Saksa testaa vetykäyttöisiä junia

[Ossi Rosten]

http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201704130073130_v0.shtml

SAKSA OTTAA KÄYTTÖÖN TÄYSIN UUDENLAISET JUNAT

Torstai 13.4.2017 klo 07.31

Juna ei kulje dieselillä eikä sähköllä vaan se on ensimmäinen matkustajajuna, joka käyttää polttoaineenaan vetyä.

Coradia iLint -nimeä kantava juna taistelee suorituskyvyllään perinteisen dieseljunan kanssa. Juna on kuitenkin hiljaisempi ja täysin päästövapaa.

Suuri vetyä ja happea sisältävä polttoainetankki sijaitsee junan katolla. Niiden tuotteena sähkö varastoituu lithium-akkuihin. Yhdellä polttoainetankilla juna matkustaa noin 800 kilometriä päivässä.

Junaan mahtuu 300 matkustajaa.

Junia valmistavan ranskalaisyhtiö Alstomin mukaan ensimmäinen juna otetaan käyttöön Saksassa ensi vuonna.

Jukka Lehtinen
Lähde: CNN

[Mikko Herpman]

Lienee siis polttokenno mikä tekee vedystä sähköä. Uutta ilmeisesti raideliikenteessä, mitenkähän Saksassa tuotetaan tuo polttoainevety. Käytetäänkö hiilisähköä erottamaan se vedestä, vaiko jollain muulla tapaa. Eli miten vihreää tuo käytännössä on?

[Matti Grönroos]

Lienee siis polttokenno mikä tekee vedystä sähköä. Uutta ilmeisesti raideliikenteessä, mitenkähän Saksassa tuotetaan tuo polttoainevety. Käytetäänkö hiilisähköä erottamaan se vedestä, vaiko jollain muulla tapaa. Eli miten vihreää tuo käytännössä on?

Saksan energiantuotannon hiilijalanjälki per MWh on paljon suurempi kuin Suomen. Eritoten ruskohiili (jota muuten tuotetaan hyvin paljon myös lännessä eikä vain exderkkulassa) on energia per päästösuhteeltaan aika surkeaa tavaraa.

Samalla tavoin kuin Suomessa, Saksan energiatuotanto on saturoitunut: Ei-fossiiista energiaa on tarjolla rajallisesti ja sen dedikoiminen johonkin tarkoitukseen X ei vähennä grammaakaan kokonaispäästöjä.

[Jukka-Pekka Manninen]

Lienee siis polttokenno mikä tekee vedystä sähköä. Uutta ilmeisesti raideliikenteessä, mitenkähän Saksassa tuotetaan tuo polttoainevety. Käytetäänkö hiilisähköä erottamaan se vedestä, vaiko jollain muulla tapaa. Eli miten vihreää tuo käytännössä on?

Yleensä vety valmistetaan hiilivedyistä reformoimalla. Sähkö on liian kallista että elektrolyysi olisi kilpailukykyinen menetelmä. Menetelmästä enemmän wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Reformointi

[Oskari Kvist]

Lienee siis polttokenno mikä tekee vedystä sähköä. Uutta ilmeisesti raideliikenteessä, mitenkähän Saksassa tuotetaan tuo polttoainevety. Käytetäänkö hiilisähköä erottamaan se vedestä, vaiko jollain muulla tapaa. Eli miten vihreää tuo käytännössä on?

Yleensä vety valmistetaan hiilivedyistä reformoimalla. Sähkö on liian kallista että elektrolyysi olisi kilpailukykyinen menetelmä. Menetelmästä enemmän wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Reformointi

... vielä.

When it comes to power generation and distribution, hydrogen is set to become increasingly important. It will not only store the power from excess electricity generated by wind and solar plants but will also serve as a fuel for cars. What’s more, it can be combined with renewably-produced carbon dioxide to produce a feedstock for plastics production.

What a waste! In northern Germany, the wind is blowing — but many rotors in nearby wind farms are motionless. “Up to 20 percent of the time, wind systems on the North Sea coast have to be switched off; otherwise they’d produce more power than needed at a given moment,” says Erik Wolf, a product expert at Siemens’ electrolysis division. “This indicates a central challenge associated with renewable energies — production fluctuates as weather conditions change. In other words, supply isn’t based on demand, as is the case with conventional power plants.” According to the monitoring reports of Germany’s Federal Network Agency, the German power grid can no longer accommodate an annual increase of gigawatts of wind energy. In 2009 Germany produced about 74 gigawatt-hours (GWh) of wind energy; in 2010 that figure reached 127 GWh, in 2011 it was 420 GWh, and in 2012 it was 385 GWh.

These numbers explains why wind turbines often remain inactive during a storm and why older, coal-fired power plants with high carbon dioxide emissions are reconnected to the grid on calm days — circumstances that are becoming more pronounced as Germany produces a larger share of its power from the wind and sun. According to the German Federal Government, the country expects to meet about 50 percent of its total demand for power with renewable energies by 2030, and to achieve 80 percent from such sources by 2050. These targets cannot be met without massive energy storage systems — systems capable of capturing excess energy when winds are intense and feeding it back into the grid later when demand is high. “To meet the future challenges of an energy system based on renewable energies, we’ll need a variety of storage technologies suitable for everything from periods of seconds or hours to long-term periods of days or weeks,” says Katherina Reiche, Parliamentary State Secretary in the German Federal Ministry for the Environment. And Germany is certainly not alone. Many other countries that are now moving toward increased use of renewable energy sources will also need to augment their power grids with storage systems. “We’re involved in detailed discussions at the moment in a number of places — for example, in Denmark, France, and Canada,” adds Wolf.

https://www.siemens.com/innovation/en/home/pictures-of-the-future/energy-and-efficiency/smart-grids-and-energy-storage-electrolyzers-energy-storage-for-the-future.html

[Tuukka Ryyppö]

Samalla tavoin kuin Suomessa, Saksan energiatuotanto on saturoitunut: Ei-fossiiista energiaa on tarjolla rajallisesti ja sen dedikoiminen johonkin tarkoitukseen X ei vähennä grammaakaan kokonaispäästöjä.

Se on aika teoreettista, että miten "rajallisesti" ei-fossiilista energiaa on.
Nykyäänkin jo onnistuu pääosassa Eurooppaa koko oman sähkönkulutuksen kattaminen vähäisellä määrällä aurinkopaneeleita. Paneelit itsessään maksavat noin euron per watti, siihen päälle jonkinmoinen määrä rekan akkuja, aina kun ei ole aurinkoista. Ja toki invertteri, jotta 220V laittetkin toimivat.
Kun laitteet on hankittu energiatehokkuus huomioiden, sähköä ei paljoa kulu. Läppäri syö 40 W, televisio ehkä toiset 40 W, kattolamput n. 5 W kukin. Jääkaappikaan ei lopulta montaakymmentä wattia kuluta, kun kulutuksen laskee koko päivän ajalle, eikä ovea turhaan pidä selällään.
Tällä hetkellä 150 W paneeli 150 € hintaan on aika tyypillinen. Sellaisia ei kovin montaa tarvitse, jos vähän miettii laitehankintojensa kanssa
Sitten on uuni, jonka kulutus on aika huikea, jos ei puita ole saatavilla. Mutta toisaalta, uunia ja hellaakaan ei lopulta hirveän pitkiä aikoja kerrallaan käytetä, joten muutaman lisäpaneelin avulla nekin saa katettua. Kunhan akustoon pistänyt kiinni euroja tonnin tai pari.

Mä en ymmärrä, miten mikään fossiilinen olisi rajattomampaa kuin uusiutuvat, kun uusiutuvat toimivat noin.

[Matti Grönroos]

Samalla tavoin kuin Suomessa, Saksan energiatuotanto on saturoitunut: Ei-fossiiista energiaa on tarjolla rajallisesti ja sen dedikoiminen johonkin tarkoitukseen X ei vähennä grammaakaan kokonaispäästöjä.

Se on aika teoreettista, että miten "rajallisesti" ei-fossiilista energiaa on.
Nykyäänkin jo onnistuu pääosassa Eurooppaa koko oman sähkönkulutuksen kattaminen vähäisellä määrällä aurinkopaneeleita. Paneelit itsessään maksavat noin euron per watti, siihen päälle jonkinmoinen määrä rekan akkuja, aina kun ei ole aurinkoista. Ja toki invertteri, jotta 220V laittetkin toimivat.
Kun laitteet on hankittu energiatehokkuus huomioiden, sähköä ei paljoa kulu. Läppäri syö 40 W, televisio ehkä toiset 40 W, kattolamput n. 5 W kukin. Jääkaappikaan ei lopulta montaakymmentä wattia kuluta, kun kulutuksen laskee koko päivän ajalle, eikä ovea turhaan pidä selällään.
Tällä hetkellä 150 W paneeli 150 € hintaan on aika tyypillinen. Sellaisia ei kovin montaa tarvitse, jos vähän miettii laitehankintojensa kanssa
Sitten on uuni, jonka kulutus on aika huikea, jos ei puita ole saatavilla. Mutta toisaalta, uunia ja hellaakaan ei lopulta hirveän pitkiä aikoja kerrallaan käytetä, joten muutaman lisäpaneelin avulla nekin saa katettua. Kunhan akustoon pistänyt kiinni euroja tonnin tai pari.

Mä en ymmärrä, miten mikään fossiilinen olisi rajattomampaa kuin uusiutuvat, kun uusiutuvat toimivat noin.

Eli Eurostatin tilastot, joiden mukaan Saksan kokonaisenergiankulutuksesta 14% perustuu uusiutuviin, ovat virheelliset?

Mitenkä muuten ajattelit laskea lämmitysenergian? Vai onko se off topic, koska sehän hyvänen aika tulee lämpöpatterista?