Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.07.2019 11:57 | Jouni Hytönen | ||
| Kaksiraiteinen sähköistetty rata ja Dr13-vetoinen juna tuossa aikaikkunassa ohjaavat väkisinkin Kouvolan suuntaan. Kotkan radan sähköistys taisi kyllä valmistua vasta 1979. | ||||
|
|
05.07.2019 11:51 | Jouni Hytönen | ||
| Jollekin liikennepaikalle kuitenkin ollaan tulossa, varjoon jää vaihdekuja. Sopisiko Kotkan ja Kouvolan välille? | ||||
|
05.07.2019 09:01 | Jouni Hytönen | ||
| Kiitojunarunko olisi ollut elegantti lisä rautateiden 150-vuotisjuhliin vuonna 2012, on kyllä suuri harmi, ettei näitä kokonaisuuksia ole säästynyt yhtään. | ||||
|
30.06.2019 16:42 | Jouni Hytönen | ||
| Ja koko paketti täytyy ostaa, osatarjouksia ei hyväksytä. Kunta tietysti haluaa niistä eroon, mutta moniko jättää tarjouksen noilla ehdoilla? :-/ | ||||
|
29.06.2019 11:55 | Jouni Hytönen | ||
| Toisaalla oli keskustelua, ettei tämä ole maalattu vaan teipattu. | ||||
|
|
28.06.2019 10:20 | Jouni Hytönen | ||
| Maassa on tapahtunut ja edelleen tapahtumassa valtava muutos alkaen jostain vuoden 2008 tuntumasta. Syntyvyys on suorastaan romahtanut ja kasvukeskusten ulkopuolisten paikkakuntien tyhjeneminen on kiihtynyt. | ||||
|
26.06.2019 13:09 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö GPS-tieto tule KUPLA-päätteestä, joka kuvassa näkyy? VR:n Junat kartalla -palvelu ei kaiketi näytä kuin VR:n itsensä ajamat henkilöjunat. | ||||
|
25.06.2019 12:27 | Jouni Hytönen | ||
| Heinäkuussa 2013 olin samoissa maisemissa ja kuvasin erään Ylivieskan suuntaan matkaavan tavarajunan Komussa. Ihmettelin hetken päästä, miksi junaliikenne pysähtyi täysin. Joku juoppo oli ajanut autolla laiturilta suurin piirtein tähän kuvaamani junan eteen. Juopon tuurilla joku sivullinen näki, mitä oli tapahtumassa ja ehti vetää henkilön ulos autosta ennen kuin rysähti. Auto liukui junan edessä tuonne tulovaihteelle saakka ja sen vuoksi liikenne pysähtyi täysin. Romut saatiin raivattua vasta aamulla. Olin varannut majoituksen läheisestä hotellista ja jos olisin ollut siellä nukkumassa, olisin varmastikin herännyt vihellyksiin ja törmäyksen ääneen. | ||||
|
25.06.2019 11:30 | Jouni Hytönen | ||
| 22337 oli tallin pihalla melko lohduttomassa kunnossa. Toivottavasti nyt edes nämä sisällä olevat säilyvät. | ||||
|
20.06.2019 12:39 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on nimenomaan suljettu liikenteeltä Liikenneviraston päätöksellä, ei vielä lopullisesti juridisesti poistettu. | ||||
|
20.06.2019 12:35 | Jouni Hytönen | ||
| Muistelisin tämän olevan tarkalleen ottaen veturin 1111 tenderi. Muinoin kun valittiin kunnostettavaa veturia Jyväskylän Kiskoliikennekerholle ja Pirakelle, työt ehtivät jo alkaa aluksi valitun veturin 1111 tenderin parissa. Itse veturi osoittautui kuitenkin huonoksi valinnaksi ja kohdetta vaihdettiin. Tenderin parissa tehtyä työtä ei haluttu heittää hukkaan, joten 1136:n perässä on 1111:n tenderi. Päätökseen taisi vaikuttaa myös se, ettei 1136:lla ollut muutenkaan perässään omaa tenderiään, vaan muistaakseni veturin 1134 tenderi. Liekö 1136:n tenderi vielä jossakin tallessa? | ||||
|
06.06.2019 23:14 | Jouni Hytönen | ||
| Tulee samankaltainen tunne kuin Mongoliassa: kyrillisten kirjaimien ansiosta lukeminen periaatteessa onnistuu, mutta ei silti ymmärrä yhtään mitään. :D | ||||
|
05.06.2019 21:39 | Jouni Hytönen | ||
| Keskustassa ei ole paljon linjoja jäljellä, mutta lähiöistä kyllä löytyy vielä paljon raitiovaunuja. Keskustaliikenteen supistumisen seurauksena entinen yhtenäinen verkosto on jo osin silpoutunut toisistaan irrallisiksi alueiksi. | ||||
|
05.06.2019 21:35 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös Tolstoi sekä Murmanskin ja Petroskoin kaukojunat käytä osin sitä raidetta joka päivä? Päälle varmaan muutamia satunnaisia lähijunavuoroja. Laatokan asemalta ei taida kyllä mikään juna kaartaa Piskarjovkan suuntaan, mutta Suomen asemalta on vilkas lähijunaliikenne Piskarjovkan ohi itään. | ||||
|
05.06.2019 21:23 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoista, jos paikantamismerkki on poistettu rataverkolta. Sehän nyt kuitenkin pitäisi palauttaa pylvään kaatamisen jälkeen tähän tyyliin välittömästi. | ||||
|
05.06.2019 21:13 | Jouni Hytönen | ||
| ED9E, ulkoisesti vaikuttaisi hyvinkin identtiseltä ED4M-yksiköiden kanssa, isoin ero lienee se, että tälle maistuu 25 kV AC, kun taas ED4M:lle 3000 V DC. | ||||
|
04.06.2019 20:33 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeiset puhelinluettelot painettiin vuonna 2017, ei siitä nyt vielä ammoisia aikoja ole. :) | ||||
|
Kuvasarja: Vitebskin rautatieasema |
04.06.2019 08:04 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä asema jaksaa vuodesta toiseen kiehtoa myös liikenteensä puolesta - kaikki kaukojunat vedetään TEP70- tai TEP7åBS-vetureilla eikä mitään puheita etelän suunnan radan sähköistämisestä ole kuulunut. Sen merkitys tsvaralikenteelle on melko vähäinen, joten isommat parannusrahat mennevät muille radoille. | ||||
|
01.06.2019 00:34 | Jouni Hytönen | ||
| Eteläpään vaihdekujaa yksinkertaistettiin kesän ja syksyn 1989 aikana ja pohjoispää vuotta myöhemmin. | ||||
|
|
30.05.2019 22:45 | Jouni Hytönen | ||
| Minähän vuonna raiteet 4 ja 5 yhdistettiin uudeksi läpiajettavaksi neloseksi ja kuutonen muuttui viitoseksi? | ||||
|
|
30.05.2019 22:43 | Jouni Hytönen | ||
| Nykyään ei ole enää yhtään vaihdetta jäljellä tässä entisen vaihdepiirin ”Keski” alueella. Tarve vaihteille on varmaan ollut jo kuvanottohetkellä melko lailla haihtunut. | ||||
|
30.05.2019 22:39 | Jouni Hytönen | ||
| 215 oli pitkään Kouvolan tallin lähistöllä radan eteläpuolella riisutun näköisenä, mutta on nyt siitä kadonnut jonnekin. | ||||
|
30.05.2019 22:29 | Jouni Hytönen | ||
| Tuollainen muistijälki Orsasta viiden vuoden takaa: https://vaunut.org/kuva/91367 | ||||
|
23.05.2019 10:44 | Jouni Hytönen | ||
| Tämän kuvan nähtyäni en olekaan enää varma, onko Merihaka rumentanut näkymää vai onko tilanne pysynyt neutraalina. :) Muuan kaveri kerran loihe lausumaan, että hän asuu mieluummin halvalla Merihaassa ja katselee ikkunoistaan Kruunuhakaa kuin kalliilla Kruunuhaassa katsellen Merihakaa. :D | ||||
|
23.05.2019 09:26 | Jouni Hytönen | ||
| Kumma kun muisti alkaa pätkiä 29 vuodessa. Se jäi varmaan sitten riisuttuna raatona jonnekin odottamaan. | ||||
|
22.05.2019 11:11 | Jouni Hytönen | ||
| Vertailukuvaa edelleen odotellessa... :) Kuva-alalla lienee kuitenkin vielä muutamia sinisiä vaunuja jäljellä. | ||||
|
22.05.2019 11:06 | Jouni Hytönen | ||
| Melkein samoilta jalansijoilta neljän vuoden takaa: https://vaunut.org/kuva/103569 | ||||
|
Kuvasarja: Kolmen koon Kontiomäki |
22.05.2019 11:01 | Jouni Hytönen | ||
| Kontiomäen seutu kiehtoo kyllä kovasti, harmi, että sinne on täältä Kaakkois-Suomesta niin pitkä matka. Heinäkuussa 2015 ehdin yhden illan pyörimään ottamassa tällaisia hämyisiä kesäiltakuvia. | ||||
|
21.05.2019 13:03 | Jouni Hytönen | ||
| Siis Первая Грузовая Компания, Pervaja Gruzovaja Kompanija, pgkweb.ru. | ||||
|
15.05.2019 22:00 | Jouni Hytönen | ||
| Venäjänkielisessä tekstissä sivulla 7 ennen lukua 5 kerrotaan, että molemmat TEP75:t olivat olemassa vielä 1990-luvun alkuun saakka. Ensin poistui käytöstä 0001, joka varastoitiin Dnon varastoalueelle ja romutettiin siellä myöhemmin. 0002 palveli ratatyöveturina pidempään, kunnes joutui onnettomuuteen vuonna 1996. Sekin on romutettu. | ||||
|
|
15.05.2019 21:24 | Jouni Hytönen | ||
| Minulle oli uusi tieto, että toisen TEP75:n kori olisi käytetty ensimmäiseen sarja-TEP70:een. Missä päin sitä kirjaa näin sanotaan? Takasivun englanninkielisestä tiivistelmästä saisin mieluummin sellaisen käsityksen, että yleisellä tasolla samanlaisia telejä ja koria käytettiin TEP70-sarjavetureissa. En ymmärtäisi tekstiä siten, että jompikumpi TEP75-protoista olisi muutettu TEP70-sarjaan veturiksi 0008. | ||||
|
|
15.05.2019 10:10 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossahan onkin koko sarjasta kohtuullisen kattavat tiedot: https://trainpix.org/list.php?mid=77 Tietysti tähän täytyy suhtautua varauksella, koska mistään virallisesta lähteestä näitä tietoja tuskin on Venäjällä saatu. Sijaintitieto päivittynee sitä mukaa kuin joku käyttäjä muutoksia ilmoittaa. | ||||
|
|
15.05.2019 10:03 | Jouni Hytönen | ||
| Itse asiassa 007 olikin viimeinen proto ja tämä 0008 ensimmäinen sarjaveturi. https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%AD%D0%9F70 | ||||
|
|
14.05.2019 23:31 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan tämä sittenkään protosarjan veturi vai poikkesiko 0008 näin paljon 007:stä? https://vaunut.org/kuva/34020 | ||||
|
|
14.05.2019 23:27 | Jouni Hytönen | ||
| Esim. tässä hyvä vertailukuva: https://vaunut.org/kuva/62840 | ||||
|
|
14.05.2019 23:22 | Jouni Hytönen | ||
| Protoista ei tiettävästi ole säästynyt muita kuin 0007 Pietarin museossa ja tämä täällä. Protoissa on kapeamman oloinen kori kuin sarjavetureissa. Alkupään sarjavetureissakin on punavalot ajovalojen alla. | ||||
|
14.05.2019 23:14 | Jouni Hytönen | ||
| ”Joku kuvaa junaa”. | ||||
|
13.05.2019 10:38 | Jouni Hytönen | ||
| Jäiköhän jollekulle talteen tietoja näiden viimeisistä liikkeistä? Itselle näiden poistuminen tuli melko vaivihkaa. Jyväskylän vakio oli 117. | ||||
|
13.05.2019 10:34 | Jouni Hytönen | ||
| Venäjänkielinen Wikipedia kertoisi, että tuhannes veturi valmistui vuonna 1971, kahdestuhannes lokakuussa 1975, kolmestuhannes heinäkuussa 1979, neljästuhannes syyskuussa 1982 ja viidestuhannes marraskuussa 1985. Vauhti kiihtyi kyllä loppua kohti. :) Sarjan ensimmäinen veturi on Pietarin rautatiemuseossa. | ||||
|
|
13.05.2019 10:19 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tuorein eli T-variaatio ollut tuotannossa vuodet 1986-92? Tämän jälkeen, jos oikein ymmärsin, tehtaalle jäi käsiin vielä viimeisen tilauserän viisi veturia (7455-7459), joita ei ehditty toimittaa Neuvostoliittoon ennen sen romahtamista eikä niitä toisaalta oltu maksettukaan. Uusimman veturin eli 7459:n on voinut nähdä Tallinnassa. | ||||
|
|
13.05.2019 09:18 | Jouni Hytönen | ||
| Tuotanto alkoi jo vuonna 1963, aivan noin nopeita eivät olleet tšekkoslovakialaisetkaan veturinrakentajat. :) | ||||
|
13.05.2019 09:12 | Jouni Hytönen | ||
| Tapahtumapäivä oli 15.5.1995. | ||||
|
07.05.2019 10:24 | Jouni Hytönen | ||
| Keljonkangas II on niin lyhyt tunneli, etteivät edellisen Dr13:n savut näy kuvassa. :) Keljonkangas I:n läpinäkyvyys heikkeni joka junan jälkeen selkeästi. | ||||
|
|
07.05.2019 10:22 | Jouni Hytönen | ||
| Keljonkangas II lienee maan ainoa tunneli, jota on jälkikäteen jatkettu (193 m -> 233 m). Tässäkin kuvassa näkyy syy jatkamiseen eli lähes pystysuora kallionseinämä tunnelin eteläpäässä, josta oli ennen tunnelin jatkamista mahdollista pudota kiviä suoraan raiteelle. | ||||
|
03.05.2019 21:02 | Jouni Hytönen | ||
| Polaria taisi sitten lähteä aamulla Helsingistä, käydä Oulussa kääntymässä ja palata vielä illan viimeisillä tunneilla takaisin? 69 ja 70 taisivat kohdata Kuivaniemellä. | ||||
|
|
03.05.2019 20:59 | Jouni Hytönen | ||
| Lapponia ja Polaria ovat molemmat olleet Helsingin ja Oulun välillä kulkeneita EP-junia. | ||||
|
Kuvasarja: P 69 Rovaniemelle 1981 kesäkuussa |
03.05.2019 18:42 | Jouni Hytönen | ||
| Eivätkös Lapponia ja Karelia jatkaneet aina siihen saakka, kunnes ne muuttuivat IC-juniksi? Centria poistui vähäksi aikaa, mutta palasi vielä takaisin erilaisilla aikatauluilla. | ||||
|
03.05.2019 14:24 | Jouni Hytönen | ||
| Niiden säästymiseen lienee vaikuttanut Trabantin saavuttama tietynlaisen kulttiauton status. Olisi varmaan tämän päivän silmin tarkasteltuna melko kestämätöntä, jos suurkaupungin keskustassa pärräisi merkittäviä määriä kaksitahtimoottoreita samaan aikaan kuin esimerkiksi Pariisissa pohditaan, kielletäänkö dieselkäyttöisillä ajoneuvoilla liikkuminen keskustassa. Vähän samanlaisen ilmiön havaitsin Helsingissä omistaessani Kupla-VW:n vuosina 2004-2008. Alussa Kuplia näkyi kesällä Helsingin keskustan katujen varsille pysäköityinä siellä täällä. 2010-luvulle tultaessa ne harvinaistuivat selvästi. Mahdollisesti liikenteestä poistuivat hiljalleen ne yksilöt, joita ei oltu koskaan läpikäyty/kunnostettu (ml. omani). |
||||
|
02.05.2019 20:27 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoista, ettei ole kuitenkaan vielä tässä vaiheessa saanut kaksoisvalonheitintä. | ||||
|
02.05.2019 08:50 | Jouni Hytönen | ||
| Erimallisia Kuplavolkkareita löytyy luonnollisesti joka rivistä. :) | ||||
|
|
02.05.2019 08:44 | Jouni Hytönen | ||
| Löysin omista kuvista täsmennystä aikahaarukointiin: Oulun 2600-sarjalaisissa on ollut kuvassa näkyviä sinertäviä lämpölaseja jo toukokuussa 1988. | ||||