Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.01.2009 01:26 | Jorma Toivonen | ||
| Olisiko tuossa Y8-sarjalaisessa ollut mukana myös tavara-osasto ? Valmistusmäärä vain 29kpl. Muuta tietoa ei ole, lieneekö arveluni oikea ? | ||||
|
18.01.2009 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| EP:n silmät näyttävät hieman karsastavan... | ||||
|
18.01.2009 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Alkuperäinen Ttv6 oli yksikkö, jolla jouduin yllättäen aloittamaan kuljettajan urani 7.9.1977 (ei edes koneapulaista ollut turvana). Tuolloin toimin ka:na ns. tavara-vuorossa. Alunperin piti lähteä JK-junalla Lohjalle Dv12-sarjalaisella, mutta vuoro muutettiin Hämeenlinnan iltapäivään Dr12 sarjan veturilla, koska Hl:sta oli lähdössä paljon tavaraa illalla, eikä vuoroon merkityllä kuljettajalla ollut "ajokorttia" raskaaseen sarjaan, niinpä hän sai lähteä ka:nsa kansa Lohjalle. Juuri ennen lähtöämme kaatui suuri kuusi Ihalemmen (Parolan pohj. puol.) seisakkeen kohdalla ajolankojen päälle, Ttv:ä tarvittiin ja olin lähin "lättä-kortin" suorittanut - yritin kyllä neuvotella vaihtoa kuljettajani kanssa (myös Dr12-ajokortti suoritettu) - olisi edes ollut koneapulainen turvana ensimmäisellä matkalla, mutta ei onnistunut. Dr12 joutui lopulta avustamaan sähkö-vetoisia junia vauriopaikan ohi itäisellä raiteella - myöskin virrattomana - koko iltapäivän ja illan. Seuraavana päivänä olikin sitten kuljettajan keikka Kouvolaan Dv12-parilla (ja Sr1-vetoisen junan työntö Tennilästä Riihimäelle), muutama lättä-reissu jne. | ||||
|
|
17.01.2009 23:51 | Jorma Toivonen | ||
| Alkuperäiseen verrattuna tehon lisäyshän oli n. 50%, voimalinja moottorin jälkeen oli ennallaan vanhoine osineen - varsinkin vaihdelaatikon alimpien vaihteiden "hihnat" joutuivat lujille. En joutunut työskentelemään tällä "linjalla", mutta muutamasta kokeilukerrasta jäi mieleen, että tasainen ja hidas liikuttelu oli vaikeaa "ärhäkästä" moottorista johtuen. Ehkä tästä johtuen II-teliin oli asennettu hydraulimoottori, jota asentajat pystyivät ohjailemaan työtasoltaan tarpeen mukaan. Siirto-ajossa ei tällä varmaan jäänyt toisten "jalkoihin". Tte:n ja alussa Tta:n tulon jälkeen työt vähenivät ja viimeinen isku oli tuo JKV. Huhujen mukaan tätä olisi yritetty myydä Viroon, mutta talli-alueella liikuttelun tuloksena taisi suuntalaatikko viimein hajota ja Ttv työnnettiin tallin uumeniin tuttuun 6-pilttuuseen. Kauan sai siellä seistä toimettomana, en tiedä vaikka olisi unohdettukin sinne... tämän hetkistä tilannetta en tiedä. | ||||
|
16.01.2009 20:38 | Jorma Toivonen | ||
| Vain muutamaan dokumenttiin pohjautuen, voisin olettaa, että näitä (protosarjaa 3001 -3006) alettiin käyttämään Riihimäki - Helsinki välin "puu-paikuissa" lokakuun alussa 1974 junissa 9414, 9418, 9422. Sitä ennen ed. kesänä mm. 9414:ssä vetovoimana Hr12 ja 9422:ssa yksi Sr12 (joskus Sv12). | ||||
|
11.01.2009 12:03 | Jorma Toivonen | ||
| Päätepuskin häviää hurun kuljettajan näkökentästä jo melko varhaisessa vaiheessa. | ||||
|
|
11.01.2009 11:51 | Jorma Toivonen | ||
| Kuljettajan tehtäviä hoidin satunnaisesti syksystä 1977, keväästä 1978 lähtien vakituisesti. | ||||
|
10.01.2009 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| ...ja varmaan komea ääni - 2kpl GM:n 2-tahtista kaksoisdieseliä antaa vauhtia Dm4:lle, itse muistan vain nuo Vv13/-14, joissa oli vain yksi vastaava voima-yksikkö. | ||||
|
|
10.01.2009 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| Liekö ketään kiinnostaa - 30.1.1975 Dr13 2350 veti junan 2010 (Vna-)Kv-Ri (96aks. 1463tn) mukanaan Sr1:t 3007 ja 3008, olivat 1.2.1975 klo 0.40 Riihimäellä. 1.7.1975 Dv12 2702 junassa 1856 (60aks. 736tn) Ri-Hy mukanaan 3019 ja 3020 Hyknp:lle seuraan eksynyt myös korjausta kaipaava Dr13 2336. Myös 2.10.1975 Dv12 2702 veti tuon Hyvinkään päivystäjän (52aks. 619tn) ja Sr1 3025:n konepajalle varusteltavaksi. 15.1.1976 olivat vuorossa 3028 ja 3029, tuolloin Hyvinkäälle matkaa johti Dv15 1994 (66aks. 709tn). | ||||
|
|
09.01.2009 16:54 | Jorma Toivonen | ||
| Iittala - Hämeenlinna välillä suoritettiin aikoinaan suurnosturin kanssa nopeuskokeita läntisellä raiteella. A17-vaunussa mittailtiin mm. sivuttaiskiihtyvyyksiä (heiluntaa) yms. Iittalan pohj.pään tulo-opastimelta sai hyvin kerättyä vauhtia vanhan 3-tien sillan alle, josta alkaa suora Leteensuolle asti. Osuudella oli vain muutama tilustien tasoristeys, joita oli helppo vartioida, samoin Leteensuon hälytyslaittein varustetussa tasoristeyksessä oli vartiointi nopeuden ylittäessä 120km/h (sn tuolloin). Tuosta yleensä alettiin hiljentelemään ja sama uudelleen suuremmalla nopeudella. Varmuuden vuoksi rata-osuus varattu kokeille Hämeenlinnaan asti. | ||||
|
|
09.01.2009 13:09 | Jorma Toivonen | ||
| Missähän vaiheessa tuo SA3 vaihdettiin ruuvikytkimeen? Eipähän jäänyt mieleen olisiko muissa ollut vastaavaa viritystä. Usein uusia Sr1:ä oli hinauksessa parittain junassa 2010 Vainikkalasta Riihimäelle ja aamulla edelleen Hy:n päivystäjän mukana konepajalle. | ||||
|
09.01.2009 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| Joko taas moottorin kanssa ongelmia. Eihän edellisestä korjauksesta ole kulunut kuin reilu vuosi https://vaunut.org/kuva/45747 | ||||
|
06.01.2009 01:32 | Jorma Toivonen | ||
| Ja tälläkin kertaa varmuuden vuoksi melkein kaikki valot. | ||||
|
06.01.2009 01:29 | Jorma Toivonen | ||
| Niinhän tuo toimii, mutta voisiko yksinkertaistaa? (Vuosikerta 1950?) | ||||
|
06.01.2009 01:14 | Jorma Toivonen | ||
| Mitenkäs kiireinen työtahti tuolla satamassa on, pyöriikö ympäri vuorokauden? Veturit vaihtunevat Tampereen kautta? Onko varalla toista veturia, mikäli ei tahdo käynnistyä pakkas-aamun jälkeen ja ei kai kaikkia kuljettajan "kikkoja" ole opetettu tuleville "Märklinin" ajajille? Jani varmaan pystyy valaisemaan asiaa - pääasiaa ei näköjään ole unohdettu, vaan kuljettajallekin on suotu aikaa tosi tärkeän tauon vieton ajaksi. | ||||
|
06.01.2009 01:05 | Jorma Toivonen | ||
| Vanha tietenkin, mutta sisällä "uusi ja tiivis" sydän... | ||||
|
06.01.2009 01:00 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän noita yksinkertaisiakin aikoinaan on kokeiltu, en tosin muista missä numeroissa. | ||||
|
|
06.01.2009 00:57 | Jorma Toivonen | ||
| Tack, tack kyllä teihin nuoriin voi näköjään aina ongelmien sattuessa turvautua. | ||||
|
06.01.2009 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| Seisoi tuossa muutaman viikon toimettomana, mutta jaksoi silti vielä lähteä omin konein viimeiselle matkalleen kohti Hyvinkään konepajaa. | ||||
|
|
06.01.2009 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| Selittäkääpäs te nuorukaiset yksinkertaisesti, mitenkäs tällainen eläkeläinen löytäisi nuo kaikkien kuvien viimeiset kommentit? Eikä taida viittaukset edellisiin kuviinkaan onnistua? | ||||
|
30.12.2008 20:33 | Jorma Toivonen | ||
| Piippu kuului veturitallien yhteydessä olleeseen lämpökeskukseen, siellä kehitettiin höyryä kahden kattilan (veturi ?) voimin koko varikkoalueen tarpeisiin. Kattiloita ruokittiin koivuhaloilla. Jossain vaiheessa höyryä alettiin ostamaan läheiseltä Paloheimon sähkölaitokselta (ennen -70-luvun alkua). | ||||
|
30.12.2008 17:55 | Jorma Toivonen | ||
| Jaaha, Hannu näköjään suoriutui näin "maallikon silmin" toivottamalta näyttäneestä eristys-urakasta, ottaen huomioon työskentelytilat ja -olosuhteet, hattua nostan kun tavataan. Et tainnut merkitä ylös työhön menneitä tunteja... | ||||
|
26.12.2008 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Et Matti sattunut kuvaamaan mönkijän raiteiden ylitystä täällä Koverharin raiteella? | ||||
|
26.12.2008 22:49 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän tämä käväisi myös "Lohjanjärvellä", valitettavasti oletettu aikataulu ei Lohjan jälkeen enää pitänyt paikkaansa, vaan veturi kulki n. 60min. myöhässä - Nummelan sivuutus vasta noin klo 17.50. | ||||
|
23.12.2008 00:44 | Jorma Toivonen | ||
| Teemulle kiitokset, että jaksoi valvoa ja yleensä viitsi lähteä radan varteen kuvailemaan tätä varsin harvinaista liikennettä Karjaan radalle. | ||||
|
23.12.2008 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Oikeastaan tuosta talvesta 1976 lähtien Riihimäellä liikkui enimmäkseen 26-sarjan vetureita, korvaten vuotta aiemmin pieneen kiertoon tulleet Pasilan Sr12:t. Vetureita käytettiin aluksi lähinnä JK-junissa Porvooseen, Lahteen, Hämeenlinnaan, joskus päivystyksessä Hyvinkäällä ja Riihimäellä (mikäli kuljettajalla oli kortti ko. sarjaan). Myöhemmin varsin yleisesti pää-asiassa junissa Hankoon, Sköldvikiin, Valkeakoskelle (aluksi avustamaan Dr-kiertoja, myöhemmin omivat kaikki työt itselleen). Kesällä 1980 vähitellen nämä 26-sarjalaiset hävisivät etelästä ja tilalle tulivat 27-sarjalaiset. | ||||
|
|
23.12.2008 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa veturin matka olla kohti Hyvinkään konepajaa seuraavana aamuna (maanantai?), kun noin kylmissään "sutapätkässä" seisoskelee. Tuolloin vielä pidettiin ulkosalla seisoskelevat veturit käynnissä, vaikkapa koko viikonlopun, ellei käyttöä, eikä tallissa paikkoja ollut riittävästi. Parisen viikoa taisi pajassa vierähtää, koska 18.2. oli jo JK-junissa 1658/1659/1104 (Ri-Prv-Ke-Psl). Porvoostakin lähti mukaan 36-akselinen ja 331-tonnin painoinen juna, Keravalla lisättiin vielä 400tn:a ja 52aks.:a, joten kohti Pasilaa matkasi sillä kertaa tavaraa 731 tonnia ja 88 akselia pitkä vaunusto. | ||||
|
22.12.2008 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Kylmiä olivat, kun tuosta lähdettiin. Ei ollut vielä mahdollisuutta lämmittää ulkoisen liitännän kautta, eikä virroittimia ollut lupa pitää ylhäällä. Ovetkin olivat lukossa, pienellä ja heikolla erillisellä avaimella, vasta paljon myöhemmin saatiin ovet lukittua tarvittaessa kolmioavaimella. Mutta miehet eivät valitelleet, kun pääsivät kerrankin liikkeelle uuden uutukaisella sähkövoimalla. | ||||
|
20.12.2008 01:10 | Jorma Toivonen | ||
| Ei näyttäisi olevan vielä edes antenniakaan radiolle tässä veturissa. | ||||
|
|
20.12.2008 00:58 | Jorma Toivonen | ||
| "Mihinkäs oot hukannut toisen apukytkimen?" "On tallessa tuossa käyntisillan alla olevassa kalustolaatikossa, tuo kaksinajoarasia vie tilan lepokoukulta". Taisi olla tuolloin vielä junanlähettäjä tuo punalakkinen (?) ja olikohan Saloran linjaradio vielä tuolla käytössä? | ||||
|
17.12.2008 18:56 | Jorma Toivonen | ||
| Nuo puskinten olemassaolo hieman kummastuttaa, mutta kai niitäkin joskus tarvitaan, tosin ei taida olla kalustoa, joka ei vaurioittaisi keskuspuskinta työntö-yrityksessä. | ||||
|
17.12.2008 18:33 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/havainto.php/5013 havainnon yhteydessä taidettiin keskustella jonkin verran ohjaamossa matkustamisesta... | ||||
|
07.12.2008 19:47 | Jorma Toivonen | ||
| P:hän sopii mainiosti tuohon, P91 = Pendo 91. Miksiköhän noita pendoja oikein tarvitaankaan, jos Sr1:llä ja sinisellä kalustolla pysyyy noinkin hyvin aikataulussa. | ||||
|
04.12.2008 00:15 | Jorma Toivonen | ||
| Mutta jos tuo työttömäksi jäänyt rekkakuski täyttäisi muutaman vaunun ja toinen ajoja vailla oleva tyhjentäisi ne vaunut määränpäässä??? | ||||
|
03.12.2008 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa mennä ajassa vielä kauemmaksi, höyryt toimivat, eikä muistaakseni Vv15-sarjassa paljon lastentauteja ollut, toisinkuin lähes samanlaisessa Vr11:ssa? Muissahan niitä on ollut enemmän ja vähemmän - kuinkahan Sv/Sr12 ja Vr12? | ||||
|
|
03.12.2008 00:00 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan mahdollista, että jo 1.10.-78 alkaen ajettiin junapari 451/456 Ri-Tpe-Ri Sm-kalustolla, lähtö Riihimäeltä 15.25 ja tulo 22.00. 456 jatkoi Riihimäeltä Helsinkiin junalla 9484. Hämeenlinnan ja Lahden junat ajettiin vielä keväällä -81 Dm7-kalustolla. Joskus käytiin Lahdessa Sm:llä, mutta aikataulussa pysyminen tuotti suuria vaikeuksia - lätän vaatimaa lähes 1,5h:n ajoaikaa ei millään meinannut saada käytettyä sähköjunalla, niinpä sitä seisoskeltiin asemilla odottaen lähtöaikaa useampia minuutteja. | ||||
|
|
02.12.2008 19:36 | Jorma Toivonen | ||
| Joulukuussa 1980 tuli käytyä Tampereella 2xSm1 voimin, ajoaika 1h 25min. Vuotta aiemmin (syksy 1979) ajeltiin vielä lätällä, tarkempaa ajankohtaa en muista milloin junat muuttuivat Sm-juniksi. Murrosvaiheen aikana muistaakseni jotkut junat ajettiin Dm7:llä ja muutama Sm:llä, ensimmäisiä sähköjunia taisi olla viikonloppuisin Tpe:lta iltakymmenen aikoihin Riihimäelle saapuva juna, joka jatkoi suoraan Helsinkiin, ylöspäin menevää junaa en muista. | ||||
|
02.12.2008 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| ...ja matkustajat käyvät nukkumaan, yksi on, joka kuitenkin valvoo ja turvallisesti ohjaa kansalaiset kohti kotia (tosin vaihto taitaa olla piakkoin edessä). (Käyttäjä muokannut 02.12.2008 00:46) | ||||
|
30.11.2008 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Ajokuntoiseksi tämäkin aikoinaan saatiin, mutta onko katsastukset laiminlyöty ja paikun ajot ajettu - samoin 555 ja 1033 (omistaja pitää hyvää huolta kalustostaan, jonka harrastajat ovat kovalla työllä aikanaan kunnostaneet ja ajokuntoiseksi saattaneet). | ||||
|
30.11.2008 00:26 | Jorma Toivonen | ||
| Ohjeissa taidettiin vielä varoittaa, ettei vaihtoliike saa ulottua liikennepaikkaa suojaavien opastimien ulkopuolelle, koska kyydissä on Joulupukki seuralaisineen!!! Liikennepaikan sisällä saa kuljettaa matkustajia, mutta liikennepaikan ulkopuolelle suuntautuvan vaihtoliikkeen mukana ei saa olla matkustajia - eikö nuo nykyiset ohjeet jotenkin näin suojele museoliikennettä. Vilkkailla ja "nopeilla" rata-osilla nuo siirtymät hoidellaan 35km/h:n nopeudella ja "hiljaisilla" osuuksilla sallitaan peräti 70km/h. (Käyttäjä muokannut 30.11.2008 00:27) | ||||
|
29.11.2008 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| Tuon suuntaisia taisivat nuo vetureiden akustojen jännitteet olla, Dr12:ssa saattoi joskus noita kennoja poksahdellakin, varalla oli kaapeleita ja ohjeet miten viallinen kenno ohitetaan - omalle kohdalle ei moista koskaan sattunut. Dm7:ssä akut ovat II-ohjaamon lattian alla, liitevaunussa matkatavara-osaston lattian alla ja näitä akkuja ladataan vetovaunun laturilla välikaapelin kautta. | ||||
|
29.11.2008 23:43 | Jorma Toivonen | ||
| Nämä tulenarat vaunuthan täytyi aikoinaan varmistaa myös junan peräpäässä suojavaunuin, taisi olla eri luokilla erilaiset "suoja-akseli" määrät - tuolloin ei taidettu puhua vaunujen, vaan akseleiden lukumäärästä. | ||||
|
|
29.11.2008 21:22 | Jorma Toivonen | ||
| Aika korkeat jännitteet löytyvät akuista, laturi kun lataa max. 29V:n jännitteellä ja käyttöjännite on 24V ??? | ||||
|
29.11.2008 21:18 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan junan tilaaja, tosin itse Joulupukki, sai RVI:n tuhmien setien mielet muuttumaan ja sallimaan junalle kulkuluvan, aiemminhan he kuuleman mukaan erittäin jyrkästi kielsivät tämän yksikön liikkumisen, ottamatta lainkaan huomioon Pukin ja tonttujen hyvin perusteltuja anomuksia. | ||||
|
|
29.11.2008 16:03 | Jorma Toivonen | ||
| No niin, tämähän on sitä RVI:n vaatimaa turvallista museoliikennettä. Onkohan lainkaan liikenteen ammattilaisilta udeltu ennakolta mielipidettä uusista säännöksistä? Kuinkahan paljon turvallisemmaksi tässäkin kuljettaja ja vaihtoliikkeen ohjaaja tuntevat olonsa entiseen verrattuna, tahi kuinka mielellään liikenteenohjaus päästää tällaisen hitaan vaihtoliikkeen häiritsemään liikennettä? Toisaalta tuli mieleeni, kuinka paljon uuden säännöstön luoneet tietävät käytännön liikennöinnistä, tahi junista yleensä ja kuinka he ennen sääntöjen päättämistä tutustuivat museoliikennöintiin käytännössä. | ||||
|
|
28.11.2008 18:51 | Jorma Toivonen | ||
| Tämänkaltaisella kyhäelmällä taidettiin vaihtaa Dm7:n moottoria, onnistui päätyoven kautta varsin helposti. Riihimäellä tosin nosturia ei liikuteltu, vaan lättää työnneltiin edestakaisin tilanteen mukaan ja trukin avulla siirreltiin moottoria nosturin alta/alle. | ||||
|
22.11.2008 14:17 | Jorma Toivonen | ||
| Olikohan vuoden 1974(?) loppu, kun Mikkelissä pika- ja tavarajuna "kohtasivat" samalla raiteella, Mikkeli ei tuolloin kuulunut kauko-ohjauksen piiriin. | ||||
|
|
22.11.2008 14:14 | Jorma Toivonen | ||
| Lisäyksenä edell. kommenttiini: Hietanen oli Kv-Pm välin ainoa liikennepaikka, jossa voitiin ottaa kaksi junaa yhtäaikaa sisään. Niinpä siellä sitten kolahti huhtikuussa 1976, kun etelään matkannut pikajuna törmäsi sivuraiteelle siirtyvän tavarajunan perään. | ||||
|
|
22.11.2008 13:45 | Jorma Toivonen | ||
| Muistanenko oikein, mutta aikoinaan Kv-Pm kauko-ohjauksen käyttöönoton jälkeen, sattui osuudella vastaavissa (?) tilanteissa parikin vakavaa onnettomuutta. | ||||
|
|
22.11.2008 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Melko uhkaavan näköinen tilanne, on taidettu muuttaa turvalaitosten kytkentöjä vaarallisempaan suuntaan. Kuinkahan hyvin JKV-käyrästö pystyy haistelemaan pöllyävää lunta ja jäätyneitä levyjarruja? Jos tässäkin tilanteessa kuljettaja luottaa vain JKV:n näyttöön, eikä omaan kokemuksen tuomaan vaistoonsa... (Käyttäjä muokannut 22.11.2008 00:32) | ||||
|
18.11.2008 23:36 | Jorma Toivonen | ||
| v.1942 tuo 374 työskenteli Rovaniemellä, päivystäjänä useamman kertaa - joskus Roi-Kjä-Roi junissa. | ||||