![]() |
21.11.2009 14:25 | Jorma Rauhala | ||
Jos Suomenlinnan kirkko näkyisi, niin pitäisi näkyä Tuomio ja Uspenskikin. Osuvat samaan sektoriin. Paloaseman linjassa on Saksalainen kirkko, mutta sen torni...? | ||||
![]() |
20.11.2009 23:17 | Jorma Rauhala | ||
Mitä tarkoittaa "neuvostotyylinen"? Ihan normaalia suomeahan tuo on. Neuvostoliitoksi se olisi kaiketi Cp1-3000. | ||||
![]() |
19.11.2009 21:38 | Jorma Rauhala | ||
Minunkin mielestäni neljän edellämainitun kirkon viisi tornia näkyy. Tuomiokirkko ja Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraali eli lyhyesti Uspenski jäävät Linnanmäen kallioiden ja Eläintarhan ala-asteen koulun taakse. | ||||
![]() |
18.11.2009 22:33 | Jorma Rauhala | ||
Taidat olla seurueen "aktiivisin" kuvanottohetkellä? | ||||
![]() |
18.11.2009 22:21 | Jorma Rauhala | ||
Sitten kun Karjalan Pendo aloittaa liikennöinnin kaikessa laajudessaan Helsingin ja Pietarin välillä, Leo Tolstoissa nyt kulkevat Moskova-Viipuri -makuuvaunut muuttuvat Moskova-Buslovskaja -makuuvaunuiksi. RZD:llä ei ole silloin enää ajallisesti mahdollista tehdä Leo Tolstoilla Viipurissa suuria vaihtotöitä ja pitkää pysähdystä, vain pienimuotoinen pysähdys ja pois Sm6:n alta eteenpäin ja v.v. Nähtäväksi jää tuleeko Buslovskajan pysähdyksestä Leo Tolstoille uusi Venäjän sisäisen liikenteen pysäkki. Ja muistutukseksi venäläinen ikiaikainen käytäntö: kansainvälisissä junissa voi ja saa matkustaa myös maan sisäisessä liikenteessä. (Rautatiet ovat kansaa palveleva pääliikennemuoto.) Karjalan Pendo voi olla myös kauan kaivattu nopea yhteys viipurilaisille, kun käyvät vanhassa pääkaupungissaan. Siis joko suunnassa Hki tai CPb. | ||||
![]() |
18.11.2009 21:45 | Jorma Rauhala | ||
Ei ole siis enää jakkaraa tai lintulautaa "koneapulaiselle"... Uusi aikakausi on alkanut Suomen rautateillä, vaan ei ihan vielä VR:llä tässä muodossa. Mutta kylläkin reviiriä laajentavalla "HKL:llä" eli nyt RHK:n radoille tällaisen hienon kaluston tarjoavalla toiminimellä JKOY. Käyntiosoitteet ovat HKL:llä ja JKOY:llä kummallakin II Linja 7, Kallio. | ||||
![]() |
18.11.2009 21:33 | Jorma Rauhala | ||
Knoppi: kuinka monta kirkontornia kuvasta löytää? | ||||
![]() |
11.11.2009 00:40 | Jorma Rauhala | ||
Metrorautatiellä on hieman erilainen, jouhevampi, linjasuojastus kuin RHK:n rautateillä. Eipä tuollainen S-merkki ole kai kiinni missään asetinlaitteessa tuolla eikä RHK:llakaan. Se on vain kuvan mukainen monumentti. | ||||
![]() |
11.11.2009 00:35 | Jorma Rauhala | ||
Ohikulkujunan tehojen päälle lyönti aseman ykkösraiteella johtuu, tai johtui aikoinaan myös siitä, että Junasuorittaja oli juuri pyörittänyt junalle "ohikulkuluvan" vihreällä lipulla tai pimeänä aikana lyhdyllä. Ja jos ja kun tuolla on nousua tiedossa, niin toki tehoja otettiin ulos sitten sitäkin enemmän. Jos asema "suoritti" junalle, oli kuljettajalla aina vaara, että asemalta ei saadakaan läpikulkua hyvistä odotuksista huolimatta, eikä sisään tultu siksi suinkaan päätäpahkaa. | ||||
![]() |
11.11.2009 00:17 | Jorma Rauhala | ||
Eiköhän se esittämäsi ylimääräinen yksi "minuutti" kulu jossain? Tuskin on nyt suurin ongelma tässä kokonaisuudessa. [onko suht.taj. hävinnyt] | ||||
![]() |
11.11.2009 00:11 | Jorma Rauhala | ||
HKL:n poikkeustiedottamisen, televisoon ja radioon päin ainakin, on hoitanut koko hässäkän aikana suvereenisesti kaikesta asiasta hyvin perillä olleen tuntuinen talon ylin johto eli toimitusjohtaja Matti Lahdenranta omakohtaisesti. Se antaa yleisöön päin erittäin positiisen signaalin, että otetaan vastuuta raideliikenteelle koituneista valtavista häiriöistä ja niistä johtuvista poikkeusjärjestelyistä täydellä rintamalla. Eilen aamuvarhaisella tj kertoi radiossa mm. että raitiolinjalla 8 on ylimääräisiä vuoroja ruuhkien tasaamiseksi. Plussaa HKL:lle valitusta toimintatyylistä! | ||||
![]() |
10.11.2009 20:06 | Jorma Rauhala | ||
Asemien omissa PYREissä (kolmiPYöräREsiina, erotukseksi Moreista) ei kai ole koskaan ollut mitään merkintöjä. Ne pyret, jotka kuuluivat jollekin isommalle Rataosaston organisaatiolle, kuten Rro, Rtj tms., niissä oli rekisterikilvet järjestysnumeroineen. Nuo yksittäiset asemien sisäisen liikenteen, sekä ennen vanhaan myös linjan ratavartijoidenkin pyret olivat tahojen omia hankintoja ja ratavartijoilla siis vanhaan aikaan peräti henkilökohtaisia. Teollisuusradoilla oli myös omia pyrejä, esim. GAS:llä Mäntässä oli muutama oma resiina, väriltään valtion vastaavista erotukseksi umpimustia. Yksi sellainen on museoitu. Oulu Oy:n tehdasradalla muistan nähneeni heidän ikioman nelipyöräisen version. | ||||
![]() |
10.11.2009 19:54 | Jorma Rauhala | ||
RHK:n lyhyen lättähattuajan matkustajalaiturin takia Aurora Borealis -junat joutuvat pohjoiseen matkatessaan tekemään Ylitornion pysähdyksen aikana vaihtoliikkeen eli ensin tyhjennetään junan etupää matkustajista kamppeineen laiturille ja sitten kun tilanne on selvinnyt, juna vetää peräpäänsä tyhjennettäväksi laituriin. Aikaa kuluu operaatioon useita minuutteja. Etelään mennessä taidetaan juna ottaa tumppilaituriin vain yhdellä pysähdyksellä; matkustajat vaeltavat sitten junan sisällä vaunusta toiseen nyssäköineen, jos laiturin kohdalle ei osunut oma vaunu. On muuten Suomen ainoa matkustajaliikennepaikka, jossa joudutaan tällaiseen vaihtotyöhön väliasemalla. Pitkästä, saati korkeasta laiturista ei ole ilmeisesti suunnitelmiakaan? PS. Nytköhän Ytr lakkautetaan (?) kun tuli paljastettua tuo karu vuosikymmeniä jatkunut totuus Lapin laituripoliikasta. Tarkoitus ei ainakaan sellainen ollut. Toisella radalla tämä menettely käy, mutta toisella ei. | ||||
![]() |
08.11.2009 23:02 | Jorma Rauhala | ||
Eipä sitten perustettukaan tänne asutuksen keskelle tuolla uudella nimellä, vaan RHK:n määräyksestä uusi pysäkki tehtiin vanhan ratapihan tuntumaan, ja vanhalla perusnimellä. | ||||
![]() |
08.11.2009 22:39 | Jorma Rauhala | ||
Onkos tuossa "Kalliovälin" perustukset? | ||||
![]() |
08.11.2009 22:26 | Jorma Rauhala | ||
Klo, Ei. | ||||
![]() |
08.11.2009 21:53 | Jorma Rauhala | ||
Tästä Haarankalliolta otetusta kuvasta kun katsotaan vain itäpuolen eli Mäkelän (nyk. Itä-Pasila) aluetta https://vaunut.org/kuva/51196, niin ovat maisemat hieman muuttuneet muutamassa vuodessa. Ja kohta kun tuo jo vaunuista tyhjentynyt oikeanpuolen Alapiha puretaan ja rakennetaan sen tilalle sinne visioidut pilvenpiirtäjät, niin taas jonkin ajan kuluttua voidaan vain hämmästellä kaupunkikuvan täydellistä muuttumista. Uskomattominta asiassa on, että liikutaan kilometritolppien 3 - 4 vaiheilla pääkaupungin ytimessä. | ||||
![]() |
01.11.2009 22:54 | Jorma Rauhala | ||
Onkos tuossa myös jokin kulvertti? Niiden huolto lienee myös vaativa homma museorautatieläisille? Huomiota kiinnittää tunniste "Vuodenajat: Syksy". Naapurikuvissa ollaan jo toiveikkaasti "Talvessa", vaikka siihen menee oikeasti vielä pitkä tovi. | ||||
![]() |
30.10.2009 23:25 | Jorma Rauhala | ||
Tämän vuoden ensimmäinen "mainio kuva" -kommenttini! Kaikki Cargo-elementit sopivasti esillä pienellä ratapihalla, yhdessä kuvassa. Deeveekin oikein päin. Vuoden paras junavalokuvaamisaika eli syksy on käytetty valon tarjonnan suhteen mallikkaasti hyödyksi. On kaunista tasaista "sateenvarjo-valoa", joka on yleensä saatavissa vain studio-olosuhteissa. Syksyllä saadaan puskinlyhtyjen valotkin esille päiväaikaan! Ei onnistu kirkkaassa kesässä, ei pimeässä talvessa, eikä kirkaassa keväässä, joka onkin eräs kehnoimmista vuodenajoista miljöön suhteen, kun metsässäkään ei ole kuin pystyssä seisovia kuivia lehdettömiä puunrunkoja. | ||||
![]() |
29.10.2009 00:39 | Jorma Rauhala | ||
Entäs "Kisa-Sokeri"? Sellaistahan sai ennen kaupasta. Bussiharrastajille oli yhteysväli "Vanaja-Viima". Muitakin mukavia oli kuten "Simo-Salminen", "Konna-Simola" tai jokin muista lukemattomista etu-/sukunimistä. Myös "Pukinmäki-Pihlajamäki" on kävellen lyhyt matka, mutta junalla se oli ennen vanhaan tuntien matka useilla junanvaihdoilla. Entäs "Metsäkylä-Skogby"? | ||||
![]() |
24.10.2009 21:24 | Jorma Rauhala | ||
Muistelma tavaravaunujen värimuutoksesta Suomen tasavallan perinteisestä perusmustasta tavaravaunuväristä "yleisliittolaiseen" punaruskeaan: SZD:n vaunuasiantuntijat ihmettelivät jossain yhteistapaamisessa VR:n vastaaville, että miksi VR:llä tavaravaunut eivät ole vieläkään "oikean" värisiä? Siitäpä lähtien tavaravaunut maalattiin "suomettumisen" merkeissä uudella punaruskealla maalilla, että olisivat samansävyisiä SZD:n neuvostovaunujen kanssa. Tämä värin vaihdon syy on hyvin pitkälti ollut vaiettu tai tuntematon asia, mutta asettuu oikeaan lokeroonsa, kun asiaa tarkastellaan sen ajan poliittisen arkipäivän ketjussa. Sanoisinko että punaruskea on värimalliltaan ns. rähmä. Myöhemmin otettiin irtiotto ja vaunut saivat sinistä väriä. Olikos se aika SNTL:n kaatumisen jälkeen vai jo glasnostia? | ||||
![]() |
20.10.2009 22:51 | Jorma Rauhala | ||
Puumakuuvaunuissa oli myös sama yöastiamekanismi. Olikos se posliinia vai kiiltävää terästä kuten lavuaari? Kuka muistaa. Niiden ja myös CEmt:ien lasikuitukippojen huuhtelu oli aina taattu: aina kun laski lavuaariin hanasta vettä, se pyyhälsi poistuessaan alempana olleen yöastian potta-osan kautta, ja huuhteli sen. Muinainen järki-innovaatio. | ||||
![]() |
20.10.2009 22:38 | Jorma Rauhala | ||
Otso3 HSJ: Saalastin koodi HSJ tarkoittaa "hydraulinen suunnanvaihto ja jarrutus". Veturissa on Voithin täysin hydraulinen vaihteisto. Hankintahinnan noustua liian kalliiksi, Saalasti suunnitteli uuden mallin Otso4 ja siihen oman hydraulisesti ohjatun suunnanvaihto- ja alennusvaihteen. | ||||
![]() |
05.10.2009 22:56 | Jorma Rauhala | ||
Ankan numero on näemmä vuosien saatossa vaihtunut https://vaunut.org/kuva/12495 ja linnun istumasuuntakin vaihtunut! | ||||
![]() |
04.10.2009 19:51 | Jorma Rauhala | ||
Vorgin "Yleisellä keskustelupalstalla" oli viikolla puheenaiheena ns. rillirata. Onkohan tämä nyt sellainen? | ||||
![]() |
29.09.2009 22:09 | Jorma Rauhala | ||
Bussista tulee jotenkin mieleen Wäinö Paunun onnikat. WP liikennöi Tampere-Toijala-Kuurila-Hämeenlinna -reittiä. Toinen hopeaa lisävärinä käyttänyt täkäläinen oli ainakin Hämeen Linja reitillä Toijala-Taljala-Hämeenlinna. Kuvan juna on siis H92 Pieksämäki (8.15) - Haapamäki (11.46), edelleen P92 Haapamäki (12.00) - Helsinki (17.00), pysähtyen Toijalassa klo 14.36-14.40. Sopivista autobussivuoroista tähän sopii parhaiten WP:n Hämeenlinna (13.30) - Iittala - Kuurila - Toijala (14.45) - Viiala - Lempäälä - Tampere (15.50) -radanvarsilinjan auto, junaa korvaava linja, jota ajoi myös Valtionrautatiet omilla mustilla busseillaan. Joka tämä ei siis ole. | ||||
![]() |
29.09.2009 21:24 | Jorma Rauhala | ||
GAS:llä Mäntässä oli 40-luvulla tällaisia tanskalaisia ns. Auto-vetureita (valmistajana mm. Pedershaab) turvesuolla (se oli kevytrakenteinen raitio-, kenttä- eli rillirata) ns. Diesel-veturin lisäksi. Hieno ja selkeä kuva! | ||||
![]() |
29.09.2009 20:28 | Jorma Rauhala | ||
"Avoimenrannan" eli Aabenraan [DK-wikistä: Aabenraa eller Åbenrå (tysk: Apenrade, på byens eget sprog: Affenråe)] bussikorivalmistajan osti Volvo n. 1994 ja lakkautti sen sitten n. 2004. Niinkuin Ruotsin Volvo on tehnyt muistakin maista hankkimille tehtailleen ja vahvistanut siten kapasiteettiään halpamais-tehtaissaan. | ||||
![]() |
17.09.2009 20:33 | Jorma Rauhala | ||
Saalasti 50 vuotta -kirjasta napattuja olennaisia kohtia: Ensimmäinen vaunu nro 1/Tka138 toimitettiin (VR:lle) elokuussa 1972 ja viimeinen nro 30/Tka167 kesäkuussa 1973. Vaikka vaunuja tilattiin 30 kpl, niitä toimitettiin lopulta yksi vähemmän. V. 1973 VR oli pyytänyt uudesta 20 kpl sarjasta tarjousta, jolloin myös helsinkiläinen Kaivola Oy kiinnostui asiasta. Liikemies E.K.Kaivola pyysi VR:ltä piirustuksia, mutta ne olivat Saalastin omaisuutta. Kaivola kuitenkin kopioi vaunun rakenteen ja tarjosi vaunua sitten VR:lle. VR tilasi sitten Kaivolalta 20 kpl Tka:ita, kolmesti pitkitetyn tarjouskilpailun jälkeen. Tässä yhteydessä Saalasti piti vaunun nro 19 itsellään panttina, sitä oli siihen asti käytetty koekappaleena uusille ratkaisuille. Tekijänoikeuksista kehkeytyi Kaivolan kanssa lihava riita ja Kaivola Oy meni siinä sivussa konkurssiinkin. Kaivola oli jo tilannut Clark-vaihteistot, jotka olivat tullissa. VR joutui lunastamaan ne ja joutui itse valmistamaan vaunut Kuopion konepajassa (Tka7), vaikkei siihen työhön alunperin halunnutkaan. Tka-sotkuista seurasi tekijänoikeudenkäyntikin VR:n kanssa. Pantiksi jääneellä vaunulla nro 19 tehtiin koeajot elokuussa 1973, se painoi mm. tonnin enemmän ja vetovoima oli suurempi. Vaunu toimitettiin 1977 muutamaksi kuukaudeksi vuokralle Säkylään Lännen Tehtaille ja myytiin sinne 1978. Lisäksi Metrotoimistolle oli toimitettu yksi vaunu joulukuussa 1972. | ||||
![]() |
15.09.2009 22:41 | Jorma Rauhala | ||
Se kääntöpöytä, joka tuolta löytyy varastoituna, eli kuopan ympyräkiskot ja kääntölavarakenne, eivät ole peräisin JFR:ltä. Materiaali on kotoisin Mäntästä, josta se on saatu lahjoituksena GAS:n liikenteen päätyttyä. Kääntöpöytä on yhdistetty 1524/600 mm:n raideleveyskäyttöön, eli sillä on siis kapearaidetaustaa. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/10785 pöytä näkyy dieselvetureiden takana. MRY:lle pöytää ei ole kuitenkaan asennettu, johtuen radalla olevasta Suomen jyrkimmästä mäestä, joka estää höyryvetureiden kääntämisen. Toive: voisihan sen pöydän kuitenkin joskus rakentaa, saisi ainakin moottoriveturit ja vaunut huvikseen käännettyä ja olisihan kaluston kääntäminenkin jonkinlainen ohjelmanumero yleisölle. Niinhän tekee SRM:kin Hyvinkäällä ja kääntöpöytäohjelma on siellä suuri kansanjuhla! Höyryveturin voisi kääntää sitten aina varmuuden vuoksi tuplakäännöllä takaisin alkuperäiseen suuntaansa. | ||||
![]() |
10.09.2009 23:03 | Jorma Rauhala | ||
Rautatiekalusto on sangen pitkäikäistä, toisinaan. Kuvassa on siis 102 vuotta vanha vaunu ja valmiina lähtöön. | ||||
![]() |
24.08.2009 23:09 | Jorma Rauhala | ||
Markku Naskali ja muut: Ensi lauantaina ja sunnuntaina, vaikka kouluvuosi onkin jo alkanut, ajetaan avoperävaunuliikennettä klo 10-17. Vielä on kesää jäljellä! | ||||
![]() |
24.08.2009 22:51 | Jorma Rauhala | ||
Ajatuksia noista kielivalinnoista: Juna kulkee Suomen ja Venäjän välillä, siksi kuulutukset ovat suomeksi ja venäjäksi. Kansainvälisiä matkailijoita palvellaan myös englanniksi, koska he sitä varmaan osaavat (tai olisi ainakin hyvä osata). Lahti on yksikielinen kaupunki, eli lahtelaiset ymmärtävät hyvin suomea. Lahdesta lähtevät venäläiset ymmärtävät puolestaan venäjää ja kansainväliset matkailijat puolestaan osannevat englantia. | ||||
![]() |
23.08.2009 20:37 | Jorma Rauhala | ||
Ratahan on Saltsjöbanan, ei -bana. Siis kuva on Saltsjöbananilta ;) | ||||
![]() |
23.08.2009 20:34 | Jorma Rauhala | ||
Nätti kuva, mutta oliskos tuo ratavartijan mökki? Kuohun asematalon sanotaan olevan tällainen: https://vaunut.org/kuva/3297 . | ||||
![]() |
17.08.2009 23:55 | Jorma Rauhala | ||
Viimeksi näin junassa vastaavan "pelastautumisohjeen" naapurimaassamme Norjassa. | ||||
![]() |
17.08.2009 21:18 | Jorma Rauhala | ||
Vanha? Varmastikin tuota vanhemmanoloisen ravintolavaunun sisänäkymä olisi tällainen: https://vaunut.org/kuva/5 , ja tässä puolestaan varsin upouuden ravintolavaunun sisänäkymää: https://vaunut.org/kuva/56606 . Malmiradan ravintolavaunun sisustus lienee hankittu hiljattain Haaparannan IKEAsta, on hieman sen oloinen? | ||||
![]() |
14.08.2009 00:01 | Jorma Rauhala | ||
Tuo aura ostettiin VR:ltä GAS:lle vuonna 1948 ja se oli siis silloin rautavaltion hylkykamaa. Enpä tiedä miltä ajalta tuo kuvan Linder-kärkiaura on peräisin, ehkä 1880-luvulta? Seuraavalla vuosikymmenellä (siis 1890-luvulla) otettiin nimittäin jo käyttöön (nykyinen) viistoauratyyppi, joka auraa lumet kokonaisuudessaan vain yhdelle sivulle. Mitä kirjaimia sitten vuonna 1948 oli aurojen numeroiden edessä? GAS:n hankintapapereissa ei mainita muuta kuin että ostettiin VR:n lumiaura 16. | ||||
![]() |
13.08.2009 22:58 | Jorma Rauhala | ||
Laatikkoaura on vanhaa Linder-tyyppiä (kahtaalle auraava), ex GAS Mänttä, exex VR nro 16. Tämän vuoden alusta alkaen tuo Virtain kaupungissa, Kotalan ratapihalla seisova HMVY-museovaunu on enää vain noin 12 kilometrin päässä Mänttä-Vilppulan kaupungista (Yläkolkin seisake). Vielä viime vuonna tämä laatikko oli tosi kaukana kotoaan. | ||||
![]() |
12.08.2009 17:40 | Jorma Rauhala | ||
Nyt on Tuukan hämmennys korjattu ja kartassa on myös ajosuuntanuoli. | ||||
![]() |
31.07.2009 22:39 | Jorma Rauhala | ||
As Oy Helsingin Cirrus on Suomen korkein asuintalo, korkeutta on peräti 92 metriä. Kuvattu kerroksesta nro 29 eli näköalaterassilta. Vielä tätä ylempänä on pelastushelikopteritasanne. | ||||
![]() |
30.07.2009 17:15 | Jorma Rauhala | ||
Englannin opettajani Märskyssä oli myös Karasjoki ja asui kai Psl:n aseman yläkerrassa :) | ||||
![]() |
28.07.2009 21:33 | Jorma Rauhala | ||
Joo, http://www.mantankuvataideviikot.fi/ pääsylipun lunastamisen jälkeen keskustelin vastuuhenkilöiden kanssa katolle pääsystä. Joinain vuosina on näyttelyjuttuja ollut myös kattoterassilla, eli tiesin miten sieltä voi junan bongata, mutta nyt se oli muuten lukittu yleisöltä. Tuo "pirtutehdas" on muuten vuosina 1999-2001 ollut myös Kuvataideviikkojen näyttelyrakennuksena. | ||||
![]() |
28.07.2009 20:26 | Jorma Rauhala | ||
Onkohan Lari vielä noin kriittinen näissä kuva-arvoitus-kuvissa? | ||||
![]() |
28.07.2009 19:29 | Jorma Rauhala | ||
Vastakkaiselta suunnalta https://vaunut.org/kuva/39427 on hieman laajemmat näkymät Lambi & Serla -tehtaaseen. Tämän kuvan rakennukset ovat tuossa toisessa kuvassa oikeassa reunassa. | ||||
![]() |
27.07.2009 23:00 | Jorma Rauhala | ||
Vai on tuo ruotsalainen "Great Northern" vielä jenkkiväreissään! Maalauksen esikuva: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Locomotive_Great_Northern_Railway_(US).JPG (huomaa, että linkki pitää maalata koko pituudeltaan) Hurunkin voisi Suomessa maalata jollain vastaavalla tavalla, vai? |
||||
![]() |
26.07.2009 22:44 | Jorma Rauhala | ||
Ei näemmä heitetty "kirvestä kaivoon". Heti tuli oikea tieto! | ||||
![]() |
26.07.2009 21:42 | Jorma Rauhala | ||
Kumpikaan edellämainituista ei ole ajateltu tulevaksi Dm12-käyttöön. LVM:n suunnitelmassa henkilöjunien pysäkki tulee keskustaan, ennen Seppälän Puistotien liikennevalotasoristeystä. Vastaava linja-autopysäkki tunnetaan paikallisesti "Keitaan" nimellä. | ||||
![]() |
15.07.2009 23:55 | Jorma Rauhala | ||
Ei paha hinta, n. 36 e. Lienee jotain Helsingin-Hämeenlinnan junareissun arvoista, mutta kokemuksena jotain muuta! | ||||
![]() |
15.07.2009 23:48 | Jorma Rauhala | ||
Olisivatkohan nuo ratojen varsien bunkkerit kuitenkin kuninkaallis-ruotsalaisten eli pohjoismaisten ns. ystäviemme raaka käsitys Suomen tasavallan finnjäveleitä ja ruotsalaisille vastenmielistä suomalaisuutta vastaan? Neuvostoliitto eli "ryssänpelko" on näiltä sijoilta vielä melko monen peninkulman takana. Jos näin ei ole, niin tiedättekö maailmassa muita maita kuin Ruotsi, jotka tekivät bunkkereita alueilleen naapurimaansa ohittaen kolmansien maiden kuvitellun uhan takia? Ruotsi on kyllä toiminut edellisessä elämässään kuin entinen Albania tai nykyinen Pohjois-Korea. | ||||
![]() |
13.07.2009 20:37 | Jorma Rauhala | ||
Kahviotakaan ei siinä enää ole, vaan se on "kesämökkinä". |