Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.01.2007 17:53 | Jorma Rauhala | ||
| Tänään näin kauppakeskus Tikkurissa, jossa on samanlaiset monitorit, että Åminne on muutettu ruotsiksi Joensuuksi. Tämäkin kuva tuli siis harvinaiseksi kertaheitolla. | ||||
|
14.01.2007 20:13 | Jorma Rauhala | ||
| Nynny: Välivaunuja saa miljoonalla reilusti yli kymmenen kappaletta. | ||||
|
14.01.2007 00:40 | Jorma Rauhala | ||
| Saksa ja Leipzig. Juna koostuu Tatran vaunuista tyyppiä T4D+B4D. Taitaa olla asemakatua... | ||||
|
13.01.2007 16:13 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän tämä mikään lipokas ole, kun kerran kuvassa oikealla lukee Vankka. | ||||
|
08.01.2007 00:00 | Jorma Rauhala | ||
| Otin hyllystä "GT-kartan" eli Suomen Tiekartta nro 2:n vuodelta 1938. Siinä on kunnantie-statuksella aivan radan vartta kulkien maantie reitillä Hyvinkää-Palojoki-Jokela-Nuppulinna. Taitaa olla tuo tie olemassa jo ammoisilta ajoilta. | ||||
|
07.01.2007 23:27 | Jorma Rauhala | ||
| Ai-ai-Aisenbahnromantik, sano saksalainen. Mikäs on muuten tuon kilometripylvään numero? Jotain selvästi yksinumeroista, eli tälle erikoiselle Iisveden nolla-radalle tyypillistä. | ||||
|
06.01.2007 00:45 | Jorma Rauhala | ||
| Vasemmalla ekonomi Tapio Simos, VR Osakeyhtiön toimitusjohtaja. | ||||
|
02.01.2007 21:12 | Jorma Rauhala | ||
| Hauskinta ustkatavilaisten (huom. miten kirjoitetaan suomeksi) vaunujen levinneisyydessä on seikka, että niitä käytetään myös eräässä Euroopan Unionin raitiotiekaupungissa tänäänkin päivittäisessä joukkoliikenteessä: siis Väinänlinna ja Tramvaju uznemums AS. | ||||
|
01.01.2007 22:42 | Jorma Rauhala | ||
| Tuleepa mieleen eräskin linjakaavio elikä vastaava rimpsu tällälailla: ALSRHKTNP. Olisi muuten hyvä "rauta-tietie-täjä-kilpailukysymys", eikös vaan? | ||||
|
31.12.2006 21:03 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä jotain https://vaunut.org/kuvasivu/24915 Hopealinja-kirjoittelua. | ||||
|
31.12.2006 00:08 | Jorma Rauhala | ||
| Ehkä tämä https://vaunut.org/kuvasivu/10999 voisi olla yksi keltaisen lisäyksen ratkaisu? Lisää väriä alas. Ikkunareunahan on nyt perinteinen. | ||||
|
30.12.2006 19:28 | Jorma Rauhala | ||
| Merkittävä höyryajan päätöskohta! Taitaa olla nimittäin viimeinen kerta kun Suomessa ratajuhlan juhlajuna on ollut tällainen. Tämä tapaus olisi sopinut hyvin kiskoautoille. | ||||
|
|
27.12.2006 10:19 | Jorma Rauhala | ||
| Kemijärven kaupungilla/kauppalalla/kunnalla ei ole ollut suomenruotsinkielistä nimeä. Kemiträsk viittaa Kemijoessa olevaan Kemijärvi-nimiseen järveen. Mitä vähemmän Suomessa on suomenruotsalaisia, sitä enemmän tulee esiin näitä kielihullutuksia. Mitenkä SFP on tällaisen silmänkääntötempun onnistunut saamaan aikaan? | ||||
|
26.12.2006 23:18 | Jorma Rauhala | ||
| Älkää murehtiko! Rautatievirasto saa tuoreessa Veturimiehessä 4/2006 vielä kovempaa kyytiä ja satikutia kuin joku junassa oikeasti matkalippunsa maksava valokuvaaja! Lue lehti http://www.veturimiesliitto.fi/ ja ota oikealta "ajankohtaista". Lipputoimistoissakaan eivät lipunmyyjät enää piiloudu pienen luukun taakse, niin kuin "ennen sotia". Miksi siis moottorivaunukuljettajat häpeilevät maisemakonttoriaan? | ||||
|
26.12.2006 23:06 | Jorma Rauhala | ||
| JSt on oikeassa. Nollakohta on Kaivokadulla ratikkapysäkkien paikkeilla. 1960-70-lukujen vaihteessa nollakohta oli merkitty ajorataan upotettuun metalliseen muistolaattaan, joka on hävinnyt sittemmin Kaivokadun lukuisten remonttien yhteydessä (olen siis sen nähnyt!). Silloin sen paikka oli merkitty sporapysäkin ja maailmankuulujen arkkitehtien Viljo Revell & Heikki Castrén suunnitteleman City Centerin liiketalon väliselle ratikkapysäkkiä lähinnä olleelle autokaistalle. Kunnianarvoisa "Skoha" on muuten lyhenne alkuperäisestä toiminimestä Suojeluskuntien Kauppa Oy - Handel Ab. Sotien jälkeen se oli vain Oy Skoha Ab. | ||||
|
|
26.12.2006 15:21 | Jorma Rauhala | ||
| AriP: En ole itse kuullut koskaan käytetyn Joensuun kaupungista tällaista soopanimitystä "Åminne". Oletkohan ollut tällaisen huumorin uhri niin kuin meillä on tässäkin kuvassa nähtävissä. Joku voi muistella tästä vuosien kuluttua, että Helsinki-Vantaan kentällä oli vielä 2006 käytössä Joensuun suomenruotsinkielinen nimitys, mutta että ei ole sen koommin sellaista nähnyt. Sitten: Kotka on ruotsiksi Örn eli pitää olla "till Örn öfver Borgå"... | ||||
|
26.12.2006 15:04 | Jorma Rauhala | ||
| Laatta on saksisankavirroittimen muotoinen ja keskellä ympyräkuvion sisällä on N-kirjain tehtaan nimestä. Kyrillisenä kirjaimena se näyttää H:lta. HELBin logo on http://www.helb.fi/ eli hieman sinnepäin. | ||||
|
22.12.2006 23:30 | Jorma Rauhala | ||
| Lähestyvän Kristuksen syntymäjuhlan sekä rautatieharrastajien vuoden ainoan lepoyön kunniaksi (24.-25.12. välisenä yönähän ei kulje missään juuri yhtään mitään) sopii tämä kuva: etualalla voimaa puhkuva Kristos-höyryveturi ja taustalla kaupungin pääkirkko! | ||||
|
21.12.2006 23:18 | Jorma Rauhala | ||
| Niin kuin Juhani tuossa kertoi "Velon Unionista" Mäkelänkadulla Velodromin mutkassa, se eli oikeastaan aika lyhyen elämän, vaikka ehtikin nousta siinä ajassa hyvinkin legendaariseksi paikaksi. Samoin tulee käymään tälle kuvan radalle. Kumpulan rata rakennettiin neitseelliseen kaupunkilais-maaseutuun vasta 1960-luvun puolivälissä ja sen käyttö tulee loppumaan Vuosaaren satamaradan valmistumisen myötä vuoden 2008 lopussa. Pari vuotta on siis vielä mahdollista kuvata tavarajunia näissä maalaismaisemissa lähes pääkaupungin ytimessä. | ||||
|
|
21.12.2006 19:59 | Jorma Rauhala | ||
| Tuosta siirtolapuutarhan nimestä vielä: Kumpulan siirtolapuutarha sijaitsee kuvan vasemmalla suunnalla ja sen ulkopuolella, eikä sitä siis n e ä. Oikealla radan lähellä olevat pikkutalot ovat Vallilan siirtolapuutarhaa. Ja tuota alamaassa olevaa aluetta kutsutaan oikeasti Vallilan laaksoksi. Radan toisella puolella oleva Kumpulan tilan päärakennus ja kauempana sijaitseva Kumpulan asujamisto sotkevat aina välillä tämän purolaakson nimeksi jotain muuta. Kumpulaa kutsuttiin esi-isiemme aikaan, kun maamme kielenhuolto ei vielä toiminut, Kumtähdeksi. Se on johdettu ruotsalaisesta nimestä Gumtäkt, Gumteckt, Gomtächt. | ||||
|
|
21.12.2006 19:37 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä on nättiä! Kumpulan säteritilan päärakennuskin tuossa oikealla tönöttää ja vasemmalla kauempana on vanha puu-Kumpula. Sen edessä valkoinen arabikylä... Mikä siis oikeastaan sopiikaan suomalaiseen ns. kantakaupunkimaisemaan? No hyvä ettei tuota n e ä tässä enempää. Oletkos Juhana jossain Vallilan kerrostalossa "kylässä", kun on näin hyvä näkemä? | ||||
|
17.12.2006 22:42 | Jorma Rauhala | ||
| Sopisi tosiaan vaikkapa Pienoisrautatiekerhon Löylymäki-kirjaan mallikuvaksi, minkälaiselta esikuvarautatiet näyttävät. Tämä kuva on aivan uskomattoman moniulotteinen. Kaikenlaista detaljikamaa suorastaan pursuaa kuvassa. Eikä oikeassa maailmassa ole näin siistiä ja kuitenkin paljon yksityiskohtia... | ||||
|
17.12.2006 22:31 | Jorma Rauhala | ||
| Koivunoksakoristelusta päätellen on alkamassa lähes perinteiseen tapaan rauhallinen juhannusaaton vietto 23.6.1940. Erikoinen kesä sinänsä, Suomessa ei ollut tuolloin mitään sotatoimia käynnissä! Tässä olisi samalla v/orgin "tyttö ja juna" -kilpailuun ehdotonta parhaimmistoa! Tytöt ovat aina yhtä nättejä, mutta mitenkäs on noiden vetureiden kanssa :) | ||||
|
17.12.2006 18:04 | Jorma Rauhala | ||
| Perjantaina Helsingistä lähti P3 IC3:n sijasta. Taitaa olla se. | ||||
|
16.12.2006 21:08 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvan tarkka päiväys on 23.4. ja ollaan SRS:n jäsenretkellä. | ||||
|
14.12.2006 18:37 | Jorma Rauhala | ||
| Hyvä dokumentti! Tähän tulee pieni raitiotieratapiha eli kuusi vaihdetta ja yksi raideristeys. Uusi linja 9 aloittaa liikennöimisen syksyllä 2008. | ||||
|
14.12.2006 00:15 | Jorma Rauhala | ||
| Novotsherkasskilaista rautapellin taitonaputtelua erilaisissa väreissä: Vasemmalla punaiseksi värjätty Helsingforskaja Shovhoskajan maitotehtaan vaatimaton vaihtotyökone, tarkoitettu pienille väliliikennepaikoille tai käy myös vähäliikenteellisille syrjäradoille jakelu- ja keräilyjunatoimintaan sekä oikealla puolikas suuresta ja mahtavasta Lokakuun Rautatien mannertenvälisestä tavarajunaveturista tyyppiä Vladimir Lenin '86 Future. Vetureihin on saatu paljon samaa näköä käyttämällä käyttövarmoja yleisliittolaisia osia. | ||||
|
13.12.2006 22:39 | Jorma Rauhala | ||
| Piti kanssa tuosta "vähä-älykytkinlaitoksesta" myös mainita. Vai meniköhan termi nyt oikein :) Näkyypä aseman yleisökäymäläkin vielä seisovan aikaa ja hajua uhmaten radan varressa. Se on asemataloa lähinnä olevan Sm1:n "yläpuolella", miesten puoli on tännepäin ja naiset saivat luvan kiertää talon taakse. Sinne ei tullut tietenkään vesijohtoa, koska se oli teknisesti puusee. Kaikki mitä syntyi, jäi niille sijoilleen. Milloinkahan muuten Helsingissä sijaitsevien VR:n yleisöpuuseiden tyhjennys jo mahdettiinkaan lopettaa, varmasti jo useita vuosia tätä aiemmin? Ja tuo mystinen armeijan salaisten luolastojen hissibunkkeri on vielä tuolla Linnanmäen vesisäiliön "alla". | ||||
|
13.12.2006 22:21 | Jorma Rauhala | ||
| "Lähtölupaopastimilla L1 ja L2 junanlähettäjä antaa junille lähtö- tai ohikulkuluvan sytyttämällä vastaavan lupaopastimen painamalla ratapiha-ilmaisintaulun alapuolelle sijoitettuja painonappeja yläkerroksessa sijaitsevasta toimistostaan. Junanlähettäjäntoimistossa on ilmaisintaulu, jonka avulla junanlähettäjä, joka muutoin ei itse näe ratapihalle, voi valvoa kulkuteiden varmistumista, pää- ja lähtöopastimien toimintaa ratapihalla sekä Pukinmäen laiturivaihteen varmistuslukitsemislaitteiden käyttämistä." (VR 1912-1937, II-osa, sivu 340 ja on hyvät kuvatkin). Kuvassa vasen on L2 ja oikea L1. Kuvassa systeemi on jo sammutettuna ja lakkautettuna. Ratahan on jo linjasuojastettua ja käytössä on Siemensin asetinlaite, jossa ei ole moisia junanlähetysnappeja, mutta opastimet ovat vielä katoksessa roikkumassa. "Monitoreiden" alareunassa voi havaita L:n alaviivaa ja oikeassa myös hieman L:n yläviivasta (jää muutoin varjoon). Numerot 1 ja 2 olivat opastimien oikeassa kulmassa L:n huomassa indeksinumeroiden tapaisesti. Opastinlaatikoissa oli samankaltaiset L1 ja L2 -valonäytöt kumpaankiin ilmansuuntaan. Todetaan vielä tuosta VR:n historiikista, että Oulunkylästä päin tulo-opastin oli A ja juuri ennen kuvassamme näkyvää maantiesillan alitusta oli pääopastin B. Tikkurilasta päin tulo-opastin oli C ja hieman asematalon pohjoispuolella seisoi pääopastin D. Helsingin ev-lut. srk:n tarpeita varten aikoinaan rakennetun Malmin hautausmaan radan tulo-opastin oli E. Kaikki tolpat olivat valopääopastimia. | ||||
|
13.12.2006 08:56 | Jorma Rauhala | ||
| Ajattelin, että tähän https://vaunut.org/kuvasivu/31842 liittyen laitan esille muutkin tietämäni puhelukortit. Jos on enemmän ilmestynyt, niin kertokaa ihmeessä. Toivottavasti tässä koosteessa on enemmän informaatiota, kuin pelkissä kirjanselkämyksissä :) Kuvassa on Telen, Soneran ja HPY:n puhelukortteja lankapuhelinkoppeja varten. Alimpana olevat ovat VR:n ravintolavaunujen yleisöpuhelimia varten. Ne puhelimet käyttivät NMT-verkkoa. Punaisessa mallissa oli myös 30 mk:n arvoisia kortteja sekä yleensäottaen useita variaatioita järjestysnumerofonteissa. | ||||
|
|
11.12.2006 17:34 | Jorma Rauhala | ||
| Oikeat toteamukset olette tehneet ovien puolista. Mikähän täällä päässä on pätkinyt ja tuon voi ajatella kahdella tavalla :) Korjataan! | ||||
|
10.12.2006 23:20 | Jorma Rauhala | ||
| Tiedoksi muuten vain: kyseinen Porvoon Konepaja valmisti Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Oy:lle pari kapearaiteista lumiauraa 1930-luvun alussa. | ||||
|
10.12.2006 23:08 | Jorma Rauhala | ||
| Mainio kuva ja mukana myös Glückauf http://www.seurahovi.fi/gluckauf.htm Sääli, että junaa ei tänne Porvoon keskustaan enää haluta :( | ||||
|
08.12.2006 23:23 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä IVO:n kyllästyslaitos sijaitsi siis tämän https://vaunut.org/kuvasivu/31176 radan päässä. Imatran Voiman käyttämät pylväät kyllästettiin aikoinaan täällä omassa tehtaassa. | ||||
|
08.12.2006 12:41 | Jorma Rauhala | ||
| Täällä https://vaunut.org/kuvasivu/12101 näkyy entinen Porvoon keskusta ja sen asematalo. | ||||
|
06.12.2006 21:11 | Jorma Rauhala | ||
| Ennen oli 3X tällaista https://vaunut.org/kuvasivu/12563 silloin ennen Jukkaa... | ||||
|
06.12.2006 01:13 | Jorma Rauhala | ||
| Taisikin AriP kiinnittää huomionsa tuohon markuksen "kuvausvuoteen" eli vuoteen 2031. No tulipa kerrottua sitten turhaan tuosta lipussa esiintyvästä vuosiluvusta "18" :) | ||||
|
|
06.12.2006 00:54 | Jorma Rauhala | ||
| Japanissa käytetään omaa vuosilukusysteemiä. Vuosiluku ei ole nyt "suomalaisittain" 2006 vaan alkaa aina alusta uuden keisarin astuessa valtaan. Akihito taisi ryhtyä hommiin 7.1.1989. Matkalipun päättymisvuosi on 18, kuukausi 8 ja päivä on jokin ihme merkki. Ensimmäinen voimassaolopäivä on kuitenkin 18.8.31. (vv.kk.pv). Maassa maan tavalla! Esimerkiksi jos Resiina 4/2006 ilmestyisi nyt joulukuussa Uudessa Seelannissa, se olisi suuri kesänumero! | ||||
|
05.12.2006 21:46 | Jorma Rauhala | ||
| Virallinen nimitys on nyt "osamatalalattiainen nivelraitiovaunu". | ||||
|
05.12.2006 21:44 | Jorma Rauhala | ||
| Ai se on se sama. Onko sinulla tuo ohjaamokoppa tallessa? | ||||
|
05.12.2006 21:43 | Jorma Rauhala | ||
| Virroitin on hassu nykyaikainen versio mallista "Lyyra". | ||||
|
|
05.12.2006 21:36 | Jorma Rauhala | ||
| Mikäs on tämän Moven kohtalo? Tallessa jossain... | ||||
|
04.12.2006 23:54 | Jorma Rauhala | ||
| Kuten Tapio kertoo, tähän vaunuun oli olemassa myös laivankuljetuslavetti. Valmistumisvuosi 1946. Kyseessä on silloin Osa-vaunu numerolla 199523, mutta telisysteemit ovat nämä samat. Vaunun eri numerot esiintyvät siis vain laveteissa! | ||||
|
04.12.2006 22:13 | Jorma Rauhala | ||
| Tilkitseminen näyttää olevan tekemättä, eli taitaa olla kyseessä lämmönpitokyvyltään ns. harakanpesä. Ihan kaikki pölkyt eivät taida onneksi olla kreosoottikäsiteltyjä, lahoja kylläkin. Ajattelin, että rakennuttaja päällystää talonsa jollakin paikallisella "mineriittilevyllä" peittääkseen jäljet, mutta tuolla taaempanahan on selvästi valmista taloa ja aluslevyjen jäljet huutavat seinässä! | ||||
|
|
04.12.2006 21:53 | Jorma Rauhala | ||
| Tulipahan selattua VR:n historiikkeja: tämä nimenomainen Osa on valmistunut vuonna 1937! Se on entinen 12-ax Oss. Tässä kuvassa uudistetussa vaunussa on siis upouusi matala suurkuorma-alusta. | ||||
|
04.12.2006 21:39 | Jorma Rauhala | ||
| Reijon ajatus tuntuu uskottavalta. Kuka tuntee Pietarin monumenttien muodot? Vapaussota sai vaikuttavimmat ja suuret muistomerkkinsä vasta 1930-luvulla ja tämä on selkeästi vanhempi kuva. Osk:n "perinteiseksi" numeroksi kelpaisi 199501 tai -02. Vanhemmassa litteroinnissa ne olivat Os:iä 99501 ja -02 ja silloin pituus oli 22,44 m. Tämä Osk-rakenne on lyhyempi eli 18,45 m. Os-sarjassa eli myöhemmin Oss-sarjassa oli myös pari 12-akselista vaunua, joilla oli pituutta peräti 29,07 m. | ||||
|
|
04.12.2006 21:15 | Jorma Rauhala | ||
| Selevä: Pasila ja 1938! |
||||
|
|
04.12.2006 17:30 | Jorma Rauhala | ||
| Kallistun itse Juhanin ensinnä mainitun aseman kannalle, eli Pasilaan. Iltapäivän aurinko paistaa tyypillisesti. En kuitenkaan toppuuttele teitä paikan miettimisessä, sillä kuvan mukana ei ollut mitään tietoja mistään. Sama juttu on viereisen Osk-kuvan kanssa. En tiedä sen kuvauspaikkaa tai ottoaikaa senkään vertaa! | ||||
|
03.12.2006 22:28 | Jorma Rauhala | ||
| Jätte fint! Katselin ilmakuvaa radaltasi http://f15.parsimony.net/forum25608/messages/709454.htm ruotsalaisella Postivaunu-foorumilla. Sivuraiteelle voi näemmä siirtyä kun kahvihammasta kolottaa :) | ||||
|
02.12.2006 01:15 | Jorma Rauhala | ||
| Tällainen loittoneva höyrykuva se se vasta on nannaa! Ei saa kyllä samaa fiilistä dieselistä tai sähköstä. | ||||
|
02.12.2006 00:07 | Jorma Rauhala | ||
| Moskovalainen eliitti (Moskvitsh Elite) on https://vaunut.org/kuvasivu/10817 tällainen (oikealla). | ||||