Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.05.2007 15:55 | Joni Lahti | ||
| On muuten kumma kirjoitustapa, kun se toinen nimi pitää olla isän mukaan Ilitsh (Ilja). Näkyy maailmalla muodoissa Ilich, Illich, Ilyich, Illic jne. Salatiedettähän oli koko mies, Lenin oli salanimi Uljanovin sijasta. Olikohan koko miestä olemassakaan ja kuka makaa tämän Uljanovin tilalla mauseleumissa täytettynä? Toinen mahdollisuus on, että Suomi-Neuvostoliitto -seuran meistaaja oli lukutaidoton.... | ||||
|
14.05.2007 13:24 | Joni Lahti | ||
| Sorry... kirjoitusvirhe. Pitää olla Huopalahti... | ||||
|
|
14.05.2007 10:34 | Joni Lahti | ||
| Houpalahtikin on ollut alunpitäen Haapalahti kunnes se väännetttiin ruotsiski Hoplaks -kammotukseksi ja siitä sitten takaisin Huopalahdeksi. Haavasta tuli huopa .... näin käy, kun yritetään olla hienoja - myös Pikku-Huopalahdessa. Kuva on muuten todella hyvä! | ||||
|
14.05.2007 10:28 | Joni Lahti | ||
| Tuskinpa HKL on kuitenkaan budjetoinut tulopuolle mahdollisia korvauksia valmistajalta :) Ei liikelaitoksen taloutta voi niin hoitaa. Oleellista kai on HKL:lle se, että systeemi toimii terveen talouden periaatteiden rajoissa. Nyt ei systeemi toimi. | ||||
|
|
13.05.2007 22:31 | Joni Lahti | ||
| Oli kallis kokeilu HKL:lle ja kaupunkilaisille lähteä merta edemmäksi kalaan. Miten vaunuvajaus nyt sitten paikataan? | ||||
|
12.05.2007 13:09 | Joni Lahti | ||
| Vielä sähköasiasta. Tästä linkistä löytyy mietiskelyä Euroopan sähköratojen stardartisoimisesta. Ei siitäkään kaikkia systeemeitä löydy, ilmoitetaan vain eri valtioiden pääasialliset systeemit. http://www.lococarriage.org.uk/eurlypwrsply.htm | ||||
|
|
12.05.2007 09:04 | Joni Lahti | ||
| Petri... oikein hyvä kartta. Se selventää asiaa. On siellä systeemeitä.... | ||||
|
|
11.05.2007 22:49 | Joni Lahti | ||
| Tässä aiasta käytyä keskustelua Italian puolelta... voiko tehdä johtopäätöksia Sveitsin suhteen? https://vaunut.org/kuvasivu/36521 |
||||
|
|
11.05.2007 22:45 | Joni Lahti | ||
| Junat tulevat ainakin Italian puolelta Sveitsiin varustettuina käyttämään 15 kV 16 2/3 Hz AC:ta. Italiassa vaihtovirta ajolangoissa kai on pääasiassa 25 kV 50 Hz. On siellä saapasmaassa tasavirtaratojakin :) Aika sotku, mutta eikös nuo nykyajan moottorit osaa käyttää monia eri järjestelmiä? | ||||
|
11.05.2007 20:28 | Joni Lahti | ||
| Vaikka tämä kuva on 70-luvun puolesta välin, tulee väkisinkin mieleen ne ajat, kun isä oli tupakalla henkilövaunun rappusilla Kokkola-Seinäjoki välillä 1950-luvun puoleessa välin. Nopeudet olivat todella alhaisia sen aikaisissa sekajunissa! Rappusilla pystyi istuskelemaan melko turvallisesti tai niin sitä luultiin.... ei tietääkseni kukaan pudonnut. | ||||
|
|
11.05.2007 20:15 | Joni Lahti | ||
| Eiköhän se ulkoisesti ole sama kuin Sr2, mutta millähän virran syöttösysteemillä se toimii Sveitsissä? | ||||
|
10.05.2007 13:40 | Joni Lahti | ||
| Tästä linkistä löytyy useita vertailukuvia saksalaisesta BR52:sta. http://www.lokomotive-online.com/ Onkohan tuo väri N-L:n käyttämä yleinen höyryveturien väri? | ||||
|
10.05.2007 13:30 | Joni Lahti | ||
| Vähän kuin junat pysähtyisivät Helsingissä vain Linnulaulussa, yhtä pitkä matka keskustaan ja Pasilaan. Että sellainen kompromissi.... | ||||
|
09.05.2007 21:22 | Joni Lahti | ||
| Hieno nostalginen otos! Tällaisia junat olivat silloin ennen... | ||||
|
09.05.2007 13:27 | Joni Lahti | ||
| Kiitos Ville selvennyksistä. Katsoin Googlella asiaa ja totesin, että on aika hienoa teknologiaa tämä sahkömoottoriasia, melkein oma tieteenlajinsa. Maallikko ymmärtää sen, että monta mutkaa on ennen kuin sähköveturi liikkuu ja jaksaa vetää satoja tonneja kuormaa eri nopeuksilla. No, on se diesel-sähköinenkin systeemi varmaan ihan oma maailmansa - tai diesel-hydraulinenkin :) | ||||
|
|
08.05.2007 22:35 | Joni Lahti | ||
| Katsoin Wikipediasta tämän Italian tyypin tietoja: http://en.wikipedia.org/wiki/FS_class_E412 Totta, sitä ilmeisesti käytetään juuri Sveitsin, Itävallan ja Saksan liikenteessä. On näissä maissa sitten tuo 15 kV ac 16 2/3 virtasysteemi käytössä? On se aika monimutakaista, ensin vaihtovirtaa johdosta tasavirraksi ajomoottoreille ja päinvastoin.... niinkö se menee? |
||||
|
08.05.2007 22:23 | Joni Lahti | ||
| Kiitos mielettömän hyvistä tiedoista ja linkeistä! Kuritushuoneen radan toimintaongelma ratkesi. Siinä on vaunu kerraallaan syötetty sivuraiteelle. Jännä ratkaisu. | ||||
|
08.05.2007 22:23 | Joni Lahti | ||
| Kiitos mielettömän hyvistä tiedoista ja linkeistä! Kuritushuoneen radan toimintaongelma ratkesi. Siinä on vaunu kerraallaan syötetty sivuraiteelle. Jännä ratkaisu. | ||||
|
08.05.2007 19:59 | Joni Lahti | ||
| Melkein kuulee Hurujen murinan... hieno :) Tuolla on ilmeisesti vaihdemiehiä töissä? Ei ole enää muuta kuin poikkeuksellisesti. Vai ovatko sittenkin remonttimiehiä? | ||||
|
|
08.05.2007 19:51 | Joni Lahti | ||
| Kurkistin tietoja ja hups, kolmea järjestelmää löytyy saapasmaasta: 3000 V ja 1500 V tasavirralla sekä 15 000 V vaihtovirralla. Voiko sama veturi käyttää jopa kolmea virtajärjestelmää? Tietenkin tuo vaihtojännite muutetaan ajomoottoreille tasajännitteeksi, mutta siltikin. Asiantunitja-apua kaivataan! | ||||
|
08.05.2007 19:44 | Joni Lahti | ||
| Euron pajatso :) | ||||
|
08.05.2007 19:28 | Joni Lahti | ||
| Se taitaa tarkoittaa suurin piirtein henkilöliikenteen asemaa, koska henkilöjuna on EPIVATIKO TRENO noin jotenkin latinalaisisilla kirjaimilla. | ||||
|
|
08.05.2007 19:20 | Joni Lahti | ||
| Mitä tuo teksti oven päällä tarkoittaa? Siinä kai on translitteroituna jotakin EPIVATIKOS STATHMOS? Osa jää tuon (höyry)traktorin (onko? = lokomotiivi?) piipun taakse. | ||||
|
07.05.2007 14:34 | Joni Lahti | ||
| Hyvä otsake... Vaurio 202! Sitä nämä Saksan seisojat todella ovat! | ||||
|
06.05.2007 19:00 | Joni Lahti | ||
| Joo, perun puheeni. Tämä on ollut vain Kundan rataverkolla. Se oli poikkeuksellisesti 762 mm verkko. Sakemannit tuhosivat radan 1944. Lisää tietoa linkissä: http://www.kuulutaja.ee/index.php?&PID=news&ID=4403 |
||||
|
|
06.05.2007 18:44 | Joni Lahti | ||
| Hieno kuva! Mutta alunperin tämäkin tod. näk. sotilasveturi. Sitten Kundaan hommiin, Lavassaareen museoon ja Pärnuun pystiksi. On voinut olla muuallakin töissä... Yleensä ovat aika pitkäikäisiä. | ||||
|
06.05.2007 18:31 | Joni Lahti | ||
| Voi nenä... meni liian isoksi, kun vaihdoin kuvaa. Miten kokoa voisi muokata? | ||||
|
06.05.2007 14:13 | Joni Lahti | ||
| @@@ myrkky, myöhästyin atvauksineni, onneksi ne olivat vääriä :) | ||||
|
|
06.05.2007 14:12 | Joni Lahti | ||
| Ylivieska on liian alhaalla. Hm... tuo joki? Oulujoki, Siikajoki tulvan aikana? Äh... ettei vain Oulussa? Iijoki voi olla hyvä arvaus sekin. | ||||
|
|
06.05.2007 13:43 | Joni Lahti | ||
| Ylivieska? | ||||
|
06.05.2007 13:11 | Joni Lahti | ||
| Fleischmannin laite näyttää olevan. On jotenkin lelumainen, liian puhdas ja värien kontrasti todella jyrkkä. Itse korjailin kaluston pintoja mattalakalla ja liastamalla joitakin kohtia epämääräisellä likaisen harmaalla mattavärillä. Rililät ja muut syvennykset koreissa sai mukavasti näyttämään oikeilta, kun laittoin tummaa (mustaa) väriä ritilälle ja pyyhki kohoavat kohdat puhtaiksi. Sama tekniikka kuin pienoismallien maalamisessa. Jos sitten raskii tuhria kalustoaan.... | ||||
|
05.05.2007 22:53 | Joni Lahti | ||
| Se oli avoviemäri aikoinaan. Halkokarilla oli uimakieltoja silloin tällöin, kun Sunti laski vetensä mereen.... | ||||
|
|
05.05.2007 22:32 | Joni Lahti | ||
| Äreän näköinen peli. Mikähän on rautateiden sähköjärjestelmä(t) Italiassa? | ||||
|
|
05.05.2007 13:45 | Joni Lahti | ||
| Aegnan n:o 1 oli T-sarjaa, valmistaja Orenstein&Koppel valm.no 6780/13. Rataa oli myös Muhulla. Oletan, että tämä Pärnun veturi on palvellut jollakin saarella kuljettaen ammuksia, miehiä ja muonaa tykistöasemiin. Teknisesti veturit näyttävät hyvin samankaltaisia, voivat olla samalta tehtaalta. | ||||
|
|
05.05.2007 12:59 | Joni Lahti | ||
| Tässä kuva Tallinnan kapearaiteisesta rataverkosta. Näitä sotaratoja oli todella runsaasti. https://vaunut.org/kuvasivu/36035 |
||||
|
|
05.05.2007 12:57 | Joni Lahti | ||
| Tämä voi olla alunpitäen venäläisten rakantamien linnoistusratojen veturi, 750 mm. Ratoja oli Tallinnan ympäristössä, Naissaarella, Aegnalla, Paljassaarella, Hiidenmaalla sekä Saarenmaalla. Tässä linkissä hyvää tietoa Viron kapearautateistä mukaanlukien nämä sotilasradat: http://www.hansaco.ee/raudtee/ Löysin lähes samannäköisen tankkiveturin kuvan linkistä. Veturi oli rakennettu Saksassa 1913 ja se palveli Aegnan saarella Tallinnan edustalla numerolla 1. Tankit ovat tosin erimuotoiset.... mene ja tiedä koneiden sukulaisuutta ehkä ovat ehkä eivät:) |
||||
|
04.05.2007 23:15 | Joni Lahti | ||
| Niinpä Tapio... tästä kuvasta tulvahtaa se mennyt. Oliko se sitten parempaa kuin nyt, se on tunnekysymys. Pikkupoikana aikaa kului asemalla pällistellessä, miten kiertokanget väänsivät, isot pyörät sutivat kiskoja vasten ja höyry lensi... Harmi, ettei silloin ollut kameraa, ehkä kuvatkaan eivät olisi kuitenkaan tallessa. Myöhemmin oli käytössäni laatikkokamera, ei sillä mitään tehnyt. Onneksi joillakin näitä kuvia on vielä. | ||||
|
04.05.2007 23:02 | Joni Lahti | ||
| Suora lainaus Viron tie- ja viestintäministerin määräyksestä 9.7.1999: 24. Raudtee sirge teeosa rööpmelaius rööpapeade sisemiste servade vahel on 1520 mm. Vabariigi Valitsuse otsusega võib kasutusele võtta ka muu rööpmelaiusega avalikuks kasutamiseks määratud raudteid. Olemasolevatel teedel on kuni nende rekonstrueerimiseni rööpmelaiusele 1520 mm lubatud rööpmelaius 1524 mm. Rööpmelaius kõverikel ja lubatud hälbed normaallaiusest nii sirgetel kui kõveratel teeosadel sätestatakse rööbastee korrashoiu juhendiga. Kyllä tämän mukaan - jos ymmärrän oikein - raideleys muutetaan kauttaaltaan 1520 mm levyiseksi ja 1524 on sallittu siihen saakka, kunnes rata rakennetaan uudestaan. Siis johtopäätös olisi, että Suomessa ja Virossa tulee olemaan eri raideleveys. Tässä linkki koko määräysasiakirjaan, jossa on muutakin mielenkiintoista tekniikasta: http://estlex.ee/estlex/kehtivad/AktTekst.jsp?id=32066 |
||||
|
|
04.05.2007 22:27 | Joni Lahti | ||
| Tuoksut ovat todella kadonneet rautateilta... kivihiilellä kulkeva veturi tuoksui kauas ihan erilaiselta kuin klapiveturi. Myös kuuman höyryn tuoksu oli jäljittelemätön. Vaseliilikin tuoksui laakeripesistä. Nyt ei vaunuissakaan haise holkkitupakka ja vessat ovat (tai ainakin pitäisi olla) hajuttumia teknologian ihmeitä. Eivät palaa entiset ajat, jolloin veturit puhisivat ja junat haisivat ..... Kuva on hieno! | ||||
|
03.05.2007 22:11 | Joni Lahti | ||
| Harmillista@@@ Onko sama yksilö kuin tässä linkissä? https://vaunut.org/kuvasivu/3620 |
||||
|
03.05.2007 20:28 | Joni Lahti | ||
| Pitää olla kujunemine.... Voorimees varmaan tulee väännöksestä. Kanta voisi olla vaikka saksan der Fahrer (autossa ja muissa peleissä)tai jopa kuten der Lokomotivführer (junassa). Ehkä tuo Fahrer on oikeampi. Fahren tarkoittaa ajaa ja führen johtaa tai ohjata. Junassa ollaan nokassa johtamassa koko letkaa.... Autojuht ja vedurijuht ovat näitä uudempia kuskisanoja. Löisin tuon kirjan. Sen saisi 50 kruunulla netin kautta. | ||||
|
|
03.05.2007 19:50 | Joni Lahti | ||
| Keskellä venäjäksi jokseenkin translitteroituna Revelj (siis liudentunut l). Räävelin nimellähän kaupunki meillä kulki. Nimi esiintyy myös muodoissa Reval, Revelia, Räfwall ja Raevelburgh riippuen miehittäjän kielestä. Kantana on ilmeisessti viron sana Rävala (=Rebala?). Sillä tarkoitettiin koko tuota aluetta kihlakuntineen. Rävala katukin vielä löytyy. Tallinn taas tulee ilmeisesti sanasta Taanilinn, Tanskan kaupunki... siis se on vanha muoto, periytyy 1200-luvulta. Onhan kaupungin vaakunakin kuin Dannebrog. Virolaisten oma nimi kaupungille voisi olla Lindanise, ilman miehittäjien historiaa. Rakkaalla lapsella on siis monta nimeä. Hyvä teos kaupungin kehityksestä on Dmitri Bruns: Tallinn - Linnaehituslik kujumemine. Se on kaupunkisuunnittelun kuvaus ja siinä on monia alan harrastajia kiinnostavia seikkoja mm rataverkon vaikutus suunnitteluun. Ostin kirjan Raamatukoista. | ||||
|
|
03.05.2007 19:07 | Joni Lahti | ||
| Oikein hyvää tietoa, kiitos! Valdeko Vende: Ununenud Tallinn s. 27 on tämän kuvan lähde, siis sama kirjoittaja. Eikös tuo voorimies tarkoita ajuria, hevosvossikkaa? | ||||
|
|
03.05.2007 11:55 | Joni Lahti | ||
| Se selvisi, että rautatie perustettiin vuonna 1888, mutta lakkautettiinko se 1918 tai myöhemmin sähköraitiotien vallatessa alaa. Systeemin kutsumanimi oli konka. Puhuttiin myös katurautatiestä. Raideleveys on nähtävästi ollut paljon suurempi kuin raitiotien (1067 mm). Ehkä jopa 5 jalkaa tai eurooppalainen normaalileveys? | ||||
|
02.05.2007 14:19 | Joni Lahti | ||
| Gützold Dampflokomotive BR 75 555 der DR / Ep.III. Tämä löytyi ja on kovasti samannäköinen kuin tuo PIKOn tekele. Hinta on vain aika kauhea, tarjous Saksassa 239 euroa! Mitähän se meillä maksaisi, jos joko toisi maahan ja pistäisi myyntiin? | ||||
|
|
01.05.2007 21:56 | Joni Lahti | ||
| Kiitos tiedosta. On tämä sarjaa 75. Muutama hyvä kuva linkissä http://www.eisenbahnwelten.de/751118.htm Nämä derkkulaitteet olivat todella mitä olivat. Tämänkin sai kulkemaan oikein nätisti ja hitaasti hyvällä jännitteen säämimellä. Muoviosat hapertuivat ja katkeiliva omia aikojaan. Ainakin Lilliput on tehnyt BR75:stä H0 mallin. Todennäköisesti tuota kuvassa olevaa paremman. |
||||
|
01.05.2007 18:42 | Joni Lahti | ||
| Tässä on kyljissä maitomainokset eli maito on viesti... menee piimaa raiteilla. | ||||
|
29.04.2007 23:11 | Joni Lahti | ||
| Niinpä, Puolassa ajetaan normaalileveydellä ja teli pitää vaihtaa. Siksi ei Eesti Raudtee joutunut luopuman ihan romun hintaan. Saalis oli 1,5 miljoonaa taalaa. Mihinkähän ne ChME-3:t menivät? Niitäkin myytiin kymmenkunta. | ||||
|
29.04.2007 22:55 | Joni Lahti | ||
| Näistä hienoista kuvista neuvostojen maan ajoilta tämä on paras, koska se on niin tyypillinen asetelmakuva. Tuo autokin on varmaan aseteltu juuri oikeaan kohtaan ja sävy sopii ratikkaan. Taitaa olla Volgan farkkumalli? Falskius hypähtää kuvasta silmille. Näin asiat olivat NL:ssä, myös Neuvosto-Eestissä, sen muistan. Olihan heillä televisiokin ennen meitä.... ja kaikkea ihmeellistä, mitä meillä ei ollut... | ||||
|
|
29.04.2007 22:20 | Joni Lahti | ||
| Oli kai niitä tupla M62:kin eli 2M62 -masiinoita. | ||||
|
|
29.04.2007 22:05 | Joni Lahti | ||
| Eesti Raudtee kauppasi kesällä 2004 49:ää neukkuveturia huutokaupalla. 46 mäistä myytiin. Näin kertoo Postimees. Mukana oli mm. CME-3 (C:n päällä pitäisi olla virolaisisttain väkänen eli lienee sama kuin tämä ChME-3) ja M62. Myös muuta materiaalia oli tarjolla. Ei mennyt ihan romuraudan hintaan. Juttu kaupoista määrineen ja hintatietoineen löytyy linkistä: http://www.postimees.ee/260804/online_uudised/142674.php Kalustoa on siis vaihdettu. |
||||