Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.12.2005 23:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ei sulla olisi Ville tältä paikalta kuvaa toiseen suuntaan, jotta pystyisen pareen paikallistaan. Kyllä mä oman kuvan taakse oon näemmä kirjoittanut Sepänslmi. Mut nää seudut on varmaan muuttuneet sitten kesästä 1974. | ||||
|
11.12.2005 21:46 | [Tunnus poistettu] | ||
| Nää raiteet näyttäis jo 1969 kuvissa saaneet sepelipäällysteen. Taas löytyi lisää muita yksityiskohtia tämä ei voi olla ennää vuodelta 1968. On joka tapauksessa otettu ennen vuotta 1968. | ||||
|
|
11.12.2005 21:17 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vahvasti näyttää vuosilta 1967-68. Edes teoriassa ei voi olla toukokuun 1970 jälkeen. - Tyypillistä tyypillisempi Stadin Pekka paikallisjunan edessä. Kutkuttavaa vain kuin ei sormenpäihin oikein saa istuun sen numeroa. Jos jotain vertailemalla pitäis sanoa niin ysiä mä veikkaisin. Se numero tosin ei ratakaisisi kuvausvuotta. - Täytyis taas verrata Hesan asemakuvia. Tuo taustalla näkyvä makkaratalo ilmestyi sinne muistaakseni 1966. | ||||
|
11.12.2005 17:25 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuules Ankka kaunokaiseni. Mikä siinä oli, kun onnistuit niin hyvin aina piiloutumaan mun kameroilta esim. Seinäjoella, Kokkolassa ja Ylivieskassa. Sä varmaan olit allerginen mun kameroille ja haistoit etukäteen, että oon tulossa. Tän sä jo varmaan tiedät ennestäänkin, mut olit toinen niistä kahdesta Ankasta joita en koskaan tavoittanut. Mutta niinpä Sinäkin jouduit vain itä-Suomeen eläkkeelle päästyäsi seisomaan vaikka varmaan tuo länsirannikko tuli sulle Tampereen jälkeen tuttuakin tutummaks. - Tiedän tiedän, että ei se itä-Suomalainen menttaliteettikaan Sulle täysin vierasta oo, kun sait uuden komiana niin monta vuotta siihen Viipurissa tutustua. | ||||
|
11.12.2005 17:00 | [Tunnus poistettu] | ||
| Varmaan vaikea kuvitella, että tänkin perässä tuli juostua, kun Nurmeksesta palautettu halko-Jumbo 934 joutui vielä eräänä viimeisistä työtehtävistään raijjaamaan tätä ympäri Joensuun ratapihaa. Taisi olla aivan loppuvuodesta 1971. | ||||
|
|
11.12.2005 16:56 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ai jukra. Mä oon varmaan kuvannut joskus samassa paikassa tai ainakin lähellä tätä, kun paikka näyttäisi niin tutulta, mutta kuva on kyllä tässä paljon puhuttelevampi. Oiva esimerkki taas miten talvikuviin saadaan näyttävyyttä. | ||||
|
11.12.2005 00:00 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuvasin kuuden vuoden aikana Kontiomäen höyryliikennettä ja useissa kuvissa näkyy myös henkilökuntaa varsinkin vesityskuvissa, jolloin yleensä lämmittäjä tuli ulos koneesta. - Toisinaan kauniina kesäpäivänä Kontiomäen tallien vierellä pitkällä penkillä istui tupakilla siinä Oulun puoleisen osan edessä koko joukko varikon henkilökuntaa. Täytyypi, kun seuraavan kerran kaivan Kon. kuvia esiin niin kiinnittää huomiota myös tuohon henkilökuntapuoleen. | ||||
|
10.12.2005 23:27 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kun kerrot muistikuvistasi Hv4:stä olisi kuin saisi balsamia avoimille haavoille. Useat veturinkuljettajat pitivät sitä eräänä parhaimmista höyryvetureistamme. - Aika hauska juttu, että Hv4:t lopettivat ajonsa yhtä aikaa molemmilla puolilla Suomea. Toiset täällä Hesassa ja toiset siellä Rovaniemella. - Jäi muuten tuossa sanomatta, että ei ne Jumbot ja Wilskit tulleet Rovaniemelle niinkään tavaraliikenteeseen. Niillä vedettiin aika usein sorajunia. - Onneksi maassamme on ollut henkilöitä, jotka ovat dokumentoineet ja pistäneet huomioitaan ylös muistiin. | ||||
|
10.12.2005 23:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kaikki numerot 800-899 olivat ns. 800-sarjan Pikku-Jumboja eli 862 on Tk3-sarjan veturia. Tk3 862 vaikutti loppuaikoinaan Imatralla. Viimeinen ajo Imatralla 1965. Sahasi usein vielä 1960-luvun alkuvuosina mm. Imatran ja Savonlinnan väliä. Tässä 862:ssa oli muuten loppuaikoina Tk3:sissa harvemmin tavattu jenkki tyylinen lippa kuljettajan ikkunan yläpuolella. | ||||
|
|
10.12.2005 22:51 | [Tunnus poistettu] | ||
| Aiku ihanaa, että muistat niitä komeita koneita. Numeroiltaan nuo Oulu ja Rovaniemen sekä Oulun ja Tornion välisiä junia vetäneet Hv1:t olivat mm. Oulun omat koneet 558-566 sekä niiden lisäksi useita lainassa Oulussa olleita seinäjokisia Hv1:siä mm. 572, 649 ja 655. Mutta satutko muistamaan noita Hv1:sten edeltäjiä niitä Hv4:jiä matkustajajunissa. Erottuivat Hv1:stä mm. sen suuren halkopiippunsa ansiosta. Eivät tosin tuon 24.10.1964 yksikään niistä käynyt enää Rovaniemelle. Hv4- liikenne katkesi kuin veitsellä leikaten silloin lokakuussa 1964. Olivat muuten samalla viimeiset Hv4-ajot koko Suomen maassa. | ||||
|
|
10.12.2005 22:38 | [Tunnus poistettu] | ||
| Näinhän se oli Sv12:sta osalta. Kun ne alkoivat vetää tavarajunia Kemin ja Rovaniemen välillä syksyllä 1964 tuon 25.10:nettä jälkeen poistuivat Tk3:t sieltä linja-ajosta tavarajunista. Pikku-Jumboja oli usein tuolla välillä jouduttu käyttämään myös kaksinvetoajossa. Sv12:sta ohella Rovaniemelle ilmestyi uusina tulokkaina myös sekä Jumbot (Tv1), että Wilskit (Tv2). | ||||
|
|
10.12.2005 22:24 | [Tunnus poistettu] | ||
| Se oli aivan viimeisiä aikoja, kun saloseudun rauha rikkoontui siellä höyryveturin äänistä. Huomasitkos Pete T ottaa kuvia. Tässä tuo samainen 755 "huilipausilla" samoihin aikoihin Kontiomäen aseman edessä. https://vaunut.org/kuvasivu.php/5056.html | ||||
|
|
10.12.2005 22:15 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vielä vähän tarkemmin. Rovaniemelle saapui ensimmäinen väliraskaan sarjan höyryveturi numeroltaan Hv1 564 H 61:n veturina 25.10.1964, jolloin tuo raskaampi kiskotus oli saatu liikennöitävään kuntoon. Mainittakoon, että nuo Hv1:det, jotka nyt alkoivat liikennöidä Rovaniemelle olivat iältään vanhempia kuin liikenteensä päättäneet Hv4:t (757, 759 ja 760) tuolla Kem-Roi välillä. Hv1:det puolestaan ajoivat pikajunia Oulun ja Rovaniemen välillä toukokuuhun 1966. | ||||
|
10.12.2005 21:23 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vähän verrokkia. - Aikakaudet muuttuu miehet koneineen, mut mit etsii yhä ihminen. Vain rauhaa rauhaa ja onnen seppeltä otsalleen. (Eino Leinoa mukaillen). https://vaunut.org/kuvasivu.php/7999.html | ||||
|
|
10.12.2005 20:58 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kyllä mä pistän niitä jossain vaiheessa. Heti mä en niitä saa, kun ne negat ei oo nyt tässä "käden ulottuvilla" | ||||
|
|
10.12.2005 20:10 | [Tunnus poistettu] | ||
| Sanos muuta. Suoraan konepajan täyskorjauksesta valmistuttua kylmien vetureiden jonoon seisomaan. Eikä tämä suinkaan ole ainut tapaus. Vastaavia on muitakin. Ja se 752 on historialtaankin hyvin mielenkiintoinen. Niin viipurilainen kuin olla ja voi. No olihan muutama Kana palvellut siellä vielä pitempään ja tekivät sitten vielä täällä koto-Suomessakin pitkän päivätyön. Mm. se seinäjokinen 534, joka palveli ensin melkein kolkyt vuotta yhtäjaksoisesti Viipurissa. (Palasi sinne vielä nimittäin jatkosodankin ajaksi) ja ehti vielä yli kakskyt vuotta pusertaa Seinäjoelle. Tää 534 on Kanoista ehdottomasti yks mun lemppareita jo ikänsäkin puolesta. Kaivan varmaan joskus siitä ajokuvia sen Seinäjoella olo ajasta. On kaikenkaikkiaan niin herkullinen tapaus. | ||||
|
10.12.2005 19:59 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mä en tuossa aemmin oikein osannut tarpeeksi selvästi tuoda esiin sitä mitä itseasiassa tuolla tuoreella tarkoitin. En niinkään aikaa tavanomaisessa merkityksessä. Tämä on sellaiseksi Trumannin kuvaksi tuore, joka on Suomessa otettu eikä ole museossa sisätiloissa kuvattu. - Tuosta hinaus toihuista on ainakin NSJ:ssä ja Resiinassa ollut aikoinaan juttua. Kun tämä oli saatu hinattua tuolloin Riihimäen kääntöpöydälle seisomaan kuvaajalauma tulitti sitä sangen voimakkaasti. Yhdestä tuolloin otetusta otoksesta Rautatiemuseo jopa painatti oman Truman postikorttinsa myyntiin. Mutta kertokaapa, miksi tämä piti hinata Hyvinkäältä Riihimäelle, josta se kuitenkin tuotiin taas hinaamalla takaisin Hyvinkäälle. Museo ei ilmeisesti kyennyt vielä silloin ottamaan sitä vastaan vai mikä on selitys? | ||||
|
|
10.12.2005 19:29 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kyllä näin varmaan oli. Eihän muuten 752 olisi vielä niin myöhään kuin 1975 päässyt konepajaan (Kuopio)ja ajoi sieltä sitten vain täyskorjauksen jälkeen yhden matkan siirtoajona Pieksämäkeen. - Kukot ja Ristot (viimeiset höyryt) piti keskittää samaan paikkaan, joka olisi erään suunitelmäan mukaan ollut Joensuu. - Kankien vioittumisia tapahtui juuri niinkuin arvelitkin väkivahvoille Kukoille usein. - Olihan niissä paljon samoja osia, mutta yllätykseksi hytit eivät olleet Paikuilla ja Kukoilla vaihtokelpoisia. - Mä en oikein aktiiviaikoina osannut arvostaa Kukkoja enenkuin monet nuoret kyselivät siitä multa ja silloin silmäni avautuivat toden totta komea ja väkivahva pelihän se oli. | ||||
|
10.12.2005 19:14 | [Tunnus poistettu] | ||
| Molemmat veturit ovat toki tallella. 1082 saattaa vieläpä joskus palata baanalle. Eiköhän nuo Haapamäeltä löytyne. Varsinainen höyryjen käyttö normaaliliikenteessä oli tästä kuvaushetkestä päättynyt Pm:ssä jo 9 vuotta aiemmin. Sikäli hauska kuva, että tuo ent. Kouvolan 1082 istuu hyvin Pm:n tallimaisemaan. Vierailihan se siellä aktiiviaikoinaan erittäin usein. 1139:kin oli Pm:n piirin koneita, mutta oli viimeiset vuotensa muistaakseni Iisalmessa, jossa ainakin vuonna 1968 oli ajanut viimeisen aktiivikautensa ajon. - Tässä paikassa on moni harrastaja saanut hengittää (yskiä) höyryveturin kivihiilenkatkuista savua. Jotenkin tuo konttorirakennuksen seinä näyttää tässä jo hieman vaaleammalta. Sekun oli melkein aina sellaisessa tumman puhuvan noen? peitossa. Tämä on ainoa paikka Suomessa, jossa olen saanut kuvattua värikuvissa ultra harvinaisena esiintyvän Hindenburgin. | ||||
|
|
10.12.2005 18:54 | [Tunnus poistettu] | ||
| Sen Haapamäen 753:n kanget vaurioitui muistaakseni vuonna 1974 Ylivieskassa, eikä sitä enää korjattu. Seinäjoella saattoi vielä esim. vuonna 1972 nähdä kaksikin Kukkoa (753:n ja 754:n) samaankin aikaan työssä ratapihalla. Parhaitenhan Kukko sopii tietysti laskumaki ja raskaaseen satamapalvelukseen. Hesalainen vek Vilho Suomi kertoi, että kun he joskus tupla vedossa toi Länsi-Satamasta kahdella Kukolla työvuoron päättyessä yliraskaita hiilijunia Pasilaan niin Linnunlaulun kanjonissa, kun toinen pääsi sutasemaan niin se oli kuin tulivuori olisi purkautunut. | ||||
|
|
10.12.2005 17:52 | [Tunnus poistettu] | ||
| En haluaisi olla mikään ilon pilaaja, mutta vastaavia kuvia on tullut nähtyä "kymmenittäin" - Se uusi on aivan tietysti kenen pöksyistä maailmaa katselee. Mä taas katson lopettaneeni rautatiekuvaukset vuonna 1975 eikä sekään ole mulle mikään vanha aika. Tässä sotkee vielä se vähän, että en lue vanhaksi ajaksi edes niitä Trumppien viimeisiä ajovuosiakaan. - Noin 15 Tr2:ta osui munkin kameran eteen Riihimäellä ja Hyvinkäällä suurin osa tosin jo kylminä. - Tuskinpa mistään muusta koneesta on isketty niin paljon legendaa kuin Trumpista ja totta on, että niihin liittyy paljon salaperäisyyttäkin aina ilmoitetuista valmistusvuosista alkaen. | ||||
|
|
10.12.2005 17:38 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jyväskylä ei ollut mikään suuri Kukkojen käyttöpaikka vaikka 752 ja 754 siellä 1970-luvulla töitä tekivätkin. Tää 754 oli 1970- luvulla oikea kiertolainen, milloin Kouvolassa milloin Seinäjoella, milloin Ylivieskassa milloin, Kontiomäellä ja Pieksämäellä. Muodostui mulle kaikista Kukoista "rakkaimmaksi" ja kuvatuimmaksi yksilöksi. Kukkoja näki loppuvuosina mm. Kouvolan, Pieksämäen, Seinäjoen, Oulun ja Kontiomäen laskumäillä. Nykyään tämä ja 756 ovat poistuneet Kukko katraastamme. 752 ja 753 olivat pitkään Viipurissa palvelleita ja 755 ja 756 taas tyypillisiä Stadilaisia. Mihinkäs rakoon tämä taas jäikään. Niin niin tietysti täähän oli oikea Kouvolan poika vuosikausia, johon mäkin törmäsin monta monituista kertaa Kouvolan laskumäellä. | ||||
|
|
10.12.2005 17:22 | [Tunnus poistettu] | ||
| Heh heh ja vielä keran heh. Kuvanhan on aivan tuore keväältä 1986, jolloin tää valmistui Hyvinkään konepalta museoesineeksi. Meitä oli valtaisa remmi harrastajia seuraamassa 23.3 1986, kun tää Seepralla hinattiin Hyvinkäältä Riihimäen talliin seisomaan ennen kuin se vietiin museoon. Tää kone ajoi vikan ajonsa 1966 Riihimäellä. Lojui sen jälkeen Riksun ratapihan eri raiteilla yhdessä useiden muiden Trumppien kanssa. - Vuoden 1963 ajokuvissa tää on vielä ihan siistin näköinen. | ||||
|
09.12.2005 20:58 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tk3 oli lukumäärältään yksittäisistä höyryveturisarjoistamme runsaslukuisin kaikkiaan 161 yksilöä. Koko sarja ei koskaan kokonaisuudessaan ollut samaan aikaan liikenteessä. Niitä menetettiin esim. sodissa ja jouduttiin talvisodan jälkeen luovutamaan Neuvostoliittoon jne. Pitää muistaa kuitenkin, että huomattavasti Tk3:sia lukumäärätään suurempi oli G sittemmin Sk- sarjojen sisarusparvi. Olen ne joskus laskenut ne ja niitä oli muistaakseni noin 228 yksilöä. | ||||
|
08.12.2005 13:08 | [Tunnus poistettu] | ||
| Näistä Turun ja Hesan Hv1/2 pikajunista on Tapani Kilpinen kerännyt paljon tietoa. Olen kerran päässyt tutustumaan hänen muistiinpanoihinsa. Sieltä löytyi mm. useita Hv1:sten kaksinvetoja vielä 1950/60-lukujen taitteessa näissä junissa. Olettaisin, että näitä tietoja tulee vielä eri kirjoissa tai artikkeleissa esiin. | ||||
|
|
08.12.2005 12:56 | [Tunnus poistettu] | ||
| Savonlinnan junan vetovoima 1960-luvun alkupuolella on tutkimusten alaisena ja näyttää nyt jo hyvin mielenkiintoiselta eri osuuksien kannalta. (Niinkuin tuossa arvelitkin). Palaan asiaan saadessani koottua siitä enemmän tietoa. | ||||
|
|
08.12.2005 12:48 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hajatietoa. Hr12:sta valmistuttua siirrettiin Hesasta Pekkoja Kouvolaan, jonka Hv3:t 991-999 siirrettiin vuonna 1960 kahdessa osassa Seinäjoelle. Kouvolaan siirettiin Tampereelta vuonna 1963 Hv3:t 781-785. Osa näistä oli tosin ollut Hesassa lainassa. Tuon ajanjakson välillä ei Kouvolassa siis ollut omia Hv3:sia. 781-785:n tulo Kouvolaan lopetti Kouvolan Hv2:sten 671-677 ajot Kouvolassa. | ||||
|
|
07.12.2005 20:13 | [Tunnus poistettu] | ||
| En tiedä tarkoititko Petri myös Turun suunnan Hv1/2:sia pikajunissa vielä 1960 luvulla. Niiden loppuajot Hesassa on mielenkiintoinen ja monivaiheinen juttu. (Tässä ei ole mahdollista mennä kovin pitkälle meneviin yksityiskohtiin)Kesään 1961 olivat Hv:eet vielä säännöllisesti Hesan ja Turun välisissä pikajunissa sen jälkeen satunnaisesti mm. suurina juhlapyhinä aina kevääseen 1963. - Kun tulin kesäkuussa 1961 Turusta Hr 11:sta vetämällä junalla niin Paimiossa menimme sivuun seisomaan, Kun Hv1:den vetämä pikajuna tuli vastaan ja ohitti paikan pysähtymättä. Ja aivan sen perässä tuli kovaa väli ehkä joku 100 m musta rata-auto Hv1-vetoista pikajunaa seuraten. Vaarallinen tilanne tasoristeyksiä ajatellen. | ||||
|
|
07.12.2005 19:59 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mä väännän nyt päästä. Tarvittaessa voin hakea dokumenttejakin. (Saas nähdä sitten paljon muistan pieleen)Vielä kesällä 1961 ajettiin mun lemppari Hv3:lla 785:llä noita Petrin mainitsemia pikajunia Hesasta. Oli toki Hesassa vielä muitakin Tampereelta lainassa olleita 700-sarajan Hv3:sia näissä hommissa. Myös ysisatasilla ajettiin pikajunia Hesasta aika myöhään. Honkasen Pete on merkinnyt ylös 997 lähdön Hesasta keväällä 1960 YHDEKSÄN ison venäläisen matkustajavaunun kanssa ja kuinka sen terävät iskut kantautuivat vielä kaukaa Eltsun mäestä Hesan asemalle. | ||||
|
|
02.12.2005 22:46 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ahaa! Tässä tää murheenkryyni on. Ukin kääntöpöytä. Tommi Lehtosen mukaan (mm. VR:n vetovoimasta vastannut koneinsinööri) kertoi, että Turun Hv3:t olisivat ajaneet sotavuosina kuukausittain vielä enemmän kuin nuo n. 14 000 km, jos olisivat mahtuneet tähän Ukin pöydälle. Ruotsalaiset kuvasivat Turussa paljon 1960-luvun alussa näitä samoja pitkäreppuisia, mutta olivat aina Tampereen junissa. No olivathan tuolloin Tampereen kirjoilla vaikka osa oli Hesassa lainassa ennenkuin kaikki (siis nrot 781-785) siirettiin vuonna 1963 Kouvolan kirjoille. - Ihme, että tätä Ukin kääntöpöytää ei sitten koskaan myöhemminkään vaihdettu, kun täällä kumminkin kävi Jumboja vuosia Turusta. Ja Jumbohan on tunnetust Hv3:kin pitempi. Ajoiko Jumbo toisen siivun reppu edellä Uudenkaupungin reissulla? Jokin tässä teorissa kyllä nyt mättää! | ||||
|
02.12.2005 21:13 | [Tunnus poistettu] | ||
| Viimeiset säännölliset aikataulunmukaiset (osa sekajunia!) höyryjunat Kalaranassa mitä toistaiseksi matkapäiväkirjojen merkinnöistä löytyneet ovat keväältä 1966. Viimeinen edes teoreettinen käynti höyryillä siellä olisi voinut tapahtua keväällä 1967. Turun vika Hv siis Hv-sarjan höyryveturi ajoi toukokuun lopulla 1967 vikan ajonsa, mutta nuo kaikki vuoden 1967 Turun Hv1 ajot suuntautuneet jo ilmeisesti Toijalan suuntaan. Loppuvuodesta 1966 löytyy merkintöjä jopa Turun Hv1:sten tupalavetoja tavarajunissa rantaradalta. Tämä nyt siis nopeasti mitä ilman penkomisia asian tiimoilta sain irti. Voiskin pistää odotuslistalle selvittää milloin vikat Jumbot ja Pikku-Jumbot käyneet Uudessakaupungissa. Omia höyryjä siellä ei enää 1960-luvun puolivälissä ole ollut?? | ||||
|
02.12.2005 20:51 | [Tunnus poistettu] | ||
| Huokaus. Eipä ole oikein hyvä olla yksin. Joskus pakkaa vähän surua rintaan. Sisartani mä kaipaan. - Tutuilla paikoillahan tässä saa onneksi turvallisesti hyöriä vaikka harmi sanoa, että tuo sisareni 1020 sai kunnian kyllä Riksussa viimemmäksi meistä kahdesta aktiiviaikoinaan pyöriä. Noo minä se taas saan nykyään vuosittain poseerata ahnaitten ihailevien katseitten maalitauluna niin kuin taas tänäänkin. Tottakai toivon, että 1020:kin jonain päivänä vielä taas juoksee ja kenties pääsimme vaikka yhdessä joskus tuplavetoonkin. Olisi se näky näille nykyratojen varrella kasvaneille. - Mutta, kun tuo näkökin alkaa huonontua. Ovatko ne laittaneet höh virroittajan minunkin katolle. Eikai sentään. Enhän mä muuta katolla tartte kuin autokielellä hienosti sanottuna spoilerin antamaan vauhdissa makeet pyörteet hiilikasan yli. | ||||
|
30.11.2005 20:03 | [Tunnus poistettu] | ||
| Joo tarkastin sen milloin siellä tuli viimeksi käytyä eikä se tosoaankaan aivan eilen ollut sorry! Silloin elettiin kesää 1983. | ||||
|
|
29.11.2005 21:44 | [Tunnus poistettu] | ||
| Joskus ennen tämmöinen harmaa talvipäivä oli mahdottoman virikkeetön ja vaikea ottaa kuvia. Miten hienosti nykytekniikalla saadaan harmaus kääntymään tunnelman täytteiseksi namupalaksi. - Ehditkö saamaan niitä kahta semafooria tuosta oikealta mukaan kuviisi. Olivat vielä, kun viimeksi kävin Viinijärvellä kuvaamassa tallella. | ||||
|
29.11.2005 21:24 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vertaa https://vaunut.org/kuvasivu.php/14709.html | ||||
|
29.11.2005 10:50 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kyllä on hienosti yökuvaus hanskassa! Nautinnollista katsottavaa koko sarja. Taitaa olla yksi eniten (suosimasi) kuvaamasi rataosuus tuo ns. Tpe-Sk oikorata. Näytät löytävän sieltä yhä uudelleen kokoajan kiinnostavaa kuvattavaa. Näin mekin jotka vähemmän tunnemme tuota osuutta pääsemme mukaan siltä löytyvästä tunnelmasta | ||||
|
28.11.2005 09:13 | [Tunnus poistettu] | ||
| Siellä Ylä-Primulassahan noita alkuajan Veturien Ystävien kokouksia pidettiin mm. "isä Bostromin johdolla". - Mulle henk. koht myös tärkeä paikka, jossa tuli se ainut häävalssi tanssittua. | ||||
|
28.11.2005 08:52 | [Tunnus poistettu] | ||
| Näin kun Jorma selittää tuossa ylhäällä, näkyy vaihteet vielä esim. 27.5.1969 otetussa kuvassa, jossa sivuraiteella näyttää olevan yksinäinen avotavaravaunu. Kuva on otettu Resiinassa olleen 1/2003 kansikuvan, jossa Pekka 1001 ylittää Vantaanjoen siltoja, myötäisästi junan menosuuntaan. | ||||
|
27.11.2005 20:43 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuva on syyskuulta 1967. Sen paljastaa mm. tuo kaukana vasemmalla näkyvä erikoinen valkoinen katettu jäähöylä. Myöhemmin syksyllä 1967 sille raiteelle tuotiin seisomaan neljä höyryhepoa. Tuossa vasemmalla puskien takana seisoi kesällä 1967 kaksi paketoitua Kanaa 793 ja 794, jotka molemmat otettiin vielä ajoon. Näkyisivät tässä kuvassa jos nuo puskat eivät peittäisi sitä Toralinnan kulmaa. | ||||
|
|
27.11.2005 19:58 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vielä ainakin keväällä 1969 tästä siltojen toiselta puolelta otetuissa kuvissa näkyy tuossa vasemmalla Pukinmäen sivuraide semmoinen pikku napero! | ||||
|
|
27.11.2005 19:55 | [Tunnus poistettu] | ||
| Oletko varma kuvausvuodesta. Sopisi vuodelle 1967. (En tosin aivan varma ole itsekään ennekuin saan kaivettua vertailukuvia esiin). Oikeanpuoleisen ylösmenoraiteen kohdalla kiskot kulki vielä vuonna 1966 aivan jyrkän kallion viertä kuilussa. Seuraavana kesänä (1967)louhittiin näin aloittaen ensin tuosta oikealta. Vielä keväällä 1967 vikat Kirkkonummen Pr1-vetoiset paikallisjunat nousivat tässä Pasilan asemalle aivan sitä kallion viertä. | ||||
|
27.11.2005 19:44 | [Tunnus poistettu] | ||
| Voi kun on tuttu näky tämä ranta ja pääradan risteys. Tuossa oikealla oli se monissa monissa kuvissakin näkyvä Pasilan aseman ulkohuussi. Aina joskus tulee mietittyä, kun sadan niitä vertailukuvia ennen ja nyt niin tämä olisi aika hankala varmaan tarkkaan paikallistaa jossain siellä Pasilan aseman alla? | ||||
|
27.11.2005 19:28 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ehkä tuossa yllä sekoilin tekstissä vielä kuvan tuomasta huumasta, mutta kun tämä paikka näyttää muodostuvan erääksi maamme klasikkopaikaksi eri sukupolvillekin kuvata junia niin tämä paikka puhutteli mua syvästi. Tällä paikalla on TODELLA moni harrastaja tullut ottaneeksi kuvia, mutta useimmille Eduskuntatalon edusta on jo näyttänyt autiommalta. | ||||
|
|
27.11.2005 19:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hieno kuva ajalta joilloin vielä suomalaisten ottamia värikuvia ei "pilvin pimein" esiinny". Tuossa vasemalla oli yksi mun vakiopaikoista kuvata satamasta tulevia/satamaan meneviä höyryvetoisia junia usean vuoden ajan. Joskus Paikut jopa TAHALLAAN pysäyttivät semafoorin eteen, jotta saisiin näyttävämpi Mannerheimintien alitus kuva. Tässä paikassa viehätti mua tietysti toiseen suuntaan taustaksi saatava Eduskuntatalo. Ilman ylisuuria kehusanoja. Kultturiteko tällaisten kuvien otto Tapanilta jälleen. | ||||
|
25.11.2005 12:47 | [Tunnus poistettu] | ||
| Joo kyllähän nämä nautittavan katseltavia kuvia ovat varsinkin, kun nyt tietää taustaa, että olet ne nuorena Felicalla ottanut. - Mua hävetti alkuaikoina viedä valokuvaamoon teetettäväki suuria määriä junakuvia niinpä otin jonkunverran vuonna 1966 kuvia silloisella uutuudella Polaroid kameralla. Nyt harmittelan, kun ne hetivalmistuvien kuvien kehitteet tai päällevedettävät nesteet tuli vähä huonosti laitettua ladun kustannuksella. Onneksi hylkäsin sen Polaroidin melko nopeasti näistä junakuvauksista. - Ruotsalaisilla rautatiekuvaajilla, joita onneksemme kävi täällä paljon kuvaamassa 1960-luvulla oli useilla mukana kaksi kinaria. Yksi mv kuviin ja toinen väridioille. Muistan, kun jotkut heistä ihmetteli, kun mä raijasin myös kinarin lisäksi useita isoja erikoon kameroita ja otin JOKAISELLA jonkun sortin värikuvia. | ||||
|
|
24.11.2005 17:10 | [Tunnus poistettu] | ||
| Olisi mukava nähdä muistakin höyryveturisarjoista kuin Tr1:stä kuvia. - Komeita toki Ristotkin olivat, mutta kun silmä tahtoo olla jo vähän immuuni niille. - No tottakai kyllähän nämä kuvat ovat jo ikänsäkin puolesta herkkua katseltavaa. | ||||
|
24.11.2005 17:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ihan näin yleisesti. (Kyllä sen toki tässä monet muutkin asiat paljastavat). Jos tiedetään etukäteen, että kuva on otettu Rajamäellä niin siellä EI KOSKAAN ole vakinaisenliikenteen aikana ajettu Ristoilla tai Ukko-Pekoilla henkilöjunia. - Höyryvetoiset henkilöjunat loppuivat välillä Karjaa-Riihimäki toukokuussa 1960 ja Karjaa Hanko välillä helmikuussa 1968. Molemmat välit tarjosivat matkustajilleen Schwartzkopffin Hv2:sien vetämiä junia loppuaikoinaan. | ||||
|
22.11.2005 00:11 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tässä vielä tuo toinen höyryinen kaksinvetovertailu tällä samalla paikalla. https://vaunut.org/kuvasivu.php/11788.html .Joskus pikku pakkasella talvella, kun farmariauto Opel Recordin takaluukku oli tässä auki ja mankka oli sisällä pyörimässä Ukko-Pekan lähtiessä varovasti (sutimisen estämiseksi) suurine vetopyörineen täyteen lastattuine soravaunuineen kuopalta oli komeaa kuultavaa, kun kaiku palautti isopyöräisen Pekan harvat iskut tuosta taustalla olevasta hiekkamuurista |
||||
|
|
21.11.2005 23:44 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tällä sorakuopalla tuli tosiaankin äänitettyä ja kuvattua monen eri höyryveturisarjan kaksinvetolähdöt raskailla sorajunilla. Nyt vihdoin pikapuoliin olen saamassa siitä vanhasta Lapinlahden Soraralli VHS-videoistakin nykyaikaisen uusitun DVD-version. (Samalla teen muutamasta muustakin vanhasta VHS videostani uudet DVD-versiot). Luonto ottaa omansa jälleen. Kuopan reunat näyttävät vahvasti pusikoituneeen niistä ajoista. Niinkuin koko kuvan yleisilmekin on hyvin kasvustollinen entisen autiuden sijaan. Soraa lastattiin silloin kesällä 1969 täältä niin tiuhaan, että lastattavana olevan junan lisäksi toinen runko vetureineen odotti usein jo tuossa oikealla sivuutusraiteella, kolmannen saattaessa odottaa vuoroaan Lapinlahden asemalla. Ja mikä ihmeellistä useat näistä sorajunista vedettiin tuplavedolla. Höyryjen kaksinvedot olivat yleensä ottaen koko maatakin ajatellen erittäin harvinaisia. Näin mulle rakkaasta ja tärkeästä paikasta kuin tämä Lapinlahden sorakuoppa tulen varmasti jatkossakin esittämään uusia vanhoja höyryisiä kuvia. Kiitos Jape ottaessasi tämän paikan esille. Se taas päästi sanaisen arkkuni valloilleen. | ||||
|
18.11.2005 23:24 | [Tunnus poistettu] | ||
| Felica on mulle myös tuttu kamera. Vaimoni kuvaili sellaisella harmaalla Felicalla vuosina 1961-67 ja toi sen yhteiseen huusholliimme vuonna 1964. Minä en sillä koskaan ottanut kuvia, mutta hän näytti mulle aina ylpeänä sillä vuonna 1962 ottamaansa Särkisalmen aseman kuvaa. - Viimeisen kerran se Felica oli mukanamme kuvausreisulla kesäkuussa 1967 suupohjan radan vartta ajettaessa ja sillä otettiin tuolloin ainakin oliko se nyt Närpiön kirkosta kuvia. Mielestäni nämä kuvat eivät laadullisesti ole missään tapauksessa vähättelyn arvoisia. Moni harrastaja on valitellut aloittaneensa kuvaamiset paljon "puuroisimmalla ja tukkoisimmilla " Rapid, puolikino ym. muilla vaikeilla harrastuskameroilla. | ||||
|
18.11.2005 22:21 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tästäkin voisi jälleen kerran todeta kuinka ne aikaudet muuttuu. Aikakirjoista löytyy aika paljon Riksun Mulleja (Vr5:sia) esim. Turengin "järjestyluontoisissa" tavarajunissa, milloin merkinnällä LT milloin J jne. | ||||