Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.10.2013 19:53 | [Tunnus poistettu] | ||
| Sillon kun siniseltä näyttävässä vedessä ui keltaisia lehtiä on kalastusaika parhaimmillaan. | ||||
|
13.10.2013 19:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Palosuo ja kaikki Jukan lutettelemat paikat olivat kohtauspaikkoja joissa oli sähköistetty sivuraide tai raiteita. Palosuolla, Pitkäahossa ja Lamminmäessä yksi tai kaksi, Kantalassa sivuraiteita mahtoi olla neljä. Kaikki eivät olleet sähköistettyja, joku oli puutavaran kuormausraide. Onkohan Loukolampi hävinnyt pois. Siellähän oli kalkkikaivos sivuraiteineen. | ||||
|
|
13.10.2013 12:06 | [Tunnus poistettu] | ||
| Toki Palosuolla pysähtyivät muutkin kuin motit. Mustan kaluston valta-aikaan oli Mikkelin suuntaan menevä tavarajuna pysähtynyt Palosuolle kohtaamaan vastaan tulevaa junaa. Veturista oli suljettu ilmapumpun höyrynsyöttö ettei pumppu kuluta höyryä ja porukka oli ottanut pienet tirsat. Lähtö oli tullut aikanaan, mutta ilmapumpun höyryhana oli unohtunut löhtöpuuhissa avaamatta. Junan jarrujärjestelmä oli vuotanut tyhjäksi, eikä junassa ollutkaan jarruja, vaikka Mikkelissä oli määrä pysähtyä. Mikkelin pohjoispään vaihdemies näki junan tulevan aika haipakkaa ja ohjasi sen suoralle raiteelle. Veturimiehet hyppäsivät aseman kohdalla laiturille ja kuljettaja kehui hämmästyneelle junasuorittajalle: "Eikös ollutkin hieno hyppy!" Junan vauhti hyytyi Mikkelistä Kouvolan suuntaan olevaan nousuun ja kohta juna palasi yksikseen takaisin Mikkeliin. Veturimiehet kiipesivät veturiin, työnsivät junan pohjoisvaihteen taa ja vetivät sieltä oikealle raiteelle. Kouvolan suunnasta oli tulossa myös juna, joka sattui olemaan sopivasti myöhässä, joten episodi päättyi lopulta hyvin. | ||||
|
28.09.2013 22:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ei vielä ole tullut verolappua ko. edusta. Eivät mokomat meinanneet pysyä muovikassissa. :-) | ||||
|
28.09.2013 20:04 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jospa Kana lie varusteltu enemmän takaperinajoa varten? | ||||
|
|
28.09.2013 19:54 | [Tunnus poistettu] | ||
| Olin nuorena lämmittäjänbasillina Kouvolassa koneapulaisena ja käytiin noutamassa kuormattuja rautakanavan vaunuja noilta vanhan Savonradan raiteilta. Kuusaanlammesta nousi puunippujen mukana aikamoisia ankeriaan vonkaleita puitten väliin pujottautuneina. Muistankohan oikein että noissa vanhoissa sanomalankalinjoissa kaksi alinta lankaa pylväitten vasemmalla puolella pienenevien kilometrien suuntaan katsottaessa oli junasuorittajien käytössä. Jossain kalustossa oli mukana puhelin jolla voi tarvittaessa kytkeytyä linjaan ja ottaa yhteyden suorittajalle. | ||||
|
25.09.2013 21:24 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ehkä Boxpok pyörä kestää paremmin myös kiskonjatkoksien aiheittamia lyöntejä. Eikös myös Sr1 vetureissa ollut "ensiasennusrenkaina" Boxpok pyörät? Ainakin vanhimmissa. | ||||
|
16.09.2013 22:14 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jos tuosta lähdettäisiin ajelemaan eteenpäin niin nostetaanko vai lasketaanko kulissikiveä kaarella jotta veturi lähtisi etupään suuntaan? | ||||
|
13.09.2013 09:10 | [Tunnus poistettu] | ||
| Aurumasin. | ||||
|
Kuvasarja: Tv1 nro 933 höyryssä |
04.09.2013 19:26 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jumpon kunnossa näkyy hyvän säilytyspaikan tärkeys, jos olis ollut ulkona olis kunto varmaan aikalailla poloisempi. | ||||
|
03.09.2013 20:54 | [Tunnus poistettu] | ||
| Johan on hieno juttu että Jumpo liikkuu omin voimin. Hatunnoston arvoinen suoritus hommaan osallistuneille! Jumpo tuli ns. "puun takaa", eihän tuollaista osannut toivoakaan. | ||||
|
29.08.2013 19:45 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hietasen Secu kuurin valmistuessa laskeskelivat liikenteen lisääntyvän niin kiivaaksi,ettei se ehtisi sujua yhtä raidetta pitkin. Todellisuus osoittautui aikalailla valjummaksi. | ||||
|
25.08.2013 14:48 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kesäkuun alkupäivinä 1984 kävi Tr1 1082 Kontiomäellä ja oli vengilläkin. Liekö senjälkeen mustaa vetokaustoa käännelty? | ||||
|
23.08.2013 16:43 | [Tunnus poistettu] | ||
| Olin 70-luvulla ns. linjaharjoittelussa kolmantena miehenä veturissa. Tultiin Kurkimäen suunnasta Savonialle noihin kalloinleikkauksiin. Kuljettaja ja lämmittäjä olivat Kouvolan miehiä. Kuljettaja kysyi minulta, että tiesinkö miksi rata on tehty tällaiseen uraan? No en oikein tiennyt. Se on siksi, että jos juna lähtee kiskoilta on vaunut helpompi löytää kun eivät leviä niin laajalle alueelle, kuului vastaus. Kiskotus oli vanhaa ja kulunutta, Dv12 remppusi, huojui ja lonkutti kulkiessaan. Välillä tuntui että hytin sivuseinät raapaisee pian kallioon. 80 oli sn noissa kaarteissa. Valkeisen rannalla oli hieno maisema, tai on kai vieläkin. Ennen sitä pääsi ihailemaan kun Neulamäki kierrettiin lähes ympäri. Pitkälahden aseman paikka on kai jäänyt uuden tien alle. Kansalaisen Karttapaikasta pääsee hyvin "penkkaretkelle" vanhoille rataosille. Näyttää vanhat ratapohjat olevan edelleen merkitty. Kenelle mahtavat kuulua? | ||||
|
18.08.2013 19:37 | [Tunnus poistettu] | ||
| Työkaveri vuosien takaa. Monta yhteistä työvuoroa löytyy työkirjasta. Mukavia eläkepäiviä P J:lle! | ||||
|
|
18.08.2013 19:34 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onko P J kuvassa? | ||||
|
17.08.2013 23:23 | [Tunnus poistettu] | ||
| Niin tuossa nyt kävi, en huomannut tuota aikaisemmin jo samasta aiheesta aloitettua keskustelua.Olen pahoillani. | ||||
|
|
17.08.2013 10:05 | [Tunnus poistettu] | ||
| Muistankohan oikein että Jumpo on aika jäykkä kahmura ja vaatii vaihteisiin muutaman millin levityksen jottei se levittäisi vaihteita kulkiessaan. Nykyisin tuota levitystä ei ole, koska ei ole käytössä Jumpojakaan. Jos asia on noin, voi Jumpolle olla vaikea saada lupaa nykyisille raiteille. | ||||
|
09.08.2013 20:00 | [Tunnus poistettu] | ||
| Taitaa joutsen uiskennella etummaisen veturin kohdalla. 90-luvun alussa oli vetureiden kohdalla rantakaislikossa joutsenpariskunnalla pesä. Muutama poikanenkin tuli pesimisen tuloksena. Toisella vanhemmista kävi huono juttu kun jäi junan alle penkalla ja kuoli siinä. Jäljelle jäänyt hoiti poikasia ja vahti välillä kuollutta kaveriaan ollen vaarassa jäädä itsekin alle. Kerroimme asiasta ja rataosaston porukka kävi heittämässä vainaan sivuun. Syksyn myötä poikaset lähtivät pois mutta yksin jäänyt pysytteli kuolleen kaverinsa tuntumassa. Lopulta järvi jäätyi ja palokunta kävi pelastamassa kohmettuneen joutsenen lämpimään. Sitkeä on pariside joutsenilla. | ||||
|
30.07.2013 07:52 | [Tunnus poistettu] | ||
| Paljon näyttää olevan viestintälaitteita, ehkä joku toimii katveikossakin. | ||||
|
14.07.2013 20:31 | [Tunnus poistettu] | ||
| Eikö tuota pasutetta kuljeteta umpisäiliöissä? Pasute sisältää rautaa 7%. Välillä se oli ongelmajätettä jota on iso kasa Siilinjärvellä. Nykyisin metallin hinta on noussut ja raudan erottaminen pasutteesta kannattaa taas. Aikoinaan pasutetta kuljetettiin Raaheen. Kuljetus tapahtui OME vaunuissa joista jäi punainen pölly radan varteen junan kulkiessa. Tuo pöllyäminen aiheutti monet nyrkinpuinnit pyykkäreiltä joilla oli puhtaat vaatteet narulla kuivumassa. Nyt raudan erottaminen tapahtuu muualla, kolmansissa ja neljänsissä maissa. | ||||
|
11.07.2013 23:03 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuollainen vaihde oli Kotkassa Laatikkotehtaan raiteilla, mahtaa olla siellä pusikossa vieläkin. Vanhemmat rautatieläiset puhuivat venäläistyyppisestä vaihteesta. | ||||
|
02.07.2013 19:53 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tavallisesti jontkaa pidettiin tuossa vapitin oikealla puolella näkyvässä koukussa. Hankala paikka tuolta vapitin alta on kurkkia jontka käyttöön. | ||||
|
20.06.2013 21:23 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hangossa oli kai aikaisemmin erään vuokralaisen tykkejä varten tehtyjä ratoja, olivatko ovaalin muotoisia vai muuten vain kaarteisia. Onkohan niitä vielä jäljellä? | ||||
|
02.06.2013 21:03 | [Tunnus poistettu] | ||
| Punatiilinen talo oli alunperin VR:n henkilöstön vuokrakäytössä, myöhemmin se tuli laajalti tunnetuksi muunlaisesta käytöstä ja tunnettiin Punaisena Talona. | ||||
|
29.05.2013 20:04 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hyviä päivystyskoneita, ei haittaa vaikka menee vähän reilummin roikkaan kiinni. | ||||
|
26.05.2013 18:22 | [Tunnus poistettu] | ||
| En tiedä sen öljyn kauppanimeä jota vaunuöljyksi kutsuttiin. Vihertävää, hieman tahmeaa ja haisevaa mönjää joka haalareihin tarttuessaa ei lähtenyt kuumassakaan pyykissä pois. | ||||
|
|
25.05.2013 21:05 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vaunuöljyä siellä yleensä käytetään. Siirtohinauksessa laakerin lämpenemisessä osoittautui nykyiset moottoriöljyt vaunuöljyä paremmaksi voitelijaksi. Hekla eli höyrykoneen voiteluun tarkoitettu silinteriöljy oli sitten se äärimmäinen keino kun muu ei auttanut. Hekla kestää korkeita lämpötiloja. Löytyyköhän keltään sellaista kuvaa höyryveturista jossa veturi on varustettu turvepolttoiseksi? | ||||
|
23.05.2013 12:47 | [Tunnus poistettu] | ||
| Odotettavissa museokaluston kiskoilta suistuminen kun tuo viritelmä pettää. | ||||
|
14.05.2013 22:12 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kalarantanahan tuo paikka on tunnettu, ehkä se on tuosta Tapion mainitsemasta kalankäsittelystä nimensä saanut. | ||||
|
06.05.2013 17:53 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kyminsuun saha ja sulfiittiselluloosatehdas. Sellutehdas hyödynsi sahan jätepuuta raaka-aineekseen. Historian tietojen mukaan tehdasalueella oli 600mm raiteita. | ||||
|
28.04.2013 22:34 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ilmeisesti ajellaan vain toisella ryhmällä tai toinen ei lähde mukaan, ampeerimittarista päätellen. | ||||
|
28.04.2013 20:29 | [Tunnus poistettu] | ||
| Pasi on oikeassa. Joskus peruuteltiin EP:llä Kurkimäen ratapihalta eteläpään vaihteen taa, mentiin toista raidetta läpi ja käytiin nykäisemässä apuna vaihteelle pysähtynyt juna kakkosraiteelle, taas eteläpään vaihteen taa ja ykköstä kohti Kuopiota. Homma nopeutui kun pidettiin EP:n runko mukana, jää jarrunkoettelut ym. pois. Matkustajillekkin vähän vaihtelua. | ||||
|
|
27.04.2013 19:49 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vanha ratalinja kiertää tuon lätän takana näkyvän kuusikon ja kaartaa nykyiselle radalle. Pihlajamäki on pari kilometriä Kurkimäeltä Kuopion suuntaan, lähellä missä vanha ja uusi rata kohtaavat. Vanha ratalinjaus näkyy Kansalaisen Karttapaikassa vielä hyvin. Pitkälahden ja Kuopion väli muuttui aika paljon uuden tunnelin myötä, vanha rata kiersi Neulamäen länsipuolelta. | ||||
|
|
26.04.2013 18:46 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuo lätän taakse johtava raide oli muistini mukaan sellainen lähinnä rataosaston käytössä oleva pätkä, en muista oliko siellä puunkuormaustakin. Lättä on pääreiteella.Entinen pääraide oli aseman edessä näkyvän laiturikiveyksen reunassa ja jatkui Kuopioon päin lätän takaa näkyvän kuusikon vasemmalta puolelta. Kuopion suuntaan oli laskua useita kilometrejä. Rinteessä olivat Korsumäen ja Pihlajamäen seisakkeet. Vanhemmat kuljettajat kertoivat että Pitkälahdesta Kurkimäelle noustessa piti monesti pysähtyä Korsumäessä keittämään höyryä lisää, sitten lähdettiin loppukoetokseen Kurkimäelle pääsemiseksi. | ||||
|
23.04.2013 14:11 | [Tunnus poistettu] | ||
| En oikein tuosta hinnasta tiedä, Dv12 sarjassa kallein osa on vaihteisto. Lisäksi dieselhydraulisessa veturissa tarvitan vaihteistoöljyn jäähdytystä, tämä lämpö on hukkaan heitettyä energiaa. Molemmissa voimansiirtotavoissa on hyvät ja huonot puolensa. | ||||
|
|
22.04.2013 22:01 | [Tunnus poistettu] | ||
| Valakosta oli suunnitteilla kaksi erilaista versiota, tuo nykyisin käytössä oleva ja toinen jossa käynti olisi vantringilta kuten muissakin keskiohjaamolla varustetuissa vetureissa. Nykyinen versio on tarkoitettu linja-ajoon ja toinen sopisi paremmin myös vaihtotyöhön. Ohjaamon sivulla oleva ovi on helpompi tiivistää vedottomaksi kuin etuseinässä oleva. Tuostakin vaihtotyöversiosta on olemassa piirustukset, ne olivat esillä kun nykyisiä Valakkoja suunniteltiin siirettäväksi vaihtotyöhön. Pohdiskeltiin ovien siirtoa paremmin vaihtotyöhön sopivaksi. Muutos todettiin liian kalliiksi ja radio-ohjauskin oli jo näköpiirissä. Sarjaa kehiteltäessä ei ollut veturikäyttöön hyvin sopivia komponentteja valmiina, kokeiltiin erilaisia kokoonpanoja. Ne eivät olleet aina onnistuneita ja aiheuttivat harmia. Valmistaja pyrki tuomaan veturin liikenteeseen "keskentekoisena" jolloin epävarmuus toi sarjaan leimansa. Sähkölaitteiden lisäksi rakenteeltaan heikko moottori lisäsi epävarmuutta. Nyt Valakkoja alkaa painaa ikä, tietokonetekniikka on vanhentunutta, uudet järjestelmät eivät aina toimi vanhan kanssa yhdessä toivotulla tavalla. Nyt konepajalta tulevat koneet ovat aika paljon erilaisia kuin ennen. Suomeen on saatu paljon arvokasta tietotaitoa, toivottavasti sitä päästään hyödyntämään uutta dieselveturisarjaa tilattaessa. Vaihtovirtatekniikka voimansiirrossa on nykyaikaa, muuta on turha suunnitella jos aikoo valmistaa nykyaikaisen ja taloudellisen veturin. | ||||
|
13.04.2013 20:49 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuota jousivoimaa nyt lähinnä olin hakemassa, oiva oivallus virroittimen suunnittelijalta, jouset nostaa ja jouset laskee. | ||||
|
|
13.04.2013 18:59 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuo "ilmahiili" tuli käyttöön Sr1:sessä meikäläisen viimeisillä metreillä, ehkä vuosina 2007-2008 niitä alettiin laittaa. Se on hyvä oivallus, tarkoitan ilmahiiltä. Muun sähkökaluston virroittimista en tiedä mitään. Jos tuon nostoenergian perimmäistä syntyä pohditaan niin mistä se tulee, siitä kun asentaja vänkää jousen jännitykseen vai mistä? Energiaa ei voi hävittää, toiseen muotoon sen voi muuttaa, liikkeeksi, lämmöksi jne. | ||||
|
13.04.2013 15:10 | [Tunnus poistettu] | ||
| Pikajunan vedossa junapaino ja käytettävä nopeus on melko vakio, tavarajunassa junapaino saattaa vaihdella paljonkin eikä aikataulu ole niin tiukka, tällöin voi "juonia" junan vedossa ja päästä vähemmällä polttoaineella. Noin siis ennen, viimeisiä aikoja piti mennä tavarajunallakin tukka putkella ja parta väpättäen. Nopeus on valttia. | ||||
|
|
13.04.2013 14:27 | [Tunnus poistettu] | ||
| Muistelen näin että jouset nostaa ja jouset laskee virroittimen. Alaslaskevat jouset ovat voimakkaammat kuin nostavat. Laskevien jousien voima kumotaan paineilmasylinterillä jolloin virroitin nousee. Jos paineilma loppuu laskeutuu virroitin alas automaattisesti. Virroittimen ajolankaa laahaava hiili on sisältä ontto. Tuohon onttoon tilaan on virroittimen paineilmalla yhteys. Jos hiili kuluu liian ohueksi, avautuu paineilmalle tie ulos ja virroitin laskeutuu. Ilman tuloa virroittimelle on rajoitettu. Tällä estetään ettei hiilen kuluessa ala metallipinta hankaamaan ajolankaa. Korjatkaa jos muistan väärin. | ||||
|
|
12.04.2013 15:36 | [Tunnus poistettu] | ||
| Topi ja muutkin: Antti L. tykkää eikä ole lainkaan nuopealla mielellä siitä että pähkäilyyn osallistutaan porukalla. Kuta enemmän on kommentteja sitä paremmin on juttu kiinnostanut. :-)) | ||||
|
|
11.04.2013 20:19 | [Tunnus poistettu] | ||
| Virroitin laskeutuu samanlaisella voimalla millä nouseekin. | ||||
|
|
11.04.2013 18:59 | [Tunnus poistettu] | ||
| Markku on hajulla. | ||||
|
|
10.04.2013 21:00 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mikäpä voima nostaa virroittimen ylös ja laskee alas? | ||||
|
|
10.04.2013 20:57 | [Tunnus poistettu] | ||
| Oppilaskoulussa tutkittiin varikkoharjoitteluaikaan työnjohtajien huoneessa ollutta kirjallisuutta. Niissä oli tietoa höyryveturien polttoaineen kulutuksesta. Ei muut ole jääneet mieleen mutta Riston keskikulutus useamman vuoden otannalla oli 16 senttaalia hiiliä/100km. Tuo sattuu aikalailla yksiin Eljaksen tiedon kanssa. Eiköhän tuo liene Pekan kanssa suunnilleen samaa luokkaa. | ||||
|
10.04.2013 19:14 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jostain satamasta kuva varmaankin on. Veturin takana on purjelaiva ja veturin takaa näkyvän vaunun takana on höyrylaiva. | ||||
|
05.04.2013 20:57 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tarkastuspäivämäärää ei ole meistetty tuohon laattaan. Milloikahan lienee ollut viimeinen tarkastus? | ||||
|
03.04.2013 07:31 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onhan tullu kerralla soma. | ||||
|
31.03.2013 12:57 | [Tunnus poistettu] | ||
| Muutama vuosi sitten oli junapaino 4500 tonnia, silloin oli yleensä 224 akselia ja pituutta jotakin 925 metriä. Pitemmät junat eivät mahtuneet kohtauspaikoille tarvittaessa ja Taavetin mäki alkoi tehdä vaukeuksia. Aiemmin veturina oli 2¤Sr1. Nyt junat saattavat olla isompiakin, tuo Sr2 on voimapohatta vanhempaan sähkäriin verrattuna. | ||||
|
28.03.2013 20:04 | [Tunnus poistettu] | ||
| Sama moottori on/oli Sv12, Sr12 ja Hr13 vetureissa. Tuossa kuvan moottorissa on vauhtipyörällä käynnistysmoottorin hammaskehä niin veikkaisin tuon moottorin olevan menossa Dv12 veturin keulalle. | ||||