|
|
27.03. 12:30 | Joonatan Kopra | ||
| nykysin tossa suoralla on opastimet mut tossa ei oo ollu | ||||
|
|
27.03. 12:30 | Joonatan Kopra | ||
| nykyisin tuo oikealle johtava raide loppuu portin kohilla | ||||
|
|
27.03. 11:02 | Joonas Viita | ||
| Viereisen kiinteistön pihavalaisin valaisee vähän laajemmin pihan ulkopuoltakin. | ||||
|
|
27.03. 10:30 | Juha Kutvonen | ||
| Ei minulta tarvitse anteeksi pyytää. Olen vain valpas sivullinen:) | ||||
|
|
27.03. 10:16 | Jouni Hytönen | ||
| Mistä tulee tämä jännä valo oikealta, joka paljastaa kiskojen valssausmerkinnätkin? :) | ||||
|
|
27.03. 08:59 | Petri Sallinen | ||
| Kansallisarkistossa rautatierakennusten piirustuksista löytyy netin ihmeellisestä maailmasta digitaaliset arkistokortit, jotka kertovat minkälaisia piirustuksia arkistossa on — tai pitäisi olla. Kortista löytyvän piirustuksen numeron perusteella arkistosta voi sitten tilata varsinaisen piirustuksen. Piirustus ei välttämättä ole täydellinen, vaan se voi olla pelkkä perustuksia esittävä kuvanto. Kälviän osalta arkistokortit löytyvät seuraavista aiheista: viestilaiterakennus, tavarasuoja, asemarakennus, resiinavaja, kaksi erilaista asuinrakennusta, sauna ja ulkohuone. Asemarakennuksen osalta kortissa on seuraavat maininnat: pohjaleikkaus 1908 (3h+k+posti). Lisäksi ovat pohjaleikkaukset vuosilta 1945, 1946 ja 1968. Merkintöjen perusteella voidaan olettaa, että näinä vuosina rakennukseen ja piirustukseen on ehkä tehty suurempia muutoksia. Ei muuta kuin tutustumaan Kansallisarkiston digitaaliseen järjestelmään. |
||||
|
|
27.03. 07:57 | Noah Nieminen | ||
| Kiitos! Juu, oikeanpuoleinen valo (veturin suunnasta) oli ilmeisesti palanut. | ||||
|
|
27.03. 07:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| On tosissaankin komea kuva! | ||||
|
|
27.03. 06:59 | Pasi Seppälä | ||
| Tyylikäs juna ja kuva myös. | ||||
|
|
26.03. 23:26 | Oula Vattulainen | ||
| Kivoja nämä kuvat, jossa juna mutkittelee. Tulee hyvin esille junan pituus. | ||||
|
|
26.03. 21:55 | Kevin Glynn | ||
| Tunnelmallinen kuva! Deeverissä näemmä yksi valo päällä | ||||
|
|
26.03. 21:53 | Kevin Glynn | ||
| Hieno tasoristeyskuva! | ||||
|
|
26.03. 20:44 | Linus Mansner | ||
| Oulusta jatkaa ainakin Tampereelle vielä. https://juliadata.fi/timetables?s=5186&d=27.3.2026 | ||||
|
|
26.03. 18:56 | Pekka Kerola | ||
| Käsittääkseni Kansallisarkistosta löytyy suurin osa vanhojen asemien piirustuksista. Kun viimeksi etsimme alkuperäiskuvaa, niin saimme tiedon, että Jyväskylän toimipisteelle näitä olisi tallennettu. Olen nähnyt jossain listan, mihin oli kirjattu tarvittava hakunumero. | ||||
|
|
26.03. 18:39 | Paavo Joensuu | ||
| Operaattoriin laitetaan pelkkä operaattori! Vorgin nuo lisätietotägit on tehty samalla pohjalla, joten numero-ominaisuus on. Mutta siihen ei tosiaan laiteta mitään, veturin numero on veturin tiedoissa. |
||||
|
|
26.03. 18:13 | Joonatan Kopra | ||
| onko olemassa kuvia tosta radasta jonka päätepuskuri näkyy vasemmalla | ||||
|
|
26.03. 17:56 | Veeti Saukkonen | ||
| Tämä on jokelasta eikä saunakalliosta | ||||
|
|
26.03. 17:43 | Sisu Karhu | ||
| Olivatko hytitkin tyhjät? | ||||
|
|
26.03. 17:42 | Lenni Voutilainen | ||
| Mitä edes operaattoriin kuuluu laittaa?, kun välillä tulee ihmeteltyä.. | ||||
|
|
26.03. 17:40 | Lenni Voutilainen | ||
| Kävin 21 päivä Iisalmessa junilla 63/70. | ||||
|
|
26.03. 16:57 | Vili Kahilainen | ||
| Onko jossain tästä vielä piirrustukset? | ||||
|
|
26.03. 16:12 | Osku Reinikka | ||
| Herra Esa on saanut harvinaisesta aiheesta varsin laadukkaan ja upean kuvan! | ||||
|
|
26.03. 16:12 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Koskahan jo ostettu 2813 saadaan liikenteeseen.? | ||||
|
|
26.03. 15:44 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitän, Rainer! | ||||
|
|
26.03. 15:42 | Rasmus Viirre | ||
| Kuvaa ladatessa mietein, että oliko Eil vai Eilf. Molempia kun näissä aina käytetään, ja toisesta kuvasta näin vain numeron, mutten litteraa. Unohtui sitten tarkistaa jälkikäteen, kumpi on kyseessä. | ||||
|
|
26.03. 15:32 | Joonas Viita | ||
| No onneksi heidän päätökset ei vaikuta näiden vaunujen liikennöintiin. | ||||
|
|
26.03. 15:23 | Veikko Hattunen | ||
| 25207 olisi Eilf vaunun numero. | ||||
|
|
26.03. 15:23 | Veikko Hattunen | ||
| Operaattoriin ei kuulu laittaa veturin numeroa. | ||||
|
|
26.03. 15:23 | Jari Välimaa | ||
| Kerkis vielä ennekuin Venäjä kielsi liikenteen | ||||
|
|
26.03. 15:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Onnistunut kesäinen kuva! | ||||
|
Kuvasarja: kaiserlich-königlich privilegierte Ersten Eisenbahn-Gesellschaft |
26.03. 15:21 | Jorma Rauhala | ||
| Välimatkat asemien välillä: Budweis–Holkau 18,23 km. Holkau–Angern 21,78 km. Angern–Kerschbaum 22,88 km. Kerschbaum–Lest 22,56 km. Lest–Oberndorf 21,42 km. Oberndorf–Urfahr 19,25 km. Matkustajajunareitti: Linz–Neubau 14,41 km. Neubau–Wels 14,23 km. Wels–Lambach 14,72 km. Lambach–Gmunden 23,01 km. Tavarajunareitti: Linz–Maxlhaid 23,01 km. Maxlhaid–Lambach 19,58 km. Lambach–Engelhof 21,36 km Hevosen päivittäinen kävelymatka oli noin 42 km tavarajunissa ja 30 km matkustajajunissa. Rautatiellä oli noin 1 000 tavaravaunua. Niiden kantavuus vaihteli 2,5–3,3 tonnin välillä. Rahdin kuljetukseen käytettiin sekä avonaisia että katettuja vaunuja. Pääasiallinen lasti, suola, kuljetettiin kaksiakselisilla avovaunuilla, jotka pystyivät kuljettamaan noin 40 tynnyriä, joista jokainen painoi 56 kg. Myöhemmin otettiin käyttöön myös peltikattoisia korkealaitaisia vaunuja. Jotkut vaunut olivat neliakselisia hiilen, kiven ja tukkien kuljettamiseen. Henkilövaunuja oli useita tyyppejä, avoimia ja katettuja vaunuja, ja niissä oli jopa 24 istumapaikkaa. Vaunut jaettiin kolmeen luokkaan. Vuonna 1857 rautatiellä oli 96 henkilövaunua. |
||||
|
|
26.03. 15:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Juuri eilen meni juna Riihimäeltä Hangonsaareen. Oli näitä vaunuja. | ||||
|
|
26.03. 14:43 | Hannu Peltola | ||
| Täältä myös täsmennys, että lähinnä pienen hymynkareen nostatti Esan esille nostama termi Kouvola-tukka. Aikaisemmin olen kuullut puhuttavan Pudasjärvi-tukasta. Missään nimessä en kommentoinut kuvan henkilöä! | ||||
|
Kuvasarja: kaiserlich-königlich privilegierte Ersten Eisenbahn-Gesellschaft |
26.03. 14:36 | Jorma Rauhala | ||
| Henkilöjunien matka-ajat asemien välillä: Budweis–Holkau 1:30, Holkau–Angern 2:15, Angern–Kerschbaum 2:15, Kerschbaum–Lest 2:30, Lest–Oberndorf 2:15 ja Oberndorf–Urfahr 2:15. Kokonaismatka-aika Budweisin ja Urfahrin välillä oli 13 tuntia molempiin suuntiin. Matkajunat kulkivat keskinopeudella 10–12 km/h. Alamäkiosuuksilla saavutettiin jopa 15 km/h nopeuksia. Tavarajunan matka-aika Budweisin ja Urfahrin välillä oli lähes 3,5 päivää eli 32,5 tuntia. Tavarajunat kulkivat keskimäärin 3–4½ km/t nopeudella. Matka-ajat olivat 11:45 tuntia 1.päivänä, 5:30 tuntia 2.päivänä, 10:30 tuntia 3.päivänä ja 4:45 tuntia 4.päivänä. Hevosrautatien lakkauttamiseen 15.12.1872 asti rautatie oli erittäin tehokas. Joinakin vuosina sillä kuljetettiin jopa 188.000 matkustajaa. Rahtiliikenne nousi jopa 100.000 tonniin, josta suolan osuus oli keskimäärin 45 %. |
||||
|
|
26.03. 14:21 | Robert Sand | ||
| Ei hän tästä varmasti suutu. | ||||
|
|
26.03. 14:12 | Jari Välimaa | ||
| Nythän nämä vaunut jäivät ilman käyttöä kun Ukraina tuhosi tehtaan Venäjällä. | ||||
|
Kuvasarja: kaiserlich-königlich privilegierte Ersten Eisenbahn-Gesellschaft |
26.03. 13:32 | Kari Haapakangas | ||
| Mielenkiintoista. Mitenkähän tässä varhaisessa ratamallissa oli hoidettu liikenteenohjaus? Eihän kauramoottoritkaan voineet sivuuttaa toisiaan kuin asemilla, eli välien piti olla yksisuuntaisia kerrallaan. | ||||
|
|
26.03. 12:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis puolivirallinen sarjamerkki Gbsk...? Ja ilman kaminaa ("mokkeripullman"): Gbs. | ||||
|
|
26.03. 12:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pyydän anteeksi herroilta Juha ja Jukka. En tiennyt kuvassa olleen naisen oikeaa kansalaisuutta. |
||||
|
|
26.03. 11:47 | Ossi Rosten | ||
| Upea sattumakuva vuosien takaa! | ||||
|
|
26.03. 11:46 | Mikko Mäntymäki | ||
| Rakentelen tässä vaunukuvastoa itselleni koska väylävirasto vei minulta toisen harrastusmuodon eli ratapihakaavioiden piirtämisen että jälkipolvet näkisivät että miten on ollut esimerkiksi 2025. | ||||
|
|
26.03. 11:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen rekkavaunuprojekti ollut 22 vuotta sitten. | ||||
|
|
26.03. 10:21 | Sisu Karhu | ||
| Nuo taulukot näyttää välillä ihan mitä sattuu. | ||||
|
|
26.03. 08:41 | Juha Kutvonen | ||
| Nämä ovat jäämässä lyhytaikaisiksi, kun GOST-vaunut kielletään kotimaan liikenteessä 2028. Yaran mukaan korvaavia vaunuja on tulossa 2026 alkaen: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2025-AK-36447.pdf | ||||
|
|
26.03. 08:18 | Juha Kutvonen | ||
| Tuotanoin... Kyseinen henkilö taitaa kuitenkin olla suomalaismatkailija ja kuvaajalle hyvinkin läheinen. Hänet voi nähdä muutamissa muissakin tämän sarjan kuvissa. | ||||
|
|
26.03. 08:12 | Jimi Lappalainen | ||
| https://yle.fi/a/74-20181371 "Yara on rakentanut Uuteenkaupunkiin junavaunujen lastausaseman, joka mahdollistaa laivalla tuodun ammoniakin jatkokuljetuksen rautateitse Yaran tehtaille Pohjois-Savoon, Siilinjärvelle." | ||||
|
|
26.03. 08:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos kuvasta. Nämä vaunut olivat Yaran suomalaismerkinnöillä varustettuja ammoniakkivaunuja. https://vaunut.org/kuva/164922 | ||||
|
|
26.03. 07:40 | Ossi Rosten | ||
| Tuolla että nuo pakastimet liikkuivat ryhmissä/omana junanaan oli toki muukin syy kuin että halusivat VR:n tyylisiä "kokojunakuljetuksia". Haluttiin pitää samannäköisinä kuin nämä: https://vaunut.org/kuvasivu/34023 Ilmasta oli mahdoton sanoa että oliko kyydissä valaanlihaa vai ydinlataus - paitsi ehkä latinkijunissa tyypillinen 2xM62 saattoi joillekin aavistuksia tuoda... |
||||
|
|
26.03. 07:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo aatteen miehen jäähdytysjunat olivat tosiaan aika vekkuleita kapistuksia. Pääasiassa viisivaunuisia. Mitäs sen yhden "Rautatieuitiset"-lehden otsikossa joskus muinoin lukikaan? Juu, "valaanlihaa kaukoidästä Kannukseen". Taisi mennä minkinviljelijöille, muistaakseni... |
||||
|
|
26.03. 02:22 | Hannu Peltola | ||
| Olen kuullut Pudasjärvi-tukasta, mutta tämä on selvästi samaa genreä. | ||||
|
|
26.03. 01:02 | Uwe Geuder | ||
| Tuo turkoosi voisi olla 185 tai 186. Siis Bombardier TRAXX F140. Mutta en tunne niitä niin hyvin, että voin olla varma. Valkoinen lienee selvä. |
||||