Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.12.2014 02:19 | Reino Kalliomäki | ||
| Eikös tuolta ole tulossa Pikku-Jumbo ? https://kuvat.vaunut.org/5a1c3f96b5be387ebee0ef02844d159c.jpg | ||||
|
24.12.2014 00:04 | Reino Kalliomäki | ||
| Onpa mainio näky! Kuin nojailisi hetkisen sauvoihin. | ||||
|
23.12.2014 00:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Rongankadun päässä aidassa oli aina aukko, vaikka aitaa ajoittain korjattiinkin. Junilla tuli ainakin satakunta poikaa ( nykyään kumma laitos: poikakoulu) eri suunnista. Lyhin "virallinen" reitti olivat kapeat kiviportaat aseman pohjoisseinällä, nyt suljettu. Mutta Rongankadullehan on järjestetty kulku. | ||||
|
23.12.2014 00:29 | Reino Kalliomäki | ||
| Aseman tornin takana näkyvä hiekanruskea rakennus on v. 1972 valmistunut postitalo. Alkuperäistä laajennettiin 1995, mutta asemanpuoleisen matalan logistiikkaosan tilalle valmistui hotelliin liityvä uusi osuus 2010 - 2012. Jari Auvisen ja Jukka Ahtiaisen mainion kirjan "Dieselien Aikaan" kansikuvassa on vielä puutalo Rautatienkadun ja Rongankadun kulmassa. Tuomiokirkon tornin edessä näkyvän Klassillisen Lyseon edessä näkyisi kesällä 1967 valmistuneen lisärakennuksen katto. Tässä kuvassa kulmatontti on jo rakennettu. Pienoismallissa ei näy kunnolla ikkunoista sisään, mutta vanhan koulurakennuksen oikeanpuoleisen kaari-ikkunan takana oli luonnonhistorian luokka käsityönä tehtyine rainakuvalaatikkoineen. | ||||
|
19.12.2014 23:16 | Reino Kalliomäki | ||
| Ihanaa kuvantulkintaa! Kiitos kaikille! Korjaan 72, syynättyäni allakoitani. Tunnelma on selvänä mielessä, toinen Pääsiäispäivä (sunday morning coming down). Tuli muuten kovaa! Harmi, etten pitänyt tuolloin dieseliä muistiin merkitsemisen arvoisena. Tällä kohtaa on aikamoinen nousu Hakkarista. Pikajunista usein heikoin teho/paino-suhteeltaan oli Sr12:sta vetämä. Oli mielenkiintoista seurata nopeuden laskua, - jopa 20 km/h:ssa! Vaan ei tullut pidettyä kirjaa. Nykyvehkeille tuntuu vastamäki yhdentekevältä. | ||||
|
14.12.2014 12:39 | Reino Kalliomäki | ||
| Ruskettuminenkin oli vallan poissa muodista. Etenkään virkapuvussa ei sopinut esiintyä ruskettuneena. Päivettyneitä olivat ainoastaan alempien toimien haltijat, kuten esim. radan kitkijät. | ||||
|
13.12.2014 22:10 | Reino Kalliomäki | ||
| Sukunäkö Köf:iin syntyy varmaankin aikakauden muodista. Alkuperäisenä nämä sotakorvausveturit muistuttivat Jokioisten Museorautatiellä olevia kapearaiteisia. Moottori oli aluksi puukaasulaitteistolla varustettu, jolloin veturin takaosa oli hiukan erilainen. Valmetin tyyppimerkintä oli move 2. Saalasti/ Turengin konepaja levensi osan maahan jääneistä, ja vaihoi isomman dieselmoottorin. Noin puolet säilyi kapearaiteisina. Tyyppiä kutsuaan move 21:ksi. Sukujuuret ovat höyryvetureissa, joita oli kehitetty S.N.T.L:n metsäradoille - pyörästö on sama! Meidän GT-karttaamme vastaava kartasto on ostettavissa (mm. venäläisestä kirjakaupasta). Niissä voi metsäautoteiden geometriasta päätellä, mitkä ovat ehkä olleet alunperin ratoja. Niitä on mieltäkääntävän paljon. Kapearaideversion akselipaino on vain 2,5 tonnia, ja pyörän halkaisija 600 mm. Se pärjäsi hyvin väliaikaisellakin raiteella, ja eräs suunnitelma olikin sellainen , että sillä on perässään itsenäinen "korjuujuna", ml. generaattorivaunu, josta kummallakin puolella toimi sähkömoottorisaha! Tietääkseni näitä ei ole säilynyt Venäjällä. | ||||
|
13.12.2014 21:17 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuonausmontulla! Vasta nyt ajan kanssa huomaan työkalutkin telineissään. Erkki huomautti autiudesta - dieselit ovat jo Perkiössä. | ||||
|
07.12.2014 20:17 | Reino Kalliomäki | ||
| Mikko se siis olikin , joka vihjeen antoi. Kuvan "syöttöpisteet" siis Mikolle! Nordens Järnvägar on tietty hyllyssäni, vaan en tullut avanneeksi sitä. Siinä on menokuva, tässä jo palataan. Alkuperäisestä voi melkein lukea kyltin junan nokassa: 40 v , ja ?M. Sinä vuonna 15.5 oli Helatorstai. | ||||
|
07.12.2014 00:47 | Reino Kalliomäki | ||
| Kovin yhtäläiseltä näyttää kuin esim. Moision kuvassa tämä detalji! | ||||
|
05.12.2014 22:09 | Reino Kalliomäki | ||
| Ihana puskin! | ||||
|
05.12.2014 21:49 | Reino Kalliomäki | ||
| EN kommentoi: Kysymykseen 1318:sta kulkureiteistä vastattiin jo kommenteissa. Olen nähnyt molempia kulkureittejä käytettävän. Kuvan tapauksessa oletan , että käytössä oli Rantaperkiön seisakkeen ohi kulkeva ohitusraide, tämän vaihteet linjalle ovat Perkiön eteläreunalla. | ||||
|
05.12.2014 21:13 | Reino Kalliomäki | ||
| Lähti pohjoiseen. Luulin ehtineeni, nykydigikameralla olisinkin. Vaan piti mitata ja käsin säätää valotus ensin. Tarkalla silti pitää, negatiivin todellinen reuna näkyy. Rajaus siis tuli hätäiltyä. | ||||
|
04.12.2014 23:59 | Reino Kalliomäki | ||
| Rakennukset vaikuttavat uusilta, etenkin verrattuna vanhaan kalustoon. Latviassa taitaa olla erilainen strategia kuljetusten suhteen kuin Eestissä? | ||||
|
03.12.2014 00:19 | Reino Kalliomäki | ||
| Nuo suuret silmät jäivät mieleen! | ||||
|
03.12.2014 00:16 | Reino Kalliomäki | ||
| Move 21. T.Saalasti sanoi puhelimessa v.86 Karhulan Konepajan johtajalle: "sain niitä Sotevalta 10, mutta mistä te tuon saitte..." Saalastille levennys- ja moottorityöt teki Turengin konepaja. Käydessäni siellä 1975 he sanoivat tehneensä myös Otsoja , niin että viimeinen siellä tehty tuli omaan käyttöön (sokeritehdas + konepaja). Karhulan (Ahlström) kone meni myöhemmin Ruukkiin, ja sitä ei koskaan dieselöity. Toinen outo lintu, josta en ole koskaan nähnyt kuvaa, oli kapearaiteinen Kausalassa Leininselän sahan (Pyörä- ja Puuteollisuus) veturi, joka kävi myös Heinolassa. Se oli konemestarin mukaan diesel, ja romutettaessa Saalasti haki moottorin ja perän.Tuoreessa sotakorvauksia käsittelevässä kirjassa kerrotaan tämän tulleen suoraan Sotevalta. Karhulan veturi oli myös aluksi kapearaiteinen. Move 21:siä oli sekä leveitä, että kapeita. Mutta kaikki 21:set olivat käsittääkseni dieseleitä. Leveitä olivat: Toppila (Oulu), Penttilä (Joensuu), OTK (Hämeenlina), Forcit (Hanko), ja Lännen Sokeri (Eura). Kapeita LWR 3 kpl, HKR 1 kpl. Karhulan veturin levennyksen teki Turengin konepaja - loput Karhulan konepaja itse. Tässä on siis 11 veturia, ja kaikki täsmää, mikäli Saalasti piti Karhulan veturia yhtenä kymmenestä. Wikipediassa on mielestäni asiallinen kirjoitus näistä. |
||||
|
30.11.2014 21:02 | Reino Kalliomäki | ||
| Näin on, kuin Eljas sanoo. Ei siis voi olla 1970, tai aikaisempi, en vielä ollut opinnoissa tarpeeksi pitkällä. Jää 1971. | ||||
|
29.11.2014 01:23 | Reino Kalliomäki | ||
| Noissa puulämmitteisissä vaunuissa tarkeni, vaikka joskus joutui itse lisäämään klapeja. | ||||
|
26.11.2014 23:15 | Reino Kalliomäki | ||
| "Vaalimainosteline" on kovasti kummastuttanut. Lisäpanssaroinnin tueksi? Se on jopa siipimuttereilla kiinni yläreunasta, muta ehkä saranoitu alhaalta? Onko väri ruskea punaisin reunoin? Ei ainakaan periteinen musta. | ||||
|
|
24.11.2014 23:10 | Reino Kalliomäki | ||
| Kaivelin kenkälaatikkoa, ja löysin sen verran, että "2":nen oli N-313 (kyrill. H-313). Kattilarekisteri antaa vuonna 1925 työpaineeksi 12 Kg/cm2 , ja tulipinnaksi 26 m2. Ilmeisesti meillä tyypillistä kattilalaattaa ei ollut, koska valmistusvuosi ja valmistaja puuttuvat tiedoista. | ||||
|
23.11.2014 20:57 | Reino Kalliomäki | ||
| Pari minuuttia aikaisemmin otettu kuva kommentiksi "vikailmoitukseen":) | ||||
|
23.11.2014 18:08 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuljettaja tarkoitti B1:stä , mikä oli tuttu näky Katajanokalla ja Kauppatorilla. Noin 50:n vuoden ikäero ei haitannut tässä lainkaan yhteisymmärrystä. B1 esiintyy useissa vanhoissa kuvissa ja korteissa näissä maisemissa | ||||
|
23.11.2014 01:13 | Reino Kalliomäki | ||
| Olen kuvannut jonkin verran ortokromaattisella filmillä. Punainen toistuu mustana , ja postinkeltaisenkin mielestäni tulisi olla melko tumma. Arvelen siis, että vaalea vaunu on valkoinen. | ||||
|
|
23.11.2014 00:18 | Reino Kalliomäki | ||
| Satuin kerran haastattelemaan erästä Harvialan metsäradan kuljettajaa hänen 75-vuotispäivänään. Olin ainoa vieras. Kun puhe kääntyi metsäradan Bagnall-satulatankkiveturiin, hän sanoi innokkaasti: "tiedäthän, siinä oli samanlainen tankki kuin valtion vaihtoveturissa, joka usein seisoo Katajanokan vesiviskurin vieressä..." | ||||
|
20.11.2014 00:02 | Reino Kalliomäki | ||
| Hyvin kehitetty. Ounastelinkin jotain tämmöistä kun huomasin laattakuvan. | ||||
|
19.11.2014 23:57 | Reino Kalliomäki | ||
| Aina näkyvissä tuo öljyvana. | ||||
|
19.11.2014 09:42 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiva näky. Lienee tehnyt hyvän pesän mäkeen asemalla. | ||||
|
17.11.2014 22:43 | Reino Kalliomäki | ||
| Vasemmalla näkyvä liiketalo Juho-Kusti valmistui 1988. Vielä parin vuoden haarukka. Korjaan kun valmis. | ||||
|
17.11.2014 17:52 | Reino Kalliomäki | ||
| Mainio tuo Martinin kommentti väreistä! Punainen on vaatinut maalariltaan silmää. Varmaan se on ollut komean näköinen. Hiljattain käsillä ollut 579:n laatta oli mielestäni pohjaväriltään musta. Vihreä on ilmeisesti ollut tavallisin. Muinoin kerjätessäni hyttimaalia Winterin maalitehtaalta ruutu näyttikin koodiksi yksinkertaisesti "veturinvihreä"! | ||||
|
16.11.2014 21:53 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuva löytyi "jätelaukusta". Jostain syystä en tuhonnut kehystämättömiä dioja. Laukussa on noin vaaksan pino tavaraa ilman päiväyksiä. Ajoitukseni perustui "mitä tein Loimaalla" - kysymykseen. Kovin huono menetelmä objektiiviseen tarkasteluun verrattuna. Ajattelen joskus: miten paljon "ylimääräisiä" kuvia syntyykään digikuvauksessa! Korjaan vuotta. | ||||
|
|
16.11.2014 21:43 | Reino Kalliomäki | ||
| Sami on tarkkasilmäinen. Paviljonki valmistui 2002, kuten siinä olevan savupesän luukun numerokilvessä sanotaan. Mutta silloin olivat laituritkin korkeat, ja 781 nykyisellä paikallaan katoksen alla. Juho-Kusti niminen rakennus valmistui kai 80-luvun lopulla- se liittyy omaankin liikehuoneistooni. Kysyn arkkitehti Risto Kostialta, joka kaupungin arkkitehtinä suunnitteli aseman remonttia. Korjaan sitten vuosiluvun. Pidän tosiaan korkeista kuvakulmista. | ||||
|
15.11.2014 22:06 | Reino Kalliomäki | ||
| Erkki Nuutio kommentoi sähköpostitse: Rukkamäki oli lapsuusmaisemaani. Pyöräilin velipojan kanssa sitä kautta Peltolammille uimaan jo vuoden 1955 jälkeen. Runsaat sata metriä etelään olevalle mäelle kiipesimme katsomaan höyryjä (pääasiassa Hv). Ei lainkaan dieseleitä. Mäellä oli vielä kolmiomittaustorni. Matkalla katsoimme kentän reunalla Vihurien, Stieglitzien ja DC3:sten nousuja ja laskuja. Eipä ollut kameraa silloin. |
||||
|
09.11.2014 02:20 | Reino Kalliomäki | ||
| Venäläiset kenttäradat olivat raideleveydeltään 750 mm:siä. Meilläkin oli venäläisisiä standardi kapearaide-kenttäratahöyryjä Pitäjänmäki/Outokompu-radoilla. Laitan kuvan kun kerkiän. Suurin osa radoista oli kuitenkin joko yleisen liikenteen tai teollisuuden käytössä. Sotilaskenttäradat tehtiin 750 -millisinä, mm. Turkin rintamalla. Tiukasti oli byrokraattista. Metsäratojen tavaton määrä ilmenee mm. nykään saatavilla olevista GT-kartan tasoisista kirjasista. Vaikka melkein kaikki on purettu, on silti helpo nähdä, mkä on ollut rata alunperin. | ||||
|
08.11.2014 23:10 | Reino Kalliomäki | ||
| Pirskatti! Muutin kuvaajan. Onneksi tekstistä totuus selviää! | ||||
|
|
07.11.2014 01:10 | Reino Kalliomäki | ||
| Baltia on kiehtova raideleveyksien kirjon suhteen. 750 mm:n raideleveydellä kulkevat matkustajajunat etsivät vertaistaan. Latvian Liepaja on kiintoisa esimerkki neljällä raideleveydellään! Lisäksi Aizputen metrinen rata jatkoi ennen leveäraiteista 600-millisenä. Merkitseekö se 4,5 raideleveyttä? Maailman ennätyskö? | ||||
|
03.11.2014 23:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Olisiko sanomalehtipaperirullia, pressu kavaltaa, etteivät kyseessä ole sellupaalit. Mutta minne menossa? Toiseen satamaan? | ||||
|
02.11.2014 01:03 | Reino Kalliomäki | ||
| Laituri on tehty ajalle tyypilisesti. Pystyyn upotettujen kiskojen tukemat betonilaatat. Rakennus on ollut uutena tautisen hieno, varsinainen kirvesmiehen riemu! | ||||
|
02.11.2014 00:32 | Reino Kalliomäki | ||
| Eljas on varmaan oikeassa. Korjaan. Sain juuri sähköpostitse tiedon , että veturit ovat uusia, valmistuneet edellisenä päivänä! | ||||
|
02.11.2014 00:29 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuvasta on paha päätellä varmuudella vuodenaikaa. Syksyltä kuitenkin näyttää. Eli siis ainakin vuotta aikaisemmin. Kiitos, Eljas! | ||||
|
29.10.2014 00:11 | Reino Kalliomäki | ||
| Noin kello 08 suuntaan sinikattoisen virastotalon takaa kulkevaa Seunalantietä pitkin piti mennä suunniteltu kapearaiteinen Kerava -Hyrylä rautatie. Alun perin venäläiset liikemiehet saivat sille myönnytyksen, mutta kun rahoitus ei järjestynyt, joutui se lopulta Brander/Paloheimon haltuun. Taisto Saarentaus kuvaa Keravan maanomistusoloja käsittelevässä kirjassaan radalle hankittuja tontteja. Rataa ei koskaan rakennettu, mutta Saarentaus muisteli asemalla 20-luvulla olleen suuria määriä kapearaiteiselle radalle sopivia ratapölkkyjä! Muistaakseni myönnytys on vuodelta 1898. | ||||
|
26.10.2014 02:29 | Reino Kalliomäki | ||
| Vielä on tilaa muutamalle autolle. Mainioita nämä "karttamaiset" otokset - niitä unohtuu tutkimaan. Keravalla ei ole enää tilaa autoille, ja kaupunki on päättänyt olla rakentamatta lisää elleivät naapurikunnat osallistu. Eräs auto oli pitkään pysäköitynä päivittäin 5 - 10 cm syvään lammikkoon. Miten kuski menetteli junaan lähtiessään? No , paikka oli aina vapaa. Hyvä lähiliikenne vetää, tukkoinen moottoritie ei. | ||||
|
21.10.2014 20:15 | Reino Kalliomäki | ||
| Antti. Tämä on 6x6 dia, siis tallella. Ei niin terävä kuin olisin halunnut, sillä silta allani huojahteli liikenteestä. | ||||
|
20.10.2014 22:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Sorry, Mikko! Olisinpa edes hiukan järjestelmällisempi (vähemmän hompsu), ja osaisinpa laskea edes sormilla! Korjasin taas. | ||||
|
19.10.2014 04:19 | Reino Kalliomäki | ||
| Täysin tolkuttoman mahtava kuva! | ||||
|
|
19.10.2014 04:16 | Reino Kalliomäki | ||
| Äh! Juuri sitä tarkoitin. Että nuori oli. Anteeksi kehno laskupääni! | ||||
|
19.10.2014 04:09 | Reino Kalliomäki | ||
| Pave on oikeassa, lienee katsellut vanhoja kuvia paljon. Tein itse kuvia pimiössä, ja ajattelin silloin , että 6x6-kuvakoko vapauttaa sommittelun täysin. 60mm:n kuvaa kärsi rajata. Nyt olen pannut merkille, että digitalisoidun kuvan sommittelussa haluaa näkyviin enemmän vanhoja yksityiskohtia, ja kuvan muoto lähestyy koko negatiivin alaa, eli neliön muotoa. Värikuvathan on otettu kinodiona, ja koin niiden sommittelun aikanaan "sitovaksi", vaikka toki silloin diana esitetty kuva oli väreissään jotain aivan mahtavaa! Mv-kuvat on otettu "Yashica-Mat"-kameralla (kts netti), ja kyllä siinä riitti huonojakin puolia! Valonmittauksessa käytin tuolloin "Sixstar"-mittaria. Melko hyvä vempele jo, mutta se raukka kolhiintui loppuun kuvausreissuilla. | ||||
|
15.10.2014 22:43 | Reino Kalliomäki | ||
| Eikös tuo laitimmaisella raiteella seisova vaunu ole Kotkaan lähtevän M 743:sen perä. Vieläkö käytettiin Dm4:sia? | ||||
|
12.10.2014 18:32 | Reino Kalliomäki | ||
| Korjasin junan suunnan. Sorry. | ||||
|
12.10.2014 18:21 | Reino Kalliomäki | ||
| Mainio kuvakulma unohtumattomaan siltaan! | ||||
|
12.10.2014 16:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Tietosuojasta mitään tietämättömänä kommentoisin koulu(ryhmä)kuvista: Menemällä ryhmään yksilö ikään kuin lupautuu kuvan jakamiseen. Ankarat rangaistukset taas varmaankin perustuvat paparazzimaiseen v ainoamiseen. Mutta entä kuvat vanhoista veturimiehistä? Monet näyttävät ilmeellään olevansa "mukana". Otettaessa ei lakia ollut. Koskeeko laki sekä kuvaamista että julkaisemista? | ||||
|
11.10.2014 20:42 | Reino Kalliomäki | ||
| Tunnustan, että veturin soittokello on suosikkisoittimeni. ( Ei siis ihme että kansakoulussa sain musiikista viivan). Tykkään yläkuvakulmasta. Ja ehkäpä pakollinen yksinlaulu aiheutti kulttuurishokin. | ||||
