377-125979 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.02.2005 14:36 [Tunnus poistettu]  
  Kas kas! Tätä Trumppa jonoa siirrettiin usein paikasta toiseen. Lopullisesti nämä Tr2:t purettiin syksyllä 1969. Tässä oli tuolloin neljä konetta, joiden järjestys vaihteli aina sitä mukaan, kun niitä oli siirrelty. Milloin ne olivat lähempänä nykyistä rautatiemuseota, milloin taas tässä kentällä. Koneet olivat 1300, 1301, 1303 ja 1305, joista viimeistä 1305:ttä oli käytetty vielä kolme vuotta tästä aiemmin. Se oli myös se kone, jossa pisimpään mm. numerolaatat, kellot ym. herkut olivat vielä paikoillaan. Itse kuvasin tämän jonon mm. keväällä 1967, jolloin Karkkilan kapsu oli vielä toiminnassa ja sen siirtokuormaus laitteita näkyy taustalla. Koneita oli tuolloin tosin huomattavasti enemmän.
kuva 10.02.2005 22:37 [Tunnus poistettu]  
  Vanajalle. Haastatellesani Videoelokuvaan Höyryä Helsingissä vek Juhani Pollaria, kertoi hän, että heillä oli Kouvolassa yksi vakio vuoro Vainikkalasta Simolaan, joka jouduttiin Ristoilla ajamaan takoperin. Ristoista ja Pekoista näkyi hyvin taakse tai eteen tässä tapauksessa kavennetun hiilitilan ansioisata, jos verrataan esim, Trumppaan.
kuva 10.02.2005 22:22 [Tunnus poistettu]  
  Mitä Ilm-Yw välin höyryajoihin tulee niin ainakin kesällä 1969 Iisalmesta vielä ajettiin Jumboilla tavarajunia aina Ylivieskaan saakka mm. 939:llä. Kun Riihimäeltä vapautui Ristoja 1970-luvun alussa Pm piiriin lisää, siunaantui niitä Iisalmellekin ja juuri mm. kyseisen välin tavarajuniin. - Kuvassa esiintyvä 1053 on tullut Seinäjoeltä. Tuolloin Yw:ssä vieraili Ristoja myös Oulusta ja Iisalmesta.
kuva 10.02.2005 22:13 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä kaikilla tenderivetureilla on ajettu linja-ajoa myös tenderi edellä. (Itse olen nähnyt mm. Tk3:sia Tv1:siä Hv:eitä sekä Tr2:sia peppu edellä ajossa). Loppuaikoina takoperin ajossa suurin sallittu nopeus rajoitettiin 50 km/h.
kuva 10.02.2005 22:03 [Tunnus poistettu]  
  Pohjanmaan radalla käytettiin paljon Ristoja. Raskas kiskotus valmistui Ouluun vuonna 1962. Sitä ennen jo Kokkolassa vieraili paljon mm. uusimpia Risto 1090-1092 Seinäjoelta tai oikeammin Tampereelta saakka. Nämä Ristot tulivat sittemmin tutuiksi pitkäaikaisella kotivarikollaan Kouvolassa. Oulussahan Ristoilla ajettiin vuoteen 1975. Ristot eivät tosin mielestäni edustä mitään pitkäaikaista tyypillistä Pohjanmaan radan kalustoa. Syksyllä 1969 Pekka 1016 vieraili muutaman kerran Yw:ssä Iisalmelta. Oulussa eikä Kokkolassa ole tiedossani Pekkojen käynte
jä.
kuva 10.02.2005 21:52 [Tunnus poistettu]  
  Hauskoja kysymyksiä. - Helsingistä ajettiin Ristoilla ja Pekoilla usein tenderi edellä paikallisia henkilöjunia 1960-luvun lopulla. Olen kuvannut myös eri puolilla rataverkkoa paljon Ristoja erilaisissa työ ym junissa tenderi edellä linja-ajossa.
kuva 06.02.2005 10:40 [Tunnus poistettu]  
  Voi voi! Juuri tuollaisella tehtaan kattotelineellä varustetulla Opel Record Caravanilla elokuulta 1964, joka näkyy trollikan perässä olen ajanut useimmat juna kuvaus reissuni. Voihan itku. Ihan tässä tulee tippa silmään. Ihanaa nähdä tuo auto vielä katukuvassa. Mulla se oli yhtenä autona ajossa tasan 8-vuotta elokuulle 1972. Näilläkin sivuillä nähdyissä junakuvien ottamisessa tuollainen auto siis enimmäkseen kyyditsi mua.
kuva 05.02.2005 16:16 [Tunnus poistettu]  
  Tämähän on "rautatiepiireissä" hyvin tuttu kuva. Esiintyy mm. VR:n 100-vuotis kuvakirjassa vuodelta 1962 sivulla 100. Kuvaajaa en osaa mainita.
kuva 05.02.2005 16:03 [Tunnus poistettu]  
  No niin. Jotain 259:stä. Veturi oli toukokuussa 1913 Jyväskylässä ja sillä ajettiin 3286 km ja edelleen elokuussa 1913 Jyväskylässä, jolloin ajo km olivat 3114 km. Tammikuussa 1920 veturi oli Jyväskylässä ja joulukuussa 1925 veturi oli Jyväskylässä. Elokuussa 1930 se oli Pm:piirissä siis edelleen mahdollisesti Jyväskylässä. 1.6.1944 se oli Sortavalan kirjoilla. 259 hylättiin vuonna 1945. Ainakin suuren osan elinkaarestaan veturi on ollut Jyväskylässä. Sieltä suunnalta kannattaisi näin aluksi alkaa etsiä kuvaus paikkaa!
kuva 05.02.2005 15:21 [Tunnus poistettu]  
  Kuva on julkaistu monessakin teoksessa. Mm. VR:n satavuotis kuvateoksessa. Olen nähnyt kuvan julkaistuna myös ulkomaisissa kirjoissa.
kuva 05.02.2005 13:52 [Tunnus poistettu]  
  Paljon on tämäkin kone saanut Suomea kiertää. Oli 1960-luvulla monena vuonna työssä Savonlinnan järjestelyjunissä, jossa ajoi viimeisen ajonsa vuonna 1967. - Kaikkiaan mahtava ja ainut laatuinen kuva sarja.
kuva 05.02.2005 13:43 [Tunnus poistettu]  
  Jälleen 1001! Voisi teoriassa olla myös 1002. Ainoat Pekat tuolloin 7-hiilitonnin tendereillä, kuten kuvassa. Oikealla Sk3-sarjan veturi, joka oli Pasilassa vuosikausia vakio kalustoa. Voihan kuva tietysti olla jostain muualtakin. Mutta tuo keskimmäisen veturin sarja? Näyttäisi aivan Jumbolta, mutta Pasilassa ei ollut tuolloin omia Jumboja. Riksussa eikä Korjaallakaan ollut tuolloin Jumboja kirjoilla, joista niitä olisi Pasilaan voinut vierailla. Veikkaukseni silti Jumbo, koska olen nähnyt juuri samanlaisia tendereitä Jumboon kytkettyinä.
kuva 04.02.2005 17:51 [Tunnus poistettu]  
  Nyyh! Eipä näy enää tunnistamatonta Tk3:sta tästä sillalta niin kuin ennen muinoin oli tapana raportoida, kun joskus ei viitsinyt mennä lähemmäs tutkimaan asiaa. Vain tyhjä ruohoittumaton alue muistuttaa näemmä enää muistomerkin paikasta. Samanlaisen tunnistamattoman leiman sai aikoinaan vuosia Kotkan tallissa seisonut Kana 667, kun ohi ajettaessa tallin ikkunasta näkyi aina saman Kanan siluetti. - Tuo Hangossa muistomerkkinä ollut Tk3 1141-veturi oli aktiiviaikoinaan eräs kauneimmista ellei kaunein koskaan valokuvaamani Tk3-sarjan veturi runsaiden lisä varusteidensa ansioista. Näin sen tosin aivan loppuaikoinaan työssä myös tosi likaisena ja riisuttuna. - Kuvasin sentään n. viitisenkymmentä eri Pikku-Jumboa ja aina 1141 tulee säilyttämään erikoiaseman sydämessäni.
kuva 04.02.2005 12:53 [Tunnus poistettu]  
  Kokkolassa oli joskus hauskaa, kun vetivät tallista ulos kuvattavaksi näitä 1100-sarjan alkupään koneita. Kokkolassahan oli tuolloin mm. 1100-1104. Numerojärjestykseen kuvausta varten eivät sentään suostuneet vexlaamaan. - Tk3 1100:aa käytettiin tuohon aikaan Yw:ssä mm. työjunissa ja asemapäivystyksessä. Joskus näin sen myös siirtelevän tallialueella kylmiä koneita talliin ja päin vastoin. "Elämän työnsä" tämä kone oli tehnyt Itä-Suomessa Jns:n konepiirissä. Se veti esim. 1940-luvulla tavarajunia Parikkalasta rajan yli Neuvostoliiton puolelle Syväoroon.
kuva 04.02.2005 12:28 [Tunnus poistettu]  
  Pr2:ien lukumäärä oli neljä. Numerot siis 1800-1803.
kuva 04.02.2005 10:37 [Tunnus poistettu]  
  Viimeisetkin Kalkkunat hävisivät näiltä rannoilta syksyllä 1962.(Nämä yksilöt eivät tosin vielä joutuneet lopullisesti lahtaukseen vaan jatkoivat taivallustaan muutaman vuoden Seinäjoella). Kanan kotkotus kuului viimeisiä kertoja näillä rannoilla vielä vuoden Kalkkunoiden jälkeen. Nekin pääsivät vielä jatkamaan eloaan mm. Lahteen, Kouvolaan ja Karjaalle. Vihon viimeinen normaaliliikenteen aikainen siipikarjahan (Kana 793) poistui Hesasta omin avuin 1.2.1969 Karjaalle.
kuva 04.02.2005 09:52 [Tunnus poistettu]  
  Tuttuakin tutumpi konehan se siina. Oli muuten muutama vuosi aiemmin työssä Kokkolassa kauniina halkopoltto versiona korkealla tenderin halkohäkillä varustettuna juuri konepaja korjauksen jäljiltä vihreäksi maalattuna. Loppuaikansa se työskenteli Ylivieskassa aina vuoteen 1975. Tk3 1100 romutettiin vuonna 1995
kuva 02.02.2005 17:02 [Tunnus poistettu]  
  Parhaimmat kiitokseni Jormalle hienon kuvan lähettämisestä. Tämä on sitä aikakautta, joka on lähellä sydäntäni ja niin harvoin värikuvissa ihailtavissa. - Kävin tuolloin viimeisiä aikoja koulua Leppävaarassa ja osa luokkatovereistani kulki Paikkujen vetämillä junilla myös Kauniaisista kouluun. Jossain rantaradalla oli kuulemma suora, jossa Paikutkin saattoivat myöhässä ollessaan ottaa vähän nopeutta niin kuin luokkatoverini asian ilmaisi. - Ei taida ihan Pr:n numeroa erottaa. - Tuona samana vuonnahan Tr1 1052 poksautti Mäkkylässä (Pitäjänmäellä) päätepuskimen läpi ratapenkaan, jota sitten monena päivänä koulumatkalla bussin ikkunasta Turun tieltä tuli katsottua ennen kuin veturi korjattiin pois.
kuva 26.01.2005 20:45 [Tunnus poistettu]  
  Mulle henkilökohtaisesti mikään dieselvetoinen juna ei voi edustaa tyypillistä rantaradan museojunaa vaan lukemattomat kerrat rantaradan pikajunissa näkemäni Hv1-sarjan veturit, joten tältä osin ainakin teoriassa tällainen museojuna voitaisiin vielä ajaa. Mutta lienee yhtä utopiaa, kuin nähdä vielä raitiovaunu ajossa Turussa. No mikäs siinä, jos näin käy niin silloinhan olisi mukava taas ottaa vertailevia katukuvia samoilta paikoilta, joissa tuli silloin kauan sitten otettua raitiovaunukuvia.
kuva 26.01.2005 18:54 [Tunnus poistettu]  
  Taas on Eero saanut tunnelman kaapattua hienosti. Mulle assosioitui tästä mieleen jenkkien tukkijunarunko, jossain syvällä korpien takamailla miehitettyn caboosen keikkuessa viimeisenä. Vain se kuuluisa savu kiehkura piipusta puuttuu. No näissähän lämmitys hoituu ilmeisesti muilla avuin. Hyvin sulla on tekniikka hallussa.
kuva 26.01.2005 09:05 [Tunnus poistettu]  
  Keräsen suuressa Dm4 artikkelissa Junat lehden numerossa 4/1994 oli jo joitakin kuvaamiani kiitojunan runkoja näkyvissä erilaisten (Dm4, Hr11 ja Hr13) vetopelien matkassa. - Tämän tyylisiä kuvia ei varmaan liikaa otettu jälkipolvien ihailtavaksi, joten näitä jaksaa kyllä katsoa ja eläytyä ajatukseen, että määränpäässä pystyi vielä jatkamaan matkaa raitiovaunujen kyydissä.
kuva 26.01.2005 00:04 [Tunnus poistettu]  
  Päätelmäsi, että miehet ovat tutustumassa uuteen veturityyppiin on myös hyvä oivallus. Sitä tässä on todennäköisesti tapahtumassa. Valitettavasti mulla ei ole vuosien saatossa keräämiini veturikuviin tekijän oikeuksia, mutta niistä oppii ymmärtämään ja hahmottamaan monenlaisia kauan sitten tapahtuneita asioita. Tutkiminen on kiehtova aihe. Toivotan siihen sulle pitkä jännitteisyyttä ja puurtamisen palkinnoksi menestystä.
kuva 25.01.2005 23:53 [Tunnus poistettu]  
  Jotenkin mulla on sellainen hytinä, että oikealta puutalon takaa pilkistäisi Toralinna. Ainakin veturi "istuu" siihen maisemaan erittäin hyvin. Tällä paikalla on vuosien saatossa monet höyryveturit ainakin tulleet kuvattua. Raskaasta akselipainosta johtuen Hr1 1001:llä (ja 1002:lla) pystyttiin aluksi ajamaan vain Hki-Tpe ja Hki-Kv väleillä, mikä myös rajaa kuvauspaikkoja. Enemmän tietoa 1001:n nopeasta ajosta saa kirjasta Isänmaan raide kirjoittajana ennätysajon vek Leo Aittovaara. Oikealla olevien "kavereiden" lippikset ja olemus viittaavat mielestäni myös 1930-lukuun. - Niin ja olihan se tiedossa, että tämä oli se kaikkein ensimmäiseksi valmistunut Ukko-Pekka. Viimeinen ajo 31.5.1969, jona kuukautena kuvasin sitä vielä paljon. Se oli jo itse asiassa otettu aikaisemmin pois liikenteestä mutta, kun SJK teki 5/1969 turneen Suomeen niin he halusivat välttämättä ajaa vanhimmalla Ukko-Pekalla, joka sitten lämmitettiin vielä ylös ja hyödynnettiin myös tavallisessa liikenteessa.
kuva 25.01.2005 22:16 [Tunnus poistettu]  
  Joo kyllä Dm nelkkuja tuli jonkun verran kuvattua värille linja-ajossakin kiitojunan runkoineen vaikka höyryajan edustaja olenkin. Joskus tuli kuvattua kiitojunan runkoja kytkettyinä myös Hr11:sta kanssa (Turun junissa) ja jopa Hr13 (nyk Dr 13:sta) kytkettyinä pääradalla liikkuneissa pikajunissa. - Ehkä jossain vaiheessa kaivelin niitä esille. Olen kuitenkin pääsääntöisesti toisenlaisten kiskokulkuneuvojen kuvaaja.
kuva 25.01.2005 20:58 [Tunnus poistettu]  
  Aikojen saatossa olen minä Ruuhveltti aina aika ajoin saanut tutustua uusiin VR:n tuttavuuksiin. Tässä varmaan on taas yksi uusi aikakausi alkamassa. No onhan tässä tullut nähtyä myös monen aikakauden päättyvän. Silloin kuin minut korotettiin muistomerkin korkeaan asemaan sain päivät pääskytyksin seurata pienten lajitovereideni Kanojen häärimistä ympärilläni. Myös monen monet kerrat ylväät Ukko-Pekat peittivät minut savuverhoonsa lähtiessään kiskomaan postijuniaan kohti Savoa ja ylämaita. No mikäpä tässä on ollut seisoa, kun saa aina silloin tällöin uutta maalia pintaansa ja noiden bussienkin läheisyyteen on tässä jo vuosien saatossa tottunut. - Jälleen muistoja herättävä kuva paljon kuvatusta paikasta.
kuva 25.01.2005 01:56 [Tunnus poistettu]  
  Mikäli kuva on otettu Psl:n ratapihalla kuvittelemassani paikassa sopisi siihen hyvin tuo vasemmalla näkyvä veturi. Pasila säilytti nimittäin kautta vuosikymmenten (näkyy useissa eri aikakausina otetuissa kuvissa) tilapäisesti liikenteestä poissa ollutta kalustoaan mm. myös juuri tuolla paikalla. Viimeisen kerran muistan, kun siinä seisoi kesällä 1966 vetureita, jotka kaikki otettiin sitten myöhemmin syksyllä vielä ajoon. Taisinpa tuosta keskellä ratapihaa seisseestä jonosta ottaa silloin muutaman kuvankin.
kuva 24.01.2005 23:07 [Tunnus poistettu]  
  Tämä olikin kimurantimpi juttu. Ensimmäisellä esittely ajollaan Helsingistä 21.10.1937 kattilan etuosa on musta. Vasta vuoden 1938 kuvissa nokikaapin etuosa on harmaa. Tuona vuonnahan 1001 ajoi maamme epävirallisen höyryvetureiden nopeus ennätyksen. Puskin lyhtyjen välinen viisto osa oli uutena hieman vaaleamman mustan näköinen, mikä näkyy toisessa lähettämässäsi 1001:n kuvassa ja viitannee siihen, muutaman muun yksityis kohdan kanssa, että veturi on tässä uusi. Ottaen huomioon veturin rajoittuneet mahdollisuudet liikkua tuolloin rataverkollamme ja useita vastaavia kuvia nähneenä veikkaukseni on, että kuva olisi Psl:n ratapihalta Toralinnan edustalta syksyltä 1937.
kuva 16.01.2005 13:07 [Tunnus poistettu]  
  Aivan uutena vuonna 1937, kun Hr1 1001 tuli tehtaalta Pasilaan, sen kattilan etuosa nokikaapin ovineen oli amerikkalistyylisesti maalattu harmaaksi. Siis aivan uuni tuore kone ei enää tässä ole.
kuva 13.01.2005 21:43 [Tunnus poistettu]  
  Vihon viimeisen kerran kun tällainen ravintola vaunu on ollut liikenteessä oli, kun viimeinen niistä tuli pikajunassa 28.1.1964 Imatralta Helsinkiin.
kuva 11.01.2005 16:47 [Tunnus poistettu]  
  Paikut (Pr1:t) tekivät varsinaisen elämän työnsä Helsingin lähiliikenteessä vuosina 1924-67. Raskaasta aksilipainosta johtuen ne pystyivät liikennöimään näillä korkeuksilla teoreettisesti vasta 1960-luvun alkupuolelta. Vuosina 1968-69 Iisalmessa oli Hanomagin Paikut 764-766. Esim. kesällä 1969 Pr1:t 764 ja 766 vierailivat usein Iisalmesta Lapinlahdella. Ainoa jälkipolville säästynyt Paikku Pr1 776 valmistui Kuopion konepajasta pitkä-aikaisen uudelleen ajokuntoiseksi rakentamisen jälkeen 13.1.1987. Tämä Tampellan tekemä kaunotar ei koskaan aktiivi aikoinaan juossut näin korkealla ylämailla.
kuva 11.01.2005 12:44 [Tunnus poistettu]  
  Voi peijjooni, että maailma on yllätyksiä täynnä! - Näitä kuvia on ollut todella mukava katsella ja tekstien avulla eläytyen tunnelmaan, joka kerran oli joka päiväistä rautateillä. Tällaisia tunnelman täytteisiä kuvaushetkiä höyryveturit antoivat parhaimmillaan niistä kiinnostuneille.
kuva 11.01.2005 12:24 [Tunnus poistettu]  
  Pieni eroavaisuus näiden kahden kuvan välillä löytyy. Vanhempi kuva on otettu ratapihan ylittävältä vanhalta maantie sillalta, joka purettiin pian kuvan oton jälkeen. Se sijaitsi hiukan etelämpänä kuin uusi silta ja sen huomaa siitä, että Pieksämäen (tilapäinen) asemaravintola on vanhemmassa kuvassa lähempänä. Samalla paikalla ollut Pm:n komea asema ravintola oli tuhoutunut pommituksissa sodan aikana. Kauan tuo tilapäinenkin rakennus sai virkaansa hoitaa.
kuva 11.01.2005 10:45 [Tunnus poistettu]  
  Maailman kuulu rautatievalokuvaaja Winston O. Link on kirjoissaan myös paljon puolustanut mustavalkokuvia höyryvetureiden yökuvauksissa. Höyryveturit ovat mustia höyry on valkoista mihin minä väriä tarvitsen, oli yksi hänen lempi lauseistaan. Mutta mutta.... hänenkin teot (siis kuvat) osoittavat toista. Kyllä hän on yövärikuviinsa saanut myös paljon väriä. Kuuluisimmat yövärikuvansa ovat päätyneet mm. äänittämiensä äänitteiden levykoteloiden kansikuviksi. - Minä edustan näkökantaa, jos mihin niin höryvetureiden yökuviin (ja nyt puhuu kokemus) saadaan paljon miellyttäviä lämpimiä värisävyjä esim. tulipesän suuluukun aukaisuista, palavan kuonan pudotessa kuona montulla veturista ja monesta monesta muusta asiasta tulee yöllä höyryveturikuviin väriä. Sen lukemattomat pääasiassa isoilla kameroilla otetut yökuvat todistavat.
kuva 11.01.2005 08:11 [Tunnus poistettu]  
  Veturi on tässä 1910 tai 1920-luvun asussaan. Nokikaapin oven numerolaatta puuttuu vielä jne. Tällaisena versioana en koskaan ole nähnyt Hv1:siä näin aikaisessa vaiheessa Pohjois-Suomessa. Tälle veturisarjalle sopiva kiskotushan ylettyi Ouluun vasta myöhemmin.
kuva 11.01.2005 07:59 [Tunnus poistettu]  
  Mahtava kuvasarja erittäin elävine ja asianmukaisine kuvateksteineen! Aivan tässä vanha höyryfani herkistyy tämmöisten kuvien äärellä heti aamusta. Tukka jakaukseen ja syvä kumarrus.
kuva 10.01.2005 21:48 [Tunnus poistettu]  
  Meillä on tässä H8- myöhemmin Hv1-sarjan veturi. Yksityiskohdat eivät oikein sovi H9- (Hv2)-sarjan mihinkään 500-600-tai 700-sarjan koneeseen. Esim vuonna 1920 H8:ja oli sijoitettu Helsingin-, Tampereen ja Viipurin konepiireihin myöhemmin vielä 1920-luvun puolivälissä mm. Turkuun, Sortavalaan ja Vaasaan. Pietarin sijoituslistoja en ehtinyt vielä tässä kiiressä tarkistaa. En tiedä onko tstä mitään apua paikan tunnistamiseen.
kuva 09.01.2005 18:24 [Tunnus poistettu]  
  Joo kiitti okeskikara. Sitähän minä. Täytyypi pikku hiljaa opetella myös näitä sähköliikenteeseen liittyviä asioita.
kuva 09.01.2005 18:06 [Tunnus poistettu]  
  Mitä tuo oikealla näkyvä sini/harmaa neliön muotoinen merkki tarkoittaa?
kuva 09.01.2005 14:01 [Tunnus poistettu]  
  Mikäs keltainen "söpöliini" se sieltä oikealta kansan paljouden keskeltä pilkistää. Mulla on jemmassa pari tuollaista, joilla kummallakaan ei tosin ole tullut nyt vähään aikaan ajettua. Aika laaja haarukka tässä kulkuneuvo harrastamisessa. Pienistä hennoista kolmipyörä moottoripyöristä mahtipontisiin höyry Big Boy jättiläisiin.
kuva 08.01.2005 01:44 [Tunnus poistettu]  
  Näinpä. Olipa meikäläiselläkin kerran pihallaan jonkun aikaa höyryveturin (Vr5:n) soitto kello. Todistettavasti sen ääni on kuultu meiltä vielä kirkonmäen takaa. Jo kirkolle on lähes kilsan matka. Ihmiset soittelivat sillä uteliaisuuttaan usein turhaankin halutessaan vain kuulla minkälainen ääni siinä oli saaden teollaan kotana olleet koirat aina haukku tuulelle. Päin vastaisessa tapauksessa sillä pystyi kyllä kutsumaan lähi metsistä mukulat kotiin.
kuva 08.01.2005 01:22 [Tunnus poistettu]  
  Joo muistan hyvin tuon talven. Ainoa talvi muuten, jonka läpi koko talven ajoin moottoripyörällä. Silloin oli,joku lakko ja minäkin jouduin talvi aikana kuskaamaan pyörälläni ihmisiä Puotilaan. - Stadin 800-sarjan Tk3:lla:han Hertsikan radalla ajettiin vielä 1960 alkupuolella ja ainakin Tk3 1170 kävi siellä vielä auraamassa joulukuussa 1967. Erikoisuutena kesällä 1964 oli Herttoniemessä Paasivaaran tehtailla Hitleri (Pr2 1800) höyrynanto tehtävissä. Näin sen tuolloin monta kertaa.
kuva 07.01.2005 23:05 [Tunnus poistettu]  
  Etelä-suomalaiseksi kuvaksi upeata "erämaan" tuntua. Kiskojen pinnatkin näyttäisivät olevan lumi huurun peitossa. Vaikka en juuri osaakaan dieselien äänimaailmaa kommentoida niin ne lienee olleet tässä murinalliset.
kuva 07.01.2005 01:14 [Tunnus poistettu]  
  Aikoinaan Traderin mainos kuului, työssä Traderin tapaat, vääntyen pian muotoon, työ Traderin tappaa. - Vasemmalla näkyvässä valomastossa oli isokokoinen kello, josta näin jälki käteenkin kuvista näkee tarkan otto ajankohdan. Maston alapuolella oli nimittäin kastari, jonka vierellä juoksusta palaavat höyryhevot joutuivat väkisinkin pysähtymään sammuttaessaan janoaan ollen siten hyvä kuvaus paikka. Traderin hytin läpi näkyvän likaisen harmaan rakennuksen ympärillä oli aina "pilvin pimein" lämpöisiä höyrykoneita. 1960-luvun höyrykuvauksissa Seinäjoen tallialueella paras kuvaus sää oli yleensä pilvi pouta. Kirkas aurinko aivan tallin edessä sai aikaan voimakkaat varjot, jotka silloiselle kuvaus taidolle olivat hankalia. Ihan tässä taas herkistyy liikaa muistelemaan menneitä näin nostalgisella paikalla.
kuva 06.01.2005 15:52 [Tunnus poistettu]  
  Jorman kommentiin yhtyen. Kaivahan myös joskus joku vanhempikin kuva esiin.
kuva 28.12.2004 17:25 [Tunnus poistettu]  
  On tässä maailmassa tullut matkustettua monenlaisella kulkupelilla mutta luokkaretkeltä paluu Tampereelta Hesaan 1962 Dm:4 vetovaunussa oli pehmeydessään aivan omaa ylhäistä "rättisitikan" luokkaa vaikka tilaa oli rutkasti enemmän kuin autossa esim. levitellä käsiään kuin koti soffalla ikään. Kaiken kaikkiaan eräs miellyttävimmistä kyydeistä mitä allekirjoittanut on saanut kokea, Tätä kokemusta paitsi olisin jäänyt ilman tätä viimeistä yhdessä olo retkeämme. Kahlattuani koko kiitojuna rungon läpi osa porukasta istui viimeisesen vaunun pyöreässä päädyssä samalla lailla ringissä kuin esim. joissain sisävesilaivojen alakerran baareissa istutaan.
kuva 28.12.2004 17:00 [Tunnus poistettu]  
  Tämä sopisi hyvin esim. toukokuulla 1967 otettuksi. (Auringon kirkkaus jne). Laituritkin näyttävät vielä vanhoilta kesto päällystämättömiltä ja pian tuon pv:n jälkeen edessä näkyvä kiskotuskin sai sepelöinnin. Kesällä 1967 Hesan asemalla oli useita "jatkettuja" puulaitureita vielä käytössä, joita koitin tihrustaa tästä kuvasta. Nämähän ovat hyvin läntisiä raiteita, joiden sijainti paljastuu noista kahdesta piipusta.
kuva 28.12.2004 16:32 [Tunnus poistettu]  
  Mulla oli ekoja Honda mp:iä-Suomessa. Tällä asemalla radan vierellä satulan päällä istuen tuli Niilo Ala-Könnin kanssa katsottua, kun 800-sarjan Tk3 puhisi Koskenkorvan kuopalta nostamansa raskaan sorajunan kanssa ohi kesällä 1963. Seurasimme alussa junaa jonkin matkaa. Tässä laskimme sen sitten vapaasti juoksemaan kohti Seinäjokea. Kaiken kukkuraksi meilla oli erittäin hyvä 6x6 kamera mukanamme, mutta kuvailimme sillä pääasiassa vain toisiamme ja m-pyöräämme.
kuva 28.12.2004 11:30 [Tunnus poistettu]  
  Olisiko kuva kuitenkin aiemmin otettu? Viimeiset Ek-vaunut poistettiin Helsingin lähiliikenteestä ennen pääsiäistä vuonna 1968. Kun Ek:t olivat poistettu liikenteestä niin pääsiäisenä 1968 näki Helsingissä mitä ihmeelisimmistä vaunuista koostuvia paikallisjuna runkoja. Yhdessä rungossa oli esim. useitä F:iä. En tiedä miten paljon ne sitten korvasivat liikenteestä poistettuja Ek-vaunuja.
kuva 22.12.2004 14:11 [Tunnus poistettu]  
  Perttu, jos mahdollista niin ota kuskin miettitä tuolta ajalta ylös (ellet ole tehnyt jo niin!). - Seurailin aina silloin tällöin 1129:ää noin kymmenen vuoden aikana. Aina sen nähdessäni se oli ulkoisesti suhteellisen siisti perus suomalainen halkopolttoinen Tk3 ilman kuitenkin mitään silmiin pistäviä halkopolton erikoisuuksia. Joitakin negoja sen työskentelystä loppukesältä 1967 Jyväskylästä olen jopa onnistunut hävittämään. 1129 ei kuulunut tällä kertaa romutettaviin höyryvetureihin.
kuva 22.12.2004 10:18 [Tunnus poistettu]  
  Niinpä niin. Tämä oli viimeisinä aikoinaan ulkoisesti aivan huippu hienossa kunnossa työskenellessään mm. Oulun asema päivystäjänä. Toisinaan tenderin peräosassa oli korkea kasa alkulämmityshalkoja vaikka se olikin hiililämmitteinen jo tuolloin. Taaimmainen oli pitkään Joensuun piirin kone ja siirrettiin loppuajakseen Seinäjoen piiriin ollen työssä Kokkolassa (myös hiilikorsteenilla) ja Ylivieskassa. Ulko näöllisesti 1104:n kunto vaihteli kovasti vuosista riippuen. Tullessaan Joensuusta Kokkolan palvelukseen siinä oli tyypillisen kaunis halko koneen varustus. Näin 1104:n kerran yöllä Seinäjoen tallilla lämpimänä juuri Vaasan konepajalta saapuneena, joilloin se kiilsi kuin se kuuluisa Hangon aurinko.
kuva 20.12.2004 10:02 [Tunnus poistettu]  
  Aivan oikein KooPee. Dieselit on joskus vähän puoli tahallaan hakusessa. Yhden kolmoisnipun nokalla oli kerran Lieksassa mm. nro 1819. - Mitä mulla on havaintoja muista Lieksan höyryistä kuin Tk3:sista niin työjunissa ja Nurmeksesta siiroajoilla Joensuun Jumbot esim. 934 (klapipolttoinen) ja 936 ohitti paikan useita kertoja vielä 1970-luvun alussa. Joensuusta tuli usein myös Risto-vetoisia tavarajunia Lieksaan (1064-1067). Seurailin niitä autolla joskus 1970-luvun alkuvuosina. Virallisesti ne eivät saaneet ajaa Lieksasta pohjoiseen. Risto mahtui juuri Lieksan pöydälle käännettäväksi. Lieksasta on talvella kuitenkin ajettu ratapenkan ollessa roudassa vielä ylöspäinkin. En tosin tiedä miten pitkälle.
<<   >>