|
|
08.01.2006 12:32 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiitos Juhana tästä kuvasta! - Useita kuvia olen nähnyt tästä yksilöstä Hesan asemalla, mutta en kertaakaan keltaisen postivaununun kanssa. Mun TODELLINEN lempparini näistä Schwarztkopffin Hv2:sta oli numeroa alempi eli 582, jota kuvasin monta kertaa (ja jonka etunumerolaatta sekä valmistajan erikoinen laatta, koristavat nykyään yhtenä monista kilpikokonaisuuksista kotirappuni seinää). - Vielä edellisenä keväänä siis keväällä 1960 nää Riksun Schwartzkopffin Hv2:t sahasivat postijunissa mielenkiintoisella Hanko-Riihimäki linjalla. - Hv2 583 on tässä huomattavan siisti. Vika ajo oli tällä yksilöllä 1964 Riihimäellä. Ensimmäiset viisi Schwartzkopffin Hv2:ta poistettiin ajosta 1964 ja tämä oli yksi niiden joukossa. | ||||
|
|
01.01.2006 10:13 | [Tunnus poistettu] | ||
| Olitpas sä nopea Jorma hyvä! Joo tän saman mä oon kuvannut vielä siistinä ajokoneena? Seinäjoellä kesäkuussa 1967. Ei tosin ole kuvan "päätähti" vaan Vaasaan lähdössä ollut hikiä päästävä Hv. - Yritin etsiskellä tän kilsoja, mut esim. kesäkuulle 1967 on vain merkintä raidetraktorit Tve - Ko ajossa 35 yksilöä, ajettu yhteensä veturikilometrejä 66 123 eli ei siis oltu eroteltu numerokohtaisia ajoja näille pikku kaluille. Ja tuokin km määrä tarkoitti siis linja- ja vaihtotyöt yhteensä. | ||||
|
|
31.12.2005 22:32 | [Tunnus poistettu] | ||
| No voi ihme! Tää kuva toi mieleen, kun mä tässä just joku aika sitten hoksasin, että penkoessani jotain arkistostani sieltä löytyi samana päivänä kuvattu kolme erilailla maalattua tällaista kaksiakselista harjavaunua ajossa. Kaksi oli normaaleja keltavihreitä kuitenkin erilailla maalattu ja kolmas oli kokonaan harmaa. Ja päivähän oli tuo pyryinen Suomen 50-vuotispäivä 6.12.1967, jolloin ainakin näiden kolmen harjavaunun palveluksia oli tarvittu. Työn uurastuksesta lumi peittää vaunujen kyljet estäen näkemästä mahdolliset numerot. Tuon yhden keltavihreän harjavaunun muistinkin kuvanneeni, mutta että niitä oli ainakin kaksi eri keltavihreää yksilöä tuolloin ajossa, oli iloinen yllätys. Ja ratikat ovat vielä sitä kaunista (tummempaa) kelta vihreää väritystä kuin useat 1970- luvulla steriilimpinä ja jollain lailla kirkaimmissa värityksessä olleet vaunut. Arkkujen värikuvissa tuo 1960/1970-lukujen erilaiset värisävyt on tullut hyvin esiin. Täytyis taas joskus laittaa noista värisävyistä verrokki esim Arkun 183:n kohdalla eri vuosikymmeniltä. | ||||
|
|
31.12.2005 20:32 | [Tunnus poistettu] | ||
| Yppikselle jatkoa. Suomen viimeinen normaaliliikenteen aikainen henkilöjuna-ajo höyryveturilla tapahtui Seinäjoelta. Tämä tapahtui, kun viimeisemmäksi rulla sisaruksista jäänyt Pekka 1021 veti 3.6.1974 ensin H 653:n Vaasaan ja samana päivänä H 560:n Vaasasta Seinäjoelle. Sisar 1020 oli tehnyt samat hommat vikan kerran 15.5.1974. - Kohtalon oikkuja. Tämä sama veturi Hr1 1021 veti viimeisen kerran 22.5.1971 postijunan Pieksämäeltä Kouvolaan. Tämän piti jäädä viimeiseksi höyryvetoiseksi henkilöjunaksi maassamme. VR:kin juhli sitä kukittamalla neilikoin matkustajia ja junan henkilökuntaa, asemien henkilökuntaa jne. Mutta toisin vain kävi. | ||||
|
|
31.12.2005 19:53 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hirveän hyvät tiedot sulla on Yppis. Olin itsekin siinä uskossa, (kun kuvasin tuolloin toukokuussa vielä näitä Kirkkonummen Pr1 vetoisia henkilöjunia 767:n ja 770:n vetäminä). Mutta mutta tässä aika hiljan löytyi dokumentteja, että ei tyystin vielä lakannutkaan tuohon aikataulukauden vaihteeseen toukokuulle 1967. Vielä kesäkuunkin puolella löytyy Paikuilta henkilöjunakäyntejä Kirkkonummella. Pvm ja veturin numerot ovat kyllä tarkoin selvillä. Vastakohtana pääradalle Paikuilla ei tuon jälkeen enää rantaradalla tiettävästi ajettu henkilöjunia. Pääradallahan niitä näki vielä aivan satunnaisesti maaliskuulle 1968 henkilöjunissa. Niistäkin on onneksi tarkat tiedot tallella. Näin kyllä suksyllä 1967 aikaisin aamulla Paikkuja tulossa jostain, mutta niiden liikkeitä en kyennyt tarkemmin kuitenkaan selvittämään. | ||||
|
|
31.12.2005 19:40 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tästä kuvasta tulee pieni yksityiskohta mieleen. Helmikuussa 1968 seisoi tässä Pr1 771 lähdössä pitkässä järjestely tai tavarajunassa kohti etelää. Ainakin Jokelan eteläpuolella se oli jo "tiputtanut" lähes kaikki vaunut kyydistä. Tuo vasemmalla näkyvä rakennus on jo Paikku vetoisen tavarajunan taustalla aivan valmistumis vaiheessaan. Muistaakseni se otettiin käyttöön huhtikuussa 1968. Eli paljon sekin on ehtynyt nähdä! | ||||
|
|
31.12.2005 19:30 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tämä veturi on historiallisesti hyvin hyvin merkittävä, koska se on Lokomon ensimmäinen oma tuote valmistus nro 1. Kasasivat toki tätä ennen mm. USA:sta ostettuja Wilsoneita. - Niin ja jäi tuossa edellä mainitsematta, että tää oli viimeinen Seinäjoen Kokkolaan sijoittama Hv1. Oli sielä esim. vuonna 1964 Kokkolan oman Hv:eenä (Mitähän Kokkola teki sillä tuolloin?). Koneen viimeinen ajo on kuitenkin 1965 Seinäjoella. | ||||
|
|
31.12.2005 19:09 | [Tunnus poistettu] | ||
| TommiH:lle vähän myöhästynyt vastaus mulle osotettuun kysymykseen. (Asiahan ei vanhene). Hirveästi en nyt penkonut tän koneen historiaa. Mutta uutena se oli sijoitettu Riihimäen konepiiriin. Ravasi siis 1920-luvulla mm. Helsinkiin, Kouvolaan ja Tampereelle. Mutta varsinaisen "elämäntyönsä" tämä veturi teki Seinäjoen konepiirissä. Veti siis mm. raskaita makuuvaunuyöpikajunia pitkällä ja haasteellisella Seinäjoki-Oulu reitillä 1930- luvulta aina 1960-luvun alkuun. Pienten polttoainetilojensa vuoksi kovilla pakkasilla tuo 5 tonnia, mikä tenderiin mahtui kului kokonaan kovilla pakkasilla, kun samalla energialla lämmitettiin myös junaa. Hatun nosto näille miehille, jotka siihen kykenivät. Vettä nää Hv:eet otti yleensä Sk-Ol välillä Ylivieskassa, jossa kone irroitettiin vesitettäessä. Yleensä Kokkolaa ei suosittu näiden pikajunien vedenottopaikkana. | ||||
|
|
31.12.2005 17:41 | [Tunnus poistettu] | ||
| Joitain harvinaisia dieseleitä osui munkin kameran eteen. Mitä nyt äkkiä tulee mieleen tuosta Jorman listasta niin tikkareilla varustettu PUNA/KERMAN värinen Tve-Ko2 nro 102 Seinäjoen varikolla kesällä 1967. Alkuperäiselta sarjamerkiltään Vk11. - Oliko se nyt niin, että sen sisarveturi nro 101 on vihreäksi maalattuna Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. |
||||
|
|
31.12.2005 15:22 | [Tunnus poistettu] | ||
| Säännöllinen vakinainen henkilöliikenne höyryvetoisena (Hr1 ja Tr1) päättyi Helsinkiin toukokuun lopulla 1970. Syksyllä 1970 Pasila kielsi Riihimäkeä lähettämästä enää höyryvetureita Helsinkiin. Tuttu ajatuskuvio Riihimäellä tietysti. Meitä ei Helsinki määräile ja lähetti tämän Riston vielä mahdollisimman hankalana ajankohtana henkilöjunassa Hesaan. Palasi takaisin henkilöjunassa vain Riihimäelle saakka. Puhun symboolisesti kaupunkien nimillä vaikka takana oli luonnolisesti fyysiset henkilöt. Tämähän on tietysti monelle tuttu tarina. Ei sen puoleen ei tämäkään aivan vika Riksusta lähetetty Risto Hesassa ollut. Niitä tuli itseasiassa vielä muuta tavarajunissa, joissa myös varmaan ainakin osa palasivat. Sen verran tästä kyllä tuli juttua, että ei enää henkilöjunissa höyryt normaliliikenteen aikana Hesan assalla vierailleet. Olivat sitten jo erikoistapauksia nuo seuraavat höyryt Helsingin rautatieasemalla. | ||||
|
|
31.12.2005 00:07 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jaha meneeköhän edes sinne päin. Kukkivan Roudan maat. Siis leffan tekoa Ylä-Savossa. Koneena meidän ikiliikkuja 1150. Kaunis kesän heleä kuva joka tapauksessa järvineen ja aittapolkuineen. Perskules tälläisia shotteja kun oltais päästy ampumaan vakinaisen liikenteen aikana enemmän me suomalaisetkin niin ei aina tarttis kysellä niiltä ruåttalaisilta heidän Suomi kuviensa perään. Hekun vierailivat täällä koto-Suomessamme ahkerasti kuvaamassa ainakin jo 1960-luvun alusta tämänkin tyylisiä kuvia. | ||||
|
|
30.12.2005 16:09 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mukava numero. Näissä sarjansa pieni- ja suurinumeroisimmissa koneissa on usein jotain extra hohtoa. Aikoinaan metsästin usein sarjastaan mahdollisimman pieni numeroista konetta, En tiedä onko se enää "muotia" mutta se oli aikaa, jolloin välistä oli jo saattanut pudota useita numeroita pois niin, että mitä pienempi numeroisemman löysi niin usein (ei aina) sen halutumpi kuvattavaksi. Tääkin on varmaan jo ikänsäkin puolesta ehtinyt matkoillaan paljon nähdä ja kokea, mikä ei enää koskaan palaa. | ||||
|
|
30.12.2005 11:28 | [Tunnus poistettu] | ||
| Joo olisihan se pitänyt heti hoksata, että Riksussahan tässä ollaan. Tuo taustalla häämöttävä silta olisi viimeistään pitänyt sen paljastaa. Ennen siltaa, vielä muutama vuosi tästä aiemmin, siinä oli tasoristeys puomineen ja varoituslaitoksineen. Se laskeutui päivisin usein, kun paikan ohitti varsinaisten kaukojunien ohella myös kokoajan edes takaisin päivystystyössä sahaavat Mullit (Vr5:t), joita Riksussa piisas. Niitä sai välillä jopa 4:kin samaan kuvaan. | ||||
|
|
30.12.2005 10:38 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ettäkö sähköistys 1974 Kouvolassa! Tuossa takana vanhan asetinlaitetornin vierellä kuvattiin keväällä-, kesällä ja syksyllä erilaisia höyryjä mm. Kanaa, Kukkoa ja Ristoja eikä kuvissä näy vilaustakaan sähköistyksestä. Niin ja toisipa siellä olla joku Tk3:kin hinauksessa Imatralta. Erikoisuutena tuolloin näkyy kuvissa kuinka Rulla-Risto ja Kukko kävivät yhteen kytkettyinä hiilillä vain yhdellä miehistöllä. Sinällään aika tavallinen näky höyryaikoina kahden koneen yhteenkytkeminen hiilestykseen. | ||||
|
|
30.12.2005 00:23 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mä oon itse asiassa aika huono arvaamaan näitä nykyisiä pusikoituneita radanvarsimaisemia. Sen oon täällä monet kerrat huomannut. Nykykuvissa on mulle varmasti pähkinää kerrallaan purtavaksi. Joo jotkut kuvat tulevat automaattisesti enemmän katselluiksi kuin toiset. Sit kun kuva on oikein puhkikatsottu niin on hyvä, jos aiheesta löytyy vielä vähemmänkin katsottuja versioita. Tän on kokemus opettanut. | ||||
|
|
30.12.2005 00:14 | [Tunnus poistettu] | ||
| No kyllä me varmaan sut saadan sit joku päivä onnelliseksi. - En mä paljon Iisalmen kuvia harmittele, mut se per..hanan Ankka 961 (se joka nykyään on siellä Jyväskylän asemalla näytillä niin, kun se joka päivä lähti sinne Iisalmen satamaradalle, enkä kertaakan (älynnyt lähteä perään) vaikka muuten ratapihalla sitä kuvailin. Se oli aivan liian tavallista se satamaradalle livahtaminen. Se on nyt lähes ainut pointti, joka enää noissa sen aikaisissa Ilm:n kuvissa on jäänyt harmittaan. | ||||
|
|
29.12.2005 23:52 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiitti Lari informoinnista, kun laituri näytti niin tutulta. Ja tosiaan myös autoja noita Pohjolan liikenteen kuorma-autoja näkyy joissain kuvissa "kadun puolella". - Etpä uskokaan kuinka hauska näitä nyky Iisalmenkin kuvia on katsella ja usein itsekseni arvuutella mistähän päin tämäkin kuva on otettu. Joskus jopa oletan aika hyvin paikallistaneeni paikan.- Kunpa sais itsestään niin paljon irti, että sais niitä Iisalmenkin vertailukuvia esiin. Esim. 5 lämmintä Jumboa Iisalmen talleilla ja 14 vuotta myöhemmin viisi (lämmintä?) Dr13:sta Iisalmen talleilla. Nyt nuo 5 samansarjan konetta taitais olla taas jo jotain muuta esim. Deevereitä. | ||||
|
|
29.12.2005 23:37 | [Tunnus poistettu] | ||
| Joo olin tuona samana päivänä mm. maalaamassa just noita vaunun pokia ja kipristelemässä siellä ahtaassa Pikku-Jumbon tenderissä sisällä pesupuuhissa. - En taaskaan haluaisi olla mikään ilon pilaaja, mut mulle tästä ei hengi 1960- luku vastaan. Liian moni pieni asia kokonaisuutena puhuu sitä vastaan. Sinällään ihan mukava kuva loppukesän lämpöaaltoineen. - Sähän voit Jussi arvuuttelu kuviin laittaan, että tuon ajan eläneillä on karanteeni aika esim. pari tuntia ennenkuin avaavat sanaisen arkkunsa. | ||||
|
|
29.12.2005 23:19 | [Tunnus poistettu] | ||
| Munkin silmään jotain nostalgista, jos tuo kaukana vasemmalla häämöttävä laituri on joskus ollut Iisalmen (ellei ole edelleenkin?) vanhan rahtitavaratoimiston laituri. Ainakin saman tyylinen puurakennelma näkyy joissain "vanhoissa" kuvissa, kun mm. Tk3 1141 lähtee sen edestä Gb-roikkineen järjestelyjunassa Murtomäkeen. | ||||
|
|
29.12.2005 23:11 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jos tässä ei olisi ollut viittausta, mikä vaunu niin ehkä tän olisi just meikäläinenkin pystynyt tunnistaan kuvamaan samanlaista raitiovaunua, joita lapsuudessani näin mm. Läntisellä Brahenkadulla. Se tuli siellä vastaan, kun ajoin uutta (ensimmäistä fillariani kaupasta kotiin). Kotiin päästyäni kysyin faijalta (vanhalta stadin kundilta), että olin nähnyt junavaunun nostettuna ratikkakiskoille). Hän nauroi ja sanoi mun varmaan nähneen entisen Kulosaaren vaunun. - Muistiin on jäänyt, että ne olisivat olleet ainakin loppuaikoinaan tummempia kuin tässä, tosiaan enemmän junavaununväriä muistuttavia. Oliko tuo keskellä ollut ainut? ovi jonkunlaisessa syvennyksessä. Näin asia on piirtynyt mieleeni. | ||||
|
|
29.12.2005 21:11 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tästä saamme kiittää pientä rautatieharrastajien ryhmää, joka lähes päätyökseen kiersi vapaa-aikoinaan Suomea jo 1950-luvun puolivälistä VR:n kuukausilipulla ja laati matkoiltaan tarkkoja ns. matkapäiväkirjoja näkemästään, joihin oli kirjattu monenlaisia asioita ylös. Joskus jopa piirretty miten veturit jollain varikolla seisoivat havainnointi päivänä. Eikä se ollut itsestään selvää, kun joku tuli reissusta ja kertoi jotain erikoista nähneensä. Muiden piti se puumerkillään hyväksiä ja tästä on jälkimaailmalle jäänyt "hupaisia" todistuksia, että ei suinkaan aina muut hyväksyneet jonkun näkemää. - Ymmärtääkseni vastaa menetelmä tuli vuosia myöhemmin lintubongareilla yleiseksi, että näkemänsä täytyi jotenkin pystyä myös todistamaan. | ||||
|
|
29.12.2005 20:45 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vielä alkuvuodesta 1967 lapset olisivat voinu nähdä (ja toivottavasti näkivätkin) Turussa yksittäisiä Hv1:siä ajossa viimeinen toukokuun lopulla 1967. Tässä siis niiden aika on juuri ohi. Toukokuun 1967 jälkeen siellä olikin sitten höyryistä enää Ankkoja (Vr2) viimeiset ajossa joulukuulle 1970. Niin tosiaan olihan Turussa aina silloin tällöin muiden varikoiden koneita tuolloin vielä lainassa niinkuin esim. syksyllä 1967 Pr1 769 Pasilasta sokerijuurikasjunissa. Sama veturi oli paria vuotta myöhemmin samoissa hommissa Lahdessa ja tuli aivan loppuajakseen vielä Helsinkiin ajoon. No ei nyt sentään enää noihin sokerijuurikasjuniin vaan mm. Vallilan päivystysveturiksi kunnes senkin taru lopahti helmikuussa 1970. | ||||
|
|
29.12.2005 20:27 | [Tunnus poistettu] | ||
| Joo onhan ne päässyt. Tässä kuva, kun raitiovaunu seisoo tuolla pysäkillä. Vinkki otettu vain päinvastaiseen suuntaan kuin tämä kuva. https://vaunut.org/kuvasivu.php/17891.html | ||||
|
|
29.12.2005 20:15 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jaà ikkunanputteista sen vaunun maalaus on hyvä alottaa niinkuin vasemaalla näkyy. - Ja tuona päivänä pestiin painepesurilla Pikku-Jumbon tenderi sisältä. Oli lämmin loppukesän päivä sopiva tuollaiseen kosteaan hommaan. Paljon sinne oli hiekkaa ja muuta likaa jäänytkin. Ei ihme, kun lukee VR:n veturienkorjauspäiväkirjoista kuinka imurit eivät toimineet. Tänään korjattiin ja taas huomenna, kun tultiin ajosta samat vika merkinnät. No eihän VR varmaan tendereitään sisältä pessyt ainakaan usein eli loppuaikoina moneen koneen imurit imivät varmaa silkkaa hiekkaa paljon veden mukana ja se on ainakin osasyynä lukuisiin imureita koskeviin korjaupyyntöihin. | ||||
|
|
29.12.2005 19:58 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mua on aina vähän vaivannut ne Jumbojen vetämät Uudenkaupungin tavarajunat. Nyt tuossa juuri keskusteltuani turkulaisen ent. vek kanssa hän kertoi, että Jumbolla vältettiin ajamista Uuteenkaupunkiin juuri sen tähden, kun sitä ei saatu Uki:n pöydällä ympäri. Ajoivat paljon Tk3:lla ja Hv1:llä, jotka pystyi pyöräyttään tällä pikku pöydällä. Mutta oli kuulemma Pikku-Jumboilla ollut hankalaa pienten vesitilojen vuoksi. Naukui vähän väliä pitemmillä tavarajunilla vettä lisää, kun vaihtotöitä oli paljon eri asemilla mm. Raisiossa. Aina sai jännittää ja olla tarkkana sen veden kanssa, kun Tk3:lla oltiin ajossa. Hän muisteli vanhoja työkalujaan. | ||||
|
|
29.12.2005 19:44 | [Tunnus poistettu] | ||
| En tiedä kiinnostaako ketään, mutta vähän aiemmin eli 25.6.1968 tämä jono oli seuraavanlainen. Hv1 555, Tv1 610, Hv1 545 ja 554, Tv1:det 607, 609 ja 605, Hv1 550 ja 556 ja sitten Hv1:det 552, 548 ja 547 kaikki kolme ilman tenderiä. Monet näistä Hv1:sistä romutettiin vielä saman vuoden syksyllä esim 550. polttoleikkaamalla tuossa ulkona samat kerrostalot taustalla marraskuussa 1968. | ||||
|
|
27.12.2005 22:12 | [Tunnus poistettu] | ||
| Olen ymmärtänyt asian näin, muutaman Hv spesialistin kanssa aikoinaan keskusteltuani, että tuo kirjoissa käytetty termi tarkottaisi sitä, mikä hakematta ensimmäiseksi tulee mieleen, jos asia pohtii eli vastapainoja suurentamalla. - Mutta oliko asia todellisuudessa näin yksinkertainen? | ||||
|
|
27.12.2005 19:32 | [Tunnus poistettu] | ||
| H9- saja jakaantui lokakuun 1942 suuressa sarjamerkintä uudistuksessa kahteen sarjaan. Kolmiakselisella tenderillä varustetut tulivat sarjaan Hv2 ja neliakselisella tenderillä varustetut H9:t tulivat sarjaan Hv3. | ||||
|
|
27.12.2005 19:26 | [Tunnus poistettu] | ||
| H8- ja H9- sarjojen suurin sallittu nopeus vuoteen 1934 oli 80 km/h. Pienin koneistomuutoksin sarjan nopeus nostettiin vuodesta 1934 tuohon 95 km/h. | ||||
|
|
21.12.2005 22:10 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hienoa työtä Pasi! Äänimailmakin varmaan näin höyrymiehelle aika eksoottinen. Sillä tuskinpa noin raskas juna aivan äänettömasti liikkuu. Ensin sähköveturin tyypillinen "vinkuminen" tai mikähän olisi oikeampi termi kuvailemaan sitä ja sitten tuon mahtavan vaunuletkan mukanaan tuoma kolkatus. Pyrypilven juna myös varmaan toi mukanaan häiritsemään hetkeksi kuvaajan näkökenttää. - Kokemuksia joita siten myöhemmin on mukava muistella. | ||||
|
|
21.12.2005 14:57 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tään Riston loppuhan oli aika erikoinen. Taitaa olla tässä siirtoajolla Kuopion konepajasta takaisin kotikonnuilleen. Valmistui joka tapauksessa Kuopion pajalta 18.1.1973 ja viimeinen ajo Riksussa niinkuin tuossa edellä todetaan jo 12.2. Miksi ajettiin niin vähän tuon pajareissun jälkeen, sitä on polemisoitu aina silloin tällöin. Yksi syy voisi olla esim., että tätä Ristoa ei koskaan varustettu niinkuin jo tuolloin useimmat Ristot pajakäynneillä, tenderin turvahäkillä. Tr1 1048 oli myös eräs viimeisistä Pasilassa työssä olleista Ristoista. Vertaa https://vaunut.org/kuvasivu.php/6105.html Hieno kuva kaiken kaikiaan. | ||||
|
|
20.12.2005 23:36 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onko lähin veturi varustettu ns. Funkenfeuerilla vai miksikäs ne siellä keski-Euroopassa noita leveitä (meidän halkopiippuja vastaavia?) kipinän sammuttajia nimittävät. | ||||
|
|
20.12.2005 13:08 | [Tunnus poistettu] | ||
| Uskon, että näillä vertailukuvilla on monille mielenkiintoista katsottavaa niinkuin tässä jälleen. Muistan, kun tuo silta ilmestyi tuonne taustalle ja korvasi sen tasoristeyksen, joka vielä oli käytössä tuossa vertailukuvassa. Samoin verrokissa näkyvä uudehko omakotitalo tuossa vasemmalla on ilmeisesti jäänyt lehvästön taakse. - Onneksi tuli paljon kuvattua Lapinlahdella, jotta saadaan vertailukelpoista materiaalia lisää. | ||||
|
|
19.12.2005 19:21 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tämän hodarin pihvi on siinä, että kyllä veturi on samalla paikalla mutta siitä on tuo kummastuttava savupiippun halkopiippu jatke otettu pois tai ainakin nyt se näyttää olevan taas varustettu normaalilla Jumbon hiilikorsteenilla. Vertaa https://vaunut.org/kuvasivu.php/5839.html | ||||
|
|
19.12.2005 00:19 | [Tunnus poistettu] | ||
| Eli aika samoilla jalanjäljillä on oltu. Mitä nyt huumori mielessä sanottuna "muutama vuosi" välissä. https://vaunut.org/kuvasivu.php/19620.html Ne isot puumakasiinit siinä Lieksan ratapihan länsilaidalla voisivat olla myös nykysilmin myös eksoottista katsottavaa. No odotellaan eiköhän ne sieltä joskus saada esiin. Näkyvät useissa kuvissa. | ||||
|
|
18.12.2005 23:00 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kysyin, kun noiden aikojen kuvauksissa saattoi olla monenlaisia nykysilmin kummallisuuksia. Paikkakuntalaisena ja usein samalla paikalla kuvanneena varmaan helpotti kuvaamista. - Eipä olisi taskurahoja tämän päivän mittapuun mukaan voinut arvokkaampaan asiaan kuluttaa. - Minua joskus "hävetti" teettää suuria määriä (siis yhtä 36:n kuvan rullaa) yhtäaikaa junakuvia. Ilmeisesti kuvaamokin piti niitä tärkeämpinä, kun juna kuviin oli lyöty kuvan taakse kameraliikkeen virallinen leima ja samalla muut saatavat kuvat olivat blancoja. - No mukava näitä 1960- alkupuolen ottamiasi kuvia on joka tapauksessa katsoa. Teit ehkä vähän tietämättäsikin vielä tuolloin arvokkaan kulttuuri työn! | ||||
|
|
18.12.2005 20:45 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tämä menee nyt vähän sivuraiteelle, mutta kuvan innoittamana. Kokeilin noihin aikoihin ekoja lasikuitusuksiani enkä pitänyt alkuunkaan. Jos joku olisi silloin sanonut mulle, että sä tuut hiihtään lasikuitusuksilla ylivoimaisesti eniten kilometrejä, paljon paljon enemmän mitä kaikki km yhteensä tuohon asti, en totta totisesti oli uskonut alkuunkaan. Sillä niitä hiihtokilsoja oli kertynyt useilta vuosikymmeniltä jo tuohon asti valtaisa määrä. Mutta niin hyviksi osottautuivat lasikuitusukset, kun sinuksi puusuksien jälkeen pääsi, että sanoja olisi kyllä ollut oikeassa. - Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Miltähän nämäkin junat näyttävat 20-vuoden kuluttua. | ||||
|
|
18.12.2005 20:28 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tapio miten rautatien henkilökunta suhtautui tuohon aikaan kuvaamiseesi tuolla. Kiinnitettiinkö siihen huomiota ja saitko vapaasti kuvata? Entä valokuuvaamon henkilökunta. Ihmettelivätkö junakuviasi? Tänään asioita joita ei edes huomaa, mutta ei välttämättä itsestään selvyyksiä tuolloin. Onneksi Haminassa oli myös tuolloin näitä harvinaisempia ja vähemmän kuvattua kalustoa työssä. Eräs hesalainen henkilö kuvasi 1959 näitä Vr11:sta Pasilassa kaitafilmeille ja niissä näkyy myös näiden vihreä väritys. Mutta kyllä näiden kuvien arvoa nostaa, että ei näistä hirveästi varmaan löydy muilta kuvaajilta materiaalia. | ||||
|
|
18.12.2005 20:15 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ai ai päässispäs täälläkin pian taas hiihtään! Houkuttelevat koneella tehdyt sivakkatiet | ||||
|
|
17.12.2005 23:51 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hyvä paikka hiilille! Ilmeisesti täydennetään hyttiin vain veturin seisoessa. Siistit työasut henkilökunnalla. Onko LGB tehnyt tästästä toimivaa mallia. - Näyttäisi öljyvaloilta. Ainakin paljon kattilan päällä ja kyljissä erikoisen näköisiä laitteita. | ||||
|
|
17.12.2005 13:06 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hieno fiilis ja niin tyypillisen kanamainen kuva. Oikeastaan ajaton. Sopisi aivan hyvin esim. melkeinpä minne päin Suomea tahansa, missä nää aktiiviaikoinaan ahersivat. Keratakaikkisen hienoa kameratyöskentelyä. Juuri tältä ne ainakin mun silmissä näyttivät taakaa päin ahertaessaan ratapihoillamme. Nykyajan tuoma kolmas takavalokin saatu häivytettyä onnistuneesti melkein näkymättömäksi. | ||||
|
|
17.12.2005 00:16 | [Tunnus poistettu] | ||
| Monipuolisen rautatiekaluston esittely on tämän sivuston rikkaus. Harva meistä varmaan koskaan tällaistakaan veturia on nähnyt. | ||||
|
|
15.12.2005 15:19 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tää 953 oli aika pirteä Ankka vielä loppuaikoinaankin. Ajossa se oli aivan höyrykauden loppuun vuoteen 1975 saakka. Sen työtehtäviin kuului myös käynnit Haapamäeltä pölkkykyllästämöllä. Oikeastaan ekat reissuni sinne tein juuri tätä veturia seuraten. Olihan se varsin eksoottinen elämys. Ensin tästä höyryvetureille ominainen tuoksu ja lisänä ratapölleistä oma tuoksunsa. Usein tää seisoi myös loppuaikoinaan joutilaana tallin vierellä lämpimänä yhdessä 955:n kanssa. - Ahaa tää näyttääkin olleen niitä Ankkoja, jotka säilyttivät näemmä kaasuvalonsa loppuun asti. - Mukavaa, että se on saatu näin hienoon ulkoiseen kuntoon silmiemme iloksi. | ||||
|
|
15.12.2005 15:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Seurasin autolla Stadin viimeisen Kanan 793:n siirto-ajoa Hesasta Karjaalle alkuvuonna 1969 sen aikaisia mutkaisia radanvarsiteitä. Kuvasin sitä aina kun se oli mahdollista. Karjaalle päästyä kysyin vek Peniltä miten kovaa sitä oli parhaimmillaan tultu. Hymähtäen hän totesi parhaimmillan varmaan lähes kuuttakymppiä. Ainakin tärinässä oli muutama mittarin lasi särkynyt. (Oliko Kanassa nopeusmittaria olleenkaan?) Tämän Kanan miehistö tuli muuten mun autolla takaisin Karjaalta Hesaan vaikka olisi ollut Porkkana kyytiäkin pakettimatkana tarjolla. Sain kuulla muutamia mukavia juttuja Hesan höyrymaailmasta. | ||||
|
|
15.12.2005 14:39 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuomas. Vr3:n suurin sallittu nopeus oli toki vain 45 km/h. Siis se rautatiehallituksen tälle veturisarjalle määräämä korkein sallittu nopeus. - Älä myöskään sekoita autoista tuttuun termiin huippunopeus. Kukot kulkivat linjalla yksinään huomattavasti kovempaakin mitä kylkiin oli merkitty vaikka puuttuvista etu- ja laahuspyöristä sitä ei heti uskoisi. Suuremmissa nopeuksissa Kukko alkoi kanamaisesti nyökkiä pituus suunnassaan. Nmrk Kukon juoksua linjalla seuraamaan päässyt. | ||||
|
|
13.12.2005 20:58 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tapio Muuriselle (pienenä vinkkinä pilke silmäkulmassa, vaikka tämän varmaan jo tietänet?). Nimimerkki |
||||
|
|
13.12.2005 00:39 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tästähän ihmeestä ne ent. iisalmelaiset veturikuskit kertoivat mulle enkä ollut uskoa korviani. En onneksi koskaan ehtinyt nähdä tätä viritelmää luonnossa. Mutta hyvä, että tämäkin kummajainen on nyt sitten tullut nähtyä, että ei tarvitse kuvitella minkälainen on hiilipiippu, kun siihen laitetaan vielä jatkoksi halkopiippu päälle. | ||||
|
|
12.12.2005 20:21 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hyvä kyllä te varmaan pystytte sen paikan tunnistaan. Paan skannattavien listalle! | ||||
|
|
12.12.2005 18:52 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiitti, kun sait paikan näin hyvin esiin. En saanut kuvista kuitenkaan pitävää kiinnekohtaa tunnistaakseni varmuudella mulle tutuksi paikaksi. - Muistaakseni kuvani on otettu jossain Sapun ja Vihtarin välillä. Jos löydän sen ja saan esiin niin sinähän pystyt varmaan tunnistamaan onko sama paikka? Vihtarin seudut ovat varmaan hyvin tuttuja sulle. | ||||
|
|
12.12.2005 18:00 | [Tunnus poistettu] | ||
| Verratkaa verrokeja ja tätä kuvaa! Tässä vielä toinen vinkki tuohon Ali-Vekkokosken siltaan normaaliliikenteen aikaiselta henkilöjunavuorolta. Yhtäläisyyksiä???? https://vaunut.org/kuvasivu.php/15882.html | ||||
|
|
11.12.2005 23:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ei sulla olisi Ville tältä paikalta kuvaa toiseen suuntaan, jotta pystyisen pareen paikallistaan. Kyllä mä oman kuvan taakse oon näemmä kirjoittanut Sepänslmi. Mut nää seudut on varmaan muuttuneet sitten kesästä 1974. | ||||