Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.11. 00:11 | Jimi Lappalainen | ||
| 2006: https://vaunut.org/kuva/92529 | ||||
|
08.11. 22:17 | Reijo Salminen | ||
| TKK:n sähkölafkalla oli 80-luvulla PDP-11 baranov-klooni, tehtiin muistaakseni digitaalisuodattimen harjoitustyö sillä. | ||||
|
08.11. 21:55 | Reijo Salminen | ||
| Onkos siinä Porkkalan tunnelin luukut päällä? Mikäs tuo ikivanha 3-akselinen vaunu sen letkan päässä mahtaa olla? | ||||
|
08.11. 20:56 | Raimo Hämäläinen | ||
| En rakasta nykyajan rautatie infraa joka on hajutonta, mautonta ja persoonatonta saatikka sitä lasi-alumiini roskaa pyörien kera joka nykyään meidänkin pääraiteilla seilaa mutta kuvan etu alalla näkyvä raide kiinnostaa eli syrjäraide mutta Juhani tuskin on siihen ja sen historiaan ehtinyt perehtyä.... | ||||
|
|
08.11. 20:13 | Rasmus Viirre | ||
| Mitä nyt katsellut julian dataa niin näyttäisi Sr2 olevan vaihtelevassa + - vesijää kelissä heikoin suoritus. Tälläkin hetkellä PYO 266:n keulilla Sr3 ja Sr2 hinauksessa. Tuli Rolleen PYO 273:ssa rapeat 55 min myöhässä. Ja on kuultu näissä olevan mitä vähiten mieleen tulevia ongelmia. | ||||
|
|
08.11. 19:42 | Teppo Niemi | ||
| Onkos kukaan kiinnittänyt huomiota kuvan oikeassa laidassa olevaan Po -sarjan postivaunuun? | ||||
|
08.11. 18:04 | Aapo Niemelä | ||
| Vai lieneekö hoppereita myös ylimääräisenä tällä hetkellä. Oulun tavararatapihan laidalla on ainakin kymmenkunta pitkäaikaisseisonnassa, eivät ole liikkuneet koko syksynä. | ||||
|
|
08.11. 17:49 | Noah Nieminen | ||
| Sr1-veturit säilyvät varmaankin pidempään kuin Sr2:set. | ||||
|
|
08.11. 17:49 | Noah Nieminen | ||
| Oho, mikä näitä VR:n ihmetyyppejä vaivaa?! Siinä olisi ollut ihan hyvää veturia :( | ||||
|
08.11. 17:17 | Miitre Timonen | ||
| Suomessa ravintolavaunun henkilökunta ei saa edes tuoda oikeita metallisia ruokailuvälineitä asiakkaan paikalle ravintolavaunun yläkertaan, mutta asiakas saa kuitenkin itse viedä ne sinne. | ||||
|
08.11. 16:17 | Mikko Mäntymäki | ||
| Sr2 3207 on nyt vanhin liikenteessä oleva veturi. Perkeleen hienoa tämä tietokone aika kun työkalut ei kestä mutta vanha kunnon releohjattu Sr1 kestää. Minun veikkaus on se että koko Sr2 sarja on hylätty Ennen Sr1 sarjaa. Laitetaanko 1€ veto että kumpi sarja Sr1 vai Sr2 on hylätty kokonaan? Minä laitan pisteet Sr2 sarjalle. | ||||
|
08.11. 15:52 | Petri Sallinen | ||
| Eivät ole yhdysliikennevaunuja, vaan S.V.R:n perusvaunuja 1900-luvun alusta ja 1800-luvun lopulta. Numeron 7439 perusteella on helppo jäljittää vaunua koskevia tarkempia tietoja esim. valmistusajankohdasta, vaunut valmistaneesta konepajasta jne. Niin kuin Teppo totesi, vaunun littera on Ga. Vaunutyypin valmistus alkoi G-litteralla, mutta 7439 on jo sen verran uudempaa valmistuserää, että se sai jo valmistuessaan litteran Ga. Yhdysliikennetyyppisten vaunujen valmistus alkoi vuonna 1913 venäläistämispolitiikan yhtenä ilmentymänä. Vaunujen littera oli Gb vuoteen 1921 asti, jonka jälkeen ne saivat litteran Gd. Vaunujen rakenne tuli Venäjältä. Korit muodostuivat joko puisesta tai teräksisestä kehikosta, jonka taakse asennettiin vaakalaudoitus. Kuvassa näkyvä pystylaudoitettu rakenne oli Suomessa kehitetty. Pystylaudoitusta pidettiin vaakalaudoitusta pitkäikäisempänä: vesi ei jäänyt lautasaumoihin muhimaan. Kaikkia em. vaunuja esiintyy vaunut.orgin kuvapalvelussa, josta niitä voi hakutoiminnalla hakea. |
||||
|
08.11. 15:19 | Antti Ojala | ||
| Mitä ei kuva välitä, on tietysti omaleimainen äänimaailma asemilla ja junissa. Tajuntani juontuu muutaman vuoden takaiselle matkallemme Invernessin haggiksia syömään. Kilpailevilla yhtiöillä tuntui olevan kova kisa muunmuassa huulikuulutusten taiteellisessa tasossa! - Herra Juhani Brittilahti, vieläkö Invernessin junan konduktööri panee parastaan esiintymiskopissaan? | ||||
|
|
08.11. 15:12 | Heikki Jalonen | ||
| Voisivatko nämä olla Venäjän yhdysliikenteessä olleita vaunuja? Oliko siihen jotain selkeitä tuntomerkkejä, tekstejä, litteroita? Mahtaako sellaisia näkyä noissa vaunuissa? | ||||
|
|
08.11. 15:10 | Tor Lillqvist | ||
| Caledonian Sleeperin junissa saa haggista. Nam. "MacSween's Scottish haggis served in the traditional style with neeps and tatties, finished with a whisky sauce. £13.75" On ihanaa herätä Skotlannin ylämaittten kauniissa maisemissa Lontoo–Fort William-junassa. | ||||
|
08.11. 15:06 | Heikki Jalonen | ||
| Kapearaiteisuus saattoi johtua myös ihan siitä tavallisesta syystä: rahasta. Kuka omisti Töölön sokeritehtaan raiteen ja kuka sen maksoi? Jos tehdas itse, niin kustannuksia useinkin pihisteltiin missä vain voi. | ||||
|
|
08.11. 15:00 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllähän se olisi ollut paikallaan tarjoilla satsi Haggista. Vähän niin kuin antamaan ennakkovaroitusta Skotlannin lähestyessä. | ||||
|
08.11. 14:55 | Heikki Jalonen | ||
| Tuohan on jopa arveluttavan moderni, siinähän on sähkövalo. Kyllä koeteltu kaasuvalo olisi luotettavampaa tekniikkaa. Parhaalla hiilikaasulla ei olisi huolia oikosuluista tai muusta odottamattomasta. Ja kuten tiedetään, mekaniikka on aina varmaa. Sen saa aina yhtä luotettavasti vuotamaan öljyä... | ||||
|
|
08.11. 14:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Saksalaisia veturin hyttejää, mitkä siinä tapauksessa, Pr2 ? | ||||
|
08.11. 14:39 | Arto Papunen | ||
| Oliko jotain huhua, että tämä Dr21 ja toinen myöhemmin tuotu olisi leasingilla omistamisen sijaan, jolloinka se vähän eri juttu kuin Dr20:sten kanssa tai yhden Dr21:n. | ||||
|
|
08.11. 13:32 | Veeti Pietilä | ||
| Tuleeko näihin Dr21-vetureihin ikinä North Rail-teippauksia? | ||||
|
|
08.11. 12:21 | Petri Sallinen | ||
| M-vaunuja ei maalattu, vaan ne tervattiin. Tuore, tervattu lankku on vaalea, kuten kuvasta näkyy. Tästä löytyy maalausohjeet 1940-luvun lopulta. En tiedä, milloin M-vaunuja ryhdytiin maalaamaan. Vuoden 1967/68 VRS-standardista löytyy maininta siitä, että myös soravaunut maalataan tavaravaunun vihreällä. Siitä en ole löytänyt dokumenttia, milloin maalaukseen päädyttiin tervaamisen sijasta. | ||||
|
|
08.11. 11:56 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta kai sokeritehtaalla oli omia kapeareidevaunuja sisäisiin kuljetuksiin, joilla voitiin mennä hyvinkin ahtaisiin paikkoihin? Vai tämä levettivaunuliikennekö oli ainoa, mitä ko. radalla suoritettiin? | ||||
|
|
08.11. 11:41 | Ilkka Hovi | ||
| Jännä tuo maalaamaton M-vaunu. Niitä oli myös pitkinä M-vaunuina. | ||||
|
|
08.11. 11:38 | Ilkka Hovi | ||
| Vasenmalla myös vaunuun kuormattuna kaksi veturin hyttiä jotka näyttävät saksalaisilta. Lisä mausteena kaksi höytykattilaa H vaunuissa. | ||||
|
|
08.11. 10:40 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus muinoin 25 vuotta sitten saattoi lauantai-illan tavarajunassa Turusta Tampereelle olla viisikin Dr13-veturia, neljä toki hinauksessa. Hinattavat veturit olivat tuolloin korkeintaan pikkuvikaisia ja palasivat normihommiin viimeistään maanantaina. Tässä Sr2:t todennäköisesti matkaavat viimeisiä kilometrejään rataverkolla nöyryyttävästi neuvostovalmisteisen vanhemman konkarin vetämänä. | ||||
|
|
08.11. 10:33 | Jorma Rauhala | ||
| 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla rakennetun sokeritehtaan tontilla oli niin ahtaat paikat, mutkat, portinpielet ja nurkat, että 1900-luvun alun pieninkään leveäraiteinen höyryveturi ei niissä mahtunut kulkemaan. Myöhempi "Kisko-Kalle" olisi ollut tänne oikein hyvä vetokone alun alkaen. Aukean tilan ulottuma on kapearaiteisilla lavettiradoilla suurempi kuin leveäradoilla. Korkeussuunnassa tarvitaan lisätilaa, kun on kaksi vaunua päällekkäin. Jokioisten Rautatielläkin oli sama juttu. |
||||
|
08.11. 10:18 | Eljas Pölhö | ||
| Kapearaiteinen on tässä ihan oikeassa paikassa. Kun Töölönlahden rantaviivaa siirrettiin kohti pohjoista, niin täytemaalle tuli ainoastaan leveäraiteista rataa. Kapearaiteisella ei ollut Töölön ratapihalla omaa ratapihaa, ainoastaan yksi raide, joka päättyi siirtokuormauspaikkaan. Kuvassa vaihteen 212 yläpuolella, tekstin "132" tietämillä. | ||||
|
|
08.11. 10:06 | Eljas Pölhö | ||
| Kaksi vasemmassa reunassa olevaa kaartuvaa raidetta ovat leveäraiteisia. Kapearaiteisen kaarteen alku näkyy oikeassa reunassa eli kapearaiteinen on kuvan keskellä olevan kopin viereinen sen oikeanpuoleinen raide. | ||||
|
08.11. 10:02 | Eljas Pölhö | ||
| Kaksi vasemmanpuoleista raidetta ovat tässä kuvassa leveäraiteisia. Vaikka vanhimmissa kartoissa ja kuvissa kapsu kaartui lähellä rantaa, niin maantäytön laajentamalle rannalle rakennettiin vain leveän raiteen kiskotusta. Kapearaiteinen on tässä kuvassa huonosti näkyvillä etualalla olevan talon katon vasemman reunan kohdalla. Toinen raide vaalealla pohjalla vasemmalta lukien eli toinen lyhyt vaunujono (etualalla) vasemmalle pitkästä vaunujonosta lukien. | ||||
|
|
08.11. 09:41 | Petri Sallinen | ||
| Oikealla näkyy K-sarjan vaunu, jonka päädyssä on pienikokoinen jarrumiehen silta. | ||||
|
08.11. 09:36 | Petri Sallinen | ||
| Wikpediasta löytyy listaus suomalaisista sokeritehtaista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_sokeritehtaista |
||||
|
08.11. 09:27 | Jukka Eklund | ||
| Vuonna 2024 tuolla kohdalla päättynyt pitkäkestoinen katuremontti aloitettu näköjään hyvissä ajoin... | ||||
|
|
08.11. 09:23 | Jussi Tepponen | ||
| Noista Suomen juurikassokeritehtaista on hyvä muistaa lisäksi Salon ja Naantalin sokeritehtaat ja kyllähän jokioisten siirappitehdaskin käytti välillä jurtteja raaka-aineena (ainakin niitä sinne on JR:n junilla kuljetettu). | ||||
|
|
08.11. 09:21 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko sillä tavalla päästy pienempään kaarresäteeseen? Lisäksi teollisuuslaitoksen sisäisissä kuljetuksissa saattoi olla paikkoja, joissa leveäraiteinen ei olisi toiminut ulottumankaan puolesta. | ||||
|
|
08.11. 09:01 | Kari Haapakangas | ||
| Sitten tyhmä kysymys: miksi sokeritehtaalla edes oli kaperaiderautatie? Jotain hyötyähån siitä täytyi olla, kun tavara kuitenkin pääosin kulki (vaivalloisest) lavettivaunuilla. Eihän tuo rataosuus ole edes erityisen pitkä tai vaikeassa maastossa. |
||||
|
|
08.11. 08:25 | Lasse Reunanen | ||
| Onpas hyvä ja terävä kuva jarrukopillisesta vaunusta. Yleensä näkee vain sivukuvia junasta, missä on jarrukopillisia vaunuja ja nekin usein kauempaa kuvattuja. Nyt käkyy kopin rakenne hyvin perästä kuvattuna. Oliko nuo junassa yleensä kummin päin vai ihan sekaisin? | ||||
|
|
08.11. 08:20 | Tor Lillqvist | ||
| Eipäs liioitella, kyllä länsimaisia tietokoneita hankittiin 60–70–80-luvuilla yliopistoihin sekä valtion virastoihin ja laitoksiin vaikka miten paljon. Itse käytin 70–80-luvuilla TKK:lla aluksi HP2000-konetta, sitten DEC-20 konetta, ja samanlainen oli TTKK:lla ja Suomen Pankilla ainakin. VTKK:lla oli kai konesalit täynnä länsimaisia (sen ajan) suurkoneita, oletettavasti lähinnä IBM:ää. Yliopistojen käytössä oli VTKK:lla Univac. Kun olin VTT:llä töissä silloisessa ATK-palvelutoimistossa 80-luvulla en nähnyt siellä ensimmäistäkään neuvostoliittolaista tietokonetta. Neuvostoliittolaisia koneita otettiin toki vastaan jos ilmaiseksi saatiin, TKK:lla neuvostoliittolaisella PDP-11-kloonilla (SM-4) ajettiin Unixia (sitä alkuperäistä). Anekdootti: Kun joku neuvostoliittolainen valtuuskunta vieraili VTT:llä ja kehuivat jotain omia tietokoneitaan myyntimielessä, heiltä kysyttiin koneiden tehoja. Vastaus kerrottiin kilowateissa. |
||||
|
|
08.11. 08:11 | Pasi Seppälä | ||
| Tuttu ja vahva tunne tulee keltasävyisestä valaistuksesta ja vettä tuhnuavasta säästä. Samanlaiseen tunnelmaan pääsee kotimaan lumettomana alkutalvena vaikka Kouvolan ratapihalla. Siitä huolimatta kuva on oikein hieno. | ||||
|
|
08.11. 07:43 | Jari Välimaa | ||
| Valtion hallinnossa ei 80 luvulla saanut tilata teknologiaa kuin Neukkulasta (Bilateraalikauppa). Yliopistolle tuli pdp-11 tietokoneen neukkuversio ja Suomeen saapumisen jälkeen oli jäljellä vain kuoret. | ||||
|
|
08.11. 06:58 | Teppo Niemi | ||
| Vaunut näyttävät kovin jarrukopillisilta Ga vaunuilta. | ||||
|
08.11. 06:56 | Tor Lillqvist | ||
| On toki uusissakin junissa ravintolapalvelu, muttei taida olla valkoisia pöytäliinoja. Ja kyllä, tämä on mielestäni aika olennainen juttu. Matkustin kyllä InterJet-rungoilla Tšekissä mutten muista minkälainen ravintolavaunu niissä oli, jos kävin ollenkaan. Hienothan ne toki on. On jopa kännykän langaton lataus, ainakin 1. luokassa. Kyseessä siis Siemensin valmistaman Railjet-junissa käytetyn kaluston hieman uudistettu versio. |
||||
|
|
08.11. 06:18 | Jouni Halinen | ||
| Lisäsin kuvasarjaan "Töölön sokeritehtaan rautatie" pari kuvaa missä mielestäni näkyy sokeritehtaan rata laitunmaisena vasemmalla toinen on 20-luvulta ja toinen vuodelta 1951. Tässä ratapihakaaviossa kapearaide kulkee kuitenkin leveiden välissä. Miten tämä homma oikein meni?. | ||||
|
|
08.11. 06:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuvassa vielä paikka, jossa leveäraiteiset vaunut lastataan ja puretaan lavattivaunuista. Vasemman puoleinen vaunu on leveäraiteisella raiteella. | ||||
|
Kuvasarja: Töölön sokeritehtaan rautatie |
08.11. 03:13 | Jouni Halinen | ||
| Lisäsin sarjaan valokuvia, jotka jo ovat sivuilla, mutta ovat kuitenkin tärkeitä kuvia tässä sarjassa. Vaunujen ja veturin tunnistetietoja kaivataan. | ||||
|
|
08.11. 02:15 | Mikko Mäntymäki | ||
| Mietin että jos Sr1 vetureihin olisi laitettu 100kW tuuletin moottorit niin olisiko ollut mahdollista että veturilla pystyy ajamaan tehot täysillä 1400A. | ||||
|
08.11. 00:09 | Jouni Halinen | ||
| Vanhin kartta mitä alueelta löytyy on Pitäjän kartta vuodelta 1749. Siinä näkyy Kluuvinlahti laajimmillaan ja kun katsoo Töölönlahden länsi ja pohjoisrantaa, niin kartan mukaan täyttöä on havaittavissa. Pitää kuitenkin myös huomioida tuonaikaisten karttojen epätarkkuus. https://kartta.hel.fi/link/es9rrw | ||||
|
|
08.11. 00:08 | Mikko Mäntymäki | ||
| Taitaa noiden Sr2 veturien ajot olla ajettu, eli varaosiksi? | ||||
|
07.11. 22:40 | Otto Tuomainen | ||
| Tšekistä löytyy myös Jesenice-niminen asema. Junamatka välillä Jesenice - Jesenice näyttäisi vaativan 3 - 4 vaihtoa ja nopein matka-aika olevan noin 13 tuntia Slovenian suuntaan matkatessa. | ||||
|
|
07.11. 22:39 | Juhani Pirttilahti | ||
| Miksi juuri Tad on muutettu välivaunuksi? Ehkä kaikki liikenevät Hkb-avovaunut on jo romutettu eikä muita aihoita enää ollut saatavilla. | ||||
|
|
07.11. 22:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Juuri niitä junia, joissa on ohjausvaunu toisessa päässä ja Vectron toisessa päässä. Liikennöinti niillä on jo alkanut Berliinin ja Prahan väliä kulkevissa EC-junissa "Berliner". | ||||