![]() |
27.04.2024 19:39 | Topi Lajunen | ||
https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/vesiliikennemerkit_vaaka_a3.pdf | ||||
![]() |
29.03.2024 17:57 | Topi Lajunen | ||
Kääntyvät itsestään kiinni, kun nopeus kiihtyy 70 km/h ylemmäksi. Tämän jälkeen ne voi halutessaan avata takaisin auki, vaikka vauhti kovana pysyisikin. Hieman yllättävästi ohjaamoon tulevat suhinat ovat hiljaisemmat, kun peilit ovat auki. |
||||
![]() |
13.01.2024 14:00 | Topi Lajunen | ||
Timo, [A]utomaattikäyttö ja [K]äsikäyttö. Automaattikäyttö lisää tehonsäätöelektroniikkaa väliin, esimerkiksi nopeusasettelu poistaa pehmeästi ajomoottorivirrat asetetun nopeuden lähestyessä, ja pehmentää muutoinkin virtojen nousua ja laskua. Käsikäytöllä ohjataan ajomoottorivirtoja suoremmin, virrat reagoivat virransäätöpyörän liikkeisiin rivakammin. Esa, ratti oli juu alun perin isompi. Oli Hasler. On Knorr kuljettajaventtiilinä. |
||||
![]() |
14.12.2023 12:52 | Topi Lajunen | ||
Erkki sotkee tässä sarkasmiyrityksessään ilmaston ja säätilan keskenään. Ilmastonmuutos nostaa maapallon _keski_lämpötilaa, nostaen samalla ilmakehän energiamäärää, mikä taas aiheuttaa lisää ilmakehän ääri-ilmiöitä. Esimerkiksi kovempia pakkasia. | ||||
![]() |
13.12.2023 04:18 | Topi Lajunen | ||
Kenen rahoilla? | ||||
![]() |
05.12.2023 00:38 | Topi Lajunen | ||
Olisiko ehkä 14/18. Noin 78 %. Tulevaisuudessa kenties enemmän. | ||||
![]() |
16.08.2023 18:38 | Topi Lajunen | ||
Kaikkien veturijunien sn on nykyään 120, poislukien koeajot. | ||||
![]() |
16.08.2023 18:31 | Topi Lajunen | ||
Esa: Ravaan Vallilassa tämän tästä, bändini harjoitustila on siellä. Pitäydyn edellisessä kommentissani. |
||||
![]() |
08.08.2023 17:36 | Topi Lajunen | ||
Myös helsinkiläisenä on todettava, että Esalla ei näytä olevan mitään hajua realismista. Aivan selkeän ylivoimaisesti suurin osa Helsingin pyöräilijöistä ovat työmatka- ja asiointipyöräilijöitä. Pyörälyharrastajia on suhteessa kovin vähän, ja tuskin heistäkään suurin osa tekee sitä leuhotellen. Varsin mainio harrastuskin, ylläpitää kuntoa. | ||||
![]() |
03.08.2023 19:40 | Topi Lajunen | ||
Toisen firman samannumeroinen veturi ainakin on jossain määrin kuuluisa: https://en.wikipedia.org/wiki/CSX_8888_incident |
||||
![]() |
03.08.2023 19:39 | Topi Lajunen | ||
Ainakin Väyläviraston datan mukaan operaattori on North Rail Oy. | ||||
![]() |
03.08.2023 02:58 | Topi Lajunen | ||
En tiedä mistä valmistajasta puhutaan, valmistaja ja tehdas kun oikeasti laukkautettiin 3246:n putkahdettua ulos linjastolta. | ||||
![]() |
01.08.2023 05:35 | Topi Lajunen | ||
Pyörästöjärjestyskin varsin erikoinen. | ||||
![]() |
01.08.2023 05:32 | Topi Lajunen | ||
Vahvistan lehden tiedon oikeaksi. | ||||
![]() |
27.07.2023 17:23 | Topi Lajunen | ||
Kuvassahan on ilmiselvän autovaunujen lastausraiteiden lisäksi vielä etualampana korkea sivulaituri, jota Jimi varmasti tarkoitti. | ||||
![]() |
10.07.2023 00:43 | Topi Lajunen | ||
"... kun LO ei voi vaihtaa junaa enää vaihtotyöksi." Voi, kun liikenteenharjoittajan edustaja, esimerkiksi kuljettaja, sitä pyytää. |
||||
![]() |
15.06.2023 19:24 | Topi Lajunen | ||
Ei mitään. Kukaan ei kuollut, ja omistajataholla on edelleen riittävästi kavereita virkamiehistössä. | ||||
![]() |
15.06.2023 19:23 | Topi Lajunen | ||
Monet operaattorit lisäksi käyttävät vetureitaan mainosalustoina, jolloin pelkästään yksittäisiä mainosveturiyksilöitä on lukuisia. | ||||
![]() |
07.06.2023 14:13 | Topi Lajunen | ||
Loistavaa kehitystä, että terveelliselle ja yhdelle ympäristölle vähiten haitallisimmista liikkumismuodoista rakennetaan infraa! Kymmenen pistettä! | ||||
![]() |
07.06.2023 14:10 | Topi Lajunen | ||
Tehoilla ei ole juurikaan merkitystä siihen, miten raskaan junan saa liikkeelle. Ja se, että katselee vierestä kun ammattilainen tekee töitä, ei tee siitä "sinun ennätystä". | ||||
![]() |
30.05.2023 01:26 | Topi Lajunen | ||
https://www.sh1.org/osshd/s.htm | ||||
![]() |
30.05.2023 01:23 | Topi Lajunen | ||
Opastimesta: Tässä tapauksessa tosiaan merkitys on lähes sama kuin Suomessa, joskin vain lähes sama. Tämä nimittäin jäsentyy siten, että alempi keltainen tarkoittaa jo itsessään "aja sn 40", ja ylempi virheä on itse asiassa "odota aja". Näin ollen tämä vastaa Suomen opastinyhdistelmää "aja 35, odota aja" (lyhyen vaihteen nopeusrajoitus poikkeavalla on tuolla 40, meillä 35 km/h). Suomessa siis tuon jälkeen seuraava pääopastin tarvitsee erillisen esiopastimen, kun taas tässä kuvassa on jo esiopaste "odota aja". |
||||
![]() |
27.05.2023 01:41 | Topi Lajunen | ||
Ja Sepon linkkaaman kuvan kommenteista löytyy suoraan selityskin toiminnalle, eli ei lainkaan outoa. | ||||
![]() |
23.05.2023 21:57 | Topi Lajunen | ||
Eikä ajaa kiinni. | ||||
![]() |
20.05.2023 02:34 | Topi Lajunen | ||
Heh. Tälle sivustolle parrassani ei liene riittävästi yhteyttä rautateihin. | ||||
![]() |
19.05.2023 01:55 | Topi Lajunen | ||
Käytännössä Sr1 ei kyllä pysty noihin suoritusarvoihin. Kimmo Lumirae kertonee lisää, olen hänen taholtaan kuullut sellaisen käytäntöä kuvaavan murtoluvun kuin 2/3. | ||||
![]() |
18.05.2023 15:42 | Topi Lajunen | ||
Komean täysparran omaavana pyörittelen päätäni Juha-Pekan kommentille. Ei se meidän hyväpartaisten vika ole, jos sinulla ei kunnolla kasva. ;) | ||||
![]() |
18.05.2023 15:39 | Topi Lajunen | ||
Kurt, kolmas silta oletettavasti kuitenkin rakennettiin loppuun romahtamisen jälkeen? Muutoin tuohon tulisi aika pitkä sillaton vaihe... | ||||
![]() |
29.04.2023 11:34 | Topi Lajunen | ||
Sekä sitä varten, ettei autolla hurauta reunalta alas, että sitä varten, ettei autoa sieltä hakeva tai sinne sen jättänyt henkilö putoa kävellessään. | ||||
![]() |
23.04.2023 16:20 | Topi Lajunen | ||
Toivottavasti kansi rakennetaan, ja päälle vaikkapa puistomaista jalankulkualuetta. Toki jotain pientä kaupunkilaisille ja matkaavaisille sopivaa palveluakin pieniin rakennuksiin. Siellä olisi mukava odotella junan lähtöaikaa. Tampere näyttää kyllä hienoa esimerkkiä, miten asema-aluetta tiivistetään. |
||||
![]() |
22.04.2023 10:58 | Topi Lajunen | ||
Vain punainen on tosiaan jarrujohto, ja se riittää jarrujen toimintaan yksinäänkin. Ajossa ja järjestelmää täytettäessä veturi syöttää sinne 5 bar paineen, johon samaan paineeseen latautuu vaunujen apuilmasäiliöt. Jarruttaessa sitten tätä painetta veturista päästetään pois, jolloin vaunujen toimintaventtiilit huomaavat paine-eron jarrujohdon ja apuilmasäiliön välillä, ja laskevat apuilmasäiliöstä painetta jarrusylintereille, kunnes paine-ero on tasaantunut. Vastaavasti kun painetta taas nostetaan jarrujohdossa, toimintaventtiili päästää paineet pois jarrusylintereistä ja lataa jälleen apuilmasäiliöt. (Pieniä detaljieroja löytyy siitä, voiko jarrutusta keventää osittain vai ei.) Modernimmissa systeemeissä apuilmasäiliö ja toimintaventtiili eivät suoraan käsittele jarruttavaa ilmaa, vaan säätävät ohjauspainetta, jolla ohjataan releventtiilin avulla järeämmin mitoitettua jarruttavaa ilmaa erillisestä varastosäiliöstä. Tähän osin liittyy sininen pääsäiliöjohto, joka on periaatteessa suoraan veturin kompressorilta tulevaa 8,5 - 10 bar painetta. Nimittäin, tällä voidaan täyttää vaunujen jarruttavaa ilmaa sisältävää varastosäiliötä, jolloin jarrujohdolle jää vain ohjaava tehtävä. Näin jarrujen irtoaminen nopeutuu. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, jarrut toimivat tarvittaessa ilman päsääiliöjohtoakin. Sinisellä pääsäiliöjohdolla on muukin tarkoitus, sillä sen tarjoamalla ilmalla toimii kaikki muu jarruihin liittymätön paineilmakäyttö. Ilmajouset, ovien paineilmatiivistys, alipaine-wc:t, kiskojarrut, yms. Lisäksi modernissa kalustossa häärii päällä vielä EP-jarru, eli yllä kuvaillun itsetoimijarrun sähköinen ohjaus. Perinteinen jarrujohdon paineenalenemiseen perustuva toiminto toimii taustalla jatkuvasti varmistamassa, mutta sähköisellä ohjauksella ohjataan jarrutuspaineita vaunukohtaisesti ja samanaikaisesti. |
||||
![]() |
22.04.2023 10:24 | Topi Lajunen | ||
Niin, onko siellä ohjausvaunujunia? | ||||
![]() |
10.04.2023 07:11 | Topi Lajunen | ||
Mites asemat, joilla pysähtyy sekä Underground että Overground? | ||||
![]() |
04.04.2023 14:14 | Topi Lajunen | ||
Esa, vaikka hienosti muistit merkitä pitkän vokaalin toiseen sanaan, unohtui se kuitenkin ensimmäisestä. Siispä: "doomo arigatoo gozaimasu". Nykyään taidetaan suositella käytettävän pituusmerkkiä: "dōmo arigatō", tai jopa jätetään pituuden ilmaisu kokonaan merkitsemättä. | ||||
![]() |
21.03.2023 19:50 | Topi Lajunen | ||
Diridon on näköjään joukkoliikennemyönteinen poliitikko: https://en.wikipedia.org/wiki/Rod_Diridon_Sr. | ||||
![]() |
20.03.2023 23:34 | Topi Lajunen | ||
Hannu, Union Stationin raiteet ovat kyllä käsittääkseni kaikki samassa tasossa maan alla (tai oikeastaan katuverkko menee nykyään maanpintaan nähden kerroksen ylempänä). Siellä on kaksi nippua raiteita, toinen nippu päättyy puskimiin pohjoisesta ja toinen etelästä. Lisäksi on kaksi läpikulkuraidetta itäpuolella. Lähistöllä on kyllä sitten raiteita ja asema ylempänä, mutta tämä on erillinen Metran Oglivie Transportation Center. Näiden kahden aseman lisäksi joen itäpuolella on Metran terminaalit Millennium Station ja LaSalle Street Station. |
||||
![]() |
10.03.2023 16:21 | Topi Lajunen | ||
Mahdollisesti vähemmän, mitä imagonnostatus on tuonut lisää rahaa sisään. Vaikea arvioida toki. | ||||
![]() |
10.03.2023 16:06 | Topi Lajunen | ||
San-pääte on Japanissa arkinen peruskohteliaisuus vertaisten kesken, ei niinkään mikään erityinen herroittelu/rouvittelu nykymittapuulla. Toki ennen vanhaan täälläkin herra/rouva oli arkinen peruskohteliaisuus vailla "ylimääräisiä" arvostuksia. | ||||
![]() |
05.03.2023 19:56 | Topi Lajunen | ||
Taitaa olla vastaavat maavarat kuin Helsingin katujen sukulaisratikoissa. Ja ne ovat toimineet käsittääkseni lostavasti. | ||||
![]() |
01.03.2023 08:43 | Topi Lajunen | ||
Ja jotta ollaan mahdollisimman tarkasti oikeassa, se on "paikantamismerkki". | ||||
![]() |
01.03.2023 08:41 | Topi Lajunen | ||
Markus, tuonsuuntaisesti. En nyt ulkoa muista niitä 200 km/h osuuksia. Rataosan mutkaisuuden vuoksi 170 km/h on myös yleinen nopeus. | ||||
![]() |
28.02.2023 13:03 | Topi Lajunen | ||
...toki epäsuorasti liittyy siten, että koko pyörä kun kuumenee riittävästi, niin sitten kuumenee liikaa akselit laakereineenkin. Mutta ei tosiaan sen suoremmin liity kuvan ongelmiin. | ||||
![]() |
28.02.2023 13:01 | Topi Lajunen | ||
Liittyy jarrujen laahaamiseen ja niiden valvontaan. Sr2:ssähän on perinteiset tönkkäjarrut, eli ei liity laakereihin eikä akseleihin. | ||||
![]() |
28.02.2023 12:57 | Topi Lajunen | ||
Kouvola-Lahti-välillä suurin nopeus on 200 km/h, ei 160. | ||||
![]() |
27.02.2023 07:16 | Topi Lajunen | ||
Briteissä myös. | ||||
![]() |
27.02.2023 07:13 | Topi Lajunen | ||
Eivät liity Timon blogilinkin ongelmakuvaukset tämän kuvan ongelmaan. | ||||
![]() |
17.02.2023 15:20 | Topi Lajunen | ||
...eli lisäyksenä vielä, koska ilmeisesti asia on hieman epäselvä: JKV ja liikenteenohjauksen raiteiston valvonta eivät mene yksi yhteen - eivät ole sama asia. On täysin mahdollista, että raiteet on valvottu virtapiireillä tai akselinlaskijoilla - ja näin varatut osuudet näkyvät liikenteenohjauksella - mutta paikalla ei ole JKV:tä lainkaan. | ||||
![]() |
17.02.2023 15:17 | Topi Lajunen | ||
Kuljettajan näkökulmasta JKV-alueelle ajaminen tai siltä poistuminen ei vaadi mitään erityisiä lupia. Lupa liikennöintiin annetaan samalla tavalla riippumatta JKV:n toiminnasta. Vilkkain alue ilman JKV:tä lienee Helsingin päärautatieaseman laituriraiteet laitureita lähimpine vaihteineen - asemalle saavuttaessa (Asemalta lähdettäessä JKV "herää" ennen vaihteita.) |
||||
![]() |
14.02.2023 09:10 | Topi Lajunen | ||
Ilmeisesti on vielä ihmisiä, jotka pitävät homoa haukkumasanana. | ||||
![]() |
13.02.2023 20:14 | Topi Lajunen | ||
Jonkinlainen huomioväritys on Onnettomuustutkintakeskuksen suositus. Opeaattorit sitten halutessaan toteuttavat haluamallaan tavalla suositusta. | ||||
![]() |
13.02.2023 20:11 | Topi Lajunen | ||
Höps. Aivan kuin ennen vanhaan ei olisi ollut vandalismia. |