Vesa Höijer: Pilatus
Maailman jyrkin hammasrata johtaa noin 2100 metrin korkeuteen.
Pilatus-vuori, Sveitsi
Asemarakennuksen vieressä on näköalatasanne sekä mahdollisuus kiivetä vuoren korkeimpiin kohtiin. Ja luntakin oli.
Ei kommentteja
10.09.2019 Vesa Höijer
10.09.2019 Vesa Höijer
Pilatus-vuori, Sveitsi
Juna lähestyy Pilatus Kulm -asemaa vuoren huipulla.
1 kommentti
10.09.2019 Vesa Höijer
10.09.2019 Vesa Höijer
Hakuehdoilla löytyi 9 kuvaa
Kommentit
| 20.09.2019 21:00 | Uwe Geuder: | Kiitos kuvista! Tuli ilmeisesti kirjoitusvirhe, Pilatus ei ole köysirata vaan hammasrata. Maailman jyrkin köysirata löytyy kuitenkin aika läheltä, järven toisella puolella https://en.wikipedia.org/wiki/Stoosbahn | |
| 20.09.2019 21:32 | Vesa Höijer: | En ole aivan varma terminologiasta. Hammasrataskisko löytyy kaikista vuorenjyrkänteitä kulkevista radoista. Joissakin junissa on veturi, joka työntää vaunut rataa ylös. Joissakin taas vaunut vedestään ylös kaapeleiden avulla. | |
| 20.09.2019 21:48 | Uwe Geuder: | Ei köysirata tai funikulaari tarvitse hammaskiskoa. Eikä hammasrata tarvitse vaijeria. (Veikkaisin melkein, että jossapäin maailmassa löytyy semmoinen, jossa on sekä että. Sen verran olen oppinut, kun olen matkastunat maailmassa, että insinööreillä on ollut mielikuvitusta, erityisesti noin 100 vuotta sitten. Ei kuitenkaan tullut vielä vastaan :) Pilatus on kuitenkin selvästi hammasrata. Ainoa erikoisuus on, että hammaspyörät ottavat kiinni sivusta. Yleisempi järjestelmä toimii näin, että hammaspyörä on pystysuorassa hammskiskon yläpuolella. Mutta se ei varmaan toimisi Pilatuksen tapauksessa, koska se on liian jyrkä. (Käyttäjä muokannut 20.09.19 21:51) |
|
| 20.09.2019 22:04 | Uwe Geuder: | "Tavallinen" hammasrata tunnetaan Riggenbach-järjestelmänä. Suurin mahdollinen kaltevuus on noin 140‰. Pilatus käyttää Locher-järjestelmää, mutta se on tosi harvinainen. Pilatuksen suurin kaltevuus onkin 480‰. |
|
| 20.09.2019 22:10 | Uwe Geuder: | > Suurin mahdollinen kaltevuus on noin 140‰. Ei kannata uskoa kaikkiin, mitä lukee Wikipediassa :) Stuttgartin hammasradan http://vaunut.org/kuva/68156 suurin kaltevuus on linjalla 178‰ ja varikkoraiteella 200‰. Ja hyvin toimii, olen matkustanut usein. (Käyttäjä muokannut 20.09.19 22:11) |
|
| 20.09.2019 23:23 | Eljas Pölhö: | Funikulaareissa on käytetty hammaskiskoa turvajarruna lähinnä 1880-1900 tienoilla joillakin radoilla. Silloisten jarrujen toiminnan alkuviive oli noin 0,5 sek ja siinä ajassa alamäkeen vapaasti matkannut vaunu olisi saanut turhan paljon nopeutta. Silloin sanottiin, että tyypillinen nopeus oli 3,4 m/s ja puolen sekunnin "vapaa vierintä" olisi nostanut nopeuden arvoon 4,8 m/s (se olisi taasen pidentänyt jarrutusmatkaa ja saanut aikaan pelottavan kokemuksen). Hammaskisko turvalaitteena oli kuitenkin merkittävän kallis ratkaisu ja turvajarrujärjestelmien kehittäminen nähtiin ensiarvoisen tärkeänä kehityskohteena. Hammaskiskosta luovuttiin kun vaihtoehtoisten jarrujen lukkiintumisnopeus oli saatu arvoon 0,1 s. (lukuarvot on kirjasta Walter Hefti: Schienenseilbahnen in aller Welt; Birkhäuser Verlag 1975) | |
| 21.09.2019 13:39 | Vesa Höijer: | Nyt alan vähän ymmärtää. Ilmeisesti Reichenbachin putouksille vievä rata on myös hammasrata. http://www.vaunut.org/sarja/4690 Mutta mikä on tuon radan huipulla olevan koneiston tarkoitus? |
|
| 21.09.2019 14:51 | Uwe Geuder: | Ei, Reichenbachin kuvissa on näkyvissä vaijeri, se on siis funikuulari tai köysirata. Vaunuissa ei ole voimalähdettä, vaan ne vedätään vaijerilla. Vaunuja on aina 2, jotka ovat kiinni samassa vaijerissa. Kun toinen vaunu menee ylös, toinen menee alas. Kohtavat aina puolimatkalla ja molemmat menevät aina sama vauhtia. Kone huippuasemalla liikuttaa vaijerin, mutta tarvitsee vain voimaa mahdolliselle painoerolle ja kiihditykseen. Siis se voi olla paljon heikompi kone kuin jos yksi vaunu pitäisi vetää ylös. Sama periaate kuin hississi, jossa korin vastapainona on betonipaino. Hammasradan tapauksessa moottori on vaunussa tai veturissa. Huippuasemalla ei ole mitään erikoista. Yksi vaunu voi mennä yksin ylös tai alas. Kohtamispaikka keskellä löytyy usein aikataulusyistä, mutta teknisesti sitä ei tarvita. (Käyttäjä muokannut 21.09.19 14:53) |
|
| 21.09.2019 15:35 | Uwe Geuder: | > Funikulaareissa on käytetty hammaskiskoa turvajarruna lähinnä 1880-1900 tienoilla joillakin radoilla Tämä selittänee, miksen minä ole semmoista vielä nähnytkään :) Vaikka viitisen viikkoa sitten näin Aberystwythissä äärimmäisen alkeellisen funikulaarin http://vaunut.org/kuva/46897. Koko rata on kaksiraiteinen, kun ilmeisesti kohtaamispaikan rakentaminen on tuntenut ylivoimaiselta. Vaijeri vedetään vain maassa, yleisesti käytettyt rullat puuttuvat kokonaan. > kirjasta Walter Hefti: Schienenseilbahnen in aller Welt; Samalta kirjoittajalta löytyy 3 aiheeseen liittyvää kirjaa lisää: * Zahnradbahnen der Welt, Birkhäuser, Basel 1971 ISBN 3-7643-0550-9. * Nachtrag Zahnradbahnen der Welt, Birkhäuser Verlag, Basel, 1976, ISBN 3-7643-0797-8. * Unkonventionelle Bergbahnen, Birkhäuser Verlag, Basel, 1978, ISBN 3-7643-1005-7. (Käyttäjä muokannut 21.09.19 15:38) |
|
| 21.09.2019 22:25 | Uwe Geuder: | >> Funikulaareissa on käytetty hammaskiskoa turvajarruna lähinnä 1880-1900 tienoilla joillakin radoilla. > Tämä selittänee, miksen minä ole semmoista vielä nähnytkään :) Tarvitsee vain katsoa vorgin satunnaiskuvia ja sitten näkeekin: http://vaunut.org/sarja/1683 Tässä tapauksessa hammaskisko ei ole vain turvajarruna, mutta ilmeisesti ihan käyttöjarruna. Kun minkäläinen konehuone ei ole. (Käyttäjä muokannut 21.09.19 22:51) |
|
| 25.09.2019 16:36 | Antero Airola: | Hammaskiskoja on 3 päätyyppiä: Riggenbach ("teräksiset tikapuut"), Abt (2 lamellikiskoa) ja Strub (tavallisen kiskon näköinen, jossa on hammastus päällä). Näillä suurin kaltevuus on noin 15 % kun veturi vetää normaaliin tapaan ja 25 % kun veturi on aina laakson puolella (työntää ylämäkeen ja jarruttaa alamäkeen). Locherin kisko on vain Pilatuksella, suurin kaltevuus noin 50 %. |