1716-81578 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 17.09. 23:10 Miitre Timonen  
  Tässä kyse ei kuitenkaan ole kolminkertaisesta negaatiosta vaan jokseenkin saman asian sanomisesta kolme kertaa. Kolminkertainen negaatio olisi ei(ei(ei käytössä)). Tässä kuvassa esiintyy (ei käytössä) JA (ei käytössä) JA (ei käytössä), toistettu konjunktio on sama kuin pelkkä yksittäinen ei käytössä.
kuva 17.09. 22:41 Uwe Geuder  
  Tuplanegaatio on logikan sääntöjen mukaan myönteinen. Mutta kolme kertaa taas negatiivinen. Ehkä se ei sittenkään ole käytössä...
kuva 17.09. 22:40 Into Tilander  
  Laita Uwe vaan, ei haittaa. Jos haluat kirjoittaa sen yhteyteen "Kokoelmat Into Tilander" niin saat mun puolesta. Ei mikään pakko.
kuva 17.09. 22:36 Uwe Geuder  
  Tämä on melkein sama kuvakulma kuin työpaikkani ikkunasta (Tulli Business Park). Pitää kai tulostaa tämä kuva ja ripustaa vertailukuvana ikkunan viereen. Kun kuvaaja on tuntematon en voi oikein kysyä lupaa.
kuva 17.09. 21:58 Petri Nummijoki  
  Vai olisiko kääntöpöydällä Turun varikon Hv1 550? Minustakin veturin numerosarjasta kaksi ensimmäistä numeroa voisivat olla samoja mutta kolmas ehkä 0. Pystyykö joku tunnistamaan tästä kuvakulmasta, onko kääntöpöydällä Hv1 vai Hv2?
kuva 17.09. 21:40 Into Tilander  
  Lisätutkimuksieni mukaan: CIÉ 401:stä paranneltu malli on CIÉ 421. Tässä 421 -mallissa korvattiin 401 -mallista tutut KL 64 -vaihteistot KL 64 U -vaihteistoihin. Eroja on tämän sivun ymmärrykseni https://stephenjohnsonrailways.co.uk/E401%20Class.htm mukaan ainoastaan jonkinlaisen vaimentimen suojus. Jos suojan ottaisi pois olisi se kait "autentik". Osaako joku vahvistaa vai suoristaa tutkimustani? 421 -mallin vetureita on jäljellä kolme kappaletta.
kuva 17.09. 20:51 Jarno Piltti  
  Todella hyvän näköiset värit ja valo tässä.
kuva 17.09. 20:50 Erkki Nuutio  
  Kiitokset! Nyt kuva on todella hieno ja sen värit ovat moitteemat ja luonnolliset.
Kääntöpöydällä on 77? - ehkä kolme kirvestä 777
kuva 17.09. 20:12 Jarno Piltti  
  Erinomainen visuaalinen esitys konttijunasta ja konttien toisteisuudesta, tai siis: hieno kuva.
kuva 17.09. 19:57 Kimmo T. Lumirae  
  Kiitos itsellesi, Into, kuva on ollut hieno löytö!

Paikka on sikälikin itselleni tärkeä, että melkein samoilla jalansijoilla koin rautatieharrastusherätyksen, pyöräillessäni noin 1973 tästä ja nähdessäni Tr 1 Riston tuossa talliraiteella lämpimänä; nämä ns. vanhat tallit kun jäivät höyryvetureiden käyttöön vuoden 1966 jälkeenkin, kun Perkiössä ei höyryvetureille ollut tiloja eikä huoltomahdollisuuksia. Tampereella ajettiin kai 1973 vielä yhtä yötavarajunaparia höyryllä Riihimäkeen ja ehkä vuoden päästä siitä lämpimiä höyryjä ei enää Tampereella nähty.
kuva 17.09. 19:55 Into Tilander  
  Kiitokset Kimmolle!
kuva 17.09. 19:25 Kimmo T. Lumirae  
  Länsi-Saksan rautateiden linjaliikenteen dieselöinnistä ehkä 30-40% tehtiin Maybachin moottoreilla, jotka olivat ihan järjestään Hr 11:n Maybachin kanssa samaa moottoriperhettä, eli perusrakenne, lohko, männät, kanget jne. luultavasti vastaavan kokoisia. Hr 11:n 325 oli suora kuutonen ja Länsi-Saksassa käytettiin saman rakenteen V 12 -versiota eli 650:ää, mm. veturisarjoissa V 100, V 200, VT 11.5, V 60 BR Warship ja muutamat muut vientimallit, kuten RENFE 352 ja ahtoilman välijäähdytyksellä V 200.1, V 100.1, BR Western, jne. V 16-versio löytyy pellin alta mm. vetureista V 160 ja Krauss-Maffei ML4000 (DRGW ja SP Yhdysvalloissa), RENFE 353, 354 jne. eli noita Maybacheja on käytetty, ja monimutkaisuudestaan (kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia, kuusi venttiiliä per sylinteri jne. ) huolimatta hyväksi havaittu, hyvin monissa veturityypeissä. Hr 11:n kansiongelmat ehkä olivat pieniä lastentauteja. Noin 1964 Mersu osti Maybachin ja 1966 firma fuusioitiin MAN:in keskikoon dieselmoottoritekniikkaan ja tuloksena oli MTU, jonka tuotannossa tuo moottoriperhe jatkoi. Eli voisi kuvitella, että moottoreihin saa ainakin osia, vaikkakin tuo suora kuutonen oli ilmeisen vähälukuisesti tuotettu versio.

Maybach-tehtaan Mekydro-vaihteisto niin ikään oli hyvin suosittu hyvin monissa mainitsemissani veturityypeissä, yleensä kai naitettuna Maybachin pääkoneeseen. Mutta pidän mahdollisena, että tuo Hr 11:n vaihteistoversio oli hyvin harvinainen, koska 1100...1350 hv pääkoneiden Mekydroja kyllä oli, mutta näitä pienempiä ei löydy oikein mistään.
kuva 17.09. 19:09 Veikko Hattunen  
  Mistä saa 2024 tiedot?
kuva 17.09. 17:34 Juha-Pekka Marttila  
  Kiitos korjauksesta..
kuva 17.09. 16:55 Luc Grenfell  
  Seisakkeen käyttäjämäärä oli vuonna 2019 235 ja vuonna 2024 vain 197, eli se on Suomen vähiten käytetty asema.
kuva 17.09. 16:01 Juha-Pekka Marttila  
  Kuvatekstin ja Junatyypin numerot sekaisin nyt. 7686 lienee oikein..
kuva 17.09. 09:02 Uwe Geuder  
  > Toivottavasti on hyvin toimiva

Rappukäyttävä on vain kerrostalon mittakaavassa ja aika karu. En ole käytänyt hissiä, mutta sekin näytti pieneltä. Matkustajamäärä lienee hyvin maltillista. Luulisin, että he käyttävät mielummin tätä kuin edustuvaa vanhaa asemaa keskustan ulkopuolella https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnhof_Calw#/media/Datei:Alter_Bahnhof_Calw_04.jpg
kuva 17.09. 08:52 Uwe Geuder  
  Jos haluaisi siirtää kiskokalustoa raiteelta 1 raiteelle 2 tai toisinpäin, se ei enää onnistu vaihtotyönä. Nykyinen raide 2 on tasoitettu alkuperäisestä tilasta aseman ulkopuolella. Muutoksesta johtuen on syntynyt liian iso korkeusero raiteiden välissä ja vaihde on poistettu. Lyhyin junamatka raiteelta 1 raiteelle 2 on arviolta noin 150 km. Tästä voisi tehdä mielenkiintoisen haasteen: Millä rautatieasemalla se on vielä pitempi matka?
kuva 17.09. 08:43 Erkki Nuutio  
  Toivottavasti on hyvin toimiva - ja se on tietysti keskeistä.
Arkkitehtuurista toki ei voi puhua.
kuva 17.09. 07:57 Esa J. Rintamäki  
  Herra Into, puhut täyttä asiaa.

Ottaen huomioon nykyisen, "talousosaajista" kootun hallituksemme huseeraamisen, varainkeruu olisi tänä päivänä hyvinkin työlästä. Ihmisillä menee kaikki huomio nykyisin hengissä pysyttelemiseen.

Suurkiitos vaan sakset kädessä poseeraaville!!!
kuva 17.09. 07:45 Jarno Piltti  
  Korjatkaa jos olen väärässä mutta eikö Suomessa ole yksityisten harrastajien ajokuntoon maksamia leveäraidehöyryvetureita? Eli sikäli kykyä olisi muuhunkin kuin käymään sama keskustelu tuhannetta kertaa.

Ja mitä tulee vaihteistoon niin olen pannut merkille saman kuin Into, eli että hakutuloksia on netissä aika vähänlaisesti. Oliko Suomessa käytössä joku harvinaisempi versio vai enkö vaan osaa hakea?
kuva 17.09. 02:15 John Lindroth  
  Niinkuin aiemmin mainitsin minulla on mahtava äänimuisto Tk3 veturin lähdöstä 60 luvun alussa Katajanokalta satamajunan kanssa kohti Pasilaa. Vuonna 66 Tk3 895 kävi hakemassa rikkoontuneen vv15 veturin joka oli ajanut päätepuskurin läpi,vieden sen Pasilaan.
kuva 16.09. 23:55 Into Tilander  
  Onpa hauska idea kuvamanipulaatiosta!
kuva 16.09. 23:43 Into Tilander  
  Tepon linkkaamassa vanhassa keskustelussa käytyä varaosatilannetta selvitin hieman itse:
Kuvien mukaan kaksi moottoria (Maybach MD 325) löytyisi Saksainmaalta, joten varaosien saaminen moottoreihin ei ehkäpä liene olevan mikään pahin ongelma: https://www.metzendorff-co.com/parts/3414#prettyPhoto[gallery_3414]/0/
Samaa moottorityyppiä näyttäisi olevan käytetty myös eräässä potskissakin: https://www.youtube.com/watch?v=dD48gf63rhc

Missäköhän on Pullan omat moottorit? Ovatko ne Pullassa sisällä, siinä avotavaravaunussa vai ei missäkään?

Vaihteistosta (Maybach Mekydro KL 64 tai K64 B) en netistä löytänyt osien muodossa mitään. Joitain kuvia kylläkin. Tai etsiskelyssä tuli vastaan se kuuluisa teknillisen tietotaidon puuttuminen. Hr11:sta lisäksi samaa vaihteistomallia on käytetty Irlannissa CIÉ 401 -vetureissa. Tämän tyypin vetureista ei ole säästynyt yksikään.

Jos säätiöllä palaa rahaa konepajan tilojen vuokriin ja veturia haluttaisiin kunnostaa tai edes säilyttää paremmissa oloissa, niin jonkinlainen varainkeruu olisi mielestäni tämän asian kannalta välttämätöntä järjestää sponsoreiden ja yksityisten voimin. Telttakatoskin olisi jo suurta edistystä ainakin säilyvyyden suhteen! Onhan tätäkin asiaa jo puitu, mutta puidaan vielä lisää! Ei se mielestäni mitään "huonoa kehitystä" ole - ennemminkin tarvetta muuttaa kurssi huomattavasti parempaan suuntaan! Kunhan ei unohdeta!
kuva 16.09. 22:50 Esa J. Rintamäki  
  Kiitos palio, herra Kari! Simpsiönvuaren kokoonen kivenjötkäles putosi mun syrämmeltäni notta kuuppiluijaa!

No, kunhan ny ainakin paikalliset vissihin osaavat trossata, notta mihinä sitä kukakin mumma ja paappa asuuloo!

Onneksi ei oo tuas oven takana fankiföörari orottamas, että koska hairaasis tämänkin rumaasen valtionkyyril Vaasan linnahan taikka Poseliiniahan (fankisiirtolahan Siperiaan).
kuva 16.09. 22:47 Mika Hakala  
  Onpas komea mäki.
kuva 16.09. 21:51 Uwe Geuder  
  Vaunu on rakennettu sivuradalle https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnstrecke_N%C3%BCrtingen%E2%80%93Neuffen. Linjan pituus 8,9 km, korkeusero 111 m, suurin kaltevuus 22 ‰. Voisin hyvin kuvitella, että vuonna 1905 kuviteltiin, ettei enemmän kuin 40 km/h koskaan tarvitakaan.
kuva 16.09. 20:54 Teppo Niemi  
  Ainakin 1980-luvulla Dm8-9-huoĺossa määräaikaishuollot (V10/V15 ja V40/V45 -huollot) jouduttiin tehdyt huollot kuittaamaan.
kuva 16.09. 20:28 Reijo Salminen  
  Kun lukee tuota Esan kirjoittamaa listaa huoltotoimenpiteistä, niin täytyy todeta että Team Ahmakin noille kyllä kalpenee. Jos minä traktorilla noudattaisin vastaavaa niin joka kylilläkäynnin jälkeen olisi öljynvaihto huuhteluineen, venttiilien säätö, joka ruuvi momentilla tarkastus puhumattakaan hallintalaitteista jne jne. On se ollut tarkkaa ja varmasti syystä tuolloin, safety first! Ja oletan että joka ikinen huoltotoimenpide on laitettu kirjoihin ja kansiin ylös ja vastaava on ne signeerannut. Olenko väärässä?
kuva 16.09. 19:43 Erkki Nuutio  
  1786 ja 1785 olivat tuttuja asema-alueen vaihtotöissä. En ole koskaan nähnyt niitä parina.
kuva 16.09. 19:07 Simo Toikkanen  
  Ylläpito käänsi maailman taas oikeinpäin.
kuva 16.09. 18:50 Juha Toivonen  
  1-kerros IC vaunut pilkottiin kiireellä ja vain sen vuoksi, ettei kilpailua VR:n monopoliin päässyt syntymään ylimääräisen liikennekelpoisen kaluston myötä. Ja ihan yhtä ohuilla täysin tekaistuilla selityksillä meni sulattoon koko yhä käyttökelpoisten sinisten vaunujen armada.
kuva 16.09. 17:34 John Lindroth  
  Komea nostalgiakuva Forssasta!
kuva 16.09. 15:31 Hannu Peltola  
  Vaati peräti yhden sähköpostin Iiro Niemelle selvittää veturin omistus. Veturi on Rautatiemuseon kalustoa. Juha voisi selvittää aiheesta eniten pöyristyneenä vapaita halli- tai korjaustiloja veturille.
kuva 16.09. 14:09 Hannu Peltola  
  Tämä on upea kuva! Syksy on hienoa valokuvausaikaa.
kuva 16.09. 13:41 Hannu Peltola  
  Ooh, Australian lahja suomalaiselle rautatieliikenteelle! Selvästi myös australialaisten asentama: "ainahan me asennetaan kiskokalusto maapallolle tähän asentoon!" :-)
kuva 16.09. 13:39 Kari Haapakangas  
  Elä Esa huolehi, soon etelän vareksilla hyvinkin yleistä erehtyä tuon Kempeleen suhteen. Me paikalliset kyllä tiiämme, notta se on oikein sanua Kempeleesä.
kuva 16.09. 13:20 Vertti Kontinen  
  Lyhyesti se on avainsalpalaite, jossa avaimen saamiseksi täytyy kertoa avainsalpalaitteen näytöllä oleva numerosarja liikenteenohjaajalle. Mikäli numerosarja on oikein, kertoo liikenteenohjaaja numerosarjan loppuosan. Loppuosa syötetään avainsalpalaitteelle, jolloin vaihteiden ja raiteensulkujen avaimet vapautuvat. Käyttöavaimia palauttaessa, kerrotaan liikenteenohjaajalle salpalaitteessa näkyvä palautuskoodi. Mikäli koodi on oikein, liikenteenohjaaja tietää vaihteiden olevan palautettuna perusasentoonsa.
Lisää aiheesta löytyy esimerkiksi tästä Väyläviraston julkaisusta: https://aineistot.vayla.fi/api/file/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/opas_2019-02_numerosalpalaitoksen_toiminta_web.pdf
kuva 16.09. 13:16 Jouni Hytönen  
  Kai sitä joskus voisi matkustaa nimenomaan Kohtavaaraan ja käydä vaikka vaaran laella kääntymässä ennen paluuta. Kerran matkustin yöjunalla Helsingistä Kuusivaaraan, talsin kantatien 82 varteen ja palasin junaa korvaavalla bussilla takaisin Rovaniemelle. :)
kuva 16.09. 12:59 Esa J. Rintamäki  
  Olin kyllä yritellyt muokkaamisvaiheessa saada tämän immelmannin oikaistua, ei onnistunut!

Parisen päivää sitten tuli tähän 4 kk sitten käyttöön ottamaani "sampsunkiin" tosi iso ohjelmapäivitys, joka samalla pilasi tästä helvetinkoneesta parisen muutakin usein käyttämääni juttua.

Harmillinen takaisku, lievästi sanottuna. Tekisi kyllä mieleni tarjota tälle ihmevärkille "Tohtori Kengän" tarjoamaa terminaalihoitoa, että RÄKS -vaan ja vähemmän haikeat hyvästit.

Toivottavasti erot tapauksissa "olla kusella" versus "olla kusessa" joskus kirkastuvat...?
kuva 16.09. 12:26 Jukka Eklund  
  Eipä näytä tekniikkapuolellakaan olevan hajua, kun ovat ajaneet junan katolleen asemalle.
kuva 16.09. 12:19 Kimmo Huhta  
  Minkälainen turvalaite on numerosalpalaite? Mitä se tekee ja miten?
kuva 16.09. 11:49 Hannu Peltola  
  Silloin keskustelu muuttuu räkyttelyksi, jos yksittäistä yritystä aletaan syyttää negatiivisella hyökkäyksellä asiasta, joka ei kuulu heille pätkän vertaa.

Kommentit "jos Haukkamainen Business-VR edes vähääkään kunnioittaisi itseään" ja "Hr11:n entisöinti VR:n kustannuksilla, ei näyttelisi edes pilkun jälkeisiä desimaaleja kyseisen yhtiön taloudellisessa tuloksessa. Kyse on vain tahtotilan puutteesta." osoittavat aikamoista arroganssia ja jos olisin VR:llä perinteistä vastaavana, en koskisi tähän projektiin pitkällä tikullakaan. Jos hanketta halutaan oikeasti edistää, kannattaa pitää mahdolliset yhteistyökumppanit mukana hankkeessa.
kuva 16.09. 11:47 Jukka Viitala  
  Keulan malli on selkeästi Klotoidi eli Eulerin spiraali, jonka tavallinen saabisti kohtaa useimmiten motarien rampeissa, jotka kiristyvät poistuttaessa ja avautuvat tullessa. Mulla taitaa olla vieläkin tekuaikainen klotoidiviivain jossain laatikon pohjalla.
kuva 16.09. 11:18 Raimo Harju  
  Ei kommentointi ja kirjoittelu minun mielestä mitään räkyttelyä ole, hyvä vaan että tuodaan mielipiteitä esiin, ei se, että lopetetaan ne kokonaan, edistä kunnostusprojektia yhtään.
kuva 16.09. 11:17 Lauri Niemi  
  Kohtavaaran lähellä on toiminut evankelinen opisto vuoteen 2005 asti ja tiloissa on jotain toimintaa kai ollut sen jälkeenkin. Varmaankin opiston takia seisake jäi kun lättähatuista siirryttiin veturijuniin eikä enää 2000-luvulla ole asiaa tarkasteltu uudelleen.
kuva 16.09. 10:35 Petri Nummijoki  
  Onko Tampereella havaittu muita vaihtovetureita? Esim. havainnot vetureista 1785 ja 1786 kiinnostaisivat eli toimivatko Tampereen aikoina parina vai yksittäin?
kuva 16.09. 10:25 Mika Hakala  
  Olen toki tyytyväinen seisakkeen olemassaolosta, mutta omituinen sen tarve kieltämättä on.

Tarkastin, ettei kahtena meno-paluu suuntana päivässä vaarannu keneltäkään se henkilöauton työvähennys verotuksessa, kun kohtuullinen työmatka (3h/edestakaisin) ylitty... Se ylittyisi junalla matkatessa, mikäli aikataulut täsmäisi työvuoroon. Olisiko sitten joku epämääräinen sote-juttu?

Luumäen Taavetista päättyi aikoinaan oikoradan valmistuttua se pysähdys, kun Helsinki-Lappeenranta(vai oliko jopa Imatra) muuttui tuetusta liikenteestä markkinaehtoiseksi... Silloin myös esim. Lappeenrannan lentokenttä hiljeni.

Vai olisiko jopa virallinen panostus Pohjois-Karjalaan itsessään määräys tuosta pysähdyksestä?

Joka tapauksessa, nyt ei vaan realisoitunut tilastotiede...
kuva 16.09. 10:22 Teppo Niemi  
  Tästä Hr11 on keskustelun puolella useita ketjuja, joista esimerkit olen koonnut keskusteluun https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4975.msg133795#msg133795 .

Olen tosiaankin samaa mieltä Hr11 tilanteesta Hannu Peltolan ja Teuvo Piiraisen kanssa.

Käsittääkseni Rautatiemuseon säätiö joutuu maksamaan vuoraa myös Hyvinkään konepaja-alueella käyttämistään tiloista.
kuva 16.09. 10:22 Juhani Katajisto  
  Voi Ankka parka, miten oot elämän kolhuissa saanut siipeesi. No onneksi voin säilyttää ne hienot muistot, jolloin olen saanut seurata työskentelyäsi Haapamäellä. Vastoin montaa muuta lajitoveriasi sinähän olet saanut viettää suuren osan elinkaarestasi 1931-1975 saman varikon eli Tampereen kirjoissa. Mitä nyt joskus olet vähän aikaa ollut Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan muretta opettelemassa. Ja tapasinhan sinut suureksi ihmeekseni kesällä 1969 Jyväskylän tallissa. Mutta nyt alkaisi olla korkea aika saada ehostusta. Lentotuhkapesällinen savutorvesi ruostuu puhki tuosta korsteenisi tuhkaluukun yläpuolelta. Sinäkin kuulut siihen vähemmistöön Ankoista, jotka loppuajoikseen muutettiin sähkövaloille. Vahinko, kun sinusta ei ole mitään kerrottavaa Itä-Suomesta Lappeenrannasta, Imatralta tai peräti Viipurista niin kuin vanhemmista lajitovereistasi 950-952. (Ps. kävin vain pääpiirteittäin sijoitus varikkojasi läpi).
kuva 16.09. 09:48 Juhani Katajisto  
  Tapani Kilpinen luettelee matkapäiväkirjassaan nro 59 heinäkuun 4 pv 1962 Tampereella havaitsemaansa kalustoa. Harmi, kun en löytänyt touko- tai kesäkuun merkintöjä vuodelta 1962. Hv4 745 merkitty yksinään kylmillään seisovaksi. Kuvassa esiintyy pari Ankkaa. Vr2 952 on tuolloin merkitty yksinäisenä eli se voi olla joko kylmänä tai lämpimänä, Ankkojen takana on Vr5-sarjan veturi. Kilpinen on tuona päivänä havainnut Vr5 1413:sta vaihtotöissä ja Vr5 1412:sta yksinäisenä. Tässä vain osa hänen tuolloin havaitsemastaan kalustosta. Hän teki tuona päivänä junamatkan Helsingistä Seinäjoelle ja takaisin eli hän on kaksi kertaa junassa ohittanut Tampereen. -- Olin toukokuussa 1962 luokkaretkellä Tampereella. Palasimme Helsinkiin Dm4:n vetämällä junalla ja matkustimme moottorivaunussa. Se oli elämäni ensimmäinen ja viimeinen matkani Dm4:n vetämälla junalla. Minulla on jäänyt hyvät muistot Dm4:sta. Kyyti oli pehmeää ja aivan, kun olisi koti soffalla istunut.
   >>