![]() |
14.10. 00:18 | Teemu Tuomisto | ||
Paljon kiitoksia Tuomas! Mukava vertailukohde myös! Tuo oli kyllä itsellenikin varmaan yksi ensimmäisiä kertoja, kun marsun tavarajunan vedossa bongaan, tai sitten edellisestä on jo niin paljon aikaa, että päässyt unohtumaan. ;) | ||||
![]() |
14.10. 00:15 | Teemu Tuomisto | ||
Kiitoksia Niklas! | ||||
![]() |
14.10. 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
Se pelle, joka sai lobattua "dynaamisen hinnoittelun" purematta niellyksi, pitäisi tuomita elinkaudeksi Vaasan linnahan tai Siperiaan! Sen verran pahalta sen epäoikeudenmukaisuus haisee! |
||||
![]() |
14.10. 00:14 | Teemu Tuomisto | ||
Todellakin, Jimi! Katoavaa kansanperinnettä alkaa pikkuhiljaa olemaan samitkin, vaikka niitä vielä tietyissä ruuhkavuoroissa ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella näkeekin. | ||||
![]() |
14.10. 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Tuomas, eikös km 332 mäki olekin Huttulan mäki? Alamäkeen ajettaessa lättäjunan sai siinä juoksemaan aika reipasta haipakkaa. | ||||
![]() |
13.10. 23:03 | Otto Tuomainen | ||
Škodan tehtaita Tšekissä on kaksi Mladá Boleslav ja Kvasiny. Toyotalla on tehdas Kolínissa. Nämä kaikki sijaitsevat suhteellisen lähellä tätä kuvauspaikkaa. Joku asiantuntija varmaan tunnistaa vaunuissa olevat autot, itsellä ei ole tarkempaa muistikuvaa. Tšekin läpi kuljetetaan myös autoja muista maista mutta pitkän matkan tavarajunat taidetaan nykyään vetää lähes yksinomaan uudemmilla vetureilla. | ||||
![]() |
13.10. 21:48 | Tuomas Pätäri | ||
Asemalta ei taida olla Vorgissa kuin yksi kuva ennen ikkunoiden levyttämistä, Eli Jukka Martion kuva https://vaunut.org/kuva/83575 vuodelta 1986. Jos jollain on lisää, mielelläni näkisin. Paljon kiinnostaisivat myös kuvat Haapakosken tehtaan rautatiestä aktiiviajalta, sellaisia ei näyttäisi olevan Vorgissa yhtäkään? |
||||
Kuvasarja: Neljän operaattorin iltapäivä Järvelässä 11.10.2025 |
13.10. 21:36 | Tuomas Pätäri | ||
Jotain monipuolistumista sentään tavaraliikennerintamalla, kun operaattoreita alkaa olla. Mutta ehkä aavistuksen puupainoitteista se itse kuljetettava tavara nykyisin on, siinä näkisi mieluusti enemmän kirjavuutta. | ||||
![]() |
13.10. 21:31 | Tuomas Pätäri | ||
Hyviä kuvia Kouvolan seudulta. Sr2 Kuusankoskella ei ole ollut mitenkään yleinen. Pasilta on kuitenkin melko samanlainen foto 13 vuoden takaa: https://vaunut.org/kuva/74828 väritys on tosin ehtinyt muuttua vuosien aikana :) | ||||
![]() |
13.10. 21:30 | Jorma Rauhala | ||
Olisiko vaihto täyteen tankattuun koneeseen? | ||||
![]() |
13.10. 21:27 | Tuomas Pätäri | ||
Kuvausrepussa vakiovarusteena on ristikkolehti (Punainen pelikaani tai Mantan mainiot) ja kesällä / syksyllä autossa kulkee aina marja- ja sieniämpärit mukana, muun muassa tällaisilla menetelmillä saa ajan kulumaan. Korvaavan aktiviteetin mahdollisuus toki riippuu avoimen datan aikanakin siitä, miten äkkiä pitää olla hollilla kun jotain tapahtuu. Esimerkiksi kun viikko sitten Hakojärvellä odotin pitkään Alavudelta myöhässä lähtevää 3384:a, alkuodottelun pystyi tekemään sieniämpäriä täyttäen puolen kilometrin päässä kuvauspaikasta, kun avoimesta datasta pystyi päättelemään ettei veturi ollut vielä edes rungon edessä. Sitten kun juna saatiin kasattua, pitikin siirtyä jo kuvauspaikalle kynäilemään, kun matka Alavudelta kuvauspaikalle ei ollut niin pitkä että junan lähdettyä metsästä sinne välttämättä olisi ehtinyt. | ||||
![]() |
13.10. 21:18 | Markku Naskali | ||
Ja monessa muussakin maassa käytetään vanhempaakin kalustoa ihan yleisesti normaaliliikenteessä eikä hylätä heti jonkin pikkuvian tähden. Lisäksi käytetään vahoja osia uusia laitteita rakennettaessa. Eivätkö ne Fenniankin dieselit ole sellaisia osittain uudelleenrakennettuja? Suomessakin tehtiin aikanaan paljon vaunuja vanhoille alustoille ja sitten käytettiin vielä normaalikäytön jälkeen esim. ns. virkatarvevaunuina. |
||||
![]() |
13.10. 21:17 | Tuomas Pätäri | ||
Erinomaisia kuvia AR:sta ja muusta liikenteestä, maisemissa joissa itsekin juuri satuin pyörähtämään. Tässä on vajaan kolmen kilometrin pituinen noin 35 metrin nousu enimmillään 12,5 % kaltevuudella. Reitti lienee täältä kuitenkin helpompi kuin Jyväskylän kautta, jota Arctic Rail kokeili ensimmäisellä puunhakureissullaan 1.10. heikolla menestyksellä. Nopeusdatan mukaan siellä vauhti katosi jo Keuruun jälkeen pienemmässä nousussa, mutta lopullinen niitti oli mäkeenjäänti kilometrillä 332. Siinä mäessä noustaan vajaan neljän kilometrin matkalla noin 45 metriä enimmillään 11 % kaltevuudella. Lopultahan sekin juna ajettiin uudella aikataululla tätä reittiä pitkin. | ||||
![]() |
13.10. 21:17 | Jorma Rauhala | ||
Nyt kymmenen vuotta myöhemmin kaikki tuo on menetetty ikuisiksi ajoiksi - ja osin esillä ollut kalusto on myös romutettu. Muuan nykyisen liikenneyhtiön KLOY liikenneharrastusta tuleva työntekijä kirjoitti hetki sitten minulle: "Tuo vanhan hyvän tyylin aika, mitä kaipaat, on ikävä kyllä enää muistoissamme. Uudet päättäjät, uudet prioriteetit ja sillä tavalla.." |
||||
![]() |
13.10. 20:30 | Asmo Rasinen | ||
Kiva nähdä että Järvelässä käy joku muukin kuin minä :) | ||||
![]() |
13.10. 19:48 | Vertti Kontinen | ||
Kesäkuun lopussa oman kameran kennolle tallentui Sr2 Kouvolassa raakapuujunan keulilla Riihimäen suuntaan. Omien havaintojeni mukaan Sr2:sten käyttö raakapuujunissa ympäri Suomea on kasvanut viimeisen parin vuoden aikana | ||||
![]() |
13.10. 19:35 | Pasi Seppälä | ||
Keväällä 2012 oli jakso, jolloin Kuusankosken junissa käytettiin usein Sr2:sta. On varmaan käytetty sen jälkeenkin, mutta ei ole mielestäni hirveän yleistä. Eli pitäisin kyllä tätä oikein hyvänä bongauksena. Ja muutenkin mainioita kuvia Teemulta Kouvolan kulmilta. | ||||
![]() |
13.10. 19:13 | Teemu Saukkonen | ||
Jenkkilässä 1950-luvun laitteita vieläkin kunnostellaan ja ajetaan, siis 1991 on vasta uudenkarhea... | ||||
![]() |
13.10. 19:09 | Petri Nummijoki | ||
Kuvan https://vaunut.org/kuva/62429 kommenttien perusteella Savon radan postijunassa H771/772 käytettiin vuodesta 1968 lähtien kesäaikana Hr13-vetureita. Sitä ennen veturina oli ollut Hr1 vuodesta 1960 eteenpäin. Talviaikana Hr1 oli kai tyypillisin veturi aina kevääseen 1971 asti. | ||||
![]() |
13.10. 18:56 | Rainer Silfverberg | ||
Ruotsissa sekä SJ että VR että muut hinnoittelevat dynaamisesti. Erona meihin että siellä junaoperaattorit kilpailevat, meillä vain Onnibussi kilpailee VR:n kanssa. | ||||
![]() |
13.10. 18:53 | Rainer Silfverberg | ||
Niin on! Ja harvinainen siinä mielessä että Alstomin vetämä juna ei ole mikään yli 10 vaunua pitkä! | ||||
![]() |
13.10. 18:53 | Jorma Rauhala | ||
Uwen kuva on tyypistä Tatra T3A ja johtavan vaunun numero 30362, siis kolmannen varikon vaunu nro 36. Perässänsä sillä on multippelissa numero 37, eli vastaava T3A-vaunu, eli riikalaisittain ilmaistuna sen numero on 30373. Ja valmistusvuodet ovat 1983 ja 1984. | ||||
![]() |
13.10. 18:50 | Rainer Silfverberg | ||
Nikita Hrutsevin "suojasään" aikaan 1957-66 saatettiin itäblokin maissa käydä avoimemmin kauppaa lännen kanssa. | ||||
![]() |
13.10. 18:40 | Uwe Geuder | ||
Otin itse 4 viikkoa aikaisemmin kuvan pyöräkulmaisesta nro 30362. Mutta oli semmoinen nopea laukkaus huonolla kännykkäkameralla, en viitsinyt käyttää palvelimen tilaa https://uwe.iki.fi/public/IMG_20250911_174428a.jpg. | ||||
![]() |
13.10. 18:22 | John Lindroth | ||
Upea nostalginen kuva! | ||||
![]() |
13.10. 18:16 | Uwe Geuder | ||
Kyse ei ole siitä, sallitaanko poikkeus vai ei. Minun tietääkseni Saksassa, toisin kuin Suomessa, ei ole tehty vaihtokauppaa ennen Erdgas-Röhren-Geschäft tai sen ulkopuolella (LTV toimittaa putkeja, NL toimittaa maankaasua). Siis vetureita piti maksaa kovalla valuutalla, ja siitä on idässä ollut usein huutavaa pulaa. Mutta Wikipedian mukaan todella 10 kpl 75-sarjalaista on myyty suoraan Länsisaksasta Bulgariaan vuonna 1965: https://de.wikipedia.org/wiki/Henschel_DH_1100%E2%80%A61500_BB#Bulgarien Olen liian nuori muistamaan, miksi Bulgarialle meni ehkä suhtkoht hyvin juuri 1965. Myöhemmin Romaniassa niitä on rakennettu myös lissenssä. Mutta eivät olleet kestäviä. Jugoslavia oli hieman eri tapaus: Länsisaksassa oli paljon maahanmuuttajia, ns. vierastyöläisiä Jugoslaviasta. Siis ei ollut rautaesirippu ja heidän ansiosta varmaan valuuttatilanne oli parempaa. |
||||
Kuvasarja: Neljän operaattorin iltapäivä Järvelässä 11.10.2025 |
13.10. 17:54 | Juha Kutvonen | ||
Kiitos Hannu! Kolme ensimmäistä rahtia olivat odotettuja, mutta Ferrin juna tuli yllätyksenä. Se kulki puolitoista tuntia etusessa ja "pimeänä", eli se ei näkynyt kartalla. Oli hetken aivan epäuskoinen olo - ei tuota voi olla olemassa, kun se ei näy kulkutiedoissa... :) | ||||
Kuvasarja: Neljän operaattorin iltapäivä Järvelässä 11.10.2025 |
13.10. 17:29 | Hannu Peltola | ||
Tämä on ollut kyllä harvinainen ja mielenkiintoinen tapahtuma! Ja kuvasarja on oikein hyvä! | ||||
![]() |
13.10. 16:22 | Pasi Seppälä | ||
Hienoja kuvia kaikki. Tässä varsinkin erinomainen juna maisemassa-kuva. | ||||
![]() |
13.10. 16:19 | Esa J. Rintamäki | ||
Nyt lähti menemään pieleen! Saako Ruotsin kansalaisetkin nyt tuta "dynaamista" matkalippujen hinnoittelua, kaikella ankaruudella? |
||||
![]() |
13.10. 15:08 | Markku Naskali | ||
Onko se toinen jo tuunattu ajokuntoon? | ||||
![]() |
13.10. 14:57 | Arto Papunen | ||
Kaksihan niitä Dr16:ia on tällä yrityksellä.. | ||||
![]() |
13.10. 14:57 | Juha Kutvonen | ||
Ei tuo nyt niin tavatonta ollut. Jugoslavia hankki lähes kaikki veturinsa lännestä. Sähköveturit Italiasta, Ranskasta ja Ruotsista ja tärkeimmät dieselsarjat Amerikasta. Romania valmisti sähköveturit ruotsalaisella lisenssillä ja näitä meni myös Bulgariaan. Linjadieseleiden tekniikkakin tuli lännestä. Sitten oli vielä Unkarin M61-Nohabit ym. ym. | ||||
![]() |
13.10. 14:15 | Veeti Pietilä | ||
Niinpä... | ||||
![]() |
13.10. 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
Skoda-satsiako kuvan juna tuomassa? Neljä pyörää ja loota, helppo purkaa ja koota, sellainen on Skoota. Äiti työntää, isä ohjaa, lapset kantavat pohjaa. |
||||
![]() |
13.10. 11:52 | Juho Rintala | ||
No tää. Miksi pitää kutsua toisia "Rintaboi" nimellä... | ||||
![]() |
13.10. 11:25 | Otto Tuomainen | ||
Ihan Wikipedian tietojen perusteella vaikuttaisi siltä että tämä sarja olisi toimitettu uutena Bulgariaan. Ehkä näin pienen sarjan kohdalla on voitu tehdä poikkeus? Onhan esim. Tsekkoslovakiaan hankittu pieni määrä verureita Itävallasta 1960-luvulla. | ||||
![]() |
13.10. 11:15 | Jimi Lappalainen | ||
Ei tämä ole mikään meemifoorumi. | ||||
![]() |
13.10. 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
SE BDZ:n logo näyttää kuitenkin alkuperäiseltä vanhan malliselta että vaikuttaisi olleen jo kiinni veturissa jo uutena? | ||||
![]() |
13.10. 10:45 | Petri Soronen | ||
Juuri ajattelin samaa. Riskirakenne yrityksellä valtava yhdellä veturilla. Jos hajoaa tai palaa kuten monet lajitoverit vr:llä ollessa, se on sitten siinä. | ||||
![]() |
13.10. 10:39 | Niklas Rinta-Kanto | ||
Harvinaista sinänsä, Sr2 ei yleensä ole vetäjänä tavarajunissa siellä Kouvolan seudulla, en ole kyllä ikinä myöskään nähnyt Sr2:sta vetäjänä Kuusankosken junissa. | ||||
![]() |
13.10. 10:37 | Niklas Rinta-Kanto | ||
Komiaa, tykkään siitä kuinka Suomen Metsät -vaunu on tuossa heti ensimmäisenä, tuottaa kivat värit! | ||||
![]() |
13.10. 10:17 | Jari Välimaa | ||
Suojatiellä raitiovaunu väistää mutta ylityspaikalla joka on merkitty katuun rotvalliin viisteenä jalankulkija väistää | ||||
![]() |
13.10. 10:14 | Niklas Rinta-Kanto | ||
Kiitän Linus ja Juho! | ||||
![]() |
13.10. 10:14 | Niklas Rinta-Kanto | ||
Kiitos Linus! | ||||
![]() |
13.10. 10:14 | Niklas Rinta-Kanto | ||
Kiitos Linus! | ||||
![]() |
13.10. 09:43 | Jouni Hytönen | ||
Liepājaan näyttäisi pääsevän yhdellä jokapäiväisellä junaparilla, joka kulkee illalla pääkaupungista pois (18.25-21.37) ja aamuvarhain toiseen suuntaan (4.55-8.04). Sunnuntaisin kulkee lisäjuna päiväsaikaan Riiasta 13.55, Liepāja 17.05 ja takaisin 17.55-21.04. Osuus Dobelesta Liepājaan olisi itseltäkin näkemättä. | ||||
![]() |
13.10. 09:39 | Jorma Rauhala | ||
Tätä fiksua korotettua pysäkkirakennetta näkee myös useilla saksalaisilla raitioteillä, jos katuleveys ei anna tilaa erillisille keskilaitureille. Nämä ovat liikennevaloin suojattuja eli autokaistalla kuvaajan selän takana palaisi nyt punainen valo ja matkustajat pääsevät huoletta (kuvitellun "vihreän valon" turvin, vaikkei sellaista tässä tietenkään ole) siirtymään vaunuun ja vaunusta. Helsinkiläinen liikennesuunnittelun idioottiratkaisu tällaiseen kadunkohtaan on, että tehdään tiukka mutka pysäkin kohdalla hieman levennetylle jalkakäytävälle ja sitten pysäkin jälkeen taas tiukka mutka kadun keskilinjalle. Että saadaan kirskuvia kurveja ja vaunun kiemurtelua aikaiseksi. |
||||
![]() |
13.10. 09:34 | Jouni Hytönen | ||
Vasemmassa alanurkassa on myös Valko-Venäjän rautateiden vaunu (Беларуская чыгунка (БЧ)). | ||||
![]() |
13.10. 09:28 | Jorma Rauhala | ||
Končar TMK 2300LT -tyypin vaunut ovat vuosilta 2020-2022. | ||||
![]() |
13.10. 09:25 | Jorma Rauhala | ||
Kuvan Tatra T3MR (eli T6B5-R) nro 35174, siis vaunuhallin nro 3 vaunu 174, on vuodelta 1988. Pyöreäkulmaiset Tatra T3A vaunut ovat tietysti vanhempia, 1970- ja 1980-luvuilta. |