|
|
11.11. 23:31 | Veeti Heino | ||
| Enpä tätä kuvaa ottaessani arvannut, että mitä kaikkea tuon vehkeen kanssa joutui tekemään seuraavat 5 vuotta. | ||||
|
|
11.11. 23:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Sanos muuta! | ||||
|
|
11.11. 22:44 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
11.11. 22:42 | Jorma Rauhala | ||
| Simo, haulitornin kunnostus ja korjaus tapahtui Tammelassa, ei Forssassa. Firman nimessä, kuten sen postiosoitteessakin, esiintyy kylläkin naapurikunnan nimi, joka on sinänsä ymmärrettävää koska konepaja on aivan kunnan rajalla. Naapurikunnan nimi on tuttu myös Tammelan ensimmäisen manufaktuurin ja osakeyhtiön nimenä. https://www.forssanasentajat.fi/ | ||||
|
|
11.11. 21:46 | Mikko Nyman | ||
| Mikähän kumma siinä on, ettei VR lisää jatkuvasti paukkuvista kaukoliikenteen matkustajamääräennätyksistä huolimatta junavuoroja, vaikka ylimääräistä kalustoa olisi käytössä yllin kyllin, kuten tästäkin kuvasta käy ilmi? No minäpä kerron, niin ei tarvitse arvailla: monopolin, olkoonkin se joillekin kirosana, toiminta perustuu niukkuuden tarjoamiseen mahdollisimman kovalla hinnalla. Tästä muodostuvaa lopputulosta kutsutaan taloustieteissä hyvinvointitappioksi. Niin kauan kuin VR:llä on 100 prosentin markkinaosuus henkilöjunaliikenteessä, mikään ei tule muuttumaan. Syy on se, että yhtiölle on kannattavampaa myydä 100 paikkaa 100 eurolla kuin 200 paikkaa 50 eurolla. Kilpaillussa markkinassa samat katteet tehtäisiin tietenkin myymällä enemmän pienempään yksikköhintaan, mutta monopolitilanteessa myydään mahdollisimman vähän mahdollisimman kalliilla. Tämän vuoksi VR:n kannattaa ajattaa harvakseltaan täyteen ahdettuja junia ja pyytää lipuista ties kuinka korkeaa mediaanihintaa sen sijaan, että se tarjoaisi vaikkapa tunnin vuoroväliä Turun ja Tampereen välillä kolmen tunnin sijaan, noin siis niin kuin vain yksittäisenä esimerkkinä. |
||||
|
|
11.11. 21:21 | Sauli Mäkelä | ||
| Kiitos älyttömän paljon tästä infosta! | ||||
|
|
11.11. 21:18 | Simo Toikkanen | ||
| Paimenportin sijainti on nyt oikein liikennepaikkaluettelossa. | ||||
|
|
11.11. 21:10 | Simo Toikkanen | ||
| SLM 1153/1898 oli Porvoon rautatien tankkiveturi 0-4-4T nro 4, Valtionrautateillä sittemmin F1 nro 63. Hylätty 1935, tietää SRHS:n verkkosivusto: https://www.srhs.fi/portfolio/f1-vk6/ Kuvia veturista: https://vaunut.org/kuvat/?tt=0&i1=F1&i2=64 |
||||
|
|
11.11. 19:33 | Veikko Hattunen | ||
| Hyvä tuoli Liikenteenohjaajalle | ||||
|
|
11.11. 19:14 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos Jimi :) | ||||
|
|
11.11. 18:34 | Simo Virtanen | ||
| Sitkeitä ovat kumpikin. Haulitornikaan ei ole seissyt sijoillaan 118 vuotta vaan hiljattain käväisi Forssassa peruskorjauksessa. | ||||
|
|
11.11. 17:22 | Jari Välimaa | ||
| https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/9946607 | ||||
|
|
11.11. 16:54 | Jari Välimaa | ||
| pistoraiteelle voidaan ajaa kummastakin suunnasta pohjoisesta tullessa toisen raiteen läpi ja etelästä peruttamalla. https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=61.49327515189893&lon=23.771450221538544&zoom=18 | ||||
|
|
11.11. 15:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Kaksipylväsmuuntamo on vuosien 2009–2013 välillä korvautunut puistomuuntamokojulla. | ||||
|
|
11.11. 15:18 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tämä on kyllä hieno. | ||||
|
|
11.11. 14:48 | Markus Selin | ||
| Vihdintien ratikan piirrustuksissa vastaavanlainen kääntöraide on Munkkivuoressa linjaraiteiden välissä. Onko jokin syy, että se on tässä pistetty sivuun, jolloin vaunu joutuu ylittämään linjaraiteen saapuessaan? | ||||
|
|
11.11. 12:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Taattua Seppälän kuvaamon laatua :) | ||||
|
|
11.11. 11:59 | Samuel Pajunen | ||
| Myytäviin tulleista vaunuista kyllä tuli lista jossa oli määritelty jokaisesta sarjasta montako vaunua on kaupan, mutta ei numeroiden tarkkuulla kuten vetureista ja tavaravaunuista. | ||||
|
|
11.11. 10:49 | Jorma Rauhala | ||
| Entisen Katajanokan rautatieasematalon vuodelta 1952 omistaa H:gin kaupunki ja se tulee piakkoin myyntiin. Nyt ostamaan vanha asemarakennus hyvällä sijainnilla! | ||||
|
|
11.11. 09:54 | Alex Chudoba | ||
| Tulevasta huutokaupasta kyllä tiedotettiin, mutta siihen tiedotukset myös jäivät, eli suunnitelmat eivät ehkäpä jostain syystä toteutuneetkaan? En muista sen edenneen edes siihen vaiheeseen, että olisi tarkalleen kerrottu, mitkä vaunut ovat tulossa myyntiin. Veturien ja tavaravaunujen osaltahan tällaiset listat on julkaistu, samoin tieto huutokauppojen päättymisistä ja myydyn tai myymättä jääneen kaluston määristä. Sangen ikävä sattuma kyllä, ettei tälläkään kertaa löydy parempaa paikkaa henkilöliikenteen kaluston varastoinnille kuin kaupunkialueella mutta silti syrjässä oleva sivuraide. Hyviä kokemuksia aiheesta tunnetusti on jo muun muassa Ilmalasta Postin raiteelta, Turku tavarasta ja Kouvolan eri sivuraiteilta. Liekö itse asiassa Poristakin jo, kun Tahkoluotoon romuksi meneviä vaunuja on aikoinaan seisotettu siellä? Toisaalta sitten menestyksekkäämpää varastointia ilman ikkunoiden välitöntä kivitystä on onnistuttu toteuttamaan liikennöityjen raiteiden ympäröimillä ja edes jollain tasolla valvotuilla alueilla vaikkapa Pasila tavarassa, Riihimäellä, Pieksämäellä ja Joensuussa. Tavaravaunuja puolestaan on säilötty muun muassa Harjun, Kaipolan, Kolhon, Niiralan, Otavan sataman, Sänkimäen ja Vartiuksen kaltaisiin metropoleihin, joissa ne ovat tiettävästi saaneet olla melko lailla rauhassa valvonnan puutteesta huolimatta. |
||||
|
|
11.11. 04:45 | Antti Ojala | ||
| Olet Arto oikeassa: Tämä myynti on jäänyt minulta huomaamatta. No, se ei lupaa pitkää tulevaisuutta näille vaunuille. | ||||
|
|
11.11. 02:22 | John Lindroth | ||
| Olivatko Brooks Consolidation ja Mogul veturien keskimmäiset pyöräkerrat laipattomia? | ||||
|
|
11.11. 00:37 | Arto Papunen | ||
| Eikö tälläisistä ollut huutokauppa alkuvuodesta 2024, mutta kukaan ei tainnut olla kiinnostunut. | ||||
|
|
10.11. 22:59 | Antti Ojala | ||
| Eikö näitä voisi ihan rehellisesti romuttaa, kun ovat jo ihan huonoja eikä ole muuta virkaa kuin maalausalustoina ja kivitystauluina? Myyminenhän ei, näissä kansallisissa erityisolosuhteissa, tule edelleenkään kysymykseen. | ||||
|
|
10.11. 21:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voi sun terrvainen tallukka, kun on sitten komea kuva! Hyvin tehty, herra Eemil! | ||||
|
|
10.11. 20:46 | Jussi Pajunen | ||
| Wau. Hieno kuva ja tunnelma. | ||||
|
|
10.11. 20:09 | VM Heinonen | ||
| Lapa pystyssä! | ||||
|
|
10.11. 20:08 | Tuukka Varjoranta | ||
| Mielenkiintoista, kiitos! | ||||
|
|
10.11. 19:52 | Pietu Tuovinen | ||
| Kolariin asti on mennyt, ko. junan kokoonpano ei ole muuttunut Oulussa (poislukien veturinvaihto ja aggregaatin lisäys) Jos kokoonpanotiedot pitävät paikkansa niin tuo jäisi pois Oulussa PYO 276:n veturinvaihdon yhteydessä |
||||
|
|
10.11. 19:23 | Ilkka Hovi | ||
| Veturi 3 sai numeroksi 5 kun moottirivetureille annettiin numerot. Alkuperäinen 5 oli Brooks 3210/1899,2-6-0. Uusi numero 5 oli 2-8-0 Brooks 3208/1899. Veturi seisosteli tallin vieressä vuonna 1957, hylättynä. | ||||
|
|
10.11. 19:16 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Oliko peräti ensimmäinen Pasilassa kuormattu kaupallinen tavarajuna vuoden 2014 jälkeen? | ||||
|
|
10.11. 18:01 | Teemu Saukkonen | ||
| Sattuipas tämä sattumakuvana, kaverin kanssa oltiin kaksi niistä viidestä: https://vaunut.org/sarja/3630 | ||||
|
|
10.11. 17:57 | Noah Nieminen | ||
| Eiköhän tuo ole menossa sinne tehtaalle Otanmäkeen. | ||||
|
|
10.11. 17:56 | Noah Nieminen | ||
| Tyylikästä menoa, ja mukavaa miten liikenne monipuolistuu. Hieno kuva kaiken kaikkiaan. | ||||
|
|
10.11. 16:52 | Joonas Kuittinen | ||
| Oliko testiä vai mitä? | ||||
|
|
10.11. 16:33 | Keijo Leinonen | ||
| Kolmioraiteen eteläpuolella oleva jatko on Saksalaisten 2 maailmansodan aikana tekemä rata ns. Pikku Berliiniin. | ||||
|
|
10.11. 13:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaksoismonarkia tosin muodostettiin vuonna 1867, silloinkin eräänlaisena kompromissinhakemisena. Muut keisarikunnan kansat siitä olivat mieltään pahoittamassa. Muun muassa slaavit, tsekit etunenässä ainakin. Saksalainen kansanosa pelkäsi arvovaltansa kapenemista. Ja sitten kun kruununperijöilläkin jouduttiin puljaamaan, niin ei siitäkään hyvää seurannut. Itse itselleen epämääräisen maineen hankkinut Frans Joosefin poika, Rudolf (1858 - 1889) ampui rakastajattarensa ja itsensä Mayerlingissa, joten kruununperijäksi tuli Frans Joosefin broidi Karl Ludwig (1833 - 1896). Kun tämä vuorollaan siirtyi ajasta ikuisuuteen, niin poikansa Franz Ferdinand (1863 - 1914) vuorostaan peri viran. Franz Ferdinand puolestaan hautoi ajatusta laajentaa kaksoismonarkiaa KOLMOISMONARKIAKSI, aikomalla ottaa mukaan eteläslaavit (eli jugoslaavit). Toisin sanoen: - serbikiihkoilijat (Musta käsi - terroristikerhosta) ampuivat Sarajevossa oman ystävänsä! Kunhan halusivat herättää pikku hämminkiä. Hämminki kuitenkin karkasi käsistä ja pahasti. Eikä ampuja itse, ruipelomainen Gavrilo Principkään elänyt nähdäkseen temppunsa seurauksia, kuoli vankilassa keuhkotautiin keväällä 1918. Herra Karin mainitsema vuosi 1848, oli "Euroopan hullu" vuosi, - silkkaa kapinointia ja vallankumouksia. Itävallan keisarikunta narahteli pahasti liitoksissaan, kun unkarilaiset alkoivat pyrkiellä kohti itsenäistymistä. Vuoden 1848 perussyynä alkuun oli Napoleonin-vastaisuus! Puhumattakaan köyhyyden lisääntymisestä satokausien mentyä pieleen. Mukavana lisukkeena vuoden 1848 kiehunnassa oli myös Karl Marxin ja Friedrich Engelsin yhdessä julkaisema, uutta evankeliumia julistava Kommunistisen puolueen manifesti. Ja putka- ja vankilareissujahan siitä kummallekin partaradikaalille tuli, kuinkas muuten! |
||||
|
|
10.11. 13:16 | Pietu Tuovinen | ||
| A-ryhmä! | ||||
|
|
10.11. 13:06 | Robin Raita | ||
| Kun V:n Vaihtaa A: kirjaimeksi, Alkaa rautatiet palvelemaan. | ||||
|
|
10.11. 12:55 | Simo Virtanen | ||
| Hienoa! Kuinka on mahdollista, että tällainen irtotavararahti kannattaa Suomessa? Eikö sen pitänyt olla mahdotonta? | ||||
|
|
10.11. 12:34 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Onpa hienoa nähdä tällaisia kuljetuksia kiskoilla! | ||||
|
|
10.11. 11:57 | Jari Välimaa | ||
| Joko tähän tai Partolaan | ||||
|
|
10.11. 11:27 | Simo Virtanen | ||
| Lisäksi voitaneen helpommin ajaa extravuoroja keskustan tapahtumien liikennettä helpottamaan. | ||||
|
|
10.11. 11:14 | Esa Lehtinen | ||
| Olisikohan kuormaulottumakysymys. Muualla Euroopassa on ahtaammat kuormaulottumat kuin Suomessa. | ||||
|
|
10.11. 09:22 | Kari Haapakangas | ||
| Itävallan armeijan suorituskyky tuossa suuressa sodassa kärsi melkoisesti nousevasta kansallistunteesta. Keisarikunnassa kun ei ollut yhtä enemmistön muodostavaa kansallisuutta, vaan monien tilkkutäkki. Toki Venäjän keisarikunnalla oli vähän samaa, mutta isovenäläiset olivat kuitenkin selvästi suurin ja vahvin, ja muutenkin yleisslaavilainen panslavismi jylläsi, mistä Suomen suuriruhtinaskuntakin oli joutunut kärsimään. Habsburgien keisarikunnan hajoamisen suurin häviäjä olivat muuten sukulaiskansamme unkarilaiset, jotka saivat kallisti maksaa vuoden 1848 onnistumisen, jolloin Itävallasta tuli Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia. Unkarilaiset luettiin saksalaisten ohella häviäjiin, jonka takia melkoinen määrä unkarilaisia päätyi asumaan Unkarin ulkopuolella. Tosin tuon alueen kansallista tilkkutäkkiä olisi ollut mahdotonta jakaa mitenkään oikeudenmukaisesti ilman melkoisia (tuhoisia) väestön pakkosiirtoja. Näinkin tuloksena oli tynkä-Unkari, etelä-slaavien "yhteisvaltio" Jugoslavia sekä tsekkien ja slovakkien pakkoavioliitto. Oman osansa nappasivat vielä Puola, Romania ja Italia. Lopputulos oli sellainen johon oikein kukaan ei ollut tyytyväinen. |
||||
|
|
10.11. 09:12 | Kari Haapakangas | ||
| Mitähän tuolla pankkojen taivuttamisella kärjestä oikein haetaan? Tuntuu että se vain haittaa vaunun purkamista/lastaamista. | ||||
|
|
10.11. 08:35 | Jouni Hytönen | ||
| DR1A-runkoja on kohtalaisen runsaasti tuunattu alkuperäisestä neuvostovalmisteisesta dieselmoottorijunasta. Alkuperäiset penkit olivat kovat puupenkit varustettuna hyvin maltillisella kernipehmusteella. :) Nämä näyttäisivät Vogelsitzen linja-autoistuimilta. | ||||
|
|
10.11. 08:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kovasti moternin näköinen "mummunpidike" eli käsinoja...! | ||||
|
|
10.11. 07:22 | Jarno Piltti | ||
| Siinäpä on muuten asiat hieman kehittyneet dieselveturitekniikassa! Hieno kuva. | ||||
|
|
10.11. 07:18 | Jarno Piltti | ||
| Todella hyvä nosto! | ||||
|
|
10.11. 07:17 | Jarno Piltti | ||
| Simolta hyvä kysymys ja Jormalta hyvä vastaus. Tapa merkitä vaunun jokin pääominaisuus isolla kirjaimella ja täsmentävät ominaisuudet pienillä kirjaimilla on Euroopassa hyvin vanha. Nykyisin kirjaimet on tosiaan standardoitu ainakin Euroopan laajuisesti. Littera on eräällä tapaa keinotekoinen kieli ja sen avulla voidaan tietää vaunua näkemättä sen tärkeimmät tekniset tai kaupalliset ominaisuudet. UIC ja nykyisin EVN-järjestelmä on todellakin standardoitu, eli jokaisella kirjamella on aina sama vakiintunut merkitys. VR:n vanha systeemi oli sellainen että jokaisella kirjaimella on lähes vakiintunut merkitys, eli toisin sanoen merkitykset voivat olla ja ovat vaunukohtaisia. VR:n vanhassa systeemissa tuntui olevan pyrkimys antaa joka vaunulle oma litteransa vaikka väkisin, maailmalla on totuttu siihen että kaikki vaikkapa nyt sitten Sggmrrs vaunut eivät ole samanlaisia. | ||||