Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	06.11. 04:09	Esa J. Rintamäki
		Mitä tulee sota-aikaisiin (ja myös muihinkin) uudelleen korituksiin: P 9991, paloi Ri pommituksessa helmikuussa 1940 ja sai uuden korin v. 1942. Uusi kori oli tavanomaista puuvaunutyyppiä, kun alkuperäinen oli ollut peltiverhoiltu lanterniinimallinen. Jotenkin epäilisin myös DR -ravintolavaunuja 2054, 2055 ja 2056, joiden valm.vuodi oli 1940. Ne oli ollut entisiä lanterniini-DEI:tä, nroilla 2524, 2525 ja 2502. Nekin olivat olleet DEm/CEm - makuuvaunuja avosilloilla, lanterninillä ja peltivuoratuilla ulkoseinillä. Makuuvaunuaukaiset numetot: 2409 ja 2410. Ravintolavaunu 2056 oli entinen DEi/CEi nro 2502. DEi -sarja: 2634 (v. 1941), ex DEi 2579 (m/1931), 2635 (v. 1941), ex Ci 2240 (m/1922), 2636 (v. 1941), ex DEi 2555 (m/1929), 2637 (v. 1941), ex DEi 2539 (m/1924). 2638 (v. 1941), ex CEm 2443 (m/1928) ja 2639 (v. 1941), ex Ei 22136 (m/1931). Nämä ilmiselvästi ovat olleet "sankarivaunuja"...! Em - sarja: 2723 (v. 1917), hylätty v. 1942. Ei -sarja: 22047 (m/1915), hylätty v. 1942, 22061 (m/1922), hylätty v. 1942, 22136 (m/1931), -> sarjaan DEi 2639 v. 1941. 22174 (m/1938), hylätty v. 1945, 22175 (m/1938), hylätty v. 1945, 22193 (m/1942) venäläinen aluskehys, -> BG 040112 v. 1978. 22195 (m/1942), ent. venäläinen 6871. 22203 (m/1942) venäläinen aluskehys, kovalevyseinät ja "kiitojuna"-ikkunat. 22217 (m/1946) venäläinen aluskehys (telimalli A7). 22641 (m/1946), rak. v. 22626 (m/ 1939) aluskehykselle. BT 01151 (m/1955), aluskehys ex DEi 2512 (m/1918), uusi kori (Huoltojaoston virkatarveasuntovaunu) BT 01152 ( samoin ), aluskehys ex Ei 22041 (m/1914), ent.nro 2886, uusi kori, kuten ed. BT 01153 ( samoin ), aluskehys ex Ei 22045 (m/1914), ent.nro 2890, uusi kori, kuten ed. BT 01182 (ent. CEm 2450, m/1935), ex Ei 22001, m/1900-1931, nro ollut vuosina 1924 - 1931: 2936; vuosina 1901 - 1924: Em 2701 (56-paikk.) makuuvaunu. Alkuperäinen sarjamerkki ja numerot: Eo (yö), nro 951, vv. 1900 - 1901. Lanterniinivaunu siis alunperin. Uusi kori vuonna 1935.
	06.11. 02:21	Esa J. Rintamäki
		CEm/Em 2464 valmistui vuonna 1955. Sen makuupaikkaluku oli 10/15. Siinä oli vesilämmitysjärjestelmä höyryvastavirtasysteemillä ja kaminalämmityksellä. Sekä koeasennuksena automaattinen lämmönsäätö, säätimenä elektroninen "Termoset". Lisäksi siinä oli 220 V sähköpistorasiat parranajoa varten hyteissä. Vuonna 1980 se hylättiin. V. 1982 vaunu 2464 muutettiin Johdonvetojuna 6:n vaunuksi BG 040151 (kattolavalla varustettuna).
	06.11. 01:05	John Lindroth
		Kävin aikoinaan pikkupoikana tuolla "London Transport Museumissa" kun se vielä sijaitsi osoitteessa "Clapham London" se teki vaikutuksen ja kokoelmat olivat laajat ja kiinnostavat myös raitiovaunuja oli sekä timanttina "Mallard"veturi! EFE teki tuota vastaavasta 747 junasta 1/76 pienoismallin jota ainakin oli saatavilla punainen ja hopea värisenä sen saattoi motorisoida Tenshodo teleillä liikkuvaksi malliksi. Junaa on markkinoinut ainakin London Transport Museum se saattaa olla ostettavissa sieltä vielä tänä päivänä!Vuodesta 2022 settiä on ollut saatavissa nimellä EFE Bachmann.
	05.11. 22:28	Jari Ahokas
		Tehdään tästäkin kuvasarja, jahka innostuu materiaalin käymään läpi ja kiinnostavimmat kuvat julkaista. Museon varikko on mielenkiintoinen paikka, vain valitettavan harvoin auki suurelle yleisölle.
	05.11. 21:59	Mikko J. Putkonen
		Maalauksellinen kuva.
	05.11. 21:43	John Lindroth
		Komea kuva!
	05.11. 21:40	Elmo Kyytinen
		Tuohan on kohta jo arkipäivää, kun tuntuu liikkuvan nyt aika tiuhaan oiko- ja pääradalla. Tämä on tietenkin oma mielipiteeni. Ja on kyllä todella upea kuva.
	05.11. 21:22	Kimmo Huhta
		285 rikkoutui peräänajossa T 5107 B:n kanssa Karungin ja Aavasaksan välillä 15.1.1993. (Tasoristeys 2/93)
	05.11. 20:22	Mikko Mäntymäki
		Muutettu varmaan sarjaan Sps, tämä on minun veikkaus. Viimeiset 5 vuotta olen pyörinyt tuolla pk-seudulla siksi tiedot rahtikalustosta on vanhentunut kun siellä Dv12 on harvinaisuus.
	05.11. 19:30	Simo Virtanen
		Ei kai projekti tuosta eteenpäin enää kuulu Tampereen veronmaksajille?
	05.11. 19:12	Veikko Hattunen
		Ovatko kaikki Ocpp vaunut nykyään jo kadonnut?
	05.11. 18:31	Jimi Lappalainen
		Edessä myös kruununmakasiinin alitus. https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%B6rn%C3%A4isten_kruununmakasiini
	05.11. 18:24	John Lindroth
		Mielenkiintoinen aihekokonaisuus!
	05.11. 17:48	Jimi Lappalainen
		Tyypin 11-1807-01 vaunu, ja aika uusi ollut tuolloin. Vaunutyppiä valmistettu vuosina 2006–2016.
	05.11. 17:28	Hannu Peltola
		Mitä ikäluokkaa DM-metro on? Jari, koosta näistä museokuvista laajempikin sarja, näitä katselisi ihan mielellään! Ja tuolla täytyy kyllä joskus käydä!
	05.11. 17:22	Jimi Lappalainen
		Mielestäni olisi paikallaan tehdä Radan varrella -kirjasta uusi korjattu painos. Ei tietenkään vain Rapasaaren takia, vaan koska tietoa on löytynyt vuoden 2009 jälkeen paljon lisää.
	05.11. 17:00	Hannu Peltola
		Glasgown metrohan on klassikko ahtaudessaan, maailman ainoa hobiteille suunniteltu metro!
	05.11. 16:53	Jari Ahokas
		Suomi on... https://vaunut.org/kuva/183759
	05.11. 16:22	Jari Välimaa
		Näin mal-sopimuksessa todetaan "15. Tampere ja Pirkkala jatkavat Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien suunnittelua ja käynnistävät vaiheen 1 Partola-Niihama-yhteysvälin toteutuksen. Valtio sitoutuu Pirkkala-Linnainmaa raitiotien suunnittelun ja Partola-Niihama-yhteysvälin toteutuksen rahoitukseen sopimuskaudella 2024–2027 yhteensä enintään 55 milj. €. Valtionrahoitusta kohdennetaan koko Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien hankesuunnitelmaan 0,5 milj. € ja toteutussuunnitteluun 4,0 milj. € ja osuuden Partola-Niihama rakentamiseen ja siihen liittyvään varikon laajentamiseen sekä varikon pistoraiteen kaksiraiteistamiseen 50,5 milj. €. Raitiotien toteutuksen valtionavustus voi olla enintään 30 % Partola-Niihama-yhteysvälin kiinteästi raitiotien rakentamiseen ja varikkoon liittyvistä kustannuksista ja Pirkkala-Linnainmaa-yhteysvälin suunnittelukustannuksista. Varikon osalta avustus kohdennetaan vain uuden yhteysvälin tuomiin varikon laajennustarpeisiin. Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan tavoitteena on, että Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien vaihe 2 Partola-Suuppa ja Niihama-Linnainmaa rakentaminen ajoittuu vuosille 2028–2031. itse sopimus https://tampereenseutu.fi/wp-content/uploads/2025/01/Tampereen-kaupunkiseudun-MAL-sopimus-2024-2027-allekirjoitukset.pdf "
	05.11. 15:44	Jari Välimaa
		Päätös on jo Tampereen ja Pirkkalan valtuustoissa tehty ehdollisena eli jos valtio ei anna niin sitten mennään uudestaan valtuustoihin. Mutta en usko että valtio purkaa mal-menettelyn millä se ohjannut kuntia muissakin asioissa kuin raideliikentteessä.
	05.11. 15:34	Petri Sallinen
		Sama ahtaus ei vallitse kaikkialla, koska tuubien ulottumat ovat erilaiset. Syvimmällä kulkevien junien korkeus on noin 2,8 metriä, mutta lähempänä pintaa kulkevien noin 3,6 metriä. Junien profiilit ovat myös erilaiset. Alkujaan lähellä maanpintaa kulkevissa tuubeissa ajettiin höyryvetureilla. https://www.ltmuseum.co.uk/
	05.11. 15:03	Veikko Hattunen
		Finland is? Suomi on? Mitäs sillä tarkoitetaan?
	05.11. 14:47	Simo Virtanen
		Varmaankin pitäisi vielä tehdä päätös jatkosta ennen kuin varmana tietona kertoo. Saattaa seuraavan hallitus olla sellaisten säästöjen edessä, että pirkkalaisetkin jäävät vielä ilman valtion rahoja.
	05.11. 14:46	Luc Grenfell
		Rainer: Taitaa olla entinen Standard Stock -vaunu 3693, sittemmin työvaunu L131. Linkki vaunun sivuun museosivustossa: https://www.ltmuseum.co.uk/collections/collections-online/vehicles/item/1993-211
	05.11. 14:44	Jouni Hytönen
		Ja sama ahtaus vallitsee kaikkialla koko järjestelmässä.
	05.11. 14:43	Jouni Hytönen
		Lontoon metron ulottuma on kyllä hämmästyttävän pieni. Pitää melkein pelätä, osuuko nenä oviaukon yläreunaan, kun menee sisään. :D
	05.11. 14:42	Elmo Kyytinen
		Tuohon Leevin kysymykseen. Täällä oli jotakin haukkumista ja sen sellaista.
	05.11. 14:41	Jouni Hytönen
		Onko tuo auto tosiaan niin uusi? Hihasta olisin arvannut enintään 1975.
	05.11. 11:55	Jari Ahokas
		Tarkemmin asiaa tutkittaessa... Jarmo on oikeassa. Stock 1967 sarja on ilmeisesti romutettu tätä yksilöä lukuun ottamatta.
	05.11. 11:47	Leevi Halonen
		Kyllä, vaunujen työntäjien nimi oli kärrääjä. Useimmiten kärrääjät olivat naisia ja lapsia. Lisäksi kärrääjillä oli 3 eri palkkaluokkaa, aikuiset miehet, naiset ja lapset. Esim 1900-luvun alussa, aikuiset miehet saivat 50 markkaa viikossa, naiset 25 markkaa viikossa ja lapset 10 markkaa viikossa. Tiettävästi ainoastaan Vartsalan sahalla on ollut sama palkkaluokka kaikille kärrääjille koko Suomessa.
	05.11. 11:37	Leevi Halonen
		Huh, mistä moinen rangaistus?
	05.11. 11:13	Teppo Niemi
		Tuolloinhan vaunuhuolto toimi Töölössä ja junarungot tuotiin lähtöraiteilleen vaihtotöinä. Helsingin aseman raiteet olivat hiljan saaneet sähköt ja pääradan suuntaan liikennöitiin vielä dieselkalustolla. Marraskuussa aurinko laskee hieman klo 16 jälkeen. Olisikohan lättä lähdössä junana H419 Keravalle? Parkanon ratakaan ei vielä ollut läpiajettavana, jotenka ensinmäiset yöjunat pohjoiseen lähtivät jo iltapäivuällä. Tuohon sopisi siis klo 14.55 lähtevä P 61 Kemiin. Junassa on myös suora makuuvaunu Rovaniemelle, joka vaihdetaan Kemissä yhdessä 2. lk päivävaunujen kanssa junaan P 59, jossa Helsingin ja Kemin välillä oli vain lepo- makuu- ja autojenkuljetusvaunuja.
	05.11. 11:11	Rainer Silfverberg
		Miltä vuosikymmeneltä tuo vasemmanpuoleinen vihreä vaunu on? Oliko se 1900-luvun alkuvuosien kalustoa vai joku myöhemmin huoltovaunuksi muutettu?
	05.11. 10:52	Rainer Silfverberg
		Niin on. Harmittaa ettei koskaan päässyt matkustamaan puumakuuvaunun "paremmassa luokassa". Yritin kesällä 1980 ostaa lipun Helsingistä Savonlinnaan puumakuuvaunun 2 hengen hyttiin mutta oli loppuunmyyty, ja jouduin teräsvaunuun. Sen kesän jälkeen loppui liikenne puumakuuvaunuilla. Muuten, mahtaako 4.11 kuvauspäiväksi pitää paikkansa, yöjunathan lähtivät n klo 19:00 jälkeen joten olisi pitänyt olla pimeää jo silloin. Vai oliko lähtö aikaisemmin siksi että yöjunat eivät vielä kulkeneet Parkanon radalla?
	05.11. 10:15	Jonne Seppänen
		Komea vaunu ja ajankuva
	05.11. 10:00	Jarmo Ranta
		Eikö tuo Transport for London -värityksen vaunu (3052) ole kuitenkin 1967 Tube Stock -sarjaa Victoria Lineltä? On hyvin samannäköinen 1973 Stockin vaunujen kanssa, mutta niissä on eroja.
	05.11. 09:18	Joonas Jokinen
		Hyvä ja historiallinen kuva. Harmi, että lipunmyynnin aukioloajat eivät tarkasti näy, mutta voidaan kuitenkin todeta lipunmyynnin olleen auki myös sunnuntaina. Yritin kaivella muistinystyröitä ja muistella, että aukioloaikojen supistaminen taisi mennä jotenkin näin. Aluksi lopetettiin sunnuntaiaukioloajat. Sitten lauantai. Tämän jälkeen arkiaukioloajat muuttuivat siten, että lipunmyynti meni kiinni jo 16.00. Sitten todettiin, että lipunmyyntiä ei kannata enää pitää, koska ei ole asiakkaitakaan. Nyt vuonna 2026 hävinnee lipunmyyntiautomaatit, mutta toisaalta R-kioskilta juurikin kuvassa olevan lipunmyynnin paikalta saa ostettua lippuja. Tämän lisäksi tietysti netistä sekä mobiililaitteesta.
	04.11. 21:06	Heikki Jalonen
		Mainitsemani kirja toteaa, että kuva on ensimmäinen tunnettu Lokomon alueen (silloista) kokonaisuutta esittävä valokuva. Kuvan ottajaksi mainitaan "insinööri" mutta nimeämättä, myöskään hänen työnantajaansa ei mainita, Lokomoa voisi olettaa mutta myös vaikkapa Hyppösen tehdaskin olisi mahdollinen. Tai vaikkapa kattilan katsastaja, sisäpuolisia piipputikkaita ei käynyt nousta kun pannu oli tulilla... Kuitenkin, on perusteltua olettaa, että kuvaaja oli amatöörikuvaaja. Sen perusteella voisi arvella, että käytetty negatiivikoko (lasinegatiivi) oli joko 9x12 cm tai 10x15 cm, ei suurempi. Huomattakoon kameran raahaaminen piippuun ja yleensäkin liikkuvien kuvaajien noina aikoina suosima kalusto. Toisekseen, negatiivikokojen perusteella vaikuttaa siltä, että kuva voisi olla yhdistetty kahdesta rinnakkaisesta otoksesta; hyvin kyllä sillä väli ei hammasta. Kuvakoon suhde on noin luokkaa 1:3 joka sopisi vain panoraamakameraan tai yhdistettyyn kuvaan. Siten voisi arvella, että oikean kuvapuolikkaan valotus on onnistunut huonommin (liian tummat varjot) ja siksi sitä on retusoitu, kun on valmistettu lopullista kuvaa. Vasen puolisko on huomattavasti parempi. Tässä siis lienee amatööriotos, joka on sitten "myyty" Lokomolle edustuskuvan aihioksi. Josta varsinaisen kuvan on koonnut, retusoinut ja vedostanut joku valokuvauksen ammatilainen; myöskin retusointi oli korkeaa taitoa vaativa ammatilaji. On syytä muistaa, että varsinkin sellaiset valokuvat, joita oli tarkoitus käyttää kuvalaatan ("kliseen") lähtökuvana, piti valmistella huolella ja retusoida, jotta kontrasti saatiin riittävän hyväksi laatan valmistamiseen. Panoraamatekniikan perusteella, kuvaaja saattaisi silti olla jäljitettävissä, ne olivat sen verran harvinainen tekniikka. Niitä ottivat sellaiset tunnetut tekijät kuten I.K. Inha (kuoli 1930), Daniel Nyblin (kuoli 1923) ja Signe Brander (kuoli 1942). Mutta olisiko heistä ollut piippuun kiipeämään? Brander on poissuljettu jo terveytensä perusteella. I.K. ehkä kovana fillaristina olisi saattanut moiseen pystyä. Mutta kuka voisi olla se tamperelainen kuvaaja? Ja retussin tekijä? Jotenkin arvelen, että ei tuo ollut hänen ainoa kuvansa, ei kuvaajan eikä retussin tekijän.
	04.11. 14:32	Erkki Nuutio
		Kiitokset asiaa paljon tarkentavista arkistotiedoista !
Kuvasarja: Kainolan asema	04.11. 12:19	Juha Kutvonen
		Mukavan pikku idyllin olet Jorma löytänyt. Kaikkea sitä onkin. Kiitos näistä kuvista!
	04.11. 12:10	John Lindroth
		Vaikuttava kuva!
	04.11. 11:22	Antti Grönroos
		Hyvä kuva.
	04.11. 11:13	Rainer Silfverberg
		Hyvät värit on todella!
	04.11. 11:11	Petri Nummijoki
		"alamäkeä rullattaessa pysäytetään dieselmoottori kokonaan" Tarkoittaako tämä kirjaimellisesti, että moottori sammutettiin (pitkän) rullauksen aikana vai sittenkin sitä, että moottorin tehonanto ratamoottoreille pysäytettiin? Varmaankin moottorin sammuttaminen olisi ollut kuljettajan työskentelyolosuhteiden kannalta erittäin mukavaa mutta onko tämän aikakauden dieselmoottorin käynnistyminen ollut niin luotettavaa, että se olisi uskallettu sammuttaa kenties lukuisia kertoja työpäivän aikana?
	04.11. 10:05	Juha Kutvonen
		Tässä maistiainen, miltä DEVA-vaunun Atlas-moottori kuulostaa: https://www.youtube.com/watch?v=DZOyY3vyBZU
	04.11. 09:58	Hannu Peltola
		Hieno yökuva!
	04.11. 08:13	Esa J. Rintamäki
		Hyvää suomalaista osaamista: Veturinsuunnittelussa, niiden käytössä, ja Tapani Laaksomiehellä. Ja kuvaamisessa myös. Hyvin tehty, herra Jimi.
	04.11. 07:11	Pasi Seppälä
		Nätti öinen värimaailma. Värikkäistä valoista tuleekin mieleen, että joulu lähestyy...
	04.11. 06:29	Jimi Lappalainen
		Varsinaiseen luettelo-Excel-taulukkoon virhe on jo korjattu, mutta sitä ei ole vielä julkaistu. Simo?
	03.11. 23:12	John Lindroth
		Onnistunut kuva!
	03.11. 21:23	Petri Sallinen
		Vaunu on ilmiselvä C-sarjan vaunu. C-sarjan vaunuista on säilynyt muutama konepajapiirustus, joihin kuvaa voi verrata. Vaunukohtaisen tiedon perusteella pääsee hieman lähemmäksi oletettua alkuperäistä vaunua. Kolmiakselisia C-sarjan vaunuja ei ollut alkujaankaan ollut kovin paljon, joten haravointi on melko yksinkertaista. Vuoden 1896 listauksen mukaan C-sarjan vaunuja oli 22 kappaletta — kaikkien vaunujen pituus oli likimain 12 metriä. Vaunut oli valmistettu joko Berliinissä, Prahassa tai Helsingissä. Konepajatiedot ovat olemassa, mutta en niitä tähän hätään kaiva esille. Valtionrautateiden vuosikertomuksissa ja rautatietilastoissa C-sarjan vaunujen lukumäärä on suurempi, koska myös lanterniinikattoiset telivaunut sisältyivät samaan sarjaan. On siis käytettävä vaunuyksilökohtaisia luetteloita. Vuonna 1926 C-sarjaa ei enää ole. Kolmiakseliset C-sarjan vaunut oli tuollon siirretty jo D-sarjaan ja neliakseliset C-sarjan vaunut Ci-sarjaan. Joissakin listauksissa neliakseliset C-vaunut saattavat esiintyä myös Co-litteralla. Entiset C-sarjan vaunut on helppo erottaa D-sarjasta. Ne numeroitiin 300-sarjaan (vaunujen edellinen numerointi, mutta ei suinkaan alkuperäinen numerointi oli 1271-1293). Todennäköisesti 1920-luvun lopulta peräsin oleva vaunuyksilökohtainen luetteloni sisältää tiedot 11:stä entisestä C-sarjan vaunusta ja neljästä Tp-vaunuiksi (?) muutetusta vaunusta. Uudet D-sarjan numerot olivat: 354, 358, 359, 363, 365, 367, 368, 384, 385, 386 ja 387. Kuvassa sotilashenkilön hattu peittää osittain numeron, mutta numeron voi päätellä ainakin hehtaarille. Todennäköisesti vaunu on joko 363, 368 tai 386. Numeron kuusi kirjasinleikkauksen yläkaari muodostaa puoliympyrän, kuten myös numeroiden kolme ja kahdeksan yläkaari. Em. tiedon perusteella lopputuloksena on kolme mahdollista vaunua. Tämän tiedon perusteella voi myös etsiä vaunuyksilökohtaisista luetteloista tietoja mm. vaunun valaistuksesta, lämmityksestä tai jarrulaitoksesta — myös hylkäämisestä ja muusta käytöstä.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset