14-39097 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 18.03. 10:36 Juhana Nordlund  
  Tuo "suunniteltu ajettavaksi kahteen suuntaan kummankin raiteen osalta" tarkoittaa tietenkin poikkeustilanteita. Jommankumman raiteen ollessa poissa käytössä toista raidetta kyetään liikennöimään kumpaankin suuntaan vuorollaan samalla tavoin kuin metrossa (tai rautateillä). Vaihteet (sisältäen myös vastavaihteet eikä vain myötävaihteita) ja opastimet ovat valmiina.
kuva 18.03. 09:52 Jimi Lappalainen  
  Näin olen käsittänyt.
kuva 18.03. 09:51 Veeti Heino  
  Upea ruskan paletti
kuva 18.03. 09:39 Juhana Nordlund  
  Jokerilla, joka on taas oma järjestelmänsä, on sellaiset vaihdeopastimet, joissa ajon kieltävä opaste on S, ja ajon salliva opaste on viiva (tai palkki), jonka asento kertoo vaihteen asennon. Jokerin vaihdeopastimia on kaksi- ja kolmeaukkoisia. Kolmiaukkoisia on käytössä säihköistettyjen vaihteiden yhteydessä. Linkin kuvassa nähdään Vihdintien suunnanvaihtopaikan opastimia Etelä-Haagassa. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-vuosikuvastot/2024/2024-03-07/IMG_27653A.jpg Oletan, että Laajasalon raitiotien Jokerin infraa vastaavilla osuuksilla käytetään hyvin samankaltaisia opastimia. Osuus Korkeasaari - Kruunuvuori poikkeaa kuitenkin Jokerista (ja kaikesta muustakin pk-seudun ratikkaverkosta) siinä, että tuo väli on suunniteltu ajettavaksi kahteen suuntaan kummankin raiteen osalta. Tämä koskee enemmän ehkä muita kuin vaihdeopastimia, mutta toisaalta tämän osuuden molemmissa päissä kaikki vaihdeopastimet ovat kolmiaukkoisia, Jokerillahan niin taitaa olla vain päättärien vaihteilla.
kuva 18.03. 09:21 Jari Välimaa  
  Tampereella vaihdeopastimet ovat viivoja kuten lienee myös raidejokerissa ?
kuva 18.03. 09:18 Esko Peranto  
  Yksi nestekaasuvaunu oli sillan vieressä ja ratapihalla taisi öljyvaunuja, josta yhden pääty näkyy.
kuva 18.03. 08:51 Juhana Nordlund  
  Noista opastimista ja vähän niiden S-kirjaimista: Ilmeisesti nuo S keskimmäisenä -valomajakat ovat vaihdeopastimia, eivät "liikennevaloja". Liikennevalojen pääopastimet ovat tuossa pimeinä eli niiden S eikä mikään muukaan opastevalo näy. Opastimien sijoitus on kieltämättä mielenkiintoinen enkä ollut yllättynyt, että asia synnytti pohdintaa.
kuva 18.03. 08:31 Jouni Hytönen  
  Eikö autovaunujen lastaus ole tästä oikeanpuoleisesta raiteesta kuvaajan taakse erkanevalla pussiraiteella lopullisessa paikassa?
kuva 18.03. 08:21 Kimmo Huhta  
  Tosi hyvältä tuntuu. Kiitos kysymästä.
kuva 18.03. 08:08 Markus Selin  
  Mischa ja Mascha olivat Korkeasaaren karhujen nimiä. Samoin Finkensilta on nimetty Finke-jääkarhun mukaan.
kuva 18.03. 08:00 Noah Nieminen  
  Ovatkohan nuo sitten vaihtaneet paikkaa?
kuva 18.03. 07:44 Jari Välimaa  
  Miksi tuo liikennevalon S-kirjain on keskellä ?
kuva 18.03. 07:30 Esa J. Rintamäki  
  Mischa ja Mascha? Kuulostaa jotenkin Bond-elokuvan neukkupahiskaksikolta?

Kuka noita nimiä keksii?
kuva 18.03. 00:45 Mikko Mäntymäki  
  Miltä tuntuu Turkulaiset kun TPS jäi kesälomalle ja vastaavasti kiekko-Espoo pelaa pudotuspeleissä? Aikamoinen myllerrys käynnissä ratapihalla minne se autojuna asema siirretään? Se on niin nääs että Tappara ottaa mestaruuden.
kuva 17.03. 22:54 Veikko Hattunen  
  Mitä muita vaunuja oli Sköldviikissä?
kuva 17.03. 22:10 Veli-Matti Laitinen  
  Rehellisesti sanoen en tykkää lainkaan tästä Logohubista. "Risukasa". Mieluiten olisin pitänyt vanhan asemarakennuksen joka joutui nyt Turun taudin uhriksi vaikka sitä ei (toivottavasti) pureta. Asema on myös kaupunkinsa käyntikortti. Suomen vanhimman kaupungin asemansa toimii minusta tylsän moderni "risukasa".
kuva 17.03. 21:55 John Lindroth  
  Komea kuva!
kuva 17.03. 21:50 Simo Virtanen  
  Näillä hiljaisilla radoilla on aina syytä kuvata sillä ajatuksella, että liikenne voi lakata milloin tahansa. Joko ratavaltion päätöksellä tai sitten yksittäisen tehtaan sulkemisesta johtuen.
kuva 17.03. 21:23 Erkki Nuutio  
  Väliaikaisen yhdysliikennesopimuksen mukainen ensimmäinen VR:n matkustajajuna lähdössä Rajajoelta Valkeasaarelle 25.12.1921 klo 14.30:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877831?page=40 (Suomen Kuvalehti 1/1922 s.40 / 7.1.1922)
kuva 17.03. 20:58 Lenni Voutilainen  
  Näyttää minun silmään ihan piirretyltä, varsinkin nuo puut vasemmalla. Tai jotenkin silleen vanhalta leffan laadulta.
kuva 17.03. 18:31 Mika Hakala  
  Kuva taitaa kumminkin olla Kursuntieltä (9640) ylikulkusillalta kuvattuna Joutsijärvelle päin. VT82 puuttuivat molemmilta silloilta nuo puhelinpylväät (vuosien 2011 ja 2009 street), mutta olivat Kursun ylikululla.

Ja jos oikein mielikuvitusta käyttää, (niin nelinumeroisesta kilvestä en saa selvää, mutta) mielestäni kaaren alkuvaiheella näyttää kuin siinä erottuisi puhelinpylväitä kumossa, niin kuin on esim. videolla https://youtu.be/y0_S7uCx9WA?t=598 kohdassa 9:58, jossa seuraavaksi saavutaan Kursuun...

Edit: mutta komea kuva!
kuva 17.03. 18:13 Tapio Keränen  
  En usko, että kilven irrottaminen olisi sujunut ilman työkaluja.
kuva 17.03. 17:01 Jorma Rauhala  
  Alkujaan kaikki asemaravintolat ovat olleet paikallisen henkilön hoitamia. Usein kuulee mainittavan että niitä piti etenkin pienemmillä paikoilla kulloisenkin liikennepaikan asemapäällikön vaimo. Matkaravinto tuli toimintaan mukaan 1930-luvulla. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla - ja myöhemminkin - monet asemaravintolat eivät olleet MR:n vaan olivat yksityisten ruokalanpitäjien hoitamia. Suurin ja pitkäikäisin näistä on ollut Riihimäen ravintola.
MR loppui 1977 ja VR perusti oman firman eli Liikenneravintolat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matkaravinto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Avecra
kuva 17.03. 16:59 Heikki Jalonen  
  Nikolai Noschis toimi Helsingin aseman ravintoloitsijana vuosina 1922...36.

Vuodesta 1936 alkaen toiminnasta vastasi Matkaravinto Oy. Se oli perustettu 1929, alkuperäiseltä nimeltään Suomen Matkaravinto ja Maja Oy, vuodesta 1937 Matkaravinto Oy.

Matkaravinnolla ei suinkaan ollut mitään monopolia asemaravintoloihin nähden, monia muitakin toimijoita oli, alkaen pienistä "Asemapäällikön rouvan kahvipöydistä" aina moniluokkaisiin laaturavintoloihin.

Sellainen oli esim. Riihimäen arvostettu ravintola, jonka alkuun pani perhe Axeen jo vuonna 1870. Vuonna 1914 emäntä Olivia Axeenin kuoltua toiminta siirtyi H.G. Paloheimo Oy:n hallintaan, jatkuen aina ravintolan sulkemiseen v. 2009.

Ravintolavaunutoiminnan puolestaan Suomessa aloitti Compagnie Internationate des Wagons Lits et des Grands Express Européens, joka aloitti kolmella ravintolavaunulla liikenteen lokakuussa 1911. Erilaisia "piirakkamummuja" ja "kalakukon kauppiaita" oli raiteilla varmaan seilannut jo kymmeniä vuosia ennen sitä.
kuva 17.03. 14:00 Rainer Silfverberg  
  Kyllä Erkki varmaan sitä tarkoitti!
Uutta minulle oli että asemaravintolat alkuaikoina eivät olleet Matkaravinnon vaan yksityisen ravintoloitsijan.
kuva 17.03. 12:39 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, "kunnon touhua" lienee hiukan jarrutellut päällä ollut kieltolaki?

Ellei raflan menuun sitten kuulunut Viron poikien (asiasana: pirtun salakuljettajat) järjestämät lisukkeet niin sanottua "kovaa teetä" varten...?
kuva 17.03. 11:07 Toni Lassila  
  Tulipas sopivasti sattumakuvana kuva tasan 19 vuoden takaa. Hieno kuva poikkeustilanteesta.
kuva 17.03. 10:57 Veeti Saukkonen  
  Dm7 ei 1
kuva 17.03. 10:22 Antton Karhu  
  Paljon edustavampi tuo 2743 on verrattuna tuohon 2638:aan, joka on yhä käytössä. Liekö sitten 2743:een tullut jotain vikaa, jota ei ole sitten kannattanut korjata? Ja tietysti kilometrejäkin on kertynyt enemmän kun kyseessä on kuitenkin vanhempi kone.
kuva 17.03. 10:16 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Jäisikö aseman lähin raide Topparoikalle ja sen lisäksi vain päätie läpimenevälle liikenteelle?
kuva 17.03. 09:41 Erkki Nuutio  
  Heikin viittaamista Finna-kuvista selviää etuoven yllä olevien kylttien teksti (Sisäänkäynti / Ingång) ja se että nämä kyltit olivat käytössä vielä ainakin 20-luvun jälkipuolella. Kuten Heikki toteaa, on näiden Finna-kuvien ilmoitetut ajoitukset epätäsmällisiä ja virheellisiäkin.

Oheinen kuva on otettu aikaisintaan kesäkuussa 1922, koska ensimmäinen asematornin kelloista aennettiin 4.1922 (Suomen Kuvalehti 14/1922 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877842?page=13 ). Silloisilla nostokeinoilla neljän kellotaulun nosto paikoilleen kesti kuukauden verran. Oheisessa kuvassa yksi kelloista on valmiina ja kellonaikakin pitänee paikkansa. Sen sijaan toinen näkyvä kello vaikuttaa olevan vaiheessa. Tämä kertonee ilmeiseksi kuvausajaksi noin 6.1922.

Oheisen kuvan kuvaussuunnan ja rajauksen on määrännyt Kaivokadun keskelle ulottuva kivinen kerrostalo (katso SK 11/1925 s.31).
Talo on estänyt Kaivokadun katujärjestelyjä ja lienee purettu pian vuoden 1925 jälkeen.
Rautatieasema muodostui kohtaamispaikaksi vasta sen jälkeen kun RH oli vuokrannut asemaravintolat Nikolai Noschisille ja tämä oli varustanut ne ja laittanut kunnon touhun päälle. Avajaiset kutsuvieraille olivat 14.6.22 (katso SK 24-25/1922 s.39) ja yleisölle 15.6.22.
Samoihin aikoihin oli Helsingissä pohjoismaiset lehtimiespäivät. Valokuvaajiakin oli siis liikkeellä.
Arvioin tällä ja muilla perusteilla (autottomuus, etuoven edustan keskeneräisyys ym.), että oheinen valokuva on otettu 6.-9.1922.

Vuosia 1924- ei voi hyväksyä, koska silloin näkyisi väistämättä (avo)autoja ja oven edustalla olisi jo reunakivellinen jalkakäytävä.
Myös vuosi 1923 on epätodennäköinen samoin perustein.
kuva 17.03. 09:28 Eljas Pölhö  
  Gnz 15071 on konetoimiston kirjeen Ko 214/1193, 7.5.1968 mukaan poistettu liikenteestä huhtikuussa 1968.
kuva 17.03. 09:18 Esa J. Rintamäki  
  Herra Tapsa, oliko tuo oikealla oleva Esso-kyltti irrotettava? Näyttää siltä...
kuva 17.03. 09:14 Esa J. Rintamäki  
  Erinomaista, Hannu-serkku.

Onneksi et kyltittänyt hedelmäpakkaamoa kyltillä "United Fruits"...! Historiasta tietävät ymmärtävät miksi.
kuva 17.03. 01:54 John Lindroth  
  Tämä on yksi Dm4 veturien eri Vr koodeista joita 50-60 luvuilla oli käytössä kunnes se yhtenäissettiin maalamalla veturien nokan keltainen turvamaalaus noin alkaen vuonna 58. Sitä en tiedä koska kaikki oli yhtenäistetty?Kotiradalla Ho liikkuu tänäkin päivänä nuo kaikki eri Ho versiot!
kuva 16.03. 23:36 Mikko Ketolainen  
  Dv15 1978 esiintyy pienessä kohtauksessa Neil Hardwikin vuonna 1985 ohjaamassa tv-sarjassa Musta tuntuu. Kohtauksessa raiteilla makaava puliukko on jäädä veturin alle, mutta huomaa veturin tulevan ja ehtii alta pois. Tositilanteessa tuolla hitaudella liikkunut ihminen olisi jäänyt veturin alle.
kuva 16.03. 23:28 Lenni Voutilainen  
  Olisi kiva nähdä näitä museoituna...
kuva 16.03. 23:23 John Lindroth  
  Onnistunut syksyinen kuva!
kuva 16.03. 23:18 Anja Hoffren  
  2743 tässä vielä "voimissaan". Nyt lepää Pieksämäen veturien hautausmaalla kaltaistensa joukossa.
kuva 16.03. 23:16 Anja Hoffren  
  Hienosti näkyy Lapin ruskaa kaupunkimaisemassa ;)
kuva 16.03. 23:15 John Lindroth  
  Junien ikkunoista voi hyvin havainnoida tuonaikaisten takapihojen elämän sykettä! Takapihaa ja sen elämää käytti myös aikanaan Alfred Hitchcock v.1954 filmissään "Takaikkuna"!
kuva 16.03. 23:01 Hannu Peltola  
  Vasemmalla näkyy hivenen punaiseksi maalatun Everett Shipping Supplies -liikkeen rakennusta. Tästä kuvasta ei erota rakennusta ja sen julkisivua, mutta se on toinen yhdestä Heljanin Edison Works -rakennussarjasta tekemäni rakennus, yksi rakennuksista on tämä kalapakkaamo: https://vaunut.org/kuva/73668?s=1
kuva 16.03. 22:46 Hannu Peltola  
  Vancouverin rakennukset ovat City Classicsin korkeampia kaupunkitaloja. Talot on toteutettu kahdesta erilaisesta perusmallista. Vasemmanpuoleisin talo on puolikkaaksi leikattu pelkkä takaosa vastaavasta talosta kuin toiseksi vasemmanpuoleisin, joka on samanlainen kuin toinen talo oikealta. City Classicsin rakennussarjat ovat kokonaan valkoisia eli talot kaipasivat maalia! Taloissa ei ole sisustusta, mutta asensin ikkunoihin paperista tehdyt keltasävyiset rullaverhot, nämä olivat hyvin tyypillisiä Pohjois-Amerikan kaupunkitaloisssa 1940-luvulla. Toinen talo vasemmalta sai takaosaansa pakolliset paloportaat. Lain mukaan myös vasemmanpuoleisessa talossa tulisi olla paloportaat, mutta jätin ne vaihtelun vuoksi pois. Toivottavasti Vancouverin palotarkastaja ei tule tarkastukselle! Katoille asensin erilaisia hormeja, ilmastointikoneita ja muuta sälää, mitä sattui olemaan käytettävissä. Talot on koristeltu 1940-luvun tyyliin mainoksilla, joista Coca-Cola -mainos on tehty peilikuvana ja tässä kuvassa se heijastuu oikeinpäin taustan peilistä. Talot on lopuksi säistetty sopivasti.

Valkoinen Buick on asennettu tarkasti toisena oikealla olevan talon seinustalle niin, että sen näkee ainoastaan heijastuksena peilistä.
kuva 16.03. 22:40 John Lindroth  
  Pienet idyllit ja niihin liittyvät detaljit "That's makes The Thing" hienot kuvat Hannu! Tuo aikajana on hyvin valittu siihen liittyy monilla radoilla tunteitakin herättävä "The End Of Steam"!
kuva 16.03. 22:35 Hannu Peltola  
  Rakennuksen pääosana on tosiaan toiminut Heljanin Edison Works -malli. Rakennussarja oli erittäin käyttökelpoinen: se on todella pitkä kaksikerroksinen puurakennus ja yhdestä rakennussarjasta riitti osia kolmeen erilliseen rakennukseen. Tämän kalapakkaamon siipirakennukset ovat Bachmannin latorakennuksen osista koottuja. Katoilla olevat hormit ja venttiilit ovat jälleen "miljoonalaatikosta". Puinen laituri on koottu IHC:n osista. Maalasin laiturin ja rakennuksen, kyltitin rakennuksen ja säistin kokonaisuuden kevyesti.
kuva 16.03. 22:29 Hannu Peltola  
  Burlingtonin pikkukaupungin rakennukset ovat Heljanin vanhoja rakennussarjoja yhdysvaltalaisista kaksikerroksisista kaupunkitaloista. Kaupungissa on sekä puu- että tiilitaloja ja vaikka rakennukset eivät ole suoraan Burlingtonista, kaupungista tuli ihan uskottava. Mallit ovat niin yleisiä, että vastaavia on ollut jokaisessa amerikkalaisessa pikkukaupungissa mukaan lukien Burlington. Nämä rakennukset on valmistettu aika pitkälti ohjeiden mukaan, maalasin ne sopivilla väreillä, kyltitin liikehuoneistot Burlingtoniin sopiviksi ja säistin rakennukset kevyesti.

Tämä etummainen keltainen talo on vastaava, mikä toimi Everettin Harbor Cafen toisena raaka-aineena: https://vaunut.org/kuva/123547?s=1
kuva 16.03. 22:23 Hannu Peltola  
  Harbor Cafen rakennus on rakennettu kahdesta Heljanin aikanaan valmistamasta puurakenteisesta kaksikerroksisesta yhdysvaltalaistyyppisestä kaupunkitalosta. Leikkasin rakennuksista alakerrokset pois, talon päädyt ovat toisesta talosta ja katon savupiippu ja venttiilit "miljoonalaatikosta". Harbor Cafe -kyltti on tehty pitkästä tavarasta muoviprofiilista ja -levystä. Maalasin rakennuksen esikuvan mukaisesti valkoiseksi. Olympia Beerin logo löytyi netistä ja siitä sai oivan mainoksen talon kylkeen.

Vanhassa kirjassa oli kuva Everettin satamasta 1920-luvulla ja silloin juuri tässä Terminal Avenuen varrella oli hyvin tämäntyyppinen Harbor Cafe. Malli ei ole missään nimessä millintarkka, mutta uskon, että vanhat everettiläiset tunnistaisivat rakennuksen!
kuva 16.03. 22:18 Esa J. Rintamäki  
  Ja sitten kun suuri taloudellinen viisaus puhkeaa kukkaan ja saneeraa konduktöörit pois näistäkin junista (turhina kuluerinä) työttömyyskortistoon, niin sittenhän se riemuisa onni oikein puhkeaa kukoistukseensa - nimittäin junavarkaille!
kuva 16.03. 22:15 Hannu Peltola  
  Tämä rakennus on aloittanut elämänsä kahtena Grandt Linen Fruit Packing House -hedelmäpakkaamona. Jatkoin yhtä rakennusta toisella vastaavalla, josta olin leikannut toimistosiiven pois. Talo on maalattu vannehopealla spraymaalipurkista, ikkunat ja kattotuet vihreällä, rakennus on kyltitetty Burlington Fruit Growers' Co-Opin nimiin ja sotkettu sopivasti. Jälleen hauska projekti!
kuva 16.03. 20:55 Toni Lassila  
  Paremmat penkit ja kulkuominaisuudet näissä oli kuin kaksikerroksisissa, mutta ilmastoinnin puute haittasi kesäkuumalla, etenkään kun ikkunoitakaan ei saanut auki kuten sinisissä vaunuissa. Yksi hyvä puoli yksikerrosvaunuissa sitten oli myös tilavat matkatavarahyllyt ja niiden lisäksi osaston päädyssä oli vielä matkatavarateline. Kaksikerrosvaunujen matkatavarahyllyyn ei kovin isoja laukkuja saa sopimaan etenkään yläkerrassa, mutta on niissä onneksi matkatavaralokeroita.
kuva 16.03. 20:51 Rasmus Viirre  
  Se on myös matkustajan kannalta huomattavasti parempi. Etenkin sellaisen, joka opiskelee Rovaniemellä, ja käy sitten kotosalla vapailla.. ;) Tai toisin päin. Samaa mieltä kuitenkin, että yksikerroksiset ovat kivemman näköisiä.
   >>