Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Japanin rautatiemuseot |
09.09. 23:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voi omanko, kun on tosissaankin mielenkiintoinen kuvasarja! Arigatoo, Stefan-san! (Omanko EI OLE tehostus- tai apusana sillä tavoin kuin se hyvin usein kuultu v-sana täällä Suomessa. Vaikka sitä itse tässä käytin. Siis kaikessa "nominatiivisuudessaan."] |
||||
|
09.09. 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö ollut kattilan katsastuksesta kyse, kun höyrykupu on ilman verhoilua? | ||||
|
09.09. 23:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo piparkakun näköinen esine veturin keulalla kuvaa krysanteemin kukkaa - onkohan tällä koneella kuljetettu auringonjumala Amaterasun jälkeläistä alenevassa polvessa, eli keisari Hirohitoa omassa keisarillisessa salonkivaunussaan? | ||||
|
09.09. 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| On siinä hauskan näköistä muotoilua! Onko peltiä kuritettu kovastikin vaiko lasikuitua heitetty turvanokan verhoksi? |
||||
|
09.09. 23:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö C62:n raideleveys 1067 mm...? Ainakin omien silmieni mukaan. | ||||
|
09.09. 23:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| On taidettu suunnitteluvaiheessa jonkun verran suhisuttaa teknillisen korkeakoulun tuulitunnelissa...? | ||||
|
09.09. 23:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää olevan suorat tuulilasit, vissiinkin panssarilasia, kuten isoissa matkustajalentokoneissa. Kun kahtasataa kaahattaessa ei oikein olisi väliä siitä, että jaappaninkurki mäjähtäisi tuulilasiin! |
||||
|
09.09. 22:39 | Tuukka Varjoranta | ||
| Nyt on kyllä osunut auringon valo kohdalleen! | ||||
|
09.09. 22:24 | Into Tilander | ||
| Itse olen käsittänyt asian sillä tavalla, että toinen k tarkoittaa kiitotavaraa. Ainakin kuvan https://vaunut.org/kuva/132232 ensimmäinen kommentti paljastaa Arton ja Heikin "jipon". | ||||
|
09.09. 20:33 | Oula Vattulainen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
09.09. 19:59 | Erkki Nuutio | ||
| Joku vaunutietäjä joka haluaa tietää lisää, voisi käydä katsomassa entisen TKK:n arkistossa (nyky-haukkumanimeltään Aalto-Yliopisto): https://www.aalto.fi/sites/default/files/2020-03/Arkistoluettelo%20Pere%20Aimo.pdf DI Aimo Pere johti VR:n vaunusuunnittelua ja tunnettiin suvereenisti koneenpiirustuksen oppikirjoistaan. |
||||
|
09.09. 18:04 | Tiitus Lindholm | ||
| Riihimäen päivystäjäveturia niissä taidetaan lähinnä käyttää. Viikonlopulle ja torstaille ei ole hommia esimerkiksi raakapuulastausalueella, joten veturi on vapaa. 5.9 2836 oli ja taitaa olla edelleen päivystäjänä. | ||||
|
09.09. 13:22 | Hannu Peltola | ||
| Ah se tunne, kun stuttgartilaisen Panzerkampfwagenin ovi sulkeutuu kuin pankkiholvin ovi, moottori kumisee hiljaisesti taustalla, kaiuttimista alkaa soida Erika ja vaunu on valmiina marssimaan kohti itää! :-) t. setämies | ||||
|
09.09. 11:51 | Jouni Hytönen | ||
| Ruotsin tilanne on täysin Suomen kaltainen eli lipunmyyntipisteitä lienee jäljellä korkeintaan yksi eli Tukholma C. | ||||
|
|
09.09. 11:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eiköhän mennä porukalla shanghaijaamaan tuon aseman piletinmyöjä ja pistetä tänne Helsingin laiturivaihteen lippukoppiin? | ||||
|
|
09.09. 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen kyllä sitä ihmetellyt, kun ennen vanhaan ihmisille kelpasi loistavasti "Ihvat", pompannappi-Fiiatit, pikku-Corollat (vm. 1966), takatuuppari-Sokotat, Ladat, riisipussit, Angliat ja sun muutkin sen aikaiset kaappariovilla varustetut ihmeet. Nyt ihmiset on höynäytetty ostelemaan liki panssarivaunun tyylisiä kaupunkimaastureita. Humveestä alkaen! Ja miksi sitten: ne maasturit simuloivat teräskuorineen jumalattoman turvallista "äidin kohtua", jyskyttävän musiikin simuloidessa äidin sydämenlyöntejä? Ei pääse paha maailma sisään häiritsemään itserakkaita pikku setämiehiä. Touhu mennyt jo naurettavaksi, etenkin kun niiden pääasialliset omistajat ovatkin rahoitusyhtiöitä! Helsingin kaupunkimaastureilla patsastelijat tiukasti mahastaan kiinni näissä ihmeautoissaan... |
||||
|
|
09.09. 10:42 | Kari Haapakangas | ||
| Huomioiden autojen jatkuvasti kasvavan koon niin vieläköhän tuolle alatasolle saisi nykyautoa edes tungettua? Ensimmäisessä vainussa näyttää olevan kuormana kyntöauroja. |
||||
|
09.09. 10:37 | Kari Haapakangas | ||
| Tänä päivänä posti ansiokkaasti ylläpitää tätä perinnettä vääriin paikkoihin toimittamisesta. | ||||
|
09.09. 10:35 | Kari Haapakangas | ||
| Taisipa jopa olla niin, että kroatialaisten sotilaiden asuste 30-vuotisen aikaan sai Ranskan kuninkaan innostumaan, ja siitä alkaen on meitä miehiä kiusattu tuolla kirotulla vaatekappaleella. | ||||
|
|
09.09. 09:41 | Kimmo Huhta | ||
| Voisi arvella, että tuolla myy ihminen junalippuja. Ainakin kuvan ottamisen aikaan. Olisiko jollain tilannekuvaa, mikä on lipunmyyntipalveluiden tila Euroopan maissa tätä nykyä? Onko Suomen tilanne poikkeuksellinen vai linjassa useiden muiden kanssa? | ||||
|
|
09.09. 09:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei sentään ole varustettu suomalaisentyylisillä ja puuduttavilla rautakaupan ovilla! Onneksi. | ||||
|
09.09. 09:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen kuva silläkin, että kuvan vaunu on säilyttänyt ns. "Norrlandsploginsa" eli pohjois-Ruotsin lumiauran! Ruotsin SJ halusi korvata ikääntyneet ruotsinlättänsä modernimmalla kalustolla. Joidenkin koevaunujen jälkeen tilattiin Italiasta Fiatilta uutta Y1-sarjaa. Osan vaunuista valmisti Kalmar Verkstädernä lisenssillä. Niiden numerointi: 1267 - 1324, 1337 - 1366. Ne vaunut, joissa oli pieni matkatavaraosasto ja sarjamerkki siten YF1 oli: 1325 - 1336. Lukumäärät siis: Y1: 88 vaunua ja YF1 taasen 12 vaunua. Ensimmäinen vaunu, Y1 nro 1267 otettiin käyttöön vuonna 1979. Ensimmäisten 25 vaunun istumapaikkaluku oli ollut 76, mutta ahtaudesta johtuvien valitusten jälkeen ne muutettiin 68-paikkaisiksi. 12 vaunua varustettiin muutostöinä tavaraosastolla ja niiden istumapaikkaluku oli 48. Y1-vaunun suurin pituus: 24 400 mm, suurin nopeus SJ:llä oli 130 km/t. Niiden alkuperäiset Fiat-moottorit vaihdettiin sittemmin hiukan puhdikkaampiin Volvoihin, eli 2 x 210 hummaa, eli hästar på svenska. Paino oli 45 tonnia ja akselijärjestely (1A)'(A1)'. Kuusi vaunua voitiin kytkeä yhteen, (moniajoon), mutta käytännössä niillä ajettiin enimmäkseen nelivaunuisina junina. Niiden kusumanimiksi tuli: "Pizzaracer" ja "Spagettitåg, syntyperästään johtuen ! Niillä kehuttiin olevan hyvät kulkuominaisuudet, myös huonokuntoisillakin palakiskoradoilla. Lääninliikenneuudistuksen myötä, 1980-luvun lopulla saivat lääninliikennepuulaakit (länstrafikbolag) hoitaakseen alueellisia liikennetehtäviä. Tämän vuoksi näissä moottorivaunuissa nähtiin kovin monen kirjavia ulkoasuja! Vaunutarpeen vähennyttyä niitä myytiin ulkomaille: Kroatiaan ja Serbiaan. Vaunuista kolme osti Norjan NSB. Kaikkiaan vuosina 1996 - 2001 myytiin ulos maasta vietäväksi 28 kpl Y1/YF1-vauna ja sittemmin vielä joitakin lisää. Östgötatrafiken myi viisi vaunuaan Uruguaihin, siis etelä-Amerikkaan! Viimeisen Ruotsissa olleen YF1:en (nro 1325), muutti Svensk Tågteknik vuonna 2007 apu/hinausvaunuksi norjalaiselle Jernbaneverketille. Vuonna 1996 Ruotsin Banverket osti yhden vaunun ja muutti sen konferenssomoottorivaunuksi PMV 2000. Nyt se on Trafikverketin käytössä: Y1S nro 1363, uudella punaiseksi maalatulla ulkoasullaan. Käytetään siis konferenssivaununa ja myös tilausliikenteessä. Viimeiset Y1:t poisti Västtrafik joulukuussa 2019, ne korvattiin tyypin Y31/Y32-moottorivaunuilla. Inlandsbaananilla (ei -banaanilla!) on vielä neljä Y1:tä liikenteessä. DVVJ ajaa kahdella vaunulla kesäliikennettä välillä Mellerud - Bengtsfors. Vaunuista kaksi on museoituna: Järnvägsmuseetilla Y1 nro 1343 ja nro Y1 1359 Malmbanans Vänner / Norrbottens Järnvägsmuseumilla. Tiedot keräsin Ruotsin sivustolta "järnväg.net". Kauan eläköön pakkoruotsi eli tvångsvenska, kiljuivatpa perusJuomalaiset mitä hyvänsä! |
||||
|
|
09.09. 07:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kroatiaa kutsutaan omalla kielellään nimellä: Hrvatska. Jos joku ihmettelee sen etymologista mielleyhtymää kravatista, on oikeassa. Kroaatteja sielläpäin kutsuttiin tosiaankin kravattikansaksi, uskokaa tai älkää. Tämän kertoi eräs tuttavani, joka oli suorittanut maisterintutkinnon (venäjänkielestä) slaavilaisten kielten osastolla, Helsingin yliopistolla. |
||||
|
|
09.09. 07:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisten "tulkintojen" korjaamiseksi oli tavara-asemilla olemassa selvittäjä. Olin 1970-luvun lopulla tilaisuudessa tutustua selvittäjän toimintaan Vaasassa; sukulaismies oli sellaisessa tehtävässä. Silloin oli kyseessä erään Hk - vaunun etsintä, kun matkalla sen numero oli merkitty saatepapereihin väärin! Tehtävä vaati runsasta puhelinliikennettä. Saipa siinä välillä kaukokirjoitinkin eli telex raksuttaa jonkun kerran. Asia selvisi kuitenkin. |
||||
|
|
09.09. 07:45 | Noah Nieminen | ||
| Onpa hieno kuva. Tämä juna kulkee varmaan vielä jonkin aikaa Deeverillä, kun Kouvolan seudulla palikat eivät ole vielä yleistyneet. Riihimäen suunnasta saapuvat rapujunat sen sijaan vedetään palikalla, sillä ne saapuvat helposti Tampereelta. |
||||
|
|
09.09. 07:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Nuo virheet olivat välillä aiheena Käskylehdissäkin. Esimerkiksi Turun Pansion satamaan tarkoitettu lähetys harhautui Pansion laiturivaihteelle (myöh. Ihala). | ||||
|
09.09. 05:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eräs seikka on epäilemättä myös painanut kaupungin Leikaria kohti kallistaneessa vaakakupissa. Rauman ratapiha on elävä ja vilkas tavararatapiha, ja nykymuodossaan suunniteltu tavaraliikennettä varten. Tavarajunien ja päivystäjien on päästävä liikkumaan. Punnittavat vaunut on saatava punnittua. Siinä mielessä olisi suuria haasteita järjestää matkustajajunien laituri johonkin sopivaan kohtaan ratapihan reunamille. Se, että jollain keskisellä raiteella ― »sivussa» ― makaa vaikka kolmekin matkustajajunarunkoa peräkkäin, on rautatieliikenteen näkökulmasta helpompi järjestää. | ||||
|
09.09. 01:58 | John Lindroth | ||
| Olikohan noissa tuon avoimen oven kohdallaalunperin jokin suljettava luukku/ovi? Tai onko sellainen myöhemmässä vaiheessa asennettu? Ajatus tuli mietityttämään alunperin GS(Göteborg-Särö) järnvägin veturia 1 rakennettaessa Ho mittakaavassa. Löysin sittemmin kuvan jossa sellainen ovi oli! Tässä vain pieni otos siitä millaisia asioita ja yksityiskohtia pienoismallin rakentaja työssään joutuu kohtaamaan ja selvttelemään. |
||||
|
|
09.09. 01:29 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoista nähdä kuvia Kroatian raideliikenteestä! | ||||
|
|
09.09. 00:57 | John Lindroth | ||
| Saakohan byrokraatti palkka kiusanteosta,toinen mahdollinen työpaikka olisi olisi erilaisten sarjakuvien tekeminen joissa kaikki mahdolliset kiusat kanssaeläville ovat realiteetti vain mielikuvitus rajana! AI niin unohdin sen että kaiken tulee vielä maksaa mielettömästi!Byrokratiahirviöistä pahin lienee itse EU kotimaassaan epäonnistuneiden poliitikkojen suojatyöpaikka! Mielenkiintoinen ajatus ja toteamus lienee myös se että mitä enemmän onnistut velkaannuttamaan emämaatasi sitä korkeapalkkaisemmalla viralla sinut tulevaisuudessa palkitaan!(Die Sache hat System)! | ||||
|
|
08.09. 23:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaikka laituri jouduttaisiin päällystämään niin hinta ei silti nousisi miljoonaluokkaan. Mitä Imatraan tulee niin siellä asemien väliset etäisyydet ovat monta kilometriä. Vielä 1990-luvulla sai matkustaa Imatra-Tavaralle, ainakin niillä junilla joiden pääteasema oli Imatra, mutta byrokraatit tekivät vissiin siitä huvista lopun. Heidän mielestään kun on varmaan ollut kiva purkaa toimivia asemalaitureita, kun kiusa se on pienikin kiusa! |
||||
|
08.09. 23:00 | Joonas Viita | ||
| Tästä veturista on näköjään puuttunut valmistajanlaatta jo maahan tullessa. | ||||
|
|
08.09. 22:34 | Jouni Ijäs | ||
| Raumalla näyttäisi olevan päivällä kaksi IC-runkoa samaan aikaan. Mahtaako tulla ratapihalla jo ahdasta. | ||||
|
|
08.09. 22:16 | Jarno Piltti | ||
| Oho, Heinolan juna kuvassa kokonaan ilman esteen estettä. Ei taida monessa kohtaa onnistua Heinolan radalla? Kotkan ja Heinolan välillä seilaa ees taas kaksi samana pysyvää vaunustoa, jossain vaiheessa siirryttiin tällaiseen käytäntöön. | ||||
|
08.09. 22:10 | Jarno Piltti | ||
| Täsmennystietoa: Tämä palveli Kouvolan rataa, ei Loviisan rataa. Rakennettiin koska vanha ratavartijan asunto jäi leveäraiteisen Loviisan radan linjauksen alle. | ||||
|
|
08.09. 22:03 | Jarno Piltti | ||
| Tyylikäs kuva ja hyvät värit! | ||||
|
|
08.09. 22:01 | Teppo Niemi | ||
| Rainerin olisi syytä perehtyä Väyläviraston RATO 16-ohjeeseen ja sieltä erityisesti 6.2.3 MATKUSTAJALAITURIN PINTAMATERIAALIN VALINTA. https://aineistot.vayla.fi/api/file/ava/Julkaisut/OL/rautatieohjeet.pdf |
||||
|
|
08.09. 21:36 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Millä tavalla tässä on tarkoitus verrata Raumaa ja Imatraa, koska liikenteen kannalta ne tulevat olemaan hyvin samanlaiset? Molemmissa tulee olemaan erikseen matkustajaliikenteen asema, jonka kohdalla ei ole ratapihaa ja kauempana tavararatapiha, joka toimii myös henkilöliikenteen huoltoraiteistona. Ja tämän vertailun näkökulmasta keskustojen määrä on aivan yhdentekevä. Jos puhumme kaupunkirakenteesta ja aseman sijainnin järkevyydestä, niin sitten kyse on aivan eri asiasta, mutta liikenteellisesti Imatra ja Rauma tulevat olemaan hyvin samankaltaiset, melkeinpä identtiset. |
||||
|
|
08.09. 21:29 | Daniel Nironen | ||
| Imatra ei ole verrattavissa. Imatra muodostuu monesta eri keskustasta, joita eri asemat ovat vuosikymmenien varrella palvelleet. Ensimmäiseksi Imatrankoski, joka palveli Imatran virallista keskustaa Imatrankoskea. Sen jälkeen »Imatra» siirtyi nykyiselle Imatra tavaralle, joka palveli taas sijainniltaan enemmän Vuoksenniskaa ja Virasojaa, aivan eri osaa Imatrasta mitä Imatrankoski. Sittemmin Imatra kehittyi laajasti Mansikkalassa, joka on nykyään Imatran suurin kauppakeskittymä ja tunnettuna myös tornitaloistaan. Sitä palvelemaan rakennettiin nykyinen »Imatra», entisen Asemäen ja Tainionkosken seisakkeen tilalle, joka sijaitsi n. 1km nykyisestä asemasta Lappeenrannan suuntaan. Ja Rainer saattaisi hyvinkin olla oikeassa siinä, että Imatrankoski voisi vieläkin olla Imatran päärautatieasema jos Karjalaa ei oltaisi luovutettu, palvelihan se kuitenkin Imatran virallista keskustaa Imatrankoskea. Olisimme myös kovin luultavasti nähneet aktiivisemman Imatrankosken jos Ukrainan sota ei olisi syttynyt ja välit Venäjään olisivat pysyneet hyvinä, suunnitelmissahan oli vuodesta 2025 lähtien matkustajaliikennettä Imatralta Pietariin. (ks. https://www.uutisvuoksi.fi/paikalliset/3601609 ) |
||||
|
08.09. 21:22 | Leevi Heino | ||
| Veturi vaihtuu Kouvolassa. | ||||
|
|
08.09. 21:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Vanha asema on jo olemassa ja laiturin saa tehtyä uudelleen betonireunakivistä ja sorasta. Ei maksa miljoonia. | ||||
|
|
08.09. 20:50 | Simo Virtanen | ||
| Vedetäänkö juna dieselillä Mussaloon asti? | ||||
|
|
08.09. 20:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rautikselta on satoja metrejä sinne Valtakadun päähän. Ja silloinkin ollaan vasta Valtakadun päässä, sivussa keskustasta. Leikari sen sijaan on aivan kirkon vieressä, muutama sata metriä Vanhasta Raumasta. Sairaala on lähempänä Leikaria kuin rautista, eikä kaupungintalollekaan ole Leikarista sen pidempi matka kuin rautikselta. Jos peilataan mainitun Imatran keskusliikenneasemaan, joka oli aikanaan matkakeskusten pioneereja, Rauman kaukoliikenteen linja-autoasema on ollut lauantaista 17/8-2019 saakka väliaikaisella paikalla kirkkoherranviraston parkkiksella, joka on kirkon ja Leikarin välissä. Aiemmin oli ja ilmeisesti tulevaisuudessakin linis on Leikarin ja kaupungintalon välissä. Myös Savilan paikallisliikenneterminaali on lähempänä Leikaria kuin rautista. Näistä syistä en ihmettele, miksi kaupunki haluaa uuden rautiksen lähemmäs keskustaa. Ja oletettavasti sen takia kaupunki haluaa vain yhden matkustajarautiksen, kun se yksikin maksaa miljoonia. |
||||
|
|
08.09. 19:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Pidän silti vähän outona että juna kulkisi ilman matkustajia Prisman seisakkeelta joka on kaupungin laidalla, rautatieasemalle, ja odottaisi siellä seuraavaa lähtöä, mutta ei saa nousta kyytiin. Kartan mukaan Rauman yksi pääkaduista, Valtakatu alkaa rautatieasemalta, jonka varrella on hotelleja ja ravintoloita. Prisman kohdalla on vain parkkipaikka ja liikenneympyrä. |
||||
|
08.09. 19:56 | Hannu Peltola | ||
| EMD:n GP7-sarja seuraajineen määritti vuosikymmeniksi sen, millaiselta kunnollisen Road-Switcher -veturin pitää näyttää! | ||||
|
|
08.09. 19:33 | Antti Laajalahti | ||
| Ei oo kovin hyvä näkyvyys radalle tuosta veturista pitkän pään suuntaan ajettaessa. Jos joku jää alle niin siitä voi lukea huomisesta sanomalehdestä. | ||||
|
|
08.09. 18:01 | Teppo Niemi | ||
| Ja Imatran alueella on tapahtunut runsaasti liikennepaikkojen nimimuutoksia. Alun alkaen Imatran asemaan on Imatrankoski. | ||||
|
|
08.09. 16:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuitenkin nykyinen »Imatra tavara» oli vuoteen 1977 asti »Imatra», jolloin otettiin käyttöön nykyinen keskusliikenneasema. Eli siinä mielessä hieman samaa kuviota. | ||||
|
|
08.09. 16:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Imatraa ei voi verrata koska keskustassa olevaa Imatrankosken vanhaa rautatieasemaa eivät matkustajajunat voi käyttää koska rata päättyy Venäjän rajalle. Jos Karjalaa ei olisi luovutettu, Imatrankoski toimisi nykyäänkin varmaan Imatran päärautatieasemana josta lähtisivät junat Viipuriin. | ||||
|
|
08.09. 16:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eiköhän Leikari lähempänä keskustaa ole, jos kohta rautiskin on lähellä monia asuinalueita. Tästä näyttää tulevan hiukan samanlainen systeemi kuin Imatralla, jossa on keskustaa lähellä oleva matkustajarautis ja sitten Imatra tavara on siellä jossain takapihalla, lähempänä teollisuuslaitoksia. | ||||
|
|
08.09. 15:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä estää? Onhan paikka paljon keskeisempi kuin Prisma. Junan on ilmeisesti kuitenkin käytävä siellä kääntymässä? | ||||