Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	16.09. 05:22	Esa J. Rintamäki
		Niin mitenkäs se nyt olikaan se 1990-luvun yksikerros-IC - vaunujen rappeutumisten kanssa? Kun niitä piti niiiiin kovalla kiireellä pilkkoa romuiksi, joitakin vuosia sitten? Alkaa hyvin vahvasti näyttää siltä, että niillä kultaista vasikkaa kumartelevilla talouspuolen epäjumalilla ei näytä olevan harmaintakaan hajua tekniikkapuolen asioista...? Saati mahdollisuuksista. Eikä heidän Olympos - vuortaan peittävä sumu hälvene milloinkaan...
	16.09. 03:32	Esa J. Rintamäki
		Upea kuva teksteineen.
	16.09. 02:32	John Lindroth
		Jukalta harvinaisen kiinnostava kuva! Ennen tuon radan dieselöimista hyvin aikaisessa vaiheessa! Jukalta ainutlaatuinen upea otos!
	16.09. 00:07	Hannu Peltola
		Ei tämä mitään uhittelua vaadi. Laitoin kalenteriini merkinnän, että kommentoin tätä kuvaa tasan vuoden kuluttua 15.9.2027. Voimme silloin katsoa, miten Hr11-kunnostusprojekti on edennyt.
	15.09. 23:11	Mika Hakala
		Jos olisi Magdeburg, niin mielenkiintoisessa kontekstissa tämä "Abfahrt von" (Lähtö :sta, suomen. sanakirja.org:lla, ei osaamista saksankielestä) olisi mahdollisesti tapahtunut. Jos otamme taas jo niin tutuksi tulleen AI:n esiin, niin eräänlaisia lähtöjä olisi tullut huhtikuussa (11.-13.välillä) 1945, kun U.S:n yhdeksäs armeija olisi ajanut saksalaiset niinkin erikoiseen suuntaan kuin itään-päin Elben joesta (Lähteitä tarvitsisi taas jaksaa tarkastella)... Yhtään ei asiaa ainakaan helpota, että tuolla Magdeburgissa on kolmioraide itään päin ja ainakin ratapihat niiden päissä... Ja vähän eteläänpäin on myös kolmioraide länteenpäin, jossa myös ratapiha...
	15.09. 23:05	Into Tilander
		Jouluksi kotiin! Kuka ottaa vetovastuun? https://www.telttakauppa.fi/pressuhalli/49582.html Hintaa 8790€. Alennuksetkin jyllää! No joo. Tasaraha 9000€, jotta saadaan hieman mehuja ja keksejäkin talkoisiin. Itsellä pysyy käsissä Kemppi, rälläkkä ja mirkeli. Älä Hannu kuule uhittele yhtään, kyllä täältä sisua löytyy :) Seuraava kommentoija saa soveltaa ideaa vielä paremmin!
	15.09. 23:02	Petri Nummijoki
		Filmin https://www.youtube.com/watch?v=hGHA5Pn0pJE kohdassa 1:32 seisovat Tv1 1200 ja sen takana oleva Hv4 aivan samalla tavalla, kuin tässä kuvassa. Kyseinen filmi lienee kuvattu toukokuussa 1962, johon perusteluja löytyy kuvan https://vaunut.org/kuva/175559 yhteydestä. 4.6.1962 sopisi varmaan kuvauspäiväksi hyvin siinä mielessä, ettei kumpikaan veturi liene aktiivisessa ajossa ja ovat hyvin voineet seistä 1-3 viikkoa samassa paikassa.
	15.09. 22:25	John Lindroth
		Tv1 veturin takana oleva Hv4 lienee 745. Kuva Mike Morant kokoelmasta!Huom. kuvan oik.reunassa "Tuomi Kukkii"!
	15.09. 22:19	Into Tilander
		Dian kehyksessä lukee vasemmalla yläkulmassa numero "17". Ja oikealla yläkulmassa "AUG 62H" "17" lienee dian numero ja "AUG 62H" kuvausaika ja ehkäpä kuvaajan nimen ensimmäinen kirjain. Elokuussa uskoisin itse kuvan tulleen otetuksi.
	15.09. 22:18	Hannu Peltola
		Joskus leikittelin ajatuksella, että voisin oman yritykseni osalta sponsoroida pieneltä osin jotain veturin kunnostusta. Tulin kuitenkin aika nopeasti järkiini! Jos asenne harrastajilla on "jos haukkamainen yritys XXX edes vähääkään kunnioittaisi itseään..." tai "Hr1:n kunnostaminen ei näyttelisi edes pilkun jälkeisiä desimaaleja yhtiön XXX taloudellisessa tilanteessa...", yrityskumppaneiden saaminen voi olla vaikeata. MIKSI IHMEESSÄ MIKÄÄN YRITYS LÄHTISI TÄLLAISELLA ASENTEELLA SPONSOROIMAAN VETURIN KUNNOSTUSTA, JOS HARRASTAJAT EIVÄT ITSE SAA TEHTYÄ ASIAN ETEEN 50 VUODESSA YHTÄÄN MITÄÄN? Jos tämä veturi on säilyttämisen arvoinen: 1. Sopiva harrastajayhteisö voi perustaa yhdistyksen, jonka tehtävänä on veturin kunnostus. Vaihtoehtoisesti jokin nykyisistä yhdistyksistä voisi ottaa kunnostuksen harteilleen. 2. Yhdistys kerää toiminnallaan sen verran varoja, että Hr11:lle saadaan edes sääsuoja. Rahaa voi kerätä jäsenmaksuilla, erilaisillä Hr11-tuotteilla, tapahtumilla, jne. 3. Kun yhdistyksen toiminta on uskottavaa ja se on saanut kerättyä sopivan alkupääoman, yrityksien saaminen sponsoriksi on hyvin paljon yksinkertaisempaa. Ei ole todellakaan mikään VR:n velvollisuus säilyttää tätä. Sen sijaan jokin sopiva metallialan yritys voisi sponsoroida lahjoittamalla teräkset kunnostukseen. Toinen yritys voisi sponsoroida hitsaaja-apua jne. jne. 4. Yhdistys voi hakea valtiolta ja kunnilta apua kunnostukseen. Itse pitäisin tätä kuitenkin toissijaisena vaihtoehtona yhdistyksen oman toiminnan ja yrityssponsoreiden jälkeen. Veturi on nyt maatunut 50 vuotta sijoillaan ja sen pelastaminen ei näytä olevan kenellekään sydämenasia. Olen itse liian nuori, että innostuisin Pulla-Hurusta. Minulle ainoa kosketus tähän veturiin on kuvan raato, jonka näin samoilla sijoilla lapsena PRK:n retkellä 1983.
	15.09. 22:07	John Lindroth
		Brittiläinen "RCTS" rautatieharrastajien ryhmä vieraili Tampereella 4.6.62 osana laajempaa kierrosta Skandinaviassa!.RCTS"The Railway Correspondence and Travel Society".
	15.09. 21:54	Reijo Salminen
		Tekoäly sanoo että 1962 kesällä (kesä-elokuu) oli vain kaksi virallista liputuspäivää, 4.6. ja juhannus. Syyskuussakaan ei yhtään. Voiko tämä siis olla Mannerheimin synttäripäivän kuva?
	15.09. 21:49	Vertti Kontinen
		Samassa paikassa tuli käytyä alkukesästä kuvaamassa toiseen suuntaan kulkenut juna. Mökki pisti jo silloin silmään ja pohdin miltä maisema näyttäisi junan kanssa. Kerkesitkin selvittämään sen ensin. Oikein tyylikäs otos!
	15.09. 21:39	Into Tilander
		Onpa Hannu muuten hyvä kysymys! Kukas tuon omistaa? Viime vuonna taidettiin näitä omistajuuksia vatvoa - ainakin Valtteri siirrettiin museolle. Olisiko sitten tuon VR-Groupin linkin perusteella siirretty sitten loputkin museolle? https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutiset/vr-perustaa-uuden-tukisaation-vaalimaan-rautatiehistoriaa-luopuu-myos-museokalustonsa-omistuksesta/ Linkistä lyhennetysti suorin lainauksin: "VR on lahjoittanut omistamansa museokaluston ja esinekokoelman sovitussa laajuudessa Suomen Rautatiemuseolle. Taustalla on VR-Yhtymä Oyj:n kevään 2024 yhtiökokouksen päätös. Osa Rautatiemuseossa esillä olevasta museokalustosta on ollut VR:n omistuksessa, mutta museon hallinnassa." "Sovitussa laajuudessa"...
	15.09. 21:18	Hannu Peltola
		Kuka veturin omistaa, onko se edes VR:n omistama? Miksi VR:n pitäisi kunnostaa veturi, mikä side nyky-VR:llä on Hr11-veturiin?
	15.09. 21:09	Juha Toivonen
		Hr11:n entisöinti VR:n kustannuksilla, ei näyttelisi edes pilkun jälkeisiä desimaaleja kyseisen yhtiön taloudellisessa tuloksessa. Kyse on vain tahtotilan puutteesta.
	15.09. 20:26	Hannu Peltola
		Harrastajat voivat kyllä pelastaa veturin, jos tahtoa on. Malliksi: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000161684.html
	15.09. 20:22	Juha Toivonen
		Muualla sivistyneessä Euroopassa on tämän kaltaisia rautateiden helmiä säilötty kunnostuksen kautta museoihin jo 1960- luvulta lähtien. Vaan Suomen maaperällä tällaiset jatkavat mädäntymistään yhä vuonna 2026. Mikä häpeä!
	15.09. 20:20	Juha Toivonen
		Jos nykyinen "haukkamainen business-VR" edes vähääkään kunnioittaisi itseään ja omaa 160+ historiaansa, ei tämäkään veturi mätänisi nykyisen kaltaisesti Hyvinkäällä pressujen hauteessa.
	15.09. 20:15	Tuomas Pätäri
		Hieno on: Kaunis betonituote kauniilla paikalla, ja mukavasti mahtuu deeveripari kuvausaukkoon.
	15.09. 19:10	Into Tilander
		Itsellänikin oli jonkinlainen haisu näistä voijunista. Siihen se haisu loppuikin... Hyvä, että saatiin lisätietoa!
	15.09. 19:06	Into Tilander
		No onpa tullut kommentteja! Kiitoksia! Ajattelinkin, että kuva räjäyttää pankin (Vorgin). Voisi olla hyvinkin veturihiekkaa, Jarno. Hyvä, että saatiin Juhanikin linjoille! Jonkinlaisen kalenterin omistava tietäjä voisi terästää muistiani, että mitä liputuspäiviä elokuussa olisi. Jos saataisiin tähän mestariteokseen hieman parempi päivämäärä.
	15.09. 19:01	Janne Karresuo
		Kiitos Otto. Olisin suonut, että olisi näkynyt enemmänkin näitä M41:iä, mutta ei. Tosin näki sentis yhden vetotehtävissä. Tapolcan talkeilla odotti hommia toinen. Caterpillarin koneella sekin.
	15.09. 18:59	Janne Karresuo
		Pitää paikkansa Jimi. Pari löytyy... Balatonfüredissä vaihdettiin vetovoima. Bombardierin TRAXXilla ajeltiin ensin sinne ja siellä vaihto tähän kyseiseen veturiyksilöön. Hungarypass on harrastajalle edullista matkantekoa. Jos näillä IC:illä körryyttelee, niin paikkalippu piisaa kaveriksi. Matkailu avartaa.
	15.09. 18:35	Otto Tuomainen
		Muistaakseni vuonna 2018 veturinvaihto oli Székesfehérvárissa.
	15.09. 18:19	Jouni Hytönen
		Taisi tuolloin kesällä 2000 myös olla veturinvaihto sähköveturista M61:een Balatonfüredissä.
	15.09. 18:18	Jouni Hytönen
		Käytiin Tapolcassa Inter Raililla kesäkuussa 2000, kun tieto M61-vetureiden poistumisesta normaaliliikenteestä oli kantautunut jo Suomeen saakka. :) Hetki on siitäkin jo aikaa vierähtänyt.
	15.09. 16:42	Jimi Lappalainen
		Tasoristeyksen läheisyydessä vaikuttaisi StreetView-kuvista löytyvän pari muutakin muistomerkkiä.
	15.09. 14:21	Otto Tuomainen
		Kiva nähdä hienoja kuvia Unkarista. Itse tuli tehtyä pari muutaman päivän kuvausmatkaa sinne vuosina 2018 ja 2019. Kesäkuulle 2020 oli kolmas pidempi Unkarin käynti suunnitteilla, mutta se sattuneesta syystä peruuntui. Tämä 418-sarja (ex. M 41) on kyllä asiallinen, onneksi niitä tuli sentään nähtyä mm. täällä Tapolcassa 2018.
	15.09. 11:24	Petri Sallinen
		1900-luvun alussa vetureissa poltettiin halkoja 0,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vuonna 1913 veturihalkojen määrä oli vuositasolla jo kaksinkertainen. Kivihiilen osuus vetureissa oli kolmannes halkojen polttoarvoista. Vuonna 1927 veturihalkoja käytettiin 1,4 miljoonaa kuutiota. Ennen toista maailmasotaa kivihiilen osuus vetureiden polttoainekäytöstä oli 40 prosenttia. Sodan aikana kivihiilen saanti vaikeutui, koska hiili on tuontitavaraa. Sodan jälkeen veturihalkoja käytettiin jo kolme miljoonaa kuutiota. Kivihiilen käyttö ohitti halkojen käytön vetureiden polttoaineena vuonna 1952. Vuonna 1955 veturihalkojen osuus on 1,5 miljoonaa kuutiota ja vuonna 1961 enää 0,8 miljoonaa kuutiota.
	15.09. 11:07	Esa J. Rintamäki
		Vekkulia: suurin sallittu kulkunopeus vaunulle 40 km / tiima!
	15.09. 10:56	Esa J. Rintamäki
		Mänttä, Länsi - Koskela: Osoitteseen Puistokatu 31 valmistui vuonna 1966 kauppalan vuokratalo, 5 rappua, 33 asuntoa. Itsekin asuin siinä jonkin aikaa kansakouluikäisenä räkänokkana. Olin tilaisuudessa kerran päästä huoltomiehen mukana sen pannuhuoneeseen: valtava öljykattila, jonka punaisen öljypolttimen nimen muistan vieläkin: Bentone. Silloin tällöin talon päädyssä vieraili säiliöauto tuomassa öljyä: ohjaamon kyljessä luki K. Mesiranta, Kangasala. Talon jatkoksi valmistui parisen vuotta myöhemmin Puistokatu 33, pääty päätyä vasten. Virallisesti talokompleksia myöhemmin kutsuttiin "Pitkä-Louhelaksi", mutta epävirallisesti tehtaalaiset kutsuivat sitä "Mulkkulaksi", kun sen talon perheillä oli paljon lapsia! Sittemmin sen asukkaita alkoi muuttaa pois, monet rakentamaansa omakotitaloon, jotkut pois paikkakunnalta, jotkut toiseen taloon Mänttällä ja monet vanhainkotiin (niistäkin yksi oli hautausmaan naapurissa - nimellä "Lähtölava"!). Myös Pitkä-Louhela muutettiin kaukolämpöverkkoon. Paikkakunnan taantuessa talo tyhjeni, rapistui ja viimein purettiin syksyllä 2023.
	15.09. 10:26	Petri Nummijoki
		Rautateiden osalta halkojen käyttö oli käsittääkseni Pieksämäen, Joensuun ja Oulun varikoiden alueilla yleistä vielä 60-luvun alkuvuosina, kun taas Etelä- ja Länsi-Suomen varikoilla ajettiin pääasiassa hiilipoltolla tai jo dieselvetureilla. Tosin Helsinki lienee ainoa varikko, jossa halkojen käyttö vetureiden polttoaineena oli 60-luvulle tultaessa kokonaan lopetettu.
	15.09. 08:29	Kari Haapakangas
		Halkovoimalla, veikkaisin. Ainakin pienessä maaseudun rannikkopitäjässä Oulun lähellä kansakoulu (50-luvulla rakennettu) lämpesi koivohaloilla, kunnes 70-luvulla alkoi öljyn aika. Yhden lämmityskauden koivuhalot jäivät pinoon meidän koululaisten iloksi koulun takapihalle.
	15.09. 07:00	Petri Sallinen
		Kivihiili, koksi ja antrasiitti olivat suomalaisissa kerrostaloissa hyvin yleisiä energiamuotoja 1910-1920-luvuilta alkaen, jolloin kerrostaloissa yleistyivät vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät. Niiden ydin oli kellariin sijoitettu suuri keskuslämmityskattila, jossa talonmies mätti hiki hatussa koksia pesään. Halkojakin käytettiin aluksi, mutta koksin lämpöarvo on huomattavasti parempi. Kerrostalojen kivijaloissa saattaa vieläkin nähdä hiililuukkuja. Hiilikuski kippasi lastinsa jalkakäytävälle, josta se suoraan lapioitiin hiililuukusta kellariin. Suuri kerrostalo saattoi käyttää yli sata tonnia hiiltä vuodessa. Omakotitaloissa — erityisesti rintamamiestaloissa — valtio ohjasi vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin 1940- ja 1950-luvuilla. Syynä oli pula polttopuista. Puuta haluttiin käyttää ennen kaikkea jälleenrakentamiseen ja sotakorvauksiin. Vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä koksi tai antrasiitti oli tehoas lämmönlähde. Omakotitalo käytti 3-4 tonnia hiiltä vuodessa. Kotitalossani oli kivihiililämmitys vielä 1970-luvulla — samoin aika monessa naapuritalossa. Tämä alue on vanhaa rintamamiesaluetta. Jouduimme veljien kanssa opettelemaan järjestelmän käytön. Hiilen sytyttäminen ei ollut ihan yksinkertaista. Puuta polttamalla tehtiin ensin peti. Vedon säätäminen oli oma taiteenlajinsa. Veljien kanssa saimme muutaman kerran patteriverkoston vedet kiehumaan, kun vanhemmat olivat reissussa. Öljylämmitys syrjäytti nopeasti kivihiililämmityksen 1960-luvulla. Öljy oli huomattavasti helpompi: käytännössä täysin automaattinen ja siisti. BTW. Kun ostin kotitaloni 1980-luvun lopussa, niin remontin yhteydessä hienoa kivihiilipölyä löytyi monista paikoista, esim. kattovalaisimien johtoja suojaavista kuvuista. Monissa kaupungeissa kaukolämpö syrjäytti kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät — tosin joihinkin taloihin asennettiin myös suuria öljykattiloita. Kivihiilen polttaminen siirtyi voimalaitoksiin ja lämpökeskuksiin. Englannissa kivihiilen käyttö oli erilaista. Kerrostaloissa ei juurikaan ollut keskuslämmitysjärjestelmiä edes kerrostaloissa, vaan niissä oli asuntokohtaiset hiilipannut tai takat. Paikallinen K-kauppias myi hiiltä pienissä erissä, jolloin äidit kauppareissun yhteydessä ostivat kassillisen hiiltä. Esim. Lontoo poltti käytännössä hiiltä erittäin huonolla hyötysuhteella. Ilma oli täynnä hiukkaspäästöjä ja savuja. Copenhagen Fields -niminen erittäin tunnettu pienoisrautatie esittää juuri tämän aikakauden teeman yhdestä Lontoon kaupunginosasta. Alueelle saapuu pitkiä hiilijunia joka päivä. Jokaisella alueen kauppiaalla on oma vaununsa, joista hiili puretaan kaupunkilaisille myytäväksi. Koko alue on harmaana hiilipölystä. Sekin on tunnettua, että hiilikaivosmiehet saivat helposti lakkoilemalla suuretkin kaupungit polvilleen. Suurkaupungin oli mahdoton varastoida suuria määriä hiiltä. Logistiikka perustui siihen, että junat toivat jatkuvalla syötöllä hiiltä kaupunkiin. Suomessa kivihiili oli ennen kaikkea rannikkoalueiden energiamuoto. En tiedä, kuinka pitkälle sisämaahan hiiltä aikoinaan kannatti roudata. Miten kerrostalot lämpenivät Itä-Suomen kaupungeissa aikana ennen kaukolämmitystä?
	15.09. 02:18	John Lindroth
		Hieno kuva!
	14.09. 21:54	Tiitus Lindholm
		Ja tämä kävelymatka oli metsän läpi rämpiminen? Ei siinä mitään, kyllä ennekin on metsässä rämmitty, kylläkin lumisessa pieksämäkeläisessä sekametsässä.
	14.09. 21:51	Juhani Katajisto
		K2 sittemmin Tk2 418 oli kesäkuussa 1913 Toijalan kirjoissa. Näillä K2-sarjan vetureilla vietiin tuohon maailman aikaan mm. Pirkanmaalta ns. voijunia Hankoon Englantiin laivattavaksi. Ilmeisesti tämänkin veturin kesäkuun 1913 ajoista, jotka olivat 4 304 km osa on koostunut näistä voijunien kuljetuksista.
	14.09. 21:24	Rasmus Viirre
		Ruska tulossa taas hieman etusessa tänä vuonna. Hyviä kuvia!
	14.09. 20:32	Esa J. Rintamäki
		Tut mir leid, Herr Uwe. Ich hat eine nachlässiger Komment geschrieben. Die Flüssigkeitsgetriebe ist doch gerner eine Drehmomentenumwandler, im seinen vollständige Einfachkeit. Juu vallan, kanssakommentoijat, edellä lievää harjoitelmaa (oman operaationi, "Seelöwen" merkeissä). Saattekin käännöstehtävän ja - HAZAA - luvan käyttää tekoälliä. Ylenpalttinen jenkkianglisismin tyrkyttäminen tuhoaa omaa kieltämme yhä laajenevassa määrin. Nyt on ollut jo näkyvissä haaveksintaa lisätä englanti kolmanneksi kieleksemme. Valitan, jos kapinallisuuteni ei näy kielellisesti virheettömänä suorituksena. Jumprahuiti!
	14.09. 20:19	Esa J. Rintamäki
		Olinkin jo ihmetellyt muinaisen Weimarin tasavallan aikaisen Saksan veturitehtaiden valokuvamaalauksia. No, nythän ilmiölle löytyi nimi ja peruste. Monet kiitokset, herra Petri!
	14.09. 20:10	Erkki Nuutio
		Voith tunnetusti pitää momentinmuuntimista kuin hullu puurosta. Yliampuvan monimutkaiselta Voith L33 kuitenkin vaikuttaa näin vähäiseen veturiin : https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?108,7791529 . (Getriebebeschreibung Voith L33)
	14.09. 19:26	Toni Lassila
		Harmi kun ei ollut alkuperäisellä Pielstickillä. Niissä on nimittäin melko räyhäkkäät äänet, kone on vastaava mutta ei muistaakseni ihan täysin sama kuin Dr16:ssa, mutta niissä ei ole äänenvaimentajaa lainkaan: https://www.youtube.com/watch?v=l8StTzrXuxU
	14.09. 18:59	Janne Karresuo
		Erittäin jyhkeät!
	14.09. 18:36	Ossi Rosten
		Tää on kyllä hyvä!
	14.09. 18:01	Teemu Saukkonen
		EMD 645 tarjoaa aina jymäkät soundit.
	14.09. 17:54	John Lindroth
		Komea kuva!
	14.09. 16:13	Uwe Geuder
		> Elikkä "Flüssigkeitsgetrieben" ymmärrän hydrauliseksi voimansiirroksi. Kyllä, luulisin, että puhutaan samasta asiasta. Flüssigkeitsgetriebe / nestevaihdelaatikko kuulostaa omituiselta, niin kuin myöskin Ölmotor. Johtunee siitä, että se on noin 100 vuotta vanha sanasto. Hydraulinen voimansiirto olisi hydraulische Kraftübertragung. Luulisin, että näin kutsutaisiin asia nykyisin myös Saksassa.
	14.09. 15:27	Erkki Nuutio
		Aika vähäistä aistimus Suomen kivihiilistä silti oli verrattuna esimerkiksi Saksan ja Brittien köyhän kansan asumuskatuhin. Niillä poltettiin oikein huonoa kivihiiltä ja ruskohiiltä vielä koko 70-luvun ajan. Kaukolämpö tuli Tampereelle 60-luvulle ja ennen sitä poltettiin enemmän halkoja ja puuhaketta. Kivihiiltä teollisuus poltti vain korkeiden savupiippujen välityksellä.
	14.09. 15:14	Erkki Nuutio
		Esalle, mutta tämä ei liity lättiin muuten kuin yhden luojansa kautta. Kun vartuin pienokaisesta pojannaskaliksi Kervislinnassa (silloin Lentokonetehtaantie 1) 1949-1961 asui siellä mm. DI Riipola (moottorivaunut) ja ins. Pihkala (veturit), molemmat kai TkT Vainion suoria alaisia. Riipola käveli aina ruokatunnilla kotiinsa syömään ollen syvissä mietteissä. Niitä emme halunneet häiritä. Tahkon sukuinen Pihkala sensijaan huomasi aina tärkeät ponnistelumme.
	14.09. 15:07	Juhani Katajisto
		Näissä syksykuvissa, kun luonto on pukeutunut parhaaseen väriloistoonsa on ihan oma fiilis. Tässäkin on siitä oiva näyte. Aikanaan, kun meillä oli kesänvietto paikka tämän radan varrella näköyhteyden päässä radasta Iso-Korpisen rannalla Viitasaaren ja Pihtiputaan rajalla tuli seurattua rautatieliikennettä monena kesänä tällä radalla. Silloin vielä ei nähnyt junien kulkua netistä ja tuli joskus kesällä istuttua tuntikausia radan varrella junaa odotellessa. Voi sitä riemua sitten joskus kun juna tuli. En tiedä tapahtuisiko tänä päivänä, mutta joskus juna pysäytettiin kohdallani. Kun ihmettelin asiaa niin veturinkuljettaja tokaisi, että saat paremman kuvan. Voi ei mun takia olisi tarvinnut pysäyttää vastasin nolona. VR:n satavuotiskuvakirjassa on kuva tältä samalta paikalta ja kuvan perusteella pitihän tämä paikka löytää. Upea kuvauspaikka rautatieliikennettä taltioiville.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset