Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 07.12.2017 23:27 Jouni Ijäs  
  Hieno kuva. 1.8 oli yksi niistä harvoista viime kesän lämpöisistä ja aurinkoisista kesäaamuista.
kuva 07.12.2017 12:19 Perttu Karttunen  
  Hieno kuva! Mitä vetokalustoon tulee, niin lyhyet päät vastakkain ne olla pitää.
kuva 06.12.2017 23:09 Jari Kuusinen  
  Hieno kuva!
kuva 06.12.2017 22:31 Mikko Herpman  
  Hieno kuva kertakaikkiaan. Pitkä nokka edellä kuuluu dieselin jyrinä paremmin, verrattuna kompuran pärinään... Hyvä että on makuasioita ja mielipiteitä!
kuva 06.12.2017 20:23 Paul T. J. Koskinen  
  Ihmiset rautaa ja pölkyt puuta, ei tarvittu muuta ja valtakunta kesti ja kukoisti..Hieno kuva...ptj.
kuva 03.12.2017 10:00 Markku Kuusisto  
  Hieno kuvasarja ja teemaan sopivasti hieman luonnollinen tehoste!
kuva 30.11.2017 06:28 Julius Ylitalo  
  Hieno kuva Nivalasta!
kuva 28.11.2017 01:41 Eljas Pölhö  
  Tämä on hieno kuva!
kuva 26.11.2017 19:27 Olli Keski-Rahkonen  
  Hieno kuva! Tarkasti ottaen Keilaniemen asema sijaitsee Espoossa. :)
kuva 26.11.2017 12:36 Jimi Lappalainen  
  Hieno kuva salolaisesta! :)
kuva 23.11.2017 00:41 Jari Kuusinen  
  Hieno kuva! Onko tässä yritetty kehittää uutta Junttilan Salamaa?
kuva 14.11.2017 03:45 Jyrki Längman  
  Satunnaiskuvana tuli esiin tämä todella hieno kuva
kuva 12.11.2017 21:38 Erkki Nuutio  
  Hieno kuva ja ansiokasta analysointia. Tieto liikennöinnistä Koiviston suunnalta lokakuusta 1942 huhtikuulle 1943 on Radan varrella kirjasta. Pitäneekö se paikkansa ja sikäli kun pitää, se oletettavasti tarkoittaa virallista henkilöliikennettä, ehkä yhtä vuorokautista edestakaisvuoroa. Inonkylä oli muutaman kilometrin verran VT-aseman länsipuolella. RvPr Kenraalimajuri Lars Melanderin johdolla puolusti 12.6.44 sitä VT-linjan lohkoa lyhyesti, mutta perääntyi linjan murruttua Kuuterselässä.

Ennen suurhyökkäystä Inonkylä oli noin 30 km päässä Pääasemasta ja toki Yhinmäen ja Kronstadtin tykkien ulottuvissa.
Rata epäilemättä palveli paikallisten joukkojen huoltoa, ja arvelen että se oli käytettävissä vielä suurhyökkäyksen alun evakuoinnissakin, ja vasta lopuksi pyrittiin räjäyttämään.
En ehtinyt tarkistaa kuinka laajaa siviilien paluumuutto 1942 oli Inoon, ja evakuoitiinko siviilit vasta suurhyökkäyksen alta.
Ino kuului Uusikirkon pitäjään, joka ei kai ollut sotatoimialuetta, päinvastoin kuin sitä itäisempi Terijoki.

Eli johtopäätös: Ehkä kuvan kaltaisia tavarajunia, jotka palvelivat ennenkaikkea armeijan huoltoa ja lopuksi evakuointiakin saattoi lähteä Inon "pääteasemalta" alkukesään 1944 asti.
Siten todennäköisyyslaskennan mukaan valokuva olisi kesältä 1942 tai 1943.
Jonkinlaista pidemmän sanan kirjaimistoa olen näkevinäni Ino-sanan molemmin puolin penkin yläpuolisessa kyltissä.
kuva 06.11.2017 15:31 Heikki Jalonen  
  Ah ja nam mikä hieno kuva, miten paljon onkaan tutkimista!

Marko, tarkoitako Ruotsin suurlähetystöä? Siinä ihan oven edessä on yksi vaaleanpuoleinen kaappipaku. Se saattaisi olla DKW Schnellaster (F89L) eli tuolloin meillä Suomessa eräistä syistä aliasnimellä Donau tunnettu, valmistuksessa 1949...62. Lyhyt etuylitys ja etupyörän kaari olisi sille mallille hyvinkin sopiva. Se myös oli Suomessa yllättävänkin yleinen aikoinaan, mutta ne myös katosivat nopeasti 1960-luvun myötä, kaksitahtitekniikkaa alettiin ainakin ammattiliikenteen puolella vieroksua.

Helsingin kaupungintalon parvekepilarien vieressä on puolestaan tumma kaappimallinen auto. Voimme huomattavan vahvasti olettaa, että sillä on oikeanpuoleinen vinkkariviiksi jo tuossa vaiheessa nostettuna, kääntyäkseen seuraavasta kulmasta oikealle, Sofiankadulle. Eihän se vinkkariviiksi tietenkään kuvassa näy. Mutta, auto vaikuttaisi olevan Renault Goelette (valmistuksessa 1947...56). Ja katto näyttää valkoiselta. Sopisi siis olla poliisin noiden aikojen tavallisin maija, menossa Sofiankadun poliisitalolle. Juuri siihen kompleksiin, jonka ikkunasta komisario Palmun työhuoneesta näkyi Suurkirkko...

Standard Vanguard Estate siellä melkoisen varmasti tosiaan on, meillä yllättävänkin yleinen aikanaan. Monenlaisten käyttäjien suosikki, varsin kauppiaiden ja vastaavien. Ja englannintuontina "kohtuullisen" "helposti" saatavilla jo 1948 alkaen.

Kanttiautojakin (malleja siis noin vuoteen 1935 asti) on kuvassa vielä huomattavan paljon, ihan normiliikenteessä. Ne alkoivat kadota radikaalisti vuoden 1952 aikana. Silloin (varsingin Helsingin) liikenteeseen saatiin paljon uutta autokantaa. 1930-luvun loppupuolen amerikkalaisia ja eurooppalaisia (Opel ja Citroen varsinkin) siellä myös riittää.

Mutta, yhtään Pobedaa en saa kuvasta bongattua. Jos kuva olisi otettu 1953..55 niitä olisi vääjäämättä havaittavissa montakin, melkein puolet Helsingin takseista oli tuolloin niitä. Ensimmäisen Pobedat taisivat tulla Suomeen jo 1947, mutta kunnolla tuonti alkoi kaiketi toimia vasta 1950-luvun puolella. Sen perusteella voisi veikata, että kuva on otettu 1949..50.

Saaristolaiva jää tunnistamatta. Se on melko vanha, mutta jossain vaiheessa uudistettu. Kuvan ottamisen aikoihin sen voisi veikata olevan jo liikenteensä loppusuoralla. Jos nimi selviää, siitä (=liikenteestä poistumisaika) saisi vähän lisää kiintopistettä ajoitukseen.
kuva 31.10.2017 16:11 Perttu Karttunen  
  Deeveritrio alkaa meilläpäin olemaan katoavaa kansanperinnettä. Hieno kuva tämä. Tuon samoista Deeveritä kuin kuvassa olevan trion olisi muutama vuosi takaperin voinut bongata hyvinkin Kemiran junassa täällä idässä
kuva 28.10.2017 20:12 Oskari Kvist  
  Otavan tähtikuvio Otavassa. Hieno kuva.
kuva 24.10.2017 13:33 Marko Laine  
  Iso peukku tälle. Tämä on todella hieno kuva!
kuva 23.10.2017 17:33 Jukka Ahtiainen  
  Hieno kuva!
kuva 23.10.2017 10:47 Teemu Saukkonen  
  Hieno kuva tästä minullekin tutusta paikasta. Kohta männyt kasvavat tukkimaan näkymän.
kuva 16.10.2017 13:12 Mikko Herpman  
  Sattumakuvana pollahti, hieno kuva. Vieläkös Haminan tallissa on kalustoa?
kuva 12.10.2017 21:51 Raimo Harju  
  Oikein hyvä kuva, ja varsin hieno kuvateksti.
kuva 10.10.2017 14:35 Perttu Karttunen  
  Juutas miten hieno kuva!
kuva 08.10.2017 17:44 Jimi Lappalainen  
  Oi, upeaa että sait kuvattua tämän! Tämä trio tuli lättähattua vastaan ja harmittelin että siinä menee hieno kuvauskohde.
kuva 08.10.2017 13:26 Tage Löfman  
  Hieno kuva. Se on kuvattu aikaisemmin koska henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1981.
kuva 06.10.2017 23:49 Jari Kuusinen  
  Hieno kuva mutta huono objektiivi! :) Ei kai vain kyseessä ole huippupiirtoinen C seitkytkakssatanen kakspistekasi vakaajalla kun jo näinkin helposti flarettaa? :))
kuva 05.10.2017 18:10 Jimi Lappalainen  
  Todella hieno kuva!
kuva 04.10.2017 12:21 Timo Järvi  
  Keväisen kömyistä junamatkan hurmaa Alstikan kyydissä, hieno kuva!
kuva 02.10.2017 21:14 Heikki Jalonen  
  Kaunista. Ammattimies oli Ukko-Parski. Muut eivät nokimustissa ja pikisynkissä pajoissa saaneet kunnollisia valokuvia, eivät tuolloin eivätkä vielä nykyisinkään. Nykypäivän laadukkaat tehdaskuvat syntyvät enemmänkin siksi, että ympäristö on siisti ja valoisa...

Kuopion knp:llä oli jo sähkövalo. Eristimet ovat vielä kovin puhtaita, asennuksesta ei siis ole vielä kovin pitkää aikaa. Pari lamppua, ilman valoa, onkin tuossa kattovasassa roikkumassa. Hehkulamppuja, luonnollisesti. Katossa näkyy melkoinen sähköjohtojen veto, pienillä posliinieristimillä vedettyä pintalankaa. Katkaisija-ryhmätaululta lähti melkoinen johdinmatto, hajaantuen sitten kukin pari oman ryhmänsä suuntaan. Itse johdinlankakin on toki eristettyä, puuvillaa ja pikeä ja guttaperkkaa tai kautsua, mutta nuo eristimet siis vielä lisävarmistuksena. Järjestelmä on mitä luultavimmin 110 V tasavirta.

Etualalla yksiakselisen telin runkoja, ainakin kahta eri rakennetapaa. Lehtijousten perusteella voisi veikata Sk1...Sk2 sarjaa.

Taustalla näkyy ryhmäkäytöllä pyöriviä työstökoneita: ainakin normaalisorvin, yleisjyrsinkoneen ja pystymallisen pistokoneen voi sieltä tunnistaa.

Vasemman reunan kone (jossa näkyvillä suuri hammaspyörä) on pyöräkertasorvi, jossa oma teräkelkka molemmille pyörille erikseen, jolloin koko pyöräkerran työstö sujuu kertakiinnityksellä ilman työkappaleen kääntämistarvetta. Etualan kapearaiteinen poikittainen rillirata palvelee juuri pyöräkertasorvia. Työstettävä pyöräkerta siirretään siirtovaunulla sorvin taakse ja siitä edelleen sorville taljan ja nostokiskon+kissan avulla. Etualan nostokissa ja talja puolestaan tarvitaan pyöräkertojen siirtoa nostopaikkojen radoilta siirtovaunuun ja pois. Joka pyöräkerran siirtely kaipaa vähintään paria miestä, jollei enemmänkin. Ja taljat ovat käsikäyttöisiä, tietysti. Koko sisätilan alueen hallitsevat sähköiset siltanosturit olivat vielä kaukana tulevaisuudessa. Samoin kuin olivat pajat, joissa ei ollut joka välissä pylväitä ja tolppia Ja portaita ja pykliä... Ja tulevaisuudessa olivat vielä myös altasorvaavat pyöräkertasorvit.

Kuvassa näkyy myös kaksi ruuvitoimista pilarinostinta, tässä kuvassa joutilaina, vedettynä sivulle kauemmas nostopaikalta. Niitä vastapäätä (kuvan ulkopuolella oikealla) ovat niiden parit, nekin joutilaina juuri tuolloin. Kuvassa nostettuna on jokin tankkiveturi (ehkä F1-sarjaa, koska pieni takateli) jonka nostoon tarvitaan vain 4 pilarinostinta. Jos nostettuna olisi veturi tendereineen, kaikki 8 nostinta tarvittaisiin. Tuon ajan pilarinostimet olivat (taisit jo arvatakin...) käsikäyttöisiä. Paavo Koivunevan (Höyryhepoa kengittämässä, Suomen Rautatiemuseo/Gummerus 1998) mukaan noiden nostimien käyttö oli erittäin hankalaa ja vaati monta miestä käsittävältä työryhmältä suurta taitoa, jotta veturi nousi tasaisesti ja turvallisesti. Koivunevan mukaan ainakin Viipurin konepajalla olikin vakioroikka, joka hoiti nostamisen. Verratkaapa työtä tämän päivän autosynkronoituihin sähköisiin kalustonnostimiin, yhden miehen ajettaviin. Ei ole nostajalla edes laulukaveria...

Kaiken kaikkiaan, hieno kuva ja harvinainen miljöö!
kuva 02.10.2017 09:35 Simo Virtanen  
  Puhtaaksi pestyä moottorivaunua ei ilmeisesti ollut saatavilla vaikka kyseessä oli juhlareissu?

Ei sillä, etteikö olisi hieno yritys ja hieno kuvasarja erittäin harvinaisesta tapahtumasta.
kuva 28.09.2017 23:35 Ari-Pekka Lanne  
  Pitäähän se toki ankan kautta ajaa. Mullakin on ollut viistoista vuotta suunnitelmissa ottaa kuva suunnilleen tästä tai jostain siitä luonnontieteiden talon rappusilta. Ei vaan ole ollut koskaan aikaa. Mut hienoa kun Miti oivalsi ottaa. Hieno kuva!
kuva 27.09.2017 13:40 Pave Saarinen  
  Hieno kuva. Kerrankin päästiin kunnon aiheeseen tällä palstalla!
kuva 19.09.2017 22:58 Heikki Jalonen  
  Hieno kuva ja paljon tutkittavaa, kiitos! Tuossa huolintakonttorin kulmalla (A/B Stevedoring O/Y) oleva lyhty on tavallinen kaasulyhty, liekkipolttimella, polttoaineena kaupunkikaasu yleisestä verkosta. Hienoa ja edustavaa mallia.

Torneå-laiva oli rannikon linjaliikenteen laiva. Kuvassa siihen kuormataan (lankongilla pari miestä punnertaa juuri laivaan yhtä kollia) jotain laatikoitua kappaletavaraa; ehkä jonkin tukun tai keskusliikkeen toimituksia aluekaupoille? Jos kuva olisi 1930-luvulta (jälkeen 5.4.1932), ne voisivat olla O/Y Alkoholiliike A/B:n suosittuja kuljetuslaatikoita. Mutta se ei ollut mahdollista vuonna 1920.

Kuvassa on, paperirullien lisäksi, huomattavan monta rullanmuotoista laatikkopakkausta. Jos niissä ei ole jotain pahvi- tai paperituotetta, niin voisivatkohan ne olla kaapeli- tai johdinköysikeloja? Ehkä vast'ikään maahantuotuja ja jonnekin sähköistysprojektille tai voimalaitostyömaalle menossa? Suomalainen alan tuotanto ei vielä vuonna 1920 tainnut niitä saada vientiin saakka valmistettua?

Ja juuri nyt ajankohtaiseen kaasu-kysymykseen liittyen: Gd 39'262 takana näkyy suurenpuoleinen puulaatikko. Kyljessään teksti "Gas"+jotakin noin kolme-neljä merkkiä. Kaikille tuttu "Gasaccumulator" se ei ole, se olisi liian pitkä mahtuakseen tuohon mittaan. Keksiikö joku mistä firmasta voisi olla kyse? Ehdotteita?
kuva 18.09.2017 00:20 Jorma Toivonen  
  Hieno kuva Hannulta, mutta yleisemmin raiteelle 5 saapuivat pikajunat Riihimäelle idän suunnasta (kuten näköjään tämäkin). Mikähän lienee ollut viimeisin idän suunnan pikajunapari, joka ajettiin Hr12-vedolla (en muuten itsekkään tiedä vastausta, mutta jos joku muistaisi)?
kuva 14.09.2017 13:40 Jimi Lappalainen  
  Oi! Todella hieno kuva!
kuva 13.09.2017 10:43 Timo Keski-Petäjä  
  Hieno kuva! - Kannuksen juna ohitti klo 16.15, ja Toijalan illalla klo 20.40: https://youtu.be/omxqQXQ7VCc .
kuva 03.09.2017 14:17 Leo Jussila  
  Hieno kuva ja hyvä teksti!
kuva 01.09.2017 02:05 Jussi Mäkinen  
  Tämä(kin) on kyllä hieno kuva. Ajatellaan, ettei Tk3 kauhean iso veturi ole, mutta tämä suora sivuprofiili tuo mittakaavan hienosti esille.
kuva 27.08.2017 19:45 Jussi Mäkinen  
  Hieno kuva!
kuva 26.08.2017 15:25 Ilari Inkiläinen  
  Todella hieno kuva! Yksi Vaunut.orgin suosikkejani.
kuva 22.08.2017 10:21 Ossi Rosten  
  Jotenkin tämä kuva ei vaikuttaisi olevan tältä kesältä. Jostain menneisyydestä kaukaa ennmiinikin! Hieno kuva!
kuva 22.08.2017 09:05 Ossi Rosten  
  Oho! Hieno kuva!
kuva 21.08.2017 15:05 Mikko Herpman  
  Hieno kuva, kesäinen keli välittyy kainaloita hiostaen. Miljööstä löytyy mukavasti yksityiskohtia havaittavaksi.
kuva 18.08.2017 20:37  
  Hieno kuva!
kuva 17.08.2017 23:22 Pietu Tuovinen  
  Hieno kuva! Kuva näyttää mielestäni yllättävän vanhalta, ehkä 1980-luvulla otetulta, kun on vanhat valaisimet ja opastimet (ja tietenkin Lättä) Vain korkeat laiturit ja kauempana kurkkivat Edo ja Sm5 paljastavat kuvan olevan 2010 luvulta. Paremmin aluetta tuntevat toki löytävät lisää paljastavia yksityiskohtia, mutta tässä on oma tulkintani maisemasta. :)
kuva 16.08.2017 07:39 Timo Salminen  
  Korjaathan vielä Tk3:n numeron. Hieno kuva ansaitsee tulla löydetyksi myös sillä. - Onkos tuo 3303 muuten pyörinyt enemmänkin tällä kulmalla viime aikoina? Viime viikon torstai-iltana se nimittäin seisoi Ri aseman raiteella 2.
kuva 11.08.2017 22:00 Julius Ylitalo  
  Hieno kuva! kävin itsekin tällä vaihteella katsomassa jäännöksiä.
kuva 07.08.2017 22:54 Jimi Lappalainen  
  Hieno kuva!
kuva 03.08.2017 00:39 Heikki Jalonen  
  Hieno kuva! Arkipäivän työtä mutta jo mennyttä. Ja tosiaan aivan liian vähän dokumentoitua arkista aherrusta.

Mahtaisikohan tuo kuitenkin olla Kajaani Oy:n konepajan valmistetta tuo paalipihti? Auramon varhainen kilpailija ja tämän työlaitteen varsinainen pioneeri ellei peräti keksimispaikka - mutta nykyään aika lailla unohdettu. Nuo kääntyvät läppäset...

Rautateiden kuormaustyöt ja haarukkatrukki kuuluvat kiinteästi yhteen. Kuten myös WW II logistiikan ongelmat. Molemmat vauhdittivat trukkialan kehitystä perin kovasti. Clark, Hyster ja Towmotor olivat aikojen alussa alan ykkösnimiä. Aitoja Amerikan herkkuja kaikki. Eikä mihinkään niistä dieseliä saanut käyttövoimaksi rahallakaan. Vain bensa tai nestekaasu, jolla kuvankin kone liikuskelee, olivat saatavissa. Ja moottorina sivuventtiili-nelonen, Hercules tai Continental tai Chrysler. Ei siis mitään rakettitiedettä konepellin, eikun koneteräslevyn, alla.... Mutta muunninvaihteisto oli kaikissa lähes alusta saakka. Ja samaan aikaan autopuolella vasta alettiin käydä debattia synkronoinnin yleisemmästä tarpeellisuudesta - siis parin ylimmän nopeuden osalta, korkeintaan. Hydrauliikka oli trukeissa myös mukana alusta saakka, yhtenä ensimmäisistä ihan oikeasti laajalle levinneenä sovelluksena - jätetään Harmikki tässä nyt laskuista pois, pysytään teollisuuden puolella. Vaatien kalliita oppirahoja jollei siihen osattu oikein suhtautua. Vanhat "kyllä se älytön siitä vetää ja se on ihan sama mitä tonne nyt laitetaan ja nuo huollot on ihan turhia"- asenteet kostautuivat trukkien osalta todella kalliina korjauksina. Suomalaisesta metsäteollisuudesta nuo hälläväliä-asenteet katosivat jo kauan sitten. Meidän kaikkien suomalaisten onneksi.
kuva 01.08.2017 10:24 Hannu Peltola  
  Tämä on hieno kuva - juna suomalaisessa kesämaisemassa ja taustalla perinteinen tehdas!
kuva 31.07.2017 14:33 Jimi Lappalainen  
  Komppaan. Todella hieno kuva.
kuva 28.07.2017 01:24 Oskari Manninen  
  Hieno kuva, ja mielenkiintoinn illuusio!