|
|
17.05.2018 07:41 | Antero Kalliomäki | ||
| Kyllä... Vaikka ratavartija ei välttämättä kuulunut ammattikuntana aivan ylimpään sosieteettiin, niin joskus muinoin huolehdittiin silmään sopivasta rakentamisesta kaikille, nätisti muurattu piippu ja oven yläpuolet. Ja vielä kivilohkareet tuomassa ryhtiä rakennukseen. | ||||
|
|
16.05.2018 23:11 | Tuukka Varjoranta | ||
| Keula on pesua vailla ;-D Erittäin tyylikäs kuva! |
||||
|
|
16.05.2018 22:42 | Heikki Jalonen | ||
| Yleensähän nämä torpedo-tyyppin vaunut ovat käytössä vain terästehtaiden sisäisessä liikenteessä, junan koostuessa yhdestä vaunusta ja veturista. Vaunu on tällöin ilman läpimenevää jarrujohtoa. Veturi hoitaa käyttöjarrutuksen yksinään tai vaihtoehtoisesti puolella vaunun jarrupainosta, jarrujen toimiessa vain veturin puoleisessa teliryhmässä. Silloin kun tämän tyyppinen vaunu pitää saada täysin jarruttavaksi ja liittää osaksi junaa, jarrujohto kulkee myös näiden vaunujen läpi. Pyörivän säiliön molemmissa päissä on pyörintäliittimet joiden kautta jarrujohto kulkee ja jotka sallivat putkiyhteyden kiertymisen rajatta. Säiliön kohdalla jarrujohto on putkitettu yksinkertaisena pintavetona säiliön kylmälle ulkopinnalle. Putkiveto siis pyörii säiliön mukana, pysyen turvallisen kaukana ulos valuvasta sulasta. Jos sulateräs pääsisi kosketukseen putken kanssa, putki tuhoutusi sekunnin murto-osassa. Siksipä, jarruhto on tuossa kuvassa säiliön alapinnan kohdalla, mahdollisimman kaukana kaadosta. Vaunussa on myös toimintaventtiilit molemmissa telipäissä erikseen, siten selvitään vain yhdellä läpimenevällä putkiyhteydellä. Pyörintäliitin muistuttaa niitä liittimiä, joiden kautta esim. paperikoneen kuivausosassa johdetaan höyry vikkelästi pyörivien kuivaussylinterien sisälle. Systeemi on sama, jota Suomessakin aikanaan kokeiltiin parissa proto-torpedossa, jotka tosin olivat tarkoitettu malmien kuljetukseen. Olavi M. voisi täsmentää jos lukusalle sattuu... |
||||
|
|
16.05.2018 19:59 | Robert Sand | ||
| Miten on jarrujohto oikein toteutettu näissä vaunuissa ettei sulaa kun vaunua tyhjentää. | ||||
|
|
16.05.2018 19:42 | Pasi Utriainen | ||
| Rohkenen väittää, että kolme 3-akselista 27 tonnin kuorma-autoa rasittaa tietä vähemmän kuin yksi 76 tonnin 9-akselinen yhdistelmä, koska pyörät koskettavat tietä harvemmalla tahdilla ja paino jakaantuu pidemmälle alueelle. | ||||
|
|
16.05.2018 18:53 | Jukka Ahtiainen | ||
| P 79 oli tuo, josta etupää jatkoi Kouvolasta P5:nä Joensuuhun ja loppupää edelleen P79:nä Iisalmeen. Hyllyssä on turisti vuodelta 1973, josta voin kaivaa. Puuta oli koko pikajuna ja suurin sallittu nopeus 110 km/h. Pysähdysaika Kouvolassa 23 min. |
||||
|
|
16.05.2018 16:45 | Mikko Heino | ||
| Etummaisessa moottorivaunussa on ikään kuin jotain lapsuudesta tutun oloista... | ||||
|
|
16.05.2018 14:34 | Mikko Herpman | ||
| Löytyykö aikataulua Joensuun pikajunasta? | ||||
|
|
16.05.2018 13:08 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Hyvin kömyttää! | ||||
|
|
16.05.2018 09:56 | Tero Korkeakoski | ||
| Harjavallassa on seisakki, joten sulatot on alhaalla seuraavat pari viikkoa. Eivät sitten tuo rikastettakaan silloin. | ||||
|
|
16.05.2018 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Osiko P79 Iisalmeen tai P5 Joensuuhun. Molemmat olivat 1970 - 1980 lukujen taitteessa täysin puukorisista vaunuista koottuja. | ||||
|
|
16.05.2018 01:33 | Lauri Kivijärvi | ||
| Kokonaismassaltaan suurempi ajoneuvo ei välttämättä rasita tietä enempää, kuin kokonaismassaltaan kevyempi ajoneuvo. Akseli- ja telimassa ovat todennäköisimmin tärkeimmät tekijät tiehen kohdistuvaa rasitusta arvioitaessa. Esim. 76 tonnia painavan 9-akselisen puutavara-auton akselimassa olisi noin 8,4 tonnia. Stenan 90 tonnia painavan 12-akselisen HCT-yhdistelmän akselimassa olisi puolestaan 7,5 tonnia eli hieman puutavara-auton akselimassaa pienempi. Nämä ovat karkeita arvioita käyttämällä laskuissa oletusta, että paino jakautuisi yhdistelmissä tasan kaikille akseleille. Paripyöriä käyttäen akselimassaa saadaan jaettua vielä laajemmalle alueelle tien pintaan, jolloin tierunkoon kohdistuva paine pienenee. Liikennöinnin sujuvuuden kannalta nämä HCT-yhdistelmät ovat varmasti ongelmallisia: Pitkä yhdistelmä ei taitu tiukemmissa kaarteissa oikomatta penkan kautta tai käyttämättä naapurikaistaa apuna. Raskas yhdistelmä myös kiihtyy hitaasti ja noussee mäkiä vaivalloisemmin kuin normaali yhdistelmä. Muun liikenteen kannalta olisi toivottavaa, että HCT-yhdistelmät pysyttelisivät ohituskaistoin varustetuilla tieosuuksilla ja liikkuisivat mieluiten yöaikaan. Junalastia pienempiin kuljetuseriin HCT-yhdistelmät voivat olla ihan pätevä ratkaisu: mahdollisimman paljon lastia yhdellä dieselmoottorilla vetäen. |
||||
|
|
16.05.2018 01:16 | Reino Kalliomäki | ||
| Tavallista jyhkeämpi kellari? Mieleen nousee ravintola-asema. | ||||
|
|
16.05.2018 00:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Gb-vaunun numero näyttää olevan 57314, mikä myös täsmää tarkistusnumeroon 7. Kuten Hannu mainitsi lauantaina 12/5-2018 klo 22:02 jättämäänsä kommenttiin klo 22:05 tekemässään lisäyksessä, pienveturi näyttää olevan pitkän vaunuletkan toisessa päässä. Vaihtotyö on ilmeisesti juuri tekeillä, koska TIR-passitysmenettelyyn joutuneilla konteilla kuormatun avovaunun vieressä näkyy seisoskelevan sen lisäksi myös ratapihakonduktööri tai junamies. Koppalakin embleemi vain kiiltää, kun tämä tähyää ylös kohti kameraa. Me katsomme kuvaa ja hahmo kuvassa katsoo meitä. Kaarihallin päädyssä varastomies kollaa punaisella reinikais-Transitilla ja edelleen nokkakärryillä toimitettavaa tavaraerää. Työväen Säästöpankki löytyy myös. Mainio kuva kaiken kaikkiaan. Se on siinä ja siinä, uskoisiko, että kaikki tämä on todella joskus ollut olemassa ja tapahtunut. |
||||
|
|
16.05.2018 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy vas. alanurkassa Uudenkaupungin vanha kirkko vuodelta 1629. Sakaristo on vuodelta 1752 ja sen päälle rakennettu kellotorni on peräisin vuodelta 1775. Kirkko oli huonosti rakennettu ja sitä piti korjailla monta kertaa 1700-luvun aikana. Ugin uudempi kirkko valmistui vuonna 1863. | ||||
|
|
15.05.2018 23:54 | Niila Heikkilä | ||
| Niin, ainakin sähköveturin/-parin/-kolmikon tms. täytyy mahtua käymään vaihteen takana kääntymässä. | ||||
|
|
15.05.2018 23:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa olla EFissä A8-teli. | ||||
|
|
15.05.2018 23:04 | Jukka Suortanen | ||
| Kuvasta on aistittavissa sekä historian havinaa että rappioromantiikkaa. | ||||
|
|
15.05.2018 23:00 | Perttu Karttunen | ||
| Onpas sielläkin korkealla veden pinta. | ||||
|
|
15.05.2018 23:00 | Jukka Suortanen | ||
| Tämä on hieno! Kuva kesäisen illan lämpimissä sävyissä. | ||||
|
|
15.05.2018 22:47 | Perttu Karttunen | ||
| Hienot värit tässä! | ||||
|
|
15.05.2018 21:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun ukki on ollut Markovillassa noihn aikoihin mutta en tunnista kuvasta. | ||||
|
|
15.05.2018 21:30 | Tuomas Pätäri | ||
| Todellakin, tästä trendikkäästä sähköjen "maadoittamisesta" on kuvaamisellekin etua, kun sattuu kohdille. | ||||
|
|
15.05.2018 21:27 | Tuomas Pätäri | ||
| Tyylikäs juna ja keväinen (jo alkukesäinen?) maisema on hieno. | ||||
|
|
15.05.2018 21:26 | Teemu Sirkiä | ||
| On kyllä kerrassaan outo virhe, että kokoonpanoon on Dv12:n sijaan lipsahtanut Ttv... | ||||
|
|
15.05.2018 20:27 | Juhani Pirttilahti | ||
| Hyvin luultavasti kyllä. | ||||
|
|
15.05.2018 20:08 | Heikki Kannosto | ||
| Onko silta siis alun pitäen rakennettu turhaan? | ||||
|
|
15.05.2018 19:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Siitä on varmaan viisi vuotta. Kulku sillalle estettiin jo aiemmin sataman sääntöjenmukaisen aitaamisen yhteydessä vuoden 2001 jälkeen. | ||||
|
|
15.05.2018 18:38 | Perttu Karttunen | ||
| Tästä on nyt edellsivuosia mukavampi sihtailla radalle kun söhkö ja telekaapelit vedettiin maihin ja pylväät katosivat. | ||||
|
|
15.05.2018 18:22 | Marko Nyby | ||
| Kuorma-automobilistit huomio: katsokaapa tuota toista kuvahaun kuvaa samasta alueesta, siellä on tuoreen näköisiä alustoja. | ||||
|
|
15.05.2018 18:21 | Mikko Nyman | ||
| Huomasin sattumalta, että tämä kuvassa näkyvä ensisijaisesti jalankulkuliikenteelle tarkoitettu ylikulkusilta on hävinnyt. Milloin tällainen on tapahtunut? | ||||
|
Kuvasarja: Sadanleukaluiden saaren ympäri |
15.05.2018 18:16 | Marko Nyby | ||
| Hienoja kuvia nämä. Liikkumisvälineestä plussaa. | ||||
|
|
15.05.2018 16:48 | Pasi Utriainen | ||
| Mitään järkeä tässä painojen kasvattamisessa ei ole. Sivutiet hajoavat 76 tonnisten puutavara yms. -autojen alla, kun 9 akselia peräkkäin paukuttaa tienrunkoa. Asiaa pahentaa myös raskaan kaluston kärreissä usein käytettävät singlepyörät, jotka lisäksi ovat talvikelissä paripyörään verrattuna onnettomat. | ||||
|
|
15.05.2018 13:31 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^1972 | ||||
|
|
15.05.2018 11:48 | Erkki Nuutio | ||
| Tarkemmilla silmilläsi näit alustaratkaisun oikein, eli ei B-juna. Mutta dollyn perässä näyttäisi olevan kaksi kolmiakselista teliä. Näiden telien välissä täytynee olla nivel. Eli takimmaisena on 3-akselinen puolipv ja sen etupuolella 3-akselinen pv, jossa on taaemman perävaunun vetopöytä. Löytyykö tälle jotain kirjaintunnusta? Ruotsalainen Skogsforskin Arbetsrapport 758/2012 kutsuu tällaista ETT (En Trave Till) Truck + dolly + link + semitrailer. Valokuvan yhdistelmä poikkeaa ETT-kaaviosta vain siten että vetoautolla on vetävän telin takana vielä kolmas akseli ja linkkivaunussa on kolme akselia kahden sijasta. Kokeiluja on siis hullumman kanssa ja tuskin jäävät kokeiluiksi. |
||||
|
|
15.05.2018 11:34 | Petri Soronen | ||
| Ei ole B-juna. B-junan veturina on aina kuorma-auto vetopöydällä varustettuna. Tuossa on tavallinen kuorma-auto, jonka päällä kontti. Takana oleva perävaunu on liitetty dollyn avulla kuorma-auton vetokitaan taakse. | ||||
|
|
15.05.2018 10:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksei näitä tietoja voi kertoa enää Raitio.orgin Liikenneuutisissa? Olin ennen palvelun vakituinen seuraaja ja luin kaikki liikenneuutiset hienoine kuvineen. Nykyään uutissivusto on täysin kuollut verrattuna entiseen. Mistä se johtuu? | ||||
|
|
15.05.2018 10:31 | Tommi K Hakala | ||
| Vaunussa olevassa Massikassa on Palmun valmistama suomalainen ohjaamo, jota alettiin asentaa -73. | ||||
|
|
15.05.2018 10:11 | Marko Nyby | ||
| Zoomattava kuvahan löytyy täältä: https://www.helsinkikuvia.fi/search/?search=malmi+teollisuusalue Valkokilpisiä autoja näkyy, joten aikahaarukka lienee 1972-75. Tuoreimpia uudehkoja automalleja ovat Fiat 127, Datsun 100A ja pari laatikko-Ladaa (vai ovatko sittenkin Fiat 124). Onko ruohokentän puoleisissa tuoreissa Kuplissa jotain vuosimallivinkkiä? |
||||
|
|
15.05.2018 09:59 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuvan megaromurekka ei ole ainoa laatuaan, just näin tänään aammulla Mäntyluodontiellä samanlaisen auton jossa 4 romukonttia Stenan omalla sinisellä värityksellä. | ||||
|
|
15.05.2018 09:22 | Tommi K Hakala | ||
| Nämä vaan eivät tule koskaan olemaan valtakalustoa puutavarakuljetuksissa, vaan enemmän terminaalien välisiä kuljetuksia. Puutavarakuljetuksissa 76 tonninen 9-akselinen paketti pystyy hakemaan puut metsästä asti. | ||||
|
|
15.05.2018 08:49 | Erkki Nuutio | ||
| B-juna on kyseessä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajoneuvoyhdistelm%C3%A4 ja kuvallisesti http://www.ntm.fi/fi/peravaunut-ja-paallirakenteet/utrustning/b-double ja Washingtonin ja Canberran kielellä https://en.wikipedia.org/wiki/B-train . Lontoon kielellä ei yli 42/44 tn yhdistelmäpainoja hyväksytä, perusteluna mm. kaupunkirakenne ja valtaosa teistä. Sieltä päin johdetaan vastustusta (No mega trucks) https://www.nomegatrucks.eu/ , jota Brexit nyt vaikeuttaa. "Pahoja" poikia ovat NL, SE ja FIN. Pitkän yhdistelmän turvallisuus talvikeleillä on huonompi, vaikkakin jarrujärjestelmän kehittyminen (lyhemmät viiveet, levyjarrut) ovat vähentäneet ongelmia. Vetävä kaksiakselinen teli vetää, eli kitkapainoa on noin 21 tn / 90 tn (tai jopa104 tn). Jos tiekitka talvella olisi 0.15 (ja huonompaakin löytyy), niin tällaiselle yhdistelmälle se merkitsee alle 0.04 pitoa, mikä ei riitä välttämättä moottoriteidenkään nousuihin. Onhan tämä koettu jo tavallisillakin rekoilla (yksi vetävä akseli). Ohittamaan ei HCT-yhdistelmiä pysty muualla kuin ohituskaistoilla ja moottoriteillä. Elämme puukuljetusten ehdoilla. Olemme aikaisemminkin eläneet: Kun 80-luvun alkuvuosiin asti yhdistelmän kokonaispaino oli pykälien mukaan max 42 tn, saattoi tällainen yhdistelmä puukuljetuksissa silti painaa (laillisesti) jopa lähes 60 tonnia. Tämän selitti ns. tilavuuspainojen soveltaminen soveliaasti puukuljetuksista. Punnituksia ei siis tehty. |
||||
|
|
15.05.2018 08:47 | Esa Ojanperä | ||
| Ratajohdon päätekohta tulee noin kuvassa näkyvän nopeusrajoitusmerkin kohdalle, eli kymmenisen metriä naapurin puolelle. | ||||
|
|
15.05.2018 08:03 | Raimo Harju | ||
| Nämä kun yleistyvät, niin ei maanteille ole muilla kohta asiaa. | ||||
|
|
15.05.2018 07:14 | Arto Hellman | ||
| Eikös tuo ole myös nimeltään b-juna? | ||||
|
|
15.05.2018 07:12 | |||
| "Vastuullista" ilmastonmuutoksen hoitoa, valtio näyttää esimerkkiä. Älkää tehkö niinkun minä teen vaan tehkää niinkuin sanoin. Tuosta ei kannata lähteä kenholla autolla yrittämään ohi. | ||||
|
|
15.05.2018 04:33 | Lauri Kivijärvi | ||
| Kiitos Pertulle linkistä. Useat Stenan palveluyksiköt lähettävät siis romumetallia kuorma-autokuljetuksin Tahkoluotoon murskattavaksi. Yksittäinen palveluyksikkö tuottanee sen verran vähän murskattavaa romua, ettei junakuljetus yksiköltä Tahkoluotoon ole taloudellisesti kannattavaa. Tietääkö kukaan, mihin Tahkoluodossa murskattu metalli kuljetetaan? Romumetallimurskeen ostajan luulisi hankivan metallia Stenalta useiden vaunulastien edestä kerralla, jolloin junakuljetuksen kuvittelisi olevan maantiekuljetukseen nähden edullisempaa. Murskaamon olemassa oleva raiteisto puskittuu jo tehokkaasti: https://vaunut.org/kuva/94924?paik=Tahkoluoto |
||||
|
|
15.05.2018 01:41 | Hannu Peltola | ||
| Piti etsiä 714:n kuva Oton kuvista ja onhan se kieltämättä aika Lego-veturi! Ehkä tämä 704 on myös ansainnut pikku-Lego -nimen... | ||||
|
|
15.05.2018 01:39 | Jyrki Längman | ||
| Pasilan aseman keskuspysäkki ja uusi raideyhteys https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2015/Ksv_2015-01-27_Kslk_2_El/BDAD61E4-DEFB-4F40-8E04-65D661F49B3D/Liite.pdf | ||||
|
|
15.05.2018 01:25 | Jyrki Längman | ||
| Ensimmäisen vaiheen ratayhteydet on jo melkein valmiit. Asemapäällikönkadun sillan keskuspysäkin rakentamisen yhteydessä rakennetaan suora raideyhteys Asemapäällikönkadun sillalta suoraan Asemapäällikön kadulle. Tästä on tietoa Raitiossa 2018/1:ssä. Eli ensimmäisessä vaiheessa Keskustaanpäin mentäessä 7 linja kulkee Pasilan asemalta suoraan käymättä messukeskuksen luona ja toiseen suuntaa nykyistä reittiä messukeskuksen kautta. Muutos on tarkoitus toteuttaa 08.10.2018 mennessä (Tavoite tilanne). Toisessa vaiheessa rakennetaan suora raideyhteys ...-Ratamestarinkatu-asemapäällikönkatu-... tämän yhteyden taoiteaikataulu on vuodessa 2021 jollon 7 ja 9 alkaisi kukea Asemapäällikönkatua molempiin suuntiin. 2021 on että Meilahdessa on uusi silmukka ja Pasilassa on uusi oikorata sillalta suoraan Eläintarhaan päin, 7-linja käyttäisi tätä uutta yhteyssä ja päätepysäkki olisi Meilahdessa piinä puistossa jonka kohdalla oli johdinautolinjan 14 ajantasauspysäkki. Raitiolinjan 9 on ilmalassa 2021 mikäli suunnitelmat toteutuu. Tavoitteena on myös että Raitiolinja 13 Nihti-Kalasatama-Vallilanlaakso-Itä Pasila-Länsi Pasila kulkisi vuonna 2024. 31.12.2024 olemme paljon viisaampia ja tiedämme mitä totetui ja mitä ei... | ||||
|
|
15.05.2018 01:05 | Perttu Karttunen | ||
| HCT-yhdistelmä on kai se vakiintunein nimitys näille. Tuo kuvan yhdistelmä saa painaa 90 tommia joten aika paljon sinne kuormaa mahtuu. https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/linked/artikkeli/hct-yhdistelmaan-sopii-neljas-kierratyskontti-140320181107/ tuolla linkissä vähän tietoa | ||||