Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.06. 01:01 | Juha Toivonen | ||
| Esa! Juuri näin. Ratamoottoreiden uusintaan olisi täytynyt käyttää oikeaa rahaa - tuolloin isohkosti Suomen Markkoja. Ilmeisesti lipunmyynti noina vuosina ei kannattanut, sillä noita markkoja ei Dr15 projektiin riittänyt jostakin syystä. | ||||
|
|
30.06. 00:56 | Juha Toivonen | ||
| Otan tässä yhteydessä esimerkiksi Hurun läheisen serkun kaukaa Romaniasta. CTV rautaieyhtiölle saneerattiin 3 kpl 060-DA veturia. 2100 hv:n Sulzerit saivat häädön konehuoneesta ja tilalle tulivat nyt 2700 hv MTU:t. Samalla kuitenkin saneerattiin koko ohjauselektroniikka, sekä myös ratamoottorit. Vain vetureiden korirakenne säilyi entisellään, ohjaamoiden totaalista modernisointia lukuun ottamatta. Mikä oli lopputulos? En tiedä varmaksi, mutta kaikki kolme yksilöä vetävät edelleen tavarajunia Romaniassa. | ||||
|
30.06. 00:43 | Juha Toivonen | ||
| Tärkeintä on pitää mahdollisimman moni Eurooppalainen veturipaja hengissä ja jakaa tilauksia niille. Jos Siemens olisi ainoa veturinvalmistaja Euroopassa, Vectron maksaisi hunajaa ja tuon päälle mansikoita. Sama koskee Alsthomia, Stadleria, jne... Terve kilpailu pitää hinnat kurissa, ja kehityksen liikkeellä. | ||||
|
|
30.06. 00:38 | Juha Toivonen | ||
| Stadlerin EuroDual, kuten myös Softronicin TransMontana ovat pääsääntöisesti suunniteltu tavaraliikenteeseen. Vectroniin verrattuna kokonaiskauppa on ollut maltillisesti pienempää, mutta jos vertaa vain tavaraoperaattoreille menneisiin vetureihin, niin vaakakuppi kallistuu ihmeesti. | ||||
|
|
30.06. 00:32 | Juha Toivonen | ||
| Maailmalla on myös veturien saneerausten yhteydessä kiinnitetty kosolti enemmän huomiota ja tervettä riskienhallintaa itse vetureiden voimansiirtoon ja sen kestävyyteen. VR:llä näin ei menetelty Dr15 tapauksessa. | ||||
|
30.06. 00:30 | Juha Toivonen | ||
| Ainoa oikea päätös oli juuri romutus! Tätä pohdittiin 1990-luvun alussa Haapamäen kahvihuoneessa useasti, aina aamuyön pikkutunteihin asti. Kyseessähän oli enää vain tyhjä, tekniikaton kori - ei edes telejä mukana. Pelkkä peltikoppa ja sekin jo ränsistynyt. | ||||
|
29.06. 23:51 | Juha Toivonen | ||
| Tässäpä juuri se mielenkiintoisuus. Toisaalta: Risteilyaluksissa jopa kuusi todella isoa wärtsilää paukuttaa sähköisiä tehoja kahdelle/neljälle sähköiselle ruoripotkurilaitteistolle. Ja ilmeisesti toimii? | ||||
|
29.06. 23:04 | Juha Toivonen | ||
| Jämähtikö sinne? | ||||
|
|
29.06. 22:49 | Juha Toivonen | ||
| Sähköpuolella tavaraliikenteessä myös Romanialaisen Softronicin 6-akselinen TransMontana menestyy hyvin. Kotimarkkinat ja myös vienti vetävät. | ||||
|
|
29.06. 22:47 | Juha Toivonen | ||
| Nykyinen 2020-luvun markkinoitaan kasvattava trendiveturi lienee Stadlerin Euro-Dual. Lukuisat pienet ja keskisuuret tavaraliikenne operaattorit ympäri Eurooppaa, ovat hankkimassa näitä Sähkö-Dieselsähkö vetureita. | ||||
|
|
29.06. 22:45 | Juha Toivonen | ||
| Tuosta on tuotettu myös ns köyhän miehen versio, eli Siemens Smartron. Ainakin itä-Eurooppaan mennyt joitakin yksilöitä. | ||||
|
29.06. 22:35 | Juha Toivonen | ||
| Dr16 oli valitettava seuraamus Dr15 kehitystyön epäonnistumisesta. Ei mitään muuta. | ||||
|
|
29.06. 22:32 | Juha Toivonen | ||
| Katsopa tuolloisen Valmetin rankasti elvistelevä lanseerausvideo. Tuolloinen Valmetin TJ antoi ymmärtää, kuinka Dr16 veturilla olisi jopa vientikysyntää. Eiväthän edes kotimaiset alkuperäiset hankintamäärät toteutuneet. PS: jos 23 veturista romutettiin jo ennen 2020 lähes puolet, niin jo se tekee kyseisestä veturisarjasta erittäin kyseenalaisen. | ||||
|
|
29.06. 22:12 | Juha Toivonen | ||
| Muistan etäisesti, kuinka tätä veturikoria tarjottiin VR:n taholta Haapamäelle 1990-luvun alussa. Vaihtoehdot olivat kustannukseton siirto Hpk, tai romutus. Jälkimmäinen toteutui. | ||||
|
29.06. 22:09 | Juha Toivonen | ||
| Tämän veturin tarjoama äänimaailma oli uniikki ja kerrassaan upea. Se vain korostui yöaikaan, jolloin muu melu oli tauonnut. | ||||
|
|
29.06. 22:05 | Juha Toivonen | ||
| Kieltämättä, kuva on kerrassaan upea. Siitä Kiitos! | ||||
|
|
29.06. 22:04 | Juha Toivonen | ||
| Oli suunnaton "virhearvio" jättää 2439 vanhoille ratamoottoreille. Koko veturi rakennettiin käytännössä lähes uudelleen, mutta jossakin kusaisi pahimman kerran... Mikäli em asian korjaamiseen ylöspäin olisi paneuduttu muuten täydellisen veturityypin muutoksen yhteydessä, olisi meillä voinut olla jopa 20 kpl Dr15 sarjan, varsin suorituskykyistä veturia. Nythän meille jäi käteen 23 surkeaa Dr16 veturia, joista varsin suuri osa on jo romutettu. | ||||
|
29.06. 21:56 | Juha Toivonen | ||
| Koko 1958-2000+ luvun aikajakso, ajettiin Dv11/15/16 kalustolla leuhkasti konepeitot auki kesäaikaan. Lisähapen tarve noissa vetureissa oli ominaisuus, - ei suinkaan vika. | ||||
|
29.06. 21:26 | Juha Toivonen | ||
| Minun ruhoni on 191-108. Ensin mainittu on pituus, ja jälkimmäinen on paino. Ei istu IC-jakkaraan, eikä myöskään Volvon matkustajapenkkeihin. | ||||
|
|
29.06. 21:20 | Juha Toivonen | ||
| Irtiottokyky on se mikä ratkaisee. Dr16 oli ja on todellinen kehitysmaatuote. | ||||
|
29.06. 21:08 | Juha Toivonen | ||
| Itänaapuri joo. Omat mielipiteeni tuosta idän brutaalista roistovaltiosta ovat niin kertakaikkisen julkaisukelvottomia, etten edes yritä tuoda niitä verbaalisesti ilmi. Toivon vain, että itärajamme pysyy totaalisesti kiinni, vähintään seuraavat 100 vuotta. | ||||
|
29.06. 21:04 | Juha Toivonen | ||
| 1930-luvun asema-arkkitehtuuria, veikkaan? Mutta missä tällainen Rauhamäki sijaitsee? | ||||
|
29.06. 21:02 | Juha Toivonen | ||
| Karhula - Sunila edelleen voimissaan? | ||||
|
29.06. 20:59 | Juha Toivonen | ||
| Oikea kouluesimerkki tuon ajan erinomaisesta kuvasta ja ennen kaikkea vallitsevista kuvausolosuhteista. Selkeä kuva ja kaunista on. Menkääpä nyt tuolle samalle paikalle, ja yrittäkää ottaa yhtä selkeä ja rikkoutumaton kuva yksittäisestä veturista. Onnettomasti veikkaan, että kuvanne pääosaa näyttelee sähkörataportaalien ja tolppien, ynnä kaiken maailman opastinlaitteiden loputon sekamelska. No... se on kuitenkin kehitystä kaikki tyynni. | ||||
|
29.06. 20:55 | Juha Toivonen | ||
| Varsin viihtyisä... | ||||
|
29.06. 20:54 | Juha Toivonen | ||
| Tuo ei tarvitse muuta, kuin uudet betoniset pölkyt alkaen Pesiökylä, koko matkalle 54 raudat, ja jatkorakentamisen Taivalkoskelta Kemijärvelle, tai Sallaan. "Rakentakaa rautateitä, - älkää linnoituksia"...sanoi joku tunnettu saksalainen henkilö historiassa. | ||||
|
|
29.06. 19:14 | Juha Toivonen | ||
| Tiedä niin noista bussien penkeistäkään... josko myös IC-vaunukaluston istuinergonomia on meikäläiselle painajainen. Vanhoissa sinisissä vaunuissa oli paras kokemani istuinmukavuus. | ||||
|
|
29.06. 18:49 | Juha Toivonen | ||
| Timo Salo. Kyllä vaikuttaisi hyvältä idealta. 1/4 putoaminen pois, antaisi silti vielä 2250 hv:n tehon veturille. Se mikä myös on kiinnostavaa tässä kyseisessä kokoonpanossa, on moottoreiden huoltovälit, niiden tuleva elinkaari, sekä keskikäytävällisen konehuoneen toimivuus esim. juuri huoltojen kohdalla. Eräs varsin todennäköinen etu tulee vian sattuessa olemaan kunkin voimapaketin helppo ja nopea korvaaminen uudella ehjällä moottori-generaattori yhdistelmällä. | ||||
|
|
29.06. 18:33 | Juha Toivonen | ||
| Mikäli oikein muistan, niin joko Siemensillä, tai Bombardierilla olisi ollut/on tuotannossa tällaiseen tekniikkaan perustuva 4-akselinen päätyöhjaamollinen linjaveturi? | ||||
|
|
29.06. 17:52 | Juha Toivonen | ||
| Kyllä Esa, mutta Volvo Penta on nykyään myös ns. teollisuusmoottori, eli tarjolla on laajaskaalainen valikoima eri tehoisia dieselmoottoreita koneiden valmistajille, ja mm varavoimakoneiksi. Tuohon mainitsemaani Reloc Dema 3000 veturiin sijoitetut moottorit pohjautuvat 16-litraiseen kuorma-automoottoriin. Veturiin sijoitetut moottorit ovat Euro stage V päästöisiä, eli varsin hyväksyttäviä myös veturikäyttöön. Suunnilleen vastaavia moottoreita on käytössä kymmeniä-, ellei jopa satoja tuhansia yksilöitä. Nyttemmin Volvo on kehittänyt myös tuosta vielä suuremman moottorin, eli 17-litraisen Volvo - Penta teollisuusdieselin. Viimeksi mainittu kuitenkin vasta Tier 2 päästötasolla. Mielenkiintoista olisi havaita, kuinka tuo neljän diesel-sähköisen voimantuottoyksikön käyttö ja toimintavarmuus toteutuu. |
||||
|
|
29.06. 14:12 | Juha Toivonen | ||
| Tyyppihyväksynnästä puheenollen: - En malta olla ottamatta tässä kohtaa erästä Eurooppalaista tyyppihyväksyntää odottavaa mielenkiintoista uusioveturituotetta esille. Osa veturin rakenteista on peräisin 060-DA sarjan vetureista. Esittelysivu englanniksi: https://reloc.ro/2023/04/05/reloc-craiova-a-finalizat-cu-succes-locomotiva-diesel-electrica-pe-6-osii-modernizata-cu-sistem-de-motorizare-si-actionare-complet-nou-dema-3000/ ja ko veturin romaniankielinen esite https://reloc.ro/2024/01/29/noutati-brosura-dema-3000/ Veturissa on 4 kpl Volvo-Penta 16 ltr dieselmoottoria, jotka kaikki tuottavat sähkötehon niihin kytkettyihin generaattoreihin. Yhteisteholtaan tämä 6-akselinen linjaveturi on n. 3000 hv:n tehoinen. Rakenneratkaisu on erittäin mielenkiintoinen. |
||||
|
29.06. 13:35 | Juha Toivonen | ||
| Kohtahan nuo vaihtunevat jälleen takaisin. Ensiksi saatetaan Santalahden - Lentävänniemen osuus valmiiksi ja samalla valmistellaan nyt 3-osaisten ratikoiden pidentäminen 4-osaisiksi. Myös lisää vaunuja on tulossa. Tulevatko jo valmiiksi 4-osaisina - en tiedä. Seuraavaksi alkaa Kaupin Kampus - Koilliskeskus ja Hatanpään Valtatie - Härmälä - Pirkkala osuuksien rakentaminen. Myös linjan jatkaminen on mahdollista Hervantajärveltä Kangasalan suuntaan tulevaisuudessa, mikäli Kangasalan puolella olevan ns. Saarenmaan alueen valmisteilla oleva kaavamuutos sallii riittävän paljon lisärakentamista. Nykyisissä Vuoreksen alueen maanrakennustöissä, kaikki työvaiheet tehdään raitiotievarauksin, eli myös Vuoreksen suunta saattaa olla tulevaisuudessa ratikkaliikenteen piirissä. | ||||
|
29.06. 13:24 | Juha Toivonen | ||
| Tällaisia vetureita seisoi Tampereella 1980/1990 lukujen taitteen tienoolla. (en enää muista tarkkaa ajankohtaa) Vehmaisten aseman lähellä, Kuusakosken romuplaanin pistoraiteella. Tulivat romutukseen Suomeen. | ||||
|
29.06. 13:15 | Juha Toivonen | ||
| Näin ylhäältäpäin katsottuna VR:n imagokuva ei ole paras mahdollinen. Mieleeni tulivat Romanian CFR:n hylkyjonot, - tosin sillä erotuksella, että tuon näköiset veturit eivät siellä enää liikkuneet... | ||||
|
|
29.06. 13:07 | Juha Toivonen | ||
| Nyt kun rata on raivattu, niin mitä seuraavaksi? Eikös tämä rataosuus kuulunut jo lakkautettujen joukkoon? | ||||
|
|
29.06. 12:36 | Juha Toivonen | ||
| Hieman vastaavanlaisia saisi vielä Puolalaiselta Newagilta. https://www.newag.pl/en/offer/15-16d/ Jopa 1520 mm malli on tuotanto-ohjelmassa. Newagin valmiste taitaa kuitenkin pohjautua eri veturiin, kuin Effishunter 1600? | ||||
|
|
29.06. 09:53 | Juha Toivonen | ||
| Dr18 on varsin miellyttävän näköinen veturi. Jostakin syystä näitä ei enää löydy CZ Lokon tuotelistalta. Liekö valmistus loppu? | ||||
|
26.06. 19:31 | Juha Toivonen | ||
| BTW: Nyt kun Tampereella Sepänkadun alikulkusilta on uudistettu, niin sisältyikö tuon uuden sillan alimenoaukon tilavaraukseen kolmannen raiteen rakennusmahdollisuus? | ||||
|
26.06. 19:27 | Juha Toivonen | ||
| Se on "rapu", joka pitää suomalaiset rautatieoperaattorit kiinni leivässä. | ||||
|
26.06. 19:24 | Juha Toivonen | ||
| Vainikkala olisi syytä sulkea ASAP - "as soon as possible". Suomi rahoittaa yhä Vainikkalan liikenteen kautta Venäjän käymää hyökkäys-/terrorisotaa Ukrainassa. Häpeällistä Suomelle! | ||||
|
|
26.06. 18:58 | Juha Toivonen | ||
| "Kloorilla valkaistu sellu" oli eräs suurimmista myrkkykuljetusten tarpeen tuottajista. Nythän tätä ei enää juurikaan valmisteta. | ||||
|
|
26.06. 18:56 | Juha Toivonen | ||
| Eräs sivujuonne tuon ratapihan siirrossa, lienee tarve rajoittaa Tampere Asema - Lielahti raskasta tavaraliikennettä. Viinikan ratapihasiirtoon liittyy varsin kiinteästi kierto-/oikorata Porin rataan ja myös Pohjanmaan rataan, ohi Tampereen. Kymmeniä vuosia aiemmin, valtamedia hetkellisesti spekuloi mahdollisuudella lisäkapasiteettiin em. välillä, muuttaa Tpe - Lielahti kolmiraiteiseksi kauttaaltaan. Näistä suunnitelmista lienee luovuttu? | ||||
|
|
26.06. 18:31 | Juha Toivonen | ||
| Käsittääkseni tuo VAK-ratapiha sisältyy varsin kiinteästi nykyiseen Viinikan ratapihaan. Molemmat siirtynevät yhtä aikaa? Vaikka yhä edelleen ko ratapihan läpi kulkee myrkkyvaunuja, ei onnettomuusriski ole enää läheskään niin suuri, kuin mitä se oli kekkoslovakia-suomen aikaan. 1960-1990 oli todellista tietoista isohkoa riskinottoa kemikaalionnettomuuksien suhteen Suomessa. Täällä hinattiin ties minkä kuntoisia neukkulan myrkkyvaunuja, - ja todella paljon, - sekä kosolti myös kotimaisia vastaavia. FC - Äetsä oli eräs suurimmista kotimaisista riskien tuottajista. Näihin lisänä neukkulan luokattomat öljyvaunut... | ||||
|
|
26.06. 01:07 | Juha Toivonen | ||
| Muutaman vuoden sisään alkanee nykyisen Lokomon alueen uusjako. Alueella oleva teollisuus on ilmoittanut tarvitsevansa uudet ja nykyaikaisemmat tuotantotilat. Joitakin yksittäisiä rakennuksia suojeltaneen, kuten esim. alkuperäinen ensimmäinen Lokomon tehdashalli, joka näkyy kuvan alalaidan vasemmalla puolella. Tonttivaraus uudelle tehtaalle on jo olemassa. Kuvan ylälaidassa näkyvä, melko tyhjä alue on jo kokonaisuudessaan rakennettu. Etupäässä tuolla alueella sijaitsee autoliikkeitä. Kuvan oikea reuna (Hatanpään Valtatie - Pyhäjärvi) on myös rakennettu täyteen alkaen 1980-luku. Alue toimii nykyään kerrostaloalueena. Lokomon alueen rakentamisen kanssa suunnilleen yhtäaikaisesti alkaa Viinikanlahden/Hatanpäänniemen asuntorakentaminen. Eikä siinä vielä kaikki: Mikäli Viinikan järjestelyratapiha onnistutaan tulevaisuudessa (2030/2040-luvuilla?) siirtämään Lempäälään, niin nykyinen ratapiha-alue kaavoitetaan mitä todennäköisimmin uudeksi suureksi asuntoalueeksi. | ||||
|
25.06. 22:14 | Juha Toivonen | ||
| Tuo oli Pekka Mäkisen yksi vanhoista paikoista, mutta jos tarkoitat Kummelin "Jaakko Parantainen" sketsiä, niin se on kuvattu Santalahdessa, entisen tulitikkutehtaan alueella. Kuvassa näkyvä alue, oli jo tuolloin tyhjennetty Mäkisen kuorma-autoista. | ||||
|
25.06. 22:01 | Juha Toivonen | ||
| Kuvausaikana tuo silta lienee ollut käytössä vain yksiraiteisena, mutta se on jo valmiiksi rakennettu kaksiraiteiseksi, tulevaisuutta silmällä pitäen. | ||||
|
25.06. 21:56 | Juha Toivonen | ||
| Kuvan oikeassa yläkulmassa pilkistävä vaalea puutalo on yhä olemassa. Se sijaitsee Rautatienkadun, Vuolteenkadun ja Sorin sillan yhtymäkohdassa, risteyksen eteläpuolella. | ||||
|
23.06. 15:35 | Juha Toivonen | ||
| Hatara muistikuvani 751 viimeisistä liikkeistä tuolloisella VR:n rataverkolla, joskus 1990-luvun alkuvuosina. Veturille suoritettiin Nekalan varastoalueella perusteellinen ja monesti muutaman kuukauden aikana toistuva alavoitelu, sekä koneiston & tenderin laakerien voitelu. Kiertokanget otettiin luonnollisesti irti. Veturia liikuteltiin edes-takaisin joitakin kertoja voiteluiden aikoina n. 100 metrin matkalla, maastokuorma-autoa siirtovälineenä käyttäen. Nostoa edeltävinä päivinä, veturi ja tenderi irrotettiin toisistaan. Rataverkolle noston jälkeen veturi niputettiin tenderinsä kanssa uudelleen. VR - Perkiö oli määrännyt 751 siirtoon Nekalasta Perkiön varikolle Dr14 veturin. Ilmeisesti ajateltiin, että vuosikymmeniä seissyt veturinraato... vähempi vetovoima ei tule riittämään. Niinpä lähdettiin kohti Perkiötä. 751 kulki kevyesti rullaten Seepran perässä, ja kun hetken kuluttua tulimme Perkiöön, Dr14 kuljettaja tuli ulos ja hämmästeli avoimesti, kuinka 751 oli jopa tuupannut Seepraa rullatessaan. Vasta tuossa vaiheessa kerroin, kuinka 751 oli voideltu ja liikuteltu jo parin kuukauden ajan seisontaraiteellaan. Muistaakseni tuolloin Perkiössä käväisi myös Tr1 1033, ja alkuperäinen ajatus oli hinata 1033:lla 751 Haapamäkeen, mutta koska eräs matkaneuvoja halusi ajaa 1033 Haapamäelle, 751 siirto muutettiin Dv12 vetoiseksi myöhemmäksi tuona iltana. Ilmeisesti myös 751 siirtomatka Tampere - Haapamäki sujui varsin hyvin. |
||||
|
21.06. 09:48 | Juha Toivonen | ||
| ...eikä aikaakaan, kun vastaus löytyi: https://www.lohr.fr/catalogue/references-and-projects/ Sivulla esitetään jo käynnissä oleva liikenne, sekä tulevaisuuden projektisuunnitelmat. Mielenkiintoista havaita, kuinka tulevaisuudessa Liettuan Kaunasista avautuisi rekkatransito yhteys pitkälle länsi Eurooppaan ja myös etelään. Samoin ilmeisesti Turkista, Bulgarian, Serbian, Unkarin, ja Itävallan kautta Länteen ja myös Puolan kautta edelleen pohjoiseen. Toivottavasti havaintokartan suunnitelmista mahdollisimman moni toteutuu. | ||||
|
|
21.06. 09:32 | Juha Toivonen | ||
| Kuvan vaunun toimintaperiaate on ilmeisesti sama, kuin https://www.lohr.fr/catalogue/the-lohr-uic-wagons/ -vaunujen. Ilmeisesti ainakin Euroopan länsipuoliskolla tälle kuljetusmenetelmälle on kasvavaa kysyntää. Miten lie asia Itäisessä Euroopassa? Noin periaatteellisestihan kyseinen kuljetusmuoto olisi erittäin tervetullut vaihtoehto Euroopan suurimääräiseen rekkaliikenteeseen. | ||||
|
20.06. 20:50 | Juha Toivonen | ||
| Eikös Porista ajettu makuuvaunujunaa myös mierontietä pitkin, eli Pri - Pko - Hpk - Jy - Pm - Sl - Par. Ja ennen sotia jopa Elisenvaaraan asti? | ||||