Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	12.09. 12:32	Toni Lassila
		Hienoja kuvia, vaikka tämä pohjoisen junaliikenne on melkein Suomen yksitoikkoisinta. No ehkä rantaradalla ja Vaasan radalla sekä pääkaupunkiseudun kaupunkiradoilla on vielä tylsempää liikennettä.
	12.09. 11:50	Jimi Lappalainen
		Mielenkiintoinen havainto :)
	12.09. 11:45	Esa J. Rintamäki
		Niin, muuten, lähettikös se Oskari Tokoi viisi viljajunaa hakemaan sitä Siperiasta asti?
	12.09. 11:44	Jimi Lappalainen
		Kuopion konepaja: https://www.youtube.com/watch?v=KkIvezMJeR0
	12.09. 11:20	Erkki Nuutio
		Pietarin pohjoinen liikennesolmu sekä yhdysrata ja puoliksi maksamamme Nevan silta ei ole meille enää merkitykserllinen, mutta annan viittauksen: VR 1912/37 II s. 155. Siinä oleva piirros on hyvin valaiseva. Vuoden 1917 mittaan joutuivat Venäjän rautatiet vähitellen sekasortoon ja yhdysliikennekin alkoi hiipua. Kuva lienee kevättalvelta 1917 (kuten 3.1917), jolloin sitä vielä oli ja ensimmäisiä K3 -vetureita oli tullut Viipurin varikon käyttöön. Vuoden 1918 kapinan aikana palasi viljanhakureissultaan vain yksi K3 . Kohta Rajajoen silta räjäytettiin. Raasuliinkin valmistunutta rataa ei varsinaisesti avattu. Eli sama tilanne kuin tänä päivänä!
	12.09. 11:06	Rainer Silfverberg
		Sinne Ruskealaanhan on ajettu viime aikoina erikoisjunia höyryvetureilla. Siis Pietarista Ruskealaan, ja jossain vaiheessa oli tarkoitus jatkaa junien matkaa myös Joensuuhun, mutta tyssäsi byrokratiaan, siis ennen tätä sotaa.
	12.09. 10:56	Erkki Nuutio
		Marmori oli Alvarin sopimaton, mutta kylttuuriväelle riittävän kallis materiaalivalinta Finlandia-taloon. Konkreettisesti marmori on kiteistä kalkkikiveä - kerrostuneen kalkin muuttumistulos (prof. Iivari Leiviskä). Tietosanakirja 8 (1916) kertoo: Ruskealan marmori on (siis oli) Suomen ainoa rakennustarkoituksiin käytetty kalkkikivi. Samasta vuoresta saatiin kahdenlaista marmoria: hienorakenteista dolomiittista (esim. Pietarin marmoripalatsi) ja karkearakeista kalkkisälpämarmoria (esim. Helsingissä HSp:n talo Kasarmitorilla). Ruskealan tuotanto oli vuonna 1914 70 000 hl (sammuttamattomana), josta 1/3 selluloosatehtaisiin (siis kalkkina), 1/3 rakennus- ja maanviljelykäyttöön (siis ainakin pääosin kalkkina) ja 1/3 Pietariin. Julkisivukiveksi meni siis vain noin kolmannes ehjinä sahattuina osina. Suurempi osa siis louhittiin kuvan mukaisesta rikkonaisesta osasta vuorta. Rikkonaisuuden vuoksi sillä ei ollut sellaisenaan arvoa rakennuskivenä. Ajankohta-arvaus: 1908-1915 . Teekkareita kutsuttiin Kalkki-Petterin pitopöytään (ennen 1917:n kieltolakia), mutta myös Ruskealaan. Pidän Käkisalmi-museon kuvan suureen yhtäläisyyteen viitaten Ruskealaa todennäköisempänä - jolleivat mahdolliset lisäkuvat viittaa toisaalle.
	12.09. 09:32	Pasi Seppälä
		Onpas makea mutkakuva. Kokonaan näkyvä puurahtikin näyttää ihan kivalta kun sen laittaa tällä lailla taipumaan.
	12.09. 08:39	Tuomas Pätäri
		Jonkinlaisen käsittelyn paljastaa ainakin huntu, joka ympäröi latvustoja aina kauempana olevien metsiköiden päällä. Toki vastaavaa saa tehtyä manuaalisella käsittelylläkin. Mutta ei tässä mielestäni mitään erityisen häiritsevää ole, kännykät ovat jo pitkään olleet oivia kameroita ja tämä on teknisesti ja muutenkin hyvä junakuva. Järkkäreissä etuna tietysti on (kun käyttää raakakuvaformaatteja) että tuollaiset Pasin mainitseman kaltaiset säädöt ja tehosteet menevät kuvaan vain metatietona ja itse kuva tallenntuu aina samalla tavalla säädöistä riippumatta. On siis lopputuloksen kannalta aivan sama onko säädöt määritetty ennen kuvausta vain vasta myöhemmin editoidessa.
	12.09. 08:26	Tuomas Pätäri
		Kun näitä huikeita kuvia jo aiemmin tuoreeltaan katsoin, sattumoisin itsekin kiinnitin juuri tähän erityisen huomioni. Kun ennenkin olen Hannun kuvauskohteista nostanut esiin ne joissa junat ja maisemat ovat mielestäni mahtipontisimmillaan, niin tässähän kaikki valtavuus on jo lähtenyt täysin lapasesta, niin maiseman kuin junankin osalta!
	12.09. 00:56	Onni Tikkala
		Onnistunut otos!
	12.09. 00:00	Stefan Baumeister
		Aivan oikea, Esa. C51 no. 239 ja hänen sisko no. 236 vetivät keisarin junan 1920 ja 1930-luvulla.
	11.09. 23:58	Stefan Baumeister
		Kyllä Esa, näin saata olla.
	11.09. 23:57	Stefan Baumeister
		Kyllä Esa, kaikki pääradan junia paitsi Shinkansen ajoo 1067 mm raidelevydellä Japanissa. Shinkansen käytää 1435 mm.
	11.09. 23:25	Pauli Ruonala
		Ruotsalainen yksityisrautatie HNJ (Halmstad-Nässjö Järnväg) hankki 1930-luvulla Nohabilta kolme moottorivaunua nopeuttamaan Halmstadin ja Tukholman välistä liikennettä. Vaunujen suurin nopeus oli 110 km/t, samaan aikaan SJ:n suurin nopeus oli 100 km/t. Liikennettä silmälläpitäen kaikki ylikäytävien varoituslaitteet automatisoitiin vuosina 1937-38. Vaunuissa ei ollut moniajomahdollisuutta eikä niissä ollut edes kytkimiä. Jos matkustajia tuli enemmän, lähetettiin toinen vaunu perään. Jos pyhäliikenteessä sekään ei riittänyt, vaunu korvattiin veturivetoisella junalla. Matka-aika lyheni 30%. Hilding Carlsson otti näistä vaunuista mallia SJ:n YCo4-moottorivaunuun (1951), jonka piirustuksista suomalainen lättä tehtiin. Nohab-vaunut laitettiin SJ:llä sarjaan Y03 ja poistettiin käytöstä 1964-65. Ks. https://www.historiskt.nu/rullande/ralsbussar/ralsbussen_stal.html
	11.09. 22:15	Jarno Piltti
		Samaa mieltä reissun onnistuneisuudesta. Täytyy välittää pullakiitokset leipomon puolelle!
	11.09. 22:08	Jarno Piltti
		Mia Greenin kuvia jonkin verran myös Finnassa.
	11.09. 22:02	Jarno Piltti
		Tästäkin kuvasarjasta on vaikea valita yhtä suosikkia ylitse muiden mutta nostetaan tämä: Historiaa huokuva asema aivan mielipuolisen upeassa vuoristomaisemassa, ja junassa Kiinasta tilattua krääsää nykykuluttajalle kahdessa kerroksessa. Yksinäinen säiliövaunu kruunaa asetelman. No okei konteissa voi olla mitä vaan mutta nykyinen elämäntapa ja maailmantalous niihin tiivistyy.
	11.09. 21:50	Jarno Piltti
		Erinomaisen havainnollinen kuva sekä konttikuljetuksista että pitkin junaa jaetusta vetovoimasta.
	11.09. 21:16	Juha Toivonen
		Oma valintaperusteeni autolle on, että kykenen asettamaan oman varsin kankean 106 kiloisen ruhoni ratin ja penkin väliin ilman suurempia ongelmia, ja että takaboksiin mahtuu tölkkeihin pakattuna vähintään 300 litraa hyvää nelosolutta, Euroopasta ja Baltiasta tuotuna. Ja että täydet tehdastakuut ovat voimassa koko auton käyttöajan.
	11.09. 21:13	Into Tilander
		Hyvä, että oikaisitte Heikki ja Ossi! Nyt kun sanoitte, niin ei tuo "marmorin" räjäyttäminen kuulosta yhtään hyvältä. Kalkkikivikaivoksella siis ollaan. Taidan hieman katsella Förby-kuviani, jos sieltä "Heureka!" syntyisi.
	11.09. 21:05	Ossi Rosten
		Kyä tässä ei ole mitään muuta samaa tuon Ruskealan kalkkkikaivoksen kuvan kanssa kuin radan haarauma. Tämä kuva on kyllä joku kalkkikivikaivos, kuten Heikkikin sanoo. Ruskealan kallio on juonteikasta (näkee tusta Mikan mv kuvastakin, mutta kuvahauku tuo paremmin värikuvina esille) kun taas tässä kuvassa oleva kallio on pääosin vaaleaa (valkoista?) ja vain vähän eri väristä kiveä, mutta ei laisin samaan tapaan juonteilevasti kuin Ruskealassa. Myöskään tuo murske kuopan pohjalla ei viittaa marmoriin vaan selkeästi kalkkilouhosta. Pitkän tovin hahmottelin tuota nuorisojoukkoa Mikan linkkaaman kuvaan notkoon jossa sähkökaapeli tms. laskee kuopan pohjalle. Pikavilkaisulla näytti sopivan, mutta kallion väritys, muodot ja taustan puusto ei istu kun pidempään katsoo...
	11.09. 20:21	Oula Vattulainen
		Kiitos!
	11.09. 20:17	Erkki Nuutio
		1917 on tosiaan liian aikainen. Wiki puhuu palturia väittäessään että silta olisi tehty SJ:n ja VR:n yhteistyönä. Todellisuudessa silta oli käytännössä valmis Venäjän kanssa sovitussa muodossaan kun Suomi (VR) kutsuttiin maksamaan puolet laskusta. Avajaisiin ei osallistunut edes SJ:n johtoa Ruotsin johdosta puhumattakaan. Åålannin menetys oli niin kova isku.
	11.09. 20:17	Juha Toivonen
		Jo kauan sitten edesmennyt isoisäni puhui aina Lapponiasta superlatiiveissa. Hän teki 1920-1950 luvuilla työuransa erään paperitehtaan edustajana - kauppamatkustajana. Juna oli hänen kulkuneuvonsa tuona aikajaksona. Ukko muisti kaikki asemat ja pysäkit Tampere - Riihimäki - Terijoki välillä, kuten myös Tampere - Haapamäki - Elisenvaara - Viipuri - Terijoki välillä. Myös muiden rataosiemme asemat ja pysäkit olivat tulleet hänelle jopa henkilökohtaisiksi tuttaviksi uransa aikana. 1970-luvulla jo eläköityneenä isoisäni halusi kokea nopean ja nykyaikaisen Lapponian. Se oli tuolloin jotakin uutta ja (muka) niin nopeaa. Niinpä hän matkusti Tampereelta menopaluun Helsinkiin, söi ravintolavaunussa hyvin, ja ilmeisesti nautti matkastaan.
	11.09. 20:07	Heikki Jalonen
		Esitän voimakkaan epäilyn tuosta Ruskealasta! Marmorilouhoksella tuotteita ei louhita räjäyttämällä (paitsi jos haluttu tuote on "marmorijauhe"...) vaan lohkareita sahaamalla. Siitä työtavasta tunnusmerkkinä on hyvin suorat ja erottuvat leikkauspinnat ja irrotetut suorakulmaiset kiviaihiot. Mitään suoraviivaista ei tuossa kuvassa näy. Räjäytyslouhetta sitäkin enemmän. Oma käsitykseni on, että kuva on kalkkivilouhokselta. Suomessa mahdollisia on useita, mutta jos pysytään Karjalan seuduilla hyvä arvaus voisi olla Lappeenranta (Ihalaisen avolouhos), jossa louheen lastaus tapahtui käsipelillä kuuppavaunuihin vielä 1930-luvulla. Tuolloin louhoksen syvyys oli vielä luokkaa 10...20 m. Jos poistutaan Karjalan seuduilta, mahdollinen olisi vaikkapa Särkisalon Förby avolouhinnan kaudella. Silloin tässä kuvassa saattaisi olla kytkentää toiseen kuvaan: https://vaunut.org/kuva/182934?a=1 Vinokuljetinta ei kuvassa kuitenkaan näy. Marmorilouhoksen näkymiä halukkaat voivat katsoa vaikka Bond-leffan "Quantum of Solace" alkuminuuteilta... Tai dokumentista SunTuubista: https://www.youtube.com/watch?v=du9_Kn2y2VA Lohkoja sahaava työtapa on jo roomalaisten aikainen, vain mittakaavaltaan nykyaikaa pienempää. Carraran kuuluisa louhos on sekin roomalaisten perustama.
	11.09. 19:57	Erkki Nuutio
		Luin huolimattomasti tekstin. Crichton teki tietysti vain nosturin ja kuljetinvaunujen tekijän osalta on Heikin arvio luultavasti oikea. Mutta ajoitukseen tuo Crichtonin nosturi soveltuu. Arvioni siitä on siis 1920 +/- 1.
	11.09. 19:32	Rainer Silfverberg
		Tuskin. Italiassa sähköistys ei 1940-lluvulla ollut niin laajaa kuin Ruotsissa. Ja Italiassa oli tasavirta 1500 tai 3000 V kun Ruotsissa vaihtovirta 15000 kV. Ruotsin läpihän kulki sodan aikana saksalaisia sotilaskuljetuksia matkalla Norjaan ja Suomeen. Toinen mahdollisuus että kuva olisi Norjasta, niilläkin taisi olla samanlaisia sähkötolppia kuin Ruotsisa.
	11.09. 19:26	Into Tilander
		Kiitokset Rainer! Olisikohan sitten Italiassa otettu mallia ruotsalaisista sähköratarakenteista? Tietääkö joku?
	11.09. 19:24	Jorma Kattelus
		Tulipa oltua mukana projektissa kun noita asennettiin itä- ja keskisuomen alueelle.
	11.09. 19:23	Heikki Jalonen
		Taitavatpa olla ns. koirakuljettimen vaunuja. Todellinen käyttötilanteen kulkusuunta on poikittain tuossa alla näkyviin kiskoihin nähden, köysivetoisesti pitkin noin 45 asteen kulmassa nousevaa rataa. Tarkkaan katsoen vaunun kulkupyörät näkyvät alla, sivupalkin sisäpuolella. Sivupalkissa olevat nastat liittyvät vaunun sivusuuntaiseen ohjaukseen ja tyhjennyksessä tarvittavaan kippaukseen, itse kulkupyörät eivät ole laipallisia. Tuollaisten käyttöpaikka voisi olla kaivoksen nostokuljetin tai ehkä myös masuunin tai kalkkiuunin tai muun kuilu-uunin syöttö. Myös hiilen kuormauslaitteissa (satamat) oli tuon tyylisiä kuljetinkuuppia ja vinoratoja. Kuupat ovat uusia, jollekin asiakkaalle valmistettuja tuotteita. Suomessa mahdollinen asiakas saattoi olla Förbyn kalkkikaivos, jossa avolouhinnan kaudella louheet piti nostaa jyrkän ja kapean kaivannon pohjalta ylös murskaukseen. Tilan ahtauden takia nostoradan piti olla melkoisen jyrkkä, normaalia rataa ei voitu rakentaa. Tässä viittaan toiseen kuvaan: https://vaunut.org/kuva/182935?a=1 Voivat olla Crichtonin valmistamia, mutta paljon todennäköisemmin Turun Rautateollisuuden tai Taalintehtaan. Taustalla olevasta nosturista ei kannata vetää suoraa johtopäätöstä tekijästä, jollakin satama- tai kuormauspaikalla ilmeisesti ollaan.
	11.09. 19:22	Into Tilander
		Kiitokset Kari, Mika ja Esa! Laittelen Ruskealan marmorilouhoksen tunnisteisiin. Ilmeisesti teekkarit ovat ajelleet opinahjon nurkkia tutuiksi.
	11.09. 19:03	Into Tilander
		Kiitokset Erkki ja Esa! Tuosta Gd/Gav -jutusta ei ole hajuakaan ainakaan itsellä.
	11.09. 18:55	Into Tilander
		Sivun https://www.manport.fi/karjalansilta- mukaan näyttäisi Sortavalan Pitkäsillalta, sekä Karjalansillan rakennustyömaalta. Tuo rannassa oleva liiterikin löytyy kuvista. Kiitokset Mikalle!
	11.09. 18:04	Teppo Niemi
		Tämä toimii suojauksen tekopaikkana.
	11.09. 17:33	Mikko J. Putkonen
		Norrbottenin museon sivulla tämä on merkitty otetuksi vuosina 1917-1918. Se voi hyvin olla väärin, koskapa noissa kokoelmissa olevien Greenin kuvien vuosiluvuissa näyttää olevan ristiriitaisuuksia. Kuvaan laittamani vuosi 1917 lienee joka tapauksessa liian aikainen? Rautateihin liittymättömänä asiana oli mielenkiintoista huomata, että Mia Green näyttää olevan myös näyttelijä Eva Greenin isoisoäiti. Roolihahmoja muun muassa vuoden 2006 Bond-elokuvan "Casino Royale" Vesper Lynd: https://www.007.com/focus-of-the-week-vesper-lynd/
	11.09. 17:33	Eljas Pölhö
		Viimeinen vakinainen höyryhenkilöjuna Malmö-Falsterbo ajettiin 29.8.1965, veturina J 1262. Viimeinen höyryvetoinen h-juna Malmö-Falsterbo ajettiin 22.8.1971 (paluu meni 23.8 puolelle), ensin tilausjuna rautatieharrstajille ja sitten rataosan viimeinen matkustajunapari koskaan, P1071/P1074, veturina J 1393, joka oli ollut monta vuotta Malmössa varaveturina esim. lumiaurajunia varten. Lisää tietoja ja kuvia on kirjassa "Järnvägar på Söderslätt" (kirj, Jan-Olov Svensson ja Roland Hansson, julkaissut Stenvalls 2016, ISBN 978-91-7166-193-6). Kirja kertoo yhtiöiden MTJ ja TRJ (pääratoja) sekä HSFJ ja KTJ (haararatoja) historian sekä SJ:n liikenteen näiden jälkeen. Kirja on luettavissa mm. Akaalla Veturimuseon kokoelma- ja näyttelyvaunussa (sitten kun se taas ensi kesänä avautuu; kuinka kirjoja voisi lainata talvikaudella ei ole vielä ratkaistu).
	11.09. 16:12	Hannu Peltola
		Tämä tuli satunnaiskuvana. Kappas, siinähän on ihka aito beredskapsskjul suomalaisena sovellutuksena! En tiennytkään, että näitä oli Suomessakin.
	11.09. 15:49	Esa J. Rintamäki
		Ja vielä kiittelee "yhteisestä matkasta"..? Hävytöntä verbaalimekaniikkaa kerrakseen! Itse Josef Goebbelskin kääntyy haudassaan.
	11.09. 15:46	Esa J. Rintamäki
		Tuollaista, kolmion eli triangelin mallista kelloa on kutsuttu myös "pimpparaudaksi".
	11.09. 15:44	Esa J. Rintamäki
		1 000 puutaa = 16,38 tonnia suomeksi. Eikös tuo vaunu ollutkin "periaatteessa" jarrusillallinen Gd? Kevyempikantoiset olivat sitten GeeAaVee (Gav).
	11.09. 15:34	Linus Mansner
		Robotti.
	11.09. 15:21	Mika Hakala
		...Ja jos silta olisi Sortavalasta, niin olisikohan kuvan kävelykeppi sama kuin siinä kuvassa? silloin tämä voisi olla tuo Ruskealan marmorilouhos. Linkin kuvassa rillirataa vaihteineen talvella https://kakisalmimuseo.fi/ruskealan-marmoria-sanomalehdissa/
	11.09. 14:56	Mika Hakala
		Voisikohan olla Karjalansillan rakennustyömaa Sortavalassa? Googlettaessa "pukkisillat Suomessa" tarjottiin kuvaa Pitkäsillasta. Tuo kuva pukkisillasta kirkontornineen näkyy postikorttina linkin sivustolla... https://www.manport.fi/tuotteet.html?id=75991/1239578 Ai tarjoa Pitkäsillalle tarinaa: " Kun uusi ja moderni, teräsrakenteinen Karjalansilta valmistui aivan viereen vuonna 1932, vanha Pitkäsilta menetti merkityksensä tieliikennesiltana. Tämän jälkeen Pitkäsilta purettiin osittain ja muutettiin moottoriveneiden laituriksi", sen lähteet pitäisi kumminkin vielä tarkistaa...
	11.09. 14:54	Erkki Nuutio
		Vastaan kiertelemättä: Yhdysliikennejuna Kushelewkan yhdysliikenneaseman raiteella vuonna 1917. Veturina SVR:n K3 väliltä 600... 603. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/894583?page=8 (Rautatieläislehti 30.4.1914 s. 8) Yhdysradan ja sillä olleen Kushelewkan vaihtoratapihan tekivät suomalaiset, mutta se ei kuulunut SVR:n raiteisiin. Rautatieläisistä enimmät lienevät venäläisiä. Näiden lukumäärä viittaa yhdysliikennejunan vaihtomuodollisuuksiin. Maa ei siis ole Suomi, vaan Venäjän keisarikunta, tai jos keisari on jo ehditty lempata, Venäjä väliaikaisen hallituksensa alaisuudessa.
	11.09. 14:37	Kari Haapakangas
		Merkkikello. Tuota lyömällä on voitu ilmoittaa vaikka ruokatunnin alkamisesta, tai miksipä ei vaikka lähestyvästä räjäytyksestä.
	11.09. 14:31	Erkki Nuutio
		Turkulainen telakka W:m Crichton & Co oli tehnyt konkurssin vuonna 1913. Seuraajaksi perustettiin A.B. Crichton . Tämä ja toinen turkulainen telakka Ab Vulcan yhdistettiin vuonna 1924. Yhdistetyn telakan nimeksi tuli Ab Crichton-Vulcan. Aikanaan nämä Kone- ja siltsarsakennus Oy:n kautta liitettiin Wärtsilä -yhtymään. Kuva on siis väliltä 1914-1924, todennäköisimmin 1920 +/-1. Muuta kytkentää Taalintehtaan kanssa ei tuolloin ollut kuin Lounais-Suomi.
	11.09. 14:00	Rainer Silfverberg
		Sähkötolpat ovat mielestäni ruotsalaista mallia.
	11.09. 13:38	Into Tilander
		Ahaa! Itse kirjoitin Googleen "M.B.P. railway", tuli vain Intiaa... Taisin hyvin arvata tuon M.B.P.:n vaikkakin eräs parru oli edessä.
	11.09. 13:33	Into Tilander
		Kattavaa tietoa Hannulta! Kiitokset!
	11.09. 13:25	Hannu Peltola
		EDIT vielä: vasemmallahan on aivan arkkityypillinen saksalainen sotilas. Uudistan arvaukseni Italiaan sotavuosille. Kuva voisi jopa olla vuoden 1943 jälkeen, jolloin saksalaisilla oli päärooli Italian alueen sotatoimista.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset