![]() |
01.10.2012 16:44 | Mikko Mäntymäki | ||
Tuulettimet muistaakseni menee täydelleteholle virran ollessa 300-500A. Jos ajomoottorit käyvät kuumana niin ohjeiden mukaan tuuletusta ei saa katkaista, ellei sitten sähkökatko yllätä. Tätä ei löydy ohjekirjasta vaan ajomoottorien lämpötilavalvonnan ohjeista. Jotka aikoinani scannasin JPG muotoon jos esimerkiksi tulipalo tuhoaa arkiston niin on ainakin sähköiset versiot tuplana. Pitäkää tiedot esim havaintopäiväkirjat vähintään kahdella ulkoisella kiintolevyllä, koska ulkoiset kiintolevyt on helpompi napata mukaan kuin koko paperi arkisto. Minulla on avast virusckanneri jonka suojataso on koti, kannattaisko se nostaa korkeimmalle tasolle? Ja lisäksi onko ohjelma tarpeeksi tehokas rautatieharrastajan käyttöön? |
||||
![]() |
01.10.2012 00:36 | Mikko Mäntymäki | ||
Tuo taajuusmuuntimien käyttö on kätevää koska moottorin teho nousee tarpeen mukaan toisin kuin työharjoittelupaikalla jossa oli puruimurin kaksivaihe käynnistyksellä toima moottori. Puuntyöstökoneissa on usein että ensin kytketään moottori Y-asentoon kun moottori saavuttaa täyden kierrosluvun niin siirrytään kolmio-asentoon jolla tehdään työ. Hervannan ammattioppilaitoksen maalaamossa oli taajuusmuuttaja käyttöinen maalauskaasujenpoistoimuri kätevää, toisin oli työharjoittelu paikalla jossa imuri kävi täydellä teholla siellä sai olla tulpat korvissa. Tuuletin moottoreissa tuo taajuusmuuntaja on kätevä jos se sidotaan käytettettävään ajomoottorivirtaan ja moottorinlämpötilaan. No nämä esimerkit ovat pienoismalleja verrattuna veturikäyttöön. |
||||
![]() |
30.09.2012 23:24 | Mikko Mäntymäki | ||
Tai suurempi tehoisilla tasavirtamoottoreilla. Eräässä keskustelussa tuli ilmi että muuntaja on ylimitoitettu nykyisille moottoreille. Tietenkin vain jos päätasasuuntaajat 1 ja 2 kestävät lisäkuorman. | ||||
![]() |
30.09.2012 21:52 | Mikko Mäntymäki | ||
Samantien ajomoottorit voisi päivittää oikosulkumoottoreille esimerkiksi 1000kW moottoreille. | ||||
![]() |
24.09.2012 18:24 | Mikko Mäntymäki | ||
Lempäälän 3 raiteelta junat lähti "aja-opasteella" 35 rautojen kautta kaksi valoisella lähtöopastimella. Jos nyt vähän mietin kehitystä niin RI-Tpe välin puolenvaihtopaikat pitäisi olla 160km/h vaihteilla. Seinäjoen eteläpäässä alkava kaksoisraiteen vaihde antoi ajaa 140km/h poikkeavalleraiteelle vaikka junan suurin sallittu oli 80km/h. "Suorilla väreillä" voidaan ajaa Tampereen 1-2 raiteen välillä koska rataosan suurinsallittunopeus on 80km/h. 160/200 alkaa vasta Tpe aseman tulotolpan kohdalta, suuntana etelä. |
||||
![]() |
24.09.2012 13:02 | Mikko Mäntymäki | ||
Näyttää siltä että vaihdetut vaihteet ovat pitkiävaihteita, joko 60 tai 80 km/h vaihteita. | ||||
![]() |
21.09.2012 19:32 | Mikko Mäntymäki | ||
Katoaako täältä kuvat jos laitan kuvia vanhalta pääradan linjaukselta, missä tilassa ne on nykyään, tarkoitan SJ-Vtr oikaisuja. | ||||
![]() |
21.09.2012 13:02 | Mikko Mäntymäki | ||
Korjattu. | ||||
![]() |
20.09.2012 18:17 | Mikko Mäntymäki | ||
Hyviä uutisia kun liikkuvapoliisi lakkautetaan... | ||||
![]() |
18.09.2012 22:51 | Mikko Mäntymäki | ||
Onko Dr16:ssa laakerien lämpötilavalvonta että kuljettaja saisi tiedon pöytään? Epäilen kuitenkin että kuumakäyntianturi on tehnyt hälyytyksen ja "kauko" on käskenyt pysäyttämään junan madollisiman nopeasti. Dr16 tekniikasta minulla ei ole paljoa tietoa, löytyykö ohjekirjaa esimerkiksi rautatiemuseosta. | ||||
![]() |
17.09.2012 03:10 | Mikko Mäntymäki | ||
Tai aseistettu vartija jolla on kovat piipussa. Harmittaa tälläinen harrastajat näkevät tuhansia työtunteja veturin korjaamiseen sitten muutama kusipää tuhoaa sen yön aikana. Toisaalta Riston paikka olisi rataverkolla museo käytössä. Kuinka paljon vaatisi että tästä saisi ajokuntoisen. | ||||
![]() |
15.09.2012 20:35 | Mikko Mäntymäki | ||
Eli tehokkaammat ajomoottorit voisi olla hyvä ratkaisu, toisaalta jos muuntajasta revitään kaikki teho käyttöön niin kestääkö se. Esimerkiksi 1W tasavirtamoottori 1,5V ylikuormitin sitä 15V voltin jännitteellä otti kunnolla ylikierroksia kun nostin jännitteen 24V niin moottori kärähti, tästäkin on aikaa yli kymmenenvuotta. Tämä liittyi peruskoulu aikana yhteen Dv12 veturin pienoismallin telin testaukseen, projekti jäi kesken kun peruskoulussa ei ollut välineitä pienoismallin rakentamiseksi. Puualan koulutuksessa olisi ollut koneet esim. CNC jolla saisi tehtyä osia vaikka millintuhannesosan tarkkuudella. |
||||
![]() |
15.09.2012 03:34 | Mikko Mäntymäki | ||
Sr1 sarjan tuuletinmoottoreiden tehon voisi tuplata, sillä saataisiin riittävä tuuletusilma. | ||||
![]() |
14.09.2012 21:52 | Mikko Mäntymäki | ||
Tännekkin tuo aita hullutus on jo ehtinyt. | ||||
![]() |
13.09.2012 22:48 | Mikko Mäntymäki | ||
Isäni sanoi kun tasavirrasta esim 12V DC vaihtosuunnataan 230V AC niin hukkaprosentti on noin 50%. En tiesdä sanoa varmaksi todellisia arvoja. Pitäiskö mennä johonkin kansalaisopiston sähköpuolen kurssille mutta ehkä peruskurssi on jo rahan haaskuuta minuntapauksessa. Fysiikka oli teknisentyön jälkeen suosikki aine peruskoulussa josta pääsin jo 2000. | ||||
![]() |
13.09.2012 21:24 | Mikko Mäntymäki | ||
Mikä on Sr2:n päämuuntajan ensiökäämin teho? Sitä en ole löytänyt ohjekirjasta. | ||||
![]() |
13.09.2012 01:52 | Mikko Mäntymäki | ||
Mainitsemani tilanne oli Orivedellä ajolankajännite 18,5kV. Tasavirtamoottori hukkaa tehonsa jännitteen laskiessa, toisin kuin vaihtovirtaveturi Sr2 siksi siellä on alijännitesuojaus ettei se kaada koko sähköverkkoa jos jännitelaskee tarpeeksi alas. Joskus pikajunilla ruovittiin 900A virroilla vaikka vauhtia oli 140km/h ja kyseisellä nopeudella ei voinut käyttää nimellisvirtoja. Tämä oli sitä aikaa ennen kuin Sr1:n tuli luistonesto silloin pystyi ruopimaan niin että kipinät lensipyöristä, ajomoottoreiden lämpövalvonta tuli 1980-1990-luvulla. Isäni kertoi että kymmenen vuotta Sr1:stä revittiin kaikki ulos, ennen kuin tajuttiin että ajomoottorit ei kestä niiden nimellistehoja. | ||||
![]() |
13.09.2012 00:41 | Mikko Mäntymäki | ||
Siksi että kahdella langalla olisi mahdollista käyttää 3xSr2 vetoa jos tuplalangasta saadaan riittävä virta ulos, olen huomannut esimerkiksi Orivedellä neljä junaa samalla erotusjakson alueella niin Sr1:n virrat jäävät 700A vaikka pyynti on 1200A. ehkä kuitenkin kannattaa rakentaa kaikki uudet sähköistettävät rataosat 2x25kV järjestelmälle ja peruskorjattavat muuttaa myös 2x25kV. | ||||
![]() |
12.09.2012 16:59 | Mikko Mäntymäki | ||
Toni, et ole ehtinyt näkemään sitä aikaa kun Dv12, Dr13, Sr1 olivat noin 10 ainoita linjavetureita ja Sr2 sarja teki vasta tuloaan. Jotain harrastuksesta kuoli kun Dr13-sarja poistui vuonna 2000. | ||||
![]() |
12.09.2012 16:46 | Mikko Mäntymäki | ||
Tykkään enemmän tuosta vanhasta värityksestä. Voisko 1x25kV alueella toimia myös tuplalanka kuten Venäjän 3000 kV DC verkossa? | ||||
![]() |
10.09.2012 01:32 | Mikko Mäntymäki | ||
Pyysin isääni raportoimaan jos veturi on SN 200 kelpoinen, siksi että lähin rautatie on 30 km päässä. Tulevassa asunnossa asuu maahanmuuttajia niin pidän ennemmin arkiston mökillä. Sr2.ssa 160km/h nopeus tuntuu 80km/h. | ||||
![]() |
08.09.2012 17:14 | Mikko Mäntymäki | ||
Kuormassa olevat Kelajuna on kulkenut ennen numeroilla 5002, 5012, 5018. Raakapuuta kulkee myös suunnassa Seinäjoki Tampere Rauma, junan veturi kiertää perkiössä junan toiseen päähän, tämä ei liity tähän kuvaan. | ||||
![]() |
08.09.2012 15:24 | Mikko Mäntymäki | ||
Juna on 5098 tai etusessa kulkeva 3097 veikkaisin jälkimmästä koska se on RAPU-juna. 5000 alkuiset ovat yleensä pohjoisesta tulevia läpimeneviä junia. Vai olisiko kameran kello talviajassa? Samoin kävi minulla mökillä autotallin kellolle, kamera ei vaihda kellonaikaa automaattisesti kuin tietokone tekee. | ||||
![]() |
08.09.2012 14:36 | Mikko Mäntymäki | ||
Saksan auto baanalla rekat päästelevät sellaisen 140km/h yöllä kun rajoitin on ohitettu, no silloin ei toimi muu mittari kuin kieroslukumittari, satuin olemaan kyydissä kun olin peruskoulun TET-jaksolla, tosin kaikki mitä reissun aikana tehtiin niin ei mennyt koulun tietoon, esimerkiksi laivalla oltiin kännissä, naapuri ehdotti seuraavalla reissulla käytäisiin huorissa. Tämän reissun jälkeen mietin että haluan rekkakuskiksi, mutta nyt teen metsurin töitä naapurille. 420 kanikka ilman konttia pätkii kiihdytyksessä tavallisen "kauppakassin". |
||||
![]() |
07.09.2012 20:28 | Mikko Mäntymäki | ||
0-100km/h 8s rupeaa olemaan auto. Varsinkin etupyörät ilmassa. | ||||
![]() |
07.09.2012 14:43 | Mikko Mäntymäki | ||
Jos hirvi lentää paluujohtimien korkeudelle niin vauhtia pitää olla yli 160km/h. Oli muuten aika huvittava kuva hirvestä. | ||||
![]() |
06.09.2012 19:34 | Mikko Mäntymäki | ||
Ratakilometrit ovat 182+200m. Liikennepaikaksi voi korjata Tampere tavara. | ||||
![]() |
02.09.2012 00:06 | Mikko Mäntymäki | ||
Ajattelin että joku olisi tehnyt VHS-versiosta DVD version. Viime kerran kuin sen katsoin TV:stä siitä on aikaa 20 vuotta. Jos yle näyttää sen joskus niin täytyy pyytää metsuri kaveria nauhoittamaan se DVD:lle. | ||||
![]() |
01.09.2012 20:45 | Mikko Mäntymäki | ||
Kuvanotto tilanteessa rullatataan, aurinkoheijastaa kierroslukumittariin ettei näe tarkkaa kierroslukua 640-700r/min. Tästä resiinarallista tuli aikoinaan TV ohjelma VHS versio taitaa olla vielä tallessa. Onko Lokomotiivi ohjelmasta DVD versiota? | ||||
![]() |
30.08.2012 21:35 | Mikko Mäntymäki | ||
Vaunun littera on Laais, sen voisi lisätä tunnisteisiin. | ||||
![]() |
27.08.2012 22:58 | Mikko Mäntymäki | ||
Venäjälläkin on suojavaunut pyttyjen välillä. Sillan jalat taitavat olla vuoden 1944 perääntymisvaiheen aikana räjäytetyn sillan ajalta. Minkälainen silta oli jatkosodan aikana? Muistaakseni silloinkin rautatiesiltoja räjäytettiin talvisodan aikana perääntymisen aikana. Ilmeisesti silta on räjäytetty 1940 ja 1944. | ||||
![]() |
27.08.2012 02:46 | Mikko Mäntymäki | ||
Vanattarassa oli muutamavuosi sitten kuormasta karannut koivutukki 3m, kiskojen välissä jos olisi ollut auton perässä peräkärry niin olisin saanu helppoa puuta. | ||||
![]() |
23.08.2012 14:19 | Mikko Mäntymäki | ||
Tämä rataremontti pohjustaa sitä että akselipaino nousee 25t/aks. Viime syksynä samaan aikaan tuli otettua kuva samalta sillalta tarkoituksena ottaa esiopastimen numero ylös, ei onnistunut lämpöväreillyn takia. | ||||
![]() |
22.08.2012 15:31 | Mikko Mäntymäki | ||
Onko alkuperäinen ysi niin täynnä reikiä että piti tuodan vähemmän reijitetty ysi korvaamaan alkuperäistä. Tämä oli sitten huumoria. Eikös yhdessä hirvenmetsästys laulussakin metsästäjät luulivat linja-autoa ja traktoria hirveksi. | ||||
![]() |
13.08.2012 04:22 | Mikko Mäntymäki | ||
Upea kuva! Huru töissä. | ||||
![]() |
09.08.2012 23:58 | Mikko Mäntymäki | ||
Kyllä se 230hv riittää ainakin minun ajoihin. Yleensä ajelen hiekkateitä 50km/h koska silloin ei tarvitse jarrutella mutkiin ja voi käyttää vakionopeudensäädintä. Tutulta asentajalta on hajonnut "kovavaihdelaatikko" vastaavasta mallista. | ||||
![]() |
09.08.2012 21:50 | Mikko Mäntymäki | ||
Eli minunkin kannattaisi tankata 98 E5. Minusta tuntuu että E10 on taas yksi yritys kusettaa autoilijoita. Minulla on myös automaattilaatikko mutta jos jostain kolariautosta löydän kovanlaatikon niin vaihdan sen heti. Tehokkaimmassa T5 moottorin paketissa on yksi ainoa ongelma vaihdelaatikot eivät kestä moottorin tehoja. Minun autostani on hajonnut kaksi vaihdelaatikkoa toinen niistä minulla. Pitäisi ensi kuussa tehdä mittaus auton tietokoneella väheneekö polttoaineen kulutus Kun käyttää E98. Kimmo onko sinulla autossa jäykkäalusta se antaa mukavan ominaisuuden kaarreajoon, normialustainen tuntuu että se kaatuu mutkissa. | ||||
![]() |
09.08.2012 13:05 | Mikko Mäntymäki | ||
T5 vie "nurkka-ajossa" 10,4l/100km. Mutta tehoakin on 60hv enemmän kuin Kimmon autossa. Tosin omani on jo ajettu 381000km, se selittääkin nousseen kulutuksen ja tuo E10 on aivan paskaa polttoainetta ei anna täysiä tehoja, kulutuskin nousi vanhalla E95 meni vielä 8,6l/100km. | ||||
![]() |
07.08.2012 17:38 | Mikko Mäntymäki | ||
Jimi, tänä vuonna en ole ehtinyt kuvaamaan koska hoidan vanhempieni kesämökkiä ja pihaa, koska on ensimmäinen vuosi jolloin teen kaikki työt yksin joten olen täystyöllistetty tilanhoitaja. Juurikasmaata olen hoitanut koska ruuan hinta tulee nousemaan, onneksi ensivuoden siemenperuna tulee omasta maasta. Lähin rautatiepaikka on Vammala-Äetsä joku aurinkoinen päivä voisin lähteä katsomaan mitä siellä tapahtuu, ongelmana on vain kallis polttoaine kun "nätillä ajolla" kuluu 10,2l/100km. | ||||
![]() |
02.08.2012 18:19 | Mikko Mäntymäki | ||
Ennen junan tuloa tästä näkee Vanattaran esiopastimen jossa oli "läpiajovärit" Sääksjärven tulotolpalle asti. | ||||
![]() |
30.07.2012 23:12 | Mikko Mäntymäki | ||
Lähettäiskö VR minulle 1998- alkaen graafiset aikataulut RI-TPE, TPE-PRI/RMA, TPE-SK, JY-TPE väliltä? Kun nykyään graafiset ovat julkista tietoa. Tietenkin maksaisin postituskulut. Graafisten tiedot menevät oman tietokannan täydentämiseen. | ||||
![]() |
30.07.2012 23:00 | Mikko Mäntymäki | ||
Vanha opastinjärjestelmä käytössä ja uusi odotaa tuloansa, porttaalit oli muistaakseni Lpä-Tpe välillä 2 vuotta ilman opastimia. Havaintojen teko oli hankalaa ennen kuin täytin 15 vuotta 1998 niin silloin vasta harrastus pääsi kunnolla käyntiin. Mopoa kun sain ajaa niin judo reeneihin Tampereelle reitti kulki rautatien itäistä huoltotietä pitkin, siinä sai yhdistettyä kaksi harrastusta. | ||||
![]() |
25.07.2012 13:26 | Mikko Mäntymäki | ||
Tampereella suorat värit selittyy että juna vaihtaa raidetta pitkien vaihteiden takia, radalla suurin sallittu on 80km/h raiteilla 052,071,072,091,092. | ||||
![]() |
25.07.2012 13:18 | Mikko Mäntymäki | ||
Miten muuten tämän 2349 huolto, huolletaankaanko joka ajon jälkeen kuten kaupallisenliikenteen aikana? | ||||
![]() |
24.07.2012 14:08 | Mikko Mäntymäki | ||
Montako näitä Sob-y vaunuja on? | ||||
![]() |
15.07.2012 01:50 | Mikko Mäntymäki | ||
Tutulla paikalla "raatopätkässä". Tulee mieleen vanha hyvä aika. | ||||
![]() |
14.07.2012 22:19 | Mikko Mäntymäki | ||
Hitto kun saisi 90-luvun palaamaan, harrastuksesta meni suola kun Dr13-sarja hylättiin. | ||||
![]() |
09.07.2012 19:08 | Mikko Mäntymäki | ||
Mistä löytyisi tietoa Australian rautateiden sähköjärjestelmästä, opastinjärjestelmä ja junaturvallisuussäännöt. Olen tässä miettinyt muuttoa Australialaisen ystävän luokse, minun pitää aloittaa harrastus alusta perusasioista, mutta harrastusta en lopeta. Junatietokannankin ajattelin kehittää mutta onneksi minulla tietokannanrunko valmiina. | ||||
![]() |
09.07.2012 18:55 | Mikko Mäntymäki | ||
Jotkut liikenteenohjaajat ajattavat aina tavarajunan 8 raiteen kautta vaikka muita raiteita on vapaana. Tällä tarkotan perkiöstä viinikasta lähteviä junia, raskaat raakapuu junien veturit ovat kovilla tuossa pispalanmäessä. Kokeneet kuljettajat osaavat ottaa veturista kaikki irti. Mäkeenjäänti tilasto palvelusvuosien mukaan olisi kiva vertailla mäkeenjääntejä tietenkin keli vaikuttaa myös tilanteeseen. Tampereella kannattaisi myös rakentaa saman laiset laiturikatokset kuin helsingissä on, syy päivänvalo pääsee paremmin ja kuvaus helpottuu. |
||||
![]() |
06.07.2012 20:17 | Mikko Mäntymäki | ||
Pääkatkaisija hajosi. | ||||
![]() |
28.06.2012 18:56 | Mikko Mäntymäki | ||
Vaunuihin pitäisi asentaa lisäpainot, kun niitä on vähän väliä kyljellään. |