Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	23.04.2011 21:41	Jorma Rauhala
		No niin, Jyväskylän Liikennealueen omalaatuinen harmaa-limppuisuus alkaa olla jo voiton puolella. Mutta ei tämä ole "Jyväskylä, vanha Suolahden rata", mutta jotain on jo oikein. Pieni tarkennus vielä pitäjästä, niin ollaan perillä.
	23.04.2011 18:11	Jorma Rauhala
		Nyt ei olla oltu vielä kertaakaan oikealla rataosuudella. Mielenkiintoista. Kiinnittäkää huomiota asettimen yleisväritykseen: harmaa. Oli tyypillinen tuolla VR:n liikennealueella. Rata on yhä olemassa, vaan ei vaihdetta (luulen).
	23.04.2011 15:49	Jorma Rauhala
		Ei olla vielä tiedoissa/arvauksissa aivan kohdalla. Tämä on muuten ollut aikanaan ns. päärataa, mutta ei enää tässä.
	23.04.2011 00:21	Jorma Rauhala
		Eipä ole kyseessä mainittuja paikkakuntia. Vaihde taitaa vanhinta mallia oleva K30-kiskopainon B-tyypin vaihde suuriruhtinaan ajalta, vaihteenasetin on kääntötangon osalta tuunattua mallia "Bender" ja varustettu opastinlevyllä m/1952.
	21.04.2011 16:42	Jorma Rauhala
		Niinkuin jo Teppo totesikin, toisen puolen pyörä on kahtapuolen laipallinen, ikäänkuin lankarullan mallinen. Toisen puolen pyörä on puolestaan laipaton ja sen pyörän rengas on paljon totuttua leveämpi. Sen pitää kulkea kolisematta tuosta suurimmasta raosta, joka on vaijerin läpimenopaikassa. Tässä kuvassa näkyy myös kuinka vaunun kallistushaitari on tasaisella radalla aivan kasassa.
	05.04.2011 20:57	Jorma Rauhala
		Linjanumero 6664?
	04.04.2011 23:23	Jorma Rauhala
		Suomessakin oli aiemmin SKDL-niminen puolue, eli Suomen Kansandemokraattinen Liitto (nimessä ei mainittu "puoluetta", asiasta oli ddr:läistä näkökulmaa ylempänä). Nykyään tämä ryhmittymä toimii paljolti samoilla iättömillä ajatuksilla, mutta nimenä on Vasemmistoliitto (eikä edelleenkään "puolue"). On "kansa" ja "demokraattisuus" ainakin pyyhitty pois.
	04.04.2011 22:03	Jorma Rauhala
		Tämä seisake on siis Tukholmassa, Roslagsbananin verkostolla, lyhyehköllä ( n. 4-5 km) Eddavägenin rataosalla (Djursholms Ösby-Eddavägen). Noin 9 km päässä Tukholman Itäiseltä rautatieasemalta. Kun tämä ruotsalaisten järjestämä harrastajamatka ajettiin, ajojohdot oli jo päästetty tällä haaralla kylmiksi ja arkipäivän pari hassua junavuoroa ajettiin Roslagsbananin dieselverkostolta pohjoisesta siirretyillä lättähatuilla. Tällaisilla junilla on muuten 1960-luvun alussa ajettu jopa laivapikajunaa "Finländaren" Tukholman ja Norrtäljen välillä. Tämä rataosa lakkautettiin 1976 ja kaikki liikenne siirrettiin busseille.
	03.04.2011 16:07	Jorma Rauhala
		Nosturi on kiinni tuossa vasemmalla puolella.
	03.04.2011 15:50	Jorma Rauhala
		Sieltäpä juurikin.
	29.03.2011 22:28	Jorma Rauhala
		Valtatie Viitosesta jotain vaan ei tarpeeksi: http://www.kolumbus.fi/matti.gronroos/Tiet/Vt5.htm Vuoden 1956 Suomen Tiekartta n:o 10:ssä Viitostien linjaus siirtyy Jokikylän aseman eteläpuolella radan itäpuolelle ja palaa Jokikylän pohjoispuolella takaisin radan länsipuolelle. Vuoden 1950 Maanteiden Yleiskartan mukaan Viitostie kulkee Ristijärveltä Hyrynsalmelle vanhaa tieuraa: Koirosalmen lossi - Pussila - Katajasuo.
	29.03.2011 21:55	Jorma Rauhala
		Varsin mainio kuva: sähköistetty ratalinja ja The Kiitojuna.
	21.03.2011 20:26	Jorma Rauhala
		Upea on tuo "rautatieparoonien" salonkivaunu! Suomen nykyisin nopein liikenteeseen pantu puuvaunu, oikeasti Sn120.
	20.03.2011 21:02	Jorma Rauhala
		SRS:n sähköjunasivuilta http://raitio.org/vrlahi/juna1.htm kopioitua tietoa sähköjunaliikenteen aloituspäivistä: Helsinki - Hiekkaharju (17 km) 1.9.1970, Hiekkaharju - Kerava (12 km) 1.12.1970, Kerava - Riihimäki (42 km) 28.1.1972. Helsinki - Tikkurila (16 km) 3. raide 28.5.1972, Helsinki - Tikkurila (16 km) 4. raide (Kaupunkirata) 12.8.1996, Tikkurila - Kerava (13 km) 3. raide 31.5.1981, Rekola - Korso (3 km) 4. raide 6.5.2000, Korso - Kerava (6 km) 4. raide 21.7.2003, Tikkurila - Rekola (4 km) 4. raide 29.9.2003. (Korso - Kerava ja Tikkurila - Rekola välien 4. raiteen valmistuttua 3. raide oli poissa käytöstä muutostöiden takia.) Tikkurila - Kerava kaupunkiradan 3. ja 4. raiteet lopulliseen käyttöön 30.5.2004, tihennetyn kaupunkijunaliikenteen aloitus 15.8.2004.
	14.03.2011 19:53	Jorma Rauhala
		Täällä on melko paljon vanhoja kuvia Keravan aseman suunnalta, ja samoin Saviolta: http://savionraide.wetpaint.com/photos
	12.03.2011 17:39	Jorma Rauhala
		Muistit ihan väärin. Tämä oli aikoinaan Ugissa.
	12.03.2011 00:56	Jorma Rauhala
		Keltä on Sibelius-matka vielä jäänyt tekemättä, niin huhtikuussa olisi jälleen mahdollista.
	09.03.2011 21:30	Jorma Rauhala
		Heräsi mieleen, että milloinka RZD tms. on tehnyt päätöksen vaihtaa tavaravaunuston värin vihreään? Eli kuinka monta vuotta ennen VR:ää? Venäjältä taitaa tulla (päätetään) nämä transpoint-väritrendit Suomeen. Sieltähän se punaruskea tavaravaunuston väri meille kokomustan tilalle imitoitiin 1970-luvulla.
	06.03.2011 20:55	Jorma Rauhala
		Ei. Tuo C2-tulotolppainen ja kessun lähestymismerkillä varustettu raide on Lentokonetehdas-nimiselle liikennepaikalle kääntyvä rautatie, Härmälään.
	01.03.2011 00:00	Jorma Rauhala
		Tuolla saattaa olla myös aavistus 600 mm:n hevosraitiotiestä Oulunkylän asema - Koskelan vaivaistalo. Sehän oli Koskelan sairaalakompleksia rakennettaessa rakennusmateriaalin pääväylä. Venäjän sotilasviranomaisten puratettua radan maailmansodan aikana (linnoitusratojen hyväksi), rata kuitenkin korjattiin vuonna 1918 tehdyllä päätöksellä ja se oli Käpylän Kansanasunnot-yhtiön rakentamistyössä tärkeä materiaalirata. Vuonna 1920 Käpylän "puutarhakaupunkiyhtiö" maksoi hevosraitiotien käytöstä Koskelan kunnalliskodille 45 mk/pvä.
	27.02.2011 00:00	Jorma Rauhala
		Lisäyksenä Eljaksen aiempaan kommenttiin: Aiempi "SVR-FSJ" nimen poisjäänti liittyi olennaiselta osin vuoteen 1925, jolloin silloinen SVR osallistui ensi kertaa tasavertaisena rautatielaitoksena Lontoossa pidettyyn kansainväliseen AIC-rautatiekongressiin (Association Internationale du Congrès des Chemins de Fer). Suomi oli liittynyt jo tätä ennen vuonna 1922 perustettuun kansainväliseen UIC-rautatieliittoon (Union Internationale des Chemins de Fer). Suomalaisille rautatiehistorioitsijoille on jo ennestään tuttua se, että lyhenne "VR" oli jo varattu maailmassa erään toisen rautatielaitoksen lyhenteeksi. Jos jokin uusi liikennöitsijä halusi ryhtyä käyttämään samaa lyhennettä, niin se sai sitten lisätä jatkoksi haluamansa tarkenninosan, eli esim. sepitelmän "VR Suomi". "VR" oli varattu Victorian Railwaysille http://en.wikipedia.org/wiki/Victorian_Railways joka 1970-luvulla vaihtoi suomalaisten onneksi nimen muotoon VicRail. Vielä 1960-luvun teräsmatkustajavaunuihinkin maalattiin kylkiin tekstit "VR Suomi". Sitten kun australialaiset olivat "antaneet periksi", olemme saaneet laittaa vaununkylkiin ytimekkäästi pelkän "VR". Englannissa toimii myös VR eli Volks Railway, nykyinen VER http://volkselectricrailway.co.uk/ mutta se ei ole UIC:n jäsen. Nykyinen nimi on varmaankin myönnytys Suomen Valtionrautateille?
	25.02.2011 22:22	Jorma Rauhala
		Kuva on Pohjankurusta eli Skurusta ja matkustajajunan suuntana on Fiskars. Tuollaisia katettuja ja sivuverhoin säältä suojattuja avomatkustajavaunuja lienee yhtiöllä ollut alkujaan viisi kappaletta, kuvassa on kolme. Tilapäisin penkein varustettuja avovaunuja on käytetty suurten tapahtumien liikenteessä lisänä. Kyseessä on varmasti jonkin toimihenkilöjärjestön (ins.?) tutustumismatka ruukille. On tultu juuri Helsingin-Turun pikajunasta ja matka kohteeseen on alkamassa...
	23.02.2011 23:39	Jorma Rauhala
		Kysyttiin, että olisiko yhtään höyrykäyttöistä funikulaaria olemassa. Luullakseni ei ole enää missään. Mutta vielä eksoottisempi on "vedellä" toimiva funikulaari. Sellainen rata löytyy yhä Wiesbadenista eli Nerobergbahn http://de.wikipedia.org/wiki/Nerobergbahn Vesi pumpataan sähköpumpun avulla ala-asemalta yläasemalle, ja ennen toki höyrykoneella. Yläasemalla vesi (vaunuun menee max. 7000 litraa) tankataan vaunun aluskehyksessä olevaan säiliöön. Ala-asemalla hana sitten avataan ja säiliö tyhjennetään takaisin ylös pumpattavaksi. Alaspäin tuleva vaunu on veden verran painavampi kuin ylösmenevä ja vetää siis alas rullatessaan yhdysvaijerin välityksellä ylös menevän keveämmän vaunun vuoren huipulle. Jarrutusta varten rata on varustettu hammasradan kiskolla tyyppiä Riggenbach, mutta se on vain jarrutusta varten, ei ajoa. Voi sitä veden kohinan määrää ala-asemalla, kun vesi lasketaan radalle varsin vapaasti. Rata on betonisessa kaukalossa, joten mitään ei mene hukkaan. Tankkaus ylhäällä on vaisumpaa, ikäänkuin vesiviskurin käyttöä, pientä suhinaa.
	23.02.2011 21:38	Jorma Rauhala
		Museovaunuilla on toki omat matalat, perinteiset pysäkit. Niitä ei ole yhtä tiheästi kuin Stadtbahn-pysäkkejä, vaan harvemmin ja hieman erillään näistä korkealattiapysäkeistä. Tässäkin tietenkin voisi teknisesti olla. Ovet avataan jalkakäytävän puolelle. Kaksisuuntavaunuissa, joissa on ovet kummallakin puolella, mahtunee ne kyllä avaamaan korkealaiturin puolellakin, mutta siinä on sitten hieman ahdasta kadulta noustaessa tai pitkä loikka laiturilta sitä huomattavasti matalammalla olevan vaunun lattialle.
	21.02.2011 22:48	Jorma Rauhala
		Kulosaaresta on päässyt siltaa myöten Herttoniemeen jo vuodesta 1917 lähtien. Brändö Spårvägsaktiebolag rakensi valtiolta saamansa toimiluvan mukaisesti Kulosaaren itäpäästä siihen jo aiemmin penkereellä yhdistetystä Naurissaaresta Herttoniemen puolelle puusillan vuosina 1916-17. Sörnäisten ja Kulosaaren länsipuolen puinen kääntösilta sähköraitioteineen valmistui vuosien 1917-19 aikana, ja vuodesta 1919 lähtien on siis ollut Sörkasta suora maantieyhteys Kuliksen kautta Hertsikaan. Naurissaaren ja Herttoniemen välinen silta oli 72,3 m pitkä paalusilta, jossa oli 16 kpl 4 m:n mittaisia jänteitä. Kulkuaukko vesiliikenteelle oli: vapaa leveys 6,8 m, vapaa korkeus 3,75 m normaalivedenpinnasta. Sillan lujuuslaskelmat perustuivat VR:n tavaravaunun ja Helsingin raitiovaunun arvoihin. Tarkoituksena oli nimittäin myöhemmin rakentaa metrisen Brändö Spårvägsaktiebolagin sekä leveäraiteisen ja jo hankkeeseen perustetun Hertonäs Jernvägsaktiebolagin yhteinen kolmikiskoinen raide tälle valmistuneelle sillalle. ”Herttuaniemen Rautatie Oy” yhtyisi valtionrataan joko Oulunkylän tai Malmin asemalla ja Herttoniemeen tulisi pääkaupungin uusi rahtisatama. Kulosaareen olisi siis johdettu sivurata Herttoniemestä. Raitiotie jatkuisi puolestaan Kulosaaresta interurban-tyyppisenä pikaratana Puodinkylään ja pidemmälle Porvoon suuntaan. Sitten väliin tuli punakapina, vapaussota ja kaikkein viheliäisimpänä auton vallankumous.
	21.02.2011 21:27	Jorma Rauhala
		Eipä se mikään muukaan voi olla.
	21.02.2011 21:27	Jorma Rauhala
		SRS-uutisissa on juuri nyt kuvallista tietoa pikkuruotsalaisen kunnostustyön etenemisestä. Vahvasti näyttää siltä, että vaunu valmistuu "kesän" aikana: ei kyllä heti alkuun, mutta sitten kuitenkin.
	17.02.2011 23:22	Jorma Rauhala
		Isoisäsi oli siis töissä VR:n Koneteknillisessä Toimistossa? O. Karasjoen ottamia "virallisia" kalustovalokuvia on paljon esim. 1960-luvun rautatiejulkaisuissa.
	17.02.2011 23:00	Jorma Rauhala
		Tässä rautakanava-ohjaamossa kahvipannu on tod.näk. kylmä.
	09.02.2011 18:57	Jorma Rauhala
		Talvi- ja jatkosotien välisenä erikoisena yli vuoden mittaisena yhtämittaisena rauhan aikana (ei sotaa käynnissä), siis keväästä 1940 kesään 1941 saakka, Gangutin http://en.wikipedia.org/wiki/Gangut eli Hankoniemen SNTL:n laivastotukikohdan neuvostojunat kulkivat ymmärtääkseni Suomen tasavallan alueella, so. Vainikkalan-Skogbyn välillä - ei Pasilan kautta, vaan via Lo. Silloin oli, muuatta älykköä lainatakseni - so what - Pasilan svengipöydän pituus eli lyhyys.
	07.02.2011 21:33	Jorma Rauhala
		Näitä puuhamoottorivaunuja on muitakin ja nämä täällä verkossa: https://vaunut.org/kuva/50131 ja https://vaunut.org/kuva/15131 (taaempi vekotin).
	06.02.2011 17:37	Jorma Rauhala
		Ihme kun ei Seinäjoen rinnalla ole myös Östermyra http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96stermyra .
	06.02.2011 17:30	Jorma Rauhala
		Tapio, du måste söka finska namnet Pinjainen.
	05.02.2011 22:50	Jorma Rauhala
		Onko lakien ja asetusten vastainen nimi myös poistettu?
	05.02.2011 20:05	Jorma Rauhala
		Ja se toinen on tässä: https://vaunut.org/kuva/48626
	04.02.2011 23:57	Jorma Rauhala
		Yep yep.
	04.02.2011 21:31	Jorma Rauhala
		Tämä juna nähtäneen tulevaisuudessa Minkiöllä. Ravintolavaunupalvelut ovatkin uutta Suomen kappeeraiteisilla.
	04.02.2011 19:31	Jorma Rauhala
		Tuo tieto korien teosta kilpailevassa korittamossa onkin mielenkiintoinen tieto. Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n eli Sisu-tuotemerkin Tka:than valmistettiin Karjaan tehtaalla, joka tunnetaan myös aikaisemmalla SAT:n tytäryhtiön nimellä Oy Karia Ab. Karjaan tehdas osasi tehdä vaativia koritöitäkin, esim. paljon pellitystä vaativia teliraitiovaunuja. Joitain komponentteja kiskokalustotöihin saatiin myös hämeenlinnalaiselta osakkuusyhtiöltä Vanajan Autotehdas Oy:ltä ja tietenkin Vallilasta SAT:n Helsingin tehtaasta.
	04.02.2011 00:02	Jorma Rauhala
		Tässä on vahva jyväskyläläinen tunnelma.
	02.02.2011 20:35	Jorma Rauhala
		Elikä MRY:llä oleva entinen Mäntän lava ei ole koskaan ollut Haapamäellä. Mäntästä se (lava ja kuopan rengaskiskot) vietiin autolla 1988 suoraan Minkiölle. Lienee nykyään Humppilassa? Lavaa ei ole koskaan kasattu käyttökuntoon, koska höyryvetureita ei voi käyttää jyrkän Huhdinmäen takia käännetyssä asennossa ja lavan käyttöä voisi ajatella vain moottorivetureille ja vaunuille. Mänttään lava tuli 1947 Kaipiaisista. Se on alun perin vuodelta 1886. Tämä kuvan Porvoon lava kävi vain kääntymässä Haapamäellä eli sitä ei koskaan kasattu siellä käyttökuntoon.
	01.02.2011 22:12	Jorma Rauhala
		Teppo: mitä tarkoitat Museorautatieyhdistyksen (MRY) kääntölavalla? Onko kapearaiteisella MRY:llä Haapamäen entinen lava? Ei kai sentään.
	25.01.2011 20:06	Jorma Rauhala
		Ja taas paha virhe Ankommande tåg -osastolla! Näitä näyttöjä ylläpitää ilmeisesti jokin jämpteihin kieliasetuksiin perin huolimattomasti suhtautuva harrastajaporukka, koska perusasiat eivät taaskaan ole tiedossa.
	21.01.2011 21:31	Jorma Rauhala
		Ne Karin kolikot menivät kyllä hyvään tarkoitukseen: Rautatiemuseolle.
	21.01.2011 20:49	Jorma Rauhala
		Tämä oli hyvin makuu(lepo)vaunutyyppinen vaunu ja näitä oli junassa monta. Jos olisi kyseessä avo-osastollinen istumavaunu, paikkoja olisi reilusti enemmän tietenkin.
	19.01.2011 23:16	Jorma Rauhala
		Opettajalta unohtui, että "afrikkalaista" on pienellä kirjaimella.
	18.01.2011 23:04	Jorma Rauhala
		Kämpin seinät on rakennettu uudestaan, mutta vanhan kaavan mukaan. Sitten se Eteläespan-Unioninkadun kulmatalo kaupungintalon vieressä on kanssa ainakin sisältä rakennettu täysin uusiksi. Saattaa olla Eteläespalla vielä muitakin replikoita, ehkä matkailutoimiston kulmatalokin on sellainen?
	17.01.2011 00:23	Jorma Rauhala
		Laskutoimitus on ihan 0K.
	16.01.2011 20:27	Jorma Rauhala
		Laita vaan, kun tämä on vain tämmöinen "petolinnun-suu-auki"-kuva...
	16.01.2011 20:03	Jorma Rauhala
		Katsotko Joni vorgia peilin kautta?
	16.01.2011 20:00	Jorma Rauhala
		Resiina 1/1988: sähköradat ovat Mikkelissä (leveäraiteinen), Karihaarassa, Veitsiluodossa, Karhulassa, Lohjalla, Forssassa, Kyröskoskella, Tampereella, Åminneforsissa, Mustiolla, Ensossa, Stockforsissa, Lohjalla ja Kuusankoskella. Helsingistä maaseudulle liikennöineet kaksi raitiotietä olivat rautatietoimiluvilla: Munkkiniemi-Haaga ja Kulosaari. Raitiotiet oli sitten erikseen Helsingissä, Turussa ja Viipurissa. Turun raitiotie liikennöi myös Kaarinan kunnassa.
	15.01.2011 23:28	Jorma Rauhala
		Ettäkö missä nykyään? Totuus selviää ensimmäisestä kommentista.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset