Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	26.01. 11:21	Juhana Nordlund
		Ei tunnelissa kulkeminen tai kulkemattomuus määritä liikennevälineen eikä -järjestelmän nimeä. Olen JR:n ja JV:n kanssa siitä samaa mieltä, että kuvan liikenneväline perustuu raitiovaunutekniikkaan ja on sen puolesta raitiovaunu. Järjestelmä voi silti olla kaupallisesti metro, kuten se paikkakunnalla näyttäisi olevan. Sen lisäksi joudutaan tarkastelemaan näitä asioita juridiikan kannalta: Millaisen toimiluvan alla järjestelmä toimii. Sillä on oma merkityksensä mm. siihen, mitkä oikeudet noilla sanotaan nyt raitiovaunuilla on katutasossa liikennöitäessä. Kansalaisilla tuntuu olevan varsin omanlaisia käsityksiä eri liikennevälineistä ihan Suomessakin. Muutama päivä sitten matkustin pikaratikka 15:llä kohti Roihupeltoa, kun minua vastapäätä istuva matkustaja sanoi puhelimeen, että hän istuu nyt junassa. Ikää ehkä saman verran kuin minulla, ei merkkejä suomen kielen haasteista tms.
	26.01. 10:23	Petri Nummijoki
		Lieneekö kuvassa ollut aikoinaan keskustelua liittyen kuvaan https://vaunut.org/kuva/23195 eli Dr12-vetoisen tavarajunan ja Porkkanajunan kohtaukseen Äetsässä?
	26.01. 10:12	Jimi Lappalainen
		Mistä porkkanajunasta oikein puhut, Juhana?
	26.01. 10:09	Jimi Lappalainen
		Kuvia: https://www.flickr.com/photos/vaylafi/albums/72177720310573629/
	26.01. 09:27	Jari Välimaa
		Raitiotie tämä on vaikka kulkee tunnelissa : https://kaupunkiliikenne.net/olomuodot.html
	26.01. 07:43	Jimi Lappalainen
		Samaa mieltä ylläolevan kanssa.
	25.01. 23:00	John Lindroth
		En usko että PTJ tai IH olisivat asiasta eri mieltä!
	25.01. 22:40	Johannes Erra
		Hienoa nähdä näistä kuvia työn touhussa!
	25.01. 21:50	Jaakko Pehkonen
		Kiitos! Hauskana sattumana torstain talkoissa otimme kranssit päädyistä ja käynnökset sisältä pois ja laitoimme ne odottamaan tulevaa käyttöä.
	25.01. 20:46	John Lindroth
		On kiva tuo lämminhenkinen ja tunnelmallinen valaistu joulukoriste nokalla niinkuin esim. Saksassa!
	25.01. 20:13	John Lindroth
		Olisi suuri palvelus jos tuo Kalkkuna levy saataisiin Youtubeen kaikkien kuultaville!Myös siksi koska monilla ei enää ole levysoittimia!Ja lisäksi näyttää siltä että kiinnostus noita soundeja kohtaan on olemassa!
	25.01. 20:11	Petri Nummijoki
		Ajoneuvoja ei ole suotta kiirehditty siirtämään sivuun kolaripaikalta, vaikka sattuisivat olemaan kiskoillakin.
	25.01. 19:45	Esa J. Rintamäki
		Vissiin Hoppa ottanut nokkapokkaa '55 Letukan kanssa.
	25.01. 19:36	Esa J. Rintamäki
		Oma Kalkkuna 1413 - singlelevyni oli kadonnut joskus muuttojen melskeissä. Aika vekkulia muistella pistäneeni sen levysoittimelle pyörimään. Seuraavaksi päälle Hullujussin Friduna Skikuna.... Jee! (Alwari Tuohitorwesta puhumattakaan.)
	25.01. 19:32	Petri Nummijoki
		Vr5 on kyllä mielenkiintoinen veturi. Voimaa niissä oli enemmän kuin Vr1- ja Vr2-sarjoissa ja Vr3:een tai Pr1:een nähden etuna oli ripeä kangella tapahtuva suunnanvaihto. Nopeuskin oli aivan kelvollinen ainakin Vr1:een tai Vv13-dieseliin verrattuna. Teoriassa sen olisi luullut olevan VR:n höyryvetureista yksi parhaimmista mutta silti niistä luovuttiin Vr-sarjoista ensimmäisenä. Asiasta oli aikaisemminkin keskustelua mm. kuvan https://vaunut.org/kuva/104556 yhteydessä.
	25.01. 19:16	Aarne Rantala
		Aa, no tarkoitin että systeemi on Semi-Metro niinkuin Wikipediassa sanottiin, mutta tiedän sen, että itse kone on raitiovaunu.
	25.01. 18:55	Samuel Pajunen
		Dr17 98 10 6007 001
	25.01. 16:41	Mikko Ketolainen
		Tuo palanut rakennus kuuluu Instrumentarium Oy:lle. Rakennus vaurioitui tulipalossa 11.1.1976.
	25.01. 16:08	Jarno Piltti
		Olen onnekseni saanut kuunnella tuon Kalkkuna vinyylin ja kyllä siitä saa mielikuvan millaista on kun tehokas pässi riehuu vaunujen kanssa oikein kunnolla. Ei muuta kuin museohöyry Plandampfin hengessä Viinikan mäkeen roikkaa painamaan!
	25.01. 15:28	Jorma Rauhala
		Onkohan tuossa Sörkan Michelin-ravintolassa päässyt läskisoosi kärähtämään?
	25.01. 15:26	Jorma Rauhala
		Ratikkavaunuhan tuo on. Kaikki nuo Rainerin nimikkeet ovat raitsikoita.
	25.01. 15:24	Erkki Nuutio
		Vr5:stä on single-levy Kalkkuna. Oman singleni annoin jossain vaiheessa pois, mutta ehkä niitä voisi kysellä. Koin itse unohtumattoman äänitapahtuman Kalkkunan ponnistellessa kitkarajalla luistellen Viinikasta mäkeä asemalle liian painavan junan kanssa. Sopisiko Haapamäen Kalkkunaan joskus laittaa hiilet ja höyryt päälle? Kalkkuna oli touhukas vehje ja tiukkaääninen.
	25.01. 14:57	Jari Välimaa
		Malaga käyttää kuitenkin Urbo3 ratikoita https://en.wikipedia.org/wiki/CAF_Urbos#CAF_Urbos_3 joita muissakin kaupungeissa vaikka rata on Light Rail kuten Tampereella https://en.wikipedia.org/wiki/Tampere_light_rail
	25.01. 12:48	Rainer Silfverberg
		Tämä on LRT eli Light Rapid Transit -tyyppinen joukkoliikennejärjestelmä, ranskankielisissä maissa näitä kutsuttiin myös prémetroksi eli esimetroksi ja saksankielisissä Stadtbahneiksi.
	25.01. 12:36	Jarno Piltti
		Esson baarin keskustelut sivuuttaen ja alun haaveiluun palaten: Olisi kiinnostavaa nähdä ja kuulla Tk2 ajokunnossa. Ei suurin eikä ehkä kauneinkaan, mutta omanlaisensa. Tai sitten Vr3 tai Vr5. Kaikki muutkin höyryveturit kelpaa kyllä.
	25.01. 12:01	Tuomo Kärkkäinen
		^Yhtiön päätoimiala on renkaat, ja se on maailman toiseksi suurin tällä alalla. Yhtiö on tunnettu myös matka- ja ravintolaoppaistaan, kartoistaan sekä verkkokarttapalvelusta ViaMichelin. Punaiset ravintolaoppaat ovat luoneet tunnetun Michelin-tähtiluokituksen gourmetravintoloille (Wikipedia).
	25.01. 11:52	Esa J. Rintamäki
		Uudesta käyttötsrkoituksesta tuli mieleen: - Mäntän ratapihalla, sivuraiteella seisoskeli aikanaan kaksi Gb:n aluskehystä lankkulattioineen ja ilman koria. Jossain vaiheessa sinne ilmestyi myös pari Hdka:ta, omistajamerkintä VR piiloon maalattuna. Siis 1970-luvun jälkipuoliskon aikana. Michelin - ukkokin sattunut kuvaan mukaan, aika vekkulia! Olen joskus miettinyt, että onko huippuluokan ruokaloiden Michelin-luokituksella ja tällä ukolla kovasti ja paljonkin tekemistä keskenään? (Mitä paremmat syötävät sitä enemmän tulee muistuttamaan ko. ukkoa?)
	25.01. 11:51	Hannu Peltola
		Teemu, tuo on Yhdysvaltojen osalta täysin totta ja pätee myös isoon osaan Eurooppaa. Yhdysvalloissa ICC rajoitti maksiminopeutta vuonna 1947 ja silloin asetettiin mm. ehtoja suojastukselle, radan kunnolle ja kauko-ohjaukselle. Riittävien ehtojen toteutuessa junat saattoivat kulkea esim. 80 mph maksiminopeudella (129 km/h). Ennen vuotta 1947 linjaosuuksilla nopeudet olivat periaatteessa vapaita ja on olemassa aikalaiskertomuksia, joissa esimerkiksi Santa Fen upein pikajuna The Super Chief halkoo Kansasin preerioita 117 mph nopeuksilla (188 km/h). Tämä tapahtui palakiskoilla! Santa Fe kuitenkin huomasi pian, että tällaiset nopeudet olivat tappavia radan kunnolle ja Santa Fe rajoitti itse junien nopeuksia ennen ICC:tä. Great Northernilla tämänkin kuvan The Fast Mail oli kuuluisa siitä, että se kulki aikataulussa. Jos juna jostain syystä jäi aikataulusta jälkeen, kaikki muu rataliikenne keskeytettiin ja Fast Mailille taattiin täysin häiriötön kulku. Montanan loppumattomilla preerioilla GN:n S-2 Northern ( https://vaunut.org/kuva/160800?s=1 ) saattoi hyvin kiskoa raskasta junaa 130-140 km/h nopeuksilla saadakseen aikataulun kiinni. Yhdysvalloissa hurjimmat junien nopeudet ovat olleet Interurban-radoilla 1900-1910 -luvuilla ( https://vaunut.org/kuva/169342?s=1 ). Interurban-junien tärkein kilpailuetu esimerkiksi junia ja pikku hiljaa kehittyvää autoliikennettä vastaan oli junien nopeus. Sähkövoima takasi riittävän tehon ja junat saattoivat hyvinkin ajaa 100-120 km/h nopeuksia sorastetuilla ja keveysti kiskotetuilla radoilla. Turvallista tämä ei tietenkään ollut ja onnettomuuksia tapahtui paljon!
	25.01. 11:21	Erkki Nuutio
		Ihalaisen kumikorjaamo. Kuuluiko palanut rakennus myös Ihalaiselle. Korkea piippu on hyvä olla kuminkäryttäjällä
	25.01. 11:02	Petri Nummijoki
		Yhdessä yössä ei sentään devalvoitu 40 prosenttia vaan devalvaatio tapahtui kahdessa vaiheessa. Ensin marraskuussa 1991 devalvoitiin 14 % ja sitten syyskuussa 1992 laskettiin markka kellumaan, jolloin se devalvoitui lisää.
	25.01. 10:19	Teemu Saukkonen
		Muistuipa mieleeni nykyajalle poikkeava juttu: viereisessä pöydässä oli kolme nuorta miestä, mutta he pelasivat korttia eivätkä räplänneet puhelinta koko aikana kun söin. Ihan kaikki eivät ole koko ajan puhelin kädessä.
	25.01. 09:52	Teemu Saukkonen
		1930-luvun tekniikalla menty kovempaa kuin nyt IC:llä... max. 140 aika ison osan rataverkosta?
	25.01. 09:51	Petri Sallinen
		Elvyttäminen ei aina tarkoita sitä, että otetaan lisää lainaa elvyttämistä varten. Kyse on myös siitä, miten käytettävissä olevat rahat — lainarahat ja/tai omat pääomat — käytetään. Näin jälkikäteen on sanottu, että julkisten menojen voimakas leikkaaminen 1990-luvun lama-aikana oli virhe. Valtion menot kyllä vähenivät, mutta samalla työttömyys myös julkisella sektorilla kasvoi. Samalla kasvoivat työllisyyden hoitomenot ja verotulot supistuivat. Julkinen kysyntä siis supistui, mikä näkyi valtiolle alihankintatöitä tekevissä yksityisissä yrityksissä. Julkisten menojen voimakkaasta leikkaamisesta saadut hyödyt olivat kansantaloudellisia haittoja pienemmät. Olisi kyllä voitu leikata, mutta maltillisemmin. Pankkeja kyllä tuettiin, koska ei haluttu päästää pankkijärjestelmää kaatumaan. Pankkituki osoittautui kuitenkin tehottamaksi tavaksi käyttää julksia varoja. Yksi merkittävä syy lamaan lienee ollut vahvan markan politiikan jatkaminen liian pitkään. Lopulta markka delvalvoitiin pakon edessä ja valuutta päästettiin kellumaan. Yhdessä yössä markka devalvoitui 40 prosenttia. Valtion, yritysten, pankkien ja kotitalouksien valuuttapohjaiset lainat kallistuivat huimasti. Konkursseja oli tiedossa läjäpäin. Rahapolitiikan vapauttamisen vastapainoksi ei aikoinaan luotu valvontaa ja konktrollia. Energiakriisin ja pandemian aikana yrityksiä eikä kotitalouksiakaan päästetty konkurssiiin. Julkisin varoin tuettiin yrityksiä, jotta ne selviäsiävät pahimmat ylitse. Kotitalouksille maksetettiin energiatukea. Ainakin tämä oli toisin 1990-luvun lamaan verrattuna.
	25.01. 09:00	Jari Välimaa
		Raitiovaunulla ajetaan tunnelissa light-raililla aivan kuten Tampereen ratikka (tietysti ei tunnelia)
	25.01. 01:36	Antti Rautiainen
		On todellakin tarkka ja hieno pienoismalli,itselle kyllä tuntematon merkki mutta ei ihme jos harvinainen,voipi nuo hieman olla jo hinnoissaankin...
	25.01. 00:59	Hannu Peltola
		Aivan mahtava kuva!
	25.01. 00:57	John Lindroth
		Onnistunut kuva!
	24.01. 23:57	Hannu Peltola
		Wau, mikä kuva!
	24.01. 23:46	Hannu Peltola
		Taustasta täytyy ikävä kyllä todeta, että se on minun ottamani kuva marraskuulta 2019! Kuvauspaikka on juuri tämä sama, josta tämä pienoismalli on tehty eli se sopii hyvin tähän taustaksi. Kuva oli sinällään onnistunut, että taustalla ei ollut kovinkaan paljon moderneja elementtejä. Taustan rakennukset ovat US Naval Station Everettin laivastotukikohdan rakennuksia, mutta onneksi varsin vanhantyylisiä. Heikki on täysin oikeassa Everettin sahahistoriasta. Vuonna 1900 saksalaistaustainen Frederick Weyerhäuser perusti pienen puutavaran välityskonttoriin Tacomaan Seattlen eteläpuolelle. Weyerhaeuser-yhtiön liiketoiminta laajeni ja vuonna 1902 yhtiö perusti ensimmäisen sahansa tänne Everettiin Great Northern Railwayltä ostetulle tontille. Tämä Mill A sijaitsi noin kilometrin verran tästä kuvasta vasemmalle (etelään). Vuonna 1915 Everettiin valmistui Mill B, joka oli vuoteen 1929 saakka maailman suurin sahalaitos. Mill B:n tuotanto oli tarkoitettu erityisesti Itä-USA:n loppumattomille markkinoille. Mill B sijaitsi tästä kuvasta noin kaksi kilometriä itään Snohomish-joen varrella. Vuonna 1929 Weyerhaeuser rakensi Longview:hin Washingtoniin sahalaitoksen, josta vuorostaan tuli maailman suurin. Vuosien mittaan Weyerhaeuser on kasvanut yhdeksi maailman suurimmista metsäyhtiöistä, mutta yhtiön juuret ovat tiukasti täällä Everettissä. Weyerhaeuser oli valtavan tärkeä asiakas paikallisille rautatieyhtiöille, erityisesti Great Northernille. Tässä kuvassa kannattaa kiinnittää huomiota myös veturin portaiden vasemmalla puolella näkyvään EMD:n logoon. Logon koko on noin 1 mm, mutta teksti on täysin luettavissa! Athearnin uudet Genesis-mallit ovat kertakaikkiaan upeita!
	24.01. 23:18	Aarne Rantala
		Ei ihan raitiotie, vaan "semi-metro"
	24.01. 23:17	Heikki Jalonen
		Hannu on löytänyt tuonne taustamaisemaksi jännän fotostaatin. Toisin kuin pienoisrautatien muodostettu miljöö, se esittää todellisen maailman ollutta hetkeä - kauan sitten rasahtaneen kameran sulkimen valotusajan mittaista jos tarkkoja halutaan olla. Näemme siellä parikin kiinnostavaa reaalimaailman työkonetta. Näkyviltä osiltaan punainen ristikkopuominosturi on mitä todennäköisimmin Manitowoc-valmiste. Malli ja kokoluokka eivät ole varmuudella tunnistettavissa, mutta +50 tonnarista on varmaan kyse. Se kuitenkin käy kuvasta ilmi, että kyseessä on kahmarikone (clamshell) kuvassa erottuvan "jojon" perusteella. Todennäköisesti se on purkanut jotain bulkkilasteja (soraa, mursketta, hiekkaa, rikasteita) proomuista tai vastaavista tai sitten suorittanut jotain satamaruoppausta tai vastaavaa ylläpitoa. Oikealla näkyvä ristikkopuomikone voisi puolestaan väriensä perusteella olla P&H. Sekin toki vain arvaus. Kokoluokaltaan samassa sarjassa kuin naapurinsa. Ehkäpä sen työt ovat liittyneet kappaletavaran tai puutavaran satamakäsittelyyn. Kauempana taustalla näkyy - vaikeasti hahmotettavana - melkoinen satama laitoksineen ja laitteineen. Todennkäköisesti suurin osa liittyy sahatavaran käsittelyyn, siitähän Everett tuli kuuluisaksi.
	24.01. 23:06	Hannu Peltola
		Everett ja tämä sama kuvauspaikka näytti tältä kesällä 1953: https://vaunut.org/kuva/163853?s=1
	24.01. 22:57	Hannu Peltola
		Satamasta kuuluu lokkien kirkuna, joka hukkuu EMD 16-567B -dieselmoottorin matalan kumeaan kumuun. Korvat menevät viimeistään lukkoon, kun kuski laittaa asemalle saavuttaessa päälle veturinkellon, jonka ääni vastaa keskikokoista kirkonkelloa. Ilman täyttää tuoksurikas 2-tahtidieselin kömy. Asemalaiturilla US Postin virkailijat valmistautuvat vaihtamaan Everettiin saapuvan postin lähtevään postiin. Junan viimeisenä vaununa olevasta makuuvaunusta jää muutama matkustaja asemalle. Juuri tällaista rautatiemaailman pitääkin olla! Tämä vähän kiireessä otettu kuva on otettu tarkalleen samasta paikasta, tosin 68 vuotta myöhemmin ja 87 kertaa suuremmassa koossa: https://vaunut.org/kuva/136314?s=1
	24.01. 22:04	Jorma Toivonen
		Kuinkahan kauaksi sivuraiteella mahdateenkaan matkata tämän kuvan (Hr1 1021) kommenteissa? Tosin oliko noilla paikoin tuo Imatran Voiman muunto-aseman sivuraide?
	24.01. 21:33	Hannu Peltola
		Näyttäisivät olevan Märklinin malleja.
	24.01. 21:22	Jimi Lappalainen
		Siellähän on Schienenzeppelin.
	24.01. 21:06	Mikko Mäntymäki
		Dm12 on leikkikalu Sr1:n verrattuna. Ja ottaa turpaansa jopa Dv12:lta 602kW vastaan 1000kW/200kN.
	24.01. 18:30	Mikko Herpman
		Ei varmaankaan jää myöhään jos vaan pääsee lähtemään ajaessaan. Taitanee kiihtyä vähintään yhtä hyvin kuin Dm12.
	24.01. 18:30	Petri Nummijoki
		Tuskin 90-luvun laman synkimpinä aikoina kotimarkkinoita oli sen enempää mahdollista elvyttää. Sailashan on jälkikäteen sanonut, että laman syvimmässä vaiheessa talvella 1992-1993 oli yhden ymmärrystä osoittaneen luotonantajan varassa, että lainaa ylipäätään saatiin eikä valtio ajautunut kassakriisiin.
	24.01. 17:28	Raimo Harju
		Nostalgiaa, asuntomessualue on kyllä tullut kokonaisuudessaan joen tälle puolelle, ja täytyy todeta että varsin modernin näköinen se onkin. 90 ja 2 tuhatta luvuilla raideliikenne oli vähäistä, ja pääasiassa tuotiin teräslevyä, valmiit tuotteet lähti yleensä lavettikuljetuksina.
	24.01. 17:15	Rainer Silfverberg
		1990 luvulla oli K ja S ryhmän lisäksi ruokakauppaketjuja Tukolla, Anttilalla,, EKAlla, Stockmannilla ja muutamalla villillä. Ruuan halpeneminen EU jäsenyyden myötä johtui Alvin alennuksesta ja että lihaa ja meijerituotteita sai tuoda ulkomailta.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset