Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.10.2011 23:47 | Jorma Toivonen | ||
| Kaikenlaisia juhlallisuuksia on taidettu suunnitella vuodelle 2012. Jokin "ryhmä" voisi anella lupaa konepajalta juhlan järjestämiseksi - "40 vuotta olen odotellut museon tiloihin pääsyä, omin voimin saavuin tänne aikoinaan kavereiden kanssa kesällä 1972. Taidan viettää viiskymppisetkin samoilla sijoillani, ellen romahda unohdettuna ennen sitä, seuralaiseni kaikkosivat ympäriltäni jo aikoja sitten. Olen sentään ensimmäinen Suomessa valmistettu linjadiesel." https://vaunut.org/kuva/33182 . Mistähän johtuu, ettei museolle saada lisää hallitilaa - kalusto rapistuu... Onko haluttomuus suojella meitä vanhuksia VR:n, rautatiemuseon vai Hyvinkään kaupungin kaavoituspolitiikan? | ||||
|
23.10.2011 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Kuormalla nykyään vaikeuksia selviytyä junan matkakuntoisuuden tarkistuksesta? Toki tuolloin kaikki niput sidottiin ketjuilla, nykyään vain vaunuston ensimmäinen ja viimeinen nippu on liinoitettava - vai lieneekö tuokaan suositus enää voimassa? Mutta komea kuorma Riston vedettävänä. Kuinkahan arvioitu ja todellinen junapaino vastaavat toisiaan? | ||||
|
22.10.2011 17:20 | Jorma Toivonen | ||
| Jostain aikoinaan kaivelin myöskin tietoihini 760mm:n raideleveyden ( https://vaunut.org/kuva/63471 ). Kielitaitoisille löytyy ko. radasta paljon tietoa http://www.chz.sk/ | ||||
|
19.10.2011 18:09 | Jorma Toivonen | ||
| Asemarakennus kuulemma viettelee eläkepäiviään kesämökkinä. | ||||
|
Kuvasarja: PoRhan Otso (Tve 1 410) ja Rau-Rto 1 Ouluun |
17.10.2011 23:25 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuvasarja Matilta. Nämä (sarjat) miellyttävät minua (kaluston pelastaminen). | ||||
|
17.10.2011 23:09 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisen pienellä fontilla nuo numerot näyttävät olevan - vihreä väritys valahtanut liian alas ent. punaiseen verrattuna esim. https://vaunut.org/kuva/71995 , ehkä tarkoituksella - ei sopinut suurempi kokoisempia numeroita? Ovatko numerot todellisuudessa selvästi erottuvampia kuin 3221:ssä, ei henk.koht. havaintoa? Onko tuo nokan vihreä osuus hieman korkeampi kuin sen jatkuvuus sivuilla, taitaa 3221:ssä olla tasapaksumpi https://vaunut.org/kuva/70492 ? No, vanhat silmäthän muutenkin näkevät välillä harhoja. | ||||
|
16.10.2011 23:13 | Jorma Toivonen | ||
| Jatketaan Euroopassa: Itävalta tai Sveitsi? | ||||
|
Kuvasarja: Kiiltokuvia ja keräilymerkkejä |
09.10.2011 23:43 | Jorma Toivonen | ||
| ... tai piirrettiin veturit ja vaunut itse - vilkas mielikuvitus loi ratalinjat ja -pihat lattialle. Kovin hemmo oli, jos sattui löytämään lehdestä skaalaan sopivan Nohabin tai Hr12:a. Ei nykyajan lapsukaiset... | ||||
|
07.10.2011 01:34 | Jorma Toivonen | ||
| Kovin on kutsuvasti auki ohjaamon ovi - kahvivesi jo poreilee pannussa, "pannujauhatus" sekaan ja seoksen haudutus. Mikähän lienee seuraava pysähdys (Hyvinkää vai Riihimäki)? Pasila sivuutetaan vielä tuolloin MAN:n jumpsutellessa täysillä kierroksilla, tosin jäähdyttäjän ulina peittoaa alleen kaiken muun äänisaasteen - nopeus tuskin vielä edes 50km/h. On aikaa juoda "lähtökahvit", vauhti ei päätä huimaa, ei läiky kahvi kupposessa. "Ratti" saa olla laidassa pitkän tovin, ehkä Nuppulinnan jälkeen hieman kevennetään, tai vasta Hyvinkäällä on aika päästää MAN huilimaan. Nämä kaikki vain mielikuvituksen aivoituksia - "huru-kuskit" voinevat todentaa todellisuuden. Ps. Eikös Rengas-kahvillakin ollut jossain vaiheessa autokortteja (kilpa-autoja)? |
||||
|
04.10.2011 01:04 | Jorma Toivonen | ||
| Topi, Topi... kuinkahan Dv:n suoratoimijarrun kahva pysyy hinattaessa irroitusasennossa (muinoin pysyi)? Ainakin ennen kuljettajanventtiili TÄYTYI lukita sulkuasentoon (Dv12, Sr1). Nuo hinausasiat ovat juuri niitä, mitkä täytyy muistaa keskellä yötä herätettäeässäkin - luntista vain varmistetaan toiminnan oikeus. Urasi aikana tulevat varmuudella esille useaankin kertaan - aina ei ole "huolto" auttamassa. Tosin muutostöitähän vetureihin aina tehdään ja ohjeistuksetkin saattavat lieventyä... Dv12:ssa löytynee erillinen suoratoimeen vaikuttava sulkuhana, mitenlie Sr1:ssä? | ||||
|
04.10.2011 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Tapahtuiko 1960-luvun alussa niin, että SJ kahmi omistukseensa suuren osan Ruotsin yksityisistä rautatieyhtiöistä? Vai olenko kuvitelmissani täysin väärässä? | ||||
|
|
04.10.2011 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| SJ möi veturin vuoden omistuksen jälkeen SSnJ:lle (Saltsjöbanan) vuonna 1964, siellä veturi sai punaruskean värityksen ja tunnuksen Äf25. Veturia käytettiin tavarajunissa ja vaihtotyössä. 1970-luvun alkupuoli kului hiljaisuudessa, mutta myöhemmin veturia käytettiin työjunissa, kunnes vuonna 1976 tapahtui moottorivaurio. 1978 veturi myytiin NBVJ:lle, mutta siirrettiin vasta 1984 Noraan, NBVJ:n talliin, josta veturi palasi takaisin vuonna 1993 NJM:n omistukseen. | ||||
|
28.09.2011 00:24 | Jorma Toivonen | ||
| "Siinähän on ne Be..., Pe..., saatanan Pösön vivut helpottamassa kaarreajoa.." | ||||
|
26.09.2011 00:51 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavan niukasti kommentteja tästä uudesta tulokkaasta käytössä olevien höyryvetureiden harvaan kirjoon (Tk3, Hr1, Vr1...). Mielestäni Hv:t (Hv1-3) ovat sopusuhtaisimpia (ja siroja) vetureita lukuisista höyrysarjoistamme. Yhden vaatimattoman ihailijan hatun-nosto valtaisan urakan suorittajille!!! Henk.kohtaisesti on erittäin valitettavaa, ettei VR halua pitää useampaa höyryveturiaan (Hv1, Pr1, Tr1) käyttökuntoisena (ja erittäin pienellä panostuksella). Mikä olisikaan hienompaa, kun Hv1 555 vetäisi juhlapäivänä puuvaunuisen juhlajunan Helsingistä esim. Hyvinkäälle (Hämeenlinnaan?), kuin silloin ennen (tosin Hv1:t taisivat harvemmin osallistua Riihimäen lähiliikenteeseen, useimmiten vetotehtävissä saattoi olla Hv2-sarjan veturi). Toivottavasti koeajo onnistui ongelmitta ja tulevia ajokeikkoja riittää - tervetuloa. | ||||
|
26.09.2011 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Eikös tuommoisia ollut myös "sähkökäyttöisinä" (?), roikkuivat naulassa valaisintolpassa pitkän johdon kera. Tarvittaessa junanlähettäjä laskeutui aseman rappusilta läheisen valaisinpylvään kelmeään hehkulampun loisteeseen, otti lampun naulasta, napsaisi valon päälle, sopiva väri polttimon eteen ja opasteiden antaminen kuljettajalle, joka tietenkin kokemuksesta tiesi katseensa kohdistaa oikeaan kohtaan asemalaituria. (mm. Mommila 50-luvulla). | ||||
|
24.09.2011 00:37 | Jorma Toivonen | ||
| Leveät lahkeet ja pitkät helmat... muotia tuolloin. | ||||
|
18.09.2011 00:36 | Jorma Toivonen | ||
| Tuohon Raimon tivaukseen voisin Topin puolesta vastata, mikäli sallitaan, nainen EI ole ajanut hurua linjaliikenteessä ainakaan virallisesti (olettamus 99%:n varmuudella). Aikoinaan Tampereella oli nainen "veturimiehenä", en muista ylenikö hän kuljettajaksi - varmaan koneapulaisena toimi tässäkin sarjassa, mutta myöhemmin taisi toimia vain paikallisella tasolla - M.M. voinee varmistaa asian. Nämä nykyiset kuljettajatytön tylleröiset eivät varmaan ole koskaan edes nähneet tätä todellista VETURIA luonnossa liikenteessä. | ||||
|
15.09.2011 23:56 | Jorma Toivonen | ||
| Vanajan tunnusmerkkinä oli jäähdyttäjän säleikön "rimoituksen" ulottuminen konesuojan sivulle http://gallery.kuukuna.net/gallery3/index.php/Raskaskalustoa-merkeitt_in/album40/VAK_4300_1958 (ei tosin enää viimeisissä vuosikerroissa). | ||||
|
15.09.2011 17:10 | Jorma Toivonen | ||
| Joko 70-luvulla kantakirjanautoja vietiin Neuvostoliittoon? Ympäri Suomea näitä nautoja kerättiin Kouvolaan (?) ja siirtokuormauksena SNTL:n vaunuihin jatkokuljetuksia varten. Vuosia (-kymmeniä) sitten taisi tulla TV-elokuva Mansikin matkasta (?), osan matkaa myös junassa (Pohjanmaan radalla?). Mikä olikaan elokuvan nimi, minä en muista. |
||||
|
|
15.09.2011 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Jonkin verran noita Gdl-vaunuja kulki vielä 70-luvulla Riihimäenkin kautta. Useimmiten kuormana "Mansikki" tai pari hoitajansa kera. Päivystäjän kanssa käytettiin vaunuja "Mäki-tornin" vierellä, jossa vesipostista täydennettiin vesitonkat ja muutama kalikka heitettiin vaunuun, jotta "mummo" sai keiteltyä kamiinan päällä kahvit itselleen matkan aikana - eväät olivat voipaperiin käärittyinä, ei valmisruokia vielä tuolloin. Toisessa päässä eläimet, keskellä kamiina ja toisessa päässä eläinten rehut (heinäkasa). Matkailua parhaimmasta päästä, rauhallinen tavarajunan vauhti - saatoi Mansikin kanssa seurata maisemien vaihtumista - jopa avoimesta ovesta, loikoilua pehmeässä heinäkasassa, silloin tällöin viskasi tupon heiniä tai sinkkiämpärillisen joutavaa matkaseuralaiselle, kamiinan päällä hautuvan porokahvin aromi kruunasi matkan teon. | ||||
|
13.09.2011 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Jos jotakuta kiinnostaa junan kokoonpano: Dr13 2349, Ei22799, Ei22757, EFi22380, EFi22395, Ei22797, Ei22763, Ei22794. Vaunuston akseliluku 28, vaunuston pituus 169,5m (+veturi 19m), junapaino 287tn (+veturi 98tn). | ||||
|
13.09.2011 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| 26-sarjalaiset taisivat jäädä valmistuttuaan Tampereelle. Riihimäellä niitä näkyi talvesta 1976 lähtien (ensimmäinen omalle kohdalle osunut 2617 13.2.1976). Keväällä/kesällä 1980 26-sarjalaiset alkoivat ilmeisesti muuttamaan Ouluun, koska tapaamiset näiden yksilöiden kanssa Riihimäellä harvenivat ratkaisevasti. | ||||
|
09.09.2011 01:06 | Jorma Toivonen | ||
| Teemun mielipiteeseen yhtyen - "lähtöpuolella" (E) opastimen varsi oikealle, vaikka porttaalissa roikkuvatkin https://vaunut.org/kuva/71377 . | ||||
|
09.09.2011 00:56 | Jorma Toivonen | ||
| Veturin vesitilat kattilan sivulla (tila selän takana loppuu), elleivät muut vaihtoehdot sovi... - Vr3 (tai ehkä Pr1 - tuskin)(ei tainnut Vr2:a olla Kw:ssa)??? | ||||
|
|
09.09.2011 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Tapion seikailuja kuvien perusteella tullut seurattua, niiden perusteella voisin ehdottaa Kouvolaa. Noista höyryjen "kompuroista" on erittäin vähän tietoa, mutta Vr1:n ahdas käyntisilta voisi olla ehdotukseni. | ||||
|
Kuvasarja: Dr13 2349 JKV-kokeilu |
08.09.2011 01:01 | Jorma Toivonen | ||
| Kaksi viimeistä laitteistojen hienosäätöä suoritettiin pelkällä veturilla Hyvinkää-Järvelä-Hyvinkää välillä 5.9.-11 ja 6.9.-11. Vain hyväksymisleimat papereista vielä puuttuvat, jotta veturi voisi ottaa osaa Riihimäki päiville https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=3638.0 , ensimmäisenä "museoveturina" luvallisena liikkumaan "pääradoilla" matkustajien kera. | ||||
|
01.09.2011 23:19 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaan joku sivustoilla hääräilevä asiantuntija voisi selventää käsitystäni, ettei kaikilla Sr2-sarjan vetureilla ole luvallista ajella yli 160km/h:n nopeuksilla tällä hetkellä. | ||||
|
29.08.2011 23:17 | Jorma Toivonen | ||
| Koeajo onnistui odotetusti hyvin, joten uusintoja ei enää tarvita. Ehkä pelkällä veturilla suoritetaan vielä pienehkö täydennystarkistus. Seuraavan kerran (?) nähtävillä parin viikon kuluttua, https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=3638.0 , lopullinen varmistus asiasta vielä puuttunee. | ||||
|
28.08.2011 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| Toki, toki, Timoa mukaellen (muualtakin kuin Kouvolasta)... Odotellaan 2214:n kuvaa... Missähän vaiheessa kielettiin nämä sekarungot, puu- ja teräsvaunut omaksi ryhmikseen? | ||||
|
Kuvasarja: Taajamajunan H782 hajoaminen Vihtarissa |
22.08.2011 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno sarja Pertulta todellisesta arkisesta tapahtumasta. Muutenkin hän jaksaa ilahduttaa meitä päivittäin Itä-Suomen liikennöinnistä. | ||||
|
Kuvasarja: Dr12 2216:n matka etelään |
13.08.2011 12:45 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman tuli tekstiin turhaa toistoa, mutta se sallittakoon ? | ||||
|
09.08.2011 17:19 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ole enää toimintaa Hausjärvellä, vaunut ovat seisseet noilla sijoilla jo useamman vuoden. | ||||
|
08.08.2011 00:15 | Jorma Toivonen | ||
| Systeemissä on pienehkö sivusiirtomahdollisuus - oliko se alapalkissa vai tunkeissa, en muista, mutta varmaan tietäjiäkin löytynee? Parisenkymmentä vuotta aiemmin "kolmonen" huilaili kyljellään Riihimiäellä https://vaunut.org/kuva/21592 | ||||
|
05.08.2011 01:08 | Jorma Toivonen | ||
| Ei varmaan hullumpi idea olisi kuljetella ihmisiä Turun ja Uudenkaupungin välillä kesäisin - välillä poikettaisiin Naantalissa ja yritettäisiin yhteistyötä s/s Ukkopekan kanssa? Ongelmana lienee Dm7-kaluston riittävyys. Ainoastaan PMR:llä ( http://www.porvoonmuseorautatie.fi/ ) taitaa nykyään olla eniten katsastettuja yksiköitä käytössään (3+2). Nuokin vaunut hoitelevat kesälauantaisin nostalgisiin muisteluihin uppoutuneita, erittäin tyytyväisiä matkustajia Keravan ja Porvoon välillä. Ymmärtääkseni kaikki vuorot ovat olleet lähes viimeistä istumapaikkaa myöden täynnä, ei edes heinäkuun helteet, eikä lähtöaseman muutos (Helsingistä Keravalle) ole vähentäneet ratkaisevasti matkustajamääriä. | ||||
|
27.07.2011 00:55 | Jorma Toivonen | ||
| Rc4 1137:n kokeilut Norjassa vuonna 1975 olivat onnistuneet erinomaisesti. Kun Amtrack tarvitsi luotettavaa työjuhtaa, uskalsi ASEA tarjota kokeiluihin Rc4-veturiaan numero 1166 syksyllä 1976, sai tunnuksen X995. Kova talvi (-76 - -77) oli edessä ja veturi oli ainut, joka selvitti lähes moitteettomasti New York - Washington välin tuona aikana. Tämän suorituksen johdosta aluksi tilattiin 30 veturia, ensimmäinen toimitettiin koeajoihin tammikuussa 1980 - modifoituna Amerikan tarpeisiin mm. sn 200km/h, moottorien teho 4x1050kW, keskuspuskimet yms. Vuosien 1980 - 1989 välillä toimitettiin 65 veturia. 1990-luvulla paranneltua ALP44-sarjaa (pohjautui Rc5/6-sarjaan) valmistui lisäksi 32 kappaletta. "Amerikoihin" toimitettiin yhteensä 98kpl:a näitä Rc-vetureihin perustuvia vetopelejä. | ||||
|
24.07.2011 19:41 | Jorma Toivonen | ||
| Tulihan niitä oikeitakin tietoja, tosiaankin kameralla tullaan talvella kuvaamaan kiskon harjaa ja samalla arvioidaan missä vaiheessa on tarvetta auraukseen. Näyttäisi tosin väliaikaiselta kokeilulta tuo asennuspaikka - ensimmäinen testaus alkamassa. | ||||
|
|
24.07.2011 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| Ehkä tuo edellinen Harrin kommentti hieman (erittäin vähän) viittaa kameran olemassa oloon. Pieni vinkki - KESÄHELTEEN pehmittämät aivot... Palataan illalla asiaan. | ||||
|
24.07.2011 00:43 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa, että tästä "maratoonimatkastakin" on kuvia. Melkoisen epäinhimillisiä ovat nuo Oulun lähtö- ja tuloajat, http://www.elisanet.fi/porhaltaja/PoRha%20museojunaliikenne%20Oulu-Joensuu%20(1).pdf . Lähtö myöhemmin Oulusta ja yöpyminen Joensuussa (?) - tiedän erittäin hankala toteutettavaksi, mutta yksi ennakkomyyntikokeilu... | ||||
|
|
24.07.2011 00:10 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman olette hakoteillä kameran suunnitellusta toiminnasta - ehkä lämpimät kesähelteet sumentavat ajatuskyvyn. Onkohan muualla kuin Rovaniemellä (Artic Express - Tk3 1148) kokeiltu kuvan lähettämistä matkustajien katseltavaksi https://vaunut.org/kuva/44177 ? Mikähän tuonkin kaluston kohtalo lienee? Ehkä piankin paljastan kameran todellisen tarkoituksen, ellei rakentavia ehdotuksia löydy harrastajien keskuudesta. | ||||
|
|
23.07.2011 01:16 | Jorma Toivonen | ||
| Harri on hieman hakoteillä, kameran sijoitus tulee tuskin olemaan tulevaisuudessa tuossa. Odotellaan mitä mieltä toiset ovat asiasta, ehkä paljastan asian piankin (vielä kun on muistissa)... | ||||
|
|
23.07.2011 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| Mikäli kokeilu onnistuu, näitä saattaa löytyä myös muista sarjoista (??), tuskin kuitenkaan jokaisesta vetoyksiköstä. | ||||
|
21.07.2011 23:41 | Jorma Toivonen | ||
| Vaihteiston kuorien sisällä on kuulemma myös joukko hammasrattaita, niiden asentoa kun muutellaan, niin veturi kulkee milloin mihinkin suuntaan. "Hammas-särky" lienee näissä radio-ohjatuissa vetureissa paljon yleisempi sairaus, kun öljyn "kiehuminen". | ||||
|
16.07.2011 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| Lisätään tuohon Tapion tappiolistaan vielä yksi tapaus. Maaliskuun alku vuonna 1988, Turusta klo 9;45 lähtenyt laivapikajuna Joensuuhun. Juna oli hiljentämässä nopeuttaan Vihtaria lähestyessään, kun se törmäsi n.100km/h:n nopeudella Sepänsalmen (?) tasoristeyksessä puutavaralastissa olleen rekan perävaunuun. Toinen veturimiehistä jäi puristuksiin täysin murskautuneeseen Dr13 2309:n ohjaamoon menehtyen. Toinen vietiin shokkitilassa Heinäveden terveyskeskukseen, jossa myös kaksi junan matkustajaa kävivät tarkistuttamassa lievät kolhunsa. Rekan kuljettaja ei loukkaantunut. Kerran poliisit kävivät kuvaamassa Riihimäen veturitalleilla murskaantunutta Dr13:a. Tuossa tapauksessa ohjaamon paikalla oli sorakasa - aikaa, tapahtumaa, veturin numeroa en muista, mutta olisiko myös ollut vakavampi onnettomuus, koska veturi odotti konepajalle kuljettamista sisätiloissa. | ||||
|
12.07.2011 01:07 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva Juhalta, näihin ympyröihin sisään on tavallisen harrastajan vaikea päästä. Muutenkin koko sarja - tietoa lisää, lähes "naapurista", Tanskasta. | ||||
|
06.07.2011 01:32 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan voinut olla -70-luvun lopulla ja -80-luvun alussa T-junien lähdöt Helsingistä xx,35 ja tulo Riihimäelle xx,55? Pysähdyksiä hieman useampi kuin nykyisin mm.: Kytömaa, Ristinummi, Huikko, Takoja, Palopuro, Monni, osa tosin tarvittaessa pysähtyviä. Aluksi useampi kokemus T9483:sta, joka ajettiin Dm7-kalustolla (3+1) - Riihimäellä myöhässä 10-15 minuuttia. Lättien vähetessä T-junissa 1xDv12 ja 3 tai 4 "puuvaunua". T9483, vet. 2536 + 4 vaunua 15min myöhässä. T9401, vet 2635 + 3 vaunua 10min myöhässä, vet 2748 + 4 vaunua 11min myöhässä Riihimäellä. Paljon riippui myös konnareiden vireydestä ja matkustajien promilleista (+ syömättömistä möttösistä alkumatkasta) seisonta-aikojen pituus asemilla. Jotkut "hienostelijat" käyttivät veturissa T-asentoa Hki-Ke välillä ja loppumatkasta nopeampaa M-asentoa. Junan pysähtyessä, suoratoimijarrulla pideltiin yksikkö liikkumattomana ja veturissa 7-tehoporrasta päällä - lähtöluvan saatua jarrut irti ja ratti suoraan B-portaalle, tai hieman pienemmillä jarrusylinteripaineilla ja vaihteisto täytettynä (2-porras) - ehkä nopeampi tapa?? Yleensä mahdolliset "S-paikat" ajettiin riskillä ohi, ellei ollut kyydistä jääjiä - kukahan nyt Riihimäelle haluaisi keskellä yötä? | ||||
|
06.07.2011 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Kaksinajossa uloimmat virroittimet käytössä (Sr-vetureiden suositusten mukaan), poiketen esim Sm4:n käytännöstä - automatiikkako huolehtii? Kuulin huhuja, että näissäkin olisi ollut kytkeytymisongelmia Sm3:n ja Sm4:n tapaan, ilmeiseti ne ovat voitettu vai odotellaanko talvea? | ||||
|
05.07.2011 00:46 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Henrille Tve:n päivityksestä, https://vaunut.org/kuva/70239 . | ||||
|
05.07.2011 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| Tuntien "konepajan" työnlaadun, kestää kosketuksen vaikka rekan kanssa - toisin taitaa olla MOREn laita. | ||||
|
05.07.2011 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Kuten Topi jo arveli, kyseessä on normaali raideleveys (1435mm). | ||||
|
05.07.2011 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| Höyryveturitietämys on kohdaltani tipotiessään, joten mieleeni pulpahti kysymys tuosta lämmityshöyryn paineesta? Hanastahan sitä säädellään ja taitaa olla painemittarikin tarkkailua varten, mutta saako johtoon vahingossa kattilan paineen vai onko välillä paineenalennusta - jarruletkuhan ei taida täysiä paineita kestää? Höyryletkussahan on väkästä ja koukkua varmistamaan liitoksen kiinnipysymisen, mutta nämä ilmaletkuthan ovat suunniteltu avautumaan liitoksen oietessa - varsin lyhyeltä näyttää tuokin letku, mikäli ne kytketään normaalisti "ristikkäin". | ||||
|
03.07.2011 23:40 | Jorma Toivonen | ||
| Matkustajaruuhkien vuoksi on näköjään Pendoihinkin alettu tilaamaan lisävaunuja, joissakin IC-junissa on myös lisävaunu. Vai kuinka tuo "Ekstra" olisi ymmärrettävissä tavallisen kansalaisen kielenkäytössä? On taasen täysin ajattelematta lätkäisty hienohkolta, "ei suomalaiselta kieleltä", näyttävä sutaisu vaunun kylkeen - tokihan tuon maalaismummokin ymmärtää. Olisikohan sittenkin ollut vanha luokkajako kohdallaan? (Viitatussa keskustelu-osiossa asia hieman selvinnee). | ||||