Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	29.03. 20:59	Toni Lassila
		Vaihtotöissä Deevereillä kyllä liikutellaan tuollaisia 24-vaunuisia ja vielä sitä pidempiäkin vaunustoja. Ei se nyt kovin iloisesti kulje, mutta ihan riittävästi siihen nähden kuinka lyhyen matkan niitä tarvii yleensä siirtää. Kemissä joskus käytettiin kahta Deeveriä niiden normaalia pidempien 27-30-vaunuisten runkojen siirtoon ratapihalta sellutehtaalle, kun yhdellä koneella se meno alkoi olla aika tukkoista. Taitaapa siinä olla vieläpä vähän nousua matkalla Kemin ratapihalta Pajusaareen.
	29.03. 20:57	Erkki Nuutio
		Tunnen perusteellisesti jatkosotaa edeltäneet vaiheet. Niiden perusteellinen ja luotettavaksi tunnustettu kuvaus on professori Mauno Jokipiin Jatkosodan synty (Otava, 1987, 748 s.). Mitä tulee Luftwaffen miinahyökkäykseen Itä-Preussista Kronstadtiin 22.6.41 on sekin hyvin tiedossani (Pentti Manninen Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti 4/2010,, 1-3/2011 -). Koneet tankattiin toki Suomessa, mutta vasta hyökkäyksen JÄLKEEN paluumatkaa varten. Suomi toimi kunniallisen moitteettomasti syksyllä 1939. SIKSI se tuli talvisodassa Neuvostoliiton ja tämän liittolaisen Saksan pettämäksi ja yllätetyksi. Etenkin poliitikkomme kävelivät kuutamolla presidentti Kallion johdolla. Välirauhan alkupuoliskolla Neuvostoliitto painosti hillittömästi Suomea. Se itse ajoi maamme hakemaan suojaa Saksalta ja välttämättä tarvitsemaansa viljaa sekä poltto- ja voiteluaineita ja aseita.Muut kauppatiet olivat suljettuja Britannian ja Norjan tyrittyä sotansa. Jos Saksan ja Neuvostoliiton välille syttyisi se aavisteltu sota, tuhoutuisi Suomi jos olisi kummankin vihollinen ja jos taisteluja näiden välillä alettaisiin käydä alueellamme. Tämän tosiasian puitteissa toimi valtio- ja sotilasjohtomme jatkosodan edellä. Hullujen (Stalin ja Hitler) mellastaessa ja muidenkin (kuten Churchill ja Roosevelt) toimiessa häikäilemättömästi ja taitamattomasti, oli Suomenkin valtio- ja sotilasjohdon uskallettava ja osattava toimia. Tässä se onnistui, kuten Jokipiikin tutkimuksessaan kuvaa ja jatkosodan tapahtumat osoittavat. Suomi EI suinkaan ollut ajopuu, vaan koskivene. Se ei ollut syypää koskeen, mutta tätä laskiessaan osasi väistellä eteensä tulleita kareja
	29.03. 20:49	Rasmus Viirre
		Menisi ainakin Dv12:n 1200t junanpaino rikki, noin 1390 tonnia jos joka vaunu olisi tasan 58 tonnin kuormassa. Ja tuo raja koskee loivamäkisiä ratoja. Jyrkän nousun radoilla raja on tietysti vielä pienempi. Puutavaran, ja täten pankkovaunujen painot vaihtelevat myös runsaasti, riippuen onko vaunu lastattu täyteen tukki- vai kuitupuuta, sekä kuinka tuoretta se on (rungon kosteus).
	29.03. 20:23	John Lindroth
		Radan historiassa on myös aikoja sitten sattunut kaatuminen mahdollisesti yhtenä tekijänä ollut kova tuuli! Pääasiassa kuitenkin pärjättiin näiden kanssa pääasiassa ihan hyvin! Saksassa aikanaan Jagsttalbahnilla(750mm) kiellettiin lanterniinikattoisten vaunujen käyttö pelättäessä niiden alttiutta tuulisissa olosuhteissa.
	29.03. 20:18	John Lindroth
		Upea ikimuistettava kohtaaminen ja vastaanotto!
	29.03. 19:43	Petri Sallinen
		Aiheesta on aikaisemmin keskusteltu täällä, jossa myös parempi kuva vaunun tunnuksesta. Aikaisemmissa keskusteluissa on tulkittu, että kyseessä olisi sairasjuna II ja että kymmenen olisi vaunun numero. https://vaunut.org/kuva/136297?t=Sairasjuna
	29.03. 19:36	Erkki Nuutio
		En ole aikaisemmin nähnyt tuollaisia sairaalajunan tunnuksia. Käsittääksen merkinnät eivät olleet jatkosodassa evätkä talvisodassakaan tuollaisia. Onkohan näistä kirjallisia dokumentteja ? Maalipinnan kunnon perusteella on vaunu joutunut vuosikaudet odottamaan tarvetta.
	29.03. 17:53	Otto Tuomainen
		Jos olisin kirjoittanut kuvauspaikaksi liikennepaikan nimen sijaan kaupungin nimen, olisi nimi ollut silti aika monimutkainen. Ollaan siis Brandýs nad Labem-Stará Boleslavin kaupungin https://en.wikipedia.org/wiki/Brand%C3%BDs_nad_Labem-Star%C3%A1_Boleslav alueella :) Ymmärtääkseni kyseistä vanhaa asemarakennusta odottaa purkutuomio.
	29.03. 17:42	Otto Tuomainen
		Nämä kuvan merkit ilmoittavat kuljettajalle ratapihan toisessa päässä olevasta valo- ja äänivaroituslaitoksella varustetustetusta tasoristeyksestä. Kuvaajan selän takana on toinen trapetsinmuotoinen merkki, tässä tapauksessa mustareunainen ja valkopohjainen. Kyseiset merkit kuuluvat oleellisena osana D3-säännösten mukaan liikennöidyille vähäliikenteisille radoille. Kuljettaja ei saa ohittaa merkkiä ilman liikenteenohjaajan lupaa. Tällä radalla liikenteenohjaaja majailee Plaňanyn asemalla.
	29.03. 17:38	Esa J. Rintamäki
		Herra Erkki, olen tosin erottavinani vaunun numeron edessä olevan himmeän kuluneen nollan. Siten vaunun on pakko olla XE litteraltaan. Pyöreän tunnuksen keskellä oleva numero 10 kertoo vaunun kuuluvan sairasjuna nroon 10.
	29.03. 17:35	Teemu Saukkonen
		https://www.youtube.com/watch?v=Q1KTgBkU_H8
	29.03. 17:29	Pasi Seppälä
		Hyviä kuvia jälleen. Uniikki veturi keulilla tekee tästä kuvasta vieläkin hienomman.
	29.03. 17:12	Esa J. Rintamäki
		Herra Erkki, vai ei Suomesta? Diplomaattinen kauttakulkusopimus oli allekirjoitettu Berliinissä 22.9.1940 ja toinen, saksalaisten sotilaiden lomalaisia koskeva sopimus sitten Helsingissä 22.11.1940. Suomalaiset lupasivat 2.6.1941 saksalaisille Helsinki-Malmin, Kemin, Rovaniemen ja Kemijärven lentokentät, saksalaisten pyydettyä näitä. Utin kenttä tyhjennettiin suomalaiskoneista 19.6.1941. Stalinin kanavaa pommittava (Luftwaffen) laivue luvattiin tankata Helsinki-Malmin kentällä. Suomi sitoutui mukaan operaatio Barbarossaan 14.6.1941, kun presidentti Ryti "hyväksyi saksalais-suomalaiset välipuheet". Suomen ilmavoimien lentokoneiden keltaisista itärintamatunnuksesta annettiin määräys 18.6.1941. Saksan sotilaalliseksi pääedustajaksi Suomeen saapui 13.6.1941 kenraali Waldemar Erfurth. Saksalaisia yhteysupseereita Suomen ilmavoimien esikuntaan tuli kaksi kapteenin (Hauptmann) arvoista upseeria. Nyt tarkkana, herra Erkki! Luftwaffen ensimmäiset lentokoneet, jotka laskeutuivat Suomen maaperälle (Rovaniemen kentälle) olivat Saksan armeijan käytettäväksi asetettu tiedustelulento-osasto, 1.(H)/32, 17.6.1941 klo 17:45 Suomen aikaa. "Kette Lappland" sai siirtolentokäskyn !8.6.1941 klo 0:00 Norjan Banakista Rovaniemella ja se lensi ensimmäisen kerran yli rajan 19.6. Luonetjärven kentälle laskeutui 18.6. ensimmäinen kolmesta Dornier Do 215 -koneesta klo 6:00, ja jatkoi matkaansa klo 7:30 pommitusmatkalle Neuvostoliittoon. Aamuyöllä 21.6. saapui saksalaista henkilökuntaa Uttiin ja myöhään illalla sinne laskeutui saksalaisten ensimmäisenä koneena tiedustelu- ja säätiedustelukone Kampfgruppe 806:sta. 19 saksalaiskonetta miinoitti Leningradin ns. Merikanavan 22.6. Nämä koneet oli tankattu Utissa saman päivän aamuyöllä. 22.6.1941 illalla n. 22:30 aikohin KGr 806:n noin 20 konetta pommittivat itä-Preussista käsin Hangon sataman aluetta. Illalla 22.6. laskeutui tusina KGr. 806:n Ju 88 -konetta Malmille ja tarkoitus oli tehdä sieltä käsin pommituslentoja. Niin, että ei Suomesta? Tosin kyseessä olivat "takuumiesten touhut" ja sekin, kuinka Suomi tosiaan oli ollut pahassa pakkoraossa. Olihan Molotov, vieraillessaan Berliinissä edellisessä marraskuussa (1940) vaatinut Hitleriä antamaan Neuvostoliitolle "vapaat kädet Suomen suhteen". Hitler oli kieltänyt. Hitler oli allekirjoittanut hyökkäystä koskevan ohjeen nro 21 ("Tapaus Barbarossa") 18.12.1940. Suunnittelu oli aloitettu jo 31.7.1940 [Englannin-taistelun ("operaatio Seelöwe") ollessa vielä kutakuinkin alkuvaiheessaan!]. Lähde: Hannu Valtonen: Luftwaffen pohjoinen sivusta. Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941 - 1944. (Keski-Suomen ilmailumuseon julkaisuja nro 6, Gummerus Kirjapaino Oy 1997) Että se siitä ajopuusta. Kaikki oli suunniteltua ja "tahallista", olosuhteisiin nähden hyvinkin ymmärrettävää. Todellinen syypää oli siten Talliinin Joop, kenkärajasuutari Vissarionovitshin poika ja kätyrinään pahahenkensä Vjatsheslav Skrjabin, paremmin tunnettu nimellä Molotov. Toinen todellinen syypää oli tietysti Klara-äiteen poika,. postikorttimaalari Adolf Hitler. Nämä kaksi, ilkeän kyynisyyden ruumiillistumia. Toinen siis emä-slobo ja toinen "ikuisesti oikeassa oleva" emäfasisti.
	29.03. 16:24	Rasmus Viirre
		No on siinäkin suoraa. Tällaisista paikoista näkee mielellään kuvia!
	29.03. 16:03	Noah Nieminen
		Kyllä minäkin sanoisin, että on Kursuntieltä, kun Mapsia kattelee. Milloinkohan on vihoviimeinen juna tuollapäin ajettu?
	29.03. 15:42	Hugo Leino
		Toinen oli Ali-Vekkoskella. Varmaankin heillä oli jokin idea miksi ajaa vain yhdellä Hinthaaraan (ja taisivat ajaa myös siitä kauemmas), mutta en tiedä.
Kuvasarja: H-juna in memoriam	29.03. 15:42	Markus Selin
		Sm2-yksiköillä ajetaan edelleen ruuhkavuoroja päivittäin R ja Z-junilla.
	29.03. 15:35	Noah Nieminen
		Juu. Jaksaakohan Dv12 vetää yksinään "kakkosnelosen"? En kyllä usko, että riittäisi vetovoima ylämäessä.
	29.03. 15:33	Hugo Leino
		Kiitti
	29.03. 15:16	Noah Nieminen
		Erittäin asjallinen vastaanotto! :)
Kuvasarja: H-juna in memoriam	29.03. 15:12	Simo Lallukka
		Joku matkustajajuna meni ainakin pari kuukautta sitten SM2 -kalustolla Helsingistä päärataa pitkin. Onkohan tuo vieläkin R-juna.
	29.03. 15:01	Antti Tapani Häkkinen
		Oletettavasti jos radio-ohjaus ei ole käytettävissä, niin vaihtotöihin tarvitaan vähintään kaksihenkinen miehistö, kun työntäessä ei voi samaan aikaan tähystää ja ajaa
	29.03. 14:41	Vertti Kontinen
		Juu vain 12 vaunua. Jyväskylässä katkovat aina yhden rungon, joista toinen osa menee Petäjävedelle ja toinen Vaajakoskelle lastattavaksi. Kumpaankaan ei mahdu kokonainen 24 vaunun runko
	29.03. 14:36	Noah Nieminen
		Yhdelle väsähtäneelle ikädeeverille monta painavaa vaunua? Oliko tää juna 12:n vaunun pituinen? Hieno kuva!
	29.03. 14:34	Noah Nieminen
		Onkohan muuten työlästä tehdä vaihtotöitä Deeverillä, kun niissä ei ole radio-ohjauslaitteita? Ainakin uskoisi niin. Vielä vuonna 2023 esim. Hankobaanalla pyöri monia Deevereitä, joissa ei ollut näitä. 2500- sarjan alkupäästä laitteet puuttuivat vetureista 2510-2518, keskeltä 2532-2538, loppupäästä yksittäisiä, 2542, 2544, 2546, 2548. Mietin vaan, että kuinka helposti esim. Lohjan ja Kirkniemen vaihtotyöt ovat onnistuneet? Tietysti myös muissa paikoissa on tehty näillä paljon muitakin vaihtotöitä. Onko siinä sitten vain joikkarilla naputeltu eestaas?
	29.03. 14:26	Teemu Saukkonen
		Hieno kuva, näitä koneita saisivat maalata vihreiksi lisääkin.
	29.03. 14:26	Noah Nieminen
		Eihän tuossa ole mitään järkeä. Muut operaattorit haluaisivat ostaa kunnossa olevia vetureita, eivät pelkkiä veturin "kuoria". Miten voi muka kilpailua RAUTATEILLÄ lisätä, jos muille operaattoreille myydään pelkkiä kuoria? Kilpailu romurautayritysten kanssa ehkä onnistuu... Mikkelin romu ostaa varmasti mielellään!
	29.03. 14:24	John Lindroth
		Onnistunut kuva Porvoon radalta!
	29.03. 14:19	Noah Nieminen
		Tuossa taitaa lukea "hiililikenteen", ei hiililiikenteen :D Onpa vaikea sana... Hyvä kuva ja hienoa dokumentointia Vr:n liikenteestä näissä junissa.
	29.03. 14:05	Noah Nieminen
		Kyllä se on 2636.
	29.03. 14:04	Mikko Herpman
		Mihin toinen vaunun jäi? Tuliko vikaa?
	29.03. 14:03	Noah Nieminen
		Jestas mitkä käryt! :D
	29.03. 13:45	Noah Nieminen
		Nimenomaan tarkoitin, että junanumeroa ei tarvitse vaihtaa, vaikka veturi ja/tai vaunusto vaihtuisi. Pohdiskelin kirjoittaessani kommenttia eri mahdollisuuksia, joten se saattaa joidenkin korvaan kuulostaa eriltä mitä siinä itseasiassa tarkoitin :) Yleinen tapaus tälle kahteen kertaan saman liikennepaikan kautta kulkevalle junalle oli ennen mm. T 3023, joka ajoi Riihimäki aseman kautta Riihimäki t:lle ja sieltä veturin ympäriajon/vaihdon jälkeen jatkettiin uudestaan aseman kautta kohti Kekomäkeä.
Kuvasarja: Päiväretki Kotkaan 21.3.	29.03. 13:02	Aarni Lilja
		Upeita kuvia Niklas.
	29.03. 12:38	Petri Sallinen
		Ehkä kyseessä ei kuitenkaan ole Ek, vaan ruuhka-Ei — mikäli tämä kuva https://vaunut.org/kuva/179752 on samasta junasta.
	29.03. 12:36	Petri Sallinen
		Kuvassa näkyvä Ei-vaunu näyttäisi olevan ns. ruuhka-Ei (22601-22641) — ei siis Ek, kuten toisaalla arvelin.
	29.03. 12:17	Erkki Nuutio
		Mahdollisesti kyseessä on esillä valmisteilla olleen sairaalajunan veturi. Kuva on otettu yleisen liikkeellepanon aikana (sotilaat), luultavasti siis ennen sotaa. Luultavasti siis noin 18.6.1941. Vanhan mallinen matkustaja- tai konduktöörivaunu on kytketty perään.
	29.03. 12:06	Erkki Nuutio
		Mielenkiintoinen E-sarjan vaunu 1806! On jo odottanut hylkäämistä (maalauksen kunto), mutta napattu sitten sotareissulle. Ennestään tuntematon kiinteä tunnusmerkki seinällä, eli oli jo ehditty luovuttaa VR:ltä tunnusmerkkinsä mukaiseen tehtävään.
	29.03. 12:03	Noah Nieminen
		23.6.2024 kulki T 53682 https://juliadata.fi/timetables?s=53682&d=23.6.2024 Riihimäeltä Karjaan suuntaan, jonka kalusto oli 2 Dv12 + 8 Occ + 24 Sp/Sps. Lieneekö se kahdelle Dv:lle raskasta?
	29.03. 11:55	Erkki Nuutio
		Varmaankin näin.
	29.03. 11:54	Erkki Nuutio
		Eiköhän ole samaa sairaalajunan kuntoonlaittoa tämäkin, eli noin 18.6.1941.
	29.03. 11:53	Teemu Saukkonen
		Sama paikka Dv12:lla: https://vaunut.org/kuva/126354
	29.03. 11:51	Erkki Nuutio
		Eiköhän tämäkin ole saman valmisteilla olevan sairasjunan rautatievirkamiehistä, eli noin 18.6.1941. Liikekannalepano on jo julistettu, joten poliisi on näkyvästi aseistettu.
	29.03. 11:44	Erkki Nuutio
		Kuten jo todettiin, on kyse sairaalajunan vaunuston valmistelusta tehtäväänsä liikekannallepanon alkupäivinä - siis noin 18.6.41. Ilmavaaraa ei vielä ole. Siihen varauduttiin käskyillä viimeistään 22.6.41 Saksan hyökättyä Neuvostolaan muualta, mutta ei Suomesta. Neuvostoliitto aloitti jatkosodan noin 500 koneensa pommituksilla noin 20 Suomen paikkakunnalle 25.6.41 alkaen muutaman päivän ajan. Sitten se joutui siirtämään valtaosan näistä koneistaan etelään Saksaa vastaan. Kuvassa näkyy sairaanhoitajia ja junan apuhenkilöstön muodostavia sotilaita. Valokuvia ehdittiin ottaa ja ilmeet olivat helpottuneen valoisia. Välirauhan painajaismainen osuus oli keväällä väistynyt. Uuden sodan puhkeamisesta (25.6.41) ei vielä tiedetty - eikä vakavasti pelätty Saksan tultua nyt suojaksemme.
	29.03. 11:39	Lenni Voutilainen
		Hieno kuva Hugo!
	29.03. 11:30	Teppo Niemi
		Taitaa kuva olla samasta sairasjunasta luin kuvassa https://vaunut.org/kuva/179717
	29.03. 11:27	Noah Nieminen
		Pasi, eiköhän punaisia Deevereitä ole kuitenkin enemmän kuin vihreitä?
	29.03. 10:52	Visa Lehtimäki
		Hieno kuva Hugo.
	29.03. 10:48	Teemu Saukkonen
		Tuo suoran ajaminen vei yli 15 minuuttia. Välillä ei valojakaan näkynyt.
	29.03. 10:40	Petri Sallinen
		Oikealla näkyvä vaunu on lähes takuuvarma Ek. Jos kyseessä olisi vuonna 1939 valmistunut ns. ruuhka-Ei (22601-22641), ulottuisi vaunussa käytetyn tavanomaista teliä pidemmän A8-telin ensimmäinen akseli eteisen alle. Ek:n ja ruuhka-Ei:n lisäksi pariovellisia lähiliikennevaunuja oli vain Olympia-Ei:stä huomattavasti myöhemmin tehty muunnossarja. Ek:n lisääminen tunniteisiin on siis täysin perusteltu.
	29.03. 10:37	Pasi Seppälä
		Laulusta en tiedä, mutta kyllä mulle vahva Pohjois-Karjalan tunnelma tästä hienosta kuvasta välittyy. Hyvässä mielessä siis. Junan jättäminen kauas toimii hyvin.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset