Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.10.2015 21:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juu, kyllä tuolla vilkkuautokin piipahti. | ||||
|
02.10.2015 21:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Äänimaisemasta voinee mainita makuuvaunujen kerrospunkallisiin hytteihin pesiytyneet yölliset kuorsaajat. Toivottavasti panokseni mainitun ilmiön tuottamisessa ei aiheuttanut pahennusta muussa matkaseurueessa. | ||||
|
25.09.2015 11:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mut eikös Sr3 just toimi, vaikka jostain kohtaa olisikin sähköt poikki. Samoin Sr3 voi tehdä vaihtotöitä sähköttömillä puunkuormausraiteilla, mutta kuitenkin linja-ajossa käyttää edullista sähköä. Sr3 tulee syrjäyttämään monta Dv12:ta puutavarajunista. Kyl diesel alkaa olla menneisyyttä. | ||||
|
21.09.2015 09:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On tosiaan kekseliäs oivallus tämä kuva. Itse olisin mielelläni nähnyt tässä radalla sen lisäksi timmejä naisjuoksijoita trikoineen, suomalaista naisenergiaa. Tosin silloin junankin soisi olevan hieman sporttisemman näköinen, esim. Sm3. | ||||
|
21.09.2015 09:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuva on tosiaan vaikuttava kurkistus menneeseen. Katselin ilmakuvasta, että Huhtionmäessä näyttää olevan jonkinlainen korkea rakennelma. Onkohan kuva otettu sieltä? Pääsisiköhän sinne nykyäänkin..? | ||||
|
17.09.2015 15:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Maantiepuolella tuohon voi auttaa ison mutterin, jolla lasinpyyhkimen varsi on kiinnitetty, kiristäminen jakoavaimella. | ||||
|
13.09.2015 21:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ilmoituksia päivystäjälle. | ||||
|
13.09.2015 11:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiva kaarrekuva tosiaan tältä kuvaukselliselta meripenkereeltä. Johtoveturin turvallisuusteipittömyys ja apuvetureina työskentelevien Valko-Deevereiden näkymättömyys lisäävät kuvan esteettisyyttä. Lamppupylväätkään eivät minua haittaa, päinvastoin ne tekevät kuvasta näyttävämmän. Markku Nummelinin Juna suomalaisessa maisemassa -kirjan s. 26 on suunnilleen samalta paikalta tiistaina 26/7-1988 otettu Huru-kuva. Siinä A-pylväät näkyvät vielä kannattelevan vanhanmallisine taso-orsineen voimavirtajohtimia. Nytkin tolppien alaosissa näyttää vielä olevan keltaiset hengenvaara-pellit punaisin salamankuvin muistona näiden A-pylväiden jännittävästä historiasta. Tällaiset avolinjat ovat yleisemminkin nykyään katoavaa kansanperinnettä. Tämän viikon torstaina 10/9-2015 kävelin Kouvostoliitossa Niinimäestä keskustaan Uudismaankatua myöten. Siinä näytti olevan samaan tapaan kevyen liikenteen väylän ja moottorikaistojen välisellä viherkaistaleella tällainen A-pylväin toteutettu yhdistetty avovoimalinja ja katulamppurivistö. Osalla sitäkin linjaa voimavirtajohtimet orsineen oli purettu pois. Loppuosallakin lienee lähiaikoina edessä sama kohtalo, siksi jyhkeää kaapelia oltiin upottamassa maan poveen. | ||||
|
Kuvasarja: Koskivoimakomitean työradat, Imatra |
13.09.2015 09:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitokset minunkin puolestani. Imatrankosken voimalaitos oli aikanaan tekniikan huippusuoritus, ja tänä päivänähän suurelta osin sähköistetyt rautatiemme todellakin ovat tämän ekosähkön huomattava kuluttaja, mikä on ihan oikein sekin. | ||||
|
09.09.2015 20:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näissä tällaisissa liikenteenhoidon hieman poikkeuksellisemmista tilanteista seuraavissa hektiikallisuuksissa tukka putkella, kummallista kautta ja outoihin aikoihin ajettavine varakalustoineen ja puoliväliin rullattuine linjakilpineen on vaan sitä jotakin. Vaikkeivät asiaan osallisiksi joutuvat sitä ihan noin sillä hetkellä otakaan. | ||||
|
07.09.2015 19:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kimmo, kyl suomalaisetkin tuota harrastavat: https://vaunut.org/kuva/88166 ;o) | ||||
|
07.09.2015 11:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oikeinpa Nynny osasi nyt muotoilla tämän asian ja sovitella kuvaa kuvaavat, sopivat sanat – meikäläiselläkin tässä (aamu?!)kahvinjuonti meneillään... | ||||
|
06.09.2015 18:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oikeastaan ällistyttävän vähän, kun vielä huomioidaan, että kuvaaja oli niinkin erikoinen tapaus kuin aapeutuma™. ;op No joo, ehkä noita alkoi tuossa vaiheessa jo hieman epäilyttää filmailuni, kun ovat nousseet seisomaan ja näyttäisivät olevan melkein hankkimassa lähtöä. Rullan edeltävissä, etäämmältä otetuissa ruuduissa näkyy olevan sellainenkin kuva, jossa porot ovat vielä istuvassa asennossa eli ottavat lunkisti. Otin muutaman digikuvan ja videonpätkän, tullen otosten välissä aina hieman lähemmäs ja lähemmäs. Lähelle pääsyä saattoi edesauttaa hieman ajoneuvoni moottorittomuudesta johtuva äänettömyys. | ||||
|
02.09.2015 00:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mitä olen Kauttualla katsellut kohti Kiukaista ja Säkylää loittonevia ratalinjoja, niillä pusikoituminen on päässyt valloilleen erikoisesti tämän kesän aikana. Vielä viime syksynä, muutama vuosi junaliikenteen lakkauttamisen jälkeen, olisi resiinoiminen ollut varsin vaivatonta kasvillisuuden ollessa varsin vaatimatonta, mutta nyt koivu ja muu kasvillisuus on alkanut salavaivihkaa nostaa päätään paikoin ällistyttävänkin korkealle. Aivan kuin vesakkomyrkkyjen konsentraatio ratapenkassa olisi nyt viimeinkin laimentunut siksi kohtuulliseksi, että luonto on saanut mahdollisuuden uudistua ja hoitaa itsensä kuntoon. | ||||
|
01.09.2015 17:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mistäs tiedätte, etteivät päämäiset Vgobo:t ole tyhjiä tai vaikka vesikuormassa? | ||||
|
01.09.2015 09:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oikein! | ||||
|
29.08.2015 09:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tää on kyl todella hieno kuva. Mielestäni hyvää tuuria siinäkin, kun vetureiksi sattui Ruotsinlaiva-pari. Nappiotos. | ||||
|
29.08.2015 09:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Onko se nyt varmasti saanut kaikki junat tyhjiksi? | ||||
|
28.08.2015 08:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin ja ehkä sekin tieto on hyödyllinen, että montako tonnia tulikaan kuhunkin rautatievaunuun. | ||||
|
|
28.08.2015 08:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos tarkoitat kysymykselläsi esineestä tuota vaaleansinistä pötkylää telineellään, kyseessä on puutavara-autonkuljettajien nostureidensa vaakojen kalibrointiin käytettävä paino. Kun nosturit mittaavat autojen ja kärryjen kyytiin nostamansa puutavaran massan oikein, autoilijat osaavat ottaa täyden kuorman, ilman että tulee kuitenkaan ylikuormaa. | ||||
|
26.08.2015 21:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jollei junaa sitten ole viety pois maanteitse erikoiskuljetuksina veturi ja vaunu kerrallaan, samaan tapaan kuin Helsingin metron 100-sarjalaiset vietiin saneeraukseen ja muutama kolarivaurioitunut Dr16- ja Dv12-veturi pajalle. | ||||
|
25.08.2015 13:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Selvä Jeppis elikkä Pietarsaari. T 5486 saapui kulkutietojen ( http://junat.dy.fi/liikenne/juna/5486/2015-07-31 ) mukaan tänne klo 12:56. Kuvan exif-tietueen mukaan kuva on otettu klo 13:03 ‒ mitä ilmeisemmin junan jo seistyä muutaman minuutin tuossa. Eli veikkaan Jeppis & T 5486. | ||||
|
|
25.08.2015 12:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ainakin kuljettamansa materiaalin laadun perusteella kuvan juna näyttää täysin T 3519:ltä. Vrt. https://vaunut.org/kuvat/?tag0=16%7CT%7C3519 Jospa T 3519 on kyllä kulkenut aivan oikein, mutta raportointi ja kirjaukset sen kulusta eivät vain ole jostain syystä onnistuneet tai menneet perille? |
||||
|
24.08.2015 23:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ainakin tuossa junan apuveturina olevassa Dv12 2567:ssa näyttää olevan vääränvärinen soittokello. Lisäksi siitä puuttuvat turvallisuusteippaukset. | ||||
|
23.08.2015 21:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Melkein putosin toolilta vappuna, kun tämä kuva ilmestyi ruudulle. Kolahti. Melkein neljä kuukautta onnistuin hillitsemään itseni, mutta nyt ei enää pysty. Tässä ollaan suuren hiivatin äärellä. | ||||
|
20.08.2015 11:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juu ei taloudellinen ajo ole yhtä kuin hidas ajo. Saat ajaa vaikka kahtasataa, kunhan et paina "yhtään" kaasua. | ||||
|
|
19.08.2015 10:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siltikin sanon, että onhan tuossa Volvossakin ajatonta tyylikkyyttä... | ||||
|
|
19.08.2015 10:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se on se, että mikä on paljon. Mietin vain sitä, että kun olen itse pyörineni toikkaroidessani tottunut siihen, että eteen pääsee, kun vain muistaa silloin tällöin lisätä vähän ilmaa renkaisiin ja ketjuihin pari tippaa öljyä. Mutta kun jo tippakin riittää pilaamaan tuhat litraa pohjavettä. | ||||
|
19.08.2015 10:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niila meinaa vissiin jotain tämmöstä: http://efiab.sr2.fi/Rantaratamuistoja.mp3 (0:28-0:38) Mutta hieno kuva tosiaan! |
||||
|
19.08.2015 08:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No nyt Teemun toive on toteutunut: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1919.msg65371 =o) Ei siihen niin montaa vuotta kulunutkaan. | ||||
|
|
16.08.2015 00:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä A. O., olen lukenut Kivenpyörittäjän kylän, ja nähnyt myös siitä tehdyn elokuvasovituksen. Yllä olevan tarinan alkuosan tulevaisuusskenaariota maalaillessani nojasin Mad Max 2:ssa esitettyyn. Muut ainekset pohjautuvat autenttisiin, 80-90-luvuilla tehtyihin havaintoihin. | ||||
|
|
15.08.2015 19:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tähän mennessä näkemistämme vain ani harva sukupolvi on kasvanut takapenkillä ‒ siksi uudesta ilmiöstä autoilussa nykylaajuudessaan ja -muodossaan on kyse. Myöskään kovin moni tulevista sukupolvista ei enää tule kasvamaan takapenkillä – kuitenkin riippuen siitä, kuinka vapaasti takapenkilläkasvamis-ilmiön katsotaan voitavan käsitteenä antaa laventua. Viittaan tällä johonkin sellaiseen, että voidaanko vaikkapa postkatastrofaalisessa ‒ järjestäytyneen yhteiskunnan jälkeisessä maailmassa tapahtuvaa, menneistä ylitsevuotavaisuuden ajoista muistuttavien autonraatojen puitteissa viimeisistä polttoainepisaroista viimeiseen veripisaraan asti tapahtuvan katkeran taistelun sävyttämää ‒ järjestäytymättömien ihmisjoukkioiden elämää elämää uusien sukupolvien varttumisineen pitää perinteisesti takapenkillä kasvamisena pidetyn kaltaisena tapahtumana. Interskandinaavisesti tarkasteltuna takapenkillä kasvaneet sukupolvet ‒ erikoisesti se aivan ensimmäinen kaltaisistaan ‒ ovat hyvin pitkälti kasvaneet nimenomaan juuri tämänkaltaisten, nykymittapuun mukaan jo museaalisten tai nostalgisten, autojen takapenkeillä, suunnilleen tätä ikäluokkaa edustavien Volvojen, Saabien, Ladojen, Wartburkien, Tannareiden, Volkkareiden ja monien muiden pikkuautojen takapenkeillä. Kuvasta voimme havaitakin, kuinka näissä vanhemmissa Volvoissa oli jykevät etu- ja takapuskurit. Sattui auton kulkutielle ostoskärryt ruokatavaroineen, mopoilija, villisika tai vaikka mummo potkukelkkoineen, selvittiin yhteentörmäyksestä mukavasti ja mutkattomasti ‒ olivathan nämä 70-luvun Volvot jo itsessäänkin massiivisen oloisia paitsi ajettavuudeltaan, mutta myös kyytiläisten kannalta. Takapenkillä väritystehtäviin syventyneen pikkuväen korviin kantautui vain kytkinpolkimen jousen nitinää autoilijan vaihtaessa isompaa pykälää sekä autoradiosta kansanballadien sointuja ja Esko Riihelän rauhallisesti soljuvaa puheenpartta. Kuvassa näkyy myös polttoainetankin luukku. Koska Volvo käytti moottorissaan pröystäilemättömiä määriä polttoainetta, joutui autollaan sompaileva perheenpää useinkin poikkeamaan maantiepien kyllästämältä ajoväylältään huoltoaseman pihaan. Alttiina asiakasta palvelemaan hyökkäsi lippalakkinen, kainaloistaan hikinen ja sukistaan mehukas huoltoasemayrittäjä mittarikentälle pihaan pölähtävää vastaan. Pistooli kolisi polttoainetankin täyttöputken reunoissa. Hetkessä autoon tulvahtikin bensiinin pistävä haju. Matkustamon hengistysilma suorastaan kyllästyi bensiininhuuruista. Tuulilasi pestiin samalla ötököistä, maantiepölystä ja ravasta, mitä toimitusta takapenkillä istuvat lapset seurasivat kiinnostuneina. Etupenkillä, hanttimiehen puolella istuva äiti sen sijaan tuskastui huoltotoimenpiteistä aiheutuvaan odottamiseensa kaikkine naistenlehtien selailemisineen. Jos hyvin kävi, keli oli kesäinen, eikä pajatso ollut vienyt viimeisiä markkoja, saattoi isä tuoda kahvion puolelta bensiinin maksettuaan tullessaan samalla suklaatuutitkin. Ei aikaakaan, kun koko takapenkin verhoilut kattoa myöten oli tahrittu kermajäätelöön ja suklaakuorrutteisiin. Pitkälle ei tästä päästykään, kun heinäntekohelle, matkustamossa leijaileva bensiininkatku, suussa sulavat äitelät suklaat ja senaikuisten, pölisevien maanteidemme mäkisyys ja mutkaisuus saivat yhdessä aikaan matkapahoinvoinnin. Koko autokunnan nähtiin pysähtyneen pysäkille tai levähdyspaikalle toimittamaan takapenkillä matkustavan pikkuväen käkimistä. Näillä Volvoilla ajoivat yhtä hyvin niin tosikot kuin veitikat ‒ roistot ja ryökäleet kuin pienten paikkakuntien nimismiehet ja hiljalleen kasvavien kaupunkiseutujen reinikaiset. Maaseutu autioitui samassa tahdissa näiden Volvo-mallien elinkaaren etenemisen kanssa. Kuvitellaan vaikkapa Pohjois-Karjalasta Ruotsiin muuttanutta, joka käväisi kesälomallaan ruotsalaisine vaimoineen ja tyttärineen kotiseudullaan ‒ eikö vain menopelinä ollutkin suunnilleen tällainen ‒ ehkei suorastaan 142 vaan 144 ‒ mutta vuoden 1974 pyöreälamppuinen, oranssi Volvo kuitenkin. 90-luvulle tultaessa tämänikäisten Volvojen moottoreiden sylinterit olivat ehkä jo päässeet hieman väljähtämään mäntien kiivaasta, edestakaisin vatkaavasta liikkeestä. Silloin näistä Volvoista ne, joita ei vielä ollut ennätetty ajaa tuhannen romuksi kolareissa, päätyivät usein nuorison käyttöön ja tuunattaviksi. Lapsuutensa takapenkillä Aku Ankkaa ja Nikke Knatterttonia lueskelleet Maukat, Annikat ja muut ammattikoululaiset polttivat kylillä kumia. Takapenkillä saattoi saada alkunsa jo edellistä seuraavakin sukupolvi. |
||||
|
15.08.2015 00:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jo vain, 20 kV:han noissa toki on. Hyvä kun tuli oikaistua. | ||||
|
|
14.08.2015 13:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta kuva on kyllä varsin vekkuli. On 10 kV:n linjaa omine jekkuineen ja 25 kV:n linjaa omine ‒ kuitenkin tästä vinkkelistä katsottuna poikkeavine suhteessa kiskojen oletettavaan jatkumissuuntaan. Siihen vielä vaihteet ja turvaraiteenpätkät päätepuskimineen, moninaiset merkit ja vielä satumetsän taruolennot verhoava, mielikuvitusta ruokkiva salaperäinen usvahuntu. Meinaavat vallan aivot mennä juntturalle tätä kuvaa katsellessa. Täytyy koittaa vähän buutata... | ||||
|
08.08.2015 11:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kappas. Lisäsin Oton kommentissa esille tulleen tiedon perusteella junanumeron eteen vitosen. Muistelenkin, ettei junan lähtöaika tainnut ihan täsmätä vakkarijuna T 2848:n viivaan. | ||||
|
07.08.2015 12:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä siinä sillanpielessä vielä on se vaihtotyöopastin. Ei tosin liene ollut käytössä 90-luvun jälkeen, jos enää silloinkaan. Tampereella järjestelymestari puhuu muistaakseni "listan viivaamisesta", kun katsoo, mistä kohti löysärit saavat pätkiä laskumäkeen työnnettävän letkan. Juu, sen tyyppiset - yhden tai kahden vaunun ryhmissä kulkevat - tavarat kuljetetaan nykyään kuorma-autoilla. Radio-ohjauksella näkyvät närppivän muutamia vaunuryhmiä päivän mittaan. Kuitenkin joskus pulpahtaa mieleen, että vaikka rekkajutuilla vältytäänkin näiltä ratapihojen järjestelytöiltä, joudutaan maantierahdissa kuitenkin sitomaan yksi ukko per rautatievaunukuorma (=60-tonninen kumipyöräyhdistelmä) koko matkan ajaksi lähtöpaikasta määräpaikkaan. Ja löpöä palaa ihan eri lailla. Vasta kun saatiin piuhatkin viriteltyä Turku-Toijala -välille... |
||||
|
|
06.08.2015 23:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Turulle oli vielä 2000-luvun alussa tyypillistä pitkien ja sekalaisten tavarajunien lajittelu vaunuja ja vaunuryhmiä heittelemällä. Varsinkin aamuisin Vemppu louskutti Konsan vetoraiteella, lähempänä viljasiiloja, ja tuuppaili vaunuja Aninkaustensillan alla letkaa katkovan vaihtotyönjohtajan ratapiharadiolla antamien käskyjen mukaan. Junamiehet roikottivat itseään rullailevien vaunujen astimilla jarruttaen ne ratapihalle eri raiteille. Se oli melkein kuin laskumäessä. Se oli henkilöstökustannusten osalta ehkä tehotonta, mutta muuten tehokkaampaa kuin nykyaikainen radionalisoitu, veturilla saattaen tapahtuva järjestelytyö. Enää sellaisia pitkiä - paloiteltavia, pilkottavia ja plokattavia - sekatavarajunia ei ole, kun VR:n asiakaskunta on käynyt niin pieneksi. Mutta tämähän on ollut jo pitkään VR:n strateginen valinta, keskittyä kokojunakuljetuksiin. | ||||
|
|
06.08.2015 14:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja tosiaan, ennen vanhaan eri ammattiryhmien kirjo ratapihojemme liikennetehtävissä oli huomattava. Kymmenen vuotta sitten ainakin Raumalla oli käytössä sellainenkin ammattinimike kuin junanvalmistelija. Hän hoiti lähtevien junien jarrujen tarkastukset ja loppuopastinlyhtyjen ripustamiset. Ja jos jarrujen tarkastuksessa löytyi rikkinäinen vaunu junasta, hän toimi vaihtotyönjohtajan kaltaisesti plokatessaan yhteistyössä matkaveturin kuljettajan kanssa matkakelvottoman vaunun sivuraiteelle. | ||||
|
|
06.08.2015 13:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Radio-ohjausmestari -termin heitin ihan hatusta. Samalla tavalla vaikkapa yhdistelmäajoneuvonkuljettajia voidaan joissakin yhteyksissä puolileikillisesti kutsua "rekkamestareiksi". Mestari-sanan käyttämisellä pyritään tällaisissa yhteyksissä varmistamaan, että lukija tai kuulija käsittää kyseessä olevan sen sortin askare, josta ei ihan normi kaduntallaaja ilman perehdytystä suoriudu jälkipyykeittä ja sanomisitta. Jopa veturinkuljettajat tarvinnevat pienen lisäkurssin, ennen kuin pääsevät mestaroimaan käkättimellä. | ||||
|
05.08.2015 21:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No siinäpä onkin jo vähintään riittävästi talkoita yhdelle junalle. Tietää kuljettaja olleensa töissä. | ||||
|
|
05.08.2015 21:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvassa liikennöidään sattumalta myös melko lähellä ratakilometriä 313. Tunnelissa vastaavassa vaaratilanteessa olisi ollut ainekset pahaankin katastrofiin. |
||||
|
|
05.08.2015 20:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mitäs ne sinivilkkuiset ajoneuvot junasta kaipailivat? Oliko veturinkuljettaja niin sanotusti ajanut myöhästymistä kiinni? =oD | ||||
|
|
05.08.2015 20:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Selvyyden välttämiseksi korostan vielä, että viittasin aamuisessa kommentissani nimenomaan näihin mainioihin, vaihtotyönjohtajista polveutuviin radio-ohjausmestareihin. Tämä siis siltikin, vaikka veturinkuljettajatkin nykyään Kimmo T. Lumirakeen mainitsemissa jakelu- ja keräilyjunissa saattavat junan kokoonpanoa muuttaessaan ulkoistaa itsensä veturin ohjaamosta ja ohjata veturiaan samanlaisella kauko-ohjaimella. Mutta käsitinköhän 2000-luvun alkupuolella oikein, että silloin olisi toteutettu sellainenkin organisaatiomuutos - kuitenkin jo ennen radio-ohjaukseen siirtymistä, eikä kai edes radio-ohjaukseen siirtymiseen valmistautumista ajatellen - että kaikki entiset junamiehet koulutettiin vaihtotyönjohtajiksi? Sittemmin kaikki vaihtotyönjohtajat tai "ratapihatyöntekijät" ovat pätevyyksiinsä nojautuen suoriutuneet samoista kiertävistä tehtävistä - milloin perinteisesti ratapihakonduktöörille, milloin junamiehelle kuuluneista - kulloisenkin työvuoronsa mukaan. |
||||
|
05.08.2015 10:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mielenkiintoista, jos näin on. Jotkut Deeverithän ovat edelleen - vuosikymmeniä vahinkojensa jälkeen - vailla autenttisia, messinkisiä kylkinumeroitaan. Tuo Rauman rytinähän kuultiin 1/9-1992, ja siitä kertova lehtileikekin täältä .orgista löytyy: https://www.vaunut.org/kuva/65361 . Raumalla oli melko värikäs meininki vielä 80-90-luvuilla, mutta nyt se on jo vähän tasoittunut. Vielä kun porilaiset veivät raumalaisilta ne juhannuskemut. Sinne tuotiin oikein junakuormittain nuorisoa Helssingistä asti. |
||||
|
05.08.2015 09:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| "Ilmaisia lounaita ei ole." | ||||
|
|
05.08.2015 09:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eiköhän meidän ole vihdoin aika hyväksyä tosiasia, että nämä radio-ohjausmestarit ovat kaikkien alun hankaluuksien, kommervenkkien ja selkkausten jälkeen vakiinnuttaneet asemansa omana kulkijakuntanaan rautateillämme. | ||||
|
04.08.2015 13:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mikään ei ole niin viisas kuin veturimies. | ||||
|
03.08.2015 21:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Löpötankilla näiden veturisiirtojen tuskin tarvitsee erikseen Turussa käydä, kun kaikki Uuteenkaupunkiin saapuvat junat (paitsi toki tämä Alstikka-juna) tulevat Turkuun asti sähkövedolla. Erikoista kuvassa on kuitenkin se, kun VET 11313:ssa on peräti kolme Deeveriä. Nähtävästi sunnuntaiaamun T 54036:ssa on ollut siksi roimat happo- ja superfosfaattikuormat, ettei veturinkuljettajaa ole iljetty päästää kumpuilevalle radalle kahdella koneella. Vaikka olisihan tämä Alstommi tullut sitten aikanaan perästä jeesaamaan. | ||||
|
02.08.2015 09:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jännä juttu, kun ajattelee, kuinka suosittuja kemian- erityisesti juuri petrokemianteollisuuden lopputuotteet näyttävät turkulaisten kuluttajien keskuudessa olevan. Eipä taida moni tulla ajatelleeksi sitäkään, että Turun ratapihalla veturinvaihdon ajan seisovan, Uuteenkaupunkiin suuntaavan ammoniakkijunan kuormasta osa palautuu aikanaan turkulaisiinkin ruokapöytiin - toki osana hieman erilaista kemiallista kokoomusta. | ||||
|
30.07.2015 21:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ensin pellettijuna Ilomantsista Haminaan ( https://www.vaunut.org/kuva/103688 ) ja nyt vielä tämäkin. Mitähän vielä? Nyt ei kyl auta kuin odotella heräämistä... =o) | ||||
|
27.07.2015 23:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| (Noiden kahden lauseen [joista vieläpä ensimmäinen verbitön epälause] väliin minun oli tarkoitus ‒ mutta enkös vain ehtinytkin unohtaa mielessäni päättämäni asian jo siinä kun aloin sitten konkreettisesti kirjoittamaan asiaa ylös tällaiseen kommenttiruutuun ‒ lisätä vielä, että nämä [tällaiset jo itsessään erikoisesta tilanteesta kertovat kuvat, joiden kylkiäisenä on vieläpä jokin hauska tarina tai kertomus siitä, miten tilanne monen mutkan kautta johkaantui kuvaksi] ovat p a r h a i t a.) | ||||