Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.09. 23:47 | Ilmari Oinonen | ||
| Ahaa. Kiitoksia tiedosta. Korjataanpas tämä virhe | ||||
|
|
20.09. 23:02 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| 4187 on Haapamäellä. Tämä on 4162. | ||||
|
20.09. 22:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kohtauskuva! | ||||
|
20.09. 22:30 | Veikko Hattunen | ||
| Tämäkin on ornio | ||||
|
20.09. 22:29 | Veikko Hattunen | ||
| Ornio? | ||||
|
Kuvasarja: Ukko-Pekka 1009 Hangon radalla 19.9.2026 |
20.09. 22:16 | John Lindroth | ||
| Hienoja kuvia ! | ||||
|
Kuvasarja: Ukko-Pekka 1009 Hangon radalla 19.9.2026 |
20.09. 21:42 | Aarni Lilja | ||
| Upeita kuvia Ukko-Pekasta Noah. | ||||
|
20.09. 21:11 | Erkki Nuutio | ||
| Rajamäen farssi -jenkka lienee ollut vuoden 1918 tapahtumien surutyötä : https://fi.wikisource.org/wiki/Rajam%C3%A4en_farssi. Rajamäen poikien äänitys oli vuodelta 1930. Rajamäen pojat toimi juurena Dallapé -orkesterille. Mukana jo silloin Martti Jäppilä, Kone ja Silta Oy:n sorvari, punavanki ja VR:n Pasilan konepajan varastomies. |
||||
|
20.09. 20:09 | Noah Nieminen | ||
| Ruotsalainen "Huru"! | ||||
|
20.09. 19:25 | Jimi Lappalainen | ||
| EFit-vaunujen numerot alkavat 235, EFiti-vaunujen 236. | ||||
|
|
20.09. 19:11 | Hugo Leino | ||
| Aa. Kiitos korjauksesta, sillä katoin vaunujen tiedot kuntoon satunnaisesta Julia havainnosta. | ||||
|
20.09. 18:51 | John Lindroth | ||
| Kiva kuva! | ||||
|
|
20.09. 17:46 | Noah Nieminen | ||
| Vaunun täytyy olla EFiti, sillä EFit 23651 hakemalla ei löydy kuin tämä kuva. | ||||
|
|
20.09. 17:45 | Noah Nieminen | ||
| Erikoinen näky | ||||
|
20.09. 16:02 | Sampsa Saahkari | ||
| Tuohan on teknisesti "kuin" kahdeksanakselinen Dr13. (Ks. kommentit kuvasta https://vaunut.org/kuva/177503) |
||||
|
20.09. 15:58 | Veeti Heino | ||
| HVM ei koskaan omistanut tätä veturia, oli vain käyttäjä. | ||||
|
20.09. 15:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Joskus oli hiivatimpaa https://vaunut.org/kuva/51132 ja https://vaunut.org/kuva/104530 | ||||
|
|
20.09. 14:58 | Noah Nieminen | ||
| Juuri tätä asiaa mietin. | ||||
|
|
20.09. 13:40 | Rasmus Viirre | ||
| Tyttölahti eikös vain. | ||||
|
20.09. 13:36 | Rasmus Viirre | ||
| Tiedä mikä siinä on, mutta rata joka halkoo suomaata on suorastaan herkkua silmääni. Ei kyllä niinkään maastossa liikkumisen kannalta. | ||||
|
|
20.09. 13:31 | Rasmus Viirre | ||
| Nämä kaksi ovat olleet pariajossa jo heinäkuun 16. päivänä, ja näin reilu kaksi kuukautta myöhemmin edelleen! Liekö tässä tulevan yleinenkin käytäntö sitten, kun Dv12-vetureita nähdään enää harvojen valittujen ratojen osassa junista vetäjinä, tai päivystäjinä, ja sarjasta on karkeasti ~20-30% enää ajossa? Samoja vetureita pidettäisiin pariajoissa ”yksikköinä” loppuun. | ||||
|
20.09. 12:18 | Eljas Pölhö | ||
| Vv13 1785+1786 saivat kaksinajolaitteet vasta 60-luvun puolivälissä. Samoihin aikoihin alettiin puhua sarjan muuttamiseksi yhdenmiehenajoon, mutta nämä kaksi rajattiin silloin sen keskustelun ulkopuolelle. Tämänkin asian toteutuminen vei joitakin vuosia. Tämä sama kuva tai aivan vastaava on ollut European Railways-lehdessä n. 1962-63 jossain Suomea käsittelevässä jutussa (pari Suomi-artikkelia vuosittain). En kyllä tiedä onko minulla enää sitä lehteä (ja jos on, niin missä), koska olen myynyt tai siirtänyt Akaan/Toijalan näyttelyvaunuun paljon lehtiä, joissa on Suomi-aiheisia kirjoituksia. |
||||
|
|
20.09. 12:06 | Juhani Katajisto | ||
| Ei aiemmin kertomani näköjään pidä paikkaansa. Löysin myös useita Schwartzkopffin kakkosia joissa ei ole vanteita kupujen ympärillä ja vastaavasti myös useita Suomessa valmistetuja Hv-sarja vetureita, jossa on vanteet kupujen ympärillä. Hyvä kun tsekkasit ja näin putoo yksi tunnistamista auttava keino pois. | ||||
|
|
20.09. 11:20 | Petri Nummijoki | ||
| Ymmärränkö jotenkin väärin, mitä vanteilla tarkoitetaan? Esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/173010 on Schwartzkopffin Hv2, jossa vanteita ei mielestäni ole ja kuvassa https://vaunut.org/kuva/116377 taas Suomessa tehty Hv2, josta vanteet löytyvät. Vai onko näissä kattilat vaihdettu toisen valmistajan tekemään, jolloin tuntomerkki ei käytännössä päde kuin tilanteeseen, jossa veturi on uusi? | ||||
|
20.09. 11:12 | Noah Nieminen | ||
| Hyvin näkyy ruska siellä pohjoisessa. | ||||
|
Kuvasarja: Keitele-Museo Oy:n syysretken kuvia Varkaudesta |
20.09. 11:08 | Noah Nieminen | ||
| Hyviä kuvauspaikkoja löytynyt lättäjunalle. Lyhyt juna mahtuu sopivasti monenlaisiin kuvausrakoihin. Mukava kuvasarja. | ||||
|
|
20.09. 11:06 | Noah Nieminen | ||
| Taitaa olla nyt paremmissa käsissä tämä veturi, kuin HVM:llä aikoinaan :) | ||||
|
|
20.09. 11:05 | Noah Nieminen | ||
| Juna ei voi tunkeutua, ellei se suistu raiteilta ja lennä jonkun pihaan. | ||||
|
|
20.09. 11:03 | Veeti Heino | ||
| Ehkäpä se on tunkeva hessu | ||||
|
|
20.09. 11:02 | Noah Nieminen | ||
| Hieno. Lieneeköhän tämä 2523&2643- pari nyt ikuinen? Veturien vaihtumiselle ei liene tarvetta jos ne eivät vikaannu. | ||||
|
|
20.09. 10:47 | Juhani Katajisto | ||
| Petri kaikissa Schwartzkopffin Suomeen toimittamissa Hv2- ja Hv3-sarjan vetureissa on vanteet kupujen ympärillä, mutta niitä ei ole Suomessa valmistetuissa Hv1-, Hv2 ja Hv3-vetureissa. Kun aletaan identifioimaan Hv-sarjan vetureita, hyvä katsoa onko etuoven ikkunassa vastavalosuojaa. Siitä näkee heti mikä se voi olla ja mikä se ei voi olla. Hv:ssä on useita muitakin keskenäisiä eroavaisuuksia, jotka auttavat tunnistamisessa. Valonheittäjiä on vaihdettu, onko pieni vai iso ja kun tietää, missä veturissa oli alunperin isovalonheittäjä ja nyt veturissa on pieni pääsee jyvälle kuvausajankohdasta. Tenderin korkeuksia ja laitojen korotuksia on ollut monenlaisia. Ne kertovat paljon vaihdoksista ja kuvausajankohdista. Ja tietysti niin kuin tuossa kerroitkin veturien sijoitusvarikoista, mutta niin kuin tiedät ne eivät ole aukottomia. Kun samaa veturia katselee eriaikakausina otetuissa kuvissa voi jo jotain päätellä veturin kuvausajankohdasta tai jopa numerosta. Arvelinkin, että ajat takaa VV13 1785 ja 1786 yhteenkytkemisestä ajoja Tampereella, koska tiesin niillä näin ajetun Kokkolassa. Veturimiehet muuten "purnasiva" veturimieslehdessä tästä, kun veturit olivat näin kaksin ajossa Kokkolassa. | ||||
|
|
20.09. 10:18 | Petri Nummijoki | ||
| Onko asia siis niin, että 1785 ja 1786 eivät saaneet kaksinajolaitteita heti uutena 1960 vaan vasta 1964 tai vähän sen jälkeen? Jos näin niin sehän sitten selittääkin koko asian. | ||||
|
|
20.09. 10:12 | Eljas Pölhö | ||
| Eiväthän 1785 ja 1786 kauaa toimineet Tampereella kaksinajolaitteiden asemtamisen jälkeen. Itselläni ensimmäinen havainto niistä on 1966 Ykspihlajassa (eli Kokkolaan sijoitettuna). Vuonna 1964 koneosaston apulaisjohtaja ehdotti 30 Vv13-veturin muuttamisen kaksinajettaviksi, koska Vt1 ja Vv15-16 sarjoja jouduttiin pitämään linjaliikenteessä. Lopulta yksi muutettiin kokeeksi ja siihen se sitten jäi. Muutostyön sisältävät kansiot ovat tällä hetkellä "ei-julkisia", joten niiden tietoja en voi nyt avata kovin tarkkaan | ||||
|
|
20.09. 10:12 | Petri Nummijoki | ||
| En ole höyry- ja hiekkakupuihin kiinnittänyt aikaisemmin huomiota tuolla tarkkuudella. Mutta nyt kun katselin kuvia niin mielestäni höyry- ja hiekkakupujen ympärillä ei näyttäisi olevan renkaita 500-sarjan Hv2-vetureissa eikä 700- ja 900-sarjojen Hv3-vetureissa. Toisin sanoen Schwartzkopffin tekemissä Hv2-vetureissa niitä ei olisi mutta Schwartzkopffin Hv3-vetureissa on. Vastaavasti Suomessa tehdyissä vetureissa olisi höyry- ja hiekkakupujen ympärillä renkaat Hv1-2-sarjoissa mutta ei enää Hv3-sarjassa. En sitten tiedä, muuttuiko asia vuosien mittaan kattiloiden vaihtuessa ja kohdalle osui vain sattumalta kuvia, joissa tilanne oli tämä? Tai ymmärränkö jollain tavalla väärin, mitä tässä tarkoitetaan? | ||||
|
20.09. 09:27 | Timo Salminen | ||
| Ja on ilmeisesti vaihdettu kiskojakin, sillä itäreunalle on kasattu sekä pölkkyjä että kiskoja, molemmat vanhoja, poistettuja. Eilen juuri kävelin siitä ohi. | ||||
|
20.09. 08:41 | Noah Nieminen | ||
| No ohoh mitä höyryt. Hyvinkäältä lähtiessä ilma oli näemmä kylmempi sekä ilman lämpötila ja kastepiste lähellä toisiaan, joten tuolta piipusta tuleva lämmin ilma tiivistyy nopeasti höyryksi. | ||||
|
20.09. 08:38 | Noah Nieminen | ||
| Kappas, Tapio on päässyt nykyaikaan vanhemman ajan junalla. Hyvä kuva! | ||||
|
|
20.09. 08:02 | Veeti Pietilä | ||
| Kiitos, John! Oli kyllä mukava kuvata Ukko-Pekkaa! | ||||
|
|
20.09. 03:56 | John Lindroth | ||
| Komea kuva Hugo! | ||||
|
20.09. 03:14 | John Lindroth | ||
| Komea kuva Karjaalta! Tässä on tunnelmaa! | ||||
|
|
20.09. 02:36 | Osku Reinikka | ||
| Miten perustelet väitteen tunkeutumisesta? | ||||
|
|
20.09. 00:13 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedoista. 1785 ja 1786 olivat tosiaan ainoat kaksinajolaitteilla varustetut Vv13-veturit. Uutena ne sijoitettiin Tampereelle mutta toimivat myöhemmin mm. Riihimäellä ja Kokkolassa. Ajattelin, että Tampereen aikainen käyttö kertoisi, mihin tarpeeseen kaksinajolaitteita oli kaavailtu mutta jos veturit työskentelivät siellä erikseen, kuten näyttää niin ilmeisesti varsinaista tarvetta ei alun perin ollut vaan kysymyksessä oli pelkkä kokeilu. | ||||
|
19.09. 23:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Näköjään pyörävoimailmaisin n:o 5007 (Mattila L) löytyy sijainnilta 162+163, eli 2 257 m Mattilan liikennepaikan virallisesta sijainnista, tai 1 697 m Mattilan liikennepaikan pohjoisesta rajamerkistä. | ||||
|
|
19.09. 21:47 | John Lindroth | ||
| Itse olin seuraamassa paluujunaa Hyvinkäälle. Komeat soundit ja hienosti järjestetty junaelämys! Rajamäen lähtö suuntaan Hy oli spektakkelin omainen! Kiitokset kaikille ajojen järjestäjille ja toimihenkilöille! | ||||
|
|
19.09. 21:44 | John Lindroth | ||
| Upea syksyinen kuva! | ||||
|
|
19.09. 21:41 | Teppo Niemi | ||
| YTJ:n ( https://tietopalvelu.ytj.fi/yritys/2688313-9 ) mukaan postiosoite on Lohja. | ||||
|
19.09. 21:17 | Juha Toivonen | ||
| "Nortti" on näemmä pidennyttänyt Dr20 sarjansa pakoputkia. Ilmeisen positiivinen vaikutus vetureiden nokeentumiseen. | ||||
|
|
19.09. 21:06 | Juha Toivonen | ||
| Veturin omistaja on Höyrykalusto Tenderi Oy. Missäpäin tällainen yhtiö pääsääntöisesti vaikuttaa? Minkälainen omistuspohja? |
||||
|
19.09. 21:01 | Juha Toivonen | ||
| Paatuneena ketjupolttajana kaipaan aikaa jolloin mannermaiset savukkeet sai nauttia edes tupakkakopissa, saati hieman aiemmin jopa miellyttävässä vaunuistuimessa. Usein kuitenkin nautin savukkeeni vaunun tupakkaosaston puoleisella päätysillalla, joissa tupakointi oli sallittu ja nämä päädyt olivat myös varustettu tuhkakupein. | ||||
|
|
19.09. 21:01 | Samuel Pajunen | ||
| 217 on myyty jo 2024 vuonna HVM:ltä pois, mutta 218 on vielä HVM:n. | ||||
|
19.09. 20:36 | Juha Toivonen | ||
| Vuosilukuja en havainnointeihini enää muista tarkasti, mutta ne olivat 1972-1974 aikoihin. Ja siitä olen "katkera" itselleni, etten koskaan nähnyt missään päin Tamperetta yhtään höyryveturia lämpimänä, - saati työssä. Olin toki oikeissa paikoissa tuolloin, mutta ilmeisen väärään aikaan? Moinen jurppii yhä yli 50 vuoden jälkeenkin. Höyryvetureiden vyörytysantolaitokset olivat vielä paikoillaan, ja sieltä löytyi jopa veturihalkoja ja kivihiiltä, mutta asiakkaat olivat jo kadonneet. Vyörytyslaitosten yhteydessä oli VR:n Ovelta Ovelle - rahtiautojen hylkyalue. "Vanaja - Tuuri" iso (ja ruma) yhtenäisrakenteinen umpikoppi kuorma-auto on erityisesti jäänyt muistiini. Näitä (ja mahdollisesti myös muita) rahtiautoja oli muutamia kyseisellä alueella, ja monet noista osin jo vandalisoitu. |
||||