Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	19.12. 09:34	Juha Kutvonen
		Reittikaavio esittää vuoden 1993 tilannetta, koska lähiliikennealue laajeni Kirkkonummelta Karjaalle sähköistyksen valmistuttua 1.1.1993 ja Kytömaa lakkautettiin virallisesti 1.1.1994 (käytännössä vasta toukokuussa 1994).
	19.12. 08:03	Leevi Heino
		Eihän tuossa Jarin linkkaamassa kuvassa Ttk2 liity mitenkään junan vetämiseen.
	19.12. 07:59	Jari Välimaa
		VR:llä on enää puoli kuukautta omistaa dm12:t ennen kuin ne siirtyvät railstockiin.
	19.12. 07:54	Jari Välimaa
		https://vaunut.org/kuva/172238?maa=162&tag0=4%7CUlkomaat%7C tässä kuvassa vetolaite on työkone
	19.12. 05:50	Esa J. Rintamäki
		Komea värkki tuo kuvan TEM2. Onko tuo ohjaamon katolla oleva laajenevasuinen punainen "tuutti" ilmastointilaitteen tuloilman kaappaaja?
	19.12. 05:46	Esa J. Rintamäki
		Ehdotus VR:lle: - lainataan tämä koeajoihin ja - matkustukseen välille Tampere - Keuruu - Tampere, noiden onnettomien Dm12:ien tilalle!
	19.12. 05:44	Esa J. Rintamäki
		Aatteen miehen "Veto-Ivan", jossa on pakko olla SA-3:t molemmissa päissä. Jos toinen otetaan pois, nuokahtaa Ivan nokilleen?
	19.12. 05:41	Esa J. Rintamäki
		Muziejus-museon museoveturi toveri normintäyttäjä-Muzhikoiden aikoinaan kokoonheittämänä?
	19.12. 05:25	Esa J. Rintamäki
		Herra Rainer, pistitpä miettimisen aihetta. Keroseenia käytettiin entivanhaaseen aikaan lamppuöljynä, siis - paloöljynä, ja tosin vieläkin. Amerikan rautateiden kuulut käsiopastelyhdyt (ulkonäöltään tavallisen öljylampun näköisiä) olivat juuri kerosiinilamppuja ja nimenomaan punaisilla lampunlaseilla (eikös niin, Hannu-serkku?). Keroseeniksi kutsutaan yleisesti myös suihkumoottorilentokoneiden polttoaineita (Jet fuel). Ne ovat polttoöljyjä, sukua dieselöljylle. Ihan eri asia kuin lentobensiini. Yleisesti bensiiniä ei noin vain lirise öljynjalostamoilla "yhdestä putkesta", vaan se nykyisin on sekoitettu useammastakin komponentista. Vuoden 1914 bensiinistä en osaa sanoa mitään muuta kuin että sen, kuinka varhaiset automobiilinajajat ostivat bentsiininsä alkuun apteekeista. Autotekniikan vanhimpina aikoina polttoaineen (bensiinin) syöttömenetelmänä käytettiin muistaakseni kaasuttimen esi-isää, joka periaatteessa oli kanneton säiliö, jonka reunan yli tulviva bensiini sekoittui ilmaan ja seos kulkeutui moottorin imusarjaan. Maybachin keksimä kaasutinkonstruktio paransi polttoainetaloutta huomattavasti ja - moottorista saatavaa tehoa myös. Herra Erkki, ja/tai muutkin tietäjät kertonevat petroolin tai lamppuöljyn saannosta öljynjalostamoissa? Enkä - raakkules viäkhön - tarkoita sitä ihmeellistä lientä, jota myydään huoltiksen baareissa päiväkauden pannussa seisseenä ja painuneena kahvina! Niin vielä, herra Rainerin linkissä kerrottiin bensiinisähkömoottorivaunuista, myös Arad-Csanad-radan vaunuista Unkarissa. Jokseenkin hyvää tarinaa niistä on myös edellä mainitsemassani Keksintöjen kirjassa. Niin, Englanti, tuo kivihiilen luvattu maa, missä laajuudessa siellä bensiiniä tislattiin? Noina vuosina? Raakaöljyä laivoilla Ählämistanista Hormuzin salmen kautta British Petroleumille, jalostamolle käsiteltäväksi? Pakostahan sitä siellä oli? Ai niin - vieläkin muistan sen tuoksahduksen, mikä leijaili nenääni Petro-Saab 99:n perässä ajaessani.
	19.12. 04:53	Teppo Niemi
		Tästä sarjasta on juuri tullut markkinoille Rocon H0 malli.
	19.12. 00:44	Rainer Silfverberg
		Olisiko kuitenkin bensakäyttöinen, koska brittienglannin "petrol" tarkoittaa bensiiniiä? Petrooli on ymmärtääkseni "kerosene". Olisi ollut joka tapauksessa eksoottinen vehje jos VR olisi saanut niitä hankittua!
	18.12. 22:35	Johannes Erra
		Luxemburgin sarja 4000 on hyvin pitkälle identtinen Saksan sarjan 185 kanssa. Aiemmin niillä myös vedettiin paikallisjunia Luxemburgista Saksan Trieriin. Tämä on nyt päättynyt, vetureiden matkustajaliikennekäyttö keskittyy Luxemburgin sisäiseen liikenteeseen, jonka lisäksi palvellaan reiteillä Luxemburg - Athus (Belgia) ja Luxemburg - Volmerange-les-Mines (Ranska).
	18.12. 22:15	Esa J. Rintamäki
		Siis, että tuo pikkupässi on vuodelta 2005? Dieseli ketunnahassa?
	18.12. 22:11	Esa J. Rintamäki
		Juuri tällaisia yksityiskohtiin meneviä teknisiä ratkaisuja tehtiin ennen vanhaan konepajoilla, myös rautateiden verstailla. Ajattelinkin, jo että meneekö tuumamittaisilla laakereilla...? Onnitteluni sinne Toijalaan, herra Simo, ja muillekin Vr11:n kimpussa oleville. Tästä se lähtee!
	18.12. 21:27	Esa J. Rintamäki
		Herra Heikki (ja myös muutkin), kyllä se autokoripeltien hitsaaminen ennenvanhaan happi-asetyleenillä onnistui hyvin, mutta taitajat rajoittuivat autopeltikorjaamoihin. Lähinnä kolarikorjauksia silmällä pitäen. Ei joka jannu kyennyt noihin aikoihin ostelemaan pullokaasuja... Saati sitten osannut oikoa peltejä "kuumilla". Siinä mielessä MIGillä hitsaaminen on loistava keksintö. Taitavimpien kustomointigurujen työn jäljet ovat suuressa määrin kunnioitusta ja ihailua herättäviä. Kitti- ja pakkelikasat alkavat olla menneisyyttä. Jenkkiautolehdeissä tosin päivittelevät vielä nykyäänkin kuinka "Amerikan - Joe" on hoitanut peltikorjailut pop-niittaamalla vanhoja rekisterilaattoja sinne sun tänne ja lapioinut kittiä päälle. Ettei tuo herra Heikin mainitsema A7-teli olekin jossakin Oe:ssa?
	18.12. 21:07	Jorma Rauhala
		Sk on sähköveturi kevyt.
	18.12. 20:57	Erkki Nuutio
		Tässä laajempi kuvaus näistä Westinghousen vuoden 1912 petroolimoottorivaunuista, jonkakaltaisia SVR tilasi vuonna 1914 koritettaviksi Pasilan konepajassa: https://railwaymatters.wordpress.com/2020/03/09/petrol-electric-railcars/
	18.12. 20:38	Rasmus Viirre
		Eikösse tuosa aika keskellä ratapihaa, ”pienestä” tiilirakennuksesta eteenpäin. Harmaa rakennus jonka läpi menee kolmet raiteet. Päivystäjä tuo Dv12:lla tai Dr19:lla tavaravaunuja varikon tyköön ja Tve4 tai Tve5 sitten jatkaa siitä. Kuvassa lähinnä oleva sekaletka puu-, siilo-, happo- ja pasute/pyriittivaunuja joko odottamassa pääsyä varikolle, tai letka on koottu tuohon huollon jäljiltä. Suuri osa vaunuista taitaa ”kuulua” Kokkolaan Ykspihlajan liikenteeseen.
	18.12. 19:57	Uwe Geuder
		Eikö jopa kuusi? VR:n vyöhykelippu tai sitten "tavallinen", jos matka jatkoi/alkoi vyöhykkeiden ulkopuolelle/lla.
	18.12. 19:47	Veikko Hattunen
		Jos ajaa sähköllä niin sitten on varmaan Sv
	18.12. 19:38	Jorma Rauhala
		Tuolla ZAGRO E-MAXI M -veturilla on varmasti jokin litterakin. Sk ??? https://www.zagro-group.com/en/products/shunting-vehicles/electric-railcar-movers
	18.12. 19:34	Veikko Hattunen
		Ei mitään hajua
	18.12. 19:30	Heikki Itävuo
		Onko tuo vetolaite veturi sarjaa Dk tai Sk?
	18.12. 19:26	Jorma Rauhala
		Viiden eri tariffia käytettiin. VR:n, seudun, Helsingin, Espoon ja Vantaan tariffit.
	18.12. 19:20	Juhana Nordlund
		Itse asiassa kuvan reittikaavio on 1980-lukua myöhemmältä ajalta. M-juna meni tuossa tilanteessa jo Vantaankoskelle asti. Liikenne sinne alkoi 1991. Toisaalta Kytömaa on reitistössä mukana, se lakkautui lähijunien pysähdyspaikkana tultaessa kesään 1994.
	18.12. 18:16	Heikki Jalonen
		Taustalla oikealla muuten pilkottaa A7-teli. Missähän se on kiinni, ei ainakaan missään alkuperäisen umpikorin vaunussa? Voisiko siellä takana olla 2-kerros-autovaunun kuormausvaunu (nyk XOe)? Noiden autojen osalta voi perustellusti arvailla, että ne on yksinkertaisesti käytetty loppuun... Varmaan suurin osa mädäntynyt kotikorjausten tuolle puolelle. Tuona aikana kun ruostekorjauksia ei vielä kotona juuri tehty, vaan olisi pitänyt ostaa korjaamon palveluita - kalliilla rahalla. Ei ollut halpoja MIG-koneita, vaan kaikki hitsauslaitteet olivat vielä kalliita ammattivehkeitä. Ellei remonttia päässyt tekemään "tehtaan pajalle", kadoksiin mädäntynyt pohja oli korjaamaton paikka - tai maksoi ostotyönä paljon enemmän kuin auton hinta oli. Varaosia on varmasti purettu kaikista, joilla järkevää kysyntää oli. Kuvasta voisi arvailla, että tuo kuorma on jonkin autohajottamon "pinon tyhjennys". Vaikkapa Oulusta, Ruskon Autopaalaamolta. Siellä ei ollut mitään kunnollista voimapaalainta (vrt. Bond-leffa Goldfinger), vaan LM-Volvon työlaitteena oleva yksinkertainen hydraulinen "litistin". Sellaisen jäljiltä autonraato näytti melko lailla tuommoiselta... Ehkäpä tuossa on vanhan tuttumme Paavo H:n aikaansaannoksia...?
	18.12. 18:08	Veikko Hattunen
		Missä tuolla on tavaravaunujen korjaamo?
	18.12. 18:06	Rasmus Viirre
		Tavaravaunujen korjaamo vauhdissa
	18.12. 17:23	Markku Naskali
		Ilmeisesti tuohon aikaan jo lipsuiltiin kun tykättiin että voi tuosta vain heittää pois. Ei ehkä tarvittu enää auton taka-akselia ja pyöriä hevoskärryä rakennettaessa...
	18.12. 17:05	Hannu Peltola
		Tämä on hyvää 1980-lukua, juuri tuollainen oli lähijunaverkko kun nuorena miehenalkuna matkailin Kökkelistä Stadiin.
	18.12. 16:32	Miitre Timonen
		Kilometritolppiahan on tehty viime vuosina lukemattomia uusia, nimittäin niitä, joissa ei ole kahta viistoa lätkää vaan ainoastaan yksi lukema radalle päin.
	18.12. 16:12	Ossi Rosten
		Kuka tässä kauhistellu on? Kohan nyt ihmettelen miksi postata kaksi kuvaa, joista toinen on parempi laatuinen. Tilanteessa tämä kuva ainoana ois vallan dokumenttiarvoinen, mutta nyt tässä on kaksi aivan samasta tilanteesta otettua kuvaa joista toinen on terävä ja toinen ei
	18.12. 15:35	Jari Välimaa
		Onko sinulla tietoa kumpi viranomainen ?
	18.12. 15:27	Juha Toivonen
		Herra Esa! Nuo molemmat em. veturit tulisi mitä pitiminkin saattaa täysin ajokuntoisiksi.
	18.12. 14:50	Ossi Rosten
		Se on ollu maailma vähän erilainen vuonna 1976 - aikaa kun jäteöljyn hävitysohje oli kaataa maakuoppaan ja peittää hiekalla ja idän happosateetkin oli vasta alkamassa. Ei ehkä kannata ihan kauheasti päivitellä mikä tässä kuvasa on väärin. Monikin asia on 1976 väärin tän pv mittapuun mukaan, lappalaisvitseistä alkaen... Kyllä noista on varmasti tuohon aikaan paljon varaosiakin purettu, todennäköisesti enemmän kuin tänä päivänä autoista tehdään - tuon ajan autoja kun pystyi (ja usein pitikin) korjata ihan kotipihalla.
	18.12. 14:33	Hannu Peltola
		Onneksi Jumbo 933 on upeassa kunnossa ajokuntoisena Toijalassa! https://vaunut.org/kuva/150264?s=1
	18.12. 14:21	Esa J. Rintamäki
		Aivan, herra Petri, hyvä kun huomautit. Unohdin vain mainita tuossa siitä, että rahaa haaskataan sangen usein epäjohdonmukaisuuksiin ja myös "vääriin" kohteisiin.
	18.12. 14:18	Esa J. Rintamäki
		Herra Juha: Jumboista puheen ollen, eikös mieluumminkin Haapamäellä lojunut 609? Sen erityinen historiallinen arvohan on muistossa ns. Tokoin viljajunasta, vaikkakin tämän Jumbon arvoa ei sen arkinen aherrus ollenkaan vähennä, saati heikennä.
	18.12. 13:55	Juha Toivonen
		Eiköhän tämänkin yksilön paikka olisi konepajan suorittaman täyskunnostuksen jälkeen takaisin ajoon. Monumentteja Suomessa riittää jo yllin kyllin, mutta "ajokoneista" saattaisi riittää kysyntää.
	18.12. 13:29	Rasmus Viirre
		Turhaa sähkön kulutusta tai ei, mukava näky pimeän aikaan varikolla! Olisipa nykyäänkin.
	18.12. 13:09	Juha-Pekka Marttila
		Ossille: Voi kauhia. Jos kuva on 10% heikompi kuin toteat. Jos kohteesta muutamia kuvia, keskitytään sen määristä siihen ensimmäiseen, mihin kommentointia. Riippumatta laadusta. Tässä tapauksessa molemmat erittäin hyviä kuvia. Joten kannattee keskittyä olennaiseen, eli keskusteluun.
	18.12. 12:57	Markku Naskali
		Varmaan varaosakäyttöäkin olisi löytynyt enne puristusta. Puristuskin on aika vaatimaton ollut kun renkaiden vanteet näyttävät säilyneen ihan muodossaan.
	18.12. 12:21	Rasmus Viirre
		Arvelin samaa ja ajatus sai vain vahvistusta, kun viime viikonloppuna Dr16 2821:ä ja 2819:aa ajeltiin vaihtotyönä ympäri Nokelaa ja lopulta koneet pääsivät Fleetcaren hallin suojiin. :) Nyt siis kannattaa jonkun käydä katsomassa Kolarin liikennettä, mikäli kykenee.
	18.12. 11:51	Olli Keski-Rahkonen
		Näitä Flirtejähän on tosiaan paljon käytössä pitkin Eurooppaa, ja peruskonsepti on toki koestettu ja hyväksi todettu. Raideliikennekalustossa on kuitenkin paljon maakohtaisia eroja, vaikkapa tosiaan raideleveys ja kulunvalvontajärjestelmä. Myös loppuasiakas on saattanut vaatia erilaisia räätälöintejä vaikkapa matkustajainformaatiojärjestelmiin, ohjaamoon ja sisustukseen. Näitä kaikkia sitten testataan, epäilemättä raskaimmat testit liittyvät raideleveyteen ja kulunvalvontaan. Vähän sama kun linja-autoon muutettaisiin valmistajan tyyppihyväksynnästä poikkeava jarrujärjestelmä, jolloin aivan varmasti viranomainen vaatii normaalia katsastusta laajempaa testaamista ja sertifiointia.
	18.12. 11:30	Petri Sallinen
		Esa: Tervetuloa (taas kerran) todellisuuteen. VR:n yhtiöittämisen myötä rautatieliikenteen operointi ja rataverkon hallinnointi eriytettiin jo vuoden 1995 paikkeilla. Rataverkko siirtyi aluksi Ratahallintokeskuksen ja sittemmin Väyläviraston haltuun. Kilometripylväiden valmistuksesta ja asentamisesta aiheutuneet kustannukset eivät siis ole voineet enää aikoihin syödä VR:n ylimmän, alimman tai muunkaan johdon tulospalkkioita. Jos pylväitä valmistettaisiin ja asennettaisiin, aiheuttavat ne kustannuksia Väylävirastolle, joka mitä ilmeisimmin saa taloudelliset resurssina valtion budjetista — siis veronmaksajien varoista.
	18.12. 11:03	Jukka-Pekka Manninen
		Muita junia ei Matin ja Liisan asemalla sitten pysähdykään.
	18.12. 09:28	Esa Lehtinen
		Esimerkiksi telien testausta hieman isommalla raidevälillä?
	18.12. 09:15	Erkki Nuutio
		Muistutukseksi tämän ylösnousemuksesta, kiitos Panssarikillan ponnistusten (ja MRY:nkin mukanaolon) : https://vaunut.org/kuva/170847?kv=2024&paik=Parola 3/PsvP:n 1971-72 puolesta ja jo pysyvään rauhaan siirtyneen PanssariRUK:n ensimmäisen kurssin johtaja, kapteeni Veijalaisen muistoksi.
	18.12. 08:59	Erkki Nuutio
		Hyvä kuva ja samalla oiva todiste järjen vähäisestä käytöstä (siis järkeä ei saatu synnyinlahjaksi tai sitä vähääkään ei kestä käyttää). Vihreää kierrättämistä (=osaamattomuutta, avuttomuutta) on mm. se, että nuo gummirenkaatkin viedään teräksien ja muun seassa terästehtaan valokaariuuniin. Päästökaasuja tulee niin pirusti, että suodattimetkaan eivät sitä ahmi.
	18.12. 08:20	Ossi Rosten
		EIkö tää toinen kuva ois kannttanu pelkästään jättää kun muuten sama mutta paljon terävämpi ois: https://vaunut.org/kuva/178044
	18.12. 08:16	Ossi Rosten
		Eipä tuollaisella uudelleenlaskemisella saavutettaisi mitään hyötyä edes - ei nuo metrilukemat ole kuin ylläpidon ja kehityksen kannalta oleellisia. Ihan yhtä hyvin ne voisi perustua johonkin mielivaltaiseen aloituslukuun. Pääasia on että topparoikkaporukka löytää oikeaan paikkaan. Ja toki se että jollain on jollain levynkulmalla excel-taulukko siitä minkä mittainen mikäkin kilometri missäkn on että osaa tilata suunnilleen oikean määrän kiskoa uusintavaiheessa ;)

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset