Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 746
|
|
« Vastaus #50 : Tammikuu 07, 2019, 13:51:13 » |
|
Ei toki ole hevosvetoinen kuvaushetkellä 1931 tämä rillirata ilmeisesti Salmijärvellä oikeassa käsivarressa, vaan ihmisvetoinen. Koskea ohitetaan kai Paatsjoella. Vaunun kyydissä on valtion virkamoottorivene aikavälillä 18.56-20.14 ja 21.20-21.30 : https://www.youtube.com/watch?v=AsR6Uj8u_tc Ehkä siellä hevosiakin käytettiin vetäjinä, mutta tuskin poroja. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 465
|
|
« Vastaus #51 : Toukokuu 01, 2019, 12:22:02 » |
|
Alholman raiteista vielä. Paripäiväisessä inventaariossa (suursiivous) löytyi kaipaamani leikkelelaatikko. Joukkossa ensimmäisiä karttakopioitani 60-luvulta: Pietarsaaren kaupunkikuva 1910 Suomi-karttakirjasta. Siinä näkyy muista erottuva itä – länsi suuntainen raide, joka ei ainakaan ole VR:n. Rakennusraideko? Hellörenin sorakuoppa on ptkän sivuraiteen päässä. Tuijotettuani eri karttoja näin lopulta, että Jyrkin lisäämän raidekaavion (1923) http://vaunut.org/kuva/87877?liikp1=42 harva ”ratapiha” vastaa sahan lautatarhan sijaintia. Yksinäiselle kääntöpöydälle eräs selitys on toispuolinen vanhanaikainen ”tapulikone”, veturikin tuli vasta 1927. Kuvan mukaan tapulikujilla on ollut vain yksi kolmikiskoinen raide. Raidekaavion raiteista enin osa on ilmeisesti kuulunut yksityiselle, ja ”Buff…” tarkoittaa VR:n rajaa? Näissä (1923) kaavioissa on merkitty myös yksityisraiteet. Kapeat ohuemmalla viivallla. Valokuvassa keskimmäinen kisko näyttää käyttämättömältä. Kaikki kaavion raiteet ovat siis normaalilevyisiä, ja hevosvetoisia. |
|
|
|
|
Esa Niemelä
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 20
|
|
« Vastaus #52 : Toukokuu 02, 2019, 20:13:40 » |
|
Raidekaavion raiteista enin osa on ilmeisesti kuulunut yksityiselle, ja ”Buff…” tarkoittaa VR:n rajaa? ”Buff" tarkoittanee ruotsinkielen sanaa buffert eli suomeksi puskinta... |
|
|
|
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 02, 2019, 21:30:58 kirjoittanut Esa Niemelä »
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 283
|
|
« Vastaus #53 : Toukokuu 04, 2019, 19:58:33 » |
|
Vielä kerran Hyyppärää, radan päätepiste näyttää kartoissa olevan pari kilsaa Hyvinkäältä Pyhäjärvelle kapsu. Kuormattiinko siis hautakivet ensin 750 mm junaan ja vasta sitten leveäraiteiseen? Pieninkin kivi on noin 300 kg.
Missä kivet hakattiin/kiilloitettiin/kaiverrettiin? Suurin osa päätyi varmaan Malmin hautausmaalle, mutta on niitä ympäri Suomeakin, noin mustaa kiveä ei silloin saatu muualta. (Kustavin hautausmaalla törmäsin spektroliittiin, kivet loimusivat ilta-auringossa, aika kaukana Ylämaalta)
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 465
|
|
« Vastaus #54 : Toukokuu 06, 2019, 00:37:22 » |
|
Hyyppärän raitella oli tasoristeys HKR:n kanssa juuri ennen siirtokuormauspaikkaa VR:n kanssa. Useissa kartoissa ei näitä päätepisteen raiteita ole merkitty.
Kuvittelen, en siis tiedä, että kiviä käsiteltiin louhimolla. Jo jätekiven syntyprosentti on yli 80. Kuljetus ei kannatane?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 283
|
|
« Vastaus #55 : Toukokuu 16, 2019, 22:10:42 » |
|
80 pinnan hukka on huikean hyvä mustalle kivelle, Kurussa taisi olla yli 90 pinnaa... Kaakkois-Suomen "helpoissa" kivissäkään ei päästä noin korkeaan saantiin, minkä huomaa jos ajelee Vaalimaalta Lappeenrantaan, siellä on eteläisimmät tunturimme, mitä nyt vähän ihmisen tekemiä, mutta paljon luonnollisemman näköisiä kuin muutamat hiihtohissien kyllästämät luonnonmäet pohjoisempana.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 465
|
|
« Vastaus #56 : Heinäkuu 11, 2019, 02:11:49 » |
|
Keravanjoen ylittävä vanhan Sipoontien siro kivisilta on nähtävyys sinänsä. Rautatieharrastajalle ovat sillan kaiteetkin hämmästelyn aihe: Onko noinkin hentoa kiskoa tosissaan käytetty? Sipoon Historia, ja Keravan kotiseutuhistoria (18) kertovat kaidekiskojen olevan peräisin Talman/Martinkylän kalkkilouhoksen raiteesta. Silta tehtiin 1908.
Kaidekiskojen korkeus on noin 5,5 cm, ja kiskon pään leveys n. 2 cm. Leveys on sama kuin rakennusmestarien (Rakentajain) kalenterin 1950-luvulla esittämä kevyin standardikisko, joka kuitenkin on vain 50 mm korkea. Asiallisilla mittavälineillä saa tarkemmat arvot. Kaidekiskon painoksi arvioisin 5kg/m. Pystytolpat ovat myös kiskoa, mutta kummallisen korkeita, n. 13 cm. Tuskin VR:n käyttämiä. Yhdessä näkyy teksti "OSNABR(ÜCK)". Kaiteita on korjailtu myöhemmin jopa hitsaamalla.
liitekuva 5.7.2019
|
|
|
|
|
Tomi Hämäläinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 30
|
|
« Vastaus #57 : Toukokuu 25, 2022, 12:34:41 » |
|
Selailin Kavi:n Elävämuisti palvelun videoita, kun vastaan tuli filmi Paraisten kalkkitehtaalta noin vuodelta 1917. Tämä ei ilmeisesti ole varsinaisesti hevosvetoinen rautatie, vaan kaivosrautatie. Vaunuja siirrellään filmissä myös työntekijöiden toimesta. Filmillä hevonen vetää tyhjiä vaunuja ylämäkeen, alamäkeen ne kulkevat vauhdikkaasti painovoiman avulla. https://kavi.finna.fi/elavamuisti/Record/elavamuisti.elavamuisti_video_2472 |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 283
|
|
« Vastaus #58 : Elokuu 06, 2022, 06:56:46 » |
|
Vähän tartti kelata muistia, olin tuolla 1991-2006. Pätkän alussa näkyvä lanternikattoinen varasto on vieläkin jäljellä. Kaivoksen portilla tosin no-go -alueella turisteille on vielä 2-pilttuisen veturitallin pohjalaatta. Rautatieliikenne loppui alueella 1952 tjsp, alhaalla kaivoksessa jo vuotta aiemmin edistyksellisten Euclid R15 -louheautojen myötä. Yksi julle oli vielä 90-luvulla saksilavan alustana, hilpee peli. Taka-akseli oli pultattu suoraan runkoon ja edessä oli joustamattomat jousipakat, varmaan 15 lehteä. Moottorina noin 20 litran Leyland rivikutvonen. Tuolloin kivi ajettiin Euclid R50 ja Volvo/Kockums 565 - kalustolla, joissa puhtina oli Detroit V16. Nykylapsosille on turha kuvailla, millainen äänimaailma paineilmakäynnisteisessä 2-tahtidieselissä on... mukana haju. Suomessa oli noin 2 henkilöä, jotka osasivat säätää retroittilaisen pumppusuuttimet ja molemmat lomilla kun taas kerran mylly poksahti ja hyllystä korjattu tilalle. Ei nuo kestäneet edes 5000 tuntia väsyneillä lohkoilla, V16:n piitkä kampiakseli sorvasi yleensä jonkun laakerin, öljynpaineet mäelle ja jynks. Mylly oli oikeesti 2 kpl V8:ja pultattuna peräkkäin.
Rataverkko oli 750 mm. Loppuaikoina kaivoksessa oli dieselit, kalkkitehdas-kaivos-sementtitehdas -lenkillä kaiketi vain höyryt. Kaivoksen nostokoneelle johti 150 m pitkät tunnelit, joiden katossa on merkkejä järeämmistä piuhoista, voipi olla että junat puskettiin sähköllä luoliin.
Nykypäivään on säilynyt veturitallin pohjalaatta ja sota-aikainen kuljettajan pommisuoja. Vaihteiden osia oli 90-luvulla siellä täällä ja keskellä kaivosta törröttövän Hympel-kukkulan laella on vaunun alusta/teli. Olin viimeinen kävijä tuolla ja määräsin tikkaat tuhottaviksi tultuani alas 6" paineilmaputkea pitkin tikkaiden hajottua. Kukkula on siis syntynyt louhimalla, seinämät ovat 6 asteen kaltevuudella.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Pauli Ruonala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 83
|
|
« Vastaus #59 : Kesäkuu 04, 2023, 13:25:22 » |
|
Aikakauskirja Tapio, nro 10/1910, julkaisi mielenkiintoisen artikkelin Evo – Kailaniemi-radasta, löytyy Kansalliskirjaston palvelusta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/922472?page=1Artikkeli alkaa sivulta 25, sinne pääsee suoraan kirjoittamalla numeron sivun yläreunan sivunumerokenttään. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
