|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
16.11. 02:42 | Seppo Liedes | ||
| Moottorivaunu 13 on säälittävä esimerkki siitä, miten saadaan piittaamattomalla säilytyksellä tuhottua sitkeästi kohtaloaan uhmannut museomoottorivaunu. Rautatiemuseota varten kunnostettu vaunu sai kylkeensä täyskorjausmerkinnän 9.1961. Loppuun kuluneiden pyöränrenkaidensa takia Haapamäellä 11.10.1960 konepajaa odottamaan jäänyt vaunu hylättiin Haapamäellä seisoessaan 15.2.1961. Hylkäysesityksen mukaan myös moottorissa pian edessä oleva täyskorjaus puolsi hylkäämistä. Vaunun romutuspäätös tehtiin 6.3.1961. Hylätty vaunu lähti Haapamäeltä Pasilan konepajaan romutettavaksi 18.3.1961, kulkien ainakin Haapamäeltä Tampereelle asti omin konein. RH:n kirjelmällä 458/994 16.2.1960 oli määrätty Rautatiemuseoon sijoitettavaksi Dm2-moottorivaunu nro 14. Pasilan konepajan päällikkö esitti kuitenkin 27.3.1961, että rautatiehallituksen varojen säästämiseksi kunnostettaisiin museovaunuksi 14:ää paremmassa kunnossa oleva romutuspäätöksen saanut vaunu 13. Konepajan tekemän kustannusvertailun 20.4.1961 mukaan vaunun 14 kunnostaminen olisi maksanut 450.000 markkaa, mutta vaunun 13 vain 295.000 markkaa. Näillä eväillä saatiin aikaan päätös, jolla moottorivaunu 13 kunnostettiin syyskuussa 1961 Rautatiemuseolle jälkipolvien tuhottavaksi. Syyskuun 1961 korjausmerkinnästä päätellen vaunu kunnostettiin ajokuntoiseksi, mutta sataprosenttista varmuutta asiasta ei ole. Joka tapauksessa vaunuun syystä tai toisesta vaihdettiin toisen vaunun koneistoteli kyseisen "täyskorjauksen" yhteydessä. Vek evp Eino Palojärven Haapamäellä 90-luvulla kertoman mukaan vaunussa oli sen Haapamäelle palattua (1990) "eri moottori" kuin siinä oli ollut sen lähtiessä Haapamäeltä hylättäväksi (18.3.1961). Palojärven muistelu tukee sitä, että koneistoteli olisi vaihdettu nimenomaan syksyllä 1961 vaunun viimeiseksi jääneessä korjauksessa. Hieman vaikea ainakaan minun on ymmärtää, miksi ajosta jo pois jääneen vaunun suuritöiseen koneiston vaihtamiseen olisi konepajalla ryhdytty muusta syystä kuin museovaunun ajokuntoon saattamiseksi. 1990-luvulla Haapamäellä käydessäni totesin nykyisen koneistotelin valmistuslaatasta telin alun perin kuuluneen 1937 valmistuneelle uudemman valmistussarjan Dm2:lle numero 17. Tuolloisen havaintoni perusteella tämän kuvasarjan toisessa kuvassa olevan vaihteistonkin täytyy olla kyseisen kuvatekstin maininnasta poiketen Tampellan oma tekele tyyppimerkinnällä Sm 4. Uudemman sarjan vaunujen 17-19 koneistotelissä oli TAG-vaihteistoa lyhyemmän Tampella Sm 4 -vaihteistonsa takia lyhyempi akseliväli kuin vuonna 1936 valmistuneiden Dm2-vaunujen 13-15 telissä. Konepajakorjausten nopeuttamiseksi Tampella teki VR:lle myös yhden lyhyempää tyyppiä olevan varakoneistotelin vuonna 1937. Telit olivat uudemman ja vanhemman sarjan kesken vaihtokelpoisia, mutta vaihdelaatikot sopivat erilaisen pituutensa takia vain kyseistä vaihdelaatikkoa varten tehtyyn telinkehykseen. Konepajalle tulleen vaunun korjauksen nopeuttamiseksi vaunu voitiin nostaa ylös ja vaihtaa sen alle aiemmin korjauksessa olleesta vaunusta vapautumisensa jälkeen valmiiksi kunnostettu koneistoteli. Vuoden 1961 kunnostuksen jälkeen vaunu 13 oli Karjaan tallissa, josta se siirrettiin Kirkkonummen talliin 1960-luvun loppupuolella kaiken ollessa kunnostuksen jäljiltä vielä hyvin. Kirkkonummen tallin tultua vuokratuksi Saalastille 1.2.1971 vaunu siirrettiin ulos. Reino Kalliomäen valokuvista näkyvistä murtojäljistä päätellen vaunusta on todennäköisesti jo samana vuonna varastettu kupariset vesiputket, joita siinä ei enää 90-luvulla ollut. Kirkkonummen ulkoseisonnassa saatiin putkien pois lahjoittamisen lisäksi myös vaunun korin lahoaminen hyvään alkuun. Vaunun lahottamista jatkettiin erittäin hyvällä menestyksellä Rautatiemuseon ulkoalueella Hyvinkäällä 1974-1987. Ränsistynyt ja suuren alan kattoaan suojaavasta massapeitteestä menettänyt vaunu siirrettiin lopulta museokävijöiden katseilta piiloon Loviisan veturitalliin vuoden 1987 lopulla. Loviisan tallinkin tultua vuokratuksi tuottavampaan käyttöön siirrettiin vaunu jälleen ulkosalle. Loviisasta vaunu siirrettiin tammikuussa 1990 Haapamäelle, jossa kattoa tilkittiin ulkosäilytystä varten Höyryveturipuiston kävijöiden iloksi. Sittemmin vaunua on siirrelty Haapamäellä ulkosäilytyksessä kaiken muun kaluston tieltä milloin mihinkin pätkään seisomaan ja lahotettu kaiken aikaa onnistuneesti lisää. 1990-luvulla tutkimani jo silloinkin koriltaan pahasti vaurioitunut vaunu vaikutti pääasiassa matkustajaosastoa koskenutta kupariputkistopuutettaan lukuun ottamatta koneistoltaan ja ohjauslaitteiltaan yllättävän täydelliseltä. Kun koneistoa tuolloin katseltiin HMVY:n porukan kanssa, siirrettiin moottoria ympäröivän konekopan irrotettavat levyosat "tilapäisesti" matkustajaosaston puolelle. Siellä ne Mikon kaipaamat konekopan osat näyttävät tämän kuvasarjan kuvien perusteella yhä olevan. Puolipuristusventtiileitä näyttäisi kuvasarjan kuvassa olevan koneesta irrotettuina venttiilikoppien päällä, toivottavasti silti kaikki tallessa. Joku kertoi Haapamäellä 90-luvulla, että konetta oli kangella yritetty pyörittää, mutta se ei pyörinyt. Jälkeenpäin olen oivaltanut, että tuskinpa se olisi voinut pyöriä monestakaan syystä. Jumittumisen syy voi olla itse moottorissa, vaihdelaatikossa, vaihdelaatikon kannessa olevassa kompressorissa, jäähdyttäjän tuulettimessa tai siihen menevässä nivelakselissa, joka oli pahasti mutkalla (hinausvaurion takia?) jo silloin 90-luvulla. Syy jumittumiseen voi olla useammankin edellä mainitun osan yhdessä aiheuttama. Ei näin vanhaa ja kauan seisonutta vehjettä pitäisi, eikä olisi pitänyt, edes yrittää pyörittää, ellei välttämättä haluta osille lisävaurioita aiheuttaa. Jos joku mielisi vehkeen vielä kunnostaa, olisi vaunu nostettava ylös, koneistoteli irrotettava, purettava osiksi, osat kunnostettava ja koottava koneisto uudestaan ennen pyörittämistä. Vaan eipä näin pahasti lahoamaan päästetyn korin takia taida olla enää mieltä koko hommassa. Koska moottorivaunu on moottorivaunu eikä harvinainen ja säätä hyvin kestävää paksua rautaa oleva höyryveturi, se ei nähtävästi ole ansainnut höyryveturien tapaan säilytystä sisätiloissa, vaikka yhä alkuperäistyyppisen koneistonsa säilyttänyt 1930-luvun moottorivaunu onkin maailman luokan harvinaisuus. 90-luvulla ehdotin Hyvinkäällä, että vaunu luovutettaisiin HMVY:lle, joka lupaili luovutuksen tapahduttua siirtää vaunun kunnostusta varten talliin säilytettäväksi. Rautatiemuseo tyrmäsi ehdotuksen oikopäätä perustellen sillä, että Rautatiemuseolla on yksi moottorivaunu, eikä toista tarvita. Moottorivaunuhistorian harrastajatutkijana tunnen suurta surua ja ääretöntä myötähäpeää aiempien sukupolvien kunnostaman museomoottorivaunu 13:n rappiotilaan johtaneista toimista. Varsinaisen elinkaarensa aikana Dm2 13 on kaksi kertaa rakennettu käytännössä lähes kokonaan uudestaan sille tapahtuneiden onnettomuuksien jälkeen. Kolmannenkin kerran niin voitaisiin tehdä, mutta tokkopa sitä kukaan välittää tehdä, koska moottorivaunu ei edelleenkään ole höyryveturi, vaan todellista asianharrastajaa kiinnostamaton arvoton moottorivaunu. Jos vaunua ei edelleenkään haluta säilyttää, niin toivoisin että edes sen koneistoteli museoitaisiin johonkin sellaiseen museoon, jossa sen arvo ymmärretään. Frichsin lisenssillä Tampereella valmistetusta moottorista huolimatta Tampellan koneistoteli on oman aikakautensa suomalaisen koneenrakennustaidon huipputuote, joka ehdottomasti ansaitsisi paikkansa säilytettävässä teollisuushistoriassa. |
||||
|
|
16.11. 02:40 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Näistä "Kostamus-sarjan" koneista vaihdettiin SA3- ja Vapiti-kytkimet pois varsin nopealla aikataululla Hyvinkään konepajalla: - 2635: luovutettiin 06.05.77, konepajalle 17.10.77, valmis samana tai seuraavana päivänä.* - 2636: luovutettiin 14.06.77, konepajalle 18.10.77, valmis seuraavana päivänä. - 2637: luovutettiin 12.07.77, konepajalle 18.10.77, valmis seuraavana päivänä. - 2638: luovutettiin 21.09.77, konepajalle 25.10.77, valmis samana päivänä. - 2639: luovutettiin 14.10.77, konepajalle 25.10.77, valmis seuraavana päivänä. - 2640: luovutettiin 11.11.77, konepajalle 16.11.77, valmis seuraavana päivänä. Vertailun vuoksi: 2637:n pitkä pää kuvattuna 30.07.77 ( https://vaunut.org/kuva/60338 ) ja vuotta myöhemmin 02.08.78 ( https://vaunut.org/kuva/30522 ). * Lähtösaatteessa ja konepajakortissa eri lähtöpäivämäärät. Lähteet: https://digihakemisto.net/item/837844464/15037827782/518 https://digihakemisto.net/item/837844614/15162954508/504 https://digihakemisto.net/item/837844614/15162954406/470 https://digihakemisto.net/item/837844614/15162954298/434 https://digihakemisto.net/item/837844614/15162954208/404 https://digihakemisto.net/item/837844614/15162954106/370 Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto 1.1.1996, s.43 |
||||
|
|
16.11. 02:37 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Punaiset ja kermaiset maalit ovat jäänteitä D900-korjauksesta, joka Dv12 2652:lle tehtiin Hyvinkään konepajalla 19.09.90–29.10.90. Tässä on nähtävissä äärimmäinen esimerkki 90-luvun alkuvuosina käytetyn punaisen maalin laadusta. Tämän punamaalinhan on jo pitkään voinut tunnistaa selvästi viininpunaiseen kallistuvasta sävystä sekä "kaljuista kohdista", joista ensimmäiset ovat yleensä ilmestyneet vetureihin noin 10–15 vuotta maalauksen jälkeen. Jostain syystä maalipinnan oireilu ei ole aiheuttanut tämän yksilön kohdalla toimenpiteitä, vaan tämän on annettu kaljuuntua viimeiset 20 vuotta. Lähde: https://digihakemisto.net/item/837844614/15162953017/7 |
||||
|
|
16.11. 02:14 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Dv12 2638 kävi Hyvinkään konepajalla D900-korjauksessa 08.03.91–25.04.91. Sen koommin sitä ei ole maalattu (pois lukien lisätyt ja vaihdetut osat), kun taas Dv12 2743 maalattiin tuon ajankohdan jälkeen ainakin kahdesti, ellei jopa kolmesti. Lähteet: https://digihakemisto.net/item/837844614/15162954220/408 https://vaunut.org/kuva/113253 https://flic.kr/p/fhDShF https://vaunut.org/kuva/1480 |
||||
|
|
16.11. 02:11 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Dv12 2645 kävi Hyvinkään konepajalla D900-korjauksessa 21.03.89–28.04.89 ja Dv12 2650 puolestaan 05.10.89–13.11.89. Jos nämä ovat vielä ajossa, niin siinä tapauksessa näillä kahdella on sarjansa aktiiveista vanhimmat maalit. 2650:n kurpahtaminen alkoi jo viime vuosituhannen lopulla mutta niin vaan senkin on annettu jatkua jo yli neljännesvuosisadan ajan. Lähteet: https://digihakemisto.net/item/837844614/15162953605/203 https://digihakemisto.net/item/837844614/15162953191/65 https://vaunut.org/kuva/45043 |
||||
|
|
16.11. 01:33 | Veeti Heino | ||
| Kosteus kertyy siihen ja jäätyy. | ||||
|
|
16.11. 00:17 | Mikko Mäntymäki | ||
| Markku, kun lauantai aamuna matkustin R-junalla Hki-Tpe siinä oli 3xSm4, onneksi olin varannut sen verran aikaa että sai vallattua sen 1lk paikan. Nysvärit kiroili kun valtasin 2 penkkiä, kaljaa meni 2kpl eli vajaa yksi tuntiin. | ||||
|
|
15.11. 22:41 | John Lindroth | ||
| Komea nostalginen kuva! | ||||
|
|
15.11. 21:40 | Anders Järvenpää | ||
| Samainen BH-vaunu oli myös mukana jarruvaununa kun kävimme hakemassa Oulusta Porvooseen EFit-vaunuja lokakuun alussa, joten kilometrejä sillä on kieltämättä kertynyt kuluvana vuonna runsaasti. | ||||
|
|
15.11. 21:00 | Petri Sallinen | ||
| Painovoimaan perustuva ilmanvaihtohormi perustetaan samalla tavalla kun savuhormi: lattialle asennetun kivilaatan päälle, josta se viedään rakenteiden läpi ulos. Veto perustuu korkeaan hormirakenteeseen. 1950-luvulla rakennetussa talossani on painovoimainen ilmanvaihto. Suuressa talossa on useita tiilestä muurattuja noin kuusi metriä korkeita ilmanvaihtohormeja. Osa ilmanvaihtohormeista on sijoitettu piipun yhteyteen, jossa on kahdeksan hormia. Niistä kolme on savuhormeja. Aikoinaan pitkiä painovoimaan perustuvia ilmanvaihtohormeja rakennettiin myös puusta. Ne olivat paloturvallisuuden kannalta vaarallisia. Kun lämmin ilma kondensoitui kosteudeksi puisille pinnoille, kostui puu ja kostea puupinta oli hyvä kasvualusta erilaisille itiöille. |
||||
|
|
15.11. 20:43 | Into Tilander | ||
| Rannanjärven pränni :D | ||||
|
|
15.11. 20:22 | Hannu Peltola | ||
| Ajattelin, että se on rangaistussiirtolan oman tislauskolonnin poistohormi... :-) | ||||
|
|
15.11. 20:14 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä tuo vaikuttaa olevan kellarin tulisijan savuhormi, kun se on tiilestä. Lattialla lepäävä raskas rakenne katon läpi ulos asti. Pelkkä ilmanvaihtohormi olisi puukehikko katolla, sillä sehän venttiili läpäisee vain katon sen paksuuden verran. Tiilestä rakennettuna raskaana rakenteena tuollainen "venttiili" olisi jo romahtanut alas. Kerran olen osallistunut kesävieraana tuollaisen maakellarin savuhormin puhdistukseen. Sitä ei ollut käytetty miesmuistiin. Hormi taisi olla liki puoliväliin täynnä lehtimoskaa, kun ei noissa ole piipunhattuja käytetty. Kyllä se kellari sitten saatiin lämpiämäänkin, mutta ovathan nuo nykyään jo ihan kuriositeetteja. |
||||
|
|
15.11. 19:16 | Petri Sallinen | ||
| Todennäköisesti "piippu" on painovoimaisen ilmanvaihdon poistohormi. Maakellari tarvitsee jatkuvan ilmanvaihdon, jotta ilma pysyy raikkaana eikä kosteus tiivisty kattoon. Ennen muovisten ja metallisten ilmastointiputkien yleistymistä poistokanava muurattiin tiilestä tai kivestä suoraan katon läpi. Korkealle muurattu hormi loi tarvittavan vedon, jolla kostea ja lämmin ilma poistui kellarista. Suuremmissa kellareissa saattoi olla tulisija tai kamiina kellarin kuivattamista ja pakkassuojausta varten. Tulisijan avulla kuivatettiin kosteaa kellaritilaa ennen sadon varastointia tai estettiin perunoiden ja juuresten jäätyminen kovimmilla pakkasilla. Pitäisi päästä kurkistamaan sisälle, jotta voisi todentaa mistä on kyse. |
||||
|
|
15.11. 18:18 | Otto Tuomainen | ||
| Käsittääkseni ohjausvaunu on tässä junarungossa mukana vain 1. luokan osaston vuoksi. | ||||
|
Kuvasarja: Helsingin ratapihojen toimintaa |
15.11. 18:11 | Leevi Heino | ||
| Kiitos, laitan nyt lisää kuvia. | ||||
|
|
15.11. 18:09 | Antti Kukkonen | ||
| Kuvassa viimeisen huudon Ford Taunus ja 83-88 takamoottori-Škoda (sekin lajinsa viimeisiä ennen etuvetoista Favoritia) | ||||
|
|
15.11. 18:03 | Leevi Heino | ||
| Tuo Eil-vaunu on numeroltaan 25036, se ei siis vielä lähtenyt Poriin. Sen perässä olevista Ex-sarjalaisista minulla ei ole tietoa. | ||||
|
|
15.11. 17:54 | Reijo Salminen | ||
| Upea kuvasarja, siitä kiitos! Mikähän tuon kellarin savupiipun tarkoitus on ollut, onko niin että tarvittaessa on pidetty kynsitulia ettei kellarin tavarat pääse jäätymään? | ||||
|
Kuvasarja: Helsingin ratapihojen toimintaa |
15.11. 17:02 | Juho Rintala | ||
| Hieno kuvasarja! | ||||
|
|
15.11. 13:40 | Noah Nieminen | ||
| Kyllä, ainakin tuo Eil-sukuinen vaunu. | ||||
|
|
15.11. 11:48 | Into Tilander | ||
| Kiitokset Jimi tarkennuksesta! | ||||
|
|
15.11. 11:43 | Jimi Lappalainen | ||
| 2023: https://tinyurl.com/2etm45e8 (Google Street View) | ||||
|
|
15.11. 11:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Myös Dacia käyttää samankaltaisia muotoja logossaan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Dacia-Logo-2021.svg | ||||
|
|
15.11. 11:29 | Oula Vattulainen | ||
| Kyllä olin, harmittaa hieman, kun en ehtinyt kameroita ottaa mukaan ja puhelin toimi kuvausvälineenä. Hieno kuva! | ||||
|
|
15.11. 11:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Rakennuksen voisi suojata lämmitettyyn lasivitriiniin aitojen taakse. | ||||
|
|
15.11. 11:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunu on Hollolassa, ei Kärkölässä. Entisen Hämeenkosken kunnan alueella. Huljalantie 134. | ||||
|
|
15.11. 11:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainiota, kiitos! :) | ||||
|
|
15.11. 11:06 | Into Tilander | ||
| Joku kaavaili tähän nuorisotilaa. Suunnitteluihin otettiin myös huomioon se ajatus että tämä lopulta tuhopoltettaisiin... Taisi jäädä tämä asia sitten vain utopiaksi. | ||||
|
|
15.11. 11:05 | Teemu Saukkonen | ||
| Tästä paikasta ei näe nykyään enää mitään, äkkiä se risukko kasvaa. | ||||
|
|
15.11. 10:55 | Teemu Saukkonen | ||
| Taitaa olla DeLorean-vaikutteita logossa... | ||||
|
|
15.11. 10:31 | Teemu Saukkonen | ||
| Onkohan tässä kuvassa niitä Poriin vietyjä vaunuja? | ||||
|
|
15.11. 09:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Pöljä oli tällainen alunperin tällainen: https://vaunut.org/kuva/44350 Hain nyt kuitenkin tätä nimenomaista mallia: https://vaunut.org/kuva/125633 + https://vaunut.org/kuva/96864 + https://vaunut.org/kuva/96863 | ||||
|
|
15.11. 08:01 | Jari Välimaa | ||
| Tampereen raitiotie ei ole saanut EU tukia (CEF) kun ei ole osa valtion rataverkkoa mutta tosin on saanut 30 % valtion mal tukea 30 % infra menoista eli yhteensä 138 miljoonaa euroa. | ||||
|
|
15.11. 04:25 | Kari Haapakangas | ||
| Kära Vandaler... Vastaus: rakennuksen aktiivinen käyttäminen ettei vanereita tarvittaisi? |
||||
|
|
15.11. 01:03 | Uwe Geuder | ||
| Trilex kuuluu käytännössä Italian valtiolliselle FS:lle, kertoo Wikipedia https://de.wikipedia.org/wiki/Trilex_(Marke) Baureihe 642 on Siemens Desiro https://de.wikipedia.org/wiki/DB-Baureihe_642 Yli 250 kpl rakennettu vuosina 1998 - 2008. En olisi heti osannut sanoa, että Siemens on rakentanut Diesel-kalustoa jo niin kauan. Diesel-Vecton on kyllä tiedossa. |
||||
|
|
15.11. 00:37 | John Lindroth | ||
| Komea nostalginen kuva! Sitä ei välttämättä arkipäivänä tule ajatelleeksi sitä mikä on arvokasta ja kuvaamisen arvoista! Yhtäkkiä huomaa että se on poissa ikuisesti eikä palaa koskaan,myöhästyin!("Suddenly I Realized"It's Gone Forever") | ||||
|
|
15.11. 00:35 | Oula Vattulainen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
15.11. 00:31 | John Lindroth | ||
| Tykkäykset! | ||||
|
|
15.11. 00:16 | Oula Vattulainen | ||
| Totta. | ||||
|
|
15.11. 00:11 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos Vertti, paljon parempi selitys :) Firma on ollut minulle vielä tuntemation. | ||||
|
|
14.11. 23:35 | Vertti Kontinen | ||
| Tuo DC taitaa olla Dellnerin logo :) https://www.dellner.com/ |
||||
|
|
14.11. 23:07 | Uwe Geuder | ||
| Hyvä kuva siitä lyhyestä vaiheesta. Meni minulta silloin täysin ohi. En kyllä huomaa mitään englantilaista. Espanjalaisuutta väitän kyllä näkyvän. | ||||
|
Kuvasarja: Koritsooni - vankisiirtola |
14.11. 22:53 | Into Tilander | ||
| Kiitokset Juhalle ja Hannulle! | ||||
|
|
14.11. 22:48 | Uwe Geuder | ||
| Muissa Sm7-kuvissa Scharfenbergkytkin on jonkun kotelon sisällä. Tässä se on auki. Kuinka se kotelo toimii? Eilisellä säällä https://vaunut.org/kuva/183875 ei olisi kannattanut ajaa kotelo auki. Sähköliittymien suojakannessa lukee kai DC. Mitä se tarkoittaa? Tasavirtako? Olisi mielestäni omituista merkata semmoista teknistä yksityiskohta, kyllä se kytkettävän junan yhteensopivuus varmistetaan varmaan toisella tavalla. |
||||
|
|
14.11. 22:36 | Hannu Peltola | ||
| Espanja on oikea maa ja henkilöliikennettä on vielä, tosin harvakseltaan. | ||||
|
|
14.11. 22:33 | Vertti Kontinen | ||
| Minun silmääni se näyttää repsottavalta tiivisteeltä. Myös oikealla näyttäisi vähän repsottavan. | ||||
|
|
14.11. 22:27 | Uwe Geuder | ||
| Leevin huomio täsmää minun vastaukseni kanssa. Olen matkustanut Espanjassa niin vähän ja enimmäkseen vielä yöjunalla, etten olisi tunnistanut. | ||||
|
|
14.11. 22:25 | Leevi Heino | ||
| Pylväät ja opastimet näyttävät espanjalaisilta | ||||
|
|
14.11. 22:24 | Uwe Geuder | ||
| Onko tuolla enää henkilöliikennettä? Hämärästi muistan otsikoita muutama kuukausi sitten, että viimeinen mahdollisuus mennä junalla. | ||||
|
|
14.11. 22:19 | Uwe Geuder | ||
| Huijaamalla sain vastauksen heti. Annetaan nyt rehellisille asiantuntijoille mahdollisuus. | ||||