429-19181 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 18.05.2011 22:22 Jorma Rauhala  
  Kyllä tämän junan paikka on vain tässä. Tämähän on sitäpaitsi Suomen kaikkein ensimmäinen julkiselle paikalle esillepantu muistomerkkijuna! Juna oli Paloheimon Rautatieyhtiön omistuksessa vain alle 50 vuotta, mutta tässä muistomerkkinä on hommia tehty jo yli 50 vuotta.
kuva 16.05.2011 22:24 Jorma Rauhala  
  Tämä kuva on myös postaalinen. Tuossa missä on nyt pieni leffakauppa, oli alkujaan (1950-luvulta lähtien) Posti ja Postisäästöpankin eli PSP:n konttori. Olikohan se "Kallion postikonttori"?
kuva 06.05.2011 22:57 Jorma Rauhala  
  Junakuvaksi tämä on hieman outo eikä säväytä minua sillälailla. Mutta kuva sopii kyllä HS-sarjaan Kimmo Taskisen "Toisenlaisia autokuvia". Mikähän on tuo automerkki, e i n e ä. Kai kuvan pääkohde kuitenkin pitäisi mainita, niinhän tekee Taskinenkin. http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Toisenlaisten+autokuvien+sarja+sai+jatkoa+katso+kuvat/1135261649786
kuva 01.05.2011 22:14 Jorma Rauhala  
  Lienee kuvattu koti-ikkunasta, kun on näin erikoisen hyvät näkymät?

Nuo takana olevat kaksi leveää pilttuuovea ovat olleet muinoin linjan 14 johdinautojen kotitalleja. Aiemmin siinä oli neljä ratikkaraidetta.
kuva 29.04.2011 17:11 Jorma Rauhala  
  Timo: kuten kartastakin hyvin näkee, Kaivokatua ei kulkenut tuolloin raitiotie. Ei siis raideristeystä.
kuva 26.04.2011 21:29 Jorma Rauhala  
  Kuva on Portugalista eli kyseessä on Porton pikaratikka: markkinointikikkanimenä on "Metro do Porto". Asema on São Bento, eli liki samannimistä rautatieasemaa keskustassa.
kuva 25.04.2011 21:04 Jorma Rauhala  
  Vettä on saanut Tampereen asemalta ja Viinikasta. Missäs se Viinikan viskuri nyt sijaitsikaan?
kuva 25.04.2011 15:03 Jorma Rauhala  
  Kiitos Seppo Romanalle taidokkaasta kuvan naarmujen sekä Agfa-Gevaertin filmin sekä kameran puutteellisuuksien häivyttämisestä. Nyt kuva on oikein hieno: paina päivitysnäppäintä!
kuva 23.04.2011 23:23 Jorma Rauhala  
  Oikein! Väli on nykyisen Suolahden liikennepaikan sisäisillä osuuksilla. Nykyharrastajaa kiinnostavaksi seudun tekee tietenkin Suolahden vanhalla asemalla olevan Keitele-Museon http://www.aanekoski.fi/asukkaalle/kulttuuri/museot/keitelemuseo/ sekä Höyryraide Ay:n aktiviteetit http://www.steamrail.fi/ . Tämä nimenomainen vaihde taitaa olla jostain Likolahden raiteiden suunnilta, eli ei ollakaan varsinaisella pääradalla, sorry.
kuva 23.04.2011 21:41 Jorma Rauhala  
  No niin, Jyväskylän Liikennealueen omalaatuinen harmaa-limppuisuus alkaa olla jo voiton puolella. Mutta ei tämä ole "Jyväskylä, vanha Suolahden rata", mutta jotain on jo oikein. Pieni tarkennus vielä pitäjästä, niin ollaan perillä.
kuva 23.04.2011 18:11 Jorma Rauhala  
  Nyt ei olla oltu vielä kertaakaan oikealla rataosuudella. Mielenkiintoista. Kiinnittäkää huomiota asettimen yleisväritykseen: harmaa. Oli tyypillinen tuolla VR:n liikennealueella. Rata on yhä olemassa, vaan ei vaihdetta (luulen).
kuva 23.04.2011 15:49 Jorma Rauhala  
  Ei olla vielä tiedoissa/arvauksissa aivan kohdalla. Tämä on muuten ollut aikanaan ns. päärataa, mutta ei enää tässä.
kuva 23.04.2011 00:21 Jorma Rauhala  
  Eipä ole kyseessä mainittuja paikkakuntia. Vaihde taitaa vanhinta mallia oleva K30-kiskopainon B-tyypin vaihde suuriruhtinaan ajalta, vaihteenasetin on kääntötangon osalta tuunattua mallia "Bender" ja varustettu opastinlevyllä m/1952.
kuva 21.04.2011 16:42 Jorma Rauhala  
  Niinkuin jo Teppo totesikin, toisen puolen pyörä on kahtapuolen laipallinen, ikäänkuin lankarullan mallinen. Toisen puolen pyörä on puolestaan laipaton ja sen pyörän rengas on paljon totuttua leveämpi. Sen pitää kulkea kolisematta tuosta suurimmasta raosta, joka on vaijerin läpimenopaikassa. Tässä kuvassa näkyy myös kuinka vaunun kallistushaitari on tasaisella radalla aivan kasassa.
kuva 05.04.2011 20:57 Jorma Rauhala  
  Linjanumero 6664?
kuva 04.04.2011 23:23 Jorma Rauhala  
  Suomessakin oli aiemmin SKDL-niminen puolue, eli Suomen Kansandemokraattinen Liitto (nimessä ei mainittu "puoluetta", asiasta oli ddr:läistä näkökulmaa ylempänä). Nykyään tämä ryhmittymä toimii paljolti samoilla iättömillä ajatuksilla, mutta nimenä on Vasemmistoliitto (eikä edelleenkään "puolue"). On "kansa" ja "demokraattisuus" ainakin pyyhitty pois.
kuva 04.04.2011 22:03 Jorma Rauhala  
  Tämä seisake on siis Tukholmassa, Roslagsbananin verkostolla, lyhyehköllä ( n. 4-5 km) Eddavägenin rataosalla (Djursholms Ösby-Eddavägen). Noin 9 km päässä Tukholman Itäiseltä rautatieasemalta. Kun tämä ruotsalaisten järjestämä harrastajamatka ajettiin, ajojohdot oli jo päästetty tällä haaralla kylmiksi ja arkipäivän pari hassua junavuoroa ajettiin Roslagsbananin dieselverkostolta pohjoisesta siirretyillä lättähatuilla. Tällaisilla junilla on muuten 1960-luvun alussa ajettu jopa laivapikajunaa "Finländaren" Tukholman ja Norrtäljen välillä. Tämä rataosa lakkautettiin 1976 ja kaikki liikenne siirrettiin busseille.
kuva 03.04.2011 16:07 Jorma Rauhala  
  Nosturi on kiinni tuossa vasemmalla puolella.
kuva 03.04.2011 15:50 Jorma Rauhala  
  Sieltäpä juurikin.
kuva 29.03.2011 22:28 Jorma Rauhala  
  Valtatie Viitosesta jotain vaan ei tarpeeksi: http://www.kolumbus.fi/matti.gronroos/Tiet/Vt5.htm Vuoden 1956 Suomen Tiekartta n:o 10:ssä Viitostien linjaus siirtyy Jokikylän aseman eteläpuolella radan itäpuolelle ja palaa Jokikylän pohjoispuolella takaisin radan länsipuolelle. Vuoden 1950 Maanteiden Yleiskartan mukaan Viitostie kulkee Ristijärveltä Hyrynsalmelle vanhaa tieuraa: Koirosalmen lossi - Pussila - Katajasuo.
kuva 29.03.2011 21:55 Jorma Rauhala  
  Varsin mainio kuva: sähköistetty ratalinja ja The Kiitojuna.
kuva 21.03.2011 20:26 Jorma Rauhala  
  Upea on tuo "rautatieparoonien" salonkivaunu! Suomen nykyisin nopein liikenteeseen pantu puuvaunu, oikeasti Sn120.
kuva 20.03.2011 21:02 Jorma Rauhala  
  SRS:n sähköjunasivuilta http://raitio.org/vrlahi/juna1.htm kopioitua tietoa sähköjunaliikenteen aloituspäivistä: Helsinki - Hiekkaharju (17 km) 1.9.1970, Hiekkaharju - Kerava (12 km) 1.12.1970, Kerava - Riihimäki (42 km) 28.1.1972. Helsinki - Tikkurila (16 km) 3. raide 28.5.1972, Helsinki - Tikkurila (16 km) 4. raide (Kaupunkirata) 12.8.1996, Tikkurila - Kerava (13 km) 3. raide 31.5.1981, Rekola - Korso (3 km) 4. raide 6.5.2000, Korso - Kerava (6 km) 4. raide 21.7.2003, Tikkurila - Rekola (4 km) 4. raide 29.9.2003. (Korso - Kerava ja Tikkurila - Rekola välien 4. raiteen valmistuttua 3. raide oli poissa käytöstä muutostöiden takia.) Tikkurila - Kerava kaupunkiradan 3. ja 4. raiteet lopulliseen käyttöön 30.5.2004, tihennetyn kaupunkijunaliikenteen aloitus 15.8.2004.
kuva 14.03.2011 19:53 Jorma Rauhala  
  Täällä on melko paljon vanhoja kuvia Keravan aseman suunnalta, ja samoin Saviolta: http://savionraide.wetpaint.com/photos
kuva 12.03.2011 17:39 Jorma Rauhala  
  Muistit ihan väärin. Tämä oli aikoinaan Ugissa.
kuva 12.03.2011 00:56 Jorma Rauhala  
  Keltä on Sibelius-matka vielä jäänyt tekemättä, niin huhtikuussa olisi jälleen mahdollista.
kuva 09.03.2011 21:30 Jorma Rauhala  
  Heräsi mieleen, että milloinka RZD tms. on tehnyt päätöksen vaihtaa tavaravaunuston värin vihreään? Eli kuinka monta vuotta ennen VR:ää? Venäjältä taitaa tulla (päätetään) nämä transpoint-väritrendit Suomeen. Sieltähän se punaruskea tavaravaunuston väri meille kokomustan tilalle imitoitiin 1970-luvulla.
kuva 06.03.2011 20:55 Jorma Rauhala  
  Ei. Tuo C2-tulotolppainen ja kessun lähestymismerkillä varustettu raide on Lentokonetehdas-nimiselle liikennepaikalle kääntyvä rautatie, Härmälään.
kuva 01.03.2011 00:00 Jorma Rauhala  
  Tuolla saattaa olla myös aavistus 600 mm:n hevosraitiotiestä Oulunkylän asema - Koskelan vaivaistalo. Sehän oli Koskelan sairaalakompleksia rakennettaessa rakennusmateriaalin pääväylä. Venäjän sotilasviranomaisten puratettua radan maailmansodan aikana (linnoitusratojen hyväksi), rata kuitenkin korjattiin vuonna 1918 tehdyllä päätöksellä ja se oli Käpylän Kansanasunnot-yhtiön rakentamistyössä tärkeä materiaalirata. Vuonna 1920 Käpylän "puutarhakaupunkiyhtiö" maksoi hevosraitiotien käytöstä Koskelan kunnalliskodille 45 mk/pvä.
kuva 27.02.2011 00:00 Jorma Rauhala  
  Lisäyksenä Eljaksen aiempaan kommenttiin: Aiempi "SVR-FSJ" nimen poisjäänti liittyi olennaiselta osin vuoteen 1925, jolloin silloinen SVR osallistui ensi kertaa tasavertaisena rautatielaitoksena Lontoossa pidettyyn kansainväliseen AIC-rautatiekongressiin (Association Internationale du Congrès des Chemins de Fer). Suomi oli liittynyt jo tätä ennen vuonna 1922 perustettuun kansainväliseen UIC-rautatieliittoon (Union Internationale des Chemins de Fer). Suomalaisille rautatiehistorioitsijoille on jo ennestään tuttua se, että lyhenne "VR" oli jo varattu maailmassa erään toisen rautatielaitoksen lyhenteeksi. Jos jokin uusi liikennöitsijä halusi ryhtyä käyttämään samaa lyhennettä, niin se sai sitten lisätä jatkoksi haluamansa tarkenninosan, eli esim. sepitelmän "VR Suomi". "VR" oli varattu Victorian Railwaysille http://en.wikipedia.org/wiki/Victorian_Railways joka 1970-luvulla vaihtoi suomalaisten onneksi nimen muotoon VicRail. Vielä 1960-luvun teräsmatkustajavaunuihinkin maalattiin kylkiin tekstit "VR Suomi". Sitten kun australialaiset olivat "antaneet periksi", olemme saaneet laittaa vaununkylkiin ytimekkäästi pelkän "VR". Englannissa toimii myös VR eli Volks Railway, nykyinen VER http://volkselectricrailway.co.uk/ mutta se ei ole UIC:n jäsen. Nykyinen nimi on varmaankin myönnytys Suomen Valtionrautateille?
kuva 25.02.2011 22:22 Jorma Rauhala  
  Kuva on Pohjankurusta eli Skurusta ja matkustajajunan suuntana on Fiskars. Tuollaisia katettuja ja sivuverhoin säältä suojattuja avomatkustajavaunuja lienee yhtiöllä ollut alkujaan viisi kappaletta, kuvassa on kolme. Tilapäisin penkein varustettuja avovaunuja on käytetty suurten tapahtumien liikenteessä lisänä. Kyseessä on varmasti jonkin toimihenkilöjärjestön (ins.?) tutustumismatka ruukille. On tultu juuri Helsingin-Turun pikajunasta ja matka kohteeseen on alkamassa...
kuva 23.02.2011 23:39 Jorma Rauhala  
  Kysyttiin, että olisiko yhtään höyrykäyttöistä funikulaaria olemassa. Luullakseni ei ole enää missään. Mutta vielä eksoottisempi on "vedellä" toimiva funikulaari. Sellainen rata löytyy yhä Wiesbadenista eli Nerobergbahn http://de.wikipedia.org/wiki/Nerobergbahn Vesi pumpataan sähköpumpun avulla ala-asemalta yläasemalle, ja ennen toki höyrykoneella. Yläasemalla vesi (vaunuun menee max. 7000 litraa) tankataan vaunun aluskehyksessä olevaan säiliöön. Ala-asemalla hana sitten avataan ja säiliö tyhjennetään takaisin ylös pumpattavaksi. Alaspäin tuleva vaunu on veden verran painavampi kuin ylösmenevä ja vetää siis alas rullatessaan yhdysvaijerin välityksellä ylös menevän keveämmän vaunun vuoren huipulle. Jarrutusta varten rata on varustettu hammasradan kiskolla tyyppiä Riggenbach, mutta se on vain jarrutusta varten, ei ajoa. Voi sitä veden kohinan määrää ala-asemalla, kun vesi lasketaan radalle varsin vapaasti. Rata on betonisessa kaukalossa, joten mitään ei mene hukkaan. Tankkaus ylhäällä on vaisumpaa, ikäänkuin vesiviskurin käyttöä, pientä suhinaa.
kuva 23.02.2011 21:38 Jorma Rauhala  
  Museovaunuilla on toki omat matalat, perinteiset pysäkit. Niitä ei ole yhtä tiheästi kuin Stadtbahn-pysäkkejä, vaan harvemmin ja hieman erillään näistä korkealattiapysäkeistä. Tässäkin tietenkin voisi teknisesti olla. Ovet avataan jalkakäytävän puolelle. Kaksisuuntavaunuissa, joissa on ovet kummallakin puolella, mahtunee ne kyllä avaamaan korkealaiturin puolellakin, mutta siinä on sitten hieman ahdasta kadulta noustaessa tai pitkä loikka laiturilta sitä huomattavasti matalammalla olevan vaunun lattialle.
kuva 21.02.2011 22:48 Jorma Rauhala  
  Kulosaaresta on päässyt siltaa myöten Herttoniemeen jo vuodesta 1917 lähtien. Brändö Spårvägsaktiebolag rakensi valtiolta saamansa toimiluvan mukaisesti Kulosaaren itäpäästä siihen jo aiemmin penkereellä yhdistetystä Naurissaaresta Herttoniemen puolelle puusillan vuosina 1916-17. Sörnäisten ja Kulosaaren länsipuolen puinen kääntösilta sähköraitioteineen valmistui vuosien 1917-19 aikana, ja vuodesta 1919 lähtien on siis ollut Sörkasta suora maantieyhteys Kuliksen kautta Hertsikaan. Naurissaaren ja Herttoniemen välinen silta oli 72,3 m pitkä paalusilta, jossa oli 16 kpl 4 m:n mittaisia jänteitä. Kulkuaukko vesiliikenteelle oli: vapaa leveys 6,8 m, vapaa korkeus 3,75 m normaalivedenpinnasta. Sillan lujuuslaskelmat perustuivat VR:n tavaravaunun ja Helsingin raitiovaunun arvoihin. Tarkoituksena oli nimittäin myöhemmin rakentaa metrisen Brändö Spårvägsaktiebolagin sekä leveäraiteisen ja jo hankkeeseen perustetun Hertonäs Jernvägsaktiebolagin yhteinen kolmikiskoinen raide tälle valmistuneelle sillalle. ”Herttuaniemen Rautatie Oy” yhtyisi valtionrataan joko Oulunkylän tai Malmin asemalla ja Herttoniemeen tulisi pääkaupungin uusi rahtisatama. Kulosaareen olisi siis johdettu sivurata Herttoniemestä. Raitiotie jatkuisi puolestaan Kulosaaresta interurban-tyyppisenä pikaratana Puodinkylään ja pidemmälle Porvoon suuntaan. Sitten väliin tuli punakapina, vapaussota ja kaikkein viheliäisimpänä auton vallankumous.
kuva 21.02.2011 21:27 Jorma Rauhala  
  Eipä se mikään muukaan voi olla.
kuva 21.02.2011 21:27 Jorma Rauhala  
  SRS-uutisissa on juuri nyt kuvallista tietoa pikkuruotsalaisen kunnostustyön etenemisestä. Vahvasti näyttää siltä, että vaunu valmistuu "kesän" aikana: ei kyllä heti alkuun, mutta sitten kuitenkin.
kuva 17.02.2011 23:22 Jorma Rauhala  
  Isoisäsi oli siis töissä VR:n Koneteknillisessä Toimistossa? O. Karasjoen ottamia "virallisia" kalustovalokuvia on paljon esim. 1960-luvun rautatiejulkaisuissa.
kuva 17.02.2011 23:00 Jorma Rauhala  
  Tässä rautakanava-ohjaamossa kahvipannu on tod.näk. kylmä.
kuva 09.02.2011 18:57 Jorma Rauhala  
  Talvi- ja jatkosotien välisenä erikoisena yli vuoden mittaisena yhtämittaisena rauhan aikana (ei sotaa käynnissä), siis keväästä 1940 kesään 1941 saakka, Gangutin http://en.wikipedia.org/wiki/Gangut eli Hankoniemen SNTL:n laivastotukikohdan neuvostojunat kulkivat ymmärtääkseni Suomen tasavallan alueella, so. Vainikkalan-Skogbyn välillä - ei Pasilan kautta, vaan via Lo. Silloin oli, muuatta älykköä lainatakseni - so what - Pasilan svengipöydän pituus eli lyhyys.
kuva 07.02.2011 21:33 Jorma Rauhala  
  Näitä puuhamoottorivaunuja on muitakin ja nämä täällä verkossa: https://vaunut.org/kuva/50131 ja https://vaunut.org/kuva/15131 (taaempi vekotin).
kuva 06.02.2011 17:37 Jorma Rauhala  
  Ihme kun ei Seinäjoen rinnalla ole myös Östermyra http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96stermyra .
kuva 06.02.2011 17:30 Jorma Rauhala  
  Tapio, du måste söka finska namnet Pinjainen.
kuva 05.02.2011 22:50 Jorma Rauhala  
  Onko lakien ja asetusten vastainen nimi myös poistettu?
kuva 05.02.2011 20:05 Jorma Rauhala  
  Ja se toinen on tässä: https://vaunut.org/kuva/48626
kuva 04.02.2011 23:57 Jorma Rauhala  
  Yep yep.
kuva 04.02.2011 21:31 Jorma Rauhala  
  Tämä juna nähtäneen tulevaisuudessa Minkiöllä. Ravintolavaunupalvelut ovatkin uutta Suomen kappeeraiteisilla.
kuva 04.02.2011 19:31 Jorma Rauhala  
  Tuo tieto korien teosta kilpailevassa korittamossa onkin mielenkiintoinen tieto. Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n eli Sisu-tuotemerkin Tka:than valmistettiin Karjaan tehtaalla, joka tunnetaan myös aikaisemmalla SAT:n tytäryhtiön nimellä Oy Karia Ab. Karjaan tehdas osasi tehdä vaativia koritöitäkin, esim. paljon pellitystä vaativia teliraitiovaunuja. Joitain komponentteja kiskokalustotöihin saatiin myös hämeenlinnalaiselta osakkuusyhtiöltä Vanajan Autotehdas Oy:ltä ja tietenkin Vallilasta SAT:n Helsingin tehtaasta.
kuva 04.02.2011 00:02 Jorma Rauhala  
  Tässä on vahva jyväskyläläinen tunnelma.
kuva 02.02.2011 20:35 Jorma Rauhala  
  Elikä MRY:llä oleva entinen Mäntän lava ei ole koskaan ollut Haapamäellä. Mäntästä se (lava ja kuopan rengaskiskot) vietiin autolla 1988 suoraan Minkiölle. Lienee nykyään Humppilassa? Lavaa ei ole koskaan kasattu käyttökuntoon, koska höyryvetureita ei voi käyttää jyrkän Huhdinmäen takia käännetyssä asennossa ja lavan käyttöä voisi ajatella vain moottorivetureille ja vaunuille. Mänttään lava tuli 1947 Kaipiaisista. Se on alun perin vuodelta 1886. Tämä kuvan Porvoon lava kävi vain kääntymässä Haapamäellä eli sitä ei koskaan kasattu siellä käyttökuntoon.
kuva 01.02.2011 22:12 Jorma Rauhala  
  Teppo: mitä tarkoitat Museorautatieyhdistyksen (MRY) kääntölavalla? Onko kapearaiteisella MRY:llä Haapamäen entinen lava? Ei kai sentään.
kuva 25.01.2011 20:06 Jorma Rauhala  
  Ja taas paha virhe Ankommande tåg -osastolla! Näitä näyttöjä ylläpitää ilmeisesti jokin jämpteihin kieliasetuksiin perin huolimattomasti suhtautuva harrastajaporukka, koska perusasiat eivät taaskaan ole tiedossa.
<<   >>