|
|
25.10.2012 00:56 | Mikko Mäntymäki | ||
| Olisko Dv12:ssa vain "perä käymässä". Tosin kylmillään pitkään olleen Sr1:n tuuletinmoottoreiden konsaattorit jäätyivät, erotusjaksoissa sai olla alkuun tarkkana että tuuletinmoottorit käynnistyivät. Joskus voidaan joutua erottamaan teli, sen jälkeen veturi on puolitehoinen, "Sr1 ei pysty ajamaan yhdellä akselilla". | ||||
|
|
18.10.2012 00:39 | Mikko Mäntymäki | ||
| Hiiliä sai lapioida 1-2 tonnia/100km, näin isoisä kertoiminulle. | ||||
|
|
18.10.2012 00:29 | Mikko Mäntymäki | ||
| Oho tilanteessa näyttää olevan aika saatanan liukasta, samanlaista menoa se oli kun turvetta ajettiin naistenlahteen välillä Tampere-Parkano suurin piirtein tuon isompia virtoja ei voinut käyttää edes talvella ja tässä vielä plus lehtikeli. Parkanon pohjoispuolella rupesi löytymään enemmän pitoa. Vilppulasta tulevat hakejunat saattavat painaa jopa 3500t jos hake on märkää. Isäni jäi kaksi kertaa mäkeen kokoonpanolla 1xSr1+20*Fat hakekuormassa ja hän sanoi että juna painoi varmasti yli 3000t vaikka listassa luki 2086t. mäkeen pysähtymiset johtuivat ajomoottoreiden kuumenemisesta, oli pakko pysähtyä ja antaa niiden viilentyä. Tämän voi laskea kun tiedetään puun märkäkuutiopaino, vaununtilavuus, taara, vaunujen-/veturienmäärä. |
||||
|
|
17.10.2012 19:33 | Mikko Mäntymäki | ||
| Nokian laiturilla tuli useasti bongattua junia. Harmi etten osannut silloin vielä ottaa tietoja ylös. IC junassa isänisä näki muutaman kerran Dr16:n. | ||||
|
|
17.10.2012 14:08 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuohon notkoon on jäänyt muutamia kertoja vaihtotyöyksikkö jumiin, notkoon mentäessä pitäisi ainakin hiekoittaa kiskot että sieltä pääsee pois. Yleisin tilanne on se että ensin on käyty hakemassa vaunut Jämsäkoskelta ja ne painetaan junaksi Jämsässä, järjestykseen Sr1/2+JSK+JÄS. | ||||
|
|
16.10.2012 19:22 | Mikko Mäntymäki | ||
| En usko että menisi palasiksi, mutta kuljettajan kannattaa hypätä kyydistä tai mennä mahdollisimman pitkälle konehuoneen puolelle. | ||||
|
|
14.10.2012 01:36 | Mikko Mäntymäki | ||
| 15 vuotta sitten tuli uutenavuotena räjäyteltyä linnunpönttöjä, postilaatikoita ja jne, voi niitä aikoja. Silloin vielä knallipyssyt paukku, nykyään ne tussahtelee, naapuri luuli että ammuin pienoiskiväärillä vaikka testasin 15 vuotta kuivunutta ruutia knallipyssyssä joka oli sopivan kuivaa. Nykyään päättäjät haluaa kieltää kaiken huvin, ei ihme että nykypäivän nuoriso kännää kun kaikki muu hauska on kielletty, esimerkkinä ainainen valitus mopojen ja kevytmoottoripyörien melusta ja polttoaineen hinta, kaikki halutaan ottaa pois. Tänään oli uutisissa että Räsänen haluaa kameratolppia taajamiin, ei se minua haittaa ajetaan joen toista puolta vapailla nopeuksilla. | ||||
|
|
14.10.2012 00:55 | Mikko Mäntymäki | ||
| Vaikka vauhtia olisi Tpe-Llh välillä 80 km/h, ei siitä mitään vaaraa ole. Ennen ajettiin ilman suojastusta 120 km/h ja suojastetulla rataosalla 140 km/h. Nykyään olisi suositeltavaa jos rataosan nopeus on yli 160 km/h niin tulovaihteen suurin sallittu olisi vähintään 80 km/h. |
||||
|
|
13.10.2012 15:19 | Mikko Mäntymäki | ||
| 1990-1999 junassa saattoi olla vain yksi rekkavaunu tai konttivaunu. | ||||
|
|
12.10.2012 12:08 | Mikko Mäntymäki | ||
| Teppo, tuo 500 DEM oli uuden veturin hinta. | ||||
|
|
12.10.2012 11:57 | Mikko Mäntymäki | ||
| Viimekesänä mustalaisleiri oli Tampereen kolmioraiteen vieressä, hyvä paikka laskea lauhdehöyryt... | ||||
|
|
11.10.2012 18:03 | Mikko Mäntymäki | ||
| 90-luvulla H0 sähköveturista joutui maksamaan 500 saksanmarkkaa. | ||||
|
|
10.10.2012 14:43 | Mikko Mäntymäki | ||
| Sv12/Sr12-sarjassa moottorien kiinnileikkuitumiset väheni kun öljyrengas käännettiin toisin päin mutta savutus lisääntyi mutta samalla saatiin B-porras käyttöön. Aikoinaan B-porras oli lukittu. | ||||
|
|
10.10.2012 01:52 | Mikko Mäntymäki | ||
| Juha, samaa minäkin mietin. Yleensä keskustelu menee niin tekniseksi että se pudottaa vasta-alkajat kyydistä. | ||||
|
|
07.10.2012 22:34 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuo edellinen kommenti oli huumoria. Siuron tapaukseen jos raakapuuvaunu olisi ollut kuormassa niin se ei olisi noussut ohjaamon korkeudelle, juna olisi antanut periksi tyhjien vaunujen kohdalta, tosin raakapuu olisi mennyt ohjaamoon sisälle kun Sp vaunuissa ei ole etu-/taka reunoja toisin kuin Snpss vaunuissa. | ||||
|
|
07.10.2012 20:32 | Mikko Mäntymäki | ||
| Topi, pendolino saattaa lyhentyä puolella. Lasikuitu kuuluu veneisiin. | ||||
|
|
07.10.2012 17:51 | Mikko Mäntymäki | ||
| Oliko tämä saanut purku tuomion vai oliko tämä tuhotyö. Tiiliseinät on nyt helppo purkaa ja piipun voi näyttävästi räjäyttää. | ||||
|
|
06.10.2012 20:23 | Mikko Mäntymäki | ||
| km 170 jälkeen seuraava suojastusopastin oli kuljunnotkossa. Siihen aikaan ei ollut huoltoteitä, siksi havainnot on tehty silloilta ja tasoristeyksistä käsin. | ||||
|
|
06.10.2012 00:03 | Mikko Mäntymäki | ||
| Siihen että kuuntelin kuljun asemakylän sillalla kun pendolino tuli 200km/h noin Sääksjärven paikkeilla juna ilmestyi näkyviin noin 30s päästä ja etäisyyteni junaan oli 1200-1600m. Pendolino pitää ujeltavaa ääntä kun se liikkuu 200km/h. Tämä on oma havainto. Kun taas Dr13:n kuuli vaikka juna oli jo Sääksjärvellä, havainto paikka oli km.170-24 sähkötolpan kohdalta, eli Vanattaran nykyisen eteläisen esipastimen P171/172 kohdalta, jossa sijaitsi vanhan opastinjärjestelmän aikaan suojastus opastin. Mutta oliko Vanattaralla esiopastinta vanhan opastin järjestelmän aikaan. |
||||
|
|
05.10.2012 21:31 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jos pendolino tulee 200km/h niin sen kuulee 2km päähän, jos ei ole tausta melua. | ||||
|
|
05.10.2012 21:27 | Mikko Mäntymäki | ||
| Mitä väliä jos ituhipit eivät tykkää... | ||||
|
|
05.10.2012 00:42 | Mikko Mäntymäki | ||
| Nyky autot ovat viileitä talvella syynä että kaikki hukkalämpö otetaan hyötykäyttöön esimerkiksi ahtoilmanvälijäähdytyksellä, varsinkin dieselit kovilla pakkasilla saa käyttää polttoainelämmitintä "webastoa" ajon aikana. viikko sitten vaihdoin omastani ahtopaineputken joka oli haljennut, ahto puolenvika kannattaa korjata koska se vie enemmän polttoainetta jos paineet vuotavat pois. | ||||
|
|
02.10.2012 23:11 | Mikko Mäntymäki | ||
| Toisen puolen voisi kunnostaa henkilöautoille, raskaalleliikenteelle on hyvä kulkureitti tieltä 190 eli vanha 9-tie. | ||||
|
|
02.10.2012 19:54 | Mikko Mäntymäki | ||
| Johan ovat tohrijät hienoon paikkaan menneet, kylmä kylpy odottaa jos sattuu liukastumaan. Muuten on hienot maisemat. | ||||
|
|
02.10.2012 00:02 | Mikko Mäntymäki | ||
| Paljonko oli tonneja perässä? | ||||
|
|
01.10.2012 16:44 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuulettimet muistaakseni menee täydelleteholle virran ollessa 300-500A. Jos ajomoottorit käyvät kuumana niin ohjeiden mukaan tuuletusta ei saa katkaista, ellei sitten sähkökatko yllätä. Tätä ei löydy ohjekirjasta vaan ajomoottorien lämpötilavalvonnan ohjeista. Jotka aikoinani scannasin JPG muotoon jos esimerkiksi tulipalo tuhoaa arkiston niin on ainakin sähköiset versiot tuplana. Pitäkää tiedot esim havaintopäiväkirjat vähintään kahdella ulkoisella kiintolevyllä, koska ulkoiset kiintolevyt on helpompi napata mukaan kuin koko paperi arkisto. Minulla on avast virusckanneri jonka suojataso on koti, kannattaisko se nostaa korkeimmalle tasolle? Ja lisäksi onko ohjelma tarpeeksi tehokas rautatieharrastajan käyttöön? |
||||
|
|
01.10.2012 00:36 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuo taajuusmuuntimien käyttö on kätevää koska moottorin teho nousee tarpeen mukaan toisin kuin työharjoittelupaikalla jossa oli puruimurin kaksivaihe käynnistyksellä toima moottori. Puuntyöstökoneissa on usein että ensin kytketään moottori Y-asentoon kun moottori saavuttaa täyden kierrosluvun niin siirrytään kolmio-asentoon jolla tehdään työ. Hervannan ammattioppilaitoksen maalaamossa oli taajuusmuuttaja käyttöinen maalauskaasujenpoistoimuri kätevää, toisin oli työharjoittelu paikalla jossa imuri kävi täydellä teholla siellä sai olla tulpat korvissa. Tuuletin moottoreissa tuo taajuusmuuntaja on kätevä jos se sidotaan käytettettävään ajomoottorivirtaan ja moottorinlämpötilaan. No nämä esimerkit ovat pienoismalleja verrattuna veturikäyttöön. |
||||
|
|
30.09.2012 23:24 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tai suurempi tehoisilla tasavirtamoottoreilla. Eräässä keskustelussa tuli ilmi että muuntaja on ylimitoitettu nykyisille moottoreille. Tietenkin vain jos päätasasuuntaajat 1 ja 2 kestävät lisäkuorman. | ||||
|
|
30.09.2012 21:52 | Mikko Mäntymäki | ||
| Samantien ajomoottorit voisi päivittää oikosulkumoottoreille esimerkiksi 1000kW moottoreille. | ||||
|
|
24.09.2012 18:24 | Mikko Mäntymäki | ||
| Lempäälän 3 raiteelta junat lähti "aja-opasteella" 35 rautojen kautta kaksi valoisella lähtöopastimella. Jos nyt vähän mietin kehitystä niin RI-Tpe välin puolenvaihtopaikat pitäisi olla 160km/h vaihteilla. Seinäjoen eteläpäässä alkava kaksoisraiteen vaihde antoi ajaa 140km/h poikkeavalleraiteelle vaikka junan suurin sallittu oli 80km/h. "Suorilla väreillä" voidaan ajaa Tampereen 1-2 raiteen välillä koska rataosan suurinsallittunopeus on 80km/h. 160/200 alkaa vasta Tpe aseman tulotolpan kohdalta, suuntana etelä. |
||||
|
|
24.09.2012 13:02 | Mikko Mäntymäki | ||
| Näyttää siltä että vaihdetut vaihteet ovat pitkiävaihteita, joko 60 tai 80 km/h vaihteita. | ||||
|
|
21.09.2012 19:32 | Mikko Mäntymäki | ||
| Katoaako täältä kuvat jos laitan kuvia vanhalta pääradan linjaukselta, missä tilassa ne on nykyään, tarkoitan SJ-Vtr oikaisuja. | ||||
|
|
21.09.2012 13:02 | Mikko Mäntymäki | ||
| Korjattu. | ||||
|
|
20.09.2012 18:17 | Mikko Mäntymäki | ||
| Hyviä uutisia kun liikkuvapoliisi lakkautetaan... | ||||
|
|
18.09.2012 22:51 | Mikko Mäntymäki | ||
| Onko Dr16:ssa laakerien lämpötilavalvonta että kuljettaja saisi tiedon pöytään? Epäilen kuitenkin että kuumakäyntianturi on tehnyt hälyytyksen ja "kauko" on käskenyt pysäyttämään junan madollisiman nopeasti. Dr16 tekniikasta minulla ei ole paljoa tietoa, löytyykö ohjekirjaa esimerkiksi rautatiemuseosta. | ||||
|
|
17.09.2012 03:10 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tai aseistettu vartija jolla on kovat piipussa. Harmittaa tälläinen harrastajat näkevät tuhansia työtunteja veturin korjaamiseen sitten muutama kusipää tuhoaa sen yön aikana. Toisaalta Riston paikka olisi rataverkolla museo käytössä. Kuinka paljon vaatisi että tästä saisi ajokuntoisen. | ||||
|
|
15.09.2012 20:35 | Mikko Mäntymäki | ||
| Eli tehokkaammat ajomoottorit voisi olla hyvä ratkaisu, toisaalta jos muuntajasta revitään kaikki teho käyttöön niin kestääkö se. Esimerkiksi 1W tasavirtamoottori 1,5V ylikuormitin sitä 15V voltin jännitteellä otti kunnolla ylikierroksia kun nostin jännitteen 24V niin moottori kärähti, tästäkin on aikaa yli kymmenenvuotta. Tämä liittyi peruskoulu aikana yhteen Dv12 veturin pienoismallin telin testaukseen, projekti jäi kesken kun peruskoulussa ei ollut välineitä pienoismallin rakentamiseksi. Puualan koulutuksessa olisi ollut koneet esim. CNC jolla saisi tehtyä osia vaikka millintuhannesosan tarkkuudella. |
||||
|
|
15.09.2012 03:34 | Mikko Mäntymäki | ||
| Sr1 sarjan tuuletinmoottoreiden tehon voisi tuplata, sillä saataisiin riittävä tuuletusilma. | ||||
|
|
14.09.2012 21:52 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tännekkin tuo aita hullutus on jo ehtinyt. | ||||
|
|
13.09.2012 22:48 | Mikko Mäntymäki | ||
| Isäni sanoi kun tasavirrasta esim 12V DC vaihtosuunnataan 230V AC niin hukkaprosentti on noin 50%. En tiesdä sanoa varmaksi todellisia arvoja. Pitäiskö mennä johonkin kansalaisopiston sähköpuolen kurssille mutta ehkä peruskurssi on jo rahan haaskuuta minuntapauksessa. Fysiikka oli teknisentyön jälkeen suosikki aine peruskoulussa josta pääsin jo 2000. | ||||
|
|
13.09.2012 21:24 | Mikko Mäntymäki | ||
| Mikä on Sr2:n päämuuntajan ensiökäämin teho? Sitä en ole löytänyt ohjekirjasta. | ||||
|
|
13.09.2012 01:52 | Mikko Mäntymäki | ||
| Mainitsemani tilanne oli Orivedellä ajolankajännite 18,5kV. Tasavirtamoottori hukkaa tehonsa jännitteen laskiessa, toisin kuin vaihtovirtaveturi Sr2 siksi siellä on alijännitesuojaus ettei se kaada koko sähköverkkoa jos jännitelaskee tarpeeksi alas. Joskus pikajunilla ruovittiin 900A virroilla vaikka vauhtia oli 140km/h ja kyseisellä nopeudella ei voinut käyttää nimellisvirtoja. Tämä oli sitä aikaa ennen kuin Sr1:n tuli luistonesto silloin pystyi ruopimaan niin että kipinät lensipyöristä, ajomoottoreiden lämpövalvonta tuli 1980-1990-luvulla. Isäni kertoi että kymmenen vuotta Sr1:stä revittiin kaikki ulos, ennen kuin tajuttiin että ajomoottorit ei kestä niiden nimellistehoja. | ||||
|
|
13.09.2012 00:41 | Mikko Mäntymäki | ||
| Siksi että kahdella langalla olisi mahdollista käyttää 3xSr2 vetoa jos tuplalangasta saadaan riittävä virta ulos, olen huomannut esimerkiksi Orivedellä neljä junaa samalla erotusjakson alueella niin Sr1:n virrat jäävät 700A vaikka pyynti on 1200A. ehkä kuitenkin kannattaa rakentaa kaikki uudet sähköistettävät rataosat 2x25kV järjestelmälle ja peruskorjattavat muuttaa myös 2x25kV. | ||||
|
|
12.09.2012 16:59 | Mikko Mäntymäki | ||
| Toni, et ole ehtinyt näkemään sitä aikaa kun Dv12, Dr13, Sr1 olivat noin 10 ainoita linjavetureita ja Sr2 sarja teki vasta tuloaan. Jotain harrastuksesta kuoli kun Dr13-sarja poistui vuonna 2000. | ||||
|
|
12.09.2012 16:46 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tykkään enemmän tuosta vanhasta värityksestä. Voisko 1x25kV alueella toimia myös tuplalanka kuten Venäjän 3000 kV DC verkossa? | ||||
|
|
10.09.2012 01:32 | Mikko Mäntymäki | ||
| Pyysin isääni raportoimaan jos veturi on SN 200 kelpoinen, siksi että lähin rautatie on 30 km päässä. Tulevassa asunnossa asuu maahanmuuttajia niin pidän ennemmin arkiston mökillä. Sr2.ssa 160km/h nopeus tuntuu 80km/h. | ||||
|
|
08.09.2012 17:14 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kuormassa olevat Kelajuna on kulkenut ennen numeroilla 5002, 5012, 5018. Raakapuuta kulkee myös suunnassa Seinäjoki Tampere Rauma, junan veturi kiertää perkiössä junan toiseen päähän, tämä ei liity tähän kuvaan. | ||||
|
|
08.09.2012 15:24 | Mikko Mäntymäki | ||
| Juna on 5098 tai etusessa kulkeva 3097 veikkaisin jälkimmästä koska se on RAPU-juna. 5000 alkuiset ovat yleensä pohjoisesta tulevia läpimeneviä junia. Vai olisiko kameran kello talviajassa? Samoin kävi minulla mökillä autotallin kellolle, kamera ei vaihda kellonaikaa automaattisesti kuin tietokone tekee. | ||||
|
|
08.09.2012 14:36 | Mikko Mäntymäki | ||
| Saksan auto baanalla rekat päästelevät sellaisen 140km/h yöllä kun rajoitin on ohitettu, no silloin ei toimi muu mittari kuin kieroslukumittari, satuin olemaan kyydissä kun olin peruskoulun TET-jaksolla, tosin kaikki mitä reissun aikana tehtiin niin ei mennyt koulun tietoon, esimerkiksi laivalla oltiin kännissä, naapuri ehdotti seuraavalla reissulla käytäisiin huorissa. Tämän reissun jälkeen mietin että haluan rekkakuskiksi, mutta nyt teen metsurin töitä naapurille. 420 kanikka ilman konttia pätkii kiihdytyksessä tavallisen "kauppakassin". |
||||
|
|
07.09.2012 20:28 | Mikko Mäntymäki | ||
| 0-100km/h 8s rupeaa olemaan auto. Varsinkin etupyörät ilmassa. | ||||
|
|
07.09.2012 14:43 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jos hirvi lentää paluujohtimien korkeudelle niin vauhtia pitää olla yli 160km/h. Oli muuten aika huvittava kuva hirvestä. | ||||