Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.10.2019 22:15 | John Lindroth | ||
| Tuon saman junayhtiön oo- pienoismalli veturi tuli hankittua pikkupoikana ollessani kielikurssilla Lontoossa.Vuosi oli 1966 ja pienoismalli kaunis sininen Caledonian single merkiltään Tri-ang.Tuo vuosi oli Britanniassa merkkivuosi voittivathan silloin World Cupin ja Beatlesit lauloi,Itse tuli paljon liikuttua Southern Emu lähiliikennejunilla lähiöstä Lontooseen,junilla jotka olivat silloin vihreitä.Kävin myös silloin London Transport museossa joka tuohon aikaan sijaitsi Claphamissa,siellä kohokohta lienee ollut Mallard veturi.Museon edessä ulkona korokkeella oli _Rocket veturin replica.Eli asianomaisella oli Lontoossakin ollessaan jo pienen pieni pienoisrautatie. | ||||
|
17.10.2019 21:52 | John Lindroth | ||
| Testi todellakin tehtiin tuolloin aamuyön varhaisina tunteina ja se oli salainen.Nopeus mitattiin ajanmukaisilla mittalaitteilla.Testin tarkoitus oli selvittää veturin tehoreservit ,jotta pystyttäisiin myös tarvittaessa liikkumaan nopeammin runsaasti liikennöidyillä radoilla ja pysymään muun liikenteen mukana. | ||||
|
|
17.10.2019 21:39 | John Lindroth | ||
| Tornado saavutti 100mph nopeuden testiajossa 120417 Doncasterin ja Newcastlen välisellä rataosuudella. | ||||
|
12.10.2019 16:44 | John Lindroth | ||
| Esa tarkistettuani asian Y6 on oikein,kiitos.Ps.juuri näin käy kun yrittää samaan kommenttiinsa mahduttaa liikaa asiaa liippaavaa faktaa ja yhtä aikaa. | ||||
|
|
11.10.2019 22:28 | John Lindroth | ||
| Ei,se oli asettamasi toinen korimalli eli hyvin lähellä sitä. Väritys hieno ,yläosa kermanvalkoinen alaosa vaaleahko sininen ,sama kuin sinne hankituissa lätissä. | ||||
|
|
11.10.2019 22:18 | John Lindroth | ||
| Kosketuskohta näihin on tullut siitä kun rakensin H0 mallin GSJ (Göteborg Särö järnväg)lokomoottorista joka oli vuodelta 1955.Inspiraatio tuli ensimmäisestä Säröbanan kirjasta(SJK julkaisu 60 luvun lopulte)jonka sain haltuuni jo vuosia sitten,jossa oli siellä liikkuneesta kalustosta Ho piirustukset.Tekniset tiedot tämän osalta olivat lähellä edellämainittuja paino oli 2 tonnia keveämpi,moottoriteho160hv,vetovoimaksi mainittiin 4000kg ja suurimmaksi junanpainoksi 300tn.Yhtiö oli lopettanut höyryliikennöinnin n 1954 ja korvannut junat pääasiallisesti YBo7 moottorivaunuilla joita oli 5 ja liitevaunuja 3 kappaletta.Suuria neliakselisia henkilövaunuja säästettiin 4kappaletta ,niihin asennettiin myös paineilmajarrut,ajatuksena että lokomoottori voisi vetää niitä junissa kesän ruuhkahuippuina.Kävi kuitenkin ilmi että tähän tarkoitukseen se oli täysin alitehoinen tämän jälkeen nämä jäljellä olevat Boggievaunut romutettiin.Mielenkiintoista oli että radan pienetkin höyryt 3,5,ja 6 olivat selvinneet junissaan höyryliikenteen lopettamiseen asti aivan hyvin,Lokomoottoria käytettiin sittemmin rataosaston hommissa ja työjunissa,se myytiin 1965 jolloin myös radan liikenne Särön asemalle asti loppui ja kiskot purettiin,Särön vanha asema on säilytetty ja siellä toimii asemaravintola,johon kannattaa tutustua. |
||||
|
08.10.2019 23:25 | John Lindroth | ||
| Mitat noin leveys 722mm ja korkeus noin 340mm. | ||||
|
07.10.2019 21:39 | John Lindroth | ||
| Hyvin taustalla näyttänee kaartavan jenkki Brill vaunu. | ||||
|
07.10.2019 19:07 | John Lindroth | ||
| Miellyttäviä nuo opastimet, joissa on mukana vanhan hyvän ajan nostalgiaa. | ||||
|
07.10.2019 15:42 | John Lindroth | ||
| Esikuvan kuulumisia ja kuvia löytää netistä osoitteella Kleinbaan.de.Veturin sarjamerkintä on Ekb 14g. Veturi on varustettu Gölsdorfin akselijärjestelmälla ja minimi kaarresäde on 50m. |
||||
|
06.10.2019 20:37 | John Lindroth | ||
| Thänks Eljas täydennyksistä,jossain TPLn kirjanpidoissa oli merkintä veturin sivuraiteelle joutumisesta tuolloin, tenderin kehyksen rikkoontuminen. | ||||
|
06.10.2019 20:33 | John Lindroth | ||
| Hieno syksyinen Dm7 kuva. | ||||
|
06.10.2019 20:27 | John Lindroth | ||
| Kyllä B1 on hyvin lähellä totuutta satulatankki näkyy selvästi.Samaan aikaan rataa liikenöi ilmeisesti myös C sarjan tavaravetureita.Museonjohtaja M.Bergström,pilke silmäkulmassa, kertoi minulle aikoinaan että pienoismallin taso punnitaan siinä onko satulatankin ja hytin välinen rako ja siinä kattilan alaspäin viettävä kaltevuus huomioitu. | ||||
|
06.10.2019 20:21 | John Lindroth | ||
| Kiitos mielenkiintoisesta kuvasarjasta! | ||||
|
|
06.10.2019 20:01 | John Lindroth | ||
| Kiitos , tässä lienee Arnold br 41, N, alustarakenne ,josta sain vinkin Wikbergin Kaitsulta alan mestarilta,joka on myös paljon tutkinut Suomi kapsuja ja niiden tekniikkaa sovellettavaksi Hoe mittakaavaan,niinkuin todettu näitä kannattaa hyödyntää.kuitenkin jokainen veturi on omanlaisensa mittoineen kaikkineen mutta apua löytyy aina rakentavalle mallinrakentajalle.Aina on erityiskysymyksiä koska Suomi malli kapsut on harvinaisia ja niitä on hyvin vähän rakennettu,eli juuri mitään valmista ei ole tarjolla.Asioita joudutaankin nämä näkökohdat huomioiden modifioimaan..Tärkeä on tietenkin näiden käyttöön liittyvät kulkuominaisuudet varma virroitus ym.,jotta ne valmistuttuaan tuovat paljon iloa valmistajalleen ja näyttelyssä katsojilleen.Näissä alusta asioissa on pääasia että mitat pääasiallisesti stemmaa,minimaaliset heitot on sitten jo ammattisalaisuuksia. | ||||
|
06.10.2019 19:45 | John Lindroth | ||
| Kiitos Hannu,mallini ovat toistaiseksi analogisia,alusta itsetehty koska kaupallisia tähän sopivia ei löytynyt.Pyörät ovat Romford valmistetta ja tässä lienee ollut Mashima moottori,mutta on monia muitakin siihen soveltuvia .On kuitenkin niin että jos kaupalliselta puolelta löytyy jotain sopivaa se kannattaa hyödyntää.Tässä mallissa moottori on tenderissä josta sitten kardaani vetopyörästöön. |
||||
|
|
06.10.2019 01:16 | John Lindroth | ||
| Juuri näin,veturiin oli palautettu halkopiippu jo Pasilassa ennen kuin se laitettiin jonoon seisomaan odottamaan kohtaloaan. | ||||
|
|
06.10.2019 00:53 | John Lindroth | ||
| Kiitos palautteesta,Wilski oli kohtuullisen työläs veturi ja sillä ei juurikaan alkuaikoja huomioonottamatta ollut tartuntapintaa Helsinkiin ja Pasilan varikolle ,jonka veturit pääasiallisesti toimivat inspiraation lähteinä malleja rakennettaessa ,mutta se toimi pitkän aikaa Kouvolan varikolta käsin myös Savon radalla ja sen takia se otettin mukaan näyttelyyn.Ainoa kerta jolloin näin Tv2 veturin oikeasti linjalla oli helmikuussa 67 jolloin se ohitti Ladun seisakkeen pohjoiseen suuntaan tavarajunan kanssa. | ||||
|
03.10.2019 22:34 | John Lindroth | ||
| Vr1 numero 793 taisi olla juuri se Kana joka jätti Pasilan viimeisenä kevättalvella 1969, seisottuaan vuosia Pasilan tallin eteläisessä pilttuussa, siirtyäkseen Karjaalle!Lähtö kuitenkin myöhästyi koska kaasuvalot ei toimineet.Tuo tasoristeys taustalla oli katsastusinsinöörille tärkeä paikka jossa katsottiin osaako kokelas ajokokeessa laittaa ajokokeessa alemmalle vaihteellaja sulkea radion ennen itasoristeystä itse ajoin ajokokeessa kuomaauton ammattilupaa varten juuri tuosta.Katsastuskonttori sijaitsi tuolloin Pengerkadulla aivan lähellä tätä paikkaa, |
||||
|
02.10.2019 21:20 | John Lindroth | ||
| Mulla oli aikoinaan ruotsalaisen lätän alkuperäinen siipipyörä embleemi jonka päällä kruunu.Se oli pronssin värinen mutta ei painanut paljon se ei ainakaan ollut messinkiä tai pronssivalua. Ps.Toisaalta ajatellen oltaisiinko Hr11 kohdalla lähdetty talon ulkopuolelle teettämään kalliit siipipyörät kun talossa oli valimo ? |
||||
|
|
29.09.2019 22:17 | John Lindroth | ||
| Kiitos Reino ,myös lisäkuvista,näistä tekee niin harvinaisia kun vastaavia ei enää saa.Mainittakoon että tuohon aikaan oli parivetoja Hr11+Hr11,Hr11+Dm4 ja Dm4+Dm4.Elettiin mielenkiintoista aikaa myös kaluston moninaisuuden valossa.Mielenkiitoinen tuo Dm3 kyltti. | ||||
|
|
27.09.2019 22:13 | John Lindroth | ||
| Yksi mielleyhtymä pienoisrautatieharrajastana täytyy mainita ,se on tausta vanhoine taloineen jollainen oli Tukholman vanhalla pienoisrautatiekerholla (SMJ ,nykyisin Ekenkolmsbanan)Sillä oli tausta vanhoine taloineen ,joka hyvin paljon muistuttaa kuvassa olevaa.todella vaikuttava kokonaisuus. | ||||
|
|
27.09.2019 21:13 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva jonka kruunaa taustalla nouseva kaupunkidioraama.Tässä näyttäisi oleven pariveto Dm 4 moottorivaunun kanssa. | ||||
|
12.09.2019 22:43 | John Lindroth | ||
| Peukku ylös.Monella keskieuroopan harraste ja museoradalla on melkein itsestään-selvyys että tällainen kahvila-ravintolavaunu junissa on, niin miksei meilläkin!Esimerkiksi Harz-Cafe vaunut ja eihän sitä koskaan tiedä keneen siellä tutustuu!P.s. Mulle sattui mielenkiintoinen keskustelu v.2003(Nuernbergin Lelumessujen aikaan) juuri tällaisessa vaunussa mukavan kaverin kanssa joka oli myös kiinnostunut Suomen rautatieharrastuksesta,jolloin keskusteltiin myös pienoismallien suunnittelusta.Sain käyntikortin ja se heppu oli Bachmannin suunnittelujohtaja. | ||||
|
12.09.2019 20:55 | John Lindroth | ||
| Kiitti hyvistä vinkeistä,itse muistan mestari Kauko Kuosman maalanneen aikoinaan plootuja juuri hieman vaaleammalla sinisellä ja hopealla,ne näyttivät pienoisrautatie miljöössä aivan hyviltä.Kuosma myös suositteli rakennus kursseillaan maalaamaan pienoismallit aavistuksen vaaleammiksi kuin luonnossa.Tämä siksi että ne näyttävät sisätiloissa ja keinovaloissa luonnollisemmilta.Kyllähän se niin on että vasta yritysten ja kokeilujen jälkeen pääsee haluttuihin lopputuloksiin.Ja myös on otettava huomioon että eri värit vanhetessaan muuttuvat. | ||||
|
|
12.09.2019 17:44 | John Lindroth | ||
| Etummaisen plootun raidat ,yläosa ja katto lähinnä hopeansävyisiä.Milloinhan värikartta muuttui ja montakahaen em.värikartan mukaista vaunua oli,ennenkuin väri muuttui? | ||||
|
11.09.2019 23:13 | John Lindroth | ||
| Omin silmin olen nähnyt HV-vetoisen pitkän tavarajunan ohittavan nykyisen Rautatiemuseon melko suurella nopeudella Karjaalle päin kevättalvella 1967(pieni mahdollisuus että oli 68?)Onko Karjalle sijoitettu HV ollut huollossa Riihimäellä ja paluussa ottanut koukkuunsa tavarajunan?Ps.Oltiin kävelemässä veturitallille kaverin kanssa sivukatua joka johti nyk.museolle ja kuului pitkä höyryveturin pillin vihellys ,pistettiin juoksuksi ja nähtiin mikä edellä mainittu. | ||||
|
11.09.2019 18:25 | John Lindroth | ||
| Harjoitelmana tuli mieleen suurentaa kuva.Ja kas siinä melkoisen selvästi käy ilmi ettei valmistuslaatta ole ovaali vaan suorakaide.Täten kyseessä lieneekin Lokomon valmistama H7 veturi ja ajankohta aikaisintaan 1926. | ||||
|
10.09.2019 22:49 | John Lindroth | ||
| Pyörätelineestä oikealle menee käytävä siitä vasemmalle oli ruokala jossa monen monta kertaa koululaisena tuli syötyä.sillä puolella oli myös syvennys jossa seisoi tuntemani vek Eikka Nymanin Machless yksi sylinterinen 500ccm cs vm64,silloin kun oli työvuorossa siinä vasta peli ja ne äänet.Tästä oli helppo nähdä että oli työvuorössa ja sitten tiedustelemaan tallipäivystäjältä lisätietoja , jonka huone oli tosta veturista eteenpäin tallin kulmassa.Tallipäivystäjät oli pääasiassa hyvin mukavia ja antoivat tietöja aloittelevalle (höyry)harrastajalle.Usein siellä sai myös kahvia. | ||||
|
|
10.09.2019 22:31 | John Lindroth | ||
| Kiitokset hyvistä tiedoista ja kuvasta.Kaksi Kanaa todellakin oli kylminä eteläisimmän tallin(tässä kuvassa veturin nokasta eteenpäin) äärimmäisenä oikealla olevassa pilttuussa peräkkäin samassa pilttuussa.Tuli joskus niissä istuskeltua ja muisteltua vanhoja myäs Juhanin kanssa, eläen toivossa että näkisin ne vielä joskus ajossa ratapihalla..Ne olivat 793 ja 794.Muisteluni mukaan kevättalvella toiveeni toteutui, 793 siirtyi omin konein Karjaalle Kanat oli 793 ja 794.Seisoivat hyvin pitkään siellä pilttuussa mutta otettiin kuitenkin käyttöön kummatkin sieltä vielä.Myöhään illalla 2/69? (pvm dokumentoitu ) 793 valmistautui lähtöön( toivomuksena saada olla kyydissä)mutta se ei onnistunut koska kaasuvalot ei toimineet ja näinollen palatessani aamulla varikolle tarkistamaan tilannetta olin nukkunut pommiin ja Kana oli jo matkalla Karjaalla.Sain tästä lohdutukseksi Kuvan lähdöstä myöhemmin Katajistolta.Kiitokset siitä. | ||||
|
09.09.2019 17:53 | John Lindroth | ||
| Hyvää lisädataa,toi, 770 taisi Pasilassa kulkea lempinimellä "Likka" | ||||
|
|
09.09.2019 17:04 | John Lindroth | ||
| Hyvä että maaliskuun 1968 pvm tarkentuu tämä Paikku meni vain Tikkurilaan ja takaisin , veturina siis 770. 773 seisoi ajan Pasilan ratapihan jonossa tallia vastapäätä.,otettiin sieltä kuitenkin myöhemmin käyttöön.Samassa jonossa myös 742ja 895. |
||||
|
|
09.09.2019 16:44 | John Lindroth | ||
| Harjoitus:Yritin zoomailla valonheittäjän nokeentunutta lasia.Viimeinen numero voisi olla seiska. | ||||
|
|
09.09.2019 16:22 | John Lindroth | ||
| Maaliskuu 1968,juna Hki-Tkl-Hki,veturina Paikku.Kuljettajana E.N. minä myös kyydissä.Lähtö hyvin aikaisin aamulla.Akseliluku 18 akselia tämän muistan. Pitkä vihellys Tapanilan kohteilla(friidu radan varressa). Oliskohan ollut viimeinen Pr1 vetoinen henkilöjuna-vuoro Helsingistä höyrykaudella? |
||||
|
|
09.09.2019 16:14 | John Lindroth | ||
| Kiitos Eljas vastauksesta. | ||||
|
|
09.09.2019 15:44 | John Lindroth | ||
| Veikkaus HV2 ,hiekkaputket ei tule suoraan.Mutta poikkeuksiakin lienee? | ||||
|
|
09.09.2019 15:36 | John Lindroth | ||
| Edellä mainitsemani vek.E.N. oli hyvin tietoinen eri vetureiden ominaisuuksista ollessaan lämmittäjänä Pasilassa 50-luvun alusta alkaen .Koki juuri vetureiden lämmittäjän ominaisuudessa(Schiffelkonstnär oma nimitys lämmittäjästä)) toimiessaan olleen parasta aikaa.Ottamatta kantaa omasta puolestani muistan törmänneeni nimitykseen Rautapekka,joka lienee ollut yleisempikin Pasilan miesten tuohon aikaan käyttämä tietyn aikakuden(pula-aika ja huonommat materiaalit) sen ajan Pasilan Pekoista. Ps.Onko kuvassa näkyvä henkilö MAH? |
||||
|
|
08.09.2019 22:42 | John Lindroth | ||
| Itse kuvan tilanteeseen liityen näemme taustala Hr1(1001) vetoisen SJK (Svenska järnvägsklubben)tilausjunan.Juna jossa itsekin olin matkustajana,tämä reissu jatkuu tästä Riihimäelle ja sielltä veturinvaihto Pr1 een 772 ja eteenpäin Kouvolaan .Matkalla oli myös foto-ajoja, Junan kuljettajana toimi tällöin hyvin tuntemani Eino Edmund Nyman joka kertoi 1001en olleen aikanaan nimikko.Piti juuri tätä Pekkaa kaikilta ominaisuuksiltaan (höyrytyskyky ym.)parhaana. Kyllä niin on, että Nyman hyvin usein keskusteluissamme mainitsi Pasilasta käsin operoidut Pr1 vetoiset tavarajunat sekä niiden tähän tarkoitukseen hyvin soveltuvan suuren vetovoiman. |
||||
|
14.08.2019 14:06 | John Lindroth | ||
| Teoria/spekulaatio:.Nokikaapin sisältä hohkava kuumuus on polttanut ulkopuolisen maalipinnan?Joissain Pekoissa olen nähnyt vastaavanlaisen ilmiön ,tosin pienellä alueella, nokikaapin etuosassa. | ||||
|
28.07.2019 22:27 | John Lindroth | ||
| Saksassa oli aikoinaan sanonta "Die Mitte macht den Heizer kaputt"eli keskimmäinen sylinteri kuormitti lämmittäjää huomattvasti vetureissa joissa ei ollut stokeria.Maininta tuli kuulooni aikoinaan lähinnä Br44 sarjan vetureita koskevassa jutussa. | ||||
|
10.06.2019 16:25 | John Lindroth | ||
| Onnistuin pääsemään tällaisen auran kyytiin juuri tällä Pasilan alaratapihalla.Oli mielenkiintoista seurata miehistön työskentelyä ja menihän siinä aikansa kunnes koko ratapiha saatiin aurattua auki.Aura ETR-rto18, veturina Paikku 772 ja vuosi 1969. | ||||
|
|
10.06.2019 16:10 | John Lindroth | ||
| Näyttävä lumiaura rivistö.Aikansa dokumentti. | ||||
|
01.06.2019 17:32 | John Lindroth | ||
| Oliko konepellin koristeraita alkuperäisissä VRn Otsoissa? Yksityisvetureissa kylläkin: | ||||
|
08.05.2019 18:35 | John Lindroth | ||
| Uskon että se oli pelkkiä poikkeustilanteita varten.Kuljin vitosen ratikalla silloin kouluun päivittäin en koskaan nähnyt että vaihdetta olisi käytetty. | ||||
|
08.05.2019 16:56 | John Lindroth | ||
| Kun kyseessä kuitenkin oli pikajuna No1 ,olisiko siinä silloinkaan käytetty G-sarjan veturia?Kuin vain äärimmäisessä tapauksessa? | ||||
|
|
08.05.2019 16:35 | John Lindroth | ||
| Juuri noin ajattelisin.Eli tehon puute,junan paino ,nopeus oli tiedossa jo viimeistään Viipurista eteenpäin.Missähän apuveturi kytkettiin?Itse asiassa uskoisi että tuon suunnan junissa pariveto siihen aikaan ei olisi ollut mikään harvinaisuus. Helpotusta saatiin ilmeisesti vasta kun H8 vetureita enemmän raiteille? |
||||
|
|
08.05.2019 16:11 | John Lindroth | ||
| Teksti ei poissulje sitä että junassa oli lopulta tuplaveto?(vahvempi veturi apuun)Tarkoittaako se sitä että yhdellä veturilla myöhästyminen olisi ollu vieläkin suurempi?Sen ajan teholukemia tuumaillessa edellä spekuloidulla junanpainolla tulee väkisinkin mieleen tuplavedon tarkoituksenmukaisuus em. junan kuljettamiseen. | ||||
|
|
08.05.2019 14:11 | John Lindroth | ||
| H3-H4 kattilateho ilman tulistinta n.450hv ja tulistimen kanssa n.650hv. Nämä siis noin arvioita!Viimemainitun junapaino tulistimen kanssa n325tn(.Taulukko VR 100v) Vaikuttaisi siis senaikainen junan paino olleen aivan ylärajoilla tai jo selvästi ylikin. Ottaen myös huomioon talvisen ajan . Ja myös sen että juna joutui tekstin mukaan pysähtymään usein. |
||||
|
|
08.05.2019 13:16 | John Lindroth | ||
| Ajankohta huomioiden täytynee muistaa että eletään varsinaisen veturien tulistamiseen edeltänyttä aikaa! | ||||
|
|
07.05.2019 23:27 | John Lindroth | ||
| Arvaus.junanpaino 290tn ja veturi sarjaa H 1-6 ja 7? | ||||
|
|
07.05.2019 23:07 | John Lindroth | ||
| Muistan ton vaihteen ja sen kun se siihen rakennettiin olisiko ollut 60 luvulla: | ||||