Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	28.04. 23:52	Rasmus Viirre
		Jaa-a. Muistaakseni Sr3:lla on ajettu last mile -toiminnolla Ylivieska-Iisalmi rata läpi joku vuosi ennen kuin radan sähköistys aloitettiin. En tiedä tankkauksista tuolla matkalla. Pitkällä sotilaskuljetuksella kuorma on tietysti aivan eri luokkaa kuin kahden vaunun koerungolla. Mittaus- ja koevaunulla päästiin 55 kilometriä Sr3-parilla ja keskinopeus 25 km/t, sanoo joku wikipediassa. Paljonko nämä 360 kW:n dieselmoottorit kuluttavat? Hitaaaaasti saisi kuormassa oleva sotilaskuljetus madella reippaan 40 km matkalla.
	28.04. 23:13	Rasmus Viirre
		Taitaa 2640 ja/tai 2731 päästä pitkästä aikaa hommiin? Huomen aamulla Suorsan TYO 73530 Oulusta Muhokseen: https://juliadata.fi/timetables?s=73530&d=29.4.2026
	28.04. 23:06	Roope Prusila
		Aloin ihan miettiä, että jos sotilasjuna koitettaisiin ajaa Pko - Nns Sr3:n apudieselillä ja millään ei olisi väliä eli olisi aikaa pelleillä, niin A) kauanko matka kestäisi, B) montako kertaa Sr3:n saisi siinä matkalla tankata? Mutta eipä tuolla matkalla se akku vectronikaan autuaaksi tekisi, mistäs otettaisiin lataus sähkö akuille sitten kun akku loppuu kesken pelleilyn?
	28.04. 22:58	John Lindroth
		Oliko kello kotoisin LWR Höyryveturista?Samoin Moven numerolaatta?
	28.04. 22:55	Mikko Ketolainen
		Nopea on 101 liikkeissään kun eilen oli Äänekoskella junan T7252 veturina.
	28.04. 22:24	Esa J. Rintamäki
		Herra Juha, ei "Gläserne" nyt niin pahasti tuhoutunut. Ajopään ohjaamo ja vastaava teli ottivat kyllä raakasti kipeää. "Gläsernen" puitteissa toimivalla säätiöllä on tosin suunnitelmissa kerätä "Bundeseuroja" värkin entraamiseen. Se kerääminen on tosin ollut hiukan verkkaista. Onneksi Indusi pakkojarrutti seis-opastetta vasten lähteneen itävaltalaisjunan sellaiseen - sanoisinko mopon vauhtiin. Vastaan tulleen "Gläsernen" rakenne, vuoden 1935 peruja ei tietenkään mikään turvakori ollut... Gläsernen nopeus oli ollut samaa luokkaa nokkapokan sattuessa. Se on vuodesta 2005 seissyt Bahnpark Augsburgissa, näytteillä. Tiedot herra Juhan kertoman linkin takaa, Gottseidank. Näitä "näköalamoottorivaunuja" (Aussichtstriebwagen) oli "Aaron Hirschin" eikun Hitlerin ajan Reichsbahnilla ja sen jälkeen liittotasavallan Bundesbahnilla siis: Sähköisenä: ET 91, nrot 01 ja 02, siis kaksi vaunua. Alkuperäiset numerot: 1998 ja 1999, numeromuutos tehty 1940. ET 91 02 katosi sodassa. Sodan jälkeen vaunu ET 91 01 löytyi länsi-Saksasta. Sarjamerkiksi ja numeroksi tuli 491 001-4 vuonna 1968. Vaunun suurin pituus on 20 600 mm. Pyörästö: Bo'2'. Suurin ajonopeus 120 km/t. Paino työkunnossa 45,4 tonnia. Istumapaikkaluku 64, kahtena osastona, (tupakka ja ei-tupakka). Valmistajina Fuchs ja sähkövehkeiden osalta berliiniläinen AEG. Maaliskuussa 1969 491 001-4 sijoitus: München Hbf. Dieselvaunuina: VT 137 240, VT 137 462 ja 463, siis kolme moottorivaunua. Ensimmäinen näistä valmistui vuonna 1934, muut vuonna 1939. Yksi vaunuista katosi sodan aikana. Länsipuolen Bundesbahn numeroi nämä sarjaan VT 90.5 (nrot 90 501 - 502). Eivät ilmeisesti enää olleet luetteloissa mukana vuoden 1968 numeromuutoksen aikaan. Uudempien kokonaispituus: 22 390 mm. Suurin ajonopeus 120 km/t ja istumapaikkoja 60. Paino työkunnossa: 44,0 tonnia. Moottoreina kaksi 180 humman 8-sylinteristä Deutsche Werken valmistetta (Kielistä). Korin oli valmistanut Fuchs. Vaunut olivat dieselhydraulisella Voithin voimansiirrolla. Pyörästönä (A1)'(1A)'. Näissä oli yksi matkustajaosasto ja auki rullattava katto. Vessat olivat päädyissä, madalletuissa keulissa. Lähteet: Zschech: Triebwagen-Archiv, Obermaier: Taschenbuch Deutsche Triebwagen
	28.04. 22:22	Simo Virtanen
		En osaa sanoa mitä firmoja tuossa on toiminut, mutta aikansa tapana oli rakentaa varasto- ja tuotantorakennuksia siten, että takasillalta pääsi suoraan junanvaunuja purkamaan ja kuormaamaan. Se oli aikaa kun ei edellytetty kokojunia eli saattoi olla kohtuullisen pieniäkin firmoja.
	28.04. 21:41	Mikko Herpman
		Nykyisin Keitele-Museolla lepäilee. On ajokuntoinen edelleen. Tutkitaan saataisiinko jossain vaiheessa pientä museoajoa tällekin.
	28.04. 21:29	Joonas Viita
		Ei ajeta.
	28.04. 21:24	Simo Virtanen
		Tänään katselin iltapäivällä Tampere tavarasta Toijalaan matkannut junaa xx. Odotin deeveriä, mutta olikin Sr3 perässään kymmenkunta katettua sellu/paperivaunua. Ajetaanko nykyään Sr3:lla Valkeakoskelle asti?
	28.04. 20:52	Juha-Pekka Marttila
		Lukee: 'taustalla olivat'.. Eivät mahtuneet kuvaan. Enkä viitsinyt palata takaisin erittäin kovan tuulen vuoksi ottamaan uusia kuvia.
	28.04. 20:46	Joonas Viita
		Ellei joku ole talven aikana vaihtanut kiskotusta, niin muutaman kilometrin pätkää Parkanon suunnalta ja Niinisalon ratapihan muutamia raiteita lukuun ottamatta muualla on K30:stä
	28.04. 20:34	Hannu Pöytäkangas
		Missähän tässä kuvassa lättähatut ovat, kun en itse niitä näe?
	28.04. 20:30	Jimi Lappalainen
		Mitäköhän tälle kuuluu nykyään, vuonna 2026?
	28.04. 20:24	Juha Kutvonen
		Onko Niinisalon radalla enää kevyttä kiskotusta? Sinnehän on viime aikoina vaihdettu K43:a ja UIC54:ää K30:n tilalle.
	28.04. 20:11	Juha Kutvonen
		Ei ole. Vaunu tuhoutui 12.12.1995 yhteentörmäyksessä Garmisch-Partenkirchenissä: https://de.wikipedia.org/wiki/Eisenbahnunfall_von_Garmisch-Partenkirchen
	28.04. 19:43	Lenni Voutilainen
		LED-valot on todella hyviä mutta välillä ne häikäisee silmään ärsyttävästi :(
	28.04. 19:06	Juho Rintala
		Miksiköhän Sm7:n linjakilpi on noin pieni vaikka tuossa olisi paljon enemmän tilaa? Minusta se ainakin näyttää todella hassulta sillä teksti näkyy niin pienenä siinä.
	28.04. 18:55	Pasi Seppälä
		Nätti pikkuveturi. Vieläköhän on käytössä? Ja mainio kuva tietenkin :)
	28.04. 17:44	Lenni Voutilainen
		Hieno kuva, Aatos.
	28.04. 17:35	Daniel Aro
		Kiitän!
	28.04. 17:09	Samuel Pajunen
		Kuten jo aiemmin todettu, Tka7 194:n omistaja on edelleen Sinisten vaunujen ystävät ry.
	28.04. 16:41	Teemu Sirkiä
		Nummelassa ei voitane enää kuormata puuta, koska kuormausraide on niin lähellä toisen sivuraiteen ajolankaa.
	28.04. 15:59	Esa J. Rintamäki
		Onko tämä vielä"elossa"?
	28.04. 15:22	Daniel Nironen
		Kiitoksia!
	28.04. 14:33	Aatos Heinämäki
		Mainiota! Teretulemast vorgii Daniel :D
	28.04. 12:44	Jimi Lappalainen
		Arvatenkin oli, riippuu oliko ilmastointia vaiko ei.
	28.04. 12:26	Jukka P. T. Ruuskanen
		Oliko tarkoitushakuinen sana "lähettyvillä"?
	28.04. 11:07	Panu Breilin
		Rajamäellä on näköjään myös muuta uudistustyötä tulossa. Vuosisuunnitelman mukaan 15.8–16.8. on tarkoitus purkaa jo aiemmin hävinneen kakkosraiteen vaihde 113 ja viinatehtaan entisen raiteen vaihde 112 sekä uusia tälle jäljelle jäävälle raiteelle johtava vaihde 111. Kuormausraide on sen verran lyhyt ettei tähän mahdu kokojunallista raakapuuta kuormattavaksi. Mutta kenties mahdollinen kuormaus voisi toteutua siten, että tässä kuormattaisiin puolet junasta ja toinen puolikas vaikka Hyvinkäällä tai Nummelassa?
	28.04. 11:07	Petri Nummijoki
		Oliko suorittajalla vapaa-aika alkamassa vai mikä aiheutti tarpeen moiselle sekuntien säästämiselle? Lylyn entisen junanlähettäjän kertoman mukaan 1950-luvulla oli Haapamäen radalla välillä tilanteita, ettei vuorokaudessa tahtonut olla riittävästi tunteja kaikkien tarvittavien junien aikatauluja varten. Tilanne lienee kuitenkin tässä suhteessa helpottanut jo 50-luvun lopulta lähtien, kun päästiin siirtymään raskaan sarjan vetureiden käyttöön ja aivan viimeistään Parkanon radan valmistumisen myötä. Klo. 15:00 aikoihin Helsingistä lähtenyt pikajuna taisi muuttua P61:stä P41:ksi juurikin Parkanon radan avautumisen aikoihin, joten tulkitsen kuvatun Ähtärin tapauksen olevan ajalta, jolloin aidot junaliikenteen aiheuttamat kiireet olivat Haapamäen radalla jo historiaa.
	28.04. 10:56	Panu Breilin
		Tuo on jäänne asuinrakentamisen tieltä puretusta ratapihan toisesta läpiajettavasta kuormausraiteesta (r. 214). Raiteella 214 oli käyttöpituutta 540 metriä, K43-kiskotus ja se yhtyi molemmistä päistään raiteeseen 213.
	28.04. 09:46	Panu Breilin
		Sr3:n dieselkoneilla voidaan vetää tämän kaltaista raskaampaa junaa lyhyen matkaa esimerkiksi muutaman kilometrin verran kuormausraiteelta asemalle. Tosin silloinkin matkanteko on usein hyvin tahmaista. Ajo pitkiä matkoja onnistuu vain hyvin kevyen junan kanssa tai pelkkänä veturisiirtona ajaessa. Toisaalta Niinisaloon ei ylipäätään saa mennä Sr3-vedolla siitä syystä, että radalla on K30-kiskot.
	28.04. 09:21	Jari Välimaa
		Vectronin sähkövarasto mallit ovat vasta muutaman kuukauden olleet saatavissa. Mutta kun veturi on modulaarinen niin voidaan muuttaa ottamalla pois dieselgenu ja diesel säiliö ja tilalle akkumoduuli. Se että vaatiiko muutos uuden tyyppihyväksynnän ei ole tietoa.
	28.04. 09:09	Teuvo Piirainen
		"Mutta yllättäen vr on päätynyt tähän malliin..." eli oliko väärin tilattu? Yllättäen FER päätyi myös tilaamaan dieseleillä varustetun mallin. Johtuisiko ihan käytännöllisesti siitä, että akkuversiota ei ollut tarjolla vuosia sitten kun tilaussopimukset allekirjoitettiin?
	28.04. 08:24	Joonatan Kopra
		vasemmalla olevan laiturin alla on vielä 1 raide
	28.04. 07:01	Esa J. Rintamäki
		Ach so, herra Jorma! Kiitos oikaisusta.
	28.04. 06:51	Jari Välimaa
		Wikipedian mukaan sr3 pystyy 100 km matkaan dieselillä ja sitähän voidaan tankata vaikka Niinisalossa.
	28.04. 06:41	Jari Välimaa
		Mikko, näin Siemens "Se on suunniteltu joustavilla, jopa yli 2 MWh:n akkukokoonpanoilla, ja se on suunniteltu syöttämään pyörille jopa 2 400 kW tehoa sekä akkutilassa että vaihtovirtaa käyttäessään. Uusi Vectron Dual Mode Electric/Battery on suunniteltu jopa 160 km/h nopeuksille, 300 kN:n enimmäisvetovoimalle, noin 90 tonnin painolle ja 480 kVA:n junateholle." https://press.siemens.com/global/en/pressrelease/siemens-and-akiem-launch-new-vectron-dual-mode-locomotive-electricbattery-version
	27.04. 23:36	Otto Tuomainen
		Jari, Hyundain Nošovicen tehdas sijaitsee Frýdek-Místekin kaupungin lähellä Ostravan eteläpuolella. Kuvauspaikkaan nähden kyseinen tehdas on varsin kaukana (Tšekin mittakaavassa). Juha, kyseinen Škodan 109E-veturi ei ole mikään menestys. Kaikkiaan 28 valmistettua yksilöä. 20 Tšekkiin (380-sarja), 2 Slovakiaan (381-sarja) ja 6 Saksaan (102-sarja). ČD:n 380-sarja käsittääkseni poistuu liikenteestä joulukuuhun mennessä tämän hetken suunnitelmien mukaan.
	27.04. 23:20	Hannu Lehikoinen
		Muistelen kuulleeni juttua, että Ähtärissä olisi illansuussa kohdanneet P41 ja H566 ajatuneet samalle raiteelle ja P41 olisi törmännyt pienellä nopeudella paikallaan olleeseen H566:een. H566 tuli aikataulunsa mukaan Alavuden suunnasta raiteelle II ja P41 Myllymäen suunnasta raiteelle I. Tilanteessa olisi käynyt niin, että kampiasetinlaitetta käyttänyt asemamies (?) olisi pudottanut siiven alas heti P41:n tulovihellyksen kuultuaan, palauttanut kulkutiekangen perusasentoonsa ja purkanut Myllymäen pään tulovaihteen lukituksen. Tämän jälkeen ajatuksena olisi ollut kääntää vaihdekampea sähkösulkua vasten ja loppuun saakka heti P41:n vapautettua sähkösulun, jolloin H566:lle olisi saanut kulkutien Myllymäen suuntaan. Vaihde ehti kuitenkin kääntyä, kun P41 ei vielä ollut ehtinyt sen raideosuudelle, jolloin juna ohjautui raiteella II ollutta H566:tta kohti. P41 oli myös pysähdysjuna, joten suurempaa onnettomuutta ei päässyt syntymään, mutta junat olisivat osuneet yhteen niin, että H566:n Dv12 vioittui. Jos tämä muistelu pitää paikkansa, tämän päivän turvallisuusajattelun näkökulmasta tuollainen toiminta olisi ollut melkoisen riskialtista "sekuntien säästämistä" ja kostautui kuvaamassani tilanteessa. Minulle on jäänyt Sievin onnettomuudesta kuulemani perusteella mielikuva, että olisi ollut samantyyppisiä piirteitä. Tosin EP:n tulopään vaihdetta ei olisi ollut mitään syytä kääntää, kun tavarajunaa oltiin ohittamassa eikä kohtaamassa. Mutta alkoholin ollessa mukana saattaa tietty tapahtua kaikenlaista epäloogista.
	27.04. 22:42	Jorma Rauhala
		Pasilan vanha asematalo se ei ole, vaan ihan vain rautatieläisten asuintalo. As-talo on purettu jo 1966.
	27.04. 22:37	Juho Rintala
		Vaihtui tripla-Dv pariin Tampereella
	27.04. 22:21	Roope Prusila
		Mikko: Jari viitannee siihen, kun vectronista taitaa olla saatavilla myös ihan akkuversio, jossa ei sitten ole diesel-generaattoria ollenkaan. Mutta yllättäen vr on päätynyt tähän malliin, jossa on tuo genu jauhamassa tarvittaessa sähköä ajomoottoreille.
	27.04. 21:58	Tero Korkeakoski
		Menikö nämä Niinisaloon asti Sr3 vetoisina vai vaihtuiko veturit deevereihin?
	27.04. 21:02	Jesper Vendelin
		Kiitoksia! :)
	27.04. 20:59	Aarni Lilja
		Hieno kuva tervetuloa vorgiin Daniel.
	27.04. 20:59	Aarni Lilja
		Hieno kuva tervetuloa vorgiin Jesper.
	27.04. 20:38	Aarni Lilja
		Hieno kuva Juho.
	27.04. 20:23	Lenni Voutilainen
		Tervetuloa minunkin puolesta vaunut.orgiin!
	27.04. 20:02	Petri Nummijoki
		Sekoitat Esa varmaankin Niinimaalla 5.4.1964 sattuneeseen onnettomuuteen, jossa Dm4-vetoinen Vaasan kiitojuna MK56 ohjautui sivuraiteelle ja päin vastaan tullutta kiskoautojunaa. Niinimaan tapauksessa asemamies oli rasvannut vaihdetta ennen kiitojunan saapumista ja käännellyt sitä samalla edestakaisin ja vaihde jäikin vahingossa väärään asentoon. Niinimaalla ei ollut tulo-opastinta, joten veturimiehistö ei pystynyt havaitsemaan tilannetta, ennen kuin vasta nähtyään, että vaihde oli käännetty sivuraiteelle.
	27.04. 19:17	Esa J. Rintamäki
		Muistan lukeneeni joskus kauan sitten, että asemamiesoletettu oli rasvaamassa tulovaihdetta ja tulossa ollut EP 53 nappasi sähkösulun kiinni tultuaan eristysalueelle. Asemamies oli voideltuaan vaihteen liukupintoja käännellyt sitä edestakaisin ja se oli sähkösulun takia jäänyt sivutie-asentoon. Tällöin 53:n oli pitänyt jo ohittaa etelän tulosiippari. Ihmettelen kyllä tällaista, sillä vanhojen tietojen mukaan kääntely olisi pitänyt tehdä vaihteen kääntölaitteessa olleella paikalliskääntökangella. Se taas merkitsee, että lupa siihen olisi saatu suorittajalta, siis kampiasetinlaitteella. Mahdollista tietenkin, mutta... Älkää ottako kommenttiani liian todesta. Mitä sanovat asiaan paremmin perehtyneet?

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset