Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	03.11. 23:12	John Lindroth
		Onnistunut kuva!
	03.11. 21:23	Petri Sallinen
		Vaunu on ilmiselvä C-sarjan vaunu. C-sarjan vaunuista on säilynyt muutama konepajapiirustus, joihin kuvaa voi verrata. Vaunukohtaisen tiedon perusteella pääsee hieman lähemmäksi oletettua alkuperäistä vaunua. Kolmiakselisia C-sarjan vaunuja ei ollut alkujaankaan ollut kovin paljon, joten haravointi on melko yksinkertaista. Vuoden 1896 listauksen mukaan C-sarjan vaunuja oli 22 kappaletta — kaikkien vaunujen pituus oli likimain 12 metriä. Vaunut oli valmistettu joko Berliinissä, Prahassa tai Helsingissä. Konepajatiedot ovat olemassa, mutta en niitä tähän hätään kaiva esille. Valtionrautateiden vuosikertomuksissa ja rautatietilastoissa C-sarjan vaunujen lukumäärä on suurempi, koska myös lanterniinikattoiset telivaunut sisältyivät samaan sarjaan. On siis käytettävä vaunuyksilökohtaisia luetteloita. Vuonna 1926 C-sarjaa ei enää ole. Kolmiakseliset C-sarjan vaunut oli tuollon siirretty jo D-sarjaan ja neliakseliset C-sarjan vaunut Ci-sarjaan. Joissakin listauksissa neliakseliset C-vaunut saattavat esiintyä myös Co-litteralla. Entiset C-sarjan vaunut on helppo erottaa D-sarjasta. Ne numeroitiin 300-sarjaan (vaunujen edellinen numerointi, mutta ei suinkaan alkuperäinen numerointi oli 1271-1293). Todennäköisesti 1920-luvun lopulta peräsin oleva vaunuyksilökohtainen luetteloni sisältää tiedot 11:stä entisestä C-sarjan vaunusta ja neljästä Tp-vaunuiksi (?) muutetusta vaunusta. Uudet D-sarjan numerot olivat: 354, 358, 359, 363, 365, 367, 368, 384, 385, 386 ja 387. Kuvassa sotilashenkilön hattu peittää osittain numeron, mutta numeron voi päätellä ainakin hehtaarille. Todennäköisesti vaunu on joko 363, 368 tai 386. Numeron kuusi kirjasinleikkauksen yläkaari muodostaa puoliympyrän, kuten myös numeroiden kolme ja kahdeksan yläkaari. Em. tiedon perusteella lopputuloksena on kolme mahdollista vaunua. Tämän tiedon perusteella voi myös etsiä vaunuyksilökohtaisista luetteloista tietoja mm. vaunun valaistuksesta, lämmityksestä tai jarrulaitoksesta — myös hylkäämisestä ja muusta käytöstä.
	03.11. 20:17	John Lindroth
		Loviisan rata sai käyttöönsä kolme Move Dieseliä v.56 numeroiltaan 1,2ja3 ne sai vastaavan numeroisista käytöstä poistetuista Brooksin Consolidation vetureista otetut numerolaatat ja soittokellot katoilleen. Juna on menossa suuntaan Lahti/Niemi!
	03.11. 19:19	Erkki Nuutio
		Mahdollisuus on olemassa, onhan pitkistä sotasaalisvaunuista kuvia näilläkin sivuilla. Oletus vuodesta 1941 vaikeuttaa tätä nyt, koska vaunun olisi pitänyt sitä ennen käydä "suomalaistettavana" konepajassa. Aikaa tällaiseen ei tainnut olla. Kuvan vaunussa on mielestäni useita suomalaispiirteitä. Lisäksi SVR:n 1912 kuvastossa on varsin yhdenpitävä 13 sivuikkunainen vaunu. Oikealla oleva vaunu jää epävarmaksi. Se voisi olla kuvaston 180 (D, alunperin II & III lk) tai 197 (E, III lk).
	03.11. 18:54	Rainer Silfverberg
		Jos kuvauspaikka on Karhumäki Muurmannin radalla, niin eikö ole pieni mahdolisuus että vaunu olisi alunperin ollut venäläinen sotasaalisvaunu, johon olisi Itä-Karjalan miehitysaikana lisätty tekstit VR Suomi? Entä tuo oikeanpuoleinen vaunu, mitä mallia se on?
	03.11. 18:50	Antti Grönroos
		Antti on asialinjalla, kiitos vastauksesta :)
	03.11. 18:48	Rainer Silfverberg
		Ihmisten vaatteiden perusteella voi olla 1930, -40 tai -50 -luvulta. Oliko muuten nimikyltti pelkästään ruotsiksi koko yksityisradan aikana, vai tietääkö joku milloin lisättiin "Loviisa", joka näkyy kuvissa jotka ovat VR:n eli leveäraiteisen radan ajalta?
	03.11. 18:09	Teppo Niemi
		Onko siis Loviisan Rautatiellä ollut samaan aikaan kaksi veturia, joiden numero on ollut 3? Siis höyryveturi numwro 3 ja.dieselveturi numero 3. Eiköhän tuohon kysymykseen saada vastaus, kunhan.Markku Nummelin saa tehdyksi Loviisan radan kirjan. Veikkaan, että tuossa on monille harrastajille täysin uusia asioita.
	03.11. 17:24	John Lindroth
		Hannu Rasehornin kirjassa veturi kolmosen käytöstä poisto olisi ollut vv. 54-55.
	03.11. 17:03	Antti Havukainen
		Paimenportin nykyinen ratakilometrisijainti on 240+770 eli Vaunut.orgin luettelossa pari numeroa lipsahtanut väärinpäin ja ilmeisesti sen takia myös liikkennepaikkaväli väärin.
	03.11. 16:10	Veikko Hattunen
		Sommittelu on mielenkiintoisen maukasta.
	03.11. 15:56	Rasmus Viirre
		Ikäisekseen kyllä erittäin taiteellinen ja myös laadukas otos! Viimeistelevänä mausteena Dm7 yksilö, josta löytyy aikas vähän kuvia liikennöintinsä ajoilta. Huippu kuva!
	03.11. 15:41	Erkki Nuutio
		Äläpä nyt yli-innostu Teppo. En ole missään väittänyt että tietynlaisia tai tiettyjä vaunuja olisi uudelleenkoritettu. Olen kirjoittanut mahdollisista uudelleenkorituksista, mutta toisaalta myös kertonut siirroista vähempiarvoiseen käyttöön. Olen nimenomaisesti kertonut, että näistä mahdollisista minulla ei ole varmennuksia, koska Pasilan ja VR-historiikit eivät niistä kerro. Toisaalta tunnemme kaikki lukuisia valokuvia matkustajavaunuista, joiden puukorit ovat menneet pirstoiksi onnettomuuksissa tai palaneet karrelle vuonna 1918 tai 1939/40. Aluskehys on monesti kärsinyt vähemmän. Tiedämme, että näitä vaunuja on koritettu uudelleen liikenteeseen. Erityistapauksensa on vähittäisen lahoilun , liitosten väljähtyminen tai muun syyn vaatima välttämätön uudelleenkoritus, kun alusta on säilynyt kunnostuskelpoisena. Olisi hyvä jos näistä tulisi esille uutta arkisto- ja muuta tietoa. Toistaiseksi täsmällistä tietoa puuttuu. Sen vuoksi monet näistäkin asioista jäävät ainakin toistaiseksi oletusten varaan. Mitä tulee työuraani, työllä meidän useimpien on täytynyt elämämme maksaa, alastamme riippumatta. En ole koskaan ollut puisten bussikorien parissa, mutta hyvin tiedän uudelleenkoritusten tulleen eteen romutuksen vaihtoehtona jo noin 15 vuoden käytöllä. Nyt olemme puhumassa matkustajavaunusta, jota on käytetty jo noin 60 vuotta! Joten tehkäämme tarvittaessa arvoita, jos täsmällisiä tietoja ei löydy. Mainiten että kyse on arviosta. Erityisen tarpeellinen arvio on kuvausvuotta koskien, koska ilman sitä (edes arviota) tietyn kuvan haku näiltä sivuilta on usein vaikeata. Harrastakaame hermostumatta.
	03.11. 13:10	Teppo Niemi
		Mihin tämä väitteesi uudelleenkorituksesta perustuu? Vai onko tuo oletus peräisin autopuolelta, jossa olet käsittääkseni työurasi suorittanut. Siellä tuo uudelleen koritusta harjoitettiin runsaasti, jopa alkuperäisen tyyppisillä koreilla. Aluskehykset olivat toki kierrätystavaraa ja taitaapa vielä 1800-luvun boggievaunun aluskehyskin löytyä tänä päivänä toisesta matkustajavaunusta. Mutta tuo kori on täysin silloin uusille aluskehyksille rakennettujen 4-akselisten vaunujen tyyppinen. DR /Rk vaunujen aluskehyksiä on taas käsitelty aikoinaan junat-lehdessä. Ja onhan 2-akselisia matkustajavaunujakin, joissa on uusi kori. Esimerkki tälläisesta löytyy kuvasta https://vaunut.org/kuva/51103 ja sen kommenteista. Näissä tapauksissa vaunun kori on kuitenkin rakentamisajankohdan mukainen uusien matkustajavaunujen korin tyyppinen. Odotan todellakin Erkiltä jotain dokumenttia siitä, että 1800-luvun ja 1900-luvun alun 3- akselisien vaunujen aluskehyksille rakennenettiin vielä1930-luvulla tai sen jälkeen saman tyyppinen kori ja jopa peltivuorauksella (vrt. Valtionrautatiet 1912-1937 kirjoitukset koskien matkustajavaunujen koria).
	03.11. 12:57	Petri Sallinen
		Koneosasto ja sen alaiset toimistot ovat vuosien varrella antaneet määräyksiä kolmannen akselin poistamisesta. Määräykset ovat vaunukohtaisia ja sisältävät yleensä monta sivua numerokohtaisia määräyksiä. Valitettavasti tällaiset määräykset eivät ole yhdessä paikassa, vaan kaikkien muiden "lähteneiden asiakirjojen" joukossa — mappien selaamista on siis tiedossa, jos haluaa saada kattavan kuvan asiasta. Yleisellä tasolla voidaan ehkä todeta, että kolmas akseli häipyi vaunuista 1930-luvulle tultaessa.
	03.11. 12:11	Jimi Lappalainen
		Mainiota! :)
	03.11. 09:59	Erkki Nuutio
		1911 vaunukuvaston piirros 132 kyllä istuu valokuvan vaununkoriin. Onko koritettu uudelleen esimerkiksi huonon kunnon tai kolari- tai sotavaurion (1939/40) vuoksi tai kaksiakseliseksi muutoksen yhteydessä, jäänee avoimeksi jollei arkistotietoja ole säilynyt. Kyse olisi lähinnä Pasilan konepajan tai Koneosaston arkistotiedosta koskien matkustajavaunujen uudelleenkorituksia. Kolmiakselisten vaunujen mahdolliset kaksiakselistamiset niistä ehkä tarkentuisivat. Säästäväisyysperiaatteen mukaisesti VR käytti vanhentuneita matkustajavaunuja mieluummin muutoksitta toisarvoisemmassa käytössä, kuten äskeinen kuva Pietarsaarestakin näytti. Toisaalta Talvisodan vaunumenetykset ja sen jälkeen ryssälle pakkoluovutettu suuri määrä matkustajavaunuja pakotti välirauhan aikana kaikin voimin tekemään matkustajavaunuja lähinnä Pasilan konepajalla. Sinne oli kerätty raaakilevaunuja ja -osia. Valokuvankin vaunu voi olla tällainen. Uusia vaunuja ei juurikaan voinut saada Jatkosodan edellä. Eerolan hyvä kirja Pasilan konepaja 1903-2003 kertoo varsin paljon vaunujen korjauksestakin (esim. s. 121-). Niin yksityiskohtainen ei kirja silti ole, että kertoisi esimerkiksi lukumääriä eri asteisista korien uusrakenteluista. Kirjan taustana ollut Pasilan arkistoaineisto ehkä tällaisiakin tietoja sisälsi.
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat	03.11. 08:40	Esa J. Rintamäki
		Suo anteeksi herra Veikko. Kokeile tätä: vanhatkartat.fi
	03.11. 08:12	Jari Välimaa
		Näin Julia ilmoitti Kokemäki-Pori väliltä "Pre-SIT-testausta alueella 2" https://digirata.fi/testiajot-kaynnistyivat-tampere-pori-rauma-rataosalla/
	03.11. 07:58	Jari Välimaa
		tiedote https://www.tampereenratikka.fi/tampereella-paasee-7-marraskuuta-lahtien-matkustamaan-pohjoismaiden-pisimmalla-ratikalla-valmalla/
	03.11. 00:16	Mikko Ketolainen
		10 vuoden takaiseen kommenttiin, tuo Rescue Pirkanmaa kääntyy radioliikenteessä muotoon Pelastus Pirkanmaa 932. Tosin tämä auto on nykyisin tunnukseltaan RPI892, eli Pelastus Pirkanmaa 892. Eli, ainakin osa noista englannin kielistä sanoista käännettiin suomalaiseen muotoon, joka kuulostaa paljon paremmalta kuin miten ne alussa lausuttiin, tämäkin tunnus olisi lausuttu virallisesti radioon Risto Pirkanmaa 932.
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat	02.11. 23:06	Into Tilander
		Upeat kaaviot Eljakselta! Paikkatietoikkunan ilmakuvat vuosilta 1949 ja 1951 ovat myös hyviä varteenotettavia vaihtoehtoja nojatuolitutkimuksiin.
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat	02.11. 22:51	Eljas Pölhö
		Villatehtaan molemmat haarat näkyvät loppuun asti alemmassa kaaviossa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15918.msg122060#msg122060
	02.11. 21:40	Tuukka Varjoranta
		Tiedoksi kaikilla Vorgilaisille, että Juha-Pekka ja Linus ovat kumpikin saaneet 2kk mittaiset porttikiellot Vaunut.orgiin alkaen 1.11.2026. //Ylläpito
	02.11. 21:34	Simo Virtanen
		Pitkän ratikan liikennöinti alkaa lauantaina 7.11. Jo edellisenä päivänä kyyditään kutsuvieraita varikon ja Pynsäntorin välillä.
	02.11. 20:53	Ari-Pekka Lanne
		Kas kas, onpa tosiaan hyvä juttu Voestalpine-konsernin kiskotuotannosta alkaen Erzbergin rautamalmilouhokselta ― avolouhoksen virroittimilla varustettuine hybrididumppereineen.
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat	02.11. 20:50	Veikko Hattunen
		Teppo, etsisin Villatehtaasta, https://vaunut.org/kuva/43107?paik=Hyvink%C3%A4%C3%A4&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio on olemassa paitsi koko Villatehtaan rataa ei näy. Esa, kartat.fi näyttäisi olevan kaatunut.
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat	02.11. 20:31	Esa J. Rintamäki
		Herra Veikko, suppeampi esitys löytyy vanhat kartat.fi sivustolta, eri vuosilta myös.
	02.11. 20:00	Teemu Saukkonen
		Jonkinlaisen kuvan kun ottaa suunnilleen numeroiden kohdilta niin yleensä tallentuu. Hämärässä ei onnistu. Pressuvaunuissa saa kaksi kerralla kun niissä on ylhäällä päädyissä numerot.
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat	02.11. 19:51	Teppo Niemi
		Hakutoiminnolla Liikennepaikka = Hyvinkää ja valitsemalla ratapihakaavio löytyy kuusi tulosta. Niistä yksi on https://vaunut.org/kuva/43106 Olisiko tuo se, jota kaipailet?
	02.11. 19:42	Simo Toikkanen
		Uudelleenkorituksessa vaunua tuskin olisi vuorattu vanhaan tapaan rautalevyillä, joiden alle aikalaiskirjoitusten mukaan kosteus tiivistyi ja lahjoitti sitten seinälaudoitusta. Vaunussa itse asiassa näkyy hyvin edelleen vanha jako I ja II luokan osastoihin: tässä päässä on kaksi II luokan kolmeikkunaista penkkiosastoa, niiden jälkeen yksi ikkuna klosettia varten (toisella puolen kamiina) ja sitten toisen pään kaksi I luokan hyttiosastoa väljempine ikkunaväleineen.
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat	02.11. 19:23	Veikko Hattunen
		Onko jossakin ratakaavio?
	02.11. 19:23	Elmo Kyytinen
		Kiitos Noah.
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat	02.11. 18:38	Into Tilander
		Kiitoksia, Timo! Toivotan mukavia tutkimusreissuja!
	02.11. 18:33	Noah Nieminen
		Hieno kuva kyllä. Sm5 sopii hyvin tuohon tuhnuiseen maisemaan.
	02.11. 17:12	Elmo Kyytinen
		Joo olisihan tuo pitänyt googlettaa, mutta jostain ihmeen syystä päädyin kysymään. Taisi kysymyksen kysymiseen vaikuttaa junan HV 10161 kuvaaminen. Olin niin omissa maailmoissani.
	02.11. 16:07	Teppo Niemi
		Esimerkiksi Väyläviraston tiedotteesta rakennustöiden alkamisesta voi päätellä sulkuajankohtaa: https://vayla.fi/-/turun-satamaradan-siirto-uuden-radan-rakennustyot-kaynnistyvat
	02.11. 15:47	Elmo Kyytinen
		Milloin tuo suljetaan?
	02.11. 15:33	Petri Sallinen
		Vahvasti retusoitu kuva.
	02.11. 15:25	Samuli Rinne
		Ajoneuvo näyttää olevan yllättäen Kutter 8. Sen ja kuvatun perusteella lienee ollut varsin kiinnostava reissu.
	02.11. 15:19	Mikko Ketolainen
		Tänään olisi jälleen menossa Ilmalan ratapihalta Raumalle tunnuksella HV 10161.
	02.11. 13:31	Linus Mansner
		Ei ole enää kauaa tuokaan asema käytössä
	02.11. 12:21	Teppo Niemi
		Vastataanpa.Ari-Pekalle: Ainoa paikka, jossa olen nähnyt ratakiskon valssausta on Itävallassa Donawitzissä sijaitseva Voestalpine-konserniin kuiluvassa terästehtehtaassa ja kiskovalssaamossa. Tuosta samasta reisusta löytyy Markku Nummelinin ansiokas kirjoitus Rautatietekniikka-lehden numerossa 1-2026 https://bin.yhdistysavain.fi/1605615/l8QrYpVqQBh2KNhvAt080db47s/Rautatietekniikka_1_2026_harvaK.pdf
	02.11. 12:17	Kimmo Huhta
		Pramea betonipölkkyinen kolmas raide. Hienoa, että pidetään kunnossa ja toiminta kuormauspaikalla jatkunee. Toisaalta harrastustenho karisee sitä mukaa, kun betonin ja sepelin harmaus korvaa puupölkkyjen ja raidesoran lämpimän ruskean värikartan.
	02.11. 09:48	Juho Rintala
		Vastaan itse, vaikka minulta ei kysytty. Minä olen itse käyttänyt aina jalustalla kuvattua videota, josta näkee vaunujen numerot kun pausettaa videon.
	02.11. 09:46	Erkki Nuutio
		Laadukkaan kuvaversion ansiosta voi kiinnittää huomiota joihinkin yksityiskohtiin. Niitä on vaikeampi havaita huonommista versioista. Ensinnäkin kaempana, hienon Hatanpään puistokadun ja vasta myöhemmin rakennettavan Hatanpään valtatien risteyksen takana on kivinen, noin kolmikerroksinen Hankkijan siemensirottamo. Puistokuja päättyy Hatanpään kartanolle, joka pankinjohtaja Idmanin kavalluksen paljastuttua siirtyi näihin aikoihin kaupungin haltuun, kuten kartanon muutkin valtavat alueet. Silloinen kaupunki oli kaukonäköinen (päinvastoin kuin) ja kaavoitti koko Hatanpään alueen teollisuudelle. Paljolti siksi kaupungin väkiluku jatkoi kasvuaan. Puistokujan katkaisi alunperin yksiraiteinen päärata kohdassa, johon myöhemmin sijoittui Hatanpään seisake. Tasoristeyksen yli tie jatkui "Hatanpään vainioille" (Nekalaan). Etualan isot rakennukset ovat tietysti konepaja (koneistus, veturi- ja muu kokoonpano), terästehdas ja -valimo, konttorirakennus sekä johtajan asuinrakennus. Tehdasalueen sivuutettuaan jatkuu Lokomon teettämä raide Hankkijan alueelle ja Lokomon laiturille. Sille tuli pituutta, koska järvi oli matala ja mutapohjainen.
	02.11. 09:05	Ari-Pekka Lanne
		Alumiini on paremminkin G- ym. -skaalaisten ― sellaisten, jollaisesta myönnän itsekin puolisalaa haaveilleeni pienen ikäni ―, symppisten puutarharatojen autenttisten, Vignole-profiilisten kiskojen matskua. On aivan kuin muistaisin joihinkin takavuosikymmenien Resiinoihin painetun pari tai muutama ilmoitusta, joissa joku kyseli kiinnostusta teettää porukalla tällaista puutarharautatien alumiinikiskoa. En nyt kuitenkaan tähän hätään löytänyt sellaista, kun pläräsin vuosituhannen alun lehtiä.
	02.11. 08:18	Esa J. Rintamäki
		Alumiinin kanssa touhuillaan jokseenkin suuressa määrin suulakepuristamalla. Aihion, eli billetin lämpötila on säädetty tarkalleen sellaiseksi, että alumiini virtaa työkalun läpi tahnamaisessa tilassa - ei siis missään tapauksessa sulana "liemenä".
	02.11. 07:55	Jari Välimaa
		Raitiotieallianssin esitys https://pirkkalalinnainmaa.fi/wp-content/uploads/2026/10/Kooste_Infotilaisuus_Hatanpaan_alueen_asukkaille_20261027.pdf
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat	02.11. 07:44	Timo Salminen
		Mielenkiintoinen kuvasarja. Hyvinkäällä tulee kuitenkin aika usein käytyä täältä naapurista ja liikuttua juuri noilla kulmilla, mutta enpä ole tullut ajatelleeksi rautatienäkökulmaa. Ensi kerralla varmaankin toisin silmin liikkeellä.
	02.11. 07:18	Ari-Pekka Lanne
		Huomenta vaan, herrat Esa J. sekä Teppo. Ei niin pientä asiaa, etteikö siihen saataisi rautatieharrastajajoukoilta selvyys. Olen kuulemieni perusteella käsittänyt kummatkin termit sopiviksi, niin ettei sen kanssa olisi niin tarkkaa. Kuvatekstin muotoilua on nyt tarkennettu siltä osin. Kiitokset ojennuksesta ja pahoittelut sopimattomasta kielenkäytöstä. Missä tämä Tepon mainitsema ekskursio tapahtui? Saksoissa ehkäpä?

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset