Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	11.10. 13:03	Erkki Nuutio
		Ehdottomasti kannatan maksukortin (pankkikortin ja paikallisen matkakortin käyttöä). Saamarin äpit ja tihruruudun kautta toimiminen painukoon helvettiin. Se onkin oikea paikka niille. Peruste : näön heikentyminen, sorminäppäryyden heikkeneminen ja kertakaikkinen tarpeeksi saaminen jo kolmekymmenvuotiseen pelleilyyn monesti ala-arvoisten älykännykkäliittymien kanssa: Pelleilyn kulminaatio oli Nokia N8 -"älykännykkä" - kelvottomin eläissäni ostamani tuote - kännykkä jossa oli erinomainen kamera, mutta puhelin oli susi. Kaiken lisäksi oli kallis. Olen valmis osarahoittamaan Ollilalle hautakiven tekstillä: Tämä tyyppi tuhosi Nokian - siinä sivussa saattoi Suomen talouden syöksykierteeseen, joka ei ole oiennut. Ikärasisteille (itse vielä puolinulikoita) kerron tuoreesta kännyköintisopimukseni uusimisesta: Tarjoushinta oli noussut. Kysyin miksi. Pakettiin oli lisätty tabletti (koska myyjät tietävät että useimmat eivät pärjaa pelkällä tihruruudulle). Kerroin hoitavani sellaiset tehtävät mikrolla (joka kylläkin on ala-arvoisen kelvoton Lenovo+W11), enkä huoli tablettia. Täällä on eri kommenteissa kerrottu tapoja, joilla palvelujen tuottavat voisivat hoitaa ongelmakohdat sujuvasti ja saada myös tuottoihinsa merkittäviä lisäyksiä. Samoin asiakastyytyväisyys (onko ihan outo sana) parantuisi. Esteenä on vain oma ylimielisyys ja osaamattomuus hakea järkeviä ratkaisuja. Samalla voisi irtisanoa appiväen ja palkata tilalle tarpeellisia osaajia.
	11.10. 12:37	Ari-Pekka Lanne
		On kivaa, kun kuvatekstissä käytetään värikästä sanastoa. Heh, »muinaisdeeveri». Näin lehtikeleillä ei uskalla ottaa junaan enempää vaunuja. Muuten on heti jumissa jossain ylämäessä.
	11.10. 11:40	Petri Sallinen
		VR:llä oli parhaimmillaan noin 130 lippuautomaattia noin 70 asemalla. Näin kerrotaan VR:n sivuilla. Ei siis mitenkään hirveästi. Ei voida olettaa, että tällaisella peitolla minkä tahansa tuppukylän asemalta olisi koskaan voinut ostaa lippua automaatista. R-kioskien kattavuus on parempi, vaikka niidenkin määrä on laskenut huomattavasti parhaimmista vuosista. Lasku 600:sta kioskista noin 200:aan on ollut huima. HSL-alueella satunnaisen matkan voi maksaa lähimaksuna pankkikortilla kaikissa HSL-alueen kulkuvälineissä. Ei tarvita älypuhelinta, matkakorttia, myyntipisteitä tai lippuautomaatteja. Riittää, että pankkikorttia vilauttaa kulkupelin lukulaitteelle. Ei siis ihme, että HSL on päättänyt poistaa lippuautomaatit. Suomen Pankin mukaan 99 prosenttia suomalaisista omistaa pankkikortin — useimmilla niitä on vahintään kaksi. En tiedä, mikä on tilanne muiden kaupunkin liikennelaitosten alueilla. Kuukausi sitten vierailin Englannissa High Wycombe -nimisessä tuppukylässä. Kaupungin busseissa oli lukulaitteet, joille vilautettiin pankkikorttia, kun nousit bussiin ja toisen kerran, kun poistuit bussista. Jos matkaasi aloittaessa et tiennyt, mille vyödykkeelle matkustat, niin tällä tavalla matkan hinta varmistuu vasta siinä vaiheessa, kun poistut bussista. Samaa ideaa käyttää Lontoon liikennelaitoksen Öyster Card, jolle ladataan rahaa. Matkan hinta määräytyy vasta silloin, kun poistut esim. metroasemalta ja vilautat toisen kerran korttia, joloin järjestelmä imaisee matkan hinnan Öyster Cardilta. Matkustamisen hankaluudet ovat osin itse aiheutettuja ja osin keinotekoisia. Senioreille on tarjolla Doro-älypuhelimia noin 200 eurolla. Mikä on syynä siihen, että ei ole älypuhelinta, mutta on kotitietokone? Onko syy taloudellinen vai periaatteellinen — en ehkä halua opetella käyttämään älypuhelinta? Itse en käytä VR:n äppiä enkä ole sitä älypuhelimeeni asentanut, vaikka matkustan paljon junalla. Ostan junalipun VR.fi-sivulta joko tietokoneella tai puhelimella ja maksan sen pankkikortilla. Yleensä printtaan tällä tavalla saamani PDF-lipun paperille. Ostan kaukoliikenteen liput etukäteen: sekä menon että paluun. PDF-lippu on puhelimessa ja tietokoneella (ja usein myös printattuna). VR:n lipunmyyntijärjestelmä on hyvä: päätän itse paikkani ja sen tuleeko joku istumaan viereeni vai ei. Aika usein minulla on läppäri on mukana, vaikka älypuhelimella voisin tehdä samat asiat. Nykyaikainen läppäri on kevyt, mutta ergonomisempi. Läppäri (ja älypuhelin) repussa mahdollistavat sen, että lipun voi ostaa missä tahansa ja milloin tahansa, jos reissuun tulee muutos. En kaipaa aikoja, jolloin matkustettiin erikseen rautatieasemalle ostamaan lippuja jotain tulevaa matkaa varten. Muutos aikaisempaan verrrattuna on selvästi parempi.
	11.10. 11:21	Jimi Lappalainen
		Erittäin asiallinen kuva, kun veturit on päästetty näin lähelle. Tykkään!
	11.10. 11:13	Teemu Saukkonen
		Ihanko tuoreeltaan tämä tapahtui? Eipä uskoisi nyky-USA:ssa. FB tarjoaa sisältöä, jossa ei nykymeno kuulosta hyvältä: Pidemmät junat ja vuorot, porukkaa vastaavasti pihalle. Turvallisuusöyhötys mennyt yli, ja silti sattuu ja tapahtuu, välillä pahastikin. Syy kuskin joka saa penalttia, vaikka yritti parhaansa.
	11.10. 11:01	Jukka Ahtiainen
		Samat sanat!!
	11.10. 10:50	Erkki Nuutio
		PACCAR osti kanadalaisen Hayes HDX:n vuonna 1975 lopettaakseen sen. Oheinen video sanoo, että osa oli 6x6:sia, mutta video näyttää pelkästään telivetoisia (siis 6x4:sia) : https://www.youtube.com/watch?v=0YlGuBgHG3Q . Ajomukavuus ei varmaan ollut häävi (teliveto ja kova jousitus korkealla olleen painopisteen ja kehnojen metsäteiden pakottamana). Taitaa olla SISU ainoa, joka voisi toimittaa toimivia 6x6 ja 8x8 -malleja - tosin pitkällä toimitusajalla.
	11.10. 10:49	Teemu Saukkonen
		Aika helppo paikka tämä arvata.
	11.10. 10:11	Pasi Seppälä
		Hieno on valaistus taivaalla. Komea kuva!
	11.10. 10:09	Pasi Seppälä
		Kakkosveturin edustavuus ei ole enää parhaasta päästä. Kuva on kuitenkin erinomaisen komea.
	11.10. 09:04	Jari Välimaa
		sen takia ehdotinkin että Junakalusto Oy muuttuisi kunnalliseksi junakalusto yhtiöksi johon mikä tahansa kunta voisi liittyä jäseniksi. Yhtiö toimisi kuten nykyäänkin eli hoitaisi hankinnat, digirata muutoksen sekä huollon.
	11.10. 06:25	Markus Selin
		Oman kaluston hankkiminen Tampereen lähiliikenteeseen olisi aivan kestämätöntä, kun on kyse kaikkine suunnitelluin laajennuksineen n. viidestä yksiköstä. Helsingissäkään ei hankittu omaa kalustoa vasta kun hankinnan laajuus oli 32 yksikköä ja sekin vastasi 48:aa Tampereella käytettävää yksikköä. Ja silloinkin oli kyse vain osan liikenteen hoidosta eli varakalusto oli yhteinen valtakunnallisen liikenteen kanssa.
	11.10. 00:38	Hannu Peltola
		Tämä on myös upea!
	11.10. 00:38	Hannu Peltola
		Kiva syksyinen kuva!
	10.10. 23:37	Leevi Heino
		Apuveturi taitaa olla 2652.
	10.10. 22:39	Mikko Nyman
		En tiedä, miten monimutkaista olisi tuoda VR:n lipputuotteet myyntiin kaikkiin K- ja S-ryhmän kauppoihin (ja siinä sivussa myös ABC-”huoltoasemille”), mutta jos tämän voisi toteuttaa jollain tolkullisella tavalla kustannustehokkaasti, VR:n lipunmyyntipaikkojen peittoalueen saisi kasvamaan huomattavasti. Sitten toinen juttu: joskus myös yksinkertaiset keksinnöt ovat yllättävän käyttökelpoisia. Niinpä mietin, että onkohan kenelläkään käynyt mielessä tekstiviestilippujen kaivaminen haudasta? Käytännössä jokaisella on sms:ien vastaanottoon kykenevä puhelin, ja mikä parasta, tekstiviestiliput eivät vaadi edes paljon parjattujen mobiilisovellusten asentamista. Tämä ratkaisisi ainakin sen, miten älypuheliton ihminen pystyisi hankkimaan junalipun, kun sen voisi maksaa suoraan palveluhinnoiteltuna tekstiviestinä. Vaikka kaikkia erityisryhmiä ei voi millään poppakonstilla palvella täydellisesti, mahdollisuuksia lipunmyyntikanavien kehittämiseksi on kuitenkin olemassa.
	10.10. 22:19	Tero Korkeakoski
		Tehdäänkö Joutsenossa edes hierrettä enää? Eikös sellutehdaskin ole seis. Veikkaan että jos hierrettä tulee se tulee rekalla Kaskisista.
	10.10. 22:08	Hannu Peltola
		Tämä kuva on siitä aito todiste!
	10.10. 21:46	Hannu Peltola
		Wau, tuo on ollut hieno kokemus! Laita Jari lisää Bostonin kuvia jakoon!
	10.10. 20:55	Joonas Viita
		Yhdysvalloissa ja Kanadassa metsäyhtiöiden omistamilla yksityisteillä ymmärtääkseni ei pahemmin sidota kuormia, ja ajellaan myös normaalia liikennettä isommilla kuormilla.
	10.10. 20:50	Antti Tapani Häkkinen
		Vähän epäilen. Ei taida kulkea tällä hetkellä mitään sellaista sekatavarajunaa Äänekoskelle, jossa ne luontevasti kulkisivat, eikä ole sellaisia Kouvola-Tampere -sekatavarajunissakaan näkynyt. Enkä kyllä keksi, että missä junissa nuo Pieksämäenkään kautta kulkisivat.
	10.10. 20:48	Eero Karttunen
		Petrille huomauttaisin, että kaikki eivät ole sitä sukupolvea, joka on "syntynyt kännykkä kädessä". Minullakaan ei ole älypuhelinta eikä siten VR-sovellusta. Pystyn kyllä ostamaan kotoa läppärini ja printterini välityksellä VR-lipun paperisena, mutta en ollessani vieraalla paikkakunnalla, ellei paikkakunnalla aseman lähettyvillä ole avoinna olevaa R-kioskia. Minulle ole toistaiseksi selvinnyt miten pystyn saamaan käteeni paperisen VR-lipun vieraalla paikkakunnalla puhelimitse VR:n asiointipalvelusta, siis tarkoitan paperista lippua, kun ei ole älypuhelinta. Ei R-kioskia ole läheskään kaikkien isojenkaan VR-pysähdyspaikkojen läheisyydessä (esim. Hyvinkäällä) ja jos olisikin, niin sen aukioloaika on usein rajoitettu vaikka junia menisi läpi vuorokauden. Sama koskee nyt sitten kohta myös HSL:n automaatteja, vaikka niitäkin tarvittaisiin. Silloin kun vielä asuin Rekolassa, joka on edelleen suuren Peijaksen sairaalan "rautatieasema", jouduin usein opastamaan asemalla hämmentyneitä sairaalassa kävijöitä junien lippuasioissa. Totesin että joukossa oli paljon sellaisia juniin haluavia, joilla ei ollut älypuhelinta mutta ei myöskään edes pankkikorttia (mm. ulkomaalaistaustaisia ja lapsia). He eivät voineet ostaa edes rahalla HSL-lippua, koska HSL automaatti antoi ostaa lippuja vain korilla. Ja jos matkustaja oli menossa VR-paikallisliikennealueelle esim Hyvinkäälle, matkalle vaadittiin VR-paikallislippu. Eihän sellaista saanut edes kortilla HSL-automaatista. Lähimmät R-kioskit olivat Koivukylässä ja Korsossa. Oli myös ulkomaalaisia, joilla oli älypuhelin mutta ei siinä HSL- tai VR-sovelluksia. Tuntuu siltä että niin VR kuin HSL tuntuvat lähtevän siitä, että älypuhelimen ja siinä VR-ja HSL sovelluksen omistaminen (sekä osaaminen myös niitä käyttää) on nykyisin yleinen edellytys julkiseen junaan pääsemisen. Mainittakoon että siihen aikaan kun asuin Rekolassa, Rekolan asemalaiturilla oli makeis- ja limuautomaatti. Siitä kyllä pystyi ostamaan makeisia käteisellä rahalla, kortilla ja muilla teknillisillä välineillä. Mutta siis matkalippujen saannissa junamatkaa varten oli kertomiani suuria hankaluuksia.
	10.10. 20:48	Antti Tapani Häkkinen
		Muuntajankuormausraide.
	10.10. 20:40	Veikko Hattunen
		Onko tuolla mikä kiskonpätkä takana?
	10.10. 20:05	Jimi Lappalainen
		Sama makasiini vuonna 2022: https://vaunut.org/kuva/157926 Eli peruskorjattu, ja ennallistettu mm. laajennusosa purkamalla. Mielenkiintoinen tapaus!
	10.10. 19:57	Jimi Lappalainen
		Kuva 1970-luvun alusta: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.177063488615200
	10.10. 19:39	Hannu Peltola
		Mukava alkukesän kuva!
	10.10. 19:36	Erkki Nuutio
		Edellisessä kuvassa viitatussa sivustossa tämän vaunumallin käyttövuosiksi mainittiin 1910-1944. Kuva on matkailijoiden säätyläisvaatetukseen viitaten vuosien 1911-1914 ajoilta.
	10.10. 19:31	Petri Sallinen
		HSL on myös asteittain poistamassa lippuautomaatteja. https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uutinen/2025/11/lipunmyynti-lakkaa-osassa-jaljella-olevia-lippuautomaatteja
	10.10. 19:15	Erkki Nuutio
		Tämän perusteellisen sivuston https://pompeiiinpictures.com/pompeiiinpictures/Vesuvius/Vesuvius%20p2.htm perusteella vaunu ja kuva olisi väliltä 1904-1906. 1904 on tämän vaunuversion valmistumisvuosi ja vuonna 1906 tapahtui raju purkaus, joka tuhosi vaunun ja funikulaarin silloisen toteutuksen.
	10.10. 19:00	Hannu Peltola
		Totta, aika hurjaa ja riskialtista!
	10.10. 18:40	Reijo Salminen
		Eipä ole pöllejä liiemmin keretty sitomaankaan!
	10.10. 18:35	Hannu Peltola
		Upea kesäinen kuva!
Kuvasarja: Englewood Railway - Erittäin mielenkiintoinen tukkirata Vancouver Islandilla Kanadassa	10.10. 18:27	Hannu Peltola
		Kiitoksia Antti! Tämä on mielenkiintoinen rautatie ja olisi todella upeaa, jos se voisi joskus palata toimintaan. Ei nykyinenkään yksittäisten tukkirekkojen jyrnyttäminen 90 kilometrin ratalinjalla ole kovinkaan tehokasta ja voisi kuvitella rautatien olevan hyvinkin kilpailukykyinen.
Kuvasarja: Englewood Railway - Erittäin mielenkiintoinen tukkirata Vancouver Islandilla Kanadassa	10.10. 18:15	Antti Tapani Häkkinen
		Mielenkiintoinen kuvasarja! Mielestäni päätös lopettaa Englewood Railway oli suorastaan rikollinen. Koska ratapohja, sillat ja kuljetusvirrat ovat edelleen jotakuinkin olemassa, elättelen itse vielä toivoja, että tämänkin rautatien paluu nähtäisiin vielä jonakin päivänä, mutta valitettavasti Pohjois-Amerikan puuteollisuus tuntuu siirtyneen pitkälti pois rautateiden käytöstä. Kutenkaan rautatie ei ole puun kuljetukseen mitenkään huono väline, siitähän meillä Suomessakin on kokemusta, Suomen rautatiethän kun ovat melkeinpä kuin yksi suuri "logging railway".
	10.10. 18:13	Hannu Peltola
		Kiitoksia John! Lataan huomenna loput kuvasarjan kuvat.
	10.10. 18:03	Hannu Peltola
		Totta puhut, päivitin kuvatekstin...
	10.10. 17:56	John Lindroth
		Mielenkiintoinen kuvasarja!
	10.10. 17:46	Teppo Niemi
		... tai https://vaunut.org/kuva/30084
	10.10. 17:36	Jaakko Tuominen
		Nosturi on kylläkin siltanosturi ei pukki.
	10.10. 16:36	Teemu Saukkonen
		Poistuuko myös stadista automaatit? Juuri kun sellaisesta lipun ostin lähijunaan.
	10.10. 16:00	Antti Ojala
		En minäkään osta paperilippuja, mutta kyse ei ollutkaan siitä, vaan asiakaslähtöisyydestä. Jos asiakkaalla ei ole jostain syystä pankkikorttia eikä R-kioskia ole paikkakunnalla, lipun hankinta voi olla ylivoimainen tehtävä. Jonkin laitteen käytöstä poistaminen sillä perusteella ettei siihen saa varaosia, on lopultakin löysä selitys. Miten voi olla, että hankintaprojektista toiseen hommataan sellaista kampetta, jonka elinkaari on kännykän luokkaa. Eikö tästä ole opittu 160 vuoden aikana tosiaan mitään? Kun lippuautomaatteja tmv. hankitaan, kilpailutuskriteereihin täytyy uskaltaa kirjoittaa, että varaosia on oltava saatavilla periaatteessa "ikuisesti" ja että huoltoa on voitava saada valmistajasta riippumatta. Tämä on se konsti, joka pakottaa laitevalmistajat valitsemaan sellaiset ratkaisut ja komponentit, että tuotteita pystyy korjaamaan loputtomiin.
	10.10. 15:59	Uwe Geuder
		Jaaha, se on minulta mennyt ohi, että Klüssendorf on mennyt konkurssiin. Suurena yllätyksenä se ei ainakaan tule. Nimi on tuttu ainakin Saksan postin automaattipostimerkeistä https://www.postautomation.de/freimachung/kluessendorf-631/
	10.10. 15:25	Antti Ojala
		Kiitos Juhani että lisäsit kuvauspaikan vaunun tarkkuudella, nyt voimme käydä lisäämässä Kunniallisen Junamatkustajan mielipidekirjoitukseen omat nimikirjaimemme.
	10.10. 14:35	Erkki Nuutio
		Muisto merkittävästä tapahtumasta, joka näemmä onnistui tapahtumaan ilman venäläisten (=sotilaallista) osanottoa! Onko tarkka sijainti Savonlinnan tienoilla selvitettävissä? I maailmansota alkoi noin 6 viikkoa myöhemmin (28.7.). SVR määrättiin liikekannalle 31.7.14 ja seuraavasta päivästä lähtien alkoivat sotilasjunat kuljettaa suomenmaalaisia (=Suomeen sijoitettuja) joukko-osastoja Puolassa olevalle rintamalle. SVR sai kenraalikuvernööri Seynin ja näiden joukkojen komentaja v.Brinckenin kiitokset erinomaisesti suoritetuista kuljetuksista. Kuvan valmistumassa ollut rataosa palveli näitä kuljetuksia.
	10.10. 14:30	Miitre Timonen
		Olisihan nyt täysin järjetöntä vaikkapa ulkomailla reissatessa asentaa yksittäisiä matkoja varten erilaisia sovelluksia. Lippujen myynti asemalla muodossa tai toisessa on kuitenkin standardi ihan kaikkialla maailmassa. Täällä Suomessa toki asemat ovat muutenkin rappiolla ja paikat rempallaan, kun sehän riittää ja tulee halvemmaksi.
	10.10. 12:47	Jimi Lappalainen
		Tekaria parempi rakastelupaikka: https://vaunut.org/kuva/1
	10.10. 12:43	Jimi Lappalainen
		Onko näitä tallessa jollakin museoinstituutiolla?
	10.10. 11:52	Mikko Nyman
		Ymmärrän Petrin mainitsemat pointit. Itse en ole muistaakseni ostanut ainuttakaan paperilippua enää sen jälkeen, kun VR otti sähköiset asiointikanavat käyttöön reilusti yli 20 vuotta sitten. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että jotkut toiset, nykyisin tosin todella harvat, hankkivat lippunsa muita kuin digipalveluita käyttäen. Yrityksissä on paljon sellaisia toimintoja, jotka eivät tuota suoraan mitään, ja perinteiset asiakaspalvelut tai vaikkapa lipunmyyntiautomaatit ovat juuri tällaisia. Niiden tehtävänä on kuitenkin tukea yrityksen ydinliiketoimintaa, mitä kautta varsinaiset tulovirrat sitten muodostuvat. Mainittakoon, että vaikka maailma on mennyt jo vuosikausia kohti raivostuttavia for dummies -tyyppisiä mobiiliappeja, siitä huolimatta esimerkiksi parkkimaksut voi hoitaa monissa paikoissa edelleenkin ulkona möllöttävällä maksuautomaatilla. Kumma kyllä niihin saa varaosia, eivätkä ne ole teknisen käyttöikänsä päässä, vaikka pömpelit on sijoitettu aivan samaan tapaan sään ja vandaaleiden armoille kuin VR:n lippuautomaatitkin.
	10.10. 11:12	Uwe Geuder
		> Ja monta kertaa ole joutunut opettamaan junan käyttäjiä lukijoista kun muissa liikennevälineissä on itsessään lukijat. Näin se oli Brysselissäkin, kun matkusti junalla paikallisliikenteen lipulla. Lukijat ei edes laiturilla vaan harvakseltaan asemien sisäänkäynnissä tai alikulkutunnelissa. Kun matkustin ensimmäinen kerta, en tuota tiennyt ja kysyin konduktööriltä, missä leimataan. Ei konduktöörikään tienyt, mutta käski vain nousta kyytiin. Matkalla tuli sitten lipuntarkastaja ja keskustelu alkoi. Tiesin minä kyllä, että matkustin ilman voimassa olevaa lippua. Onneeksi konduktööri tuli mukaan keskusteluun ja myönsi suoraan, että se oli hänen vika. Kysyi sitten lipuntarkastajalta: Missä ne leimauslaitteet oikein sijaitsevat? Minulle ei tullut sakkoa. Tuosta siis vuosia. En tiedä onko tilanne muuttunut sen jälkeen.
	10.10. 11:00	Uwe Geuder
		Alankomaissa oli ainakin 20 vuotta sitten kansallinen lähilikennelippujärjestelmä. (Sen jälkeen olen vain matkustanut Interraililla tai valmiilla kaukolipulla, en tiedä onko tilanne muuttunut.) Erittäin kätevä järjestelmä matkustajille ja voisi kuvitella, että se säästää myös rahaa joukkoliikenneorgansiaatoille, jos ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Saksassa ainakin kuukausilipuille on kansallinen lippu, joka on erittäin edullinen (63 EUR / kk, vaikka nouseekin joka vuosi). Tavalliselle menolipulle kuitenkin ainakin 3 tasoa: Paikallinen yhteislippu (Verkehrsverbund), osavaltion lähiliikennelippu ja Saksan lähilikennelippu (sikakallis). Sen päälle vielä paikallisia erikoisuuksia joilla voi säästää. En tiedä, onko vielä alueita, jossa paikallista yhteislippua ei ole, ja ostetaan yhden linjan lippu. Tuskinpas kovin paljon. Tämä siis lähiliikenne. Kaukoliikennelippu ostetaan suoran liikennöitsijältä, joka on tällä hetkellä 2: Iso DB ja pieni Flixtrain. Kolmantena Italo kai tulossa.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset