![]() |
06.03. 17:43 | Juha Toivonen | ||
Näitä vetureita tehtiin vain kaksi kappaletta: 151 001 ja 151 002. Toinen katosi (yllätyksettömästi) joskus toisen maailmansodan lopussa "neuvostovapauttajien" pakotetusti suorittamaan siirtoon neukkulaan. Lue - päätyi puna-armeijan pöllimäksi. Nolla-nolla-ykkösestä ei sen koommin ole kuultu mitään. Kuvan nolla-nolla-kakkonen lienee siis ainoa jäljelle jäänyt yksilö, yhdestä raskaimmista Euroopan alueella valmistetusta tavaraliikenne-höyryvetureista. Nyt jotkut eli lähes kaikki CFR:n höyryveturit ovat jonkinmoisesti löyhän vasaran alla ja vain kilohintaan. Kyseisen rautatieyhtiön talous lienee todella, todella surkea, ja siksi kaikki realisoitava on listattu valmiiksi, mahdollista pesän selvitystä silmällä pitäen. | ||||
![]() |
04.03. 19:13 | Juha Toivonen | ||
- "nää on niitä kolme kilovolttisia?" | ||||
![]() |
04.03. 19:11 | Juha Toivonen | ||
Kyseisen kuvan likimmäinen veturi lienee saneerattu aluskehyksen yläpuolelta aivan kokonaan. Uusi tekniikka, uusi ohjaamo, sekä uudet päällirakenteet? Eikä tulos ulkoisesti vaikuta ollenkaan huonolta - päinvastoin. | ||||
![]() |
04.03. 19:06 | Juha Toivonen | ||
Puolassa tuo Newagin varsin suorituskykyinen "Griffin-veturi" on tehnyt hyvin kauppaa, mutta jostakin syystä siitä ei ole tullut vientituotetta? | ||||
![]() |
04.03. 18:55 | Juha Toivonen | ||
Tuo aikajakso niin logistiikassa kuin kaupankäynnissäkin on menneen talven lumia. Putin henkilökohtaisesti rummutti isosti, kuinka venäjältä ei enää sallita raakapuuvientiä. Erittäin epäystävällismielinen hyökkäys Suomea kohtaan. Toisekseen tuo samainen häiskä varmisti ja yhä hallintoineen varmistaa, ettei Suomen ja venäjän raja aukea vielä vähään aikaan...millekään liikenteelle. | ||||
![]() |
04.03. 18:48 | Juha Toivonen | ||
Kuka maksaa, milloin tehdään ja kuka muu sitä oikeastaan tarvitsee 6 miljoonan rajamaa-suomen lisäksi? Olisiko kenties muitakin vaihtoehtoja tarvittavalle logistiikalle? | ||||
![]() |
04.03. 18:48 | Juha Toivonen | ||
Kaunis unelma, mutta tuskin toteutuu nykymaailman tilanteessa. | ||||
![]() |
04.03. 18:44 | Juha Toivonen | ||
Raideliikenne suurimpien kaupunkiemme paikallis- ja lähiliikenteessä on nyt ansaitussa kasvussa. Tampereella raitiotie- ja myös VR-lähijunaliikenne ovat osoittautuneet varsin halutuksi paikallisliikennemuodoksi. Toimii, - niin sanotusti. Toivottavasti Tampere ja ympäristökunnat, yhdessä VR:n kanssa yhä edelleen kehittävät ja kasvattavat raidepaikallisliikennettä. | ||||
![]() |
04.03. 18:27 | Juha Toivonen | ||
Dr16 - Veturi maailman huipulta. Näin hehkuteltiin joissakin 1980-luvun Suomalaisissa dokumenteissa, ja itse tuolloinen Valmetin TJ Matti Kankaanpää kertoi silloisen median edessä kyseisen veturin edistyksellisyydestä ja huippulaadusta, sekä myös mahdollisista vientimarkkinoista. No niin, - no... Vienti ei vetänyt, eikä aina itse Dr16 veturikaan. | ||||
![]() |
28.02. 22:42 | Juha Toivonen | ||
Kuvan tietokilpailusta en tiedä, mutta Suomalaisen rautatieliikenteen kehitys siinä näkyy. | ||||
![]() |
28.02. 22:05 | Juha Toivonen | ||
Junien tasokkaista ravintolapalveluista tulee väistämättä mieleeni 2005 Constanta - Bukarest - Constanta matka CFR:n IC:llä. Veturivetoinen, monivaunuinen ja tietysti ravintolavaunuin varustetussa IC:ssä ruokatarjoilu todella toimi. Junan keittiömestari nuiji läskiä (naudanlihaa) RST-pöytää vasten oikein huolella. Valmiin annoksen nähtyäni, oli vakuuttunut, jotta minulla on nälkä. Tilasin hetimiten kolme "tölkitettyä ohrapuuroa" pöytääni, ja katselin synkän kateellisena asiakasta, joka nautiskeli äskettäin astaloin rankasti pöytään taputeltua nautaa, - nyt hyvin kypsänä, ja kaikkine lisukkeineen. | ||||
![]() |
28.02. 21:16 | Juha Toivonen | ||
Dm4 ja kiitojunarunko taisi olla se viimeisin VR:n todellinen ja aito palvelukonseptimuoto, jossa maksava asiakas hemmoteltiin nauttimaan matkasta. Suorastaan ylimuhkeat istuimet, laaja-, palvelualtis ravintolapalvelu, - aina matkustajien istuimille asti. Eikä VR:n ravintolatarjoilun propagandakuvat tainneet sisältää tarjoiluiden osalta "teollista pussimuusia" lihaisten nakkien ja leikkeiden lisänä? Mihin tämä erinomainen palvelukulttuuri Suomessa katosi, ja miksi näin tapahtui? | ||||
![]() |
28.02. 19:34 | Juha Toivonen | ||
Vielä kun jonakin päivänä lähitulevaisuudessa näkisi aidon sähköryssän alkuperäisissä "ferrex-keltainen" väreissä. Tällaisen toteuttaminen olisi VR:lle aidosti positiivinen teko. | ||||
![]() |
28.02. 19:31 | Juha Toivonen | ||
Siinä sitä on neukkulanostalgiaa niin, että heikoimpia hirvittää. Nyt kannattaa pumpata objektiivien läpi kaikki se, mikä kyseisestä aiheesta vielä on pumpattavissa. | ||||
![]() |
26.02. 19:52 | Juha Toivonen | ||
Kyllä! 2702 uhkuu todellakin tuoreuttaan. Puskinpalkki-esteenraivaajakin täysi puhdas. Veturin alakerta tasaisen harmaa, - ei likainen. Ylävalonheittimessäkin alkuperäinen ristikkosuoja. | ||||
![]() |
26.02. 19:52 | Juha Toivonen | ||
Kyllä! 2702 uhkuu todellakin tuoreuttaan. Puskinpalkki-esteenraivaajakin täysi puhdas. Veturin alakerta tasaisen harmaa, - ei likainen. Ylävalonheittimessäkin alkuperäinen ristikkosuoja. | ||||
![]() |
26.02. 19:25 | Juha Toivonen | ||
V65 - värit, mutta "stasi-saksan" tekniikka? Onko tämä mahdollisesti jokin soluttautumiseen perustuva DDR-peiteoperaatio? | ||||
![]() |
26.02. 19:11 | Juha Toivonen | ||
Itä-Eurooppalainen trendi näyttäisi olevan, kuinka jo pitkään palvelleita veturityyppejä saneerataan ja uudelleen rakennetaan nykyajan vaatimusten mukaisiksi. ex SM42 > 6Dm yhtenä esimerkkinä. Mittava saneeraaminen on ilmeisesti kustannustehokas ja toimiva konsepti? | ||||
![]() |
15.02. 21:44 | Juha Toivonen | ||
Kuvan yksilö lienee sieltä siisteimmästä päästä Romanian ex-DB moottorijunia. Kesällä 2024 näin Romanian pohjoisosissa muutaman ex-DB 628-sarjan moottorijunan, joita ei oltu operaattorin toimesta maalattu uusiin väreihin, mutta graffititaiteilijat olivat töhrineet ko junat sekavankirjaviksi, jotkut aina kattoa myöden. | ||||
![]() |
14.02. 20:47 | Juha Toivonen | ||
Muistan vielä hyvin kun kaverini kanssa 1972-74 istuimme useasti taustalla näkyvillä "Ihanakadun kallioilla" katselemassa junaliikennettä. Kuvan taka-alalla oli tuolloin Tampereen tulosemafoorit. Hyvin usein opastinvaijereiden kitinä ja kahden siiven ylösnousu vavahdutti seuraamaan lähestyviä junia. Dr12, 2xDr12, Dv12, Dv15, 2xDv16, sekä moottorijunat olivat tuolloin tavallisinta antia... | ||||
![]() |
14.02. 20:28 | Juha Toivonen | ||
Minä olisin viitannut noille kintaalla jo vuonna 1986, mutta Herra Majuri palautti tuolloin kovaäänisellä käskytyksellään uskoni noihin. | ||||
![]() |
14.02. 20:26 | Juha Toivonen | ||
Hienoja ovat ministeriön kaaviot ja kalvot. Noitakin on joku siellä isolla rahalla väkästellyt kenties vuoden, tai pari, mutta... Maailma ja tilanteet muuttuvat, kuten olemme viime viikkojen aikana saaneet mediasta havaita. Edelleenkin tuolla Länsi-Lapissa näyttäisi ministeriön kuvissa olevan "selvitystä vaativa alue"? Jos asiat ja "rytmitaju" olisivat kunnossa, tuon kuuluisi olla "toteutuksessa oleva alue". Enivei. Selvitystä jatketaan Suomalaiseen byrokraattiseen tahtiin ja suunnittelu aloitetaan kenties joskus, ja ehkäpä jo silloin totaalisen myöhässä. | ||||
![]() |
14.02. 20:07 | Juha Toivonen | ||
Nyt täytyisi päättäjien oikeasti hengittää tunti paperipussiin ja potkia toisiaan p-seilleen, jotta kykenisivät ajattelemaan rationaalisesti, jo näkyvässä kriisitilanteessa. Viimeistään tänään Münchenissä tuli jäätävän kylmä suihku kaikille toiveajattelijoille. Nyt ei enää ole aika jaaritella, eikä aikaa unelmahöttöiselle taivaanrannan maalaukselle. Suunnitelmat B ja C, josko miksei myös D tulisi ottaa välittömään toteutukseen, josko noita kolmea viimeksi mainittua edes on olemassakaan? | ||||
![]() |
14.02. 20:01 | Juha Toivonen | ||
Josko nyt kuitenkin laitettaisiin ensin kriittisimmät huoltoreitit kuntoon, eli mahdollinen Narvikiin suuntautuva rautatie, Oulu - Kemi väli uusine kohtauspaikkoineen, koko Länsi-Lapin päätieverkosto, ja mahdolliset raideleveyden muutospaikat/telinvaihdot Tornion ja Haaparannan alueilla. Harkitaan noita kehäratoja sitten, jos vielä mitään harkittavaa enää on. | ||||
![]() |
13.02. 18:21 | Juha Toivonen | ||
Joo...mutta noissa "ladoissa" ei (onneksi) ole käsikammen reikää etupuskureissa, eli puskinpalkeissa. | ||||
![]() |
13.02. 07:01 | Juha Toivonen | ||
Näyttäisivät olevan kovakoppisia yksilöitä kaikki tyynni, eli ilmeisesti tykistön tulenjohtoon, tai ylipäätään armeijan viestitoimintaan liittyviä erikoisautoja? Ilmeisen iäkkäitä sellaisia, eli olisikohan menossa poistoon/varastointiin, tai ehkä jopa Ukrainaan? Perinteiset tykinveturi-ZILit olivat perusmallisella lavalla ja pressukapellilla varustettuja. Kumpaan suuntaan juna Oulusta lähti? | ||||
![]() |
13.02. 05:57 | Juha Toivonen | ||
Eihän tästä ole pitkääkään aikaa, kun Puolustusvoimat hankkivat "uusia" maastokuorma-autoja, eli second hand DAFeja Briteistä. | ||||
![]() |
13.02. 05:55 | Juha Toivonen | ||
Joskus kymmeniä vuosia sitten, näitä oli käytössä IT-tykistön ampumaleirillä Lohtajalla. Pakkasta oli -32C ja Zileillä vedettiin mm vielä suurempia neukkumörköjä, eli KrAZeja liikkeelle. | ||||
![]() |
13.02. 05:48 | Juha Toivonen | ||
Oliko tuossa sotilaskuljetuksessa muita vaunuja, kuin vain nuo ZIL maastokuorma-autot vaunuihin kuormattuna? | ||||
![]() |
13.02. 05:44 | Juha Toivonen | ||
Hertsumalekkeri! Nuohan näyttävät ihan ZILeiltä. Jotenkin tulisi mieleen Rovajärvi ja mahdollinen tykistön ampumaleiri, tai sitten jokin muu harjoitus Lapissa. | ||||
![]() |
12.02. 19:52 | Juha Toivonen | ||
Minä puolestani ihmettelen suuresti, kuinka nykyisen-Nato tilanteen ja pohjoismaisen rataverkon suhteen, ei mitään mainittavaa ole vieläkään saatu aikaan. Haaparannan ja Tornion telienvaihdon/raideleveysmuutosten , sekä mahdollisten pohjoisten ratojen (Kolari - Narvik) - välien rakentaminen. Alkaisi jo olla pieni kiire noiden em. rataosuuksien suhteen. | ||||
![]() |
12.02. 19:23 | Juha Toivonen | ||
Suomen tulee nykyisessä maailmantilanteessa padota aukottomasti koko 1340+ km itärajansa. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta tehdä se täytyy kuitenkin. Tämän toteutuminen edellyttää monien miljardien eurojen välitöntä asehankintaa, sekä vastaavan suuruusluokan panostusta myös tulevaisuudessa. Lähes varmaa on, ettei nykyvenäjä lopeta aggressiivista laajentumispolitiikkaansa edes silloin, jos Ukrainan sota sattuisi päättymään venäjän kannalta suotuisaan asetelmaan. Yksi osa tätä strategiaa on hyvin toimiva huoltovarmuuslogistiikka Suomen taholta. | ||||
![]() |
12.02. 19:14 | Juha Toivonen | ||
Edellä mainitut skenaariot pohjautuvat kaikki ns. "rauhalliseen ja vakaaseen Itämeren liikenteeseen" Se on sitä vielä toistaiseksi, mutta mitä sitten jos ja pahimmillaan, - kun tuo tilanne muuttuu dramaattisesti? Junalautoille voimme sanoa hyvästit, eikä Itämeren rekkalauttaliikenteessäkään mene yhtään sen paremmin. | ||||
![]() |
12.02. 18:21 | Juha Toivonen | ||
Jos - ja siis: - JOS Suomi ja Suomalaiset joutuisivat mahdollisen kriisitilanteen johdosta rankan säännöstelyn alaisiksi, niin perustarvikkeidensa-, kuin myös kulutushyödykkeidensä suhteen, sekä mahdollisesti viestiyhteyksiensä rajoitusten suhteen, ei maamme kestäisi muutamaa kuukautta pidempään. "Kuri" on kadonnut Suomalaisesta sana- ja käsitevarastosta tyystin. Ja sen tulokset näkyvät kaduillamme... Se paineensietokyky ja kyky käsitellä ongelmatilanteita vakaan harkinnan myötä. | ||||
![]() |
12.02. 18:08 | Juha Toivonen | ||
Paljon muutakin saattaa napsahtaa kiinni, kuin vain sellutehtaat. Jo pelkkä Suomen tarvitsema (ja siviileiltä voimakkain ostorajoittein tarvitsema) polttoainehuolto vaatisi useita satoja täyden painon (76 tonnia) rekkoja, tai kymmeniä säiliöjunia päivittäin. Tämän lisäksi aivan kaikki muu Suomen tarvitsema materiaalitoimitus. Varovasti veikattuna, useita kymmeniä-, ellei jopa yli 100 junaa/päivä. Vaikka sulkisimme aivan kaiken viennin, ei kuljetuskapasiteetti/logistiikkaverkoston välityskyky, tulisi alkuunkaan riittämään, nykyisellä maalogistiikkaverkostollamme. Todella mittavasta remontista em. suhteen, olisi nyt akuutti tarve. | ||||
![]() |
12.02. 17:28 | Juha Toivonen | ||
Kun tuota(kin) karttaa katsoo, voi selvästi havaita, kuinka Suomi on todellisuudessa eräänlainen "saari". Ja sitä se on etenkin, jos Itämeren laivaliikenne jostakin syystä katkeaisi? Tuossa painajaismaisessa tilanteessa, kaikki Suomen tarvitseman materiaalin logistiikka, siirtyisi Pohjois-Suomen kautta suoritettavaksi maalogistiikaksi. Nykyisellä rautatie- ja maantieverkostolla tuo tulisi olemaan täysin mahdoton- ja tuhoon tuomittu tehtävä. Päivittäinen tonnimäärävaatimus, olisi todella tolkuton. Kyse on paljon muustakin, kuin vain yksittäisten rautatieoperaattoreiden toiminnasta, tai noiden intresseistä Suomessa ja Ruotsissa. Mikäli tuo kuljetushaaste joskus toteutuisi, olisimme todella hätää kärsimässä, nykyisten rautatie- ja maantieinfrojemme puitteissa. | ||||
![]() |
11.02. 02:51 | Juha Toivonen | ||
Huomattavasti tähdellisempää, kuin edes osittainen rataverkkomme kaventaminen 1435 mm:n, olisi alati kasvavan rataverkon korjausvelan systemaattinen pienentäminen, ja näin myös välityskyvyn parantaminen. Onko kukaan miettinyt saati laskenut, kuinka paljon siirtokuormauksia/telienvaihtoa Suomen sisäiseen liikenteeseen tulisi, mikäli esim. Pohjois-Suomen rataosuudet kavennettaisiin Eurooppalaiselle raideleveydelle? Ainoa liikenne, johon tarvitsemme Eurooppalaista raideleveyttä, on mahdollinen länsiliikenne. Kotimaan sisäisessä liikenteessä, eri raideleveyksin toteutuneesta rataverkosta olisi vain turhaa haittaa, ja huomattavia lisäkustannuksia. | ||||
![]() |
10.02. 18:23 | Juha Toivonen | ||
Odotetaan nyt ensin mitä "Kaipola Boys" eli Freight Car Finland Oy saa aikaiseksi. Aivan turha on P-A valtion ruveta polttamaan miljardeja koko- tai edes osittaisen rataverkon raideleveyden muutokseen, jos sujuva länsiliikenne saadaan turvattua muutamalla raideleveyden muuntolaitteistolla ja muuttuvaraideleveyksisin telein. Tulee huomattavasti edullisemmaksi, kuljetuskapasiteetin kärsimättä. | ||||
Kuvasarja: Ruokaa junassa |
09.02. 00:31 | Juha Toivonen | ||
Aika iso ero on Eurooppalaisten ja Suomalaisten junien ruokatarjonnassa. Suomessa vedetään rankan ylihintaista einesruokaa muovikipoista, kun taas Euroopassa nautitaan gastronomisesti kelvollisia aterioita ravintolavaunujen tarjonnasta. Muistan itse nauttineeni erään varsin erinomaisen aterian Frankfurt - München IC-junassa. SE OLI TODELLA HYVÄ ATERIA! | ||||
![]() |
09.02. 00:24 | Juha Toivonen | ||
Romaniassa uudistetaan vanhaa, josko myös uudelleen rakennetaan täysin uutta. Jälkimmäistä myös vanhoihin konsepteihin perustuen. Vanha Swe-Ro (ASEA-Electroputere) 060 EA on kokenut monta uudelleen rakennusvaihetta, ja kehitysversiota, samoin kuin alkuperäinen SLM-Sulzer diesel 060-DA. | ||||
![]() |
09.02. 00:13 | Juha Toivonen | ||
Kavennetaan vaikka koko Suomen raideverkko, kunhan avokätinen maksaja on selvillä. Mahdollisten veronkorotusten puolesta, se en tahdo olla minä. | ||||
![]() |
08.02. 23:26 | Juha Toivonen | ||
Junalla ei pituutta ole liikaa. Oliko niin, jotta yksi vaunu/em. maiden kansallinen rautatieyhtiö? | ||||
![]() |
08.02. 23:24 | Juha Toivonen | ||
Romaniassa kaluston kehittäminen pohjautuu vahvasti kierrätykseen. Jo olemassa olevia veturityyppejä uudelleen suunnitellaan ja rakennetaan nykyajan vaatimusten mukaisiksi. | ||||
![]() |
08.02. 23:20 | Juha Toivonen | ||
1960-luvun puolivälin nykyaikaisinta kalustotarjontaa VR:n dieselvetovoiman puolelta... | ||||
![]() |
29.01. 18:09 | Juha Toivonen | ||
On tuo Tampereen aseman itäpuoleinen - "lähes kansallismaisema" - jonkin verran muuttunut sitten tuon veturin syntymän. | ||||
![]() |
08.01. 19:06 | Juha Toivonen | ||
Eikö olisi Ratikan lisäksi, varsin suotavaa kehittää jo olemassa olevaa rautatieverkkoa, Tampereen seudun lähiliikenteen suhteen? Ylöjärvi, Orivesi (juupajoki, vilppula), Rauma/Sastamala/Pori, jne... | ||||
![]() |
08.01. 19:02 | Juha Toivonen | ||
Jotenkin saatan nuo kaikki muut haarat ymmärtää, mutta tuo Ylöjärven haara hieman tökkii. Epäuskottava. Sinne on jo olemassa erinomaisen tehokas raideyhteys, joten, mihin muka tarvitaan rinnakkainen yhteys? | ||||
![]() |
08.01. 18:42 | Juha Toivonen | ||
Hr11:n kohdalla toivoisin todellakin, että jotakin konkreettista tuon veturin säilyvyyden turvaksi, alkaisi vihdoin tapahtua. Tepon ehdotus rahastosta on erinomaisen hyvä. Paras tähän asti esitetyistä vaihtoehdoista. | ||||
![]() |
05.01. 19:57 | Juha Toivonen | ||
Kiitos isosti Markus! Sain kysymykseeni riittävän vastauksen asiantuntevalta taholtasi. | ||||
![]() |
05.01. 16:18 | Juha Toivonen | ||
Hyvin näyttää Siemensin Vectron myyneen. Lienee ollut todellinen myyntimenestys valmistajalleen. Ympäri Eurooppaa näitä on havaittavissa ja todella monen operaattorin liikenteessä. Ilmeisesti myös likipitäen vastaava, eli Siemensin Smartron on ottanut sijaa markkinoilla? | ||||
![]() |
05.01. 16:12 | Juha Toivonen | ||
Jimiltä kysyn: - Kuinka monta on "kaikki"? En ole seurannut Allegro-junaliikennettä, joten minulla ei ole käsitystä, kuinka monta Allegroa Suomi-venäjä liikenteessä on ollut. |