Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.11. 15:05 | Juhana Nordlund | ||
| Ei ole Spårakoffilla ajettu jännitteenmuutoksen jälkeen. Tarkasteluajankohta siis 18.11.2025. | ||||
|
|
18.11. 14:49 | Markus Selin | ||
| La 13.9. ja Su 14.9. välisenä yönä | ||||
|
18.11. 14:35 | Aarni Lilja | ||
| Dr16 2818 jää vara veturiksi Dr16 2821 kanssa Rasmus. Uskoisin, että Dr16 2818 tulee joitakin ajoja vielä. | ||||
|
18.11. 14:34 | Veeti Pietilä | ||
| Vau! Hieno kuva ja teippaus! | ||||
|
18.11. 14:33 | Daniel Nironen | ||
| On tulossa varmasti tulevaisuudessa, mutta jos oikein muistan niin vaunujen telit(?) valmistetaan Ukrainassa, joten toimitus takkuaa. | ||||
|
18.11. 13:59 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Jotennii hieno kuva;) | ||||
|
18.11. 13:58 | Rasmus Viirre | ||
| Tero, sähköveturi vetää/työntää. Huippunopeus 230 km/h. Edit: Ja Rainer vastasikin jo.. :) Pahoitteluni turhasta kommentista | ||||
|
|
18.11. 13:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Se on veturivetoinen juna. Tässä näkyy lähimpänä ohjausvaunu. Huippunopeus 230 km/h. https://en.wikipedia.org/wiki/ICE_L | ||||
|
|
18.11. 13:41 | Tero Korkeakoski | ||
| Koska jännitteenvaihto on tehty? Spårakoff liikkui ainakin elokuun lopussa. | ||||
|
|
18.11. 13:39 | Tero Korkeakoski | ||
| Diisselipeli? Paljonko on huippunopeus? | ||||
|
|
18.11. 13:29 | Rasmus Viirre | ||
| Aijai.. Hieno kuva 2818:n viimeisistä(?) ajoista. | ||||
|
|
18.11. 13:25 | Markku Naskali | ||
| Mahtaako noita uusia vaunuja olla vielä tulossa enemmänkin? | ||||
|
18.11. 13:23 | Rasmus Viirre | ||
| Hah! Se siitä vielä puuttuisi. Kuinkahan monta työelämässä olevaa ja kuustoistasen tekniikan osaavaa vielä löytyy AR:n ulkopuolelta? Muistanko/olinko ymmärtänyt väärin, että Oulun varikolla näiden isompiin huoltoihin oli pyydetty ajoittain jo eläköityneiltä konkareilta apua/neuvoa? | ||||
|
18.11. 13:04 | Markku Naskali | ||
| Siis kateudesta vihreänä... | ||||
|
18.11. 12:52 | Mikko Herpman | ||
| Asema sekä Makasiini taitaa mennä purkuun. | ||||
|
|
18.11. 12:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturimoottoreissa (ja muissakin raskaissa liikennevälineissä) on jo pitkään käytetty onttoja venttiilinvarsia. Sisälle on laitettu natriumia, umpinaiseksi suljettuun tilaan. Sen tarkoituksena on tehostaa venttiilin jäähdytystä juuri natriumin hölskymisellä. Pakoventtiileiilä nyt ainakin on kuumat paikat. Ontto venttiilinvarsi on oma juttunsa verrattuna "umpiputkiseen". Ellei kappaleeseen saada tarvittavaa lujuutta seostamalla terästä, niin se lujuus on varmistettava riittävällä ainevahvuudella. Venttiileissä mekaaninen rasitus on kuitenkin pääasiassa varren suuntaista. Lämmön aiheuttama lisäkuormitus tietysti mukana myös. Eikä venttiilin varsien halkaisijamittakaan saa olla mitä tahansa; imuilman ja pakokaasujen virtauksesta on saatava niin esteetön kuin mahdollista. Jotkut lukijoista tuntevat sanan: "porttaaminen". Sillä tarkoitetaan pääasiassa imukanavien seinämien kiillottamista (virtausvastusten pienentämiseksi). Natriumilla ryyditetyn venttiilin romuttaminen on oma taitolajinsa! Siihen kuuluu muun muassa venttiilin heittäminen (suojarukkaset käsissä) muutaman metrin päässä olevaan vesiastiaan. Ja nimenomaan siksi, kun natrium ei siedä vettä ollenkaan, vaan se sanalla sanoen räjähtää. Herra Rasmus: - kunpa AR:n ei samalla tarvitsi ostaa mukaan erityistä vakiovarustetta varaosana: 90-kiloista korjausmiestä työkaluineen, työaikalakeineen ja pekkasvapaineen kaikkineen... |
||||
|
|
18.11. 12:29 | Rasmus Viirre | ||
| Joten Arcticilla on aikeissa korjata 2811:n orkkis moottori pitkän kaavan kautta ja asentaa sitten 2813:seen? Toivotaan onnea! Kohta varmaan voisi saada ”poistoalennuksessa” kaikenlaisia Dr16:n osia Pieksämäeltä, kun Dr16 on poistunut VR:n aktiivikäytöstä? | ||||
|
|
18.11. 12:15 | Kimmo Huhta | ||
| FB Rautatieharrastus-ryhmässä esitettiin ennakkotieto, että asemarakennus puretaan kuluvan marraskuun aikana. | ||||
|
18.11. 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, jarruvarjon funktiohan on sanalla sanoen "pidättäminen". Olet mielestäni silti oikeilla jäljillä... Eräästä saksalaisesta artikkelista luin, että ilmanvastuksen merkittävyys alkaa vaikuttaa junavastukseen noin 100 km tuntinopeudesta alkaen. Tällä tosiasialla uskoisi olevan tekemistä mm. Lätän keulan muotoiluun, siis pyöreyteen. Lätän keula ylhäältä katsoen ei ole - kumma kyllä - puhdas puoliympyrä. Junavastus on kokonaisuus, joka muodostuu monestakin eri tekijästä, yksi niistä on pyöräpaino. Elikkä painon vuoksi vaunun pyörä ikään kuin joutuu koko ajan nousemaan ylös itsensä aiheuttamasta kuopasta tai oikeamminkin painaumasta. Näin ollen junan veturin pitää vetää vaunu vaunuroikkaansa koko ajan lievään ylämäkeen. Myös alamäkeen ajettaessa, joo, ja vastatuuleen myös? |
||||
|
|
18.11. 11:45 | Rasmus Viirre | ||
| Radan mäkien määrällä ja jyrkkyydellä lienee eniten väliä, kun Ylivieskassa ovat vetäneet kautta aikojen tähän päivään asti yhdellä Dv12:lla 24 vaunuisia tyhjiä pankkovaunustoja. Ennen meni Oulaisiin (jos palattiin ilman täysiä vaunuja tietysti) ja nykyäänkin vielä menee mm. Pihtiputaalle. | ||||
|
|
18.11. 11:41 | Juho Rintala | ||
| Suomen koodi on kyllä FI tämän dokumentin mukaan: http://era.europa.eu/system/files/2024-10/iu-vkm-publiclist-175.pdf?t=1730265323 | ||||
|
|
18.11. 11:24 | Juho Rintala | ||
| Oho, nopiaan on pitänyt tehdä se. Saa nähdä kuin paljon 2813 viivästyy, jos tulee se "huonompi" vahinko... Toivotaan AR:lle parasta! | ||||
|
|
18.11. 10:36 | Antti Ojala | ||
| Moottorinvaurion tapauksessa koko kasetin vaihto onkin nopein ratkaisu, jos vaihtokasetti, välineet ja tekijät löytyy valmiiksi. Sikäli kun tietoni yleensä pitää paikkaansa, kyseessä olisi katkennut venttiili, josta seuraa yleensä reikä mäntään, jälkiä kanteen ja matka turbokorjaamolle. Jos hyvin käy, selvitään kansiremontilla, jos huonosti, tarvitaan monen pajan apua ja moottorin täydellinen kunnostus. Siihen ei ihan viisi päivää riitä! | ||||
|
18.11. 10:26 | Markku Naskali | ||
| Näiden kuvien myötä ratkesi se meikäläistä maalaista ihmetyttänyt maantieteellinen ongelma Hectorin laulussa. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki vuonna 1985 |
18.11. 10:16 | Mikko Herpman | ||
| No niin, olihan se tieto yhden kuvan kommenteissa, ei sattunut juuri silmään. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki vuonna 1985 |
18.11. 10:14 | Jaakko Pehkonen | ||
| Sattumoisin törmäsin eilen itse tähän erinomaiseen sarjaan. Kuvan: https://vaunut.org/kuva/104653?s=1 kommenttien mukaan vaunut olisi käännetty Haapajärven kääntöpöydällä. |
||||
|
|
18.11. 10:13 | Mikko Herpman | ||
| Oho, vai meni koko moottori vaihtoon. Ilmeisesti sitten oli vähän pahempi ongelma mikä tuli Korkeakoskella tälle. Ilman konepaja olosuhteita ja osaavaa henkilökuntaa olisi toki ollut lähes tekemätön paikka. Etenkin kun näin nopeasti vaihto tapahtui. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki vuonna 1985 |
18.11. 10:05 | Mikko Herpman | ||
| Kivoja kuvia, pitkästä aikaa tuli tämä sarja eteen. Aloin tuumaamaan reitti oli Kuopio-Iisalmi-haapajärvi-Jyväskylä, lättäjuna näkyy olevan kuitenkin koko ajan samoin päin, 4133 B-ohjaamo edellä ja liitevaunun avara pää takana. Käännettiinkö molemmat Haapajärvellä, vai kävikö kuljettaja Ylivieskassa nukkumassa ja vaunut käännettiin siellä? Lisäksi tämä kuva missä 4133 on yksinäisenä vaununa https://vaunut.org/kuva/104644, vietiinkö siinä porukka majoittumaan johonkin pistoraiteen päähän? |
||||
|
|
18.11. 09:56 | Jouni Hytönen | ||
| Olin joskus väärässä käsityksessä, että näitä olisi alun perinkin rakennettu 16 kpl. Sitten aikani ihmettelin, miksi vaunua 445016 ei koskaan näy missään junassa ja tarkistin, että vaunuja onkin vain 15 kpl. :D Nyt on jo lähellä, että pitkä odotus palkittaisiin. Hieno kuva todellakin! | ||||
|
|
18.11. 09:38 | Antti Ojala | ||
| Hevosmiesten tietotoimistosta tietysti! Lähde ei halunnut nimeään esille, mutta on hyvin informoitu yhtiön asioista. | ||||
|
|
18.11. 09:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Aivan kuin VKM-tunnusta edeltävä maatunnus olisi FI, senhän kuuluisi olla FIN? | ||||
|
|
18.11. 08:26 | Juho Rintala | ||
| Kiitos positiivisista kommenteista! | ||||
|
|
18.11. 07:41 | Joonas Kuittinen | ||
| Eilen tuli Otanmäki Express Dv12+ De+ Gd: 72 m. | ||||
|
|
18.11. 07:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, se on tosiaan uusi vaunu; aiemmat vaunut päättyivät numeroon 445015. | ||||
|
|
18.11. 05:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Meinaat herra Esa, että juna on ilmaa täynnä kuin jarruvarjo? Pankkovaunut ovat ilmanvastuksineen siitä hulluja rattaita, että jollei nyt ihan koko matkaa ylämäkeen kuljeta, tyhjiä vaunuja on työläämpi vetää kuin kuormattuja. Ehkäpä muinaislaitos kuitenkin pärjää kaksi kolmasosaa junanmittaisen tötterön kanssa ilmoineenkin. | ||||
|
|
18.11. 04:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuusikymmentäneljä akselia yhdellä väsähtäneellä ikädeeverillä? Juna lienee ilmiselvä LALIGAU - Zug (saksaksi ilmaistuna) ? Selitys: Leichter - Als - Luft, Innen - Grösser - Als - Aussen, eli kevyempää kuin ilma ja sisältä suurempi kuin ulkoapäin näyttäisi olevan. [Muistuma yhdestä Glasers Annalen - lehdestä (rautatiehallituksen kirjastossa kauan sitten), jossa hiukan vitsailtiin vaunujen rakennesuunnittelusta.] |
||||
|
|
18.11. 04:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rouva Äiteellä näyttää olevan taidollisuutta hallussaan! Hieno on kuva! | ||||
|
|
18.11. 01:54 | Matti Melamies | ||
| Tosin Stadlerin Puolassa valmistettavien vaunujen tilaaminen ei ole vielä kirkossa kuulutettu. | ||||
|
|
17.11. 21:36 | Juho Rintala | ||
| Kiitokset äidin puolesta | ||||
|
|
17.11. 21:24 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva | ||||
|
|
17.11. 21:00 | Juho Rintala | ||
| OK, kiitos. | ||||
|
|
17.11. 20:59 | Linus Mansner | ||
| Ei ole uudelleen maalattu. Kokonaan uusi Gd tietojeni mukaan. | ||||
|
|
17.11. 20:02 | Juho Rintala | ||
| Mistä tämän tiedon olet saanut korvaan, ihan luotettavalta kuulostaa mutta kiinnostaa vaan :) | ||||
|
17.11. 19:46 | Arttu Kokkonen | ||
| Kiitos! | ||||
|
17.11. 19:46 | Arttu Kokkonen | ||
| Kiitos tarkennuksesta! | ||||
|
17.11. 19:26 | Pasi Utriainen | ||
| Vasta loppuaikoina huviveneille tuli kellonajat, jolloin silta voitiin nostaa. Oli näissäkin ongelmaa. Vaikka sillan lukitussalvat menivät laskun jälkeen paikoilleen niin automatiikka väitti etteivät ne ole, joten rautatien opasteissa paloivat punaiset Kuopio-Toivala -välillä. Rautatieliikenteessäkin tuli pahoja myöhästymisiä. | ||||
|
|
17.11. 18:52 | Antti Ojala | ||
| Mukavaa työnkuvausta on. Sopii tulla mainituksi tässä yhteydessä, että 2811 on tiettävästi saanut yhtiön toisesta veturista vaihtomoottorin peräti alle viidessä vuorokaudessa. Verrattuna mihin hyvänsä yhtiöön, tämä on kunnioitusta herättävää konepajatyöskentelyä piskuiselta ArcticRaililta! | ||||
|
|
17.11. 18:40 | Juho Rintala | ||
| Minkälaiset muutokset näihin on tehty, jotta ei poksahda laitteet? | ||||
|
17.11. 18:36 | Markku Naskali | ||
| Tuohan alkaa muistuttaa jo rautatieasemaa päin vastoin kuin se paikka jossa joku vuosi sitten kävin koematkustamassa M-junan. Vaan seisakkeitahan tuollaiset nykyään oikeasti ovat kun ei enää ole toimia asemarakennuksiakaan. Onhan tuossa sentään useampia raiteita kuin jossain ihan linjan varrella, mutta silti... |
||||
|
|
17.11. 17:45 | Tuukka Varjoranta | ||
| Spårakoffiin on ilmeisesti asennettu DC-DC-konvertteri ja sen pitäisi olla liikennekelpoinen. Onko sitä muuten näkynyt ajossa jännitteenvaihdoksen jälkeen? | ||||
|
|
17.11. 17:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Tauno; nyt kun katsoo kommenttiani niin kyllä se jossain kieroutuneessa mielentilassa on selvästi kirjoitettu, voi hyvänen aika :D Lisenssi kuivumaan... | ||||