|
|
21.04. 19:53 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs nostalginen kuva! | ||||
|
|
21.04. 19:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sillail kai. Olen aina sanonut ― ja sanon nytkin ―, että kahve on sitä polttoainetta, joka pitää Valtionrautatiet käynnissä. | ||||
|
|
21.04. 17:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Veturi on Hv3, vaunuista ensimmäinen voisi ikkunajaon perusteella olla CEi eli 1. ja 2. luokan vaunu, toinen Ei 2. lk ja kolmas Fo eli matkatavaravaunu. | ||||
|
|
21.04. 17:28 | Joel Kuikka | ||
| Kyllä. Vararunko on käytössä VR:n mukaan 31.5. asti. Se on yleensä kulkenut torstaisin (junissa 13 ja 12), perjantaisin (junassa 13) ja lauantaisin (junassa 106). Pari kertaa kulkenut myös junaparissa 15/114. | ||||
|
|
21.04. 17:00 | Teemu Saukkonen | ||
| Kulkeeko tämä vielä Joensuun junissa? | ||||
|
|
21.04. 16:59 | Petri Sallinen | ||
| Pölkyissä kyllästeenä käytetty kreosootti olikin todellista myrkkyä. Siksi sen käyttö on nykyisin kielletty. | ||||
|
|
21.04. 16:36 | Jouni Hytönen | ||
| No nyt jos sanot, että automaatti olikin ZF noissa, se on kyllä täysin mahdollista. Kun ajokokemuksia noista ei ole kuin keppiajalta ja nekin pelkästään hallin pihalta, tuo mieleeni jäänyt tieto Renkistä myös noissa voi olla väärä. | ||||
|
|
21.04. 15:28 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä kuva Jounin mainitsemasta päivitetystä Kabus TG-6L:stä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/JyLi/390-719/449_XKX-449_1.jpg Päivitetyissä lähiliikenne-Kabuseissa oli tosiaan automaatti, itse olin luullut automaatin olleen ZF:n valmistama. Toisaalta konsernissa oli kokemuksia myös Renkin automaateista, joita (jälki)asennettiin ainakin joihinkin Lahden Kabus 2C-kaupunkiautoihin. Noiden TG-6L:ien osalta minulla on matkustuskokemuksia vain keppivaihdeaikakaudelta. Erityisesti kuvan 449 tuli erittäin tutuksi yksilöksi 1988 - 90. Sillä meni aamuisin tekuun ja iltapäivisin kämpille hyvinkin säännöllisesti. Joskus lukujärjestykset ohjasivat minut muihinkin samanlaisiin, kuten 441, 447, 448, 450 ja myöhemmin listaan taisi päästä myös 452. Maaseutumaisilla linjoilla nuo olivat erittäin matkustajaystävällisiä suhteutettuna moniin muihin malleihin. Sisältä valoisia, väljiä, kertakaikkisen mainio jousitus, ei liian kuumia eikä kylmiä milloinkaan - mitä muuta enää voisi toivoa... Voin kuvitella, että citylinjoilla tuo konsepti ei ollut optimi. Kuvassa auto on linjalla 25K. Nykyään suunnilleen vastaava linja on S5 eli SuperLinkki-konseptin mukainen ikäänkuin runkolinja. Sillä linjalla on osa kalustosta vielä pidempiä teli-Yutongeja, osa taas kaksiakselisia uuden sukupolven sähkö-VDL:iä. Yutongeissa on kunnolla ovia (2+2+1), VDL:t taas ovat lyhyinä busseina ketteriä. |
||||
|
|
21.04. 14:26 | Jukka Voudinmäki | ||
| Sanoisin, että Hätälän raide on ollut tuo maantien suuntainen pistoraide, joka erkanee Imatran Voiman muuntoasemalle johtaneesta raiteesta. Näkyy esim. kartalla https://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2234/223408/223408_1963_ei_rajoja.jpg Raiteen käyttäjä on ollut ainakin paikalla toiminut kyllästämö https://www.finna.fi/Record/tm_ah.tm-1010147?imgid=1 Saamani tiedon mukaan kartalla näkyvää Alanko-sanan suuntaan erkaantunutta pistoraidetta ei luettu Hätälän raiteisiin, vaan oli raakapuun lastausta varten. |
||||
|
|
21.04. 13:19 | Kimmo Huhta | ||
| Mikä tämä Hätälän raide oli? Mikä tehdas, liike tai vastaava? | ||||
|
|
21.04. 12:37 | Hannu Peltola | ||
| Yksi osa valokuvausta on koko valokuvauksen historian ajan ollut erilaisten illuusioiden luominen. Minua on kiinnostanut osana pienoisrautatieharrastusta mallikuvaus niin, että lopputulos on hyvin uskottava vedos reaalimaailmasta. Tämä kuva on ChatGPT:n vanhentama ja savupilvi on lisätty tekoälyn toimesta. Kuvaa on siis muokattu vahvasti, mutta lopputulos alkaa olla jo sellainen, ettei lähtökohtaa pienoismallikuvana heti erota! Tämä kuva toimi lähtökohtana: https://vaunut.org/kuva/178456?s=1 | ||||
|
|
21.04. 11:33 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylässä oli 12 kpl vuosimallin 1987-88 Kabusin lähiliikenneautoja, joilla ajettiin tyypillisesti mm. Tikkakoskelle, Muurameen, Säynätsaloon ja pikalinjoja Kaunisharjuun ja Haapaniemeen (5M/2M ja 6M/1M). Näissä oli alun perin keppivaihteisto, varmaankin juuri tuo pitkäkeppinen ZF. Kymmenen vuoden käytön jälkeen tuo autosarja muuntautui kaupunkiautoiksi ja ainakin osaan ellei kaikkiin asennettiin ainakin itselleni tuntematon Renk-automaattivaihteisto. 1-1-0-ovituksella nuo autot eivät nyt kyllä erityisen käteviä kaupunkiautoja olleet. | ||||
|
|
21.04. 10:54 | Ilkka Hovi | ||
| Arkipäivaa tuoho aikaan. (olen tainnut kertoa aikaisemmin) kun Joensuussa katsoin asemalle tulevaa pienta öljyjunaa 6 säiliövaunua + hakaset. Kun juna pysähtyi asemalle laskin seitsemän sinertävää savua nousevan vaunujen viereltä. Ilmeisesti kävivät laakerit kuumina. | ||||
|
|
21.04. 08:42 | Leevi Halonen | ||
| Hyvät kahvit täällä ainakin on. :) Istun juuri samassa paikassa. | ||||
|
|
21.04. 05:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, muistelisin että tuon Ylämyllyn valitseminen kohtauspaikaksi sai aikaan melkoisen kovaäänistä arvostelua. Muun muassa siellä olleen turvalaitoksen (puuttumisen?) takia. Haapamäellä junat P 103 ja P 104: veturi vaihtoi päätä. Kummallakin junalla seisahtumisaika 20 minsaa silloin. |
||||
|
|
20.04. 23:10 | Petri Nummijoki | ||
| Pieksämäki-Joensuu on sitten vielä oma lukunsa, koska junien vaunustokin muuttui yleensä Pieksämäellä. Toki Tampere-Joensuu on toisinaan ajettu samallakin veturilla mutta aika usein on ollut niinkin, että Pieksämäellä vaihdettiin veturia. | ||||
|
|
20.04. 22:35 | Mikko Ketolainen | ||
| Tulikin tuossa mieleen, Liperin Ylämyllyllä tapahtui 15.2.1980 junaonnettomuus, jossa osapuolina olivat Turusta Joensuuhun matkalla ollut laivapikajuna ja 50 vaunuinen hiililastista ollut tavarajuna, joka oli matkalla Joensuusta Iisalmeen. Tavarajuna oli siirtymässä hiljaisella vauhdilla sivuraiteelle, kun pikajuna törmäsi keskelle 50 vaunun junaa. Pikajunassa oli veturina Dv12. Helsingin Sanomissa olleessa uutisessa on kuva tästä veturista, joka on vetänyt junaa lyhyt pää edellä, numeroista ei saa vaurioiden takia selvää. Eli, Dv12 on ollut ainakin tuolloin 15.2.1980 laivapikajunan veturina. Mainittakoon, että onnettomuuden syynä oli pikajunan ylinopeus, juna saapui Ylämyllyn asemalle 90 kilometrin tuntivauhdilla, vaikka suurin sallittu nopeus olisi ollut 35 kilometriä tunnissa. Jarrutuksen jälkeen junan nopeus oli törmäyshetkellä noin 60 kilometriä tunnissa. Kuljettaja sai myöhemmin oikeudessa 2450 markan sakot ja korvauksia kuljettaja tuomittiin maksamaan rautatiehallitukselle 40000 markkaa. | ||||
|
|
20.04. 21:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Syksyllä 1975 viikonloppuisin P 103 oli Hr12:lla. Havaintopaikkana Vilppula, lähtöajaksi merkitty klo 13.10. Sv/Sr12:aa enempi arkipäivisin, tosin viikonloppuisin junissa oli hiukan enemmän vaunuja. Näin siis Jäs oikoradan avaamiseen asti 28.5.1978. |
||||
|
|
20.04. 21:26 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Näkee Joensuussa sentään Dv12, Dr18, Dr19, Sr1 ja Sr3 -sarjalaisia tavaraliikenteessä, Syväsatama ja Pilkko/Raatekangas on molemmat kohtalaisen erikoisia puunkuormausalueita ja läpikulkeva liikenne sisältää raakapuun lisäksi ainakin sahatavaraa, sellua ja kyllästettyä puuta, eli ainakin on monipuolisempaa kuin monessa muussa paikassa. Toki Ukrainan sota on vienyt paljon kiinnostavuutta, Saimaan kanavan läpi ei kulje nyt mitään on tarkoittanut, että Syväsataman liikenne on muun kuin puun osalta kohtalaisen kuollutta, Teboil-tilanne taas katkaisi Onttolan liikenteen, Pilkon sementtijunaliikenne on poikki, samoin kuin kaikki läpikulkeva venäläinen liikenne, joka oli kohtuullisen monipuolista. Ja toki jos pidemmälle miettii, niin vaneritehtaan liikenteen ja romumetallikuljetusten loppuminen tietenkin osaltaan tylsistyttivät Joensuun liikennettä, samoin kuin yleinen vaunukuormaliikenteen alennustila. | ||||
|
|
20.04. 20:08 | Antti Laajalahti | ||
| Uskon että ratapölkkysaunassa tunnelma on vahvasti aistittavissa rautatien läheiseksi. Betonipölkkysaunassa sitä aistimusta tuskin saavuttaa. | ||||
|
|
20.04. 19:47 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä on saatu yhdistettyä saman värinen maisema ja taivas junan kanssa samaan kuvaan! Hienoa! | ||||
|
|
20.04. 19:37 | Esko Peranto | ||
| Suomen Käyttökone, traktori- ja leikkuupuimuri purkaamo. Tekee paljon rengaskauppaa. Monesti on tuolta apu löytynyt. | ||||
|
|
20.04. 19:23 | Teemu Saukkonen | ||
| Enpä sanoisi monipuoliseksi, kun muistaa mitä ennen oli, ainakin 70% ns. kiinnostavasta liikenteestä on poissa. Tosin Fenniarail on nyt piristämässä. | ||||
|
|
20.04. 18:38 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko Dr12 ollut pääasiallinen veturi vielä tuolloin? Dv12 taisi olla Turku-Tampere-Pieksämäki-junissa hallitseva vetovoima melko lyhyen jakson eli tuossa 1984-1986, kun Dr12-vetureiden säännöllinen pikajunakäyttö oli lopetettu mutta Dr13 ei ollut vielä vallannut laajasti Tampereen seudulla liikennettä. Tietysti sitten jos mennään 60-luvun lopulle tai 70-luvun alkupuolelle asti eli aikaan ennen Jämsänkoski-Jyväskylä-rataa tai Helsinki-Seinäjoki-radan sähköistystä, on Sr12/Dv12 voinut olla Turku-Pieksämäki-junissa yleisempi kuin Hr12/Dr12. | ||||
|
|
20.04. 18:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei kun jaa, niinpäs olikin. | ||||
|
|
20.04. 17:38 | Markku Naskali | ||
| Ehkä parempi kuin vanhat ratapölkyt. Niitä nimittäin käytettiin joissain paikoin paljonkin mm. piharakenteissa. Lapsuuteni kodin naapurissa asui useampiakin rautateihin liittyvissä töissä käyviä ja he kaiketi pääsivät niihin edullisesti käsiksi. Jossain kerroinkin että naapuri rakensi pölleistä "hirsisaunan". |
||||
|
|
20.04. 17:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oman hataroituvan muistikuvani mukaan, siis aivan 1980-luvun alussa, joko Dr12 tai Dv12-pariveto. | ||||
|
|
20.04. 16:15 | Mikko Ketolainen | ||
| Mikäs veturi jatkoi Tampereelta määränpäähänsä? | ||||
|
|
20.04. 15:38 | Antti Laajalahti | ||
| Kukkapenkit kannattaa reunustaa kiskolla. | ||||
|
|
20.04. 15:14 | Robert Sand | ||
| Kiitos muistutuksesta! Äkkiä tämä aika on mennyt. Nyt on kuusi veturia, josta viisi ajokunnossa. Vaunujakin on tullut lisää, niitä on yli 40kpl. Rata joka on siirretty Alaveteliin on noin 1,4km pitkä kun laskee kaikki raiteet. | ||||
|
|
20.04. 14:43 | Juha Kutvonen | ||
| Jimin linkkaama kuva on itse asiassa toiselta, linnan pohjoispuolelta suoraan Siljan terminaaliin johtaneelta linjalta. Siellä oli erillset laiturit molemmille raiteille, kun tällä nykyisellä asemalla on keskilaituri. Aseman paikka lienee vaihtunut joskus 1982-83 välillä. Tässä loppuvuodesta -83 otetussa kuvassa ajetaan jo uutta linjaa satamaan: https://vaunut.org/kuva/47531 |
||||
|
|
20.04. 14:35 | Simo Virtanen | ||
| Kovin montaa vuotta ei tälläkään rautatiemaisemalla ole enää elinaikaa. Mikäs uuden rakenteilla olevan terminaalin ja uuden rautatieyhteyden aikataulu on? | ||||
|
|
20.04. 09:02 | Jimi Lappalainen | ||
| 20 vuotta sitten meininki oli tämännäköistä, nykyään vähän laajempi :) | ||||
|
|
20.04. 08:34 | Linus Mansner | ||
| Pohjankurun silta olisi myös komea kuvauskohde. | ||||
|
|
20.04. 06:53 | Jari Välimaa | ||
| JKV eli Ebicab900 järjestelmä on valmistajansa Alstomin mukaan loppumassa 2030 joten Suomi joutui valitsemaan uuden kulunvalvonnan ja kas kummaa vain yksi oli jäljellä eli etcs. Suomen nykyinen rataverkko eli olla osana Venäjän rataverkoa ei ole tällä oikea valinta. |
||||
|
|
19.04. 23:13 | Mitro Huurinainen | ||
| Totta, tykkäsin myös enemmän vanhemmasta sisustuksesta. Toki se baarin puoli oli ankeampi, oudoilla penkeillään. Harmillisesti myös agrekaatin mukava jyrinä on poissa, sitä kaipaan. |
||||
|
|
19.04. 23:09 | Mitro Huurinainen | ||
| Harvinaista on että rx kulkee karjalan radalla, ja nytkin poikkeuksellisesti. | ||||
|
|
19.04. 23:07 | Mitro Huurinainen | ||
| Tämä junarunko seisoi 1h, 10min Joensuun asemalla, joten silloin kerkesi kuvata tyhjänä. | ||||
|
|
19.04. 22:54 | Mitro Huurinainen | ||
| Helsinki-Rovaniemi väliä ma-ke kulkee päivällä ehkä sama runko jopa, ainakin samalla kokoonpanolla kuin tässä. Muuten poikkeuksellisesti Helsinki-Joensuu-Helsinki torstaina, perjantaina Helsinki-Joensuu ja lauantaina Joensuu-Helsinki. | ||||
|
|
19.04. 22:36 | Jimi Lappalainen | ||
| 2009: https://vaunut.org/kuva/57178 | ||||
|
|
19.04. 22:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Vuoden 1965 ilmakuvassa näkyy kääntölava. | ||||
|
|
19.04. 22:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Lähemmäksi terminaalia, lähes ovelle saakka. Näkymä toiseen suuntaan: https://vaunut.org/kuva/176882 | ||||
|
|
19.04. 22:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Tällekin junalle olisi vaikka mitä upeita kuvauspaikkoja rantaradan varrella jos joku vain vaivautuisi. https://vaunut.org/kuva/7590 + https://vaunut.org/kuva/7670 + https://vaunut.org/kuva/9496 + https://vaunut.org/kuva/9497 + https://vaunut.org/kuva/14210 ym. ym. | ||||
|
|
19.04. 22:14 | Veikko Hattunen | ||
| Minne rata nykyisen jälkeen jatkui? | ||||
|
|
19.04. 21:37 | Simo Virtanen | ||
| Mukavan monipuolista Joensuun liikenne nykyään. | ||||
|
|
19.04. 20:15 | John Lindroth | ||
| Komea otos! | ||||
|
|
19.04. 20:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Jesper: Siksi että rahaa palaa turhuuteen, ettei tarvitse haaskata järkevään... No ehkä nykyinen JKV vaatii ainakin osittain jo uusimista. Ellei saa osia niin pakko ostaa uutta. | ||||
|
|
19.04. 20:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva on voitu vaihtaa jälkikäteen. | ||||
|
|
19.04. 20:01 | Jesper Vendelin | ||
| Mitähän tämän kuvan tiedoissa on tapahtunut kun kuvauspäivä on 3 kuukautta lisäyspäivää myöhemmin? | ||||
|
|
19.04. 19:57 | Jesper Vendelin | ||
| Tunnin junakin on vissiin vain vartin nopeempi kuin nykyinen | ||||
|
|
19.04. 19:56 | Jesper Vendelin | ||
| En tajua että miksi näitä kalliita ETCS, EU-raideleveys, ja tunnin juna juttuja pitää edes tehä kun nykyisetkin toimii ihan hyvin | ||||