761-28950 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 15.09. 19:10 Into Tilander  
  Itsellänikin oli jonkinlainen haisu näistä voijunista. Siihen se haisu loppuikin... Hyvä, että saatiin lisätietoa!
kuva 15.09. 19:06 Into Tilander  
  No onpa tullut kommentteja! Kiitoksia! Ajattelinkin, että kuva räjäyttää pankin (Vorgin).

Voisi olla hyvinkin veturihiekkaa, Jarno.

Hyvä, että saatiin Juhanikin linjoille!

Jonkinlaisen kalenterin omistava tietäjä voisi terästää muistiani, että mitä liputuspäiviä elokuussa olisi. Jos saataisiin tähän mestariteokseen hieman parempi päivämäärä.
kuva 15.09. 19:01 Janne Karresuo  
  Kiitos Otto.

Olisin suonut, että olisi näkynyt enemmänkin näitä M41:iä, mutta ei. Tosin näki sentis yhden vetotehtävissä. Tapolcan talkeilla odotti hommia toinen. Caterpillarin koneella sekin.
kuva 15.09. 18:59 Janne Karresuo  
  Pitää paikkansa Jimi. Pari löytyy...

Balatonfüredissä vaihdettiin vetovoima. Bombardierin TRAXXilla ajeltiin ensin sinne ja siellä vaihto tähän kyseiseen veturiyksilöön. Hungarypass on harrastajalle edullista matkantekoa. Jos näillä IC:illä körryyttelee, niin paikkalippu piisaa kaveriksi.

Matkailu avartaa.
kuva 15.09. 18:35 Otto Tuomainen  
  Muistaakseni vuonna 2018 veturinvaihto oli Székesfehérvárissa.
kuva 15.09. 18:19 Jouni Hytönen  
  Taisi tuolloin kesällä 2000 myös olla veturinvaihto sähköveturista M61:een Balatonfüredissä.
kuva 15.09. 18:18 Jouni Hytönen  
  Käytiin Tapolcassa Inter Raililla kesäkuussa 2000, kun tieto M61-vetureiden poistumisesta normaaliliikenteestä oli kantautunut jo Suomeen saakka. :) Hetki on siitäkin jo aikaa vierähtänyt.
kuva 15.09. 16:42 Jimi Lappalainen  
  Tasoristeyksen läheisyydessä vaikuttaisi StreetView-kuvista löytyvän pari muutakin muistomerkkiä.
kuva 15.09. 14:21 Otto Tuomainen  
  Kiva nähdä hienoja kuvia Unkarista. Itse tuli tehtyä pari muutaman päivän kuvausmatkaa sinne vuosina 2018 ja 2019. Kesäkuulle 2020 oli kolmas pidempi Unkarin käynti suunnitteilla, mutta se sattuneesta syystä peruuntui. Tämä 418-sarja (ex. M 41) on kyllä asiallinen, onneksi niitä tuli sentään nähtyä mm. täällä Tapolcassa 2018.
kuva 15.09. 11:24 Petri Sallinen  
  1900-luvun alussa vetureissa poltettiin halkoja 0,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vuonna 1913 veturihalkojen määrä oli vuositasolla jo kaksinkertainen. Kivihiilen osuus vetureissa oli kolmannes halkojen polttoarvoista.

Vuonna 1927 veturihalkoja käytettiin 1,4 miljoonaa kuutiota. Ennen toista maailmasotaa kivihiilen osuus vetureiden polttoainekäytöstä oli 40 prosenttia. Sodan aikana kivihiilen saanti vaikeutui, koska hiili on tuontitavaraa. Sodan jälkeen veturihalkoja käytettiin jo kolme miljoonaa kuutiota.

Kivihiilen käyttö ohitti halkojen käytön vetureiden polttoaineena vuonna 1952. Vuonna 1955 veturihalkojen osuus on 1,5 miljoonaa kuutiota ja vuonna 1961 enää 0,8 miljoonaa kuutiota.
kuva 15.09. 11:07 Esa J. Rintamäki  
  Vekkulia: suurin sallittu kulkunopeus vaunulle 40 km / tiima!
kuva 15.09. 10:56 Esa J. Rintamäki  
  Mänttä, Länsi - Koskela:

Osoitteseen Puistokatu 31 valmistui vuonna 1966 kauppalan vuokratalo, 5 rappua, 33 asuntoa. Itsekin asuin siinä jonkin aikaa kansakouluikäisenä räkänokkana. Olin tilaisuudessa kerran päästä huoltomiehen mukana sen pannuhuoneeseen: valtava öljykattila, jonka punaisen öljypolttimen nimen muistan vieläkin: Bentone.

Silloin tällöin talon päädyssä vieraili säiliöauto tuomassa öljyä: ohjaamon kyljessä luki K. Mesiranta, Kangasala. Talon jatkoksi valmistui parisen vuotta myöhemmin Puistokatu 33, pääty päätyä vasten. Virallisesti talokompleksia myöhemmin kutsuttiin "Pitkä-Louhelaksi", mutta epävirallisesti tehtaalaiset kutsuivat sitä "Mulkkulaksi", kun sen talon perheillä oli paljon lapsia!

Sittemmin sen asukkaita alkoi muuttaa pois, monet rakentamaansa omakotitaloon, jotkut pois paikkakunnalta, jotkut toiseen taloon Mänttällä ja monet vanhainkotiin (niistäkin yksi oli hautausmaan naapurissa - nimellä "Lähtölava"!).

Myös Pitkä-Louhela muutettiin kaukolämpöverkkoon. Paikkakunnan taantuessa talo tyhjeni, rapistui ja viimein purettiin syksyllä 2023.
kuva 15.09. 10:26 Petri Nummijoki  
  Rautateiden osalta halkojen käyttö oli käsittääkseni Pieksämäen, Joensuun ja Oulun varikoiden alueilla yleistä vielä 60-luvun alkuvuosina, kun taas Etelä- ja Länsi-Suomen varikoilla ajettiin pääasiassa hiilipoltolla tai jo dieselvetureilla. Tosin Helsinki lienee ainoa varikko, jossa halkojen käyttö vetureiden polttoaineena oli 60-luvulle tultaessa kokonaan lopetettu.
kuva 15.09. 08:29 Kari Haapakangas  
  Halkovoimalla, veikkaisin. Ainakin pienessä maaseudun rannikkopitäjässä Oulun lähellä kansakoulu (50-luvulla rakennettu) lämpesi koivohaloilla, kunnes 70-luvulla alkoi öljyn aika. Yhden lämmityskauden koivuhalot jäivät pinoon meidän koululaisten iloksi koulun takapihalle.
kuva 15.09. 07:00 Petri Sallinen  
  Kivihiili, koksi ja antrasiitti olivat suomalaisissa kerrostaloissa hyvin yleisiä energiamuotoja 1910-1920-luvuilta alkaen, jolloin kerrostaloissa yleistyivät vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät. Niiden ydin oli kellariin sijoitettu suuri keskuslämmityskattila, jossa talonmies mätti hiki hatussa koksia pesään. Halkojakin käytettiin aluksi, mutta koksin lämpöarvo on huomattavasti parempi. Kerrostalojen kivijaloissa saattaa vieläkin nähdä hiililuukkuja. Hiilikuski kippasi lastinsa jalkakäytävälle, josta se suoraan lapioitiin hiililuukusta kellariin. Suuri kerrostalo saattoi käyttää yli sata tonnia hiiltä vuodessa.

Omakotitaloissa — erityisesti rintamamiestaloissa — valtio ohjasi vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin 1940- ja 1950-luvuilla. Syynä oli pula polttopuista. Puuta haluttiin käyttää ennen kaikkea jälleenrakentamiseen ja sotakorvauksiin. Vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä koksi tai antrasiitti oli tehoas lämmönlähde. Omakotitalo käytti 3-4 tonnia hiiltä vuodessa. Kotitalossani oli kivihiililämmitys vielä 1970-luvulla — samoin aika monessa naapuritalossa. Tämä alue on vanhaa rintamamiesaluetta. Jouduimme veljien kanssa opettelemaan järjestelmän käytön. Hiilen sytyttäminen ei ollut ihan yksinkertaista. Puuta polttamalla tehtiin ensin peti. Vedon säätäminen oli oma taiteenlajinsa. Veljien kanssa saimme muutaman kerran patteriverkoston vedet kiehumaan, kun vanhemmat olivat reissussa.

Öljylämmitys syrjäytti nopeasti kivihiililämmityksen 1960-luvulla. Öljy oli huomattavasti helpompi: käytännössä täysin automaattinen ja siisti. BTW. Kun ostin kotitaloni 1980-luvun lopussa, niin remontin yhteydessä hienoa kivihiilipölyä löytyi monista paikoista, esim. kattovalaisimien johtoja suojaavista kuvuista. Monissa kaupungeissa kaukolämpö syrjäytti kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät — tosin joihinkin taloihin asennettiin myös suuria öljykattiloita. Kivihiilen polttaminen siirtyi voimalaitoksiin ja lämpökeskuksiin.

Englannissa kivihiilen käyttö oli erilaista. Kerrostaloissa ei juurikaan ollut keskuslämmitysjärjestelmiä edes kerrostaloissa, vaan niissä oli asuntokohtaiset hiilipannut tai takat. Paikallinen K-kauppias myi hiiltä pienissä erissä, jolloin äidit kauppareissun yhteydessä ostivat kassillisen hiiltä. Esim. Lontoo poltti käytännössä hiiltä erittäin huonolla hyötysuhteella. Ilma oli täynnä hiukkaspäästöjä ja savuja.

Copenhagen Fields -niminen erittäin tunnettu pienoisrautatie esittää juuri tämän aikakauden teeman yhdestä Lontoon kaupunginosasta. Alueelle saapuu pitkiä hiilijunia joka päivä. Jokaisella alueen kauppiaalla on oma vaununsa, joista hiili puretaan kaupunkilaisille myytäväksi. Koko alue on harmaana hiilipölystä. Sekin on tunnettua, että hiilikaivosmiehet saivat helposti lakkoilemalla suuretkin kaupungit polvilleen. Suurkaupungin oli mahdoton varastoida suuria määriä hiiltä. Logistiikka perustui siihen, että junat toivat jatkuvalla syötöllä hiiltä kaupunkiin.

Suomessa kivihiili oli ennen kaikkea rannikkoalueiden energiamuoto. En tiedä, kuinka pitkälle sisämaahan hiiltä aikoinaan kannatti roudata. Miten kerrostalot lämpenivät Itä-Suomen kaupungeissa aikana ennen kaukolämmitystä?
kuva 15.09. 02:18 John Lindroth  
  Hieno kuva!
kuva 14.09. 21:54 Tiitus Lindholm  
  Ja tämä kävelymatka oli metsän läpi rämpiminen? Ei siinä mitään, kyllä ennekin on metsässä rämmitty, kylläkin lumisessa pieksämäkeläisessä sekametsässä.
kuva 14.09. 21:51 Juhani Katajisto  
  K2 sittemmin Tk2 418 oli kesäkuussa 1913 Toijalan kirjoissa. Näillä K2-sarjan vetureilla vietiin tuohon maailman aikaan mm. Pirkanmaalta ns. voijunia Hankoon Englantiin laivattavaksi. Ilmeisesti tämänkin veturin kesäkuun 1913 ajoista, jotka olivat 4 304 km osa on koostunut näistä voijunien kuljetuksista.
kuva 14.09. 21:24 Rasmus Viirre  
  Ruska tulossa taas hieman etusessa tänä vuonna. Hyviä kuvia!
kuva 14.09. 20:32 Esa J. Rintamäki  
  Tut mir leid, Herr Uwe. Ich hat eine nachlässiger Komment geschrieben.

Die Flüssigkeitsgetriebe ist doch gerner eine Drehmomentenumwandler, im seinen vollständige Einfachkeit.

Juu vallan, kanssakommentoijat, edellä lievää harjoitelmaa (oman operaationi, "Seelöwen" merkeissä). Saattekin käännöstehtävän ja - HAZAA - luvan käyttää tekoälliä.

Ylenpalttinen jenkkianglisismin tyrkyttäminen tuhoaa omaa kieltämme yhä laajenevassa määrin. Nyt on ollut jo näkyvissä haaveksintaa lisätä englanti kolmanneksi kieleksemme.

Valitan, jos kapinallisuuteni ei näy kielellisesti virheettömänä suorituksena. Jumprahuiti!
kuva 14.09. 20:19 Esa J. Rintamäki  
  Olinkin jo ihmetellyt muinaisen Weimarin tasavallan aikaisen Saksan veturitehtaiden valokuvamaalauksia.

No, nythän ilmiölle löytyi nimi ja peruste.

Monet kiitokset, herra Petri!
kuva 14.09. 20:10 Erkki Nuutio  
  Voith tunnetusti pitää momentinmuuntimista kuin hullu puurosta. Yliampuvan monimutkaiselta Voith L33 kuitenkin vaikuttaa näin vähäiseen veturiin : https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?108,7791529 .
(Getriebebeschreibung Voith L33)
kuva 14.09. 19:26 Toni Lassila  
  Harmi kun ei ollut alkuperäisellä Pielstickillä. Niissä on nimittäin melko räyhäkkäät äänet, kone on vastaava mutta ei muistaakseni ihan täysin sama kuin Dr16:ssa, mutta niissä ei ole äänenvaimentajaa lainkaan: https://www.youtube.com/watch?v=l8StTzrXuxU
kuva 14.09. 18:59 Janne Karresuo  
  Erittäin jyhkeät!
kuva 14.09. 18:36 Ossi Rosten  
  Tää on kyllä hyvä!
kuva 14.09. 18:01 Teemu Saukkonen  
  EMD 645 tarjoaa aina jymäkät soundit.
kuva 14.09. 17:54 John Lindroth  
  Komea kuva!
kuva 14.09. 16:13 Uwe Geuder  
  > Elikkä "Flüssigkeitsgetrieben" ymmärrän hydrauliseksi voimansiirroksi.

Kyllä, luulisin, että puhutaan samasta asiasta. Flüssigkeitsgetriebe / nestevaihdelaatikko kuulostaa omituiselta, niin kuin myöskin Ölmotor. Johtunee siitä, että se on noin 100 vuotta vanha sanasto. Hydraulinen voimansiirto olisi hydraulische Kraftübertragung. Luulisin, että näin kutsutaisiin asia nykyisin myös Saksassa.
kuva 14.09. 15:27 Erkki Nuutio  
  Aika vähäistä aistimus Suomen kivihiilistä silti oli verrattuna esimerkiksi Saksan ja Brittien köyhän kansan asumuskatuhin. Niillä poltettiin oikein huonoa kivihiiltä ja ruskohiiltä vielä koko 70-luvun ajan.
Kaukolämpö tuli Tampereelle 60-luvulle ja ennen sitä poltettiin enemmän halkoja ja puuhaketta.
Kivihiiltä teollisuus poltti vain korkeiden savupiippujen välityksellä.
kuva 14.09. 15:14 Erkki Nuutio  
  Esalle, mutta tämä ei liity lättiin muuten kuin yhden luojansa kautta.
Kun vartuin pienokaisesta pojannaskaliksi Kervislinnassa (silloin Lentokonetehtaantie 1) 1949-1961 asui siellä mm. DI Riipola (moottorivaunut) ja ins. Pihkala (veturit), molemmat kai TkT Vainion suoria alaisia. Riipola käveli aina ruokatunnilla kotiinsa syömään ollen syvissä mietteissä. Niitä emme halunneet häiritä. Tahkon sukuinen Pihkala sensijaan huomasi aina tärkeät ponnistelumme.
kuva 14.09. 15:07 Juhani Katajisto  
  Näissä syksykuvissa, kun luonto on pukeutunut parhaaseen väriloistoonsa on ihan oma fiilis. Tässäkin on siitä oiva näyte. Aikanaan, kun meillä oli kesänvietto paikka tämän radan varrella näköyhteyden päässä radasta Iso-Korpisen rannalla Viitasaaren ja Pihtiputaan rajalla tuli seurattua rautatieliikennettä monena kesänä tällä radalla. Silloin vielä ei nähnyt junien kulkua netistä ja tuli joskus kesällä istuttua tuntikausia radan varrella junaa odotellessa. Voi sitä riemua sitten joskus kun juna tuli. En tiedä tapahtuisiko tänä päivänä, mutta joskus juna pysäytettiin kohdallani. Kun ihmettelin asiaa niin veturinkuljettaja tokaisi, että saat paremman kuvan. Voi ei mun takia olisi tarvinnut pysäyttää vastasin nolona. VR:n satavuotiskuvakirjassa on kuva tältä samalta paikalta ja kuvan perusteella pitihän tämä paikka löytää. Upea kuvauspaikka rautatieliikennettä taltioiville.
kuva 14.09. 15:01 Jouni Hytönen  
  Vaikea kuvitella maisemaa, jossa on lähes jatkuvasti tarjolla kivihiilisavua. Varmaan vaikkapa Tampereella tai Kouvolassa on vähän väliä ollut menossa jokin höyryvetoinen juna johonkin suuntaan. Ei ehkä vuonna 1965 enää aivan niin usein kuin vaikka 5-10 vuotta aikaisemmin. Käynti Pietarissa talvipakkasella toimi jonkinlaisena simulaattorina ja toimisi varmaan edelleen. Vaikka nyt junat eivät enää kivihiilellä kuljekaan, erilaisia kivihiiltä polttavia tulisijoja löytyy kaupungin alueelta runsain mitoin ja haju tarttui vaatteisiinkin jo viikonlopun matkalta.
kuva 14.09. 14:57 Petri Sallinen  
  Veturi on maalattu "valokuvamaalilla", eli vesiliukoisella harmaalla mattamaalilla. Valokuvamaali toistaa mustavalkokuvassa hyvin yksityiskohdat — etenkin helmojen alta ja varjopaikoista. Valokuvauksen jälkeen heikosti pitävä maali poistetaan vesipaineella.
kuva 14.09. 14:38 Juhani Katajisto  
  Saksalaiset Schwere Brocken kirjasarjan tekijät mm. Ingo Hütter ihmettelivät tätä suomalaista tapaa pitää kesäaikana kipinäsihtiä savutorven päälle. Sitten hekin huomasivat siinähän hyvä juju erottaa suomalaiset veturit muista ja alkoivat kertoa tätä yksityiskohtaa omissa kirjoissaan kertoessaan suomalaisista vetureista. - Parhaat muistikuvat minulla on Tr1 1051:stä, kun se lähti korkealla savupilarilla vetämään Toijalan postijunaa Helsingin asemalta 3.7.1967. Ruskean musta hiilisavu jäi pitkäksi aikaa leijailemaan vielä asemalaiturille junan jälkeen.
kuva 14.09. 14:23 Juhani Katajisto  
  Ai ai kun mieliä herkistävä kuva. Suomeen ostaminen on ollut kulttuuri teko! Ja kiitos vielä sen esille laittamisestakin. Tv1 1200 siirrettiin myöhemmin Ouluun, jossa osui kesällä 1964 malmijunassa hiilisavutorvelle muutettuna Pekka Honkasenkin kameran eteen. Sittemminhän tällä Jumbolla oli surullinen kohtalo. Järjestelyjunan veturina tämä Jumbo ja malmijunaa vetäneet Sv12:sta 2508 ja 2522 törmäsivät Kemin pohjoispuolella Liedakkalassa 20.8.1965. Vauriot olivat suuret ja sen seurauksena Tv1 1200 hylättiin. Näinhän Jari Auvisen ja Antti Roivaisen onnettomuuskirja meille kertoo.
kuva 14.09. 12:44 Petri Nummijoki  
  Turku oli itsenäinen varikko vuoden 1968 loppuun ja sulautettiin sen jälkeen Tampereen varikkoon. Vuodesta 1969 lähtien Tampereellakin oli Lättähattuja tästä syystä mutta tarkoitin tämän kuvan ottamisen aikaa (1962), jolloin Tampereella ei omia Lättähattuja ollut vaan niiden täytyi tulla Turusta, Riihimäeltä tai Seinäjoelta ellei osa peräti Pieksämäeltä asti. Varmasti konepajamatkalla (Turkuun) olleita Oulun ja Joensuun vaunujakin Tampereella saattoi nähdä. Kai suunnitelmalliset huollot pyrittiin tekemään vaunun oman varikon toimesta? En tiedä sitten, saattoiko joku vaunu ajautua Tampereen paikalliseen käyttöön niin pitkäksi ajaksi, että tuollainen 5000 km:n tai jopa 10000 km:n huoltokin oli tehtävä muun kuin oman varikon toimesta?
kuva 14.09. 11:51 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, Tampere ja Turku liittyivät jokseenkin kiinteästi yhteen vetokaluston sijoitteluissa.

Toisaalta, jotkin lätän vetovaunun huoltotoimenpiteistä oli helpompi tehdä tallin suojissa - moottoriöljyn vaihto vaikkapa?

Mitäpä lukee Valmetin (P. J. Riipola) kansiossa "Moottorivaunu Dm7, rakenne, käyttö ja huolto" (toinen painos, heinäkuu 1963):

Luku V. Huoltotoimenpiteet:

Aluskehyksen tarkastus

Aluskehykseen kiinnitettyjen osien kiinnityspulttien ja -ruuvien tiukkuus tarkastetaan 10 000 ajokilometrin jälkeen. Samalla tarkastellaan aluskehyksen palkkeja kiinnityskohtien ympäristössä ja niiden hitsausliitoksia.

Ikkunaverhojen ja matkatavarahyllyjen tarkastus

10 000 ajokilometrin jälkeen tarkastetaan, että ikkunaverhot ovat ehjät ja puhtaat sekä verhotankojen kiinnitykset tiukat. Tarkastetaan matkatavarahyllyjen kannattimien kiinnitys. Kiristetään niissä olevat hyllyputkien kiristysruuvit. Tarkastetaan, että teräsverkon kiinnittimet ovat tiukat.

Näitä tarkastuskohteita riittää ja paljon.

Joitakin otteita:

Käymälän tarkastus

10 000 ajokilometrin jälkeen tarkastetaan, että käymälän sisustusesineet ovat ehjät ja siistit.

Ylikulkusillat ja suojusportit

Ylikulkusiltojen ja suojusporttien saranat voidellaan öljyllä 5 000 ajokilometrin jälkeen.

[Telin] hiekoituslaitteet

Tarkastetaan päivittäin, että hiekkaputket ja niiden kiinnitykset vetoteleissä ovat kunnossa.

Jarrunesteen määrä tarkistetaan joka 5 000 ajokilometrin jälkeen. Huomattavampi nestepinnan aleneminen merkitsee, että järjestelmässä on vuoto, joka on heti etsittävä ja korjattava.

Lämminilmakanavat

10 000 ajokilometrin jälkern puhalletaan vaunussa olevat lämminilmakanavat puhtaaksi paineilmalla.

Moottori:

Kiilahihnat

Tarkistetaan päivittäin kompressoria ja tuuletinta käyttävien kiilahihnojen kunto ja kireys.

Venttiilien välykset tarkastetaan 10 000 ajokilometrin jälkeen. Kylmässä moottorissa on imuventtiilin välyksen oltava 0,35 mm ja pakoventtiilin välyksen 0,45 mm.

Öljynvaihto suoritetaan 5 000 ajokilometrin jälkeen. Vanha öljy lasketaan ulos moottorin ollessa lämmin. Öljynvaihdon yhteydessä puhdistetaan öljysiivilä ja suoritetaan moottorin huuhtelukäyttö huuhteluöljyllä.

Että silleen.

Paljon lätässä oli töitä huoltomiehistölle. Ja myös sellaisia, joita ei voinut tehdä "ison tähtilipun alla". Eipä siten ihme, että Perkiön tallit otettiin aika rapsakasti käyttöön...?
kuva 14.09. 11:14 Esa J. Rintamäki  
  Omien havaintojeni mukaan: (sairaan tiheässä, koskien junaa H 507!)

7.12.1975: H 507:ssä Dm7 4143 + EFiab 11558.
30.5.1976: H 507:ssä Dm7 4028 + EFiab 11551.
30.1.1977: H 507:ssä Dm7 4067 + 4028.
27.3.1978: H 507:ssä Dm7 4135 + 4152. Jälkimmäinen keltanokkaisena. Tuona päivänä oli pääsiäismaanantai.

Onko kuvassa siirtorunko Perkiön varikolta Tpe henkilöasemalle?

Märehdinpä Turistikirjaa (kesä 1973), koskien kuvan kellonviisareita: (Jamppa Tuomisen hitti-iskelmästä: "Minkä aamu toi, sen ilta aina vei".)

Arkiaamuisin H 487 Toijalasta, tulo Tpe klo 8:20. Entä illalla?
H 447 Riksusta (joka päivä) tulo Tpe klo 18:32 - ei sovi kuvaan.
Päivän viimeinen iltapäivälättä pelkästään Toijalaan, H 486 lähtö klo 17:50. Ei käy.

H 538 Tampere - Naantalin satama: lähtö klo 20:20. Pysähdykset: Toijala, Urjala, Humppila, Loimaa ja Turku (jonne tuloaika klo 22:55) ja Naantalin satamaan klo 23:18. Kulussa joka päivä. Kuvan kellonajalle aika täpärällä! Lähtöön olisi aikaa ehkä vain parisen sekuntia?

Etummainen vaunu, 4031, "asui" kirjojen mukaan Tampereella.

Porin tien suuntaan: H 463 työpäivisin klo lähti klo 6:30. Ei tämä.
Seuraava lättä: H 465, lähtö Tpe klo 10:25. Eikä tämä ainakaan!
Illalla sunnuntailättä H 473, lähtö klo 20:40. - No vot!

Ja sitten Haapamäen tien lättäjunista:
Tosiaankin - sunnuntailättä H 507, lähtöaika klo 8:40.
Sen jälkeen seuraava lättä olisi jokapäiväinen H 509 Orivedelle, lähtö klo 11:10.
Näiden välissä oli Porkkana P 101 Bredat jyristen juossut kohti Jykylää, lähtöajalla 10:25.

Toiseen suuntaan?

Työläislättä ("Duunari Express", heko heko) H 508 Orivedeltä, tulo Tpe klo 8:30 - ei täsmää.
Haapamäeltä tuleva aamun lättä H 510, tulo klo 9:05. Täsmää vielä huonommin!

Illalla, klo 19:30 Orivedeltä saapunut H 522. Ei käy tämäkään.

Saanen kunnioittavasti ehdottaa arvoisia herroja läsnäolevia miettimään kuvaan liittyviä aspekteja.
kuva 14.09. 10:52 Petri Nummijoki  
  Minkähän vuoksi Lättähattuja on tuossa talliin edes ajettu vai ovatko tulleet tallille kääntämistä varten? Lättähattujen sijoitusvarikoita olivat Riihimäki, Turku, Seinäjoki, Oulu, Pieksämäki ja Joensuu mutta Tampereella ei ollut omia Lättähattuja, joten ei kai niille Tampereella suuremmin huoltojakaan tehty?
kuva 14.09. 10:12 Pasi Seppälä  
  Tutut raiteet, joilta rautatietoiminta on valitettavasti hiljentynyt. https://tarzan.1g.fi/kuvat/Rautatiekuvat/Vaihtot%C3%B6it%C3%A4+Kaipiaisissa+9.10.09/IMG_0703_b.jpg
kuva 14.09. 10:00 Esa J. Rintamäki  
  Elikkä "Flüssigkeitsgetrieben" ymmärrän hydrauliseksi voimansiirroksi.

Weissach on länsi-Saksassa, suunnilleen Pforzheim - Stuttgart - välisen "linnuntien" puolivälissä.
kuva 14.09. 09:59 Mikko Otava  
  Kuvassa näkyvä oikeanpuoleinen veturitalli on purettu ja vain vasemmanpuoleinen ja kuvan ulkopuolella oleva talli ovat vielä jäljellä.
kuva 14.09. 08:30 Sisu Karhu  
  Vaunu mätänee joka päivä enemmän ja enemmän.
kuva 14.09. 07:44 Erkki Nuutio  
  Tulkitsin vaalean rakennuksen kuuluneen Peruna Oy:lle ja lähimpänä olevan matalamman tiilirakennuksen kuuluneen Tampereen naulatehtaalle. Tulkinta on 98%:sti luultava, mutta tuon soratien pitäisi jatkua oikealle.
1051 on joka tapauksessa matkalla Järvensivun suuntaan. Sijainti olisi edellä olevan tulkinnan mukaan vähän ennen Tampereen Saippuatehtaan nurkkaa.
Epäilin toisaalta, että 1051 olisi pidemmälläkin - entisten Voiman tehdasrakennusten kohdilla. Siellä ei kuitenkaan ollut kuvan vaaleata rakennusta.
kuva 14.09. 07:32 Jimi Lappalainen  
  Upean tasapainoinen kuva :)
kuva 14.09. 06:43 Raimo Hämäläinen  
  Pasi osui oikeaan eli Kaipiaisissa ollaan
kuva 14.09. 06:32 Jens Matthes  
  Magdeburg ? Magdeburgin raitiovaunujärjestelmä sähköistettiin 1899 (Wikipedia).
kuva 14.09. 00:11 Rainer Silfverberg  
  Niin on! Tällaisia värikuvia höyryvetureista niiden aktiiviajalta ei ole koskaan liikaa!
kuva 14.09. 00:09 Uwe Geuder  
  Lyypekki on sille takuulla kuvanottohetkessä aika uusi tuttavuus. Sähköistys tuli vasta 1.10.2008, kun veturi oli jo yli 50 vuotta vanha.
kuva 13.09. 23:34 Mikko Ketolainen  
  Nyt on tullut uusi määränpää tunnuksella T7282 kulkevalle junalle, huhtikuusta heinäkuulle välillä Jyväskylään ja välillä Toijalaan kulkenut tavarajuna on saanut syyskuun ajaksi uudeksi määränpääkseen Joutsenon. Kaksi kertaa kulkeva juna tosin lähtee huomenna matkaan Äänekosken sijasta Jyväskylästä, mutta toisen kerran lähtöpaikkana onkin sitten Äänekoski.
kuva 13.09. 22:32 Simo Virtanen  
  No huh huh miten hieno kuva! Nykyisin kuvassa olisi kaksi Sokos hotellia, mutta onneksi veturitallit ovat säilyneet.
   >>