|
|
17.02. 08:06 | Veeti Pietilä | ||
| Kiitos, Leo! | ||||
|
|
17.02. 00:03 | Leevi Halonen | ||
| Hienoa että Pertti korjaa täällä vanhojen kuvien tietoja. Olin unohtanut tämän junavuoron kokonaan ja olen miettinyt monta päivää että mikä oli tämän vuoron numero, kunnes löysin täältä tiedon. Kiitos Pertille! | ||||
|
|
16.02. 23:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaikki ne ovat erittäin hyviä työkaluja. Ykkösen hallintalaitteet ovat tunnokkaat ja mukavat. Sillä saa tasaista kyytiä, ja on kiva tehdä töitä. Kakkosessa on panostettu ohjaamon ergonomiaan. Kolmosessa on monenlaista näppärää ominaisuutta, kuten junanmittalaskuri (vrt. https://youtu.be/ZLCA4bDzr5g?t=12m55s ) sekä Pendosta tuttu kiskojarrunappula, jota käyttäen kuljettaja voi vaikka pyyhkäistä matkustajajunan vaunujen kiskojarruista niihin kertyneet jäät. Käy se kangellakin, mutta... Kolmonen voittaa Kakkosen ehkä selvimmin ollessaan Edo-tötterön perässä takatuupparina. Silloin sen suvereeni sähköjarru, parasta lajia oleva hiekoitus ym. tulevat hyvään käyttöön, mutta pienistä ohjaamoergonomian kehityskohteista ei ole haittaa. | ||||
|
|
16.02. 21:52 | Reijo Salminen | ||
| Mikä mahtaa olla palstan mielipide, onko tämä maailman kaikkien aikojen hienoin junalla tehtävissä ollut reissu? Itse en voi muuta edes ajatella. | ||||
|
|
16.02. 21:40 | Anja Hoffren | ||
| Taisi olla juuri nämä läpivalaisimet, jotka siirrettiin Vainikkala-rajan liikennepaikalle 2010-luvulla. Niille ei löytynyt ilmeisestikään täältä tarpeeksi käyttöä . | ||||
|
|
16.02. 21:38 | Reijo Salminen | ||
| Kiitos Stefan, jäänen sitten jännityksellä odottamaan minkälaisissa miljöissä Harry aikoinaan eväitänsä nautti. | ||||
|
|
16.02. 21:37 | Onni Tikkala | ||
| Niin no, onhan Sm2 harvinaisempi näky Hyvinkäällä verrattuna vaikkapa 25 vuoden takaiseen aikaan. Silti tänäkin päivänä kyseisellä kalustolla pysähdytään siellä päivittäin (arkipäivisin useammassa ruuhkajunassa ja viikonloppuöisin kahdessa T-junavuorossa). Sitten jos mennään Kotkan radalle, muulla kalustolla ei matkustajajunia siellä tällä hetkellä ajetakaan. | ||||
|
|
16.02. 20:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Tunnetuimpien entisajan luksusjunien suomenkielisiä nimiä bongaa parhaiten elokuvista ja romaaneista. | ||||
|
|
16.02. 20:38 | Jarno Piltti | ||
| Deevee vaihtotöissä säväyttää aina, varsinkin tällainen heritage livery yksilö. Hieno kuva ja kiinnostava ympäristö. | ||||
|
|
16.02. 20:09 | Heikki Jalonen | ||
| Sinun Putkesta löytyy mukavasti muutama ajovideo samanlaisen koneen kulusta. Pääosassa Sveitsissä majaileva Class 241-A-65, joka on ajokunnossa ja jota säännöllisesti käytetään erikoisliikenteessä:. Ensin hiljaisehkoa asemalla vekslailua enimmäkseen: https://www.youtube.com/watch?v=D9TKPhfZlIY Kiinnittäkää huomiota veturin kulkuun kippuraisella kulkutiellä, joskin pitkäputkinen kamera vähän fuulaa. Tässä videossa puolestaan käy ilmi, miltä kuulostaa, kun 4 sylinteriä ja 200 tonnia tekevät ihan oikeasti työtä: https://www.youtube.com/watch?v=cKiZ9BBvgNk Samassa videossa on muutamia jaksoja veturin kunnostustyöstä Meiningenissa. Kiinnittäkääpä myös huomiota lämmittäjän työhön: polttoaineena näyttää olevan koktaili kivihiiltä ja ruskohiilibrikettejä. Ja työn järjestelyyn, lämmittäjiä on kaksi: toinen kihvelöi ja toinen toimii luukkumiehenä - varmaankin välillä tehtäviään vaihtaen; lapiolämmitys tuossa kattilan kokoluokassa on ihan aidosti kovaa työtä. Yhdysvalloissa tämän kokoluokan koneissa ei lapiota heiluteltu... |
||||
|
|
16.02. 19:45 | Daniel Nironen | ||
| Lipsahtikos Leolta mahdollisesti pari valkoista valhetta? | ||||
|
|
16.02. 19:35 | Stefan Baumeister | ||
| Totta ja olenkin huomannut että ulkotiloissa oleva kalusto siiretään aika paljon jos verrata kuvia joku ovat otettu erilaisia ajasta. | ||||
|
|
16.02. 19:32 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos Esa tästä tiedosta, lisäsin tämä vielä kuvantekstin. Saksassa tämä juna on tunnettu nimellä "Goldener Pfeil". En ole tiennyt että tämä juna on myös niin tunnettu Suomessa että hänellä on oman nimen. | ||||
|
|
16.02. 19:27 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos tästä tiedosta Petri, korjasin kuvan tekstin sen mukaisesti. | ||||
|
|
16.02. 19:21 | Stefan Baumeister | ||
| Totta ja BB9200 sarjan valmistuivat hyvin samalla ajalla kuin Caravelle lentokoneetta. Tämä näkee myös hyvin samasta muodosta. | ||||
|
|
16.02. 19:16 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos Reijo, vuoden 2025 kuvaoikeuksia ovat loppunut, voin laittaa lisää kuvia heti kun vuoden 2026 oikeuksia ovat saapuneet. | ||||
|
|
16.02. 19:13 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos paljon Esa, kyllä ne 241 sarjan veturit ovat todella upea! | ||||
|
|
16.02. 19:04 | Leo Norkola | ||
| Upea kuva! Sm2 on nykypäivänä jo aika harvinainen näky. | ||||
|
|
16.02. 18:27 | Uwe Geuder | ||
| Olen aina vähän ihmettellyt niitä SNCF:n korkeita sarjanumeroita. Eihän heillä ole 255 sarjaa, eikä semmoista kuin Bundesbahnjärjestelmä 1xx = sähkö, 2xx = diesel ole heti havaitavissa. Englanninkielinen Wikipedia antaa yhden selityksen: Tasavirtamalli on BB 8500, vaihtovirtamalli on BB 17000. Kaksivirtajärjestelmä 8500 + 17000 = BB 25000. CC 40100 https://vaunut.org/kuva/179022 on neljävirtajärjestelmä, siinä tapauksessa summa ei varmaan täsmä, mutta 4 on kuvaava. Mutta tuossa se taas toimii: https://vaunut.org/kuva/100998 : BB 7200 + BB 15000 = BB 22200. |
||||
|
|
16.02. 18:02 | Uwe Geuder | ||
| En tiedä, kuinka C'C' -veturin ja B'B' -veturin kulkuominaisuuksia voi vertailla. Se lyhyempi teliakseliväli saksalaisiin ja luultavasti myös suomalaisiin sähköveturin taitaa tosiaan johtua niiden eri rakenteesta: Kaikki Saksassa toisen maailmansodan jälkeen rakennetut sähköveturit ovat Bo'Bo' (103 Co'Co') ja sama pätee Sr1 - Sr3:een. Siis jokaisella akselilla oma moottori. Voisin arvata, että moottorit tarvitsevat sen verran tilaa, että paljon lyhyempi teliakseliväli ei olisi edes mahdollista. Kuvassa oleva veturi sen sijaan B'B', siis vain yksi ajomoottori teliä kohden. Onko se sitten pakko tai ainakin hyvä idea käyttää niin lyhyt teliakseliväli vai onko se vain mahdollisuus, sitä en tiedä. Ainakin tuossa lopputulos ilmeisesti ei vakuuttavaa. |
||||
|
|
16.02. 17:48 | Linus Mansner | ||
| Turussa menee tänäpäivänä vaihtotöitä joka viikko ainakin Tiistai ja Torstai. Useimmiten maanantaina myös ja jos raakapuurunko on tullut sunnuntai-maanantai yönä niin vaihtotöitä on 100% varmasti maanantaina ja keskiviikkona myös | ||||
|
|
16.02. 17:17 | Teemu Saukkonen | ||
| Että ihan vaihtotöitä Turussa? Ei taida olla jokaviikkoinenkaan ihme nykyisin? | ||||
|
|
16.02. 15:59 | Jorma Kattelus | ||
| No sieltäpä löytyykin puuttuvat kulkupäivät. https://juliadata.fi/timetables/history?s=54036 Eli "happojuna" on kulkenut jokaisena joulunpyhänä vuosina 2014-2025. | ||||
|
|
16.02. 15:49 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva mutta korjaistko veturi se on Dv12. | ||||
|
|
16.02. 15:32 | Markku Naskali | ||
| Ennen oli juoppoja varten omia vaunujakin :). | ||||
|
|
16.02. 14:28 | Mikko Ketolainen | ||
| Huomasin eilen, että Youtubessa on Junalive - Oulu. RailCam, Oulu, Finland. Katselin sitä hetki sitten ja näin kun Dr19 veti Oulun aseman ohitse Nom-vaunua perässään. Katsoin sitten Juliasta, että onko jonkun Oulusta lähtevän junan mukana Nom-vaunua ja siellähän se oli IC70:n perässä. Katsoin IC70:n lähdön asemalta ja siellähän se Nom-vaunu oli viimeisenä vaununa. | ||||
|
|
16.02. 14:18 | Linus Mansner | ||
| Kyllä. | ||||
|
|
16.02. 13:53 | Jouni Hytönen | ||
| Onko tuolla entisessä junalauttasatamassa nykyään raakapuun lastausta? | ||||
|
|
16.02. 11:19 | Veikko Hattunen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
16.02. 11:05 | Jouni Hytönen | ||
| Juna on voinut silti kulkea esim. numerolla 54036. Joitakin tapauksia historiasta löytyy, että juna on jouduttu esimerkiksi ratatöiden vuoksi reitittämään suuresti normaalipolustaan poiketen vaikkapa Kouvolan ja/tai Karjaan kautta. | ||||
|
|
16.02. 10:50 | Jorma Kattelus | ||
| Julian kulkuhistoriasta selviää 2017-2025 ajalla T4036 on kulkenut joka päivä joulunpyhinä paria poikkeusta lukuun ottamatta. 2021 ja 2022 juna on peruttu. Peruttu ajankohta molemmissa on yli kahdenviikon mittainen. Olisiko jonkinlainen huolto ollut tehtaalla? https://juliadata.fi/timetables/history?s=4036 | ||||
|
|
16.02. 09:27 | Juhani Katajisto | ||
| Tuon "Der Elefant" lempinimen ymmärtää hyvin näille sveitsiläisille C5/6 2-10-0- tyyppisille tavarajunavetureille. Olihan se iso veturi, mutta mikä mahtoi olla heidän A3/5 2`C-h4v pikajunavetureiden lempinimi. Oliko se kenties yhtä osuva ja osaisiko joku kertoa tämän Ten-weelerien ystävälle. | ||||
|
|
16.02. 08:51 | Petri Nummijoki | ||
| Tämähän ei tainnut aivan 331 km/h saavuttaa vaan jäi 325 km/h lukemiin ja vain tuo BB9004 ajoi ennätysnopeuden, joten "virallinen totuus", että kahdella veturilla ajettiin peräkkäisinä päivinä 331 km/h ei täsmällisesti ottaen ole totta. | ||||
|
|
16.02. 08:42 | Petri Nummijoki | ||
| Onhan Dr13-veturissakin lyhyt akseliväli telissä eli jos ratamoottori on teli- eikä akselikohtainen ja vielä aluevaihteistolla varustettu niin akselit on ilmeisesti yksinkertaisinta sijoittaa melko lähelle toisiaan. | ||||
|
|
16.02. 01:03 | John Lindroth | ||
| Lempinimeltään kuvan Eb 3/5 veturi on "Habersack". Ja ylempi C 5/6 veturi on lempinimeltään "Der Elefant". | ||||
|
|
16.02. 00:11 | Kari Paavola | ||
| Kuvan tiilitornimuuntamokin oli vielä kesällä 2025 paikallaan | ||||
|
|
16.02. 00:03 | Uwe Geuder | ||
| Ne liikennöivät Invalidilinjalla, siis Invalides - Champ de Mars - Issy - Meudon - Viroflay - Versailles Rive Gauche. Petiten Ceinturen kanssa oli risteys Gariglianosillan kohdalla, mutta ei mitään yhteistä. Petite Ceinturen sähköistyksestä löydän huonosti tietoa. Oliko se edes virtakisko 750 V niin kuin Invalidilinjalla ja nämä junat? |
||||
|
|
15.02. 23:31 | Onni Tikkala | ||
| Onnistunut tilannekuva! | ||||
|
|
15.02. 22:49 | Uwe Geuder | ||
| Tämä on uudempi variantti "grande cabine" (iso ohjaamo). Vanhemmissa oli ilmeisesti aika ahdas ohjaamo, Ainakin tasavirtavarianteille tuli 2000-luvulla rajoitus, että sama kuljettaja ei saa ajaa yli 150 km kerrallaan pienessä ohjaamossa. | ||||
|
|
15.02. 22:37 | Uwe Geuder | ||
| Teliakseliväli 1,60 m, toisen lähden mukaan 1608 mm. Saksalaisissa vetuteissa se on noin 2 kertaa niin paljon, suomalaisista en löydä nopeasti tietoa. | ||||
|
|
15.02. 22:27 | Juhani Katajisto | ||
| Jorman kommentti vetää suupielet hymyyn. Mutta hauskahan se olisi, jos perinnettä pidettäisiin yllä vaikka kuvan henkilö tuskin tietää yhteyttä muinaiseen punapaitaiseen höyrykuvaajaan. - Mikähän siinä on, kun usein ainakin kovalla pakkasella savunohjaslevyt huurtuu valkoisiksi alaosastaan juuri kuvassa näkyvällä tavalla. | ||||
|
|
15.02. 22:19 | Uwe Geuder | ||
| Lempinimi danseuse siis tanssijatar vihjailee kai kulkuominaisuuksista. Vaikka SNCF-historian mukaan lempinimi mainitaan vain tasavirtavariantille BB 8500. Mutta Wikipedian mukaan molemmille. Siis BB 25500 on kaksoisjärjestelmäveturi tasa- ja vaihtovirralle. Rakenne näyttää ihan samalta. Wikipedian mukaan heiluva kulku johtuu huonosta jousituksesta, Mutta lyhyt akseliväli ei varmaankaan auta. |
||||
|
|
15.02. 21:08 | Otto Tuomainen | ||
| Tuon taaemman Tatra K2-vaunun sisaryksilö 516 suistui raiteilta suurella nopeudella 12.2.2026. Onnettomuudessa menehtyi yksi matkustaja. Varotoimenpiteenä kaikki Sarajevon K2-vaunut on nyt poistettu liikenteestä. | ||||
|
|
15.02. 18:28 | Hugo Leino | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
15.02. 17:44 | Antti Laajalahti | ||
| Fosforiappojuna oli ainakin ennen aika varma kulkija, ainut juna joka oli liikenteessä myös jouluyönä. | ||||
|
|
15.02. 16:29 | Teemu Saukkonen | ||
| Oudon lähekkäin akselit teleissä. Minkälaiset lie kulkuominaisuudet. | ||||
|
|
15.02. 15:55 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kiviniemen rautatiesilta: https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19451228:36.16 ja toinen: https://www.finna.fi/Record/museovirasto.9C703A501C07CA395180386AFCD92BBB?sid=5256436522 |
||||
|
|
15.02. 15:06 | Uwe Geuder | ||
| En usko, mutta pitää lukea tarkemmin, kun ehdin. Tuossa Wikipedian artikkeli: https://fr.wikipedia.org/wiki/Z_1200 | ||||
|
|
15.02. 14:37 | Rasmus Viirre | ||
| Hatunnosto siitä, että tämän ansiosta myös pienempien kaupunkien ja kuntien asukkaat voivat kokea Pendo plussan! Sama juna kun lähtee takaisin etelään tunnuksella S 56, joka pysähtyy vähän muuallakin. Hyvää kyytiä näissä.. :) | ||||
|
|
15.02. 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, maassamme "vapaan" yrittämisen haittaaminen/sabotointi on aivan helvetin törkeä kuolemansynti! Rehellisyyskään EI ENÄÄ peri maata. Varastat auton, ei mitään. Nakkipaketin kanssa sama juttu. Raiskareille taputukset olkapäälle. Miljoonakavalluksista palkitaan isoilla kunniamerkeillä ja kutsukorteilla linnanjuhliin (siis pressan- eikä Sörkan- !) ja koirasmarttakerhojen kunniajäsenyyksillä. Mutta auta armias, jos korotat äänesi Pyhiä Dogmeja (välttämättömiksi toitotettuja) vastaan, niin kelvottoman hylkiön leima tulee nopsemmin kuin kerkiät "kissaa" sanoa! Sen jälkeen olet säälittävä nobody, eikä rikoksesi vanhene koskaan. Eikä armoa anneta. |
||||
|
|
15.02. 14:14 | Erkki Nuutio | ||
| EN osti sen Lenovon vastaavalla kokemuksella kuin joku muukin, jonka edellisestä mikro-ostosta on vuosikymmen ja on edellä käyttänyt asiallisesti toimivaa W7:aa asiallisesti toimivan mikron (Acer) kanssa. Sinänsä ihmettelen ammattiotyökseen mikroalalla toimivia, jotka silti eivät nosta haloota näistä ala-arvoisista tuotteista ja niiden markkinoimisesta pahaa aavistamattomille kuluttajille. Olen valmis ja pätevä osoittamaan näiden tuotteiden vakavat virheellisyydet, jos niitä tulisi tarkastelemaan sellainen asiantuntija, jolla on kanttia toimia asioiden korjaamiseksi. |
||||