Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	16.05. 22:23	Veikko Hattunen
		Itse sanon tätä viherkaalimadoksi
	16.05. 22:19	Noah Nieminen
		No ohhoh, nyt on kyllä savut!
	16.05. 22:07	Noah Nieminen
		Ja nämä ohikulkijat saivat maistaa palan tulevaisuutta :)
	16.05. 22:07	Noah Nieminen
		Juu, tämä "Pyytton" sai kyllä minut naurahtamaan. Ihan hauska ja kuvaava nimi kyllä tuollaiselle vihreälle pötkölle, että ei siinä mitään... :D
	16.05. 22:03	Juho Rintala
		Pyytton on kiinnostava nimi. Niin se maailma muuttuu...
	16.05. 21:58	Noah Nieminen
		Joo-o, näin se maailma muuttuu.
	16.05. 21:30	Reijo Salminen
		Ja nyt se tuli. Pikaisesti vilkuilin ja kirjahan on täynnä Eljaksen piirroksia. Hatunnosto. Tuossa on lukemista pitkäksi aikaa, kiitokset vinkistä.
	16.05. 20:44	Noah Nieminen
		Okei, eli valot ovat siis olleet jo jonkin aikaa. Mikäköhän järki on ollut vaihtaa Ledit?
	16.05. 20:38	Noah Nieminen
		Kuvasta tulee mieleen jonkinlainen miniatyyrimalli.
	16.05. 20:20	Simo Virtanen
		On kyllä hyvä muistutus rantaradan liikenteen totaalisesta yksitoikkoisuudesta kun yksittäinen deeveri saa näin paljon palstatilaa. Ei silti, ihan hyvä kun radan liikennettä dokumentoidaan.
	16.05. 18:59	Leevi Heino
		2,5 vuotta ollut tässä veturissa jo led-valot https://vaunut.org/kuva/159939?a=1
	16.05. 18:42	Ari-Pekka Lanne
		Mikko Ivalo luetteli veturien hylkäämiseen johtavia syitä kirjansa »Höyryveturit ja niiden hoito» (2. p., 1946) s. 577-578: »Käytännössä oleva veturi vanhenee kolmella tavalla. Ensinnäkin kaikki veturin nivelet ja muut osat kuten pyöränrenkaat kuluvat. Nämä kulumat poistetaan veturien määräaikaisissa korjauksissa, joten ne tosin vaativat veturin poistamisen työstä korjauksen ajaksi, mutta eivät muuten vaikuta veturin käyttökelpoisuuteen. Toiseksi veturin kattila vähitellen syöpyy tullen lopulta käyttökelvottomaksi, ja kehys rasittuu saaden sattuvissa tilapäisissä ylikuormituksissa vikoja. Kolmanneksi maan talouden kehittyessä liikenne kasvaa, joten veturit vähitellen käyvät liian pienitehoisiksi, ja teknillinen taito edistyy, joten vanhat koneet käyvät uusien rinnalla taloudellisesti kannattamattomiksi. --- Liikenteen kasvu sen sijaan varmasti tekee veturit vähitellen liian pieniksi. Tällöin veturi yhä useammin joutuu suureen rasitukseen ja on lopuksi aina rasitettu ylimpään kestorajaansa saakka. Tämä vaikuttaa vuorostaan veturin yleiseen kuntoon ja kehyksen tilaan, joten veturi, vaikkakin se aluksi siirretään vähempiarvoiseen työhön, on lopuksi kuluneena ja kannattamattomana hylättävä.» Mielenkiintoisia havaintoja kahdeksankymmenen vuoden takaisilta rautateiltämme. Niistä monet ovat jopa kestäneet aikaa.
	16.05. 17:28	Mikko Mäntymäki
		Saman kuvasin Espoossa.
	16.05. 17:26	Rasmus Viirre
		Hieno kuvauspaikka ratageometrian kannalta. Ja näin myös kuva!
	16.05. 17:24	Rasmus Viirre
		On ollut jo yli vuoden
	16.05. 16:44	Petri Nummijoki
		Dm4-vaunujen ja harmaiden kiitojunien osalta on vajaaseen 20 vuoteen jääneen käyttöiän syitä eritelty kuvan https://vaunut.org/kuva/86928 yhteydessä olevassa keskustelussa. Jos ei kokonaan malta lukea niin olennaisin sisältö on kommentissa 12.10.2013 14:20.
	16.05. 16:06	Kimmo T. Lumirae
		Autojen leveys on kasvanut valtavasti muutamassa vuosikymmenessä. Saab 99 oli vain 1680 mm leveä, ja 900:kin vain senttiä leveämpi ja Volvo 142...164 vain 1710 mm. Perheessä on Golf V ja se on 1760 mm leveä ja sillä mitalla yhtä leveä kuin perheen Volvo 850:t. Joskus Volvo oli iso auto ja Golf oli pikkuauto mutta ne ovat tempi passati, joka ei viittaa VW Passatiin mitenkään, jonka leveys muuten ilmestyessään 1973 oli vain 1620 mm; Tapsan aloituskuvassa lienee juuri tätä ekaa mallia, jokin TS-versio, jossa on tuplat etuvalot. Mutta vielä Volvoista: Volvo 740-940 olivat 1750-1760 mm leveitä eli meidän Golfin ja Volvo 850:n levyisiä ja vasta Volvo S80 on 1830 mm ja 2-korinen S80 peräti 1860 mm leveä. Tässä on siis Volvo 164:ään jo 15 cm leveyseroa.
	16.05. 15:56	Esa J. Rintamäki
		Itse olen sitä mieltä, että Dm4 -kiitojunan erityisen vanhenemisen aiheutti pikemminkin muotoilun vanheneminen, tekniikkapuolella oli siinä Kempsun kaksoisdieselissä sota-ajan ylijäämän makua ja sanomistakin. Asiasana: "Kouvolan kettu".
	16.05. 15:50	Esa J. Rintamäki
		Kuvauspäivä oli torstai ja keskellä kesälomakautta. Ei siis ihme, että 63:ssa pituutta riitti... Ihan kuin peräpäässä olisi Oe - autovaunu ja sen perässä vielä olisi Geetä.
	16.05. 15:44	Esa J. Rintamäki
		"Fordor" - nimi kertoo Hopan neliovisuudesta. Kaksiovinen Hoppa on sitten "Tudor". Foortin tehtaan autonristiäistoimistossa miettivät päät puhki komeilta kalskahtavia nimiä. Joskus onnistui ja joskus onnistui vielä paremmin!!! (Mercury Caliente ja Edsel ovat jääneet historiaan kuuluisimpina esimerkkeinä...)
	16.05. 15:43	Noah Nieminen
		Ai tämäkin on saanut nämä led-valot.
	16.05. 15:28	Kimmo T. Lumirae
		Sr2 sisältää vanhentunutta tekniikkaa, ja tätä ei ehkä 1990 ollut helppo ennustaa tulevaksi. Dr16:n kohdalla lienee ollut samoja haasteita: vuoden 1985 tai 1990 tyristoreita ja niiden ohjauskomponentteja ei valmista enää mikään firma, sen enempää kuin kuualuksen kantoraketin polttoainepumppujakaan; tekniikka vanhenee. Samoin Sr2:n ohjausjärjestelmä oli vuonna 1990 aivan mahtavaa teknologiaa: seitsemän toisiinsa verkotettua tietokonetta hallitsee koko veturin kaikkia toimintoja, mutta käyttöjärjestelmää ei tueta enää, eikä emolevyjä saa mistään: näytönohjaimiahan niihin vaihdettiin niin, että suomalaiset nörtit kehittivät keinot sovittaa uusi näytönohjain Sr2:iin ja sveitsiläiset ostivat vielä toimivat näytönohjaimet sinne varaosiksi pahimpaan hätään. Ja tämän kaiken uudistaminen maksaisi 40-60% uuden veturin hinnasta, veturista riippuen, ja on helppo ymmärtää, että ei vain kannata. Muistettakoon, että uudistetuilla Hr 11:lla ajettiin ehkä 10-12 vuotta aktiiviajoa ja Porkkanoilla uudesta alkaen karvan päälle 20 vuotta; kiitojunan vaunustoilla Dm 4-vedolla ajettiin ehkä karvan päälle 10 vuotta. Ilmiö ei ole uusi, mutta näin, aikoinaan huippumodernissa kalustossa, se tuntuu vähän hölmöltä. Mutta sic Transit gloria mundi, sanoi pakettiautokuski.
	16.05. 14:54	Simo Lallukka
		Vanhaan aikaan Käpylän aseman vieressä on ollut puinen ylikulkusilta ainakin kevyelle liikenteelle.
	16.05. 14:47	Simo Lallukka
		Oikealla kuvassa on mustana näkyvä porraskaide. Tuossa kuvasta poispäin oikealle on ollut portaat, joista pääsi puiselle sillalle, joka johti radan yli.
	16.05. 14:06	John Lindroth
		Komea kuva!
	16.05. 11:48	Juhana Nordlund
		Junan peräpään paikkeilla on raideliikennettä edelleen (vuonna 2025). Kuva eiliseltä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2025-05-15/IMG_33659A.jpg
	16.05. 11:31	Heikki Jalonen
		Pakaasi+polkupyörätelineestä voisi päätellä, että parkissa on pari henkilövuokra-autoa. Aikansa yleisintä taksikalustoa, Ford Deluxe Fordor. Tötteröivistä takalampuista voisi molempien vuosimalliksi asetella 1937.
	16.05. 10:31	Otto Tuomainen
		Hannun kommenttiin liittyen: pariveto näillä ZSSK Cargon 756-sarjalaisilla on yleistä. Parhaassa tapauksessa junasta saattaa löytyä neljäkin veturia toisen parin työntäessä takana.
	16.05. 10:23	Teppo Niemi
		Mutta tuo on se yleisin Suomessa käytetty tapa. Oma vanhempi kun ei voi antaa aisaa auttajalle.
	16.05. 09:52	Jouni Hytönen
		Juuri mietin samaa kuin Tapio eli homma helpottuu merkittävästi, kun vaunut nostetaan sisään toisin päin.
	16.05. 09:48	Raimo Harju
		Erkki, olen minä jostain lukenu syitä helmapellin ryppyisyyteen ja olen samaa mieltä siitä, että museoveturin tulis näyttää samanlaiselta kuin näytti aktiivi aikanaan. Sensijaan mun naaamaryppyjäni on hankalampi tasoitella kuin tuon suosikkiveturini helmapeltejä. Tuo perunasäkki vertaus on varsin yleinen autonpeltien kohdalla, enkä usko että tämä Hr11 siellä Hyvinkäällä kovin närkästyy.
	16.05. 08:28	Jari Välimaa
		VR:n tiedote uusista flirteistä https://www.vr.fi/uusilla-raiteilla/tervetuloa-uudet-lahijunat
	16.05. 08:24	Esa J. Rintamäki
		Herra Rainer, Lahden ja Heinolan välillä ajettiin Pikkujumbo 1150:n vetämää junaa 1980-luvun puolimaissa. Oli suosittu matkailutapahtuma, kuten varmaan tiedätkin.
	16.05. 08:06	Jari Välimaa
		onneksi nämä vanhat romut poistuvat
	16.05. 08:04	Tapio Keränen
		Lastenvaunut portaissa väärin päin. Laiturilla seisovan on parempi nostaa akselista tai vaunun alarakenteista ja vaunussa kyyristelevän työntöaisasta.
	16.05. 07:56	Jari Välimaa
		näin VR kertoi: "Uudet junat pääsevät käyttöön reittiliikenteessä keväästä 2026 alkaen. Ne tulevat linjoille D, R, T, Z ja M, joissa käytetään tällä hetkellä vuosina 1999–2005 käyttöön otettua Sm4-kalustoa. Suurin osa Sm4-junista siirtyy VR:n vanhemman Sm2-lähijunakaluston tilalle muille reiteille."
	16.05. 07:48	Jimi Lappalainen
		Nooh, kohta on uusia junia meillä :)
	15.05. 23:58	Kimmo T. Lumirae
		Uskon, että tärkeimmiltä parametreiltään on, vaikka luottamus neuvostovenäläisiin tuotteisiin yleensä jättää jossittelulle aika lailla tilaakin. Eroja saattaa olla jännitteen sallituissa vaihteluväleissä: Sr1:n speksit taisivat olla 27,5 kV ajojohtojännitteelle tai sitä normaalikäytön maksimina käyttäen. Suomessahan noin 27 kV lienee melko tavallinen tyhjäkäyntijännite ajolangassa, miten lie Venäjällä? Maksimi saattoi olla 31 kV, jostain muistin perukoilta tähän putkahtaen. Merkityksellisempi on hyväksyttävä minimijännite, ja muistaakseni Sr1:ssä on laitteiston minimijännitesuojaus jossain, olikohan 17 kV tietämissä. Oli myös niin, että jännitteen laskiessa Sr1:n Strömbergin säätöyksikkö eli tyristorikäyttöä ohjaava matopurkki vähentää tehoja 19 kV kohdalla ja sen alapuolella. Arvot ovat hyvin epävarmoja ja ne saattoivat olla pari kV korkeampiakin. Mutta siis silloin, kun syöttöaseman teho ei riitä, ja jännite laskee, Strömberg-säätöyksikkö "ottaa vastaan" tämän ongelman, ja vähentää veturin ottamaa tehoa. Tuo 17 kV ehdoton minimi aiheuttaa ajomoottorituulettimien kontaktorien avautumisen ja sitä kautta säätöyksikkö toteaa, että ajomoottoreihin ei voi syöttää sähköä, ja katkaisee viimeistään silloin vetovoiman. 17 kV minimin (jos se nyt oli 17 kV) olemassaolo selittyy ainakin sillä, että ajomoottorituulettimien sähkömoottorit ovat kolmivaihekoneita, joita syötetään yhdellä vaiheella plus kondensaattorilla, ja kun jännite laskee, vaihekone pyörii edelleen samalla kierrosluvulla, ja esim. tuulettimena se ottaa edelleen saman verran tehoa ja tällöin virran pitää vastaavasti nousta, jos jännite kerran laski. Tämä aiheuttaa aika nopeasti neuvostovenäläisen sähkömoottorin kuumenemisen ja niissä olevan lämpövahdin laukeamisen. Myöhemminhän niihin vaihdettiin Strömbergin kolmivaihekoneet, joita ohjattiin kahdella eri nopeudella napaparikytkentää vaihtaen, ja vielä myöhemmin niissä ainakin kokeiltiin taajuusmuuttajia; tiedossani ei ole, miten laajalti tamuja käytettiin/käytetään. Mainittakoon, että Sr2:ssa on taajuusmuuttajalla syötetyt kolmivaihemoottorit tuulettimissa ja niillä on kolme käyntinopeutta, joista tietokone valitsee parhaan koneiston lämpötilan mukaan ja kuormituksen lisääntyessä vähän ennakoidenkin nopeutta nostaen. Muualla maailmassa käsittääkseni saatetaan sallia hyvinkin korkea jännitteen alenema ja muistan lukeneeni, että jossain niistä harvoista järjestelmistä, missä käytetään 50 kV ajolankajännitettä, jännite saa hyväksytysti pudota aina 25 kV:iin eli puoleen saakka. Samoin muistelen eurooppalaisen 15 kV järjestelmän sallivan vetureissa melko paljon jännitteen alenemaa, mutta en muista, kuinka paljon. Apukäyttöjen kuten tuulettimien moottorien rakenteesta niissä sinällään en osaa sanoa mitään varmaa, mutta esim. ruotsalaisessa Rc:ssä on 380 V 50 Hz sisäverkko juuri näitä apukoneita varten; sisäverkon sähkö tuotetaan muuttajakoneella, joka ennen oli sähkömekaaninen ja myöhemmin elektroninen eli taajuusmuuttaja. Mutta nämä tekijät johtunevat ainakin länsimaissa syöttöasemista eivätkä valtakunnanverkon jännitevaihteluista, josta en tiedä, paljonko jännite Venäjällä heittelee esim. alueellisesti.
	15.05. 21:31	Ossi Rosten
		Sarjan toisessa kuvassa tuo "graffiti" on selvemmin nähtävillä https://vaunut.org/kuva/78306
	15.05. 20:19	Rainer Silfverberg
		Tuohon teoriaan olen minäkin kallellaan Muuten mikä juna se Heinola Express oikein oli?
	15.05. 20:07	Raimo Harju
		Katoppas vaan, kunnon betoni pölkyt, kelpaa siinä Hurustella.
	15.05. 19:52	Jorma Toivonen
		https://vaunut.org/kuva/148526 veturi on nähtävillä Lohjan asemalla.
	15.05. 19:26	Esa J. Rintamäki
		Herra Osku, nuo ovat liian säännöllisiä ollakseen tuskaisten teini-ikäisten suihkismaalisotkuja. Ennemminkin lastentarhaväen tuhertamia lakanoita, jotka on kiinnitetty vaunujen seiniin. Juna taitaa olla muinainen "Heinola-Express"...?
	15.05. 18:22	Petri Tuovinen
		Hyvä kun huomasit Jimi, olisi jäänyt oikea kuva laittamatta.
	15.05. 18:12	Ossi Rosten
		Wanhaan vastaten.. Paitsi 50-60 luvulla tuo ruostunut aurausmerkki olisi saatettu uusia ennen tuohon kuntoon pääsyä
	15.05. 17:45	Osku Reinikka
		Onpa pahasti sotketut vaunut.
	15.05. 17:02	Ossi Rosten
		Löytyy tuo tasoristeys=konsa haulla nytkin :)
	15.05. 16:31	Jimi Lappalainen
		Sama kuva kahdesti. Kannattaa vaihtaa toinen kuva joksikin muuksi.
	15.05. 16:29	Jimi Lappalainen
		Siis mikä sen tasoristeyksen nimi on?
	15.05. 14:39	Ilari Inkiläinen
		Onko tietoa, mihin tämä Tr1-veturi loppujen lopuksi meni? Tuota tuli aikoinaan paljonkin kuvattua Mytäjäisissä.
	15.05. 12:40	Rasmus Viirre
		Hieno tilannekuva kiiltomadosta. Viime talven pimeydessä tuli itsekin havaittua kipinöitä auton kyydistä, Keski-Pohjanmaalla. Kamera ei vain ollut mukana, eikä aikaakaan juuri ollut.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset