|
|
14.10. 17:21 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko tähän jo puuttuvia pisteosia saatu? Spank Hill works luulisi olevan täynnä sopivia... | ||||
|
|
14.10. 17:19 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Missä tässä kuvassa pitäisi olla vaihtotyö? | ||||
|
|
14.10. 14:58 | Jari Välimaa | ||
| Nyt on tuettu kaikki kiskot ja ovat suorassa | ||||
|
|
14.10. 14:28 | Rasmus Viirre | ||
| Tätä en ollut aiemmin huomannutkaan, mutta onpa hieno kuva valittu viikolle! | ||||
|
|
14.10. 12:59 | Juho Rintala | ||
| Millon AR ajaa näitä? Ei ole näkynyt viimeiseen 15 päivään | ||||
|
|
14.10. 12:47 | Kimmo Huhta | ||
| Eräässä vaiheessa keski-suomalaisin veturisuus. | ||||
|
|
14.10. 12:22 | Veeti Pietilä | ||
| Maidottomuus. | ||||
|
|
14.10. 12:09 | Kari Haapakangas | ||
| Yllättävän monihan noista lopulta toteutui, tai säilyi pitkään suunnitelmissa (haaveissa). Oikeastaan vain tuo Kokkolasta Keski-Suomeen ja edelleen Savon radalle suunniteltu ei tainnut elää edes haaveissa. Kiintoisa tuo "tunnin junan" reitille suunniteltu yhteys, joka vielä jatkuisi yhdistäen Turun ja Porin radat ja edelleen Seinäjoelle. No, "tunnin junan" reitti olisi ollut toivoton (liian kallis) maaston vuoksi, mutta jatkon toteutuminen olisi kyllä muodostanut mielenkiintoisen kolmannen etelä-pohjoinen -reitin Pohjanmaan ja Savon ratojen rinnalle. |
||||
|
|
14.10. 11:45 | Veikko Hattunen | ||
| Vaunuisuus | ||||
|
|
14.10. 10:30 | Markku Naskali | ||
| Eikö tuossa olisi pitänyt hätäkeskuksen saada yhteys junien valvontaan. Olisiko sellainen ollut mahdollista? |
||||
|
|
14.10. 08:16 | Elmo Kyytinen | ||
| Sanoivat, että laittavat poliisit tulemaan. | ||||
|
|
14.10. 05:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei tainnut ihan samanlaisia valmistua, lähinnä tulee Nurmes mieleen: https://vaunut.org/kuva/170290 | ||||
|
|
14.10. 00:21 | Reijo Salminen | ||
| Mitä hätäkeskus vastasi? | ||||
|
|
13.10. 23:32 | Petri Soronen | ||
| Turistina ulkomailla on huomattavasti helpompi maksaa joukkoliikenteessä lippu lähimaksulla kuin asentaa sovelluksia ja etsiä oikeaa lippua kielellä, mitä ei välttämättä ymmärrä. Lisäksi jos olen turistina, sen muutaman kerran mitä tarvitsee lippua, en jaksa ajatella mahdollisia alennuksia, kunhan pääsen paikasta toiseen. Esim. Tukholmassa taisi olla niin että tietyn ikäiset lapset pääsee vanhemman lipun mukana myös lähimaksulipulla. | ||||
|
|
13.10. 22:39 | Juho Nukala | ||
| Lämpötilojen vaihtelu aiheuttaa tuommoista spaghetti kiskoja | ||||
|
|
13.10. 21:58 | Hannu Lehikoinen | ||
| Paikkakunnasta ollaan siis samaa mieltä, mutta ei raiteesta. Minun mielestäni kuva ei mitenkään voi olla raiteelta I. Jos ravintola olisi junan takana, veturin alla pitäisi olla raidetta II kohti johtava vaihde. Lisäksi rinne on mielestäni liian korkea ja siinä on liikaa puita ollakseen ravintolan edestä. Asema-aukion pitäisi näkyä oikealla. Jos juna olisi raiteella I vaihteen Pihlajaveden puolella, veturin pitäisi olla kuten kuvassa https://vaunut.org/kuva/106525?paik=Haapam%C3%A4ki&ol=1 , jolloin asemaravintola näkyisi oikealla. Muita kuvia tuon paikan havainnollistamiseksi: https://vaunut.org/kuva/106524?paik=Haapam%C3%A4ki&ol=1 https://vaunut.org/kuva/151574?paik=Haapam%C3%A4ki&ol=1 https://vaunut.org/kuva/143819?paik=Haapam%C3%A4ki&ol=1 https://vaunut.org/kuva/148412?paik=Haapam%C3%A4ki&ol=1 Miksi paikka ei voisi olla ehdottamani eli raiteen II Keuruun pää suurin piirtein asuinrakennuksen kohdalta? Kuvaaja olisi ollut jossain tuolla: https://maps.app.goo.gl/RNxKBgTA78HbqaHd7 |
||||
|
|
13.10. 21:53 | John Lindroth | ||
| Pekka! Kiitokset! | ||||
|
|
13.10. 20:42 | Pekka Laakso | ||
| Kuva on Haapamäeltä, juna on raiteella 1 ja veturin taakse jää näkymättömiin asemaravintolan rakennus. Veturin edessä taustalla koivujen takaa häämöttää R-kioskin pulpettikattoinen rakennus. Samoin veturin ja vaunun välistä näkyy hieman asemaravintolan valkoista seinää ja yksi ikkunoista. | ||||
|
|
13.10. 18:30 | Noah Nieminen | ||
| Sama efekti kuin höyryveturissa. | ||||
|
|
13.10. 16:40 | Jimi Lappalainen | ||
| 20 vuotta sitten :) | ||||
|
|
13.10. 16:33 | Johannes Paasikivi | ||
| Hieno on otos! | ||||
|
|
13.10. 16:32 | Johannes Paasikivi | ||
| Kiva oli lätällä taas tulla Kovjoelle. Sääli, kun Haapamäen porukka ei saa lättiinsä tehtyä "lisäportaita". Vanhoja ja nuorempiakin ihmisiä kaatuili sepeliin, kun yrittivät junasta pois. Porhalla löytyy toimiva ratkaisu, ei tarvise uudelleen pyörää/portaita keksiä. | ||||
|
|
13.10. 16:14 | Johannes Paasikivi | ||
| Kolmosen imuria "käynistelen" eli laitan syöttämään. | ||||
|
|
13.10. 16:12 | Johannes Paasikivi | ||
| Ainakin Volvo 360 1988 2.0l 101Hp oli vielä tuoloin voimissaan. (taustalla siis) | ||||
|
|
13.10. 16:09 | Johannes Paasikivi | ||
| Minun "parempi" puoli päässy kolmosen pesää tarkistaessa kuvaan :-D | ||||
|
|
13.10. 16:07 | Johannes Paasikivi | ||
| Miun parempi puoli päässy kuvaan kolmosen kanssa :-D | ||||
|
|
13.10. 12:03 | Hannu Peltola | ||
| Tässä Siemensin esite, jossa on kuva ja tekniset speksit: https://assets.new.siemens.com/siemens/assets/api/uuid:cf24f8f7-5392-4c70-9d2e-915e3e0600df/amtrak-acs64-cities-sprinter.pdf |
||||
|
|
13.10. 11:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisitko sinä tai joku muu USA:ssa käynyt harrastaja laittaa ACS-64:stä ulkoa päin otetun kuvan niin näkisi millainen se on? | ||||
|
|
13.10. 09:19 | Jouni Hytönen | ||
| Se on seisonut pitkiäkin aikoja, välillä toiminut, mutta tälläkin hetkellä seisoo. Toivottavasti ei nyt sentään lopullisesti. https://www.metsagroup.com/fi/metsafibre/uutiset-ja-julkaisut/uutiset/2026/metsa-groupin-joutsenon-sellutehtaalla-tuotantoseisokki/ | ||||
|
|
13.10. 07:45 | Jari Välimaa | ||
| Tampereen lähijunia ei ole vaan VR:n. Eli nyssen lukijoissa asemilla ei ole mahdollista maksaa debit-maksulla. Ainoastaan ratikoissa voi maksaa debit-maksulla. | ||||
|
|
13.10. 03:35 | Lauri Mälkönen | ||
| Tämä kaikki on Hollolan aluetta, reilu kahdeksan kilometriä että ollaan Lahden alueella. | ||||
|
|
13.10. 02:27 | Teppo Niemi | ||
| Risteysasema??? Heiligendamm on ihan samanlainen 'risteysasema' kuin esimerkiksi Suomessa nykyään ovat esimerkilsi Nummela ja Hinthaara. Ainoa ero näihin on siellä oleva mekaaninen asetinlaite. https://vaunut.org/kuva/109527 Ainakaan Eisenbahnatlas Deutschland ja sen 13. painos ei tunne sieltä erkanevia haararatoja. Risteysasemaltahan pitäisi erkaantua toinen rata. Radalla on pääteasemien lisäksi kolme kohtausmahdollisuden omaavaa liikennepaikkaa, joista yksi on Heiligendamm, joka kesäaikataulun voimassaollessa toimii matkustajajunien vakiokohtauspaikkana. https://vaunut.org/kuva/109515 Eikä kyllä lähdön äänet Kühlungsborn Westistä perjantaina 25.9.26 ollut mitään moittimista. Vetovoimasta vastasi silloin 99 321 https://www.molli-bahn.de/aktuelles/30-jahre-erfolgreiche-privatisierung-der-mecklenburgischen-baederbahn-molli-gmbh/ Kuva kyseisestä veturista sen siirtyessä junan toiseen päähän löytyy Resiinan 3/2026 (236) sivulla 22. |
||||
|
|
13.10. 00:59 | John Lindroth | ||
| Hienoa että Reino on dokumentoinut tämän! | ||||
|
|
13.10. 00:25 | Antti Havukainen | ||
| Jonkinlaisten vastaavantyyppisten laitteiden hankkiminen jokaiseen Sm4- ja Sm7-yksikköön tuntuu jo ajatuksenakin olevan kyseisiä kalustotyyppejä operoivalle firmalle täysi mahdottomuus. On vaan niin paljon helpompaa siirtää vastuu lipun ostoon soveltuvien laitteiden hankkimisesta ja niiden uusimisesta asiakkaille. Eteläisessä naapurimaassakin kertalipun osto onnistuu pankkikorttia vilauttamalla ja uskomatonta kyllä, junissa on tämän lisäksi vielä lippuja myyvää henkilökuntaakin. Suomen erityisolosuhteiden lähijunaliikenteessä (yhtä rajattua aluetta lukuun ottamatta) edes toinen kahdesta em. vaihtoehdosta ei vaan onnistu sitten millään. | ||||
|
|
13.10. 00:23 | Jari Ahokas | ||
| Amtrakin ACS-64 perustuu pääosin samaan Siemensin tekniikkaperheeseen kuin eurooppalainen Vectron, ja sillä on juuria myös vanhemmassa EuroSprinter-sarjassa. Lähin eurooppalainen vastine on Siemens Vectron MS/AC 6,4 MW, jonka kanssa ACS-64 jakaa paljon vetovoima- ja sähkötekniikkaa. ACS-64 on kuitenkin suunniteltu Yhdysvaltain määräysten mukaan, joten se on raskaampi, vahvemmin törmäyssuojattu ja sovitettu Amtrakin käyttämään sähkörataan. |
||||
|
|
13.10. 00:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Mihin eurooppalaiseen veturityyppiin tuo ACS-64 perustuu, vai onko kokonaan usalainen malli? | ||||
|
|
12.10. 23:53 | John Lindroth | ||
| Komeata! | ||||
|
|
12.10. 23:41 | John Lindroth | ||
| "Molli" koko komeudessaan tykkään! Malli Hoe puuttuu vielä! Muistan kun Molli lähtee Heiligendamm risteysasemälta kohti Kuehlungsbornia olivat äänet mahtavat! | ||||
|
|
12.10. 23:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi hankalista tasoristeyksistä Tpe - Ov välillä oli Lemetyn tasoristeys. Siinä rata kulki penkalla ja kummaltakin puolelta autoilijoiden oli ajettava jyrkkää mäkeä päästäkseen yli. Lätän kuljettajien kannalta arveluttava paikka, jossa useinkin joutui visslan nappia painelemaan. Ruutanasta vielä: - herra Pyrhösen Dm4 ja Hr11-kirjassa on kutakuinkin hyvä kuva laiturirakennuksesta. |
||||
|
|
12.10. 23:15 | Mikko Ketolainen | ||
| Joo, ei ole Äänekoskella tuota hiertämöä. Eiköhän tuolla Joutsenossa tuo tehdas edelleen ole toiminnassa. Ainakaan mitään ilmoituksia sen lopettamisesta en ole nähnyt/kuullut. | ||||
|
|
12.10. 20:32 | Jouni Hytönen | ||
| Säynäjärvellä oli kyllä myös yksi mukava kallion kulmalla sijainnut tasoristeys. | ||||
|
|
12.10. 20:31 | Jouni Hytönen | ||
| Waltin arvo on kyllä varsin kätevä matkustettaessa toisissa Waltti-kaupungeissa. Pitää vain muistaa epäintuitiivinen "Poikkeusmatka". | ||||
|
|
12.10. 20:30 | Jouni Hytönen | ||
| Lähimaksu on toiminut useammassa maassa, mutta ongelmana juuri tuo, että veloitus on aina aikuisen hinta. Viisihenkisellä perheellä on "kätevää" kaikkein matkatavaroiden kanssa kaivaa yksi tärkeimmistä matkatavaroista esiin joka hengelle, piipata ja joissakin maissa myös muistaa piipata poistuessa. | ||||
|
|
12.10. 19:34 | Markus Räsänen | ||
| Suomessa on juuri tämä ongelma, että menemme liikaa "teknologia edellä" -ajatuksella, olettaen että kaikki 5,5 milj. ihmistä, vauvasta vaariin ovat teknologia tietoisia ja hallitsevat teknologian. Tässä ajattelussa unohdetaan, edelleen se, miten paljon hajautunutta tiedon ja teknologian hallinta on. Kaikki eivät edelleen hallitse, edes perustaitoja teknologiasta, syystä tai toisesta. VR:n vauhti teknologian käytössä on euroopan kärkikastia, ja siinä ei ajatella ihmistä, vaan ainoastaan bisnestä. Kaikki pyritään siirtämään fyysisestä muodosta sähköiseen muotoon. Tässä unohdetaan tai sivuutetaan maailman herkkä tilanne ja teknologisen infrastruktuurin heikkous. On nähty, kuinka herkästi VR:n tai valtion rautateiden järjestelmät voivat "kyykähtää" ja silloin matkanteko ei onnistu, eikä lippua osteta. Pankkikortilla matkustaminen on mahdollista jo pääkaupunkiseudulla ja tampereen lähiliikennejunissa, muista ei ole tietoa. Se teknologinen kummastus löytyy silti, ettei Waltti-kortteja ole vieläkään otettu käyttöön lähijunissa, tietääkseni teknologinen valmius on jo olemassa. |
||||
|
|
12.10. 17:58 | Mikko Nyman | ||
| Tämä taisi olla yksi vaarallisimmista ellei jopa vaarallisin tasoristeys Tampereen ja Oriveden välillä radan kaarteisuuden ja kaksiraiteisuuden vuoksi. | ||||
|
|
12.10. 16:40 | Jari Ahokas | ||
| Kyllä viime viikolla tapahtui. Lisää kuvia tulossa... | ||||
|
|
12.10. 13:17 | Kimmo Huhta | ||
| Kiitos täsmennyksistä. Metsä Boardin sivuja lueskellen näyttää siltä, että omaa hiertämöä ei Äänekosken kartonkitehtaalla olisi. Jostain muualta sen täytyy siis tulla. Mutta kuten tässä todettu, rautatiellä se ei ainakaan enää liiku. | ||||
|
|
12.10. 10:50 | Veeti Heino | ||
| Antti, kieltämättä Cmc vaunun ulkokuvat kiinnostaisi. | ||||
|
|
12.10. 09:23 | Pasi Seppälä | ||
| Hienosti sommiteltu syksyinen kuva. | ||||
|
|
12.10. 00:37 | Uwe Geuder | ||
| Onko päivämäärä 10 vuotta tulevaisuudessa? Näyttely 1948, kuva 1958? Vai onko siinä jotakin, jota minä en ymmärrä? | ||||
|
|
11.10. 23:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No, miten tätä nyt kommentoisi. Näyttää siltä, että Vallat-Björnis -kuparijuna on saanut lähtöluvan ja maalaisveturinkuljettaja on sitten vaunukuormaliikenteen hoitamiseksi laittanut raudan kiertämään. Hieno kuva. Nämä ovat hyviä laitoksia ―, hienoa kyytiä jokainen kilometritolpanväli. Tämäkin Dv12 2527 on Valmetin tekosia vuodelta 1964. | ||||