Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.10. 00:38 | Petri Nummijoki | ||
| Haapamäellekin koitin tätä sijoittaa mutta ajattelin, että taustalla olisi ollut rakennetumpaa ympäristöä siihen aikaan https://vaunut.org/kuva/99754. Mutta jos tämä taustan puolesta sopii niin kyllä Haapamäki ainakin itselleni kelpaa. Haapamäki-Pieksämäki-rata on varmastikin ollut 600-sarjan Hv3-vetureiden pääkäyttökohteita tuohon aikaan. | ||||
|
01.10. 00:22 | Arto Papunen | ||
| EVR Cargolla? Eikö nämä nyt ole Operail nimen alla? | ||||
|
|
01.10. 00:08 | Hannu Lehikoinen | ||
| Haapamäen tapauksessa olisi ilta varjoista päätellen. Juna ei pääsisi lähtemään tuosta kuin Jyväskylän suuntaan, joten se olisi melko varmasti idästä tullut ja itään palaava, mikä sopisi hyvin juuri tehtyyn polttoainetäydennykseen.. Etelästä tullut juna olisi käännetty itään raiteella IV tai VI. Valitettavasti minulla ei ole aikatauluja, joista pääsisi haarukoimaan sopivaa junaa. |
||||
|
|
30.09. 23:36 | Hannu Lehikoinen | ||
| Minä ehdottaisin paikaksi Haapamäkeä. Juna olisi raiteella II lähdössä Jyväskylän suuntaan. Kuvaaja olisi raiteiden IV ja VI välilaiturilla, joka olisi looginen ja luvallinen paikka kuvaajalle. Tällöin etualalle jäisivät raiteet III ja IV. Maasto laiturin takana sopisi hyvin kyseiseen kohtaan. Haapamäellä on ollut samanlaisia aitoja estämässä raiteiden yli kulkemista laiturilta toiselle muualta kuin laituripolun kautta. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/112210 näkyy aidat sekä raiteiden II ja III että raiteiden III ja IV välissä. Jälkimmäinen jatkuu pidemmälle etelään, mutta en löytänyt kuvaa, josta näkisi kuinka pitkälle. Joensuussa on ollut vain kaksi raidetta välilaiturin ja reunalaiturin välissä eikä maaston muodot laiturin takana ja suuret puut täsmää ilmakuvien näkymiin. Muitakaan suurempia liikennepaikkoja (aita), joilla reunalaiturin takana olisi tuon näköinen maasto, ei tule mieleen mainitusta Pieksämäen ajopiiristä. Jos teoriani täsmää, tuli kuvattua Dr13 2343 koekäytön yhteydessä samoilla kohdin vajaa kuukausi sitten. |
||||
|
30.09. 23:25 | Ville Vehmaa | ||
| Sähköistys Tarttoon on tainnut olla valmiina jo vuoden verran. Liikenteen aloitusta vain odotellaan. Vikaa turvalaitteissa... | ||||
|
30.09. 23:25 | Ville Vehmaa | ||
| Tämä kaunis asema purettiin juuri tällä viikolla. Samanlainen on vielä Vaivarassa (Sillamäen vieressä) ja esimerkiksi Riiassa (Zemitāni). Asemarakennus valmistui vuonna 1956, siis 70 vuotta sitten. | ||||
|
30.09. 22:27 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Niklas. | ||||
|
30.09. 20:23 | Teppo Niemi | ||
| Kotivarikko on aikaisemmin ollut Eisenach, mutta sivun https://www.ige-werrabahn-eisenach.de/ mukaan se on ilmeisestikin Arnstad. https://lokschuppen-arnstadt.de/project/dampf-41-1144/ |
||||
|
|
30.09. 20:14 | Erkki Nuutio | ||
| Onko Gotha tämän museoveturin kotivarikko? Gotha oli kaksoisherttuakunnan residenssikaupunki ( https://en.wikipedia.org/wiki/Gotha ). Silläpä kaupungin keskusta on upea. Samoin ovat lähikaupungit (kuten Weimar) itäisessä Saksassa. Kymmenisen vuotta sitten kävin siellä tutustumassa senvuotiseen pienoisrautatienäyttelyyn. |
||||
|
30.09. 19:41 | Tuomas Pätäri | ||
| No niinpä onkin, muutan kuvatekstiä. Tässähän on mennyt ihan sekaisin raahelaisesta vesitornipaljoudesta. | ||||
|
30.09. 19:39 | Tuomas Pätäri | ||
| Muutan noin hyvien perustelujen johdosta. | ||||
|
|
30.09. 19:22 | Teppo Niemi | ||
| Elikäs nuo kulkupäivät ovat 30./31.01. & 13./14.02.2027, jolloin reittinä Gotha – Eisenach – Bad Salzungen – Wernshausen – Schmalkalden – Steinbach-Hallenberg – Zella-Mehlis – Arnstadt ja takaisin samaa reittiä. Tätä reittiä pidän kyseisen junan perinteisenä reittiä, lähtöaseman ollessa kuitenkin Eisenach. 06./07.02.2027 Gotha – Eisenach – Bad Salzungen – Wernshausen – Meiningen – Suhl – Zella-Mehlis – Arnstadt ja takaisin samaa reittiä Kuvia tuosta junasta löytyy vaunut.orgista, esim. https://vaunut.org/kuva/166725 , https://vaunut.org/kuva/131230 ja https://vaunut.org/kuva/167206 |
||||
|
|
30.09. 18:19 | John Lindroth | ||
| Upea Kuva!Sama veturi toimii "Rodelblitz" junan veturina perinteisesti Tammi-Helmikuun vaihteen viikonloppuina! Lippuja myydään jo vuoden 27 tapahtumaan "IGE Werrabahn -Eisenach Official Website"! | ||||
|
Kuvasarja: Bergensbanenilla toukokuun alussa |
30.09. 17:45 | Luc Grenfell | ||
| Hienot kuvat ja hieno sarja! | ||||
|
|
30.09. 11:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Edustava kuva hienosti entisöidystä vetojuhdasta! | ||||
|
30.09. 11:25 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni se on pelastettu metsästä ja se on saanut osia Haapamäellä olleesta lahovaurioituneesta vaunusta, joka on sinne hankittu aikanaan varaosalähteeksi. | ||||
|
|
30.09. 11:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Mistäs tuo puukorivaunu on nyt putkahtanut? | ||||
|
30.09. 09:32 | Jari Välimaa | ||
| "Tampereen robottibussi päivitetään – tämä kaikki muuttuu (Tilaajille) Robottiautolla on nyt noin 450 matkustajaa viikossa, ja käytännössä kaikki vuorot on ajettu aikataulussa." https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000012306715.html |
||||
|
30.09. 09:07 | Jouni Hytönen | ||
| Tarkemmin muisteltuna Veski sijaitsikin jossain lännempänä kuin nykyinen Koidulan ratapiha, ennen kuin Oravasta tuleva rata tulee vierelle. | ||||
|
|
30.09. 09:01 | Jouni Hytönen | ||
| Kävin tuolla suunnalla helmikuussa 2001, jolloin oli vielä mahdollista matkustaa Tartosta Oravaan sekä Valgasta Veskiin. Koidulaa ei vielä ollut ja Valgasta tulleet henkilöjunat pitivät muuten taukonsa Piusan asemalla, mutta siirtyivät sieltä itään Veskin seisakkeelle ennen lähtöaikaa. Veski on jäänyt nykyisen Koidulan ratapihan alle. Kaikki muu dieselmoottorijunaliikenne itään ja Tarton-Valgan suuntiin lakkautettiin 8.3.2001 paitsi yksi junapari Tallinna-Valga. Tilanne on nykyään paljon valoisampi kuin tuolloin maaliskuussa 2001 alkaneen Viron rautateiden henkilöliikenteen mustimman kauden aikana. Silloisen Edelaraudteen liikenteeseen Viljandin ja Pärnun suuntiin maaliskuun 2001 lakkautukset eivät vaikuttaneet, koska Edelaraudtee oli yksityinen yhtiö, joka myös omisti oman rataverkkonsa. | ||||
|
29.09. 23:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä olisi kuva nykyisestä Pietarin Suomen rautatieasemasta ja sen paraatijulkisivusta. Sehän sopisi hyvin tämän sekasikiö-tallin viereen. Neuvostoliitossa kun tehtiin niin, että jos vanhassa rakennuksessa oli vain jotain ehjää seinää jäljellä, niin uudisosa tehtiin sen päälle/viereen miettimättä lainkaan onko siinä mitään järjenhäivää. No ei ole kai koko valtiossakaan, eikä ihmisissäkään, kun tuollaista valtiota yhä ylläpitävät. https://vaunut.org/kuva/67543 Sanottakoon vielä että Tartto taipuu omannossa Tarton.... |
||||
|
|
29.09. 21:53 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Itse ehkä laittaisin liikennepaikka -tunnisteen Lapaluodoksi, vaikka liikennepaikka onkin lakkautettu, samaan tyyliin kuin mitä uudetkin Pasilan alapihalta otetut kuvat on tavattu laittaa Pasila alapihaksi, vaikkei Pasila alapihaa ole enää moneen vuoteen ollut, ja Salpausselän kuvatkin tavataan kirjata otetuksi Salpausselältä, vaikka sekin on nykyään osa Lahden liikennepaikkaa. Lapaluoto kuitenkin on tässä sijainnin suhteen paljon selkeämpi, kuin Rautaruukki ja uskoisin, ettätodennäköisemmin tällaisen kuvan haluaa eteensä ihminen, joka hakee "Lapaluoto", kuin ihminen, joka hakee "Rautaruukki". Rautaruukkia hakevan olettaisin olevan etsimässä kuvia nimenomaan Rautaruukin ratapihalta ja terästehtaalta, ennemmin kuin Lapaluodon raiteelta. Kuvauspaikka -kenttään laittaisin myös Raahen, että olisi helpompi löytää kaikki Raahesta otetut kuvat liikennepaikan rajoista riippumatta, kun kuitenkin hyvin selkeästi yhdellä paikkakunnalla liikutaan. |
||||
|
29.09. 21:51 | Peter Verschelden | ||
| I think this is MF Kong Frederik IX at Gedser. Date is between 1954 and 1993. | ||||
|
|
29.09. 21:07 | Tero Korkeakoski | ||
| Ei voi vesitorni olla vuodelta 2019 kun näkyy jo 2011 street view:ssä. Vesitorni mistä kuvatekstissä puhut on Saloisten vesitorni ja se on kauempana radasta. | ||||
|
|
29.09. 20:49 | Kimmo Säteri | ||
| Flirt nimeltä Linda eli tuttavien kesken Flinda? | ||||
|
29.09. 19:20 | Teemu Saukkonen | ||
| On ollut joskus vaikeuksia mäessä: https://vaunut.org/kuva/137447 ja https://vaunut.org/kuva/135607 ja https://vaunut.org/kuva/128656 | ||||
|
29.09. 16:02 | Jouni Hytönen | ||
| Hakusanoilla NTS ja Vossloh tuli tulokseksi suoraan osuvampaa. | ||||
|
|
29.09. 16:00 | Jari Välimaa | ||
| hyvä kun kuukkeli antoi ensimmäiseksi vastaukseksi Nuclear transport solutions. | ||||
|
|
29.09. 15:55 | Jouni Hytönen | ||
| https://www.vossloh.com/en/news/vossloh-acquires-nordic-tamping-service | ||||
|
|
29.09. 15:54 | Jouni Hytönen | ||
| 74 viittaa Ruotsiin. | ||||
|
|
29.09. 15:40 | Jari Välimaa | ||
| Katselin kuvan koneesta yritystietoja ja maata, mutta löysin vain lyhenteen NTS ? | ||||
|
|
29.09. 10:11 | Erkki Nuutio | ||
| Petrin, Johnin, ja Inton arvokkaiden näkökantojen ja Eljaksen tärkeän halko/hiilitiedon johdosta olen asettunut Joensuun sekä Joensuu - Helsinki vaunuston kannalle ja pitäisin kesää 1948 todennäköisimpänä. Edeltävät vuodet 1944-1946 olivat evakkoliikenteen ja sotavaurioiden värittämiä uppoköyhiä vuosia. Silloin Joensuu-Helsinki -matkailu ei ollut yleistä. Viimeksi kai olin Joensuussa vuonna 1967. Sopivia kuvia aseman raidepuolelta en löydä. Oikaiskaa siis jos olen harhautunut. Etualan korkea teräsaita rajaa liikenne- ja varikkoalueen. Edempänä on siis laituri tulevia ja lähteviä matkustajajunia varten kaunistettuna kuvassa näkyvällä koristepuulla. Kuvaaja on siis varikkoalueen puolella. Matkustajajunan saavuttua perille asemalle se siirtää vaunuston viereiselle raiteelle huoltoa ja siivousta varten. Veturi itse siirtyy vyörytyslaitoksen luo halko- ja vesitäydennykselle ja käännettäväksi. Paluuta varten se kytkeytyy vaunuston toiseen päähän ja siirtyy vaunuineen lähtöraiteelle laiturin edustalle. Ryssä katkaisi Karjalan radan vuonna 1940. Kaukojunayhteys Helsinkiin oli vuoteen 1966 (jolloin Parikkalan yhteys valmistui) Viinijärven ja Huutokosken kautta Pieksämäelle, ja edelleen Mikkelin kautta Kouvolaan. Sieltä vaunusto jatkoi Helsinkiin. Suomen Kulkuneuvot 2/1948 (aikataulu 75) näyttää että vaunustoja lähtee Joensuusta klo 14.20 (päivä) ja klo 20.45 (päivä ja makuu). Edellinen (832) olisi siis kyseessä. Se vaunustoineen on saapunut Pieksämäeltä Joensuuhun klo 13.25. Aikaa vaunuston ja veturin eri toimiin on siis vain puolisen tuntia! On selvää että hiekkapölyjäkään ei ehditä pyyhkiä tenderin kyljistä. Pieksämäelle saavutaan klo 19.37. Pieksämäeltä jatketaan Kouvolaa kohti klo 20.30 Savonlinnan vaunujen kanssa.Kouvolaan saavutaan klo 01.53 ja Helsinkiin klo 06.50. Ollaanko kuvassa tultu Joensuuhun vai lähdössä sieltä (veturi jo käännettynä)? |
||||
|
|
29.09. 09:56 | Petri Nummijoki | ||
| Perusmalleja hiilipoltolla lienee ollut kolmea erilaista eli https://vaunut.org/kuva/46683, https://vaunut.org/kuva/166120 ja https://vaunut.org/kuva/147556, joista ainakin kahta jälkimmäistä vaikuttaisi esiintyneen sekaisin 700- ja 900-sarjoissa eli tendereitä varmaankin vaihdeltiin veturista toiseen myös valmistuserien välillä ainakin näiden uudempien yksilöiden osalta. Mutta tähän päälle tulevat vielä ainakin halkovarustuksella olleet tenderit ja olihan veturissa 640 loppuaikoina laajennetulla vesitilalla varustettu tenderi. | ||||
|
|
29.09. 09:14 | Petri Sallinen | ||
| Hv3:ssa on ollut käytössä korkeudeltaan kolmenlaisia tendereitä. Sitä en tiedä, onko tenderin sivulaitoja korotettu jälkikäteen vai ovatko erot syntyneet jo konepajoilla. Erot on helppo havaita esim. valokuvista. https://vaunut.org/kuva/169903?tag0=0%7CHv3%7C |
||||
|
29.09. 08:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toveritar normintäyttäjä-junanlähettäjä ei ilmeisesti tunne kovin palavaa isänmaanrakkautta Suuren ja Mahtavan "Pienellä Isänmaallisella Luoteisella Rajaselkkauksella" vuonna 1940 vapauttaman "ikivanhan venäläisen" kaupungin aseman laiturilla? Kuinka niin? Toverittaren kengissä näyttäisi olevan siksi paksut eristimet...? |
||||
|
28.09. 23:33 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Jokelan onnettomuus |
28.09. 21:38 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ja 30 vuottakin tuli täyteen, | ||||
|
28.09. 21:19 | Tuomas Pätäri | ||
| Jos tämä on kuva-arvoitus, niin ei liene vielä ratkennut. | ||||
|
|
28.09. 21:15 | Tuomas Pätäri | ||
| Lapaluodon aiempia kuvia on tägätty monin eri tavoin, on "Lapaluoto, Rautaruukki", "Lapaluoto, Raahe", "Raahe, Lapaluoto" ja "Lapaluoto". Katsoin Julian kartalta että tämä tosiaan taitaakin Rautaruukkiin kuulua, vaikka toimivaa raideyhteyttä Lapaluodon ja muun Rautaruukin välillä ei ole enää Rautaruukin liikennepaikan sisäisesti. Lapaluoto on ollut joskus myös oma liikennepaikkansa, mutta ei ole enää. Laitoin tämän alun perin Raaheksi mutta muutan Rautaruukiksi ja tarkenteen Lapaluodoksi, voi muuttaa jos on eri näkemyksiä. | ||||
|
28.09. 18:02 | Sisu Karhu | ||
| oikein maino kuva! vaikka 12-vuotta myöhässä sanon. | ||||
|
28.09. 15:34 | Noah Nieminen | ||
| Jep. Luontoaktivistit hermostuvat... | ||||
|
|
28.09. 15:32 | Noah Nieminen | ||
| Todennäköisesti. Viime vuonnahan näillä oli ongelmia 28-vaunuisen voppiletkan kanssa. Dr16:ssa taitaa olla se pyörien ympärilyönnin esto, jolloin koneen teho laskee ja juna jää helposti liukkaalla kelillä mäkeen, vai oliko näin? |
||||
|
|
28.09. 14:16 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoittaisiko tenderin korotus kuitenkin hiilitilan korotusta eikä noita halkokäytön lisälaitoja? Sopisiko ympäristö siihen, että veturi olisi lähdössä Joensuusta Pieksämäen suuntaan? Suurehkosta halkokuormasta voisi ajatella, että veturi on lähtöasemalla eli jollain suuremmalla liikennepaikalla Pieksämäen varikon käyttöalueella lienee kuva otettu. |
||||
|
28.09. 14:00 | Hannu Peltola | ||
| Olet Antti täysin oikeassa Vancouver Islandin rautatieliikenteen surkeasta tilasta! Saari on aikanaan ollut rautateliikenteellisesti todella mielenkiintoinen Esquimalt & Nanaimo Railwayn, Englewood Railwayn ja kymmenien muiden tukkiratojen muodostaessa aktiivisen rautatiekokonaisuuden. Minulla on varsin hyvä kuvasaalis Southern Railway of Vancouver Islandin operoinnista ja julkaisen kuvat sopivassa kuvasarjassa syksyn aikana. |
||||
|
|
28.09. 13:11 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Mukava nähdä kuvia siitä vähästä raideliikenteestä, jota Vancouverin saarella yhä on! Tuolla käynti on itsellänikin niin sanotusti bucket listillä. Saaren rautatiehistoria on suorastaan hämmentävän rikasta ja on surullista, miten syvässä kuopassa rautateiden tila tuolla saarella nykyään on, mutta toivo sentään vielä elää tulevaisuuden suhteen. Satuitteko Hannu tai Leevi kumpikaan saamaan reissunne aikana nalkkiin Southern Railway of Vancouver Islandin tavaraliikennettä? Hyvin vähäistähän tuo tällä hetkellä on ja vaatii jo tuuriakin jos sellaista haluaa kameran eteen. |
||||
|
|
28.09. 13:06 | Juha Pokki | ||
| EVN-numero on 99 74 9624 508-2 | ||||
|
28.09. 12:17 | Reijo Salminen | ||
| Tuolla kohtaa Teollisuuskatu ei ihan ole itä-länsisuuntainen vaan noin kelloon verrattuna 4-10, joten tuon porttikongin varjosta heittäisin veikkauksen että kuva on otettu palttiarallaa aamupäivällä kello 10.30. reikäreikä tasan;) | ||||
|
|
28.09. 12:12 | Eljas Pölhö | ||
| H9-Hv3 647 polttoaihemuutokset 1939-1949 välillä haloille 26.2.1940, takaisin hiilille 25.4.1941 haloille 16.12.1944, takaisin hiilille 23.10.1948 |
||||
|
28.09. 11:36 | Linus Mansner | ||
| Ruokosuolle. | ||||
|
28.09. 11:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä aja takaperin. Tuolla raiteella on helpompi nähdä se vastaan tuleva Lättä ja nostaa resiinansa ajoissa pois radalta. | ||||
|
|
28.09. 10:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! Mihin tuo juna oli matkalla? |
||||