Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.01. 23:39 | Samu Saikkonen | ||
| Kiitän! | ||||
|
23.01. 23:21 | John Lindroth | ||
| Asema lienee tutkailun jälkeen Wernigerode-Westentor?Juna on saapumassa suunnasta "Drei Annen Hohne". | ||||
|
23.01. 23:00 | Rasmus Viirre | ||
| Samaan aikaan tässä on nykyinen maisema hyvin erilainen, mutta niin samanlainen! Punainen K Line kontti löytyy edelleen samoilta sijoiltaan. | ||||
|
23.01. 21:35 | Altti Rankka | ||
| Todella hieno kuva! | ||||
|
23.01. 21:34 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Hieno ja kesäinen kuva. | ||||
|
23.01. 21:22 | Leevi Heino | ||
| Eikös tämä kuva ole jo täällä… https://vaunut.org/kuva/174903?s=1 | ||||
|
23.01. 19:15 | Veikko Hattunen | ||
| Edon numero on 28605. | ||||
|
23.01. 15:46 | Joel Kuikka | ||
| Onks nämä edelleen Seinäjoella vai onks ne siirretty jonnekin muualle? | ||||
|
23.01. 15:38 | Aarni Lilja | ||
| Upea kuva. Tekisitkö pienen korjauksen Dv12 sarjanumero on 2636 eikä 2634. | ||||
|
|
23.01. 13:11 | Pasi Seppälä | ||
| Mukavan näköinen tuo telen korostama rataprofiili junan takana. Muutenkin miellyttävä ja harmoninen kuva. | ||||
|
|
23.01. 12:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Tietenkin se tarkoittaa vain ratatyökoneita. Tällaisia tapauksia varten on Muu ajoneuvo -tunniste. | ||||
|
23.01. 09:48 | Erkki Nuutio | ||
| Hyvä täydennys! Hieman pyöristäen samalla täsmentyy väliaikaisen säännöllsen yhdysliikenteen käynnistymisajankohta (17.12.1921). Sitä ennen, vuonna 1921 tehdyn rajasillan väliaikaisen korjauksen jälkeen oli joitain yksittäisiä, osapuolten edustajien ja vastaavien junia. Vakituinen matkustaja- ja tavarayhdysliikenne uudistetun sopimuksen puitteissa alkoi 1.12.1925 ja päättyi 29.11.1939 (ilman irtisanomista). Vuoden 1921 sopimuksesta : Karjala 28.12.21 s.3 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1408784?page=3 ) |
||||
|
23.01. 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sm2 + Eioc paino (ilman matkustajia?) 76,0 tonnia, tietää Suomen veturit 2 kertoa. Oman arvioni mukasn painavimmat komponentit ovat vetotelit ja tarpeellisten muuntajien sisuskalut. |
||||
|
Kuvasarja: Iisalmi ja Ylivieska 24.-25.6.2025. |
23.01. 07:39 | Aarni Lilja | ||
| Hienoja kesäisiä kuvia Niklas. | ||||
|
|
23.01. 04:29 | Mikko Mäntymäki | ||
| Paljonko on Dr19:n maksimi tonnit kyseisellä rataosalla? Kuvasta päätellen 1600 tonnia osuu lähelle, sanokaa reilusti että menikö arvio täysin p vai kuinka. | ||||
|
|
22.01. 21:39 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kuvittelin sen olevan, mutta joku saa toki korjata. | ||||
|
|
22.01. 21:34 | Eljas Pölhö | ||
| Erkin listaamaan sopimusluetteloon voisi lisätä "Ohjesääntö Rajajoen ja Valkeasaaren asemien teknisille virkamiehille". Se on 17.12.1921 annettu väiaikainen sopimus matkustajain, matkatavaran ja tavarain kuljetuksessa rautateitse Suomesta Venäjälle ja päinvastoin Rajajoen ja Valkeasaaren raja-asemien kautta. "Liikkuvan kaluston siirtyessä Suomen valtionrautateiltä Nikolain radalle ja päinvastoin tulee sen kuntoisuuden täydellisesti tyydyttää liikenneturvallisuuden vaatimukset ja tavarain vahingoittumattomuuden. Suomen valtionrautateiden ja Nikolain rautateiden virkailijat ovat luovuttaessaan ja vastaanottaessaan vaunuja velvolliset noudattamaan tätä ohjesääntöä" Sitten seuraa ehtoja vaunista ei saa luovuttaa eikä vastaanottaa "§ 1 pyöräkerroissa ..." jne. |
||||
|
|
22.01. 21:23 | Juho Rintala | ||
| Missä tässä on työkoneita? Lasketaanko Ponsse työkoneeksi Vorgin tunnisteissa? | ||||
|
22.01. 21:14 | Leevi Heino | ||
| Eikös tämä ollut viimeisin https://juliadata.fi/timetables?s=2091&d=6.12.2022 | ||||
|
22.01. 20:47 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos paljon Erkki! Totta minäkin on jossain lukennut samoin että Keisarin kylpylävierailujen varten tehtiin tämä pitkä katettu laiturin. | ||||
|
22.01. 20:37 | Noah Nieminen | ||
| Näin hyvä kuva ilman kommentteja? Vau, sanon minä. Upea kuva. | ||||
|
22.01. 20:22 | Julius Thurman | ||
| Kiitos paljon! | ||||
|
Kuvasarja: Junia pääkaupunkiseudulta. |
22.01. 18:50 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
22.01. 18:40 | Rasmus Viirre | ||
| Huuuh, kesäyö ja kuutamo. Mitä muuta voi pyytää? | ||||
|
|
22.01. 17:00 | Mika T. Polamo | ||
| Hinta voi olla kovahko, muttei mitään kymmenkertoja ainakaan. Jos noista irtoaa vaikka 200 tonnia alumiinia, puhutaan samoista suuruusluokista. Samasta määrästä rautaa puoli milliä olisi tietysti rosmousta. Laskekoon ken jaksaa ja alumiinin osuuden painosta tietää. | ||||
|
Kuvasarja: Junia pääkaupunkiseudulta. |
22.01. 16:01 | Aarni Lilja | ||
| Upeita kuvia Niklas. | ||||
|
Kuvasarja: Junia Oriveden seudulla. |
22.01. 15:39 | Aarni Lilja | ||
| Upeita kuvia Niklas. | ||||
|
22.01. 15:30 | Ilkka Hovi | ||
| Vaikuttaa stekkiläiseltä. K = ostettu (Neuvostoliittoon) veturi, valmistaja Skoda ja valmistusmaa Tsekkoslovakia, 424 kp, Hei, jos haluat enemmän yksityiskohtia ota kaukolaina Kotkan kirjastosta "Suomessa käytetyt kapearaiteiset nk sotaveturit sekä sotakorvauksesna toimitetut (Soteva).... Noin 105 sivua A4. |
||||
|
|
22.01. 15:23 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
|
22.01. 14:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko Suomessa tehty? | ||||
|
22.01. 14:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voi ol. Kuka seuraavaks käy Olk'luaron viarail'keskukses, mitatkoon mötikän speksit! ;o) Brosyyris ol annet, et piräis painaman 10 kg. | ||||
|
|
22.01. 13:46 | Juho Rintala | ||
| Tunnelmaa tunnelmaa. Siisti kuva. | ||||
|
|
22.01. 13:01 | Linus Mansner | ||
| Tässä oli mukana Pieksämäen konepajalle meneviä vaunuja. https://juliadata.fi/trainspots/684691dae014c055d5a19c07 siinä koko junan tiedot | ||||
|
|
22.01. 10:55 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tyhjiä kartonkivaunuja Mondin kuljetuksiin. | ||||
|
|
22.01. 10:27 | Rasmus Viirre | ||
| Ajattelinkin, että lienee sana jäänyt uupumaan. :) Kuva on mukavan kesäinen! | ||||
|
|
22.01. 10:19 | Jouni Hytönen | ||
| Tältä etäisyydeltä ei vaikuta 54E1-kiskolta. Olisiko sitten K43. | ||||
|
|
22.01. 09:39 | Erkki Nuutio | ||
| Edustavia kuvia hienosti entisöidystä nätistä asemasta (ja rautatiemuseosta). Katettu laituri taidettiin tehdä Nikolai II:n kylpylävierailuja silmälläpitäen. Ei palautunut mieleeni missä lähteessä asiasta kerrotaan | ||||
|
22.01. 08:46 | Kimmo Huhta | ||
| Onko jollain havaintoja, miten 70-luvulla meni FC:n vaunujen viennin ja hakemisen kuvio? Oliko tehtaan raiteiston alkupäässä jokin luovutusraide, jolle VR:n vetokalustolla vietiin saapuva vaunusto ja jolta otettiin lähtevät, vai kävivätkö tehtaan Movet Äetsän ratapihalla asti viemässä ja tuomassa? | ||||
|
|
21.01. 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lenin ei kuollut kuppaan, arvoisa herra Erkki. Hänellä oli vaikea verenpainetauti. Suomeksi sanottuna verisuonten kovettuminen (sanottu myös kalkkeutumiseksi eli arterioskleroosiksi). Historiasta muistetaan, että muuan neitonen Fanny Kaplan ampui Leniniin kolme luotia elokuun lopulla 1918, joista niskaan jäänyt ei suinkaan mikään vitamiinipilleri ollut. Parit sydärit vielä päälle ja niin Iljitsh väistyi puolipakolla kulisseihin, siinä vuoden 1921 tienoilla. Se, että kuppaa hoetaan Leninin kuolinsyynä, on silkkaa oikeistolaisten kokoon keittämää yrittelemistä madaltaa Leninin mainetta. Onhan tunnettua, että juuri jenkkien ahneimman riistäjäsakin mielestä amerikkalaiselle unelmalle ("vaurastumisesta") EI SAA edelleenkään olla minkäänlaista vaihtoehtoa. Leninin politiikkaa pidettiin maailmalla juuri vaihtoehtona tälle. Siten ei pidä ihmetellä häneen kohdistettua ihailevaa hehkutusta täällä koti-Suomessa. Saati muuallakaan maailmassa. Se jenkkiläisen näkemyksen ja neuvostosysteemin sovittamaton ristiriita juuri oli kylmän sodan pääsyynä. Samalla tyhmänylpeydellä ryyditettyä asennevammaisuutta jenkit tölhöilevät esim. Kuuban kanssa vieläkin. Mahtaa raharikkaita harmittaa pahasti, kun pres. Fulgencio Batistan järkkäämä ilotalo- ja uhkapelisaari muuttuikin bolsulaksi, jota johtivat "kastroloogit"...? Kumma sinänsä, että CCCP:n romahduksen jälkeenkin Kuubassa riittää systeemin ystäviä...? Oma käsitykseni Leninistä on se, että fiksuhan se oli, ei siinä mitään. Ja samalla kyyninen ja piittaamaton rahvaasta. Lupasi sodan aikana rauhaa ja maata, mutta rauhan tultua lupaus maasta ikäänkuin "unohtui", kun systeemiin pystytettiin kolhoosit. Pakkokollektivisointi oli verinen luku siellä. Aikamoinen osa Leninin mielipiteistä oli suoraan sanottuna - vastuuttomia. Ja niitä Leninin vastuuttoman "munkkilatinan" tulkitsijoita riitti Suomessakin - aina surkuhupaisiksi taistolaisiksi asti. |
||||
|
Kuvasarja: Junia pääkaupunkiseudulta. |
21.01. 22:58 | John Lindroth | ||
| Hyvä kuvasarja pääkaupunkiseudulta! | ||||
|
21.01. 22:08 | Stefan Baumeister | ||
| Kyllä molemmat ovat L-sarjan vetureitä | ||||
|
|
21.01. 22:08 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Pahoittelen, edestä jäi puuttumaan sana "neljänneksi" | ||||
|
|
21.01. 22:04 | Reijo Salminen | ||
| Olisiko samaa sarjaa? https://vaunut.org/kuva/171434 | ||||
|
|
21.01. 21:42 | Rasmus Viirre | ||
| ”Vanhin”? | ||||
|
Kuvasarja: Junia pääkaupunkiseudulta. |
21.01. 20:32 | Stefan Baumeister | ||
| Tosi hieno ja monipuolinen kuvasarjaa! | ||||
|
|
21.01. 20:18 | Erkki Nuutio | ||
| Esan kommenteista: Bolsuilla oli sisällissodan jälkeen kehno alkuasetelma, mutta sähläsivät itse perusteellisesti sen lisäksi. Tuli Kronstadtin kapina 1921. Tuhansia kapinamatruuseja pakeni jään yli Terijoelle - ne jotka olivat välttyneet hengenmenolta taisteluissa mm. punasuomalaisten joukko-osastoa vastaan. Lenin totesi että koko neuvostomaa kaatuu yleiseen kapinaan jos menoa ei kiireesti muuteta. Siitä johtui NEP, jonka myötä talous alkoikin nopeasti elpyä. Lenin sitten kurjistui ja kuoli kuppaan. Kun talous oli ehtinyt parantua, iskivät kiihkomieliset bolsujohtajat takaisin ja lopettivat NEPin. Aloiteltiin maatalouden bolsevisointia. Oletettujen toisinajattelijoiden terrorisoinnista tehtiin järjestelmällisempää. Kaganovitsh oli bolsujohtajista vihatuin, Staliniakin vihatumpi. Täysin häikäilemätön, karkea ja armoton stalinistiroisto. |
||||
|
|
21.01. 20:15 | Juho Rintala | ||
| Siisti kuva! | ||||
|
|
21.01. 18:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En eilen tiistaina 20/1 saanut paljain käsin selvää edes siitä, mahtaako olla 43- vai 54-kiloista kiskoa. Siinä haarukassa kuitenkin. Kyyditsin heti perään tänään keskiviikkona 21/1 eri linja-autokuorman tuonne vierailukeskukseen, ja hetken mietin töihin lähtiessä, ottaisiko mitan mukaan, muttei sitten tullut otettua. Olisihan sen saanut niinkin, että olisi piirtänyt tuossa johonkin paprulle ― vaikka kahveevarkaissakäynnistä jääneeseen TVO:n servettiin ― kiskon poikkileikkauksen. Ei vaan sitten harrastus riittänyt siihenkään. Kiskoja kierrätetään uutterasti. Täälläkin Rauman radalla, kun 90-luvulla vaihdettiin 43-kiloiset kiskot 54-kiloisiksi, vanhat soirot menivät Suupohjan radalle ja tilalle laitetut raskaammat tulivat pääradalta. (Juttua asiasta löytyy torstain 8/7-1993 Länspaperista.) Sittemmin 2000-luvun alussa 54-kiloisetkin vaihdettiin uusiin 60-kiloisiin. Tällaiset kuvassa näkyvän kaltaiset jämät ovat toki saattaneet kiertää romisten ja kaikenkarvaisten logististen polkujen kautta. |
||||
|
|
21.01. 18:02 | Paavo Joensuu | ||
| Herra Veikko, sitä taitaa olla mahdotonta jäljittää. Toki siis monesti kiskoissa on jotain merkintöjä, asennusvuodesta ja -paikasta, joskus myös valmistajan leima. Tuo kisko näyttää sangen pienipainoiselta, sekä runsaasti maalatulta ja hiotulta, joten jäänteet sen entisestä elämästä rataverkolla on olemattomat | ||||
|
|
21.01. 17:28 | Aarni Lilja | ||
| Erittäin upea kuva Julius. | ||||
|
|
21.01. 16:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maassamme tekemällä tehdyn lamaantumisen seurauksena, en itse usko että noista romuista saavasta alumiinista maksettiin juuri mitään kummempaa. Puoli miljoonaa vanhoista sähköjunista? Kuulostaa silkalta ylimieliseltä rosvoukselta. Jos Suomen Lähijunille oli tarkoitus kaupitella tyhjiksi hylsyiksi riisutut rangat, niin tempun tarkoituksena lienee ollut: - te muut yritteliäät, älkää edes haaveilko! |
||||