Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.09. 00:50 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä ei nyt oikeastaan kuulu tähän rautatiekuvaan juuri mitenkään, mutta kun nyt muutkin kirjoittavat - aivan turhan laveasti näistä asioista - niin pannaan täältäkin joku rivi. Aina tuppaa nimittäin monilta unohtumaan, että Suomi oli jo tuohon aikaan, 1918, varsin demokraattinen maa. Oli ollut jo pitkään yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, myös naisilla, ja eduskuntakin hoiti asioita jo vuodesta 1907 alkaen. Kaiken kukkuraksi sos.dem oli suurin eduskuntapuolue. Sitten vaan piti ruveta rähisemään venäläisten matruusien rinnalla ja hommaamaan tännekin punaista bolsevikkihallintoa. Punaisten toimintaahan organisoitiin hyvin pitkälti Venäjältä. Aseapua tuli junalasteittain Etelä-Suomeen Pietarista, ja myös bolsevikkien panssarijunia. Tarkoituksena oli saada proletarian diktatuuri tasavaltaisen demokratian tilalle. Ilmankos nyt tasan 40 vuotta sitten kuollut presidentti Kekkonenkin kuului tuona keväänä Suomen hallituksen eli valkoisten joukkoihin. |
||||
|
|
31.08. 22:57 | Petri Nummijoki | ||
| Joka tapauksessa sodan lopputulos avasi Suomelle mahdollisuuden kehittyä demokraattiseksi maaksi, joka oli jo 1920-luvulla selvästi edellistä vuosikymmentä parempi paikka. Neuvostoliiton "kehityksestä" voidaan päätellä, miten Suomelle olisi käynyt, jos punainen osapuoli olisi voittanut. Radikaalivasemmisto oli Leninin aseistama, joten on äärimmäisen epäuskottavaa, että se olisi pystynyt irtautumaan Leninin otteesta. | ||||
|
31.08. 22:44 | Kari Kuusela | ||
| Minkähän värinen tämä vaunu tuohon aikaan on ollut? | ||||
|
|
31.08. 22:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Otteita "Sisällissodan Pikku Jättiläisestä" (kirj. P. Haapala ja T. Hoppu), painatusvuosi WSOY 2009. Mukana omia mietteitäni. Sodan kokonaistappioista: Nykykäsityksen mukaan silloin surmansa sai noin 38 400 henkilöä. Näistä suomalaisia oli noin 36 000, sekä sodassa ja sen jälkeisissä olosuhteissa noin 2 500 muiden maiden kansalaisia. Nämä pääosin Venäjän, Saksan ja Ruotsin alamaisia. Taisteluissa kuoli noin 9 500 suomalaista. Luvussa on mukana haavoihinsa kuolleet ja taistelujen yhteydessä kadonneet. Valkoisia kaatuneita: n. 3 500, punaisia 5 700. Lisäksi osapuoleltaan epäselviksi jääneitä oli yli 300. Ja vajaat nelisenkymmentä puolueetonta myös. Taisteluiden yhteydessä arvion mukaan venäläisiä kaatui 800 - 900, noin 350 sakemannia, ja 55 ruotsalaista vapaaehtoista (yksi näistä oli Olof Palme, myöhemmän Ruotsin pääministerin kaima ja setä). Kadonneita venäläisiä ja saksalaisia oli yhteensä hiukan toistasataa. Taisteluiden ulkopuolella tapettiin aseettomana tai puolustuskyvyttöminä yhteensä noin 11 000 suomalaista. Näisti 1 650 oli taustoiltaan valkoisia ja punikeiksi luettavia oli noin 10 000. Tämän statuksen venäläisiä ammuttiin valtava määrä! [ Esimerkiksi Tampereen valtauksen yhteydessä muun muassa punaisten puolella ollut tykistöluutnantti Rosnatovskij - ammuttiin hiekkakuoppaan... ] [ Eräskin tapaus: - Suomessa voimassa olleen rikoslain mukaan raskaana olevaa naista EI SAANUT teloittaa, vaan hänen piti saada toipua synnytyksestä. Keväällä 1918 tiensä pään kohtasi muuan Hilma Kaivolahti, jonka laskettuun aikaan oli vielä kolme kuukautta. Samalla tavoin muitakin hilmoja pistettiin päiviltä, eikä laskettuja aikoja liioin kyselty. Raudussa ammuttiin huhtikuussa 1918 Enosta kotoisin ollut kahden lapsen äiti, n. 35 vee ikäinen Ida Maria Antintytär Kinnunen, joka EI KUULUNUT punakaartiin. Ampumisen motiivi: - suunsoitto ... Eikä ollut ainoa tästä syystä ammuttu! Viipurissa, toukokuussa valkoiset valloittajat järjestivät Viipurissa olleiden venäläisten joukkotappajaiset. Ja siinä meni joukkohautaan sekin venäläinen entinen tsaarinarmeijan eversti, joka oli sodan aikana kannattanut ja tukenut asehankinnoilla valkoista osapuolta! ] Vankileireihin koottiin huhtikuun alusta 1918 alkaen punakaartilaisia kannattajineen. Enimmillään vankimäärä oli huhti - toukokuun vaihteessa ollut lähes sata tuhatta. Valkoinen terrori vähensi vankimäärää noin kuudella tuhannella (joista naisia teloitettiin noin 200). Syksyyn 1918 mennessä koko juttu oli täyttä katastrofia: muutamassa kuukaudessa vankeja kuoli noin 12 500 aliravitsemukseen (tästä käytettiin fiiniä nimitystä: "marasma") ja sen seurauksena erilaisiin sairauksiin. Ja sitten vielä kesä - heinäkuun taitteessa kovalla voimalla iskenyt espanjantauti-nimellä tunnettu influenssaepidemia. Eikä siinä vielä kaikki: vankileireiltä vapautettuja tiedetään kuolleen noin 700, kotimatkallaan tai pian kotiin päästyään. Kuihdutettu elimistö ei kestänyt pikaista ruuan ahmimista... Tarkkaa lukua sotaan osallistuneiden määristä ei tietoa helposti löydy. Yhtenä syynä on koko sodan juridinen perustakin: - sotaa ei voitu noin vain julistaa ketään vastaan, kun se sisällissotaa kerran oli! Ei sitä julistettu bolshevikkihallituksen Venättä vastaan (ei Leniniä, ei Trotskia, eikä varsinkaan valkoisia: Koltshak, Judenits, Denikin ym. vastaan?). Eikä osapuolista kovin päivänkirkasta käsitystä kaikiten ollut, muun muassa herrojen Rahja (pietarinsuomalaista veljeskatrasta!), von der Goltz, Brandenstein, H. Salmela (Kotkan poikii ilman siipii), Svetshnikov, Bulatselj, Otto Ville K. ynnä muita. Punaryssä-nimitystä kantoivat tavalliset maaseudun punakaartilaiset, joilla oli yllään jokin venäläisen sotilaspuvun osa, vaikkapa pelkkä lakki! Valkoiset olivat kovin kerkeästi tällaiset "ristiäiset" pitäneet! Saksan-jääkärit olisivat sodanjulistuksen kiihkoissaan mahdollisesti tehneetkin, mutta valkoisen armeijan johdossa oli runsaasti entisiä tsaarinarmeijan upseereita ja erityisesti kenraaliluunantti Mannerheim himself nokkamiehenä, tämä fakta hiukan toppuutteli äkkinäisimpiä. Toinen iso ongelma oli: - mitä sotalakia voitiin Suomen sisällissodassa/luokkasodassa/vapaussodassa soveltaakaan? Ruotsinvallanaikaistako vuodelta 1732? Itsenäisyysjulistus oli annettu jo joulukuun kuudentena 1917, joten ei se Venäjän lakikaan kovin suosittu vaihtoehto ollut? Mannerheim itse sen lain omasta puolestaan kyllä hyvin tunsi ja samoin Lockstedtissa simputuksen takia hampaitaan kiristelleet Kuninkaallisen Preussilaisen 27. Jääkäripataljoonan jääkäritkin, Eduard Ausfeldia myöten Saksan armeijan vastaavan, mutta...? Kaiken takana oli myös Mannerheimin tunnettu asenne punakaartilaisia kohtaan - nimitteli näitä roistoiksi, isänmaanpettureiksi ja punaisiksi huligaaneiksi. Lisäksi se yllytys, minkä hän laski liikkeelle 25.2.1918 "ammutaan paikalla"-käskynä. Tämä villiinnytti valkoisen puolen joka ikisen ukkelin joka jonkinlaisessa johtotehtävässä oli. Ja mitä nolointa, lähes kaikki Mannerheim-kirjat ovat tästä käskystä tasan hiljaa! Toinen, varsin paha synti oli jättää kaikki ne valkoisten kenttäoikeuksissa istuneet ihmiset yksin kamppailemaan omantuntonsa kanssa. Eikä heille mitään jälkihoitoa annettu, muuten kaikki olisi vääjäämättä tullut julki. Vielä sekin, kun valtionhoitajana ollut "Ukko-Pekka" Svinhufvud allekirjoitti joulukuussa 1918 yleisen armahdusasetuksen, jonka vuoksi valkoisten töistä ei käyty ikinä minkäänlaista oikeudenkäyntiä. Lienee "Vinhuvuutin" omalla pojalla ollut omaa lehmää ojassa, oltuaan Hennalan vankileirin komendanttina? Punaiset sen sijaan sen oikeuden saivat tuntea nahoissaan, karkeimman jälkeen. |
||||
|
31.08. 21:42 | Hannu Lehikoinen | ||
| Luulen, että minulla on osaltani sormeni pelissä tuon Pommi nimityksen yleistymisessä harrastajien keskuudessa. Olin Tampereen varikolla töissä keväällä 1997, kun Dr13-sarja siirrettiin Pieksämäeltä Tampereen varikon vastuulle. Ilmeisesti joku tamperelainen oli keksinyt alkaa puhua Alspommista Alstommin sijaan. Ainakin varikolla sen nimityksen olen kuullut. Olihan veturit aika hurjassa kunnossa; mainittujen tulipalojen lisäksi tanssivia renkaita meni yhtenään, sähköpuolella oli vikoja, laajemmat huollot tekemättä jne. Saatiin tehdä tosissaan töitä, että veturit selvisivät vielä muutaman vuoden urakastaan. Sähköpuolen viat ilmenivät läpilyönteinä (sähkömiehet taitaisivat puhua ylilyönnistä) ja niitä ilmeni sekä generaattoreissa että ratamoottoreissa. Niistä puhuttiin paukkuina, mikä varmaan osaltaan ohjasi tuohon pomminimitykseen. Itsekin pari Dr13:n paukkua kokeneena voin kertoa, että sen aiheuttama täräys on melkoinen ja paikalle osuessa varmasti äänikin. Kun sitten 2343 saatiin ostettua Haapamäelle ja alettiin painia sen haasteiden kanssa, ei ole ihme, että Alspommi nimeä tuli käytettyä sielläkin ja että se yleistyi Haapamäen porukan keskuudessa. Rakkaalla lapsella on monta nimeä eikä nimi miestä pahenna. Niin se tässäkin tapauksessa on: en minä osaa nähdä, että tuo loppuaikojen nimitys ottaisi mitään pois tuolta voimapesältä, joka kuitenkin hoiti sarjana tehtävänsä lähes 40 vuoden ajan, vaikkakin välillä oikutellen. |
||||
|
31.08. 21:04 | Jani Keskinen | ||
| Hienoa että Mäntyluodon telakan ja sahatavaraliikenne on tämän vuoden aikana herännyt uudelleen vuosien tauon jälkeen, huomenna aikatauluissa on tulossa Mäntyluoto-Tampere suora "iltatavara" 16 vuoden tauon jälkeen! https://juliadata.fi/timetables?s=53812&d=1.9.2026 |
||||
|
|
31.08. 20:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Satunnaiskuvageneraattori arpoi kuvan, jonka kolmanneksi viimeisessä kommentissa Kimmo käyttää mainitsemaansa koiranleukanimitystä: https://vaunut.org/kuva/72227 :) | ||||
|
31.08. 20:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Sampo (fanfaarit!) - suuri kiitosmaininta! Piilossa ollut Toralinna on nyt löytynyt!!! |
||||
|
|
31.08. 19:54 | Sampo Castrén | ||
| Toralinna on tuo musta pötkö veturitalleilta länteen. Veturitie erottuu sen länsipuolella ja kuvan vasemmassa laidassa Auroran sairaala. Veturitallien alapuolella on Eläintarhan koulu, joka on vieläkin olemassa. Sen vieressä kulkee Savonkatu, kuten nykyisinkin. Myös veturitalleista osa on olemassa. Eltsun kentän kohdalla erottuu jonkinlainen soikiomainen juoksurata. |
||||
|
31.08. 19:37 | Noah Nieminen | ||
| Kuva on näemmä kahteen kertaan täällä: https://vaunut.org/kuva/107715?u=3116&tag0=2%7CSr1%7C3005. Ihmettelin, että onko muka vielä vuonna 2015-2016 ollut huomioteipittömiä susia. Tässä se selvisikin, eli oikea kuvauspäivämäärä lienee 5.1.2013. Tietokoneella päivämäärä on ehkä mennyt kuvauspäivämäärän ja käsittelypäivämäärän kanssa jotenkin sekaisin, sillä se kuva on lisätty 31.12.2015, ja tässä lukee että tämä olisi kuvattu 31.12.2015, vaikka kyseessä on sama kuva. |
||||
|
31.08. 19:12 | Kimmo Säteri | ||
| Ottamastani kuvasta (https://vaunut.org/kuva/182722) tulikin mieleen: vaihdetaanko tuo kilvitys Myyrmäeksi/Helsingiksi vasta siinä vaiheessa, kun juna on pysähtynyt lentoasemalle? Ottamani kuva on siis otettu siinä vaiheessa, kun junan ovet olivat sulkeutuneet ja juna oli valmiina jatkamaan matkaansa. | ||||
|
31.08. 19:02 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos oikaisustasi, Noah! Korjasin tekstin. | ||||
|
31.08. 18:18 | Noah Nieminen | ||
| Epäilen, että joku näistä olisi hinauksessa,. Jos kolmen nippuja täytyy siirtää, on helpompi ajaa kaikki veturit koneet päällä kuin valmistella yksi vetureista hinauskuntoon. Sitä paitsi tuosta lämpöväreilystä päätellen kaikki veturit näyttävät olevan ajossa, | ||||
|
|
31.08. 17:57 | Noah Nieminen | ||
| Olisiko Gb valmistui? Hyvä kuva. | ||||
|
31.08. 16:04 | Jarno Piltti | ||
| Eikös Suomessa kuljetettu aika paljonkin hiiltä Hdk ja Hk -tyyppisillä tolppavaunuilla joissa oli matalat sivulaidat? Tämä oli kaiketi melkoinen kompromissi mutta eipähän tarvittu omaa kallista erikoisvaunua. Resiina 4/93 kertoo tästä hieman. | ||||
|
31.08. 13:49 | Erkki Nuutio | ||
| Voisiko kuvassa ollakin perustuskuopan kaivaminen jotakin Kannakselle 30-luvulla rakennettua puolustuslinnaketta varten? Rakennesyvyys niistä suurimmissa oli hyvinkin 10 m. Reunapuuston takaa näkyy hyvinkin soveliasta ampuma-alaa. |
||||
|
|
31.08. 12:08 | Kari Haapakangas | ||
| Turvetta, vaiko savea? Kunttakerroksen alla näyttää olevan kivennäismaata, ja tosiaan turpeen nostaminen noin syvältä vaikuttaa oudolta. | ||||
|
|
31.08. 11:52 | Petri Nummijoki | ||
| Minustakin aliarvioiva. Tämä taitaa olla ainoa "suurikokoinen" veturi Suomessa (höyry, diesel ja sähkö mukaan luettuna), joka oli kelvollinen liikennöimään myös keveillä kiskoilla eli A-radoilla. Uutena näillä korvattiin tyypillisessä tilanteessa Tr1-, Tr2- ja Tv1-vetureita, joista viimeksi mainittuja oli vielä jopa halkopoltolla. Hr13/Dr13-veturiin siirryttäessä oli vetovoima koko nopeusalueella 50-200 % suurempi mainittuihin edeltäjämalleihin verrattuna. Harvoin on tainnut uusi veturi olla kaikissa tilanteissa näin paljon edeltäjää pystyvämpi. Ehkä Tv1-2 olivat sitä aikoinaan verrattuna Tk1-2-sarjoihin tai Pr1 verrattuna Vk1-3-vetureihin mutta näissäkään tilanteissa muutos tuskin oli yhtä suuri esim. veturin toimintasäteen tai veturimiehistön työskentelyolosuhteiden kannalta. Lämmittäjän osalta työmäärä lienee paremminkin lisääntynyt siirryttäessä Tk1-2 -> Tv1-2 tai Vk1-3 -> Pr1. | ||||
|
|
31.08. 11:22 | Petri Nummijoki | ||
| Punakaartissa taisi olla enimmillään 100000 ihmistä ja valkokaartissa 60000 eli yhteensä noin 5 % suomalaisista. Toisin sanoen noissakin olosuhteissa taisi useimmilla olla aika hyvät mahdollisuudet pysytellä rettelöintiporukoiden ulkopuolella, jos oikeasti mieli teki vain normaaleita arjen askareita suorittamaan. | ||||
|
31.08. 09:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, talvilakki m/1922. Kirvesmiehen yläpuolisen jannun manttelinhihoissa näyttää olevan luutnantin nauhat. Luolan ovisuun mantteliherra lienee myös upseerismies. Muut läsnäolevat näyttävät ikänsä puolesta olevan varusmiehiä. Tuota karvalakkimallia käytettiin vielä talvisodan aikana. Se myöhempi karvalakkimalli, jota Valtion Rautatietkin käytti vuoden 1951 virkapukuohjesäännön mukaan (käyttöön otettuna), oli samanlainen kuin merivoimien m/1939. |
||||
|
|
31.08. 08:27 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoinen kuva turvetöistä muualla kuin tavanomaisesti, eli turvesuolla. Kuva on ajalta ennen ns. ilmastonmuutosta ja kesältä jolloin pitkäaikaisesti on ollut hyvin vähän sateita. Koko esiintymä on kuiva vielä kymmenen metrin syvyydessä. Ajankohta lienee väliltä 1925 +- 5 vuotta. Turpeen käyttöä Suomessa valaisee mm. Keksintöjen kirja - Polttoaineet ja voimakoneet (1935), mutta se ei anna vihjeitä oheista kuvaa koskien. |
||||
|
|
31.08. 07:57 | Erkki Nuutio | ||
| Mihin aikaväliin Sa-Intin hatuissa kuva viittaa? Onko kyse Kannaksen kenttälinnoittamisesta 20-luvulla? Irincheevin Osprey-kirjassa The Mannerheim Line 1920-1939 on (s.21) kuva Summan kylään tehdyn Sk10 -bunkkerin säilyneestä suuaukosta. Ahtaudessaan se muistuttaa oheisen kuvan parruilla vahvistettua suuaukkoa |
||||
|
|
31.08. 05:30 | Kari Haapakangas | ||
| Sata vuotta myöhemmin tuosta kaikesta on hämmästyttävän vähän jäljellä, mukaan lukien maastonmuodot. | ||||
|
|
31.08. 03:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pasilan ratapihaa. Asematalo, veturitallit, rantaradan lähtösuunta ja Sörnäisten satamaan johtava raide näkyvät jokseenkin selvästi. Kuva-arvoitus: löydä Toralinna! Ensimmäinen palkinto: suuri kiitosmaininta. |
||||
|
31.08. 00:43 | John Lindroth | ||
| Kiva kuva! | ||||
|
30.08. 23:00 | Robert Sand | ||
| Tuo on kääntöpöytä ja kampi lukitsee sen. Samasta kammesta saa kääntöpöydän pyöritettyä. | ||||
|
30.08. 22:30 | John Lindroth | ||
| Teppo!Kiitos palautteesta ,ajatellen asiaa tälle täytyy luoda jonkinlainen strategia ja ehkä halukkaiden koalitio. Asia lienee myös hyvä diskuteerauksen /Brainstorm kohde jolloin selvitetään projektin ideointia,rahoiotusta ja varojen kerääminen ,on selvä että yksi taho ei tähän riitä! Aluksi en pitäisi ihmeenä jos projektille avattaisiin jonkinlainen rahasto? | ||||
|
30.08. 22:29 | Osku Reinikka | ||
| Ettei ois huomioliivi. | ||||
|
|
30.08. 21:55 | Teppo Niemi | ||
| Onhan tästä asiasta ollut keskustelua aiemminkin: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10207.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4975.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1410.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?board=7.0 Näissä keskusteluissa ilmenneihin asioihin on ainakin omistajan suhteen tapahtunut muutoksia, sillä käsittääkseni omistus on siirtynyt Rautatie museon säätiölle. Useilla kuvausmatkoilla on viime vuosina usein keskusteltu tämän veturin tulevaisuudesta. Niissä on tullut ilmi, että jotain asialle pitäisi tehdä, mutta muiden pitäisi tehdä se. Olisiko John se, joka aloittaisi keskustelut säätiön johdon kanssa tuon uroteon toteuttamismshdollisuuksista. Onhan yksityishenkilö hankkinut Jokioisten Rautatien 5 Briteistä takaisin Suomeen |
||||
|
|
30.08. 21:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Arvelen, että joku koiranleuka on vain keksinyt, että Alstommi onkin Alspommi. Uransa viimeisen kymmenen vuoden aikana noissahan syttyi lukuisia tulipaloja konehuoneessa, kun konehuoneiden puhdistukset lopetettiin dynaamisessa liikelaitoksessa tarpeettomana menoeränä, ja mm. MGO-päämoottorien päällä, ns. V-tilassa eli sylinterien välissä lillui sekä lämmintä naftaa että kuumaa moottoriöljyä. Käsittääkseni läpilyönnit tapahtuivat päägeneraattoreissa, ja niinikään käsittääkseni syitä ei lopulta saatu selville. Kollektorin hiiliharjoista käytössä irtoava grafiittipöly oli kai suosituin ehdotus syyksi. |
||||
|
30.08. 20:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Voihan tunnelin sisällä olla 4G-verkon vahvistin, ja tuo masto tuo sen verkon vahvistimelle. | ||||
|
|
30.08. 20:28 | John Lindroth | ||
| Tämän kunnostaminen olisi museaalinen uroteko! | ||||
|
|
30.08. 20:23 | Hannu Peltola | ||
| Puhdas arvaus on, että monissa maissa tärkein rautateillä kuljetettava tuote on kivihiili, jonka kuljetuksiin (pohjaluukuilla varustettu) Gondola sopii erinomaisen hyvin. Yhdysvalloissa vanhaan aikaan Gondola oli monilla rautatieyhtiöillä toiseksi yleisin vaunutyyppi umpivaunun jälkeen. Esimerkiksi Great Northern Railwayllä vaunujen jakauma 1940-luvun lopulla oli seuraava: - umpivaunu (Box Car) 40% - korkealaitainen avovaunu (Gondola) 12% - Jäähdytysvaunu (Reefer) 12% - avovaunu (Flat Car) 9% - itsepurkava avovaunu (Hopper) 7% - itsepurkava umpivaunu (Covered Hopper) 2 % - Puutavaravaunut (Log Car tai Pulpwood Log Car) 5% - malmivaunu (Ore Car) 5% - eläinvaunu (Stock Car) 3% - Tankkivaunu (Tank Car) 5% (Great Northernin vaunusto oli tavallisuudesta poikkeava, yhtiö ei ollut merkittävä kivihiilen kuljettaja ja toisaalta jäähdytysvaunut olivat moneen yhtiöön verrattuna yliedustettuina) |
||||
|
|
30.08. 19:45 | Toni Lassila | ||
| Miksiköhän Suomessa korkealaitaiset avovaunut eivät koskaan yleistyneet? Ex. Neuvostoliiton lisäksi monissa Keski-Euroopan maissakin on vastaavanlaisia vaunuja (esimerkiksi sarjaa Eanos) käytössä. | ||||
|
30.08. 19:28 | Mikko J. Putkonen | ||
| Tämä on sommittelultaan pusikosta otetuksi ihan hyvä kuva. | ||||
|
|
30.08. 19:19 | Markus Selin | ||
| Joo, normaalisti kaikki I ja P -junat kulkevat koko matkan Helsingistä Helsinkiin. | ||||
|
30.08. 18:29 | Matti Ollikainen | ||
| Iltaa Vielä 1960-luvun alussa Pateniemen Sahan Kajaanin tarha oli raidetarha. Samanlaiset ilmaradat, tosin kaksiraiteiset. Voimana oli joko moottoriveturi tai sitten puoli tusinaa naisia työntämässä vaunua. Ilmaradat olivat välttämättömiä, jotta radat olisivat tasaisia. Arkipäivän fysiikkaa. Taisin joskus pistää tänne kuvan Pateniemen Sahalta joskus ennen kuivaamon rakentamista. |
||||
|
|
30.08. 18:00 | Jouni Ijäs | ||
| Tunnelin päälle osuessaan herättää vaan epäilyn jostain muusta. | ||||
|
30.08. 16:29 | Teemu Saukkonen | ||
| Muista kuvista voinee päätellä. Molemmat suunnat ennen aikataulujen muuttumista ikävemmiksi. | ||||
|
|
30.08. 16:28 | Teemu Saukkonen | ||
| Ai tähän on joku järkeenkäypä selitys. Siis normaalisti kaikki tekevät rinkulan? | ||||
|
30.08. 15:43 | Mikko J. Putkonen | ||
| Kuvan tunnisteisiin voisi lisätä tuon oikealla seisovan sinisen vaunun, vallankin kun kyseessä on ilmeisesti nyttemmin palveluksensa lopullisesti päättänyt yksilö. | ||||
|
|
30.08. 15:34 | Teppo Niemi | ||
| Pommi kai on tullut ratamoottorien läpilyöntipaukuista.... Ne kun ovat olleet kunnon pysähdyksiä. | ||||
|
30.08. 15:31 | Teppo Niemi | ||
| Ensiksi tulee mieleen Ruotsi ja siellä Landeryd - Torup sekä Inlandsbanan ainakin Moskosel - Arvidsjaur - Sorsele osuudella. | ||||
|
|
30.08. 15:31 | Markus Selin | ||
| Kivistöstä olisi varmaan ollut nopeampaa odottaa seuraavaa junaa Myyrmäen suuntaan, kun vain joka toinen juna jää Myyrmäkeen. Järjestely johtuu Malminkartanon aseman peruskorjauksesta, joka kestää muuta katkosta pitempään ja sen takia aseman kohdalla on vain yksi raide käytössä. | ||||
|
30.08. 15:30 | Jari Välimaa | ||
| Osassa ilmotuksissa on maininta "Tampereen seudun ratikka", joka voi tulla voimaan kun ratikat alkavat kulkea Pirkkalaan. | ||||
|
30.08. 15:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Samasta galleriasta löytyy tällainenkin uskomaton kuva: https://elmurto.kuvat.fi/kuvat/Rakennuspalo,+keskisuuri+(Kurikka+18.9.2023)/IMG_0295-2.JPG | ||||
|
|
30.08. 15:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Kaikki kuvat: https://elmurto.kuvat.fi/i/e7Bm2VTbHRxa3hjKGvYdSUXg5wFPqM4W | ||||
|
30.08. 14:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Liikennepaikkaluettelossa kerrotaan, että Uudenkylän alkuperäinen nimi oli Uuskylä. | ||||
|
|
30.08. 14:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Se on nimenomaan maston tunnus. | ||||
|
|
30.08. 14:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Harmi, ettei tuon ajan rantarataa voi enää matkustaa, kaarteineen ja pätkäkiskoineen. Se olisi mieletön kokemus. Lähimmäksi pääsee vanhojen äänitallenteiden avulla. Onkohan missään päin Eurooppaa mahdollista matkustaa samankaltaisella radalla kunnollisella matkanopeudella, 80–100 km/h? | ||||
|
|
30.08. 14:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Lensitkö Helsingistä Joensuuhun? | ||||
/IMG_0295-2.JPG){kind=link}