Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.09. 10:47 | Juhani Katajisto | ||
| Petri kaikissa Schwartzkopffin Suomeen toimittamissa Hv2- ja Hv3-sarjan vetureissa on vanteet kupujen ympärillä, mutta niitä ei ole Suomessa valmistetuissa Hv1-, Hv2 ja Hv3-vetureissa. Kun aletaan identifioimaan Hv-sarjan vetureita, hyvä katsoa onko etuoven ikkunassa vastavalosuojaa. Siitä näkee heti mikä se voi olla ja mikä se ei voi olla. Hv:ssä on useita muitakin keskenäisiä eroavaisuuksia, jotka auttavat tunnistamisessa. Valonheittäjiä on vaihdettu, onko pieni vai iso ja kun tietää, missä veturissa oli alunperin isovalonheittäjä ja nyt veturissa on pieni pääsee jyvälle kuvausajankohdasta. Tenderin korkeuksia ja laitojen korotuksia on ollut monenlaisia. Ne kertovat paljon vaihdoksista ja kuvausajankohdista. Ja tietysti niin kuin tuossa kerroitkin veturien sijoitusvarikoista, mutta niin kuin tiedät ne eivät ole aukottomia. Kun samaa veturia katselee eriaikakausina otetuissa kuvissa voi jo jotain päätellä veturin kuvausajankohdasta tai jopa numerosta. Arvelinkin, että ajat takaa VV13 1785 ja 1786 yhteenkytkemisestä ajoja Tampereella, koska tiesin niillä näin ajetun Kokkolassa. Veturimiehet muuten "purnasiva" veturimieslehdessä tästä, kun veturit olivat näin kaksin ajossa Kokkolassa. | ||||
|
|
20.09. 10:18 | Petri Nummijoki | ||
| Onko asia siis niin, että 1785 ja 1786 eivät saaneet kaksinajolaitteita heti uutena 1960 vaan vasta 1964 tai vähän sen jälkeen? Jos näin niin sehän sitten selittääkin koko asian. | ||||
|
|
20.09. 10:12 | Eljas Pölhö | ||
| Eiväthän 1785 ja 1786 kauaa toimineet Tampereella kaksinajolaitteiden asemtamisen jälkeen. Itselläni ensimmäinen havainto niistä on 1966 Ykspihlajassa (eli Kokkolaan sijoitettuna). Vuonna 1964 koneosaston apulaisjohtaja ehdotti 30 Vv13-veturin muuttamisen kaksinajettaviksi, koska Vt1 ja Vv15-16 sarjoja jouduttiin pitämään linjaliikenteessä. Lopulta yksi muutettiin kokeeksi ja siihen se sitten jäi. Muutostyön sisältävät kansiot ovat tällä hetkellä "ei-julkisia", joten niiden tietoja en voi nyt avata kovin tarkkaan | ||||
|
|
20.09. 10:12 | Petri Nummijoki | ||
| En ole höyry- ja hiekkakupuihin kiinnittänyt aikaisemmin huomiota tuolla tarkkuudella. Mutta nyt kun katselin kuvia niin mielestäni höyry- ja hiekkakupujen ympärillä ei näyttäisi olevan renkaita 500-sarjan Hv2-vetureissa eikä 700- ja 900-sarjojen Hv3-vetureissa. Toisin sanoen Schwartzkopffin tekemissä Hv2-vetureissa niitä ei olisi mutta Schwartzkopffin Hv3-vetureissa on. Vastaavasti Suomessa tehdyissä vetureissa olisi höyry- ja hiekkakupujen ympärillä renkaat Hv1-2-sarjoissa mutta ei enää Hv3-sarjassa. En sitten tiedä, muuttuiko asia vuosien mittaan kattiloiden vaihtuessa ja kohdalle osui vain sattumalta kuvia, joissa tilanne oli tämä? Tai ymmärränkö jollain tavalla väärin, mitä tässä tarkoitetaan? | ||||
|
20.09. 09:27 | Timo Salminen | ||
| Ja on ilmeisesti vaihdettu kiskojakin, sillä itäreunalle on kasattu sekä pölkkyjä että kiskoja, molemmat vanhoja, poistettuja. Eilen juuri kävelin siitä ohi. | ||||
|
20.09. 08:41 | Noah Nieminen | ||
| No ohoh mitä höyryt. Hyvinkäältä lähtiessä ilma oli näemmä kylmempi sekä ilman lämpötila ja kastepiste lähellä toisiaan, joten tuolta piipusta tuleva lämmin ilma tiivistyy nopeasti höyryksi. | ||||
|
20.09. 08:38 | Noah Nieminen | ||
| Kappas, Tapio on päässyt nykyaikaan vanhemman ajan junalla. Hyvä kuva! | ||||
|
|
20.09. 08:02 | Veeti Pietilä | ||
| Kiitos, John! Oli kyllä mukava kuvata Ukko-Pekkaa! | ||||
|
20.09. 03:56 | John Lindroth | ||
| Komea kuva Hugo! | ||||
|
20.09. 03:14 | John Lindroth | ||
| Komea kuva Karjaalta! Tässä on tunnelmaa! | ||||
|
|
20.09. 02:36 | Osku Reinikka | ||
| Miten perustelet väitteen tunkeutumisesta? | ||||
|
|
20.09. 00:13 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedoista. 1785 ja 1786 olivat tosiaan ainoat kaksinajolaitteilla varustetut Vv13-veturit. Uutena ne sijoitettiin Tampereelle mutta toimivat myöhemmin mm. Riihimäellä ja Kokkolassa. Ajattelin, että Tampereen aikainen käyttö kertoisi, mihin tarpeeseen kaksinajolaitteita oli kaavailtu mutta jos veturit työskentelivät siellä erikseen, kuten näyttää niin ilmeisesti varsinaista tarvetta ei alun perin ollut vaan kysymyksessä oli pelkkä kokeilu. | ||||
|
19.09. 23:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Näköjään pyörävoimailmaisin n:o 5007 (Mattila L) löytyy sijainnilta 162+163, eli 2 257 m Mattilan liikennepaikan virallisesta sijainnista, tai 1 697 m Mattilan liikennepaikan pohjoisesta rajamerkistä. | ||||
|
|
19.09. 21:47 | John Lindroth | ||
| Itse olin seuraamassa paluujunaa Hyvinkäälle. Komeat soundit ja hienosti järjestetty junaelämys! Rajamäen lähtö suuntaan Hy oli spektakkelin omainen! Kiitokset kaikille ajojen järjestäjille ja toimihenkilöille! | ||||
|
|
19.09. 21:44 | John Lindroth | ||
| Upea syksyinen kuva! | ||||
|
|
19.09. 21:41 | Teppo Niemi | ||
| YTJ:n ( https://tietopalvelu.ytj.fi/yritys/2688313-9 ) mukaan postiosoite on Lohja. | ||||
|
19.09. 21:17 | Juha Toivonen | ||
| "Nortti" on näemmä pidennyttänyt Dr20 sarjansa pakoputkia. Ilmeisen positiivinen vaikutus vetureiden nokeentumiseen. | ||||
|
|
19.09. 21:06 | Juha Toivonen | ||
| Veturin omistaja on Höyrykalusto Tenderi Oy. Missäpäin tällainen yhtiö pääsääntöisesti vaikuttaa? Minkälainen omistuspohja? |
||||
|
19.09. 21:01 | Juha Toivonen | ||
| Paatuneena ketjupolttajana kaipaan aikaa jolloin mannermaiset savukkeet sai nauttia edes tupakkakopissa, saati hieman aiemmin jopa miellyttävässä vaunuistuimessa. Usein kuitenkin nautin savukkeeni vaunun tupakkaosaston puoleisella päätysillalla, joissa tupakointi oli sallittu ja nämä päädyt olivat myös varustettu tuhkakupein. | ||||
|
|
19.09. 21:01 | Samuel Pajunen | ||
| 217 on myyty jo 2024 vuonna HVM:ltä pois, mutta 218 on vielä HVM:n. | ||||
|
19.09. 20:36 | Juha Toivonen | ||
| Vuosilukuja en havainnointeihini enää muista tarkasti, mutta ne olivat 1972-1974 aikoihin. Ja siitä olen "katkera" itselleni, etten koskaan nähnyt missään päin Tamperetta yhtään höyryveturia lämpimänä, - saati työssä. Olin toki oikeissa paikoissa tuolloin, mutta ilmeisen väärään aikaan? Moinen jurppii yhä yli 50 vuoden jälkeenkin. Höyryvetureiden vyörytysantolaitokset olivat vielä paikoillaan, ja sieltä löytyi jopa veturihalkoja ja kivihiiltä, mutta asiakkaat olivat jo kadonneet. Vyörytyslaitosten yhteydessä oli VR:n Ovelta Ovelle - rahtiautojen hylkyalue. "Vanaja - Tuuri" iso (ja ruma) yhtenäisrakenteinen umpikoppi kuorma-auto on erityisesti jäänyt muistiini. Näitä (ja mahdollisesti myös muita) rahtiautoja oli muutamia kyseisellä alueella, ja monet noista osin jo vandalisoitu. |
||||
|
|
19.09. 20:33 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Mitähän kuuluu HVM:n tekareille Tka7 217/218? Vieläköhän heidän omistuksessa? | ||||
|
19.09. 20:03 | Tapio Keränen | ||
| Lämmittäjä oli varmaan juuri avannut imurin siirtääkseen vettä tenderistä veturin kattilaan. Hukkavettä lirisi ratapenkalle. | ||||
|
|
19.09. 19:41 | Samuel Pajunen | ||
| Veturin omistaja on Höyrykalusto Tenderi Oy. | ||||
|
|
19.09. 19:32 | Markku Naskali | ||
| Varsin siistiltä näyttää tämä veturi jonka tiimoilta on kerrottu jos jonkinlaista tarinaa. Kuka nykyään omistaa tai hallinnoi? |
||||
|
19.09. 18:59 | Juhani Katajisto | ||
| Edellisen vuoden toukokuussa, kun 784 seisoi Imatran ratapihalle se oli erikoisen näköinen, kun sen perässä oli neliakselinen tenderi, mutta tenderin takapää oli hyttiin päin. Kaikki nämä Tampellan kolmoset 781-785 seisoivat varastoituna Haminassa kesällä 1965 ja jokainen niistä otettiin vielä ajoon Imatran ja Savonlinnan välille vetämään Helsingin yöjunia. Tämä ei ehtinyt vetämään sitä lyhyempää Parikkala-Savonlinna Helsingin yöjunaa. Hv3-veturit alkoivat vetää tätä lyhyempää väliä aikataulukauden vaihdoksen jälkeen toukokuussa 1968, mutta 784 ajoi viimeisen ajonsa jo helmikuussa 1966 näissä Imatra-Savonlinna yöjunissa. | ||||
|
|
19.09. 18:20 | Juhani Katajisto | ||
| Merkkasin näemmä vähän liian myöhäiseksi tuon Hv2 582:n rinnalla ajon. Se alkaa jo jostain 11.15:sta paikkeilta. Tämä sama veturi esiintyy muissakin filmeissämme. Parhaimmillaan, kun Karjaalta lähdettiin Hangon suuntaa nopeusviisari kohosi pian Eino Talvitien varmoissa käsissä 105 km tunnissa ja kun ajattelee minkalainen rata oli vielä tuolloin palakiskoineen ja mutkineen. Oli se aika haipakkaa. Tunnistamisen helpottamiseksi Schwartzkopffin Suomeen toimittamissa 4-6-0-tyyppisissä vetureissa on höyry- ja hiekkakuvun ympäri renkaat, mutta ei vastaavissa suomalaisissa kymppipyörissä. Ja vain kahdessa Hv1- sarjan veturissa on hytin etuovissa vastavalo suojat nimittäin 549:ssä ja 556:ssa. Schwartzkopffin vetureissahan niitä ei ole eikä 600-sarjan kakkosissa. Joka tapauksessa viimeisissä kakkosissa 777-780 ne taas löytyy. | ||||
|
|
19.09. 17:45 | Juhani Katajisto | ||
| Selasin vähän Petri kysymääsi asiaa. Kilpinen kirjoitti vähän vajaa 5 000 A 4 sivua matka päiväkirjoja. Se on uuvuttavaa etsiä, mikäli ei ole tarkempaa ajankohtaa. Joka tapauksessa hajaetsintänä 1960 luvun alkuvuosina on paljon merkintöjä Vv13-vetureista vaihtotöissä Tampereella päivämäärineen mm nrot 1769, 1775, 1781, 1782 ja 1784. Vv13 1785 ja 1786 ovat olleet samana päivänä 11.7.1963 vaihtotöissä Tampereella, mutta eri aikoina. Yhteen kytkettyinä en vielä löytänyt. Onko nämä ne samat veturit, jotka olivat Kokkolassa yhteen kytkettyinä. Tämä ei ole mitenkään täydellinen katsaus Tampereella näistä vetureista. Vv13 1784 on ollut 16.7.1964 vaihtotöissä Viinikassa. Pidän asian mielessä, kun jatkan etsimistä. Hv2 582:n mukana olo tässä kuvassa palautti mieliin ne matkat, jotka olen saanut tehdä veturin hytissä Karjaan ja Hangon välillä ja Karjaalta Riihimäelle. Muutaman kerran olemme vuosien saatossa hävinneet kilpa-ajossa höyryveturin vetämälle junalle. Tällä filmillä alkaen kohdasta 14.05 näkyy Hv2 582 menee väkin edellemme. Autossa ei ollut nastarenkaita ja Anitan ajokorttikin oli tuolloin vielä melko tuore. Taisin vaatia vähän liikaa. Tässä filmi https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1646961 |
||||
|
19.09. 17:38 | Elias kinnunen | ||
| Kiitos huomiosta Jyrki, virhe nyt korjattu. | ||||
|
|
19.09. 17:21 | Jyrki Talvi | ||
| Vetovaunun Nro on 4117 ei 2117, lisäätkö tunnisteisiin komea kuvasarja Elias. | ||||
|
19.09. 17:10 | Juha Kutvonen | ||
| Luukut ovat raitisilmaventtilit, jollaiset olivat esisarjan vetureissa 3001 - 3006. Veturista 3003 ne poistuivat uudelleenkorituksen yhteydessä 1990-luvun alussa. | ||||
|
|
19.09. 16:44 | Tiitus Lindholm | ||
| Nyt siellä on viime aikoina tuettu rataa ja ymmärtääkseni pölkkyjä vaihdettu. | ||||
|
|
19.09. 16:11 | Oliver Laaksonen | ||
| Tietääkö kukaan mitä varten 3004ssä on nuo kaksi pientä "luukkua" ikkunoiden välissä? | ||||
|
19.09. 15:05 | Jari Välimaa | ||
| Kyllä wikiartikkelissa oli mainittu rautatiet monta kertaa. | ||||
|
|
19.09. 14:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiva-kuva löytyy: https://vaunut.org/kuva/136415 | ||||
|
19.09. 14:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Eipä tullut raidetta tähän. Tyhijlle tonteille tuonne kauemmas tuli Viking Maltin tuotantolaitos. Kadun toiselle puolelle tuli Postin rahtiterminaali sekä naapuriin suurvarastohalli. Google Street View: https://tinyurl.com/lahtikujala | ||||
|
|
19.09. 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä 784:hän törmäsi 1940 kevättalvella pohjoiseen menevään lapsijunaan Iittalan tienoilla. Ja rumihia tuli ja paljon. Ja se koeromutettiin Kiljavan sorakuopalla joskus 1977 aikoihin? |
||||
|
|
19.09. 14:41 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on aivan loistava, täydellinen kauhuleffatunnelma! | ||||
|
|
19.09. 14:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Todellakin. Sopisi vaikka julisteeksi. | ||||
|
|
19.09. 14:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Aika kulahtaneen oloinen ratapiha. | ||||
|
|
19.09. 14:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin lähtee komea juna! | ||||
|
19.09. 14:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea ruskakuva :) | ||||
|
19.09. 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Olen eri mieltä tuosta Esan antennilätän elikäs sakarimatin määränpäästä. Jos se olisi Kirkkonummi, niin junahan joutuisi Linnunlaulussa kulkemaan poikittain kaikkien pääradan raiteiden poikki. Lisäksi tuohon aikaan Kirkkonummen suunnan henkilöjunat käyttivät pääsääntöisesti raiteita 10 ja 11. Todennäköisesti 14.45 lähtevä Kirkkonummelle menevä juna koostuisi vain yhdestä Sm1 junayksiköstä, eikä siis näkyisi kuvassa. Kun katsoo turistin taulua 10, niin raiteella 2 näyttäisi olevan Hiekkaharjuun klo 14.40 lähtevä juna, etenkin kun junan keulassa näyttäisi olevan P -tunnuskilpikin. Toinen mahdollisuus olisi sitten 15.15 lähtevä juna. Keravalle menevän junan lähtöaika taas olisi 14.50. Ja Tapio Keräsen korjaama Sr12 veturia paikallisjuna Riihimäelle näyttäisi olevan oikein. Sen lähtöaika olisi 15.15, matka-ajan ollessa 14 min pidempi kuin Sm-junilla ajettavissa vuoroissa. |
||||
|
|
19.09. 09:05 | Erno Pintinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
19.09. 08:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| R - kioskista: Tästä ei ole kauaakaan, kun menin läheiselle R-kioskille ostamaan jotakin, mistä nyt sitten tarvis olikaan. Kysäisin samalla kovin nuoren oloiselta myyjättäreltä: - "Yksi kysymys, arvoisa neiti: - vaatiiko venäläisen ruletin pelaaminen myös Veikkauksen edellyttämää vahvaa tunnistautumista? Myyjätär: - Kyllä vaatii. Minä: - Asia selvä. Kiitos tiedosta ja näkemiin. Muita asiakkaita ei ollut kuulemassa tätä, enkä pyrkinyt tieten tahtoen nolaamaan häntä. Asiaan liittyy vanha totuus - ellei homma mene niin sanotusti "putkeen" , niin ainakin syntyy hyvä juttu. |
||||
|
19.09. 07:14 | Timo Salminen | ||
| Ratapihalla on tainnut käytäntö muuttua sikäli, että ennen päivystysveturi seistä kökötti siellä enemmän tai vähemmän jatkuvasti, mutta nyt se ilmeisesti tulee tarpeen mukaan asemalta, koska sitä ei satunnaisesti ohi kulkiessa näe enää oikeastaan koskaan. Tosin arkena päiväsaikaan en ole juuri kulkenut ohi, eli siitä en osaa sanoa. | ||||
|
18.09. 23:53 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! Leevi: Juna oli aivan täynnä ja Banffin asemalla oli 10+ turistibussia odottamassa junan matkustajia. |
||||
|
18.09. 23:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko kuvauspaikka Ilmala? | ||||
|
18.09. 23:26 | Erkki Nuutio | ||
| Suuri osa kehitetyistä uusista raskaiden kuorma-autojen mekaanisista vaihteistoista (esimerkiksi Scania, Eaton) on ns. AMT-tyyppiä (automated manual trasnsmission), eli synkronikytkimiä ja vaihdekeppiä ei ole. Vaihteet kytketään sakarakytkimillä (kuten Mekydrossa) ja elektroniikka ohjaa paineilmasylintereitä, jotka kytkevät sakarakytkimet + ohjaavat moottoria ja irroituskytkintä. Sakarakytkimet ovat luotettavia koska pyörimisnopeuserot ennen kytkentöjä ovat asianmukaiset. Tehokas nykyelektroniikka + anturointi ja testaus takaavat tämän. Silti 60 vuoden takainen Sisuista tuttu synkronoimaton Eaton Fuller Roadranger -keppivaihteisto + normaalitasoinen kuljettaja (kuten itsekin aikanaan) pystyy aivan samaan (=salamannopeaan vaihdekytkentään) kuin nämä uusimmat Scanian ja muiden AMT-vaihteistot. Fullereissa oli kuitenkin se valtava etu, että sähköä ei tarvittu ja sähköviat eivät haitanneet. Painelmaa toki tarvittiin aluevaihteiston kytkentöihin, mutta ilman sitä ei ollut jarrujakaan. |
||||
|
18.09. 23:15 | John Lindroth | ||
| Komea syksyinen kuva! | ||||
|
|
18.09. 21:40 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hra Esa, olen miettinyt tykönäni tätä aivan samaa, kun Mekydrossa oli siis neljä mekaanista vaihdetta, ja ne, ilman autovaihteistoista tuttua mekaanista synkronointia, heitettiin päälle sakarakytkimellä, josta tämä mainittu ääni lähti, momentinmuuntimen jauhaessa tyhjää, aika ovelasti siivistöjä siirtämällä vaihtohetkellä. Tulee kyllä vahvasti mieleen, että vain saksalainen voi saada tällaisen toimimaan luotettavasti, sillä sitähän Mekydrot Länsi-Saksassa ja vientimalleissa olivat; pidettyjä ja luotettavia. Ihan wikipedia-tyyppisen tiedon perusteella BR Warshipeissä ongelmia aiheutti MAN:in moottoreiden kesto raskaassa käytössä ilmeisesti puuttuvan mäntien öljyjäähdytyksen vuoksi , mutta mistään Mekydro-ongelmista ei ole lainkaan mainintaa. Mekydro oli lopulta ilmeisen jykevätekoinen, siinä missä toisella tavalla Voith, jossa vastaavasti ei rattaita siirrellä eikä kytketä lainkaan ja varmaan siksi niissä ei juuri kestävyysongelmia ole ollut, kunhan öljyt vaihdetaan (tätä ei mahdollisesti oltu tehty riittävällä tarkkuudella Länsi-Saksan ulkopuolella). |
||||