Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	18.12. 11:30	Petri Sallinen
		Esa: Tervetuloa (taas kerran) todellisuuteen. VR:n yhtiöittämisen myötä rautatieliikenteen operointi ja rataverkon hallinnointi ja operointi eriytettiin jo vuoden 1995 paikkeilla. Rataverkko siirtyi aluksi Ratahallintokeskuksen ja sittemmin Väyläviraston haltuun. Kilometripylväiden valmistuksesta ja asentamisesta aiheutuneet kustannukset eivät siis ole voineet enää aikoihin syödä VR:n ylimmän, alimman tai muunkaan johoon tulospalkkioita. Jos pylväitä valmistettaisiin ja asennettaisiin, aiheuttavat ne kustannuksia Väylävirastolle, joka mitä ilmeisimmin saa taloudelliset resurssina valtion budjetista — siis veronmaksajien varoista.
	18.12. 11:03	Jukka-Pekka Manninen
		Muita junia ei Matin ja Liisan asemalla sitten pysähdykään.
	18.12. 09:28	Esa Lehtinen
		Esimerkiksi telien testausta hieman isommalla raidevälillä?
	18.12. 09:15	Erkki Nuutio
		Muistutukseksi tämän ylösnousemuksesta, kiitos Panssarikillan ponnistusten (ja MRY:nkin mukanaolon) : https://vaunut.org/kuva/170847?kv=2024&paik=Parola 3/PsvP:n 1971-72 puolesta ja jo pysyvään rauhaan siirtyneen PanssariRUK:n ensimmäisen kurssin johtaja, kapteeni Veijalaisen muistoksi.
	18.12. 08:59	Erkki Nuutio
		Hyvä kuva ja samalla oiva todiste järjen vähäisestä käytöstä (siis järkeä ei saatu synnyinlahjaksi tai sitä vähääkään ei kestä käyttää). Vihreää kierrättämistä (=osaamattomuutta, avuttomuutta) on mm. se, että nuo gummirenkaatkin viedään teräksien ja muun seassa terästehtaan valokaariuuniin. Päästökaasuja tulee niin pirusti, että suodattimetkaan eivät sitä ahmi.
	18.12. 08:20	Ossi Rosten
		EIkö tää toinen kuva ois kannttanu pelkästään jättää kun muuten sama mutta paljon terävämpi ois: https://vaunut.org/kuva/178044
	18.12. 08:16	Ossi Rosten
		Eipä tuollaisella uudelleenlaskemisella saavutettaisi mitään hyötyä edes - ei nuo metrilukemat ole kuin ylläpidon ja kehityksen kannalta oleellisia. Ihan yhtä hyvin ne voisi perustua johonkin mielivaltaiseen aloituslukuun. Pääasia on että topparoikkaporukka löytää oikeaan paikkaan. Ja toki se että jollain on jollain levynkulmalla excel-taulukko siitä minkä mittainen mikäkin kilometri missäkn on että osaa tilata suunnilleen oikean määrän kiskoa uusintavaiheessa ;)
	18.12. 07:42	Juha-Pekka Marttila
		Arvaukseni osui oikeaan;) Dr16 x2 ovat jälleen Kolarin liikenteessä 18.12-25, kun Joulun ajan lisäjunat alkoivat liikennöidä.
	18.12. 00:56	Leevi Halonen
		Laskin itse 28 autoa, mutta paha sanoa. Uskon että kassassa on enemmän.
	17.12. 23:26	Mikko Ketolainen
		Tämä sama kuva on kirjassa Rautateiden Pasila ja kirjaan liittyvä kysymys, kuinka moni sivustolaisista on tuon kirjan lukenut? Itse sain sen viikonloppuna luettua loppuun.
	17.12. 23:17	Otto Tuomainen
		České dráhyn viimeinen liikennöintipäivä tällä radalla oli lauantaina 13.12.2025. Seuraavana päivänä aloitti uusi operaattori Osoblažská úzkorozchodná dráha (OÚD). Uusi liikennöitsijä on paikallisten kuntien omistuksessa.
	17.12. 22:12	Reijo Salminen
		Mutta upea Pasila nousee monien kraanojen avittamana ja hersyttäen stadilaiset uuteen aikaan.
	17.12. 20:33	Kimmo Huhta
		Kovin on erilaista veturisarjojen poistuminen VR:n käytöstä nykyisin verrattuna vaikka Dr12- ja Dr13-sarjojen poistumisten aikoihin. Silloin loppu tuli kuin giljotiinilla leikaten. Nyt on moninaisempaa.
	17.12. 20:31	Jimi Lappalainen
		Kyllä vain: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166917738579300
	17.12. 20:30	Daniel Nironen
		"Kameran merkillä ja mallilla ei ole väliä. Halvalla kameralla saa hyviä kuvia, hyvällä kameralla huonoja. Arkistokuva ei saisi olla epätarkka tai hyvin voimakkaasti ali- tai ylivalotettu." Alivaloisuutta sekä epätarkkuutta löytyy tästä kuvasta runsaasti. Joten herra Pietilä, valittamiseen on aihetta.
	17.12. 20:29	John Lindroth
		Kiitoksia lisätiedoista,näistä ei aiemmin ole paljoa ollut puhetta!
	17.12. 20:11	Esa J. Rintamäki
		Huoltoasemalta asemalle, Jumbolla siten tienviitat kohdallaan.
	17.12. 20:08	Esa J. Rintamäki
		No mutta, herra Jimi, kilometritolppien uudelleen valmistus ja istutus paikoilleen söisi aivan helvetillisessä määrin VR:n ylimmän johdon "tuotantopalkkioita". Tolppatyömaata kun ei ulkoisen maineen menetyksen pelossa voi ihan noin vain teettää "kuntouttavana työtoimintana" eikun - ööö - anteeksi! Siis talkootöinä? [Kerrassaan sietämätöntähän sellainen olisi...!]
	17.12. 20:02	Esa J. Rintamäki
		Pientä laittoa vaille...?
	17.12. 19:58	Reijo Salminen
		Ja sitä urbaanilegendaa-päreiksi laitettua Suomi-Allardia ei kai tuossa nipussa ole. Onneksi kyseinen legenda osoittautui vääräksi ja jollain on tallissaan hieno peli.
	17.12. 19:17	Heikki Jalonen
		Paha on, paha... Mutta muutama helpompi bongi sieltä sentään löytyy. Vasemmalta oikealle: Alimmainen kerrostuma: vaalea ruumis on luultavimmin Opel Rekord P2 (pyöreät pienet takalamput); pankko 5:n takana on Minin keulapätkä (katkaistu pala apparin puolelta); pankko 10:n takana Kuplan peräpää (5-pulttinen 15"). Oikeanpuolimmaisena on Minin hylsy (oven saranat paljastavat). Minin päällä luultavasti Fiat 1500 (vanne ja tankkausluukku tyypilliset). Keskimmäinen kerrostuma: pankko 11-12 vlillä, Minin 10" pyörä (vasen taka-); pankko 14 kohdalla (valkoinen vanne oikea takapyörä), veikkaisin että se on ollut Renault Dauphine-vainaan oikea takapyörä (4-ovinen ja tavaratilan kansi etureunastaan saranoitu). Ylin kerrostuma: vasemmalla Fiat 600 tai Neckar 770 (vasen takaripustus kertoo tarinan); valkoinen kadaaveri on melko varmasti Triumph Heraldin maallinen jäännös; sitä vastaan on Kuplan keula (tallessa oleva kuraläppä kertoo merkin); äärimmäisenä oikealla pinon päällä Renault 8 (huomatkaa levyjarrut edessä ja takana). Kaiken kaikkiaan, jännä pähkinä. Monta jää vielä tunnistamatta... Mutta liekö sillä niin väliäkään, aikansa arkitavaraa kaikki. Kadonnutta legendaa, kuten Ebb-SSK, Ebb-Bugatti, Linder-Mercedes tai H.K.M. Delaunay-Belleville ei kyydissä ole. "Mannerheimin Mersusta" puhumattakaan...
	17.12. 19:15	Jimi Lappalainen
		Kun nyt viime vuosien aikana on ympäri Suomea tehty perusparannuksia, miksei voitaisi laskea kaikkia ratakilometrejä kokonaan uudelleen? Siis aivan niin, että Helsingin aseman eteläisin päätepuskin olisi 0+000.
	17.12. 19:07	Rasmus Viirre
		Peijakas se olikin vuosi 2019!
	17.12. 19:02	Jimi Lappalainen
		No, oletko jo käynyt?
	17.12. 18:57	Kari Haapakangas
		Eikös tämä ole nykyään katoksessa
	17.12. 18:55	Markku Naskali
		No vitsiksihän heittoni oli tarkoitettu, mutta joskus sitä sivullinen ihmettelee pitkään kestäviä koeajovaiheita, etenkin jos ei ole enää prototyypistä kysymys.
	17.12. 18:29	Noah Nieminen
		30-35? Riippuu tarkoitetaanko murskattua autoa vai ehjää.
	17.12. 18:06	Rasmus Viirre
		Vähän sitä sun tätä, eipä vetämättä jätä! Myös sepelijunia (toistaiseksi varsin lyhyitä) on Suorsa ajellut. Jospa yhtiön suunnitelmista tulisi suurempia.
	17.12. 18:01	Rasmus Viirre
		Tulevaisuudessako sitä on käyty..? Noh, eipä tuo miljöö varmaan paljoa huomenna olisi muuttunutkaan.
	17.12. 16:40	Aapo Niemelä
		Kasan alimmaisena keskivaiheilla ainakin Kupla? Ja ylempänä toinen roiskeläpän perusteella.
	17.12. 16:04	Pasi Seppälä
		Kolmisenkymmentä veikkaisin. Tunnistaminen onkin jo vaikeampaa, yksi Citruunan (2CV ehkä) vanne on ainakin kuvassa. Sivuston autontunnistuskonkareillekin ehkä pahempi tunnistustehtävä?
	17.12. 15:08	Juha-Pekka Marttila
		Tuliskohan mahdollisesti vetovoimaksi ja kalustonsiirtoon, varsin tehottoman Tka:n 231 tilalle.?
	17.12. 14:35	Mikko Herpman
		Mahtaako olla myös kuljettajien koulutusta samalla...
	17.12. 14:17	Mikko Herpman
		Suorsa Group, kunnossapitohommia. Tuleekohan vaan vetelemään omia koneita ja kunnossapidon kalustoa vai ihan jotain muutakin..
	17.12. 13:56	Eljas Pölhö
		Hangon lehti näkyy kertovan enemmän moottorivaunuista kuin SVR:n käsinkirjoitettu tilauskirja "Ny rörlig materiel", jossa vuoden 1914 kohdalla on vain yliviivattuna "Motorvagnar 3 st" ja huomautuksissa teksti "Kej. Senat 6/2". Sen sijaan valmistaja, tiilaus- ja kontahtipäivät sekä luonnollisesti vastaanottosarakkeet ovat kaikki tyhjiä.
	17.12. 13:21	Eljas Pölhö
		Kuva englantilaisella korilla olevasta Westinghousen moottorivaunusta vm 1912 ja tietoja siitä on esim https://www.lner.info/locos/IC/gcr_petrolelectric.php.
	17.12. 12:35	Veeti Saukkonen
		Komea kuva
	17.12. 10:26	Erkki Nuutio
		Ensimmäiset moottorivaunut SVR tilasi jo vuonna 1914 Britanniasta. Katso esimerkiksi Hangon Lehti 29.7.1914 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/883537?page=2 ). Viitettäni Westinghousen vastaavien moottorivaunujen nettiaineistoon en heti löytänyt. Alkanut suuri sota (jossa valmistajat siirtyivät sotatuotantoon) ja omat tapahtumamme johtivat tilauksen peruuntumisen
	17.12. 10:03	Erkki Nuutio
		Kiva kuva. Taitaisi pulmia syntyä jos pienoisrautatielle haluaisi saada tällaiset tunnelmanäkymät! Kun ne pienoisveturin piippuun tarjottavat savulaiteyritelmätkään eivät lainkaan vakuuta. Tarkkaan noudattaen palovarotoimia todetkaa joskus palavan kynttilän valtava vaikutus kuppiinne kaadettavan kahvin/teen höyryämiseen (kynttilän ei tarvitse olla edes samassa huoneessa). Vaikutus on seuraus siitä, että palava kynttilä levittää melko puhtaaseen huoneilmaanne suuren määrän pienhiukkasia. Nämä hiukkaset toimivat tiivistymisytiminä, joihin ilman kosteus tiivistyy ja muodostaa näkyviä höyrypilviä. Kynttilä toimii vastaavasti kuin aikanaan ns. Lontoon sumun (smog) pienhiukkaset, tai rakkaiden höyryveturiemme piiput. Pienhiukkasista monet ovat tarpeellisia (kuten hyvin pienet, esimerkiksi puiden synnyttämät). Muista on enemmän tai vähemmän haittaa. Kuitenkin niidenkin ansiosta ilmaston ääri-ilmiöiden esiintyminen oli ennen harvinaisempia kuin nykyisen puhtaamman ilmamme myötä (vaikka tietämättömät toisin väittävät). Esimerkiksi smogin yhteydessä ei kehity myrskyihin ja vastaaviin johtavia ääritilanteita, koska ilman saastasumu tulee liiaksi kertymättä alas jatkuvana happo-tihkusateena.
	17.12. 09:43	Eljas Pölhö
		Moottorivaunujen suunnittelu tai vähintään toiveet sellaisista alkoivat n. 1919-1920. Pyöreäikkunaiset olivat perua n. 1915 valmistetuista jenkkivehkeistä (McKeen Motor Car, löytyy myös netistä). Kiitojunien haluaminen alkoi 30-luvun loppuvuosina tanskalaisten saatua sellaisia. Jokunen esite ja kirjelmä on säilynyt (luokkaa 100 sivua), mutta harmillisen paljon on dokumentteja tyyliin "liitteen mukaan" tai "liitteen mukainen" ja VR:n arkiston seulontaohjeen mukaan liitteet piti hävittää ennen luovuttamista Valtionarkistoon (Kansallisarkistoon). VR tutki ja teki kyselyjä moottorikiitojunista moniin maihin. Tarjouksia kiitojunista tuli ainakin Tanskasta, Saksasta, Belgiasta, Ranskasta ja Unkarista (Ganz oli Euroopan johtavia tehtaita moottorivaunujen alalla).
	17.12. 08:57	Jari Välimaa
		Mielenkiintoista olisi tietää keneltä tyyppihyväksyntää on haettu ?
	17.12. 08:55	Esa J. Rintamäki
		Pitäähän näitä koeajaa, tarkkaa tieteellistä työtä, eikä mitään sonnanajoa perälauta alhaalla! Eikä näillä lystiä ajeta. Eikä matkustajat kovin pitkiin selkäkeikkanauruihin remahtelisi, jos värkki hajoaa kesken kaiken kuin korttitalo?
	17.12. 08:19	Jari Välimaa
		Kalustolla ei vielä EU:n tyyppihyväksyntää joten pitää suorittaa koeajoja ilman matkustajia
	17.12. 03:11	Esa J. Rintamäki
		Sir John, Rautatiejallituksen ylimmässä kerroksessa, koneteknillisen toimiston piirustuskonttorin puolella oli ollut arkistolaatikko luonnoksille ja ehdotuspiirustuksille, että niitä kyllä oli. Muistan joskus 1980-luvun puolenvälin tienoilla kurkistelleeni mainitun laatikon aarteita. Niitä siinä riitti! Ukko-Pekan suunnittelun alkuvaiheissa oli paperille pistetty hahmotelma jonkinlaisesta veturista, isot pyörät, tenderi ja pyörästö 4 - 8 - 0. Ja vielä Lätän väriehdotelmaakin, jossa se oli tuhrittu oranssi/keltaiseksi ja katto mustalla. Deeveriäkin oli hahmoteltu samoilla väreillä! Käytävän paperinkeräyslastikossa siis!!! Oli yksikin luonnos moottorivaunusta, joka oli ilmeisesti saanut inspiratsionin "Keksintöjen kirjasta" (vuodelta 1932), osasta "Tiet ja maakulkuneuvot" sivun 661 alareunassa olevasta Union Pacific - yhtiön moottorivaunua kuvaavasta piirroksesta. Saman mallinen niittaamalla kokoon heitetty värkki, pyöreät akkunat kuin sukellusveneessä ja siis telivaunu. Näin monen vuoden jälkeen en nyt vaan satu muistamaan luonnoksen otsikkokentässä ollutta päivämäärää...
	17.12. 02:10	John Lindroth
		Olikohan VR.llä minkäänlaisia suunnitelmia nopeista moottorivaunuista tai moottorijunista jo 30.luvulla VR suunnittelijoiden pöydällä ,mallina Saksa ja USAa siis ennen sotia?Olihan meille suunnitelmissa olympialaiset vuodelle 42 kunnes sota teki kaiken tyhjäksi. Voisi olettaa että nämä olisivat olleet tulevien olympialaisten ohella edustuksellisesti ja Suomi kuvaa ajatellen erittäin huomionarvoisia?
	17.12. 01:54	Markku Naskali
		Kiva ajella kun matkustajista ei ole haittaa?
	17.12. 01:50	John Lindroth
		Esa !Kiitos hyvästä yhteenvedosta!
	16.12. 23:58	Esa J. Rintamäki
		No niin, että näin tämäkin päivä piti elellä läpi! Että Suorsa Group - rautatieyhtiön deeverit...! Ei uskoisi pienenä, kuinka hauskaa on suurena! Menestystä vaan Groupille ja sen Groupenführerille, hehehee!!!
	16.12. 23:52	Esa J. Rintamäki
		Sir John, omasta puolestani ajattelen näin käyneen. Aloittihan "Fliegende Hamburger" voittokulkunsa 15.5.1933 klo 8:02 aamusella. Hampurista kohti Berliiniä. Systeemi osoittautui erinomaisen hyvin toimivaksi, seurasi "Fliegende Kölner", "Fliegende Schlesier" ynnä muitakin ja samalla alkoi pikamoottorivaunujunien kehitys muutenkin: SVT ("Schnelltriebwagen") mallit Hampuri, Köln, Leipzig ja vielä malli Berliinikin ja Kruckenbergkin kehitteli omaa näkemystään. VT 877 a/b: mallin Hampuri "proto" tai esisarjajuna, kaksivaunuinen, dieselsähkö, Jacobsin telit. 102 paikkaa. Malli Hampuri: kaksivaunuinen, dieselsähkö, vaunujen takapäädyt Jacobsin telillä. Malli Leipzig: kolmivaunuinen, dieselsähkö ahtimella, vaunujen takapäädyt ja välivaunu Jacobsin teleillä. 129 paikkaa. Malli Köln: kolmivaunuinen, dieselsähkö ahtimella, vaunuissa tavanmukaiset telijärjestelyt. Malli Berlin: nelivaunuinen (toinen päätyvaunu koneistovaununa), dieselsähkö ahtimella, tavanmukaiset telijärjestelyt. Siitäpä se sitten alkoi: italialaiset, englantilaiset, USA, ja muutkin maat [tanskalainen Fugleflug eli Linnunlento (?)] kiinnostuivat ajatuksesta. Meille tuli se "Lentävä Tamperelainen" vuonna 1934 viikonloppujunaparina (P 47 lauantaina kesällä ja P 48 sunnuntaina takaisin Helsinkiin,) Pasilan H8-vetureilla, kuten arvatenkin hyvin tiedät, sir John. Moottorivaunuilla vaan tuppasi paikkaluvut olemaan - sanoisinko rajallisia. Höyryillä piti tietenkin vastata: Reichsbahnilla BR 05 ja 61. Briteillä LNER ja LMS Coronationeillaan ja A4-sarjallaan ratkaisivat pulmaa ("Mallard"). Jenkit pistivät Hiawathansa juoksemaan Chicago - Minneapolis - St. Paul - linjalla koko matkaa yli sadan mailin haipakalla. Ja hyvin juoksikin, mikäs siinä. Ajatus kehittyi, kuinkas muuten: TEE - moottorikiitojunat pitkin Eurooppaa (sveitsiläiset RAm- ja RAe-junat, italiaanojen Settebellot, Ranskallakin oli oma tyyppinsä). TGV:t ja Saksan "Donald Entet" - eikun BR 403 (Lufthansa-Express) ja iiiceee-eet, juu vallan! Vanhaa omatekodeutschmeisteria ilahduttaa suuresti DDR-Reichsbahnin BR 175 - kiitojunan valmisteleminen ajokuntoiseksi. Puhumattakaan Nipponin poikain Tokaidosta, fiksu vetäisy sekin! Takarazuka-tytskyille ja Salaryman-jaappanialaisille kyytiä, sano. 132 paikkaa ekassa ja 885 tokassa luokassa + ruokalassa 26 lisäksi. Sähköpuolella hiukan dieseljunien varjoon jäänyt kaksivaunuinen ET 11 "Münchner Kindl", joka juoksi Münchenin - Stuttgartin väliä. (Iicee Planetat hiukka toisenlaisia vehkeitä?) Tehtävä kuitenkin sama: siirtää "läskiä" paikasta A paikkaan B... Meillä? Just. Dm4, eikä se nyt niin kauhean huonokaan ollut, moottorivalinta vaan oli niin sanoakseni "pakon sanelema" ja edelleen Dm8- ja Dm9 - porkkanamakaroonipannukakut (nam?) ja nyt luiskahtelevat vinkiää kyytiä Sm3:t (kun mutkissa kallistelivat) ja Sm6 "Allergiat". Eikä se tähän päivään jää, ei toki!
	16.12. 21:59	Veikko Hattunen
		Vihervalkoinen kuva
	16.12. 21:39	John Lindroth
		Onkohan nämä "Lentävät Junat"kopioitu Saksasta esim" Fligender Hamburger" ym mitä niitä kaikkia nyt olikaan?

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset