Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.04. 13:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01390 (vuodelta n. 1982 - 83) oli entinen Em 2472 vuodelta 1956. | ||||
|
30.04. 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Resiina-lehden numerossa 1/1995 olleessa Timo Lehtosen kirjoittamassa artikkelissa "MOVE 51, pieni suuri veturi" mainitaan kuvan veturista: Valm.nro 556, pvm 28.9.1960, tyyppi: Move 51h - VIII, VR:n numero: Vv13 1783, Tve3 484, myyty Finnish Chemicalsille 1983. VIII tarkoitti valmistussarjaa, joita oli tällä veturimallilla kaikkiaan yksitoista. |
||||
|
30.04. 12:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lämmitysöljyäkö vaunussa kulki, herra Jimi? | ||||
|
30.04. 12:35 | Veeti Saukkonen | ||
| Tervetuloa vorgiin Sisu! | ||||
|
30.04. 11:58 | Ilkka Hovi | ||
| Warum einfach wenn... | ||||
|
30.04. 11:46 | Jorma Rauhala | ||
| Balderin talo Aleksanterinkadulla Hesassa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Balderin_talo#/media/Tiedosto:Balderin_talo_2021-05-13.jpg |
||||
|
30.04. 11:03 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko niitä euroopassa yleensä jos on normaali korkeus? Siellähän rekkojen ATU on pienempi. | ||||
|
|
30.04. 11:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä taho Savonlinnassa käytti tuota öljyvaunua? | ||||
|
30.04. 10:49 | Rasmus Viirre | ||
| Hyvää vappua! | ||||
|
|
30.04. 10:32 | Otto Tuomainen | ||
| Tšekkiläisen Pacovin aseman uudestä räikeästä värityksestä https://www.idnes.cz/jihlava/zpravy/nadrazi-pacov-rekonstrukce-sprava-zeleznic-kritika-historie-barva-vysocina.A260217_891716_jihlava-zpravy_mv nousi kohu. | ||||
|
|
30.04. 10:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Heti tulee mieleen Iso-Heikkilän pumppaamo Turussa: https://tinyurl.com/ap7x3typ | ||||
|
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä |
30.04. 09:37 | Seppo Rahja | ||
| Hieno kuvasarja hienoista maisemista! Oberammergau on tunnettu myös upeista koristemaalatuista taloista, mutta maailmankuuluksi se on tullut liki kuusi tuntia kestävästä kärsimysnäytelmästä, jota on esitetty yli 400 vuoden ajan 10 vuoden välein ja 5000 asukkaan kylästä noin puolet lapset mukaan lukien osallistuvat siihen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Oberammergau | ||||
|
30.04. 09:29 | Linus Mansner | ||
| Purola? | ||||
|
Kuvasarja: KWB Konin hiilirautatie |
30.04. 08:59 | Robert Sand | ||
| Tänään 30.4 on huhujen mukaan viimeinen päivä kun EL2 veturit ovat käytössä täällä. Dieselveturit vetävät tämän jälkeen ne harvat junat mitä tulee kulkemaan tällä radalla enää. | ||||
|
30.04. 07:40 | Kari Haapakangas | ||
| Rataosuudella voi siis olla vain yksi juna kerrallansa? | ||||
|
|
30.04. 07:39 | Kari Haapakangas | ||
| Suomesta ei taida löytyä montaakaan noin voimakasväristä rakennusta, vielä vähemmän julkista sellaista. | ||||
|
|
30.04. 07:37 | Kari Haapakangas | ||
| Alituskorkeutta on kuitenkin tarpeeksi, kun minkäänlaista korkeusrajoitusta ei näy. | ||||
|
|
30.04. 07:19 | Reijo Salminen | ||
| Onko tuo hellelfenbein muuten täkäläisissä uusissa autoissa, saksalaisissa tai muissakaan, ylipäätänsä edes värivaihtoehtona? Ei noita meinaan täällä liikenteessä juurikaan näe. | ||||
|
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä |
30.04. 07:12 | Reijo Salminen | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja Hannulta jälleen kerran! | ||||
|
|
30.04. 00:19 | Hannu Peltola | ||
| Totta Jorma, Saksahan on täynnä mm. samanvärisiä spåria! | ||||
|
|
30.04. 00:04 | Jorma Rauhala | ||
| Norsunluunkeltainen on ollut julkisen kaupunkiliikenteen tunnusväri Saksassa jo yli vuosisataisesti, eli se ei ole pelkästään taxiväri. Suomessakin tuo väri oli käytössä Viipurissa, sikäläisissä raitsikoissa muinoin. Firmahan oli AEG:n tytäryhtiö ja värikoodi tuli sieltä. Saksassa liki kaikki raitiotie- ja bussiyhtiöt ovat olleet sadan vuoden ajan tuolla ulkovärillä vielä lähes meidän aikoihin saakka. Suomessa autoista tuo on helppo tunnistaa väristä, että joku on rohjennut ostaa käytetyn sakutaksin. |
||||
|
|
29.04. 23:04 | Lenni Voutilainen | ||
| Ja nämäkin kuvat on päänsääntöisesti vain Purolasta, mielummin kuvia vaikka Parola-Parkano väliltä. Ois mainiota nähdä Niinisalon radaltakin. | ||||
|
29.04. 22:53 | Juho Rintala | ||
| Siisti kuva. | ||||
|
|
29.04. 22:31 | Roope Prusila | ||
| Kuva on omalla tavallaan hieno, ja poikkeaa muista jo julkaistuista. Itse kiinnitin ensimmäisenä huomiota tuohon oksan karahkaan. | ||||
|
29.04. 22:27 | Otto Tuomainen | ||
| Junaliikenne on alkamassa tällä lyhyellä paikallisradalla uudelleen. Kesäkuun lopusta elokuun alkuun on tarkoitus ajaa kolme junaparia lauantaisin ja sunnuntaisin. Lužec nad Vltavoun kunnan rahoittamien sesonkijunien jatko päätetään tämän kesän matkustajamäärien perusteella. | ||||
|
Kuvasarja: Sotilasjuna Parolassa || 26.4. 26 |
29.04. 22:25 | Matti Lehtonen | ||
| Vähän samansuuntaista näkemystä itselläkin, kun ei itse seuraa tätä kanavaa massiivisten kuvasarjojen vuoksi. Enemmän kiinnostus suuntautuu alan kaikenlaiseen yleisseurantaan. Oma kuvien lisäystahti on ollut alle kymmenen vuodessa, joskus joku sarja jossa hieman enemmän, mutta niissä kohde ei ole ollut joka kuvassa sama. Kaikki kyllä uskoo että kuka tahansa pystyy ottamaan massiivisen määrän kuvia. Kun on sellaisen ottanut, kannattaa väyryillä yhden, kahden tai useamman yön yli ja miettiä mitkä on ne sarjan helmet julkaistavaksi. Massat voi mielestäni tallettaa omille henkilökohtaisille tallennusvälineilleen. |
||||
|
Kuvasarja: Sotilasjuna Parolassa || 26.4. 26 |
29.04. 21:44 | Daniel Nironen | ||
| Lisää kuvia tulossa? Vaikka tulisikin, niin kuvasarjan voisi poistaa, neljä kuvasarjaa samasta junasta mielestäni liikaa. | ||||
|
|
29.04. 21:42 | Daniel Nironen | ||
| Tarvittiinko nyt tästäkin jo vaikka kuinka mones kuvakulma? Kyllä, vaikka erikoinen ja kiinnostava juna on, ei siitä nyt yli kymmentä kuvaa tarvitse vorgiin laittaa. Vähempikin riittäisi. | ||||
|
29.04. 21:23 | Eljas Pölhö | ||
| Paraisten Kalkkivuori Oy sai 27.2.1960 luvan rakentaa VR:ltä vuokraamalleen 1950 m2:n tontille sementinlastausaseman ja vaununsiirtolaitteen. 1.6.1965 Paraisten Kalkkivuori Oy vuokrasi VR:ltä vielä 7000 m2:n lisäalueen. Kummatkin alueet olivat asemarakennusta vastakkaisella puolella ratapihaa ja asemarakennuksesta jonkun matkaa Helsinkiin päin. Noihin aikoihin PK:lla oli Kupittaalla sekä irtokalkin että sementin lastausta ja kuvan siilo saattaisi olla yhtion vuokraamalla maalla. | ||||
|
|
29.04. 20:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä tuossa siilossa varastoitiin? | ||||
|
|
29.04. 20:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunut.orgin uusin kuva veturista on joulukuulta 2021 ja se on linkitetty kuvatekstiin. En osaa sanoa Jounin moottorikysymykseen mitään. Jos jostain saisi tiedon, onko veturi vielä olemassa. | ||||
|
29.04. 20:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Samalta paikalta näyttää, Eljas! Kiitoksia. Yritin saada sijainnin niin tarkkaan kuin mahdollista. | ||||
|
|
29.04. 18:20 | Veeti Pietilä | ||
| Mainio kuva! | ||||
|
29.04. 16:43 | Eemil Toivo | ||
| Kuikka heikkosa happeas toi Sm1 on knpllä on aika kurjan näköinen kun on sottkettu ihan tääysin ja varmasti ei likku enään omin voimin jos Rautatie museo saa jottain edes päätettyä tuon Sm1 kohtallon enen kuin on liian myöhäsittä. | ||||
|
29.04. 15:52 | Juha Kutvonen | ||
| Tämä sotalaiva on nimeltään "Greyhound". Sen ura BR:lla kesti vain 12 vuotta (1960-72). Veturi on nykyään sinisessä värityksessä: https://www.svrwiki.com/BR_Class_42_D821_Greyhound Yhdennäköisyys saksalaisen V200-sarjan kanssa ei ole sattumaa. |
||||
|
|
29.04. 15:21 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin keskustelupuolelle kartan, jonka mukaan raide on Maamiesten Kauppa Oy:n pihalla, mikäli Google Mapsiin merkitty sijainti on kohdallaan (jostain syysta Safari ei suostu yhdistämään Karttapaikkaan). Kartta on https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16809.0 | ||||
|
|
29.04. 14:29 | Jukka Voudinmäki | ||
| Tekoäly ehdotti pienen johdattelun jälkeen sellaista kuin Marke Oy (ex. Marja ja Säilyke Oy). Voisiko kuvan syrjis olla sen? Raide on kirjattu julkaisuihin ainakin vuosille 1965-1983. Nyt joku vanhan Turun tuntija haastatteluun ja esim. vanhat puhelinluettelot selailuun. |
||||
|
29.04. 12:47 | Tuukka Norri | ||
| Kaupunginmuseon materiaalissa Kolmen sepän patsaan paikalla olevaa kaivoa kutsutaan Ylioppilastalon tai Aleksanterinkadun kaivoksi, esim. https://www.finna.fi/Record/hkm.9A9AE830-CBE5-42E2-B597-61B2282E068F Claës Kjerrströmin karttaan vuodelta 1878 on merkitty nykyisen Keskuskadun ja Kaivokadun risteykseen kaivo ja samassa kohdassa C.W. Gyldenin kartassa vuodelta 1838 lukee Globrunn. Toisaalta Ylioppilastalon edessä olleesta kaivosta on kirjoitettu Kluuvin kaivona 15.10.1932 Helsingin sanomien jutussa, jota on käytetty ainakin suomenkielisen Wikipedian lähteenä. |
||||
|
|
29.04. 12:26 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan tässä edelleen kaksi GM:n kaksitahtidieseliä voimanlähteenä, vai onko tekniikkaa päivitetty? | ||||
|
|
29.04. 11:57 | Daniel Nironen | ||
| Näin itse saman veturin LUIMA-projektin aikana Rauhassa 14.10.2020. Silloin GRK:n väreissä ja saanut lempinimen "Tuomas". | ||||
|
29.04. 10:43 | Eljas Pölhö | ||
| Esalla pari kirjoitusvirhettä ja tässä vielä pari täsmennystä: ET 91 02 tuhoutui täydellisesti pommitusta seuranneessa tulipalossa 9.3.1943 VT 137 240 valmistui 1936 VT 137 462 tuhoutui pommituksessa syyskuussa 1944. VT 90.5 numerot olivat 90 500 ja 90 501. VT 90 500 sijoitettiin Kölniin ja poistettiin liikenteestä 1958 ja hylättiin (Ausgemustert) 13.4.1960 VT 90 501 sijoitettiin Stuttgartiin ja se oli käytössä vuoteen 1962. |
||||
|
29.04. 09:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallisen näköinen kulkine :) | ||||
|
|
29.04. 08:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos! :) | ||||
|
29.04. 08:36 | Jari Välimaa | ||
| Vektorin esite jossa mukana myös sähkövarasto malli https://assets.new.siemens.com/siemens/assets/api/uuid:623d14cd-e56b-4a96-84c0-d7d7b7727847/mo-vectron-technical-brochure-en.pdf | ||||
|
|
29.04. 08:02 | Tommi Koskinen | ||
| Sr3:lla on ajettu myös Hangosta Karjaalle dieselillä, mutta kuten todettua, perässä hieman kevyemmin tavaraa kuin sotilasjunassa: https://vaunut.org/kuvat/?tt=16&i1=VET&i2=11926 | ||||
|
|
29.04. 07:31 | Jari Välimaa | ||
| Roope, Niinisalon radalla on 30 km/t rajoitus jolloin matka-aika on yli tunnin. Jos vektori kuluttaa 1 MW niin 2 MWh sähkövarastosta riittää energiaa kahdeksi tunniksi. Ja junien pikalataus voidaan Suomessa suorittaa 25 kV jännitteellä rakentamalla Niinisalon ratapihalle lataus paikka juten Saksassa on tehty. |
||||
|
|
29.04. 06:38 | Kimmo Huhta | ||
| Ai tässä kohti oli tällainen raide! Kiitos kuvasta. Ulkoilin tästä ohi muutama vuosi sitten lähes joka päivä, mutta eipä voinut tätä havaita. | ||||
|
|
29.04. 01:37 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Valmistusnumero on 556/1960. | ||||
|
|
28.04. 23:52 | Rasmus Viirre | ||
| Jaa-a. Muistaakseni Sr3:lla on ajettu last mile -toiminnolla Ylivieska-Iisalmi rata läpi joku vuosi ennen kuin radan sähköistys aloitettiin. En tiedä tankkauksista tuolla matkalla. Pitkällä sotilaskuljetuksella kuorma on tietysti aivan eri luokkaa kuin kahden vaunun koerungolla. Mittaus- ja koevaunulla päästiin 55 kilometriä Sr3-parilla ja keskinopeus 25 km/t, sanoo joku wikipediassa. Paljonko nämä 360 kW:n dieselmoottorit kuluttavat? Hitaaaaasti saisi kuormassa oleva sotilaskuljetus madella reippaan 40 km matkalla. | ||||
|
28.04. 23:13 | Rasmus Viirre | ||
| Taitaa 2640 ja/tai 2731 päästä pitkästä aikaa hommiin? Huomen aamulla Suorsan TYO 73530 Oulusta Muhokseen: https://juliadata.fi/timetables?s=73530&d=29.4.2026 | ||||
|
|
28.04. 23:06 | Roope Prusila | ||
| Aloin ihan miettiä, että jos sotilasjuna koitettaisiin ajaa Pko - Nns Sr3:n apudieselillä ja millään ei olisi väliä eli olisi aikaa pelleillä, niin A) kauanko matka kestäisi, B) montako kertaa Sr3:n saisi siinä matkalla tankata? Mutta eipä tuolla matkalla se akku vectronikaan autuaaksi tekisi, mistäs otettaisiin lataus sähkö akuille sitten kun akku loppuu kesken pelleilyn? | ||||
