|
|
14.05. 02:08 | Leevi Halonen | ||
| Tässä mainostetaan jäätelöä. | ||||
|
Kuvasarja: Lontoo 12.-14.6.2023 |
14.05. 00:39 | Olli Aalto | ||
| Vanha ketju, mutta vastaan tyhjentävästi rohkaistakseni kaikkia tähän upeaan maahan matkustamista harkitsevia toteuttamaan matkansa. UK Borderilla satunnaiselle turistille ei sinällään useimmiten näy/tunnu mitään(*) uutta Brexitin eikä ETA-matkustuslupajärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Itse koen viimeisen kolmen vuoden ajan maahan säännöllisesti matkustaneena maahantuloprosessin olevan viritetty niin huippuunsa kuin vain on mahdollista. Ennen ETA:a eGatesin eli automaattisien rajatarkastusporttien läpi kulkemisessa minulla kesti sellainen 20+ sek, mutta ETA-käyttöönoton jälkeen aika lyheni alle 10 sekuntiin - hyvä että kameraan ehtii katseensa kääntää, kun näyttö jo pyytää ottamaan passin pois lukijalta ja portti edessä avautuu. Se siis on ainoa konkreettinen ETA:n tuoma muutos kokemukseen, joka on tullut havaittua lukuisten kertojen perusteella. Viimeksi viikko sitten otin aikaa, kuinka kauan kesti kävellä istumapaikaltani Heathrown terminaaliin 5 saapuneelta lennolta rajatarkastuksen ja tullin läpi edelleen alas metroasemalle Piccadilly-linjan kyytiin, pelkillä käsimatkatavaroilla. Tulos oli seitsemän minuuttia. Eikä tämä ole poikkeus, vaan enemmänkin sääntö. Kertaakaan en ole joutunut jonottamaan rajatarkastukseen. Millään muulla lentoasemalla siirtymä koneesta julkisiin ei kyllä ole mennyt näin sujuvasti. Heathrown terminaalissa 3, jonne Finnair lentää, voi jonoja kuitenkin olla. Rajamuodollisuudet ovat olleet saavuttaessa aina, koska maa ei kuulunut koskaan Schengeniin, lähtiessä niitä ei ole kuten yllä todettiin; maa on tyytynyt maastapoistumistarkastusten sijaan matkustajalistoihin ja sittemmin matkustajien ennakkotietoihin (API) jotka kuljetusyritysten on kerättävä ja jätettävä Border Forcelle ennen lähtöä. eGates ovat myös Brexitin edelleen käytössä mm. EU-kansalaisille ja monille muille. Toisin päinhän näin ei ole ollut UK-kansalaisille Schengenin ulkorajalla ennen EES-järjestelmää, vaan he joutuivat Brexitin myötä jonottamaan manuaaliseen rajavartijan suorittamaan tarkastukseen. Nyt tilanne on muuttumassa. Kanaalitunnelin junamatkustajille on käytössä, kuten ennenkin, juxtaposed border controls eli UK:n rajatarkastus tapahtuu mantereen puolella lähtöasemalla ennen junaan nousua maastalähtötarkastuksen jälkeen, ja Ranskan Schengen-rajatarkastus London St Pancrasin asemalla. CTA-lennoilta (Common Travel Area, johon kuuluu UK, Irlanti ja Kanaalisaaret) saavuttaessa ja Irlantien maarajalla ei ole edelleenkään mitään rajatarkastuksia. Ulkomaalaisilla on kuitenkin oltava tästä huolimatta matkustusluvat kunnossa. *Konkreettisin muutos EU-kansalaiselle Brexitin jälkeen on kuitenkin lähtökohtaisesti tiukemmat maahantulon edellytykset. Vaikka eGates useimmiten päästää läpi tarvitsematta kohdata rajavartijaa, niin ulkomaalaisen maahantulijan on aina oltava valmis kertomaan aikeistaan UK:ssa oleskelun suhteen Border Forcea tyydyttävällä tavalla - rajavartija voi tulla noutamaan ihan satunnaisarvonnallakin. ETA:lla saapuvan pitää siis pystyä esittämään uskottava selvitys missä aikoo asua (esim. joko läheisen/ystävän luona tai hotellissa, jos jälkimmäinen, niin esittää majoitusvaraus) ja myös paluulipun on syytä olla varattuna. Työstä, toimeentulosta voidaan myös kysyä. Tarkoituksena on tietenkin selvittää, onko maahantulija aikeissa jäädä oleskelemaan, työskentelemään maahan laittomasti. Olen lukenut tapauksista, jotka ovat vierailleet UK:ssa perhesyistä pitkiä aikoja ja etätöitä sieltä käsin tehden, jolloin Home Office on todennut henkilön perustaneen kodin sinne laittomasti ja mätkäissyt 10 vuoden maahantulokiellon, vaikka 180 oleskelupäivän maksimia ei olisi koskaan ylitettykään. Etätöiden tekeminen ulkomaalaiselle työnantajalle on yhä harmaan aluen kysymys johon ei ole muuta yksiselitteistä ohjetta kuin että se ei saa olla vierailun pääasiallinen tarkoitus. Ja sitten se tärkein sääntö: näissä haastatteluissa pitää aina puhua totta - peli on menetetty jos valehtelee ja siitä jää kiinni. |
||||
|
|
14.05. 00:37 | Antti Rautiainen | ||
| Jopas onkin kiharaa hyvin se kuvassa näkyy,ei ole juu lämmöstä eikä kuvauksesta johtuvaa | ||||
|
|
14.05. 00:35 | Antti Rautiainen | ||
| Voi kun olis täälläkin pöllejä,tarttis taas lattiaan,no jokunen vielä iteltäkin löytyy | ||||
|
|
13.05. 23:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Vähän jäi epäselväksi että mitä tässä oikein mainostetaan? Matkoja Aasiaan vai mitä? | ||||
|
|
13.05. 22:18 | Rasmus Viirre | ||
| Hyvin likaisesta ja mylvityn oloisesta ympäristöstä huolimatta todella hieno kuva historiasta! | ||||
|
|
13.05. 22:14 | Simo Virtanen | ||
| Kasarmialue on vasta viime vuosina täydentynyt uudisrakennuksin. Sotavaltion rakennukset on edelleen helppo tunnistaa joukosta. | ||||
|
|
13.05. 21:12 | Markku Naskali | ||
| Suorastaan pelottava! | ||||
|
|
13.05. 19:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva :) | ||||
|
|
13.05. 19:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei sitä nyt varmaan sitten poistetakaan. Ensisuoja lakkautettiin ja sen myötä autolla ajo tasoristeyksen yli loppui. Tasoristeyslaitos on myös modernisoitu. | ||||
|
|
13.05. 19:08 | Markku Naskali | ||
| Tarkoitin sitä että aikoinaan kaiketi joka päivä lähti laiva sekä Hämeenlinnasta Tampereelle ja Tampereelta Hämeenlinnaan. Purjehduskausi oli pitkä. Oletan että samaa luokkaa koululaisten kesälomien kanssa. Nykyinen on vaatimatonta risteilyä siihen nähden. |
||||
|
|
13.05. 18:54 | Jorma Rauhala | ||
| Mikäs tämä on: https://www.hopealinjat.fi/palvelut/hameenlinna-tampere-laukontori/ | ||||
|
|
13.05. 18:33 | Rasmus Viirre | ||
| Tällainen toimenpide tuntuisi kätevälle muuallakin, jos puujunia vedettäisiin Sr1- tai Sr2-veturilla, eikä terminaalille asti pääse sähköllä, eikä Sr3:sia olisi tarpeeksi. Yksi esilämmitetty Dv12 mukana ja heti pääsee vaihtotöihin kun vaan irroittaa kytkimet yms. Riippuen tietysti paikasta ja junan tulosuunnasta, voi joutua tekemään ympäriajoa. Kuvan tapauksessa ei tarvitse. Vaan olisiko yksinkertainen tapa parempi, vetää koko matka kahdella tai kolmella Dv12:lla, riippumatta siitä, että liikennepaikalle asti pääsisi sähköllä? | ||||
|
|
13.05. 18:24 | Olli Aalto | ||
| Ilahduttaa nähdä, että Siikamäen aseman katto on uusittu jossain vaiheessa, vaikkakin tyyliin sopimattomalla valetiilellä. No, pääasia että katto pitää. Onko kellään havaintoa, milloin tämä mahdollisesti on tehty? Näitä kattoremontteja ei vanhoille laitetilakäytössä oleville asemille liiaksi ole tehty. | ||||
|
Kuvasarja: Herra Harrastajan ihmeellinen matka Mänttälle! |
13.05. 17:03 | Hannu Peltola | ||
| Aivan loistava kuvasarja Esan hauskoilla kuvateksteillä! Tämä on tärkeä muistutus myös siitä, että tavallinenkin rautatiematka on hyvä aihe kuvasarjalle. Elämä tuoksuu seikkailulle! (Tunnistaako Esa, keneltä sitaatti on peräisin?) | ||||
|
|
13.05. 16:41 | Markku Naskali | ||
| Ei ole enää Hopealinjalla reittiliikennettä Hämeenlinnan ja Tampereen välillä eikä hektisillä turisteilla aikaa monen tunnin vesibussimatkaan. Joskus 60-luvulla jouduin huonolla lyhyellä englanninkielellä opastamaan amerikkalaista turistirouvaa junasta laiturille kun konduktöörin kielitaito oli vielä heikompi. |
||||
|
Kuvasarja: Herra Harrastajan ihmeellinen matka Mänttälle! |
13.05. 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pelko pois, herra Jimi, tuli vaan päiväkiintiö täyteen. Huomenissa sitten. | ||||
|
|
13.05. 15:35 | Markku Naskali | ||
| Nykyään "Sori" on nimenä tutumpi monelle Seppo Jokisen tuotantoon perehtyneelle. | ||||
|
|
13.05. 14:08 | Petri Nummijoki | ||
| Tepon kommentti siis koskee Hr12/Dr12-vetureita sarjana. Kuvan yksilö 2201 sen sijaan hylättiin jo 1981. Ensimmäinen ajonsa päättänyt Hr12 oli Sievin onnettomuudessa 1975 pahoin vaurioitunut 2204. Se tosin hylättiin vasta kaksi vuotta myöhemmin, joten lieneekö ollut jotain ajatuksia ko. veturin korjaamisesta takaisin ajoon? 1977 menivät hylkyyn myös Kempeleen junaturmassa vaurioituneet 2230 ja 2240. Seuraava poistunut oli 2239, joka tosin 1980 jatkoi uraansa vielä muutaman vuoden Dr15-veturiksi 2439 muutettuna. 1981 hylätyt 2200 ja 2201 olivat siten viidentenä ja kuudentena poistuneet yksilöt ja ensimmäiset, joita ei hylätty onnettomuuksissa vaurioituneina vaan tarpeettomiksi katsottuina ja/tai muiden yksilöiden varaosalähteinä. | ||||
|
|
13.05. 13:46 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/176033 kommeteista voisi jotain päätellä.... | ||||
|
|
13.05. 13:06 | Markku Naskali | ||
| Kysytäänpä nyt vielä näistäkin milloin jäivät pois liikenteestä? | ||||
|
|
13.05. 11:48 | Markku Naskali | ||
| Ehtookoto tarkoittaa joukkoa vanhusten asuintaloja jotka on tarkoitettu välimuodoksi vanhankodin ja itsenäisen asumisen välille. Aikanaan sitä sanottiin alansa ensimmäiseksi Suomessa. |
||||
|
|
13.05. 11:10 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Avasi jakson aikana kyllä takkinsa myös sokealle naiselle tämän rappukäytävän ovella, mutta "Se on näyttöä nyt!" repliikin hän totesi täysin näkevälle Aili Hinkalle ja samassa ohi marssi ylikomisario Rautakallion läksiäisseurue, jotka nappasivat täten Viinikan Vilauttelijan itseteossa. | ||||
|
|
13.05. 10:56 | Kari Haapakangas | ||
| Pitihän se käydä kuuklemapsista katsomassa. Tosiaan, eteläisen osan toisen ansaksen (rannalta lukien) vasemman puolen alalaidasta puuttuu pari pystytolppaa. Silta ei ole pommikoneelle mitenkään helppo kohde osua/tuhota. | ||||
|
Kuvasarja: Herra Harrastajan ihmeellinen matka Mänttälle! |
13.05. 08:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Herra Jimi, televisioselostaja Aki Kauppinen veisteli viime viikon tiistaina 5/5 Wu Yizen pussitellessa snookerin MM-finaalin katkaisuerän viimeisiä väripalloja: »On tää... Tää on niin... Tää on jotain, mikä monille tippuu varmaan ― monille kiinalaisille nimenomaan ― tippuu vasta sitten ajan kanssa.» Samoin aikaa voittaen etenee Mänttän junamatkakin. Siinä on niin paljon palasteltavaa. | ||||
|
Kuvasarja: Herra Harrastajan ihmeellinen matka Mänttälle! |
13.05. 07:47 | Jimi Lappalainen | ||
| 24 kuvaa, eikä vieläkään olla päästy Mänttälle? :) | ||||
|
|
13.05. 07:46 | Kari Haapakangas | ||
| Tämä niemihän se koreilee useammassakin karttameemissä. Ehtookoto on nimenä jo vähän vanhempaa (sic!) perua. Nykypäivänähän se nimettäisiin "fiinimmin" engelskaksi. |
||||
|
|
13.05. 07:44 | Kari Haapakangas | ||
| Oikeastaan tässä ollaan "tytöt&juna" -kategoriassa. | ||||
|
|
13.05. 07:42 | Kari Haapakangas | ||
| Hissikuilu on niin täynnä tavaraa notta mahtuuko tuonne hissikoria enää laisinkaan! No joo, pieni optinen harhahan siinä on. | ||||
|
|
13.05. 07:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jestödeii. Mai problems siims tu pii faa öwei! (Hullujussin ekalta älpeeltä.) | ||||
|
|
13.05. 07:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuten kuvasta on selvästi nähtävissa, Dm12 ei ole helppo rasti polkupyörän kanssa matkustavalle. Vaunun dieselmoottorit on sijoitettu juuri eteisten kohdalle, lattian alle. EI HYVÄ. Niks gut. Pas Bon! |
||||
|
|
13.05. 07:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| . | ||||
|
|
13.05. 07:06 | Jari Välimaa | ||
| Juha, Tampereen kaupunkiseudun pitäisi ostaa oma lähijunakalusto ja kilpailuttaa junien kuljettaminen ja huolto. Lisäksi itse varata ratakapasiteettia junia varten sinne mihin niitä tarvitaan ja myös saadaan juniin nyssen lipunlukijat. Näillä saataisiin lähijunaliikenne tiheämmäksi ja kiinteäksi osaksi Nysseä. |
||||
|
|
13.05. 06:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Vitkalankadun tasoristeyksen ajoneuvoliikenteen osuus poistetaan, kun katu katkaistaan radan pohjoispuolelta. https://paatokset.turku.fi/kaupunkiymparistolautakunta/5400872/5397323 | ||||
|
|
13.05. 06:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionrautatiet järjesti ainakin vielä v. 2022 täydennyskoulutuksen (ratatyökoneen- tai vaihtotyökuljettaja -> veturinkuljettaja) teoriaosat Kouvolan varikolla. KRAO toimitti kassullaan simulaattoriharjoitukset. Eri kalustojen tyyppikoulutukset olivat hajallaan pitkin rataverkkomme varikoita. Maikat sen sijaan enimmäkseen sompailivat ajotehtävissä Valtionrautateillä, poiketen tarvittaessa luennoimassa tai ajattamassa simuharkkoja »oto» (oman toimen ohessa). | ||||
|
|
13.05. 02:42 | John Lindroth | ||
| Kiva kuva! Nykyarkipäivän elämää.Ja ei aikaakaan kun tämäkin on hetki jo nostalgiaa.Nauti elämästä ,se on ainutkertainen! (Yesterday has Gone/Cupids Inspiration 1968 CBS Rec.säv. Teddy Randazzo/Victoria Pike)) |
||||
|
|
13.05. 02:37 | Leevi Halonen | ||
| Muuntajia siirrettiin kauhakuormaajalla. | ||||
|
|
13.05. 01:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näin se näillä tiedoilla näyttäisi olevan. Kiitos lisätiedoista. | ||||
|
|
12.05. 23:18 | Petri Nummijoki | ||
| Ainakin kuvan https://vaunut.org/kuva/86928 yhteydessä näyttää olevan tietoja Dm4-vaunujen ja harmaiden kiitojunarunkojen loppuvaiheista. | ||||
|
|
12.05. 23:12 | Petri Nummijoki | ||
| Eli varmaankin 8 porrasta on saatu laskemalla tyhjäkäyntiporras mukaan. | ||||
|
|
12.05. 23:02 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta varsinainen liikennekäyttö loppui Dm4-vaunuilla jo kesään 1971 mennessä ja Vr5-vetureilla loppuvuodesta 1971, vaikka hylkäys oli vasta myöhemmin. Harmaat kiitojunarungotkin taisivat poistua vakituisesta käytöstä kesäaikataulukauden 1971 alusta mutta säilyivät ruuhkapäivien lisävaunuina vielä vuoteen 1972. Jonkun kuvan yhteydessä oli harmaiden kiitojunarunkojen loppuvaiheet eritelty tarkemmin mutta ei juuri nyt muistu mieleen, mitä aihepiiriä ko. kuva käsitteli. | ||||
|
|
12.05. 22:03 | Juha Kutvonen | ||
| Veturit jäivät pois ajosta kevään 1972 aikana. Samana vuonna hylättiin viimeiset Paikut (Pr1), Kalkkunat (Vr5) ja harmaat kiitojunat (Dm4). | ||||
|
|
12.05. 20:25 | Jimi Lappalainen | ||
| On kyllä asiallinen kuva :) | ||||
|
|
12.05. 20:18 | Markus Selin | ||
| Kuvassa myös raitiovaunu | ||||
|
|
12.05. 19:55 | Eljas Pölhö | ||
| Vetureissa D800-D802 oli 6-portainen tehonsäätö ja muissa 7-portainen. Vai onko tässä tulkintaepäselvyys englantilaisen tekstin ja minun käännöksen välillä? Englannissa portaat oli 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, ja 7. Porras 0 oli tyhjänäkäynti "idling", alkujaan 600 rpm, muutettu 620 rpm. Portaat 1-7 olivat power notches. Porras (Notch) 6 (D800-802) oli 1400 rpm (muutettu 1440 rpm). 6-portainen (englantilaisen tekstin mukaan six power notches) oli liian vähän sulavaa kiihdytystä ja ja ajoa varten. Kaikki muut saivat 7 power notches, jossa 7. notch kierrosluku oli 1530 rpm. |
||||
|
|
12.05. 19:50 | Raimo Harju | ||
| Olisko ollut vuonna 1972. | ||||
|
|
12.05. 19:28 | Markku Naskali | ||
| Milloin nuo tekivät viimeiset vetotehtävät? | ||||
|
|
12.05. 18:57 | Juha Toivonen | ||
| Toki tuon ymmärsin. Tarkoitin lähinnä, kuinka Tampereen Raitiotien liikenne ja siihen lisättynä VR:n Pirkanmaan alueen lähiliikenne, ovat (yhdessä, mutta silti erillisinä), sitä parasta antia, mitä paikallisliikenteellemme on tullut. Matkustajat todella arvostavat raideliikennettä. | ||||
|
|
12.05. 18:39 | Daniel Nironen | ||
| Kansalaisen karttapaikka. | ||||
|
|
12.05. 18:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eljakselle kiitokset, liitin tiedot omaan arkistooni. Osaisitko taustoittaa tuota 7. -pykälää...veturissahan oli 8-portainen tehonsäätö. Ymmärtäisin 8-portaan käyttörajoituksen, mutta 7-pykälä? Veturin numerot viittavat juuri noihin MANeilla moottoroituihin, joita päämoottoreita ei saatu kestämään. |
||||
|
|
12.05. 18:17 | Jaakko Pehkonen | ||
| Aikoinaan tosiaan VR hoiti kuljettajien koulutuksen. Nykyisin teoriakoulutuksen antaa Krao ja sen jälkeen lupakirja koulutukseen liittyvä ajoharjoittelu tehdään jonkin operaattorin junissa. Osalla rautatieliikenteenharjoittajista (lista: https://www.traficom.fi/fi/raideliikenteen-koulutus-ja-patevyydet/hyvaksytyt-oppilaitokset ) on oppilaitos hyväksyntä jolloin he voivat antaa lisätodistus koulutusta niin kalustoon kuin rataverkkoon sen mukaan mihin heillä on oikeus. | ||||