ketolainen | ||
| Tämän kyseisen junan puutavaralastin tasaisuus viereisen raiteen puutavaravaunujen lastiin verrattuna https://vaunut.org/kuva/183111?liikp1=1491 | ||||
|
|
21.09. 22:54 | Rasmus Viirre | ||
| Eilen muuten näkyi junassa T 58192 KEM-VKA kuparikuorman lisäksi myös muutama näitä selluvaunuja. Enpä ollut moista ennen viimeisten kahdeksan vuoden aikana nähnyt. Ja kuparin jälkeen vielä kolme argon kaasuvaunua. Niitä on nyt jo useaan otteeseen ollut kyseisessä junassa perän pitäjinä. | ||||
|
|
21.09. 21:42 | Leevi Heino | ||
| 5010:ssa on jatkanut usein Tampereelle, sieltä ehkäpä Kouvolaan esim. 33023:ssa. | ||||
|
|
21.09. 21:37 | Toni Lassila | ||
| Ajos ihan selkeästi. 21.9. kulkeneessa T 55112:ssa Kemistä Ouluun oli ollut nyt näitä selluvaunuja, mihinköhän menevät? Ja mitä Kevitsan rikasteisiin tulee, niin edellämainittujen päivien lisäksi myös lauantaina viedään T 5113:ssa saapuneet vaunut kuormattavaksi ja sunnuntaina taas tuodaan kuormattuina ratapihalle lähteäkseen T 5192:ssa kohti etelää. | ||||
|
|
21.09. 21:34 | Tuomas Pätäri | ||
| Kemin satama Eli Ajos, ja myös on Ajos. Onko Ajoksen liikenne hieman vilkkaampaa kuin jokin aika sitten? Raidehistoriaa (Kemi 560) kun katsoo niin viime aikoina näyttäisi olleen joka viikonpäivä jotain ajoa, kun oli jotenkin ajatellut että Kevitsan kuljetukset olisi enää ainoa säännöllinen tuolla. Nehän taitavat selittää vain tiistain ja torstain käynnit, joten paljon olisi sitten muutakin. Osahan saattaa suuntautua Veitsiluotoon kun on vielä toiminnassa. Juuri eilen kirjoittelin kuvatekstejä omiin kesän Ajoksen kuviin, ja voisin viilata vähän "kuihtuneen liikenteen" muotoiluja kun liikennettä kerran näyttää olevan :) | ||||
|
|
21.09. 21:29 | Noah Nieminen | ||
| Lieksasta tämä ei kyllä ole. Kannatan Kemin satamaa. | ||||
|
|
21.09. 21:25 | Into Tilander | ||
| Olisiko Reijo tuo kuitenkin L.Tauriainen? Ainakin on samanlaiset silmälasit. | ||||
|
|
21.09. 21:00 | Leevi Heino | ||
| https://maps.app.goo.gl/G4NVCFca7eRvvcH26?g_st=ic elikkä siis Kemin satama. | ||||
|
|
21.09. 20:55 | Jyrki Talvi | ||
| Lieksa. | ||||
|
21.09. 20:48 | Leevi Halonen | ||
| Hieno homma että matkustajia riittää! | ||||
|
|
21.09. 20:45 | Jaakko Pehkonen | ||
| Lieksassa? | ||||
|
21.09. 20:37 | Tuomas Pätäri | ||
| Upea väripaletti kaiken kaikkiaan aina maasta taivaaseen. Punainen kalusto olisi ehkä maksimoinut värikylvyn, mutta sellaista kalustoa on nykyään vähemmän tarjolla. (Ja onhan tässäkin punaisia yksityiskohtia asiakkaan takista alkaen!) Nätti sää sattunut niin ajelua kuin sen kuvaamista ajatellen. | ||||
|
|
21.09. 20:30 | Petri Nummijoki | ||
| Isäni kertoman mukaan Länsilinjojen Vaasan vuoroilla kuljettajat alkoivat käyttää kauluspaitaa ja kravattia työasuna 1950-luvun puolivälissä, kun linjalle saatiin uusia Ajokki-korisia Scania-Vabis B71-alustalla olevia autoja (mm. numerot 35 ja 36). Sitä ennen Vaasan linjan busseja oli ajettu tyypillisesti haalarit päällä, koska matkan aikana tehdyt huoltotoimenpiteet olivat tavallisia. Voisin kuvitella, että rautateilläkin Dm4-vuoroon tai Lättähattuihin päässeistä kuljettajista osa on voinut 1950-luvulla huomioida tilanteen vastaavalla tavalla pukeutumisessakin. Ehkä se ei ole ollut niin yliampuvaa, miltä asia voi nykyään vaikuttaa vaan siihen on liittynyt jonkinlaista pula-ajan päättymisen juhlintaakin 15 vuoden yön kiristämisen jälkeen. |
||||
|
21.09. 18:55 | Erno Pintinen | ||
| Kiitos tiedosta, Noah | ||||
|
|
21.09. 18:49 | Noah Nieminen | ||
| Vop | ||||
|
|
21.09. 18:29 | Erno Pintinen | ||
| Mikä on tämän vaunun tyyppi? Saisi lisättyä tunnisteisiin. | ||||
|
|
21.09. 18:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Arvelin vain kommentissani konnariksi, koska taustapeili on käännetty sisään ja ollaan niin siisteissä kamppeissa kravatti kaulassa. Tosipuheessa: perätulppa ei ole näköjään paikallaan, joten saattaa tämä etupääkin olla. Ja kyllä veturinkuljettajakin saattoi pitää kravattia, ainakin vähän siistimmissä vehkeissä. Varmana perimätietona kerrottiin eräänkin veturinlämmittäjän ilmestyneen höyryveturin lämmityksen ammattinäytteeseen valkoisessa kauluspaidassa ja kravatissa; ko. henkilöstä ei tullut veturinkuljettajaa vaan aika ylimielisen maineessa ollut insinööri. Edelleen: 1950-luvulla väitetään eräänkin Dm 4 -vuoroon päässeen veturinkuljettajan kirjoittaneen postiluukkuunsa titteliksi "Kiitojunankuljettaja". Onhan näitä juttuja, tiedä sitten mitkä ovat ihan tosia ja mitä vähän väritettyjä, kuin Päätalon kertomat konsanaan. Ja ihan uskottava selitys tilanteeseen saattaisi olla että "Sieltä tulee sitten Torniosta VR:n kuvaaja mukaan, joten Nieminenkin muistaa laittaa sitten kravattia ja puhdasta paitaa päälleen." |
||||
|
21.09. 18:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Otettiin hyväksyttävän kuntoinen Dm 7, esimerkeissä Ttv 11, joka oli Tpe käytössä, riisuttiin siitä sisältä melkein kaikki matkustajiin liittyvä, mutta jätettiin yksi penkkirivi taukotilakäyttöön ja vessa jätettiin käyttöön, ainakin Ttv 18:ssa oli jonkinlainen biovessa: ei kemssa eikä suora putki radalle, joka oli Lätän perusvarustus. Tyhjään sisätilaan asennettiin varastohyllyjä ja työpöytiä. Taukotilaan saatiin 220 V kahvinkeitin, mikrouuni ja mitä mihinkin. Ei-moottoripäähän asennettiin yksisylinterisen Lister-dieselin käyttämä 220 V / 380 V aggregaatti, jolla saatiin himmeän 24 voltin sähköjen sijaan kunnon valaistussähköä työvalojen loisteputkiin. Vaunuun lisättiin puhelinjohto valvontaa varten: jos lataus/lohkolämmityksen sähkönsyöttö katkesi, siitä meni puhelinjohtoa myöden hälytys esim. paikalliseen sähköratavalvomoon, nyk. käyttökeskus. Näin voitiin Ttv pitää esim. tallissa viikkokausia lähtövalmiina. Kattorakennetta avattiin pätkän matkaa ja sieltä tehtiin tuhdit tukijalat sisätilan läpi korin alimpiin rakenteisiin, ehkä telien kiinnityksen lähelle ja sinne kattoluukku ja portaat. Katolle tehtiin sähköhydraulisesti nostettava ja käännettävä työtaso eli lava; mielestäni lavaa voitiin kääntää niin paljon, että kaksiraiteisella radalla viereisellä raiteella seisovasta Ttv:stä voitiin korjata ja huoltaa sen toisen raiteen ajolankarakennelmia. Katolla oli myös virroitin, jolla saattoi tarkistaa asennetun ajojohtimen aseman ts. sivu- ja pystysuuntaisen säädön oikeellisuuden. Suurimmaksi sallituksi nopeudeksi eli sn tuli Lätän 95 km/h sijaan 90 km/h, mutta muistelen, että joissain Ttv:issä olisi ollut matalampi sn. Paino lisääntyi Dm 7:n noin 18 tonnista muistaakseni 28 tonniin ja jarruille ei tehty mitään, eli ennestäänkin huonot jarrut heikkenivät. Lätän tekniikkaan sinänsä ei tehty juuri muutoksia. Ainakin yhteen Ttv:hen (Ri käytössä ollut) vaihdettiin Volvon kuusisylinterinen moottori. |
||||
|
21.09. 18:02 | Erno Pintinen | ||
| Jaah. Onnistuin sentään lisäämään kuvan :D | ||||
|
|
21.09. 18:00 | Pekka Kerola | ||
| Kaikki ajolankajärjestelmään liittyvät huolto- ja korjaustyöt hoidettiin aikanaan näillä TTV -tunnisteella varustetuilla yksiköillä. Jokaisella sähköalueella oli tällainen työkone sähköradan edistymisen seurauksena.Myös erottimet, erotusjaksot ja ryhmityseristimet, imumuuntajat ja vaihteenlämmitysmuuntajat voitiin hoitaa katolla olevan työtason avulla. Alhaalla oli vaatimaton taukotila. Yhteys työtasolta kuljettajaan hoidettiin vielä 1980-luvulla merkinantokellolla. Muistaakseni jarrut olivat joskus huolen aiheena. Nämä korvattiin myöhemmin TTE--kalustolla. | ||||