Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 14.09. 15:27 Erkki Nuutio  
  Aika vähäistä aistimus Suomen kivihiilistä silti oli verrattuna esimerkiksi Saksan ja Brittien köyhän kansan asumuskatuhin. Niillä poltettiin oikein huonoa kivihiiltä ja ruskohiiltä vielä koko 70-luvun ajan.
Kaukolämpö tuli Tampereelle 60-luvulle ja ennen sitä poltettiin enemmän halkoja ja puuhaketta.
Kivihiiltä teollisuus poltti vain korkeiden savupiippjen välityksellä.
kuva 14.09. 15:14 Erkki Nuutio  
  Esalle, mutta tämä ei liity lättiin muuten kuin yhden luojansa kautta.
Kun vartuin pienokaisesta pojannmaskaliksi Kervislinnassa (silloin Lentokonetehtaantie 1) 1949-1961 asui siellä mm. DI Riipola (moottorivaunut) ja ins. Pihkala (veturit), molemmat kai TkT Vainion suoria alaisia. Riipola käveli aina ruokatunnilla kotiinsa syömään ollen aina syvissä mietteissä. Niitä emme halunneet häiritä. Tahkon sukuinen Pihkala sensijaan huomasi aina tärkeät ponnistuksemme.
kuva 14.09. 15:07 Juhani Katajisto  
  Näissä syksykuvissa, kun luonto on pukeutunut parhaaseen väriloistoonsa on ihan oma fiilis. Tässäkin on siitä oiva näyte. Aikanaan, kun meillä oli kesänvietto paikka tämän radan varrella näköyhteyden päässä radasta Iso-Korpisen rannalla Viitasaaren ja Pihtiputaan rajalla tuli seurattua rautatieliikennettä monena kesänä tällä radalla. Silloin vielä ei nähnyt junien kulkua netistä ja tuli joskus kesällä istuttua tuntikausia radan varrella junaa odotellessa. Voi sitä riemua sitten joskus kun juna tuli. En tiedä tapahtuisiko tänä päivänä, mutta joskus juna pysäytettiin kohdallani. Kun ihmettelin asiaa niin veturinkuljettaja tokaisi, että saat paremman kuvan. Voi ei mun takia olisi tarvinnut pysäyttää vastasin nolona. VR:n satavuotiskuvakirjassa on kuva tältä samalta paikalta ja kuvan perusteella pitihän tämä paikka löytää. Upea kuvauspaikka rautatieliikennettä taltioiville.
kuva 14.09. 15:01 Jouni Hytönen  
  Vaikea kuvitella maisemaa, jossa on lähes jatkuvasti tarjolla kivihiilisavua. Varmaan vaikkapa Tampereella tai Kouvolassa on vähän väliä ollut menossa jokin höyryvetoinen juna johonkin suuntaan. Ei ehkä vuonna 1965 enää aivan niin usein kuin vaikka 5-10 vuotta aikaisemmin. Käynti Pietarissa talvipakkasella toimi jonkinlaisena simulaattorina ja toimisi varmaan edelleen. Vaikka nyt junat eivät enää kivihiilellä kuljekaan, erilaisia kivihiiltä polttavia tulisijoja löytyy kaupungin alueelta runsain mitoin ja haju tarttui vaatteisiinkin jo viikonlopun matkalta.
kuva 14.09. 14:57 Petri Sallinen  
  Veturi on maalattu "valokuvamaalilla", eli vesiliukoisella harmaalla mattamaalilla. Valokuvamaali toistaa mustavalkokuvassa hyvin yksityiskohdat — etenkin helmojen alta ja varjopaikoista. Valokuvauksen jälkeen heikosti pitävä maali poistetaan vesipaineella.
kuva 14.09. 14:38 Juhani Katajisto  
  Saksalaiset Schwere Brocken kirjasarjan tekijät mm. Ingo Hütter ihmettelivät tätä suomalaista tapaa pitää kesäaikana kipinäsihtiä savutorven päälle. Sitten hekin huomasivat siinähän hyvä juju erottaa suomalaiset veturit muista ja alkoivat kertoa tätä yksityiskohtaa omissa kirjoissaan kertoessaan suomalaisista vetureista. - Parhaat muistikuvat minulla on Tr1 1051:stä, kun se lähti korkealla savupilarilla vetämään Toijalan postijunaa Helsingin asemalta 3.7.1967. Ruskean musta hiilisavu jäi pitkäksi aikaa leijailemaan vielä asemalaiturille junan jälkeen.
kuva 14.09. 14:23 Juhani Katajisto  
  Ai ai kun mieliä herkistävä kuva. Suomeen ostaminen on ollut kulttuuri teko! Ja kiitos vielä sen esille laittamisestakin. Tv1 1200 siirrettiin myöhemmin Ouluun, jossa osui kesällä 1964 malmijunassa hiilisavutorvelle muutettuna Pekka Honkasenkin kameran eteen. Sittemminhän tällä Jumbolla oli surullinen kohtalo. Järjestelyjunan veturina tämä Jumbo ja malmijunaa vetäneet Sv12:sta 2508 ja 2522 törmäsivät Kemin pohjoispuolella Liedakkalassa 20.8.1965. Vauriot olivat suuret ja sen seurauksena Tv1 1200 hylättiin. Näinhän Jari Auvisen ja Antti Roivaisen onnettomuuskirja meille kertoo.
kuva 14.09. 12:44 Petri Nummijoki  
  Turku oli itsenäinen varikko vuoden 1968 loppuun ja sulautettiin sen jälkeen Tampereen varikkoon. Vuodesta 1969 lähtien Tampereellakin oli Lättähattuja tästä syystä mutta tarkoitin tämän kuvan ottamisen aikaa (1962), jolloin Tampereella ei omia Lättähattuja ollut vaan niiden täytyi tulla Turusta, Riihimäeltä tai Seinäjoelta ellei osa peräti Pieksämäeltä asti. Varmasti konepajamatkalla (Turkuun) olleita Oulun ja Joensuun vaunujakin Tampereella saattoi nähdä. Kai suunnitelmalliset huollot pyrittiin tekemään vaunun oman varikon toimesta? En tiedä sitten, saattoiko joku vaunu ajautua Tampereen paikalliseen käyttöön niin pitkäksi ajaksi, että tuollainen 5000 km:n tai jopa 10000 km:n huoltokin oli tehtävä muun kuin oman varikon toimesta?
kuva 14.09. 11:51 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, Tampere ja Turku liittyivät jokseenkin kiinteästi yhteen vetokaluston sijoitteluissa.

Toisaalta, jotkin lätän vetovaunun huoltotoimenpiteistä oli helpompi tehdä tallin suojissa - moottoriöljyn vaihto vaikkapa?

Mitäpä lukee Valmetin (P. J. Riipola) kansiossa "Moottorivaunu Dm7, rakenne, käyttö ja huolto" (toinen painos, heinäkuu 1963):

Luku V. Huoltotoimenpiteet:

Aluskehyksen tarkastus

Aluskehykseen kiinnitettyjen osien kiinnityspulttien ja -ruuvien tiukkuus tarkastetaan 10 000 ajokilometrin jälkeen. Samalla tarkastellaan aluskehyksen palkkeja kiinnityskohtien ympäristössä ja niiden hitsausliitoksia.

Ikkunaverhojen ja matkatavarahyllyjen tarkastus

10 000 ajokilometrin jälkeen tarkastetaan, että ikkunaverhot ovat ehjät ja puhtaat sekä verhotankojen kiinnitykset tiukat. Tarkastetaan matkatavarahyllyjen kannattimien kiinnitys. Kiristetään niissä olevat hyllyputkien kiristysruuvit. Tarkastetaan, että teräsverkon kiinnittimet ovat tiukat.

Näitä tarkastuskohteita riittää ja paljon.

Joitakin otteita:

Käymälän tarkastus

10 000 ajokilometrin jälkeen tarkastetaan, että käymälän sisustusesineet ovat ehjät ja siistit.

Ylikulkusillat ja suojusportit

Ylikulkusiltojen ja suojusporttien saranat voidellaan öljyllä 5 000 ajokilometrin jälkeen.

[Telin] hiekoituslaitteet

Tarkastetaan päivittäin, että hiekkaputket ja niiden kiinnitykset vetoteleissä ovat kunnossa.

Jarrunesteen määrä tarkistetaan joka 5 000 ajokilometrin jälkeen. Huomattavampi nestepinnan aleneminen merkitsee, että järjestelmässä on vuoto, joka on heti etsittävä ja korjattava.

Lämminilmakanavat

10 000 ajokilometrin jälkern puhalletaan vaunussa olevat lämminilmakanavat puhtaaksi paineilmalla.

Moottori:

Kiilahihnat

Tarkistetaan päivittäin kompressoria ja tuuletinta käyttävien kiilahihnojen kunto ja kireys.

Venttiilien välykset tarkastetaan 10 000 ajokilometrin jälkeen. Kylmässä moottorissa on imuventtiilin välyksen oltava 0,35 mm ja pakoventtiilin välyksen 0,45 mm.

Öljynvaihto suoritetaan 5 000 ajokilometrin jälkeen. Vanha öljy lasketaan ulos moottorin ollessa lämmin. Öljynvaihdon yhteydessä puhdistetaan öljysiivilä ja suoritetaan moottorin huuhtelukäyttö huuhteluöljyllä.

Että silleen.

Paljon lätässä oli töitä huoltomiehistölle. Ja myös sellaisia, joita ei voinut tehdä "ison tähtilipun alla". Eipä siten ihme, että Perkiön tallit otettiin aika rapsakasti käyttöön...?
kuva 14.09. 11:14 Esa J. Rintamäki  
  Omien havaintojeni mukaan: (sairaan tiheässä, koskien junaa H 507!)

7.12.1975: H 507:ssä Dm7 4143 + EFiab 11558.
30.5.1976: H 507:ssä Dm7 4028 + EFiab 11551.
30.1.1977: H 507:ssä Dm7 4067 + 4028.
27.3.1978: H 507:ssä Dm7 4135 + 4152. Jälkimmäinen keltanokkaisena. Tuona päivänä oli pääsiäismaanantai.

Onko kuvassa siirtorunko Perkiön varikolta Tpe henkilöasemalle?

Märehdinpä Turistikirjaa (kesä 1973), koskien kuvan kellonviisareita: (Jamppa Tuomisen hitti-iskelmästä: "Minkä aamu toi, sen ilta aina vei".)

Arkiaamuisin H 487 Toijalasta, tulo Tpe klo 8:20. Entä illalla?
H 447 Riksusta (joka päivä) tulo Tpe klo 18:32 - ei sovi kuvaan.
Päivän viimeinen iltapäivälättä pelkästään Toijalaan, H 486 lähtö klo 17:50. Ei käy.

H 538 Tampere - Naantalin satama: lähtö klo 20:20. Pysähdykset: Toijala, Urjala, Humppila, Loimaa ja Turku (jonne tuloaika klo 22:55) ja Naantalin satamaan klo 23:18. Kulussa joka päivä. Kuvan kellonajalle aika täpärällä! Lähtöön olisi aikaa ehkä vain parisen sekuntia?

Etummainen vaunu, 4031, "asui" kirjojen mukaan Tampereella.

Porin tien suuntaan: H 463 työpäivisin klo lähti klo 6:30. Ei tämä.
Seuraava lättä: H 465, lähtö Tpe klo 10:25. Eikä tämä ainakaan!
Illalla sunnuntailättä H 473, lähtö klo 20:40. - No vot!

Ja sitten Haapamäen tien lättäjunista:
Tosiaankin - sunnuntailättä H 507, lähtöaika klo 8:40.
Sen jälkeen seuraava lättä olisi jokapäiväinen H 509 Orivedelle, lähtö klo 11:10.
Näiden välissä oli Porkkana P 101 Bredat jyristen juossut kohti Jykylää, lähtöajalla 10:25.

Toiseen suuntaan?

Työläislättä ("Duunari Express", heko heko) H 508 Orivedeltä, tulo Tpe klo 8:30 - ei täsmää.
Haapamäeltä tuleva aamun lättä H 510, tulo klo 9:05. Täsmää vielä huonommin!

Illalla, klo 19:30 Orivedeltä saapunut H 522. Ei käy tämäkään.

Saanen kunnioittavasti ehdottaa arvoisia herroja läsnäolevia miettimään kuvaan liittyviä aspekteja.
kuva 14.09. 10:52 Petri Nummijoki  
  Minkähän vuoksi Lättähattuja on tuossa talliin edes ajettu vai ovatko tulleet tallille kääntämistä varten? Lättähattujen sijoitusvarikoita olivat Riihimäki, Turku, Seinäjoki, Oulu, Pieksämäki ja Joensuu mutta Tampereella ei ollut omia Lättähattuja, joten ei kai niille Tampereella suuremmin huoltojakaan tehty?
kuva 14.09. 10:12 Pasi Seppälä  
  Tutut raiteet, joilta rautatietoiminta on valitettavasti hiljentynyt. https://tarzan.1g.fi/kuvat/Rautatiekuvat/Vaihtot%C3%B6it%C3%A4+Kaipiaisissa+9.10.09/IMG_0703_b.jpg
kuva 14.09. 10:00 Esa J. Rintamäki  
  Elikkä "Flüssigkeitsgetrieben" ymmärrän hydrauliseksi voimansiirroksi.

Weissach on länsi-Saksassa, suunnilleen Pforzheim - Stuttgart - välisen "linnuntien" puolivälissä.
kuva 14.09. 09:59 Mikko Otava  
  Kuvassa näkyvä oikeanpuoleinen veturitalli on purettu ja vain vasemmanpuoleinen ja kuvan ulkopuolella oleva talli ovat vielä jäljellä.
kuva 14.09. 08:30 Sisu Karhu  
  Vaunu mätänee joka päivä enemmän ja enemmän.
kuva 14.09. 07:44 Erkki Nuutio  
  Tulkitsin vaalean rakennuksen kuuluneen Peruna Oy:lle ja lähimpänä olevan matalamman tiilirakennuksen kuuluneen Tampereen naulatehtaalle. Tulkinta on 98%:sti luultava, mutta tuon soratien pitäisi jatkua oikealle.
1051 on joka tapauksessa matkalla Järvensivun suuntaan. Sijainti olisi edellä olevan tulkinnan mukaan vähän ennen Tampereen Saippuatehtaan nurkkaa.
Epäilin toisaalta, että 1051 olisi pidemmälläkin - entisten Voiman tehdasrakennusten kohdilla. Siellä ei kuitenkaan ollut kuvan vaaleata rakennusta.
kuva 14.09. 07:32 Jimi Lappalainen  
  Upean tasapainoinen kuva :)
kuva 14.09. 06:43 Raimo Hämäläinen  
  Pasi osui oikeaan eli Kaipiaisissa ollaan
kuva 14.09. 06:32 Jens Matthes  
  Magdeburg ? Magdeburgin raitiovaunujärjestelmä sähköistettiin 1899 (Wikipedia).
kuva 14.09. 00:11 Rainer Silfverberg  
  Niin on! Tällaisia värikuvia höyryvetureista niiden aktiiviajalta ei ole koskaan liikaa!
kuva 14.09. 00:09 Uwe Geuder  
  Lyypekki on sille takuulla kuvanottohetkessä aika uusi tuttavuus. Sähköistys tuli vasta 1.10.2008, kun veturi oli jo yli 50 vuotta vanha.
kuva 13.09. 23:34 Mikko Ketolainen  
  Nyt on tullut uusi määränpää tunnuksella T7282 kulkevalle junalle, huhtikuusta heinäkuulle välillä Jyväskylään ja välillä Toijalaan kulkenut tavarajuna on saanut syyskuun ajaksi uudeksi määränpääkseen Joutsenon. Kaksi kertaa kulkeva juna tosin lähtee huomenna matkaan Äänekosken sijasta Jyväskylästä, mutta toisen kerran lähtöpaikkana onkin sitten Äänekoski.
kuva 13.09. 22:32 Simo Virtanen  
  No huh huh miten hieno kuva! Nykyisin kuvassa olisi kaksi Sokos hotellia, mutta onneksi veturitallit ovat säilyneet.
kuva 13.09. 22:01 Tuomas Pätäri  
  Kaikki maa on jonkun maata, mutta sitä vartenhan meillä on jokaisenoikeudet. Yksityisteitäkin saa käyttää jos ajoa ei ole kelvollisella liikennemerkillä kielletty.

Tässä tapauksessa laelle menevää metsäautotietä käytin itsekin. Muiden maiden käyttämistä on vaikeaa välttää: Ensin valtion tieverkolta, tieltä 14283 lähdettäessä, kuljetaan Holman kylän läpi Kasakkamäen yksityistietä 13 kiinteistön kautta. Sen jälkeen käännytään Korppoonvuoren metsätielle joka kulkee 6 kiinteistön alueella päähän asti ajettuna. Siitä kävelymatka kuvauspaikalle kulkee kolmen kiinteistön alueella.
kuva 13.09. 22:00 Petri Nummijoki  
  Eiköhän Tv1-veturin 1200 takana ole Hv4. Niitähän oli Tampereen varikon kirjoissa vielä monta, joskin käyttö taisi kesään 1962 mennessä supistua lähinnä yhteen Pori-Haapamäki-junapariin. Aikaisemmin Hv4-vetureita käytettiin paikallisjunissa Tampereelta Toijalaan, Orivedelle ja Vammalaan mutta eivätköhän nämä ajot siirtyneet suuremmille Hv2-3-vetureille viimeistään siinä vaiheessa, kun Hv2-veturit 777-780 oli kesäaikataulun 1962 alkuun mennessä siirretty Turusta Tampereelle eli Hv2-3-vetureitakin oli Tampereella yhteensä jo 13 kpl.

Viimeiset Tk1-2-veturit oli poistettu VR:n liikenteestä 50-luvun lopulla, joten tuskin 1962 oli enää millään varikolla näiden sarjojen vetureita sellaisessa ajovalmiudessa, että polttoaineetkin olisivat olleet valmiiksi tenderissä.
kuva 13.09. 21:39 Ossi Rosten  
  Pasipa tuo tais osua oikeaan jo. Oikealle jää rehutehdas

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6751483.0589781385&e=505865.63458416355&title=T%C3%A4s%C3%A4&desc=&zoom=12&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z
kuva 13.09. 21:27 Juha Toivonen  
  Jos kuvaan on uskominen, niin Haapamäelle ajeltiin ihan oikealla junalla tuolloin. Varsin runsaanoloinen 6-vaunuinen lättä, ei mitenkään edusta kuihtuvaa junaliikennettä tuolla rataosalla.
kuva 13.09. 21:22 Juha Toivonen  
  Onko tämän kuvan ottopaikka jotenkin tulkittavissa nykyiseksi Järvensivuksi?
kuva 13.09. 21:20 Ossi Rosten  
  Tämäkäään ei ole enää arvoitus..
kuva 13.09. 21:19 Ossi Rosten  
  Tässä kanssa vois vähän päivitellä
kuva 13.09. 21:13 Ossi Rosten  
  On tässä varmaan ollu tasuri joskus, kun kerran molemmin puolin on merkin vasemmalla puolen tuollainen valli kasattu, tyypillinen toteutua edesmenneille tasureille. Nuo STOP-merkit ei liene ihan eilen pystytetyt...
kuva 13.09. 21:12 Juha Toivonen  
  Takana, kuvan oikeassa laidassa näkyy höyryvetureiden polttoaineiden vieritysantolaituri, jossa leikimme nassikkoina 1970-luvun alkupuolen/puolenvälin tienoilla. Tuohon aikaan ko laitoksen käyttö oli jo ilmeisesti lakannut lähes täysin. Todellinen ihmemaa pikkupojille tuo oli.
kuva 13.09. 21:09 Ossi Rosten  
  Pitäiskö näihin vaihtaa tunnisteita kun kerran ei enää ole Kuva arvoitus?
kuva 13.09. 21:08 Tuomas Pätäri  
  Meni mihin meni, mutta joka tapauksessa aikamoinen veturikokoelma on saatu tähän kuvaan!
kuva 13.09. 21:00 Juha Toivonen  
  Näsinkallion leikkaus sellaisena, kuin se on ollut pelkän Porin radan aikaan.
kuva 13.09. 20:56 Juha Toivonen  
  Rollikat tuolle katuosuudelle tulivat vasta 1950.
kuva 13.09. 20:54 Juha Toivonen  
  Muistan joskus 1970-luvun alkupuolella havainneeni Armonkallion tulosemafoorilla 2-veto Dv16 kuvan kaltaisten säiliövaunujen ja myös muiden tavaravaunujen vetäjinä.
kuva 13.09. 20:50 Juha Toivonen  
  Vielä 1970-luvun alussa kuvan oikean laidan tallin ja puiden takaa löytyi pistoraiteilta höyryvetureiden tendereitä. Muistaakseni 3-4 kpl.
kuva 13.09. 20:38 Kari Haapakangas  
  Hmm, mahdollisesti moottorikelkkareitin radanylitys, ja teollisuusalue oikealla.
kuva 13.09. 20:22 Pasi Seppälä  
  Voisko olla Kaipiainen?
kuva 13.09. 20:14 Noah Nieminen  
  Täähän tulee Hangosta päin.
kuva 13.09. 20:13 Noah Nieminen  
  Tuttu juna. Bongattu Mäyrääntiellä!
kuva 13.09. 20:12 Jussi-Pekka Halonen  
  Tk2 418:n sijainti Junction Cityssä: https://maps.app.goo.gl/xa8eRsPnyx6ePLS38
kuva 13.09. 20:09 Noah Nieminen  
  Juho:
Eihän tuo mitään savuta, pelkkää vesihöyryä. Lämmin ilma tiivistyy osuessaan kylmään ilmaan ja muodostuu höyryä.
kuva 13.09. 20:05 Noah Nieminen  
  Ainakin 1857 on ollut todella monesti viimeaikoina huollossa Ilmalassa, joten tämä voisi olla merkki käytöstä poistamisesta.
kuva 13.09. 19:30 Erkki Nuutio  
  Vuodeksi voi laittaa 1947. Syntyhistoriaa on puitu toisaalla.
Tuttu, ilmeisesti Riksun veturi Tampereella nuoruuteni ajoilta : https://vaunut.org/kuva/99094?tag0=0%7CTr2%7C1315
kuva 13.09. 19:26 Erkki Nuutio  
  Kelpaisiko kommentoineille Magdeburg ? : https://vaunut.org/kuva/182992?a=1
kuva 13.09. 19:24 Erkki Nuutio  
  Kelpaisiko kommentoineille Hagdeburg?
kuva 13.09. 19:09 Juha Toivonen  
  Kuva on kerrassaan upea! Tällaista laatua on todella harvoin tarjolla. Paitsi että se on erinomainen otos 1920-luvun suomalaisesta henkilöliikennekalustosta, niin se henkii täyttä kiireettömyyttä ja on tuon ajan valokuvaksi jopa ylitäydellinen. Iso Kiitos julkaisusta!
kuva 13.09. 17:10 Raimo Hämäläinen  
  Ratapihan toisella puolella myös STOP merkki
kuva 13.09. 15:53 Jaakko Pehkonen  
  Tämä kuva osoittaa hyvin että tällaisille vähintään kolmen (junakulkutie)raiteen* kohtauspaikoille on tarvetta. Rataverkolta löytyy sangen pitkiä osuuksia (esim. Kemi-Rovaniemi) joissa on vain yhden sivuraiteen omaavia kohtauspaikkoja ne aiheuttavat joskus pään raapimista kun suunnittelee aikataulua ja toisaalta hankaloittavat myös liikenteenohjauksen töitä.