Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	15.11. 03:02	Sami Perälä
		Allekirjoittanut spottaa itsensä valokuvasta.
	14.11. 23:25	Juho Rintala
		Ok, kiitos
	14.11. 22:42	Tauno Hermola
		Ultraäänellä nähdään kiskossa olevat viat, halkeamat ja murtumat. Ultraääni kulkee ilmassa huonosti, siksi anturin ja kiskon välissä pitää olla vettä, jota saadaan noista kanistereista. Ihme kyllä, että tässä ei ole umpinaista ohjaamoa, muistuttaa lähinnä resiinaa. Kuka mahtaa olla valmistaja vai onko tämä joku koelaite?
	14.11. 22:30	Juho Rintala
		mielenkiintoinen masiina. miksi niitä ultraääniä mitataan? joku viisampi saakoon kertoa :)
	14.11. 22:29	Tauno Hermola
		Vielä noista makuuvaunuista. Paikkahan oli Naarajärven aseman lähellä, siinä missä nyt on "Lomatrio", SEO-asema, motelli ja leirintäalue. Tämän kuvan saunalta matkaa on noin 3 km länteen eli Pieksämäen keskustasta pois päin.
	14.11. 22:29	Juho Rintala
		oho, kommenttini tuli kahtia.
	14.11. 22:29	Juho Rintala
		hieno otos, tykkään kun flirtti kiihdyttelee pois mutta ihmiset on jäätynyt :)
	14.11. 22:29	Juho Rintala
		hieno otos, tykkään kun flirtti kiihdyttelee pois mutta ihmiset on jäätynyt :)
	14.11. 22:28	Juho Rintala
		Ainakin yksi taulu oli nyt muistaakseni 19.12. joka menisi täältä. Saa nähdä millon tämän veli pääsee hommiin. Kuinka monta vaunua tässä muuten oli?
	14.11. 22:11	Rasmus Viirre
		On muuten kylmänä kone, aivan kuurasta kalpeana. Melkein tulee kylmä jo kuvaa katsoessa :)
	14.11. 22:07	Rasmus Viirre
		Silmääni osui tämän oma yksityiskohta ”VARO AURAVALOA”. Saa nähdä ottaako Teve osaa lumitöihin tänä talvena.
	14.11. 22:01	Rasmus Viirre
		Kiitos Juho!
	14.11. 21:53	Tuomas Pätäri
		Tunnelma on ajaton, vai luonnehtisiko sitä samanaikaiseksi - vain niin, että aika on vain pysähtynyt... viitaten toki noihin kelloihin, jotka kohta vuoden päivät ovat osoittaneet samaa aikaa... mikä mielestäni on täysin absurdia ympäristössä, jolle tarkat kellonajat nimen omaan ovat kautta aikain olleet yksi tyypillisistä piirteistä. Monelle tämä on ensimmäinen näky saapuessaan Maailman Toimivimpaan Kaupunkiin.
	14.11. 21:48	Juho Rintala
		jee, sitä odotellessa :) tripla- vedolla Patokankaan juna, eiku:)
	14.11. 18:46	Esa J. Rintamäki
		Ahaa, herra Juhana. Olin osunut Hki asemalle juuri silloin, kun P ja N olivat linjalla. Siitä johtui käsitykseni kolmesta junasta. Kiitos muuten täydentämisestä.
	14.11. 17:41	Juhana Nordlund
		Reittien opastimet oli varustettu pätemättömyysmerkillä. Reitit ja aikataulut on selostettu kattavasti HS:n 22.4.1986 ilmestyneessä lehdessä (sivu 11 siellä). P ajoi tosiaan vain Tikkurilaan (ei Hiekkaharjuun) ja Keravalle ajoi N (ei K). Riihimäen juna oli tuossa tilanteessa R (eli H oli pois pelistä).
	14.11. 17:36	Esa J. Rintamäki
		Kirkkonummen suunnan lakkojuna 23.4.1986: Sm2 6061 - Eioc 6262 + 6084 - 6284 + 6060 - 6260 + 6087 - 6287, ja tunnuksella L. Lakkojunat 15.5.1986: L (H9931), Kirkkonummen suunta: Sm2 6100 - Eioc 6300 + Sm1 6013 - Eio 6213 + 6078 - 6278 + 6019 - 6219 + 6011 - 6211. M, Martinlaakson suunta: 6034 - 6234 + 6032 - 6232 + 6060 - 6260 + 6042 - 6242 + 6048 - 6248. R, Riihimäen suunta: 6075 - 6275 + 6053 - 6253 + 6067 - 6267 + 6037 - 6237 + 6089 - 6289. Minulla itselläni on sellainen muistikuva, että lakkojunat käsittivät vain nämä kolme runkoa (L, M ja R) viiden yksikön junilla. Reiteillä vaihteet oli naulattu suorille, ettei raiteenvaihtoja näillä missään tapauksessa ollut tai tarvittu. Enkä usko opastimillakaan käyttöä olleen, kun nämä sahasivat kukin omaa raidettaan edestakaisin. Työmatkat kuitenkin saatiin mitenkuten sujumaan.
	14.11. 17:19	Juhana Nordlund
		Reittejä saattoi olla jopa viisi: Hki - Kkn, Hki - Mrl, Hki - Tkl, Hki - Ke ja Hki - Ri. Tällaista tietoa kaivoin HS:n 22.4.1986 ilmestyneestä numerosta.
	14.11. 17:06	Juha Kutvonen
		Totta, Martsariin ajettiin myös omalla raiteellaan. Nyt en muista, olisiko Keravallekin ajettu erillisellä junarungolla?
	14.11. 16:56	Esa J. Rintamäki
		Herra Petri, olisikohan apua tästä: VRS N:o 112-4 -standardi, joka esittää mittapiirrosta vaunun laakeriipesästä N:o R 1 ? Kyseessä on siis rullalaakeripesä: - työpiirustukseksi mainittu N:o 316/12005. Standardin oikeaan alanurkkaan on merkitty päiväys: 29.10.1937. Puukorisiin moottorivaunuihin oli jo alusta pitäeen laitettu rullalaakerit: Ds1 nro 1 (aloitti yleisessä liikenteessä uudenvuodenpäivänä v. 1928), Bm2-sarja jne. Kun Ds2 nro 10 muutettiin opetusvaunuksi A 26, sen teleihin laitettiin liukulaakeripesillä varustetut pyöräkerrat. Mitä v. 1970, jäljellä oleviin vaunuihin tulee, niin viittaan kommenttiini 19.10.2025 klo 2:25, josta löytyy myös 30.8.1970 laadittu luettelo liukulaakerisista vaunuista, tilanne on juuri tuolta päivältä.
	14.11. 16:53	Juhana Nordlund
		Minäkin matkustin kotoa Huopalahdesta Helsinkiin (nyk. päärautatieasema) noilla lakon aikaisilla erikoisjunilla. Äkkiseltään muistaisin, että myös Martinlaaksoon ajettiin. Kaksiraiteisen Rantaradan toinen raide oli varattu Mrl:n junia varten ja toinen Kirkkonummen junille. Kuvassa ollaan siinä pisteessä, että lakko on päättynyt ja tässä ajetaan koeajoa pk-seudun radoilla. Kuvan juna on menossa Kirkkonummelle. Kuvasin myös Martinlaaksosta tulleen junan Huopalahdessa.
	14.11. 15:43	Perttu Karttunen
		Tulipa random kuvana tämä. Hieno otos on!
	14.11. 15:36	Hannu Peltola
		Tämä taitaa olla aito Kanadan lahja neuvostoliittolaiselle rautatieliikenteelle!
	14.11. 15:35	Hannu Peltola
		Tämä olisi hauska ilmestys toimivana H0-mallina!
	14.11. 15:29	Panu Breilin
		Kiskojen ultraäänitarkastusvaunu.
	14.11. 14:05	Juha Kutvonen
		Kevään 1986 virkamieslakko oli erikoinen episodi. Junaliikenne pysähtyi maaliskuussa RVL:n liikenteenohjaajien jäätyä lakkoon, mutta lakon pitkittyessä aloitettiin supistettu lähiliikenne 22.4. alkaen pää- ja rantaradalla siten, että viisiyksikköiset Samirungot liikennöivät niille lukittuja raiteita pitkin edestakaisin. Kulkutiet varmistettiin naulaamalla vaihteet kiinni. Lakko päättyi 17.5. ja normaaliin liikennöintiin palattiin 19.5. alkaen. Lakon aikaiset junat olivat täpötäysiä. Itsekin kuljin Järvenpään ja Helsingin välillä tuolloin noissa täyteen ahdetuissa junissa, mutta ainuttakaan kuvaa en niistä ymmärtänyt ottaa.
	14.11. 13:17	Marko Nyby
		Kirjoittamisen haaste voisi ratketa ulkoisella näppis-hiiri-yhdistelmällä. Minulla on näitä eri koneissa kaksi, ja toimivat riittävän hyvin: https://www.verkkokauppa.com/fi/product/653878/Logitech-MK295-nappaimisto-ja-hiiri-valkoinen Omaa kokemusta muista käyttiksistä on varsin vähän, mutta isot pojat tuntuvat suosittelevan joko Linux Mintiä, AnduinOS:ää (Linux, joka näyttää Win11:ltä) tai ChromeOS:ää. Toiminevat, jos koneessa ei ole mitään eksoottista rautaa tai softaa.
	14.11. 12:05	Joonas Kauppinen
		Totta.
	14.11. 10:25	Kimmo Huhta
		Onko onnekas sattuma vai joillakin standardeilla - esimerkiksi UIC:n tekemillä - varmistettu asia, että suomalainen matkustajavaunun teli asettuu ruotsalaisen vaunun alle? Teliasioita heikosti tuntevana maallikkona tulee minulle mieleen keskiötapin rakenne ja mitat, mutta on kai siinä muitakin seikkoja vaikuttamassa sopivuuteen.
	14.11. 10:02	Petri Nummijoki
		Onko jotain aikarajaa esitettävissä, mistä lähtien uudet matkustajavaunut olivat säännönmukaisesti varustettu rullalaakereilla? Ei tarvitse mitään kattavaa esitystä laatia vaan tarkoitan sellaisella karkealla tasolla. Oliko esim. 1950-luvun tuotantoa edustavissa vaunuissa (72-paikkainen Ei, 60+7-paikkainen Eis, 64-paikkainen Ci tai vastaavan kauden makuuvaunut) vielä yksilöitä, joissa ei ollut rullalaakerointia?
	14.11. 08:32	Esa J. Rintamäki
		Eim 21910 oli muutettu vaunusta Ci 2321 v. 1959. Ci:n alkuperäinen numero valmistuessaan vuonna 1932 oli ollut 2244. Yleiseurooppalaisen matkustajavaunujen luokkamuutoksen seurauksena alkukesällä 1956 siitä oli tullut sitten nro 2321. Istimapaikkaluvut: 2244: 8 kpl I luokassa ja 33 kpl II luokassa, hyttivaununa. 2321: 45 kpl 1. luokassa. Numero 2321 oli toiseen kertaan käytössä, sillä alkuperäinen nro 2321 (sarjaa Di, 56 P) oli luovutettu itäystävälle vuonna 1940. 21910: retkeilyvaununa 45 paikkaa. Mainittakoon, että Ci-sarjan numerot 2242 - 2251 olivat ensimmäinen uutena rullalaakereilla varustettu vaunusarja. Numeroa 2321 lukuunottamatta tämä sarja oli jo vuonna 1955 muutettu Eim- retkeiluvaunuiksi nrot 21901 -21909.
	14.11. 08:18	Esa J. Rintamäki
		Suomalaisten erityisolosuhteiden muistomerkki - suoraan Svea-mamman maasta!!! Noloa...
	14.11. 08:17	Jimi Lappalainen
		Hieman samankaltaista maisemaa kuin entisellä Sörnäisten satamaradalla Kumpulanpuistossa :)
	14.11. 08:13	Esa J. Rintamäki
		Herra Jorma R. ystäväiseni, nuo pylväät ovat sinkittyä (lue: galvanoitua) terästä. Entisen alumiiniammattilaisen silmin katsottuna kevytmetallit eivät kestä tuollaisessa "virassa". Erikoisseokset - no, miksei -, mutta tolkuttoman kalliita. 55 vuotta sitten oltiin vasta jotenkin hajulla alumiinin hitsaamisessa. Sivuheittona: - Grummanin insinöörikunnalla riitti pähkäilemistä, että miten väsätä F-14 Tomcatin kääntyvien siipien nivelkohdat. Siihen keksittiin viimein sitä suojakaasuhitsausta.
	14.11. 08:10	Jimi Lappalainen
		10.7.2025: https://vorumaateataja.ee/koik-uudised/krimi/34922-fotod-antsla-raudteejaama-poleng
	14.11. 00:42	Jorma Rauhala
		Ei kai alumiinisilta uutena näyttäneet kevytmetallipylväät voi olla ruosteessa? Ikää noilla on vasta noin 55 vuotta.
	13.11. 21:12	Juho Rintala
		vai niin en ole nähnyt 511, vaan se olikin 515.
	13.11. 21:04	Juho Rintala
		Uskoisin että varalla seisoo. Olen itse havainnut Tve4 511 vaihtotöissä tuossa veturipuiston suoralla.
	13.11. 19:26	Markus Pöntinen
		Parin viikon päästä saattaapi alkaa näkyä liikenteessä...
	13.11. 19:18	Panu Breilin
		Tve4 512 toimii varaosalähteenä. Tve5 606 puolestaan on hyvin pitkään seissyt tuossa, mutta toisaalta ainakin muutama vuosi sitten se oli vielä ajokunnossa. Liekö varalla tms?
	13.11. 19:06	Juho Rintala
		Hihi, herra Esa on lättä :)
	13.11. 18:10	Ilari Uotila
		Olisiko paku Mersu 206 tai vastaava Hanomag? Edit: Hanomag-Henschel F 25, siitä tuli Mersu vasta 1975.
	13.11. 16:26	Juho Rintala
		Hieno ja asiallinen kuva Rasmus!!!
	13.11. 15:42	Jorma Kattelus
		Tuon linkin takana on jonkinlaista listausta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sr1 . En tiedä pitääkö paikkaansa.
	13.11. 14:19	Aarni Lilja
		Selvä.
	13.11. 14:01	Juho Rintala
		Hylky.
	13.11. 13:45	Juho Rintala
		Kiitos, hyvä muuten että olet valokuvannut tämän :))
	13.11. 13:06	Rasmus Viirre
		Mmm kyllä jos lähetetään partisaaneja tai lahjottuja ”turisteja” tekemään tihutöitä, voi maanpäältä otetuista kuvista olla pientä hyötyä vaikkapa varustautumisen kannalta. Toisaalta ihan julkisista karttapalveluista nähdään sähkölinjojen väylät. Selkokartassa näkyy jopa tämän aseman aitaus. Joka maaltahan löytyy myös omat ilmakuvat. Ukrainassa Venäjä sabotoi sähköasemia ja lämpövoimaloita lähinnä ilmateitse; drooneilla, raketeilla, ohjuksilla ja liitopommeilla. Ja tietoliikennettäkin voidaan häiritä etäältä, ettei tarvi mennä saksilla katkomaan lankoja. Sotilasjunien tuoreista havainnoista voi periaatteessa arvuutella kaluston vahvuuksia eri puolilta maatamme, mutta nämä arviot ovat tietysti hyvin karkeita ja epätarkkoja. Varsinkin kun internetistä löytyvät tiedot kaluston kokonaismääristä ovat usein alakanttiin todellisesta, tai vanhentuneita. Toki voi olla myös hyvä, jos naapurimme muistaa, että täältä löytyy nykyaikaista terästä reippaasti.
	13.11. 10:39	Tuukka Ryyppö
		Hauska kuva muuten! Etualalla vaunuja, jotka ovat olleet liian vanhoja peruskorjattaviksi. Taustalla hieman niitä vanhempia vaunuja peruskorjattavina.
	13.11. 10:35	Erkki Nuutio
		Vaikka tämä asetus ei sinänsä määrännyt veturinkuljettajan puolta veturissa eikä junan kulkupuolta normaalitapauksissa kaksiraiteisen rautatiellä, oli se johtopäätös käytännössä (kuten että vasenkätisiin maihin tuli heidänmukaisensa käytäntö). Kirjoitin kyseisen asetuksen (Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus, 8.6.1858) taustoistakin, mutta oli pakko antautua täysin ala-arvoisen Lenovon + W11+ tekstiohjelman edessä. Kun kirjoittaa, se tekee vähän päästä tuhoa: Hävittää kappaleittain tekstiä tai muuta vastaavaa. Siinä on epäilemättä "kirjoittamista helpottavia ominaisuuksia" ja varmaan myös "tekoälyä". Kirjoittamisiin ja korjaamisiin W11+Wordin yhteydessä kuluu kolminkertainen aika verrattuna aikaisempaan (Acer + W7). Täydennys: Tämä on VAIN YKSI riesoista, mutta se riesa joka hävittää usein yllättävästi suuria osia teksteistä, joskus tekstin kokonaan. Käytän liukutasoa kohdistamiseen. Acerin liukutaso on asianmukaisesti pinnoitettu ja toimii tarkasti. Lenovossa se on samaa alumiinia kuin kotelokin, eikä toimi lainkaan kuten kuuluisi. Kohdistuksen aktivointi + vahvistusnäppäin toimii holtittomasti. Siksi mikro toimii adhd-ongelmaisen tapaan. Kohdistusta liikutettaessa se yllättävästi "valitsee" jonkun ohittamansa alueen (värittää sen). Jos ei heti satu huomaamaan tällaista usein ja yllättäen tapahtuvaa "valintaa" kirjoittamista jatkaessaan, hävittää uuden tekstin ensinäpäytys tämän "valitun" entisen tekstialueen palautumattomasti bittiavaruuteen. Se on siis pysyvästi menetetty. Kelvottoman Lenovon näppäimissä ei ole myöskään sähköimpulssien vaimennusta, joka estäisi impulssien aiheuttamat virhetoiminnot. Acerissa vaimennus on ja siksi se toimiikin moitteetta. Lenovo ja sitä myyvät kauppurit ovat moraalittomia ketkuja. Älkää joutuko tällaisten hyväksikäyttäjien uhreiksi. Mutta mitä kunnollista olisi tilalle? Lisäksi mitä ala-arvoisen W11:n tilalle - suden joka lisäksi on nykyään ryöstöhinnoiteltu???
	13.11. 10:14	Esa J. Rintamäki
		Pylväistä tuppasi olemaan pulaa. Irtonaisina niitä sangen usein "unohdettiin" laittaa takaisin paikoilleen. Vaunujen kuormaus- ja purkausaikojen ylittämisistä Valtionrautatiet otti maksun ja - kernaasti.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset