Höyryveturin pyörien vastapainot

[Pekka Siiskonen]

Englantilaisen pienoisrautatie-eletroniikkaryhmän (MERG) eilisiltaisessa Zoom-keskustelussa pulpahti esiin mielenkiintoinen "1:1-mallin" video:

https://www.youtube.com/watch?v=rm8QuhfTN8w

Videossa uuden höyryveturin pyöräkertoja pyöritetään sähkömoottorilla. Pienoisrautatieharrastajien huomion kiinnitti pyörittämiseen käytetyn moottorin epätasainen käynti, jonka suoralta kädeltä tuomittiin johtuvan väärästä jaosta. Siitä ei kuitenkaan tainnut olla kyse, sillä veturin pyöristä puuttuvat vastapainot. Näyttää siltä, että Britanniassa vastapainot valetaan pyörän runkoihin jälkikäteen, meillä — ainakin "Ivalon" mukaan — vastapainot ovat samaa valua kuin pyörän runko. Ivalo kertoo, kuinka vastapainoilla kompensoidaan erilaisia voimia ja pyörästä kiskoihin aiheutuva voima saa vaihdella enintään 15 % (vrt: https://en.wikipedia.org/wiki/Hammer_blow).

Kuinka tarkkaan tuollainen vastapainojen sovittaminen voidaan, tai voitiin höyryveturien valtakaudella Suomessa laskemalla tehdä? Oliko laskemisen sijaan tehtävä käytännön kokeita joko ajamalla tai pyöräkerran (tai koko pyörästön) dynaamisia voimia mittaamalla ja vastapainoja jälkikäteen "virittämällä"?

Luistin tarkastus ja indikaattorin painepiirrokset eivät kaiketi liity tähän, eiväthän?

Kyseessä on siis tämä "projekti":
 
https://www.p2steam.com/

Veturin esikuva dynamometrissä Ranskassa:

https://www.youtube.com/watch?v=Teuko347ezM

pekka

[Eljas Pölhö]

Vetureiden vetopyörien vastapainot nousi merkittäväksi ongelmaksi vetureiden koon kasvaessa ja junien nopeutuessa. Aihetta käsiteltiin runsaasti 1930-40-luvuilla höyryveturialan lehdistössä ja kirjallisuudessa.

Amerikkalaisissa julkaisuissa ehkä paras hakusana on ”locomotive counterbalancing”

Tuore hyvä kirjallisuuslähde on Tom Morrison: The American Steam Locomotive in the Twentieth Century (McFarland 2018, ISBN 978-1-4766-6582-5 ; 624 sivua, runsas kuvitus)

Netistä löytyy äkkiseltään (yo hakusanalla löytyy paljon lisää):

http://cybra.lodz.pl/Content/6332/RR_56_2.pdf

[Esa J. Rintamäki]

Meineke - Röhrsin kirjassa "Dampflokomotive" kerrotaan vastapainojen laskemisesta asianmukaisten piirrosten kera.

Vastapunteilla on suuresti väliä kaksisylinterisissä koneissa, kolmi- ja nelisylinteriset ovat hieman juoheampia, silti niissäkin vastapainot ovat välttämättömiä. Muistaakseni hyvin suuri merkitys on ajonopeudella. Isä Stephensonin koneissa (mm. "Rocket") ei vastapainoja ollut.

Iiro Hirvensalo väläytti eräässä Resiinassa knoppeja kiertokangen mittasuhteista, niilläkin on merkitystä.