Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	12.11. 10:03	Kari Haapakangas
		Tuollainen ratahan on monestakin syystä liikennekelvoton: ei opasteita, ei kulunvalvontaa, vaihteet jumissa, tasoristeykset täynnä hiekkaa, siltoja nostettu paikoilta, pölkyt lahonneet, kiinnitykset löystyneet... Mutta ajatusleikkinä, olisiko edes kriisiaikana mahdollista ajaa rataa pitkin edes kevyellä (ei sentään kuvan mukaisella kevyellä) kalustolla vähäisten kunnostustöiden (vesakonraivaus, tasoristeysten harjaus, siltojen paikalleen nosto) jälkeen edes kävelyvauhtia, vai päädyttäisiinkö ratakuorma-autollakin pikaisesti "metsähallituksen" puolelle?
	12.11. 09:48	Pertti Miettinen
		Mitä ovat Simm-t vaunut?
	12.11. 09:41	Pertti Miettinen
		Lokakuun alussa tuo piti purkaa mutta kuun puoliväliin meni. Purkamisen piti kestää pari viikkoa mutta pari päivää siihen vaan meni.
	12.11. 09:19	Jouni Hytönen
		Vielä 1990-luvullakin valo- ja äänivaroituslaitokset olivat onnettomuustilastoissa yliedustettuina eli niissä tapahtui suhteessa enemmän onnettomuuksia kuin mikä oli niiden osuus kaikista tasoristeyksistä. Nyttemmin laitoksia on enää niin vähän, etteivät ne enää erotu ja onnettomuuksien kokonaismäärä vuodessa on myös laskenut. Voidaan sanoa, että vähänkin vilkkaammilla teillä valo- ja äänivaroituslaitos ei vielä ollut riittävä toimenpide onnettomuuksien ehkäisemiseksi.
	12.11. 08:30	Juho Rintala
		harmi vaan että näitä hylätään, toki se on ymmärrettävää jotenkin edes.
	12.11. 08:10	Jimi Lappalainen
		Ei kaikkia vanhoja vetureita voi säilyttää, kun uusiakin on.
	12.11. 08:09	Esa J. Rintamäki
		Silmäpuoli Kaalihäkki. Ihme sinänsä, ettei näiden numerolaattoja ole jo pistetty myyntiin?
	12.11. 08:09	Jimi Lappalainen
		Onpa jännä tuo juna 5482. Tänä vuonna pitänyt olla 53 kulkupäivää, joista 51 on ollut peruttununa. Kahta viimeistä ei tätä kirjoittaessa ole vielä peruttu. Ehkä nekin? Junavuoroa on peruttu etukäteen jo myös tammikuulta 2026. Eikö tuo aikataulu kannattaisi lakkauttaa, kun junaa ei ajeta ollenkaan? https://juliadata.fi/timetables/history?s=5482
	12.11. 08:08	Esa J. Rintamäki
		Paljonkohan muuten mahtaa ollakaan 3214:n arvo verotukseen kuuluvien vuosipoistojen jälkeen? Takuuvarmasti isompi kuin esim. Deeveri 2551:llä.
	12.11. 08:05	Esa J. Rintamäki
		No niin. Nyt rautatiemuseo valitsemaan parasta yksilöä kokoelmiiinsa näistä nipuista...?
	12.11. 08:04	Juho Rintala
		päivittelen Dv12- listat koulun jälkeen, kiitos näistä kuvista.
	12.11. 08:03	Juho Rintala
		Todella paljon näitä on nyt hylätty!! :(
	12.11. 07:48	Esa J. Rintamäki
		Herra Rainer, kysymyksesi on todella hankala. Kukin rataosa on, - sanoisinko, - yksilö. On tietenkin mahdollista yrittää laskea yhden ratakilometrin hinta jonkun "joskus laatiman perustaulukon" mukaan, mutta muuttuvia tekijöitä on valtavasti! Ensiksi tulee ratasuunnan pähkäileminen (vrt. nykyisen pääministeri Jurpon eikun - anteeksi - Orpon haikailema "tunnin juna", silkkaa arvovallalla pelleilyä). Edelleen kuljetustarve, tavara- vaiko henkilöliikennettä pelkästään vaiko molempia. Arvioitu liikennetarve, noudattaako nykyistä, vaiko yrittää ennustaa kehityksen suuntaa (rinnastanpa Martinlaakson radan ja vaikkapa Mäntän - Vilppulan radan?). Maasto-olosuhteet? Esimerkiksi Jämsän oikoradan hinta verrattuna Lahden oikorataan; - edellistä rakennettiin kauan. Mitä maaperän laatuun taas tulee, niin tuntenet, herra Rainer, Rantaradan historiaa siltä osin? Mitä tehdä vesistöjen kanssa? Kiertää vaiko ylittää, pengerryksellä vaiko siltaa pitkin. Parkanon oikoradalla ei isoja "vesiesteitä" ole. Entä vaikutus ympäröivään asutusrakenteeseen? Hmm, amerikkalaistyyliset ilmaradat yhtenä ratkaisumallina? Toisin sanoen asutus- tai väestötiheys? Parkanon radan radanvarsipitäjät versus Haapamäen suunnan radan varren pitäjät ja niiden toimeliaisuuden tasot? Radanvarren teollisuus? Paikalliiset korpirojutehtaat versus Mäntän paperitehdas? Tulevaisuuden näkymät? Rataosan hinnan arvioiminen on vaikeaa siksikin, kun rakennusmenetelmät ovat kehittyneet kovastipaljon. Enää ei värvättäne rautatietyömaan lähialueilta lapiomiesoletettua tai hevosenkuljettajaa lavakärryineen... Parkanon tien keissiin kuuluu sen historiakin myös sillä, että aikoinaan Pohjanmaan radan linjauksen tullessa puheeksi, ensimmäisiä ratalinjausluonnoksia laadittiin Tammerforsista pohjoiseen juuri suoraan kohti Uleåporia - anteeksi Oulua. Mutta, sattuipa eräs Gustaf Adolf - apteekkari hätiin lobbaamaan radan suuntaamista Näsijärven itäpuolitse, kun Gustaf Adolf oli pystyttää päräyttänyt puuhiomonsa ja paperitehtaansa just mieleiseensä paikkaan ja tuotteidensa kuskaaminen markkinoille oli lievästi sanottuna työlästä... Siinä vaihtoehdossa Myllymäen uumoiltiin kehittyvän aikaa myöten suureksi risteysasemakaupungiksi Kouvolan tapaan. Eikä historian kulku aina suostu noudattamaan ihmisen, tuon syntisen kurjan saatanan huolellisiakaan suunnitelmia tai tahtotiloja. Toisin sanoen, herra Rainer, muuttujia on liian paljon "helpon" vastauksen antamiseksi kymysykseesi.
	12.11. 07:32	Jimi Lappalainen
		Onpa kyllä mielenkiintoista nähdä tällä paikalla Dv16 tutun Deeverin sijasta :)
	12.11. 00:49	Rainer Silfverberg
		Jos Parkanon oikorataa alettaisiin rakentaa vasta nyt, niin paljonko se mahtaisi maksaa ?
	12.11. 00:21	John Lindroth
		Stokka valmistui 1930.
	11.11. 23:50	Hannu Peltola
		Kuvassa keskellä aurinkolasit päällä on SUPO:n kenttäoperaattori valvomassa juhlallisuuksia...
	11.11. 23:38	Hannu Peltola
		Spårassa on vielä vähän alitehoinen 1 hv:n orgaaninen kauramoottori...
	11.11. 22:56	Hannu Peltola
		Milloin lyyravirroittimien käyttö päättyi Helsingin Spårissa?
	11.11. 22:43	Hannu Peltola
		Tuo säiliövaunun oikealla puolella oleva polttoainevarasto jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka tein tähän rataan.
	11.11. 22:35	Arto Papunen
		Eikö nyt aloitettu koeajot?
	11.11. 22:00	Jorma Rauhala
		Herttoniemen radalla otettiin käyttöön 26.6.1939 vartioimaton itsetoimiva valo- ja äänivaroituslaitos km 12,03 sekä vartioitu tiepuomilaitos punavaloin ja äänin km 10,45. Linja-auto U-4024 ajoi Herttoniemessä Porvoon maantien tasoristeyksessä 5.3.1941 n. klo 6.30 tavarajunan kanssa yhteen. Tasoristeyksessä oli itsetoimiva valo- ja äänivaroituslaitos. Kotkaan menossa olleen bussin matkustajista kuoli yksi ja kuljettaja sekä viisi muuta matkustajaa loukkaantuivat. Oheinen kuva on Hugo Sundström, 5.3.1941. Paikka on nykyisen Itäväylän tasoristeys.
	11.11. 21:01	Erkki Nuutio
		Rajasalon ja Kurkisen Talvi- ja jatkosodan linja-autot (2007) kertoo tämän Uudenmaan läänin linjurin tyypiksi Sisu SH-7 (H = Hercules) Amerikkalainen 5.24 litran bensakutonen sai varmaan tällin kovakouraiselta (mutta toki oikeassa olleelta) junalta. Ote runsastietoisesta esitteestä: "Sisu SH-7 on saanut tulikasteensa pikaliikenteessä valtamaanteillä, jyrkkänousuisilla ja epätasaisilla mailla,´pohjattomilla`teillä ja lumenaurauksessa. Kokemus on osoittanut, että Sisu SH-7:llä on kaikki ne korkeat laatuominaisuudet, joita nykyaikainen linja-autoliikennöitsijä vaatii vaunultaan. Ja samanaikaisesti tämä malli viehättää matkustajia ulkonaisella muotokauneudellaan ja sisustuksensa aistikkuudella, merkiten siten omistajalleen ainutlaatuista mainosarvoa." Ensimmäinen tilaus Hercules-moottoreista oli kesältä 1935 ja SH-7 tuli tuotantoon vuonna 1936. Siitä tuli suosittu (kesti vertailun Volvoihin). Kori oli tietysti Sisun Fleminginkadulla tekemä (olihan Sisu syntynyt Fleminginkadun vastakkaisten kahden koritehtaan yhdistymisestä). Valmiin auton luultavasti maalasi Aimo Andersson, eli A.Aimo. A.Aimo laulaakin Amarillo-orkesterin säestyksellä foksissa Los Angeles (olympiavuonna 1932) "... ja kuten ennenkin suomalaiset, Sisuhun me pojat luotetaan." (sanat R.R.Ryynänen). Puukaasulaitteet oli poistettu 6.1947 jo 85%:sta linja-autoista. Siten vuonna 1948 ne olivat kadonneet. Kuva lienee siten viimeistään vuodelta 1947.
	11.11. 19:43	Ida Puolakanaho
		Samana päivänä mie täytin 17v.
	11.11. 19:40	Heikki Jalonen
		Kuvan autossa on (tai oli...) puukaasulaitteet. Se haarukoi tapahtuma-aikaa paljon aikaisemmaksi kuin 1950. Onnettomuusauto on loviisalaisen Hj. Holmströmin nro 16 (Sisu SH-4, vuosimalli noin 1935...36) linja-auto. Kuvan autossa on vuoden 1940 rekisterikilpi, jonka jälkeen ns. vuosikilpiä ei sodan ja pulan vuoksi jaeltu ennen kuin taas 1949. Valokuva on merkitty otetuksi vuonna 1941, kuvaaja Hugo Sundström, paikka Herttoniemi (museoviraston kuvamerkinnät).
	11.11. 19:13	Jimi Lappalainen
		Noin vuotta aiemmin: https://vaunut.org/kuva/7895
	11.11. 18:57	Oula Vattulainen
		Kyllä sekin joskus :)
	11.11. 18:34	Jimi Lappalainen
		Onkohan tätä vaunua enää olemassa?
	11.11. 18:19	Rasmus Viirre
		No jjoh!
	11.11. 17:47	Jorma Rauhala
		Alkuperäinen rautatien alikulkusilta 1860-luvun alusta. Vastaavanlainen oli myös Diakonissalaitoksen kohdalla, mutta se luotiin umpeen jo 1910-luvulla suurten raidemuutosten yhteydessä. Eläintarhan seisakkeen kohdalla oli kolmas tällainen alikulku ja se jatkaa yhä edelleen oloaan levennettynä Tivolitien siltana. Alkuperäisten kolmen pienen alikulun lisäksi rakennettiin myöhemmin Linnunlauluun radan ylittävä rautasilta ja Helsinginkadun kaavoituksen yhteydessä sille betonisilta.
	11.11. 17:35	Tapio Keränen
		Maitoasemalla näkyy erikokoisia lämmin- ja jäähdytysvaunuja.
	11.11. 17:31	Jimi Lappalainen
		Lisäksi herra Esan vaunut.orgin käyttäjänumero on tämä: https://vaunut.org/kuva/40989
	11.11. 16:51	Rasmus Viirre
		Totta tosiaan, sattuman herkkua jälleen Niilalta!
	11.11. 16:49	Rasmus Viirre
		Näkymä on kuin Kannuksen Raasakassa ennen kaksoisraidetta! Suuntana pohjoisesta katsottaessa Lestijoelle ja asemalle päin
	11.11. 16:40	Veeti Pietilä
		Miten kauan näiden käyttöönotto kestää?
	11.11. 15:58	Esa J. Rintamäki
		Herra Juho, ajan kuluessa, sinusta tullenee aivan maan perusteellisen iso, (4014 Big Boy!).
	11.11. 15:48	Jouni Hytönen
		Minäkään en ehtinyt nähdä 4109:ää liikenteessä, enkä yhtään lättähattua normaaliliikenteessä sinipäisinä. Tämän 4209:n muistan kerran harhailleen Jyväskylä-Äänekoski-juniin, yleensä lätät pysyivät loppuajat melko kiinteästi kotivarikoidensa liikennealueilla. 4199, 4200 ja 4203 siirretiin noin 1986 Oulusta Pieksämäelle ja 4212 päätyi Joensuun käyttöön. 4204 ja sitä isommat numerot olivat loppuun asti muuten Oulussa.
Kuvasarja: Deevereitä Imatran seudulla	11.11. 15:42	Jouni Hytönen
		Hyvää dokumentointia, ei välttämättä kestä enää kauan, kun Dr19-vetureita tulee myös Kouvolaan, vaikka niitä ei vielä siellä ole. Sitten vielä toki henkilökunnan koulutukset ottavat ehkä oman aikansa.
	11.11. 15:36	Juho Rintala
		minä olen sitten, ööh, en tiedä :D
	11.11. 15:15	Erkki Nuutio
		Tavara-aseman takana on tarjolla koko VR:n Helsingin konepaja. Utu tosin peittää pienempiä arkkitehtoorisia yksityiskohtia.
	11.11. 14:57	Jaakko Tuominen
		Kiitos, pääsin kartalle.
	11.11. 14:46	Jimi Lappalainen
		https://tinyurl.com/mrysar5y
	11.11. 14:44	Jaakko Tuominen
		Onnistuisko joltain pistää karttalinkki tähän kohtaan?
	11.11. 14:20	Jouni Halinen
		Mä oon aina ihmetellyt tuon Anglian takaikkunan funktiota. Nyt asiantila selvisi eli ratkaisu mahdollistaa takapenkille hyvät päätilat ja samalla saadaan peräkontti syvemmäksi ja takaluukku isommaksi.
	11.11. 14:10	Jouni Halinen
		Oikealla haarautuu ns. Hakkilan rata joka tunnetaan myös nimellä Santarata. Wikibediassa on laadukas artikkeli ko. radasta, ja vielä runsain kuvin varustettuna. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tikkurila%E2%80%93Hakkila-rata Viimeinen tieto radan kohtalosta on nyt ”koplauksen” alaisena, eli valtio ja Vantaan kaupunki ovat sopineet asiasta johon liittyy osana Vantaan ratikan rahoituspaketti: ”Syyskuussa 2024 ilmoitettiin, että Tikkurila–Hakkila-rata on päätetty purkaa. MAL- eli maankäytön-, asumisen- ja liikenteen sopimuksen neuvottelutulosten perusteella valtio luovuttaa radan ja sen päässä Hakkilassa olevia maa-alueita Vantaan kaupungille hyvityksenä siitä, että valtio alensi rahoitusosuuttaan Vantaan pikaraitiotiestä 177 miljoonasta eurosta 144 miljoonaan. Rata-alueelta vapautuva maa-alue varataan asuinrakentamiseen. Maa-alueiden arvoksi on laskettu noin 35 miljoonaa. Vantaan kaupunki-tilalautakunta hyväksyi radan lakkauttamisen kokouksessaan 4. kesäkuuta 2025”. Mun entinen duunikaveri Xeroxsilla rakensi vuosikausia lyijytehtaan tiloissa serkkupoikiensa kanssa noin 15 metristä purjevenettä, rakenne oli palsapuu ja kummallakin puolella lasikuitua+hartsia ja siihen sitten sisäänhenkitykseen lyijyä "kaupanpäälle" ja ilman mitään suojaimia. Kari sitten kuoli aika nuorena johonkin syöpään.
	11.11. 13:53	Jouni Hytönen
		Jatkokset hiukan painuneet.
	11.11. 13:17	Rasmus Viirre
		Sakean pilvisestä taivaasta huolimatta tässä on jotenkin hieno meno päällä. Vauhdin tuntua sekä rauta- ja maantiellä!
	11.11. 13:15	Rasmus Viirre
		Kauniisti paistaa aurinko puiden välistä.
	11.11. 10:19	Pertti Miettinen
		Koskas tuosta opastimesta on hävinnyt tuo junanlähetysopastin? Epäilys on, että vuoden 1984 ratapihamuutoksen yhteydessä?
	11.11. 08:55	Juho Rintala
		palikkaexpress ;)
	11.11. 08:54	Juho Rintala
		vaikea uskoa että Dr19 savuttaa :)

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset