Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Muistelmia Riihimäen – Lopen Rautatieltä  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 465


« : Syyskuu 18, 2017, 23:53:54 »

 Kopioin arkistosta kirjeitä käsin (1975), niistä varmaan puuttuu jotain, mutta käsittääkseni olennaisin on mukana.  Nämä ”muistelmat” laajentavat sattumanvaraisesti  Martti Wirtasen ”Lännen Pikajuna”-kirjan artikkeleita, siksi niihin on hyvä tutustua. Useat kirjeet on allekirjoittanut silloinen liikennepäällikkö, Georg Christiernin.  Tämän puolentoista vuoden kirjevalikoiman ”valittavuus” johtunee  siitä, että etsin tietoja turveveturista.
 RLR hankki välittäjä Reuterin kautta turvepolttoisen 0-4-2T veturin, ensimmäisen no ”5”:sen. Siihen asetettiin suuria toiveita.  Vielä 50 vuotta myöhemmin vanhat rautatien miehet muistelivat sitä pahalla.   Aarno Markio, työnjohtaja Hj. Markion poika, paheksui eniten sitä, ettei veturi mahtunut talliin!                                   

17.6.1921 käynnistyy kirjeenvaihto tavaravaunujen ongelmista:
RLR tiedustelee Varkaudesta, että ovatko heidän tilaamansa vaunut tulleet suoraan Leipziger & Co:lta, vaiko kotimaisen välittäjän kautta.  Meidän vaunuistamme on katkennut jo lähes 40 puskinta, sekä monta pyörää irronnut akselistaan. Korvausta vaaditaan 30 000:-. Onko Ahlströmillä ollut samoja vikoja?
Sovitteluratkaisuna  Görlitzer  Waggonfabrik/ Düsseldorfer Eisenbahnbedarf    toimitti  10  pyörää sekä muita tarpeita.
14.7.1921
RLR pyytää ins. Paul Hagelundia valvomaan veturin rakentamista samalla kun hän valvoo VR:n koneiden tekoa. Reuter ei ole huolehtinut tulipesän muutoksista puhdistamisen helpottumiseksi. Halutaan myös suljetumpi kuljettajan suojus.
27.7.1921
Veturi no ”2” tuli Tampereelta isosta huollosta. (Tampere tarkoittanee Tampellaa, sillä Lokomo mainitaan erikseen)
RLR ei suostu maksamaan, ellei tulipesää tehdä taas rautaisesta kupariseksi.  Tuliputketkin vuotavat. Pyydetään ammattimiestä. Palautamme laskun, koska veturi ei tullut korjauksessa paremmaksi!
31.8.1921
RLR valittaa  Suomen Auto- ja Ajokalutehdas O/Y:lle, että resiinan kuomu tulee siellä liian kalliiksi.
2.9.1921 veturi on Riihimäellä.
Hanomag on liian korkea, 2960. Ei sovi talliin, mitat annettu tilattaessa. Hanomagin piirroksen mukaan korkeus on 2800! Tuhkalaatikon rakenne on täysin käsittämätön, vaatii isoa korjausta. Tulipesään ei pääse normaali työntekijä, luukun halkaisija on 280 mm.
Kapteeni Reuter kävi riihimäellä, ja sovittiin, että kone lähetetään Tampereelle, jossa:
- astinlautaa korotetaan 10 cm, jotta se sopii aukean tilan ulottumaan
- telilaakeri suojataan, ettei kengistä putoa siihen hiekkaa
- kytkintangot varustetaan 8:lla voidekupilla, koska vaseliini ei käy kylmällä
12.9.1921
Ilmoitus Reuterille, että monttööri  Karl  Rust  Hanomagista viipyy vielä 2 viikkoa veturin korjauksessa.
11.10.1921
RLR kysyy (seuraavilta)  :  JR, KR, ja MWR.  Millaisia lamppuja käytätte?  Meillä käytössä olleet amerikkalaiset ventilaattorilamput ovat nyt  niin epäkunnossa, että meidän on pakko hankkia uudet.
21.1.1922
 Lähetettiin valituskirjelmä Reuterille veturin puutteista. Varusteet eivät ilmeisesti täyttäneet määräyksiä. Veturia oli koetettu katsastaa.
Pitää olla :     
2   varoventtiiliä
       2   injektoria
       1 imuri
automaattiset vesilasit
vetopuhallin pitää parantaa
syöttövesijohto pitää asentaa niin ettei se jäädy
verkko tuhkalaatikkoon
käsisignaalilyhdyt   punainen-valkoinen-vihreä
kattilan puhdistusluukut siten, että kattilakiven saa helposti pois
helposti talvella poistetavat kiskoharjat
jarrutanko siten, että sitä on helppo käyttää oikealla kädellä
13.2.1922
Moottoriresiinaan pyörät  Lokomolta.
Diesen Wood A/B , Pitkäranta, tiedustelee kiskoja.  Vastaus :  Ei ole.
1.8.1922
Kirje vapaaherra Lauri A. Yrjö-Koskiselle,  Loppi, Sajaniemi
Arvoisan tiedustelunne johdosta ilmoitamme täten, että otamme kuljetettavaksemme Kallelasta Riihimäkeen propsejanne sikäli kuin vaunuja riittää hintaan 27:- syleltä.
10.8.1922
Ikäväkseni ilmoitan, ettei RLR voi osallistua  Rauman Rautatien 25-vuotis juhlaan.
20.10.1922
Tilataan 4 vaihdetta Lokomolta, valmiiksi montteerattuna teräspölkyille.   3 kpl vas. ja yksi oikea, hintaan 1650:-/kpl.
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 465


« Vastaus #1 : Syyskuu 26, 2017, 14:15:54 »

Vilho Ranta muistelee RLR:tä

RLR:n kuljettajat olivat vuoden 1918 jälkeen VR:n erotettuja punamiehiä. He pääsivät takaisin, joten aloitin lämmittäjänä 1928. Suoritin myöhemmin kattilatutkinnon. Asevelvollisuuden suoritin 1930 – 31 ja Kuurilaan menin 1933. Eläkkeelle muutin takaisin Riihimäelle.

Kesijärvelle ajettiin hiekkaa Santamäestä. Rata oli jäällä. Uimarantaoppia haettiin Terijoelta, mm auringonpalvojille oli 8-kulmainen lautta, jota tuuli pyöritti , se oli keskeltä ankkuroitu, ja kulmat muodostivat pykälän, mihin tuuli tarttui. Keskeltä hieman korkeampi. Jäälle meni raide joka tapauksessa. Jäätä vietiin Oluttehtaalle.
”5” oli hiilikone, muut puilla. Opastimia ei ollut.
Kesällä ajettiin savea tiilitehtaalle Leppälästä.
Liikenteen hoitoon tarvittiin 4 miehistöä, ja junamiehet:
     tavarajunissa          kuljettaja + lämmittäjä + konduktööri
     henkilöjunissa        lisäksi jarrumies
Olen lämmittänyt myös ”Jekkeä”.  Vilho  Jaakkola  ( meni myöhemmin Mänttään, ”tämmösellä rillitiellä viitti olla”), sanoi ”Jekellä” ajaessaan: ”Mitä pahaa olen tehnyt kun pitää tätä kuljettaa.” Jekellä haettiin tukkeja Kallelasta. Talvella uskalsi ajaa veturilla  (alkuperäiset 5,5 kg:n kiskot). Jekke hävisi 1928. Kaksi akselia! 2,1 km Kormun tiestä oli lähde vas. puolella. Nostettiin vettä veturiin.
Ennen veturia no ”5” oli joku korkea veturi, joka kaatui lasitehtaan mäessä, alas tullessaan. Syrjänen kuljettajana. Edes ikkunat eivät särkyneet.
Kerran Markio tuli moottorilla vastaan, Yrjö-Koskinen mukanaan. Yritti ehtiä Riuttan vaihteelle (ennen Kesijärveltä tulevaa junaa). Onneksi Tammisen Mauri huomasi ajoissa. Tultiin viitosella, Oksasen Eemeli Kulmalasta oli jarrumies. Kulmala oli rautatien hallintopaikka. Asemarakennusta ei erikseen ollut. Konttorista sai liput, ja pääsi lämpimään.
Palkat olivat pienet verrattuna esim. Sakon väkeen. Kuljettaja sai 600,- kuukaudessa.
Rannan isä oli HGP Oy:n yövahti, lämmitti myös veturia. Hyvä polkupyöräilijä ja ampuja. Tuli sitten punapäällikkö Peltonen: ”Nyt se on lähdettävä sitten”. Sinne jäi, ei tiedetä.
Edellinen on merkitty muistiin 1976. Seuraavassa Vilho Rannan tekemiä sketsejä raiteistoista 1930-luvun alusta. Riihimäen alueella raiteistot kävivät runsaiksi, palataan niihin .  Kesijärvelle tehty (parannettu) uimaranta aiheutti toisinaan ruuhkaa, ei ollut vähäpätöinen juttu.


* Vilho-Ranta-RLR-sketsi-AA.jpg (99.57 kilotavua, 1654x2338 - tarkasteltu 355 kertaa.)

* Vilho-Ranta-RLR-sketsi-bA.jpg (99.38 kilotavua, 1654x2338 - tarkasteltu 407 kertaa.)

* Kesijärvi-1930-luvulla.jpg (701.49 kilotavua, 1473x1000 - tarkasteltu 461 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 465


« Vastaus #2 : Syyskuu 29, 2017, 22:41:39 »

Paloheimo-yhtiön tehtaiden radat hallitsevat raiteistokuvaa VR:n länsipuolella, ja RLR kietoutuu joukkoon. Näissä kartoissa ovat mukana paitsi Rannan, myös muiden jututtamieni kertomukset. En ole silti muodostanut selvää kokonaisuutta eri aikajaksoista. Isot Riihimäen raiteistokuvat on koottu neljästä  60x80 taustakartasta (1:2000) ja kahdesta suurempimittakaavaisesta. Lisäksi valokuvista ja haastattelupiirroksista. Valitettavasti kartat ovat eri vuosilta, 1934 – 1950.  Jossakin kartassa näkyvä raide ei jatku toisessa, jne. En saanut kokonaisuutta yhteen, mutta näky on silti vaikuttava!  On siinä raiteita ihan kuin isommalla asemalla. Eikä kaikki ole merkitty, toisaalta kaikki ei ollut yhtä aikaa käytössä. RLR:n linja koukkaa eteläisen kartan puolelle ennen  Kulmalaa. Toistaiseksi mikään ei ole olemattomaksikaan näytetty. Koko logistiikka näyttää raiteille ajatellulta.
Kaupungin puolen sahan , lautatarhan ja höyläämön raiteet jäivät pois käytöstä uusien laitosten valmistuttua  1934 alkaen. Puutuotetehdas (talo) on vuodelta 1948 ->. 
Pohjoisosan numeroselityksiä:
1   Kulmala
2   Veturitalli ,  uusi tehtiin palaneen tilalle 1949, suunnilleen numeron ”5” kohdalle
3   Talli, hevosille ja veturille
4   Höyläämö
5   Korjauspaja (vain kattilat kävivät Tampereella)
6   Sähkölaitos,  saha & kuivaamo
7   Makasiini  (Kesijärven)
8   Höylätyn tavaran varasto, vanhan sahan aikaan paikallismyynti
9   Rautatieasema. Keltaisen pisteen kohdalla oli RLR:n pysäkkimökki, jota usein siirrettiin pieniä matkoja. VR:n aseman edestä puuttuu kolmioraide, ja pisto matkatavaralaiturille
Eteläosa:
1   Siirtokuormaus
2   Höyläämö, mistä ajettiin tavaraa myös sähkölaitoksen vieressä olevalle varastolle.
3   Saha
4   Uudet tehtaat
5    -- ” --
Vantaanjoki virtaa alueen läpi. Melojille ratapihan alitus on jännä/helppo kohta. Lautatarharaiteet uudella paikallla eivät ole kapeita. Niiden länsipäästä on monta eri mallia.  Tässä kartassa selkein,  kolmannessa sketsissä valokuvista kokoamani malli. Se tuntuu järkevältä vain, mikäli liikkeellä on useita (työnnettyjä) vaunuja. ”Lännen Pikajuna”-kirjan sivulla 65 on kolmas. Vaikuttaa siltä, että raiteita siirreltiin usein, myös RLR:llä.
Näkymän selventämiseksi olen värittänyt (haparoivasti) RLR:n raiteet vihertävällä, H.G.Paloheimo Oy:n rusehtavalla (normaali), ja vanhan sahan ja lautatarhan kellanvihreällä. Erottuvat helpommin ojista, aidoista ym.
Normaaliraiteista vetovoimaa on tarvittu. Move 4 N veturin edeltäjä on hukassa. Hevonen se tuskin on, legenda kertoo nimen synnystä: Veturi sytytti tulipalon, ja joku huusi, että ”sehän on se s******n Luppe”.
Berliinin valtiopäivätalon tuhopoltto oli päivän uutinen 1937, polttaja muuan v. Lubbe. Tarina vain, mutta juuri noin voisi nimi tarttua.  Kevyt on veturin tarvinnut olla. Muisti pettää usein, mm. uuden veturitallin sivulla oleva raide on väärällä puolella (kuvat). Veturin olemassaolosta on kuitenkin kertonut 5 muistelijaa. Silti kuvia ei ole. Eikä veturiakaan.
Move 4N – veturista on sivuilla kuvia:   http://vaunut.org/kuva/90582?t=luppe   ja   http://vaunut.org/kuva/90580?t=luppe



* RLR-Paloheimo--X.jpg (960.92 kilotavua, 4999x2320 - tarkasteltu 361 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 465


« Vastaus #3 : Syyskuu 30, 2017, 20:06:17 »

Ja eteläosa. Nuo pisimmälle menevät kapeat raiteet , molemmin puolin liikkuvaa nosturia ? Liittyvätkö lasitehtaan kuljetuksiin? Lasitehdashan oli suurin ulkopuolinen asiakas, ratkaisevan suuri. Kun sopimus irtisanottiin, ei viimeinen veturi (Tubize) ollut ehtinyt vielä tulla. Sitä ei sitten edes koelämmitetty, vaan se myytiin Lielahteen. Toinenkin iso asiakas olisi voinut olla. Tervakosken Piilonsuon rata ylsi reilun kolmen kilometrin päähän Kormusta, ja yhteyttä ehdotettiin, mutta ei tehty.


* RLR-Paloheimo--En.jpg (910.4 kilotavua, 4999x2506 - tarkasteltu 358 kertaa.)

* sketsi-Ranta-Markio-ja-RK.jpg (64.74 kilotavua, 624x546 - tarkasteltu 296 kertaa.)
tallennettu
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1434


« Vastaus #4 : Syyskuu 30, 2017, 23:37:40 »

Mielenkiintoisia nämä Reinon "kopioinnit", täytyyköhän lisäillä "lisälehdillä" "Lännen Pikajuna"-kirjan tietoja.
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 465


« Vastaus #5 : Lokakuu 01, 2017, 15:44:31 »

Martilla oli tiukat raamit, ja hän piti tarkan huolen, ettei julkaise kiskolegendoja. Hänen lisäkseen parhaiten tunsin Eeva Oksasen ja Aarno Markion. Jälkimmäinen oli sota-aikana "poikasena" kuljettajana, kun miehet lähtivät. Rautatien työnjohtaja Hj. Markion poika. Hän "avasi ovia", tunnettu kun oli. Hän kertoi nauhalle "minä"-muodossa tapahtumia, ja tarinoita. Pääosin muille sattuneita, mutta teki sen hyvin, harrastelijanäyttelijänä.
Liikenteen loppuajoista siirtokuormauksessa en ole nähnyt kuvia, etsin varmaan vääristä paikoista. Liitän mukaan muutaman kuvan Luppe-veturistakin, maiseman mieltämiseksi.  Aarno tunsi muodon "Luppe", Martti enää "Luppi". Kartassa Kulmalan takana on rata-aiheisia kiinteistönimiä. Uudemmista löytyy "Lopen juna".




* Luppe-kan.jpg (783.35 kilotavua, 1942x1200 - tarkasteltu 387 kertaa.)

* Eeva-ja-Jukka-hyppäävät-lautaa-6633.jpg (108.05 kilotavua, 1098x726 - tarkasteltu 331 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 465


« Vastaus #6 : Lokakuu 01, 2017, 15:57:23 »

Kuvia: Betoniin valettu etualan raide on normaalileveyttä.
Hevosia käytettiin vaihtovetureina. Ne oppivat tekemään valtavan ponnistuksen liikekitkan voittamiseksi, tiesivät sitten pääsevänsä helpolla.


* Luppe-kb.jpg (760.78 kilotavua, 1534x1200 - tarkasteltu 420 kertaa.)

* Vaihtoveturi.jpg (232.56 kilotavua, 772x1080 - tarkasteltu 310 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 465


« Vastaus #7 : Lokakuu 01, 2017, 16:07:32 »

Kuvat ovat vuodelta 1975, kopiokuvat tietysti vanhempia. Kesijärven kuvassa molemmat kuljettajat istuvat puupinollla. Lähtiessä pinot ylettyivät kattoon asti, kun kyseessä oli raskas juna. Puut ladottiin veturiin suoraan pinoista käsin.


* RLR-2-ja-3-Kesijn.jpg (183.06 kilotavua, 1890x900 - tarkasteltu 423 kertaa.)

* Luppe-kc.jpg (809.53 kilotavua, 1697x1200 - tarkasteltu 392 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 465


« Vastaus #8 : Lokakuu 04, 2017, 22:54:06 »

Martti Virtanen keräsi tuhdin kokoelman RLR-tietoa. Hänen antamistaan muistiinpanoista löytyi kustannusarvio kapearaiteiselle radalle siirtokuormausalueelta lautatarhan ohi joelle. Paperi on päivätty 1936 .Tämä ajoittaa kartttoja. "Lännen Pikajunan" vaunun oven kokovertailuksi kuvasin hänet Herajoella 70-luvun lopulla.
RLR:n työnjohtaja vertaili palkkoja, tariffeja sekä työtapoja muihin kapearaiteisiin. Hjalmar Markiota työntekijät usein kutsuivat liikennepäälliköksi, hän oli aina paikalla pyörittämässä arkea. Kaksi liiteliuskaa on koottu hänen muistiinpnoistaan, kokoaja MV. Vuosiluku 1939 oli merkitty yhteen paperiin. Viimeisessä kuvassa Aarno Markio esittelemässä Kallelan linjaa 1976. (Liitteessä epäselvä LWR:n vaunukuorma on 18 000)


* MV-Herajoella-RLR.jpg (349.37 kilotavua, 1203x1100 - tarkasteltu 362 kertaa.)

* rlr-muistel-n.jpg (217.49 kilotavua, 1085x1500 - tarkasteltu 284 kertaa.)

* rlr-muiste-n.jpg (155.15 kilotavua, 1212x1600 - tarkasteltu 270 kertaa.)

* AM-Kallelan-linjan-varrella-RLR.jpg (213.55 kilotavua, 1246x1281 - tarkasteltu 319 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 465


« Vastaus #9 : Lokakuu 06, 2017, 23:48:03 »

Vuonna 1935  RLR kysyi ohjeita luistin jakamiseen. Muistaakseni nuo nimikirjaimet kuuluvat eräälle paineastian tarkastajalle. Nimeä en nyt muista, mutta hän kirjoitti sievää kaunoa!
Osasuurennos koneistosta auttanee kuvittelussa. Maallikosta ohje tuntuu toimivalta, mutta mitä mieltä ovat asiantuntevat?


* RLR-luistin-jakaminen-a.jpg (201.39 kilotavua, 913x1250 - tarkasteltu 275 kertaa.)

* RLR-luistin-jakaminen-ab.jpg (207.5 kilotavua, 927x1250 - tarkasteltu 239 kertaa.)

* RLR-luistin-jakaminen-ac.jpg (79.37 kilotavua, 926x1250 - tarkasteltu 251 kertaa.)

* koneisto-RLR-2-4.jpg (292.4 kilotavua, 2269x1000 - tarkasteltu 272 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 465


« Vastaus #10 : Lokakuu 17, 2017, 00:39:44 »

RLR nauhoitus  1978    Lindberg – Markio   moottorivaunut

Yrjö  Lindberg  =  Y                        * = naurunpyrskähdys
Aarno  Markio  = A
rva  Lindberg  =   R

Y   Tapahtui svenkillä:  Kansalan Ville oli lähdössä iltapäivävuoroon . Minulla oli punainen puutarhaletku  *   aikamonen paine. *  Laitoin sen tuonne jalkojen väliin  *  ajoi pois svenkiltä  *  siinä ei ollut kiskoja  tyhjillä kohdilla,  pehmeää maata  *  pian nostettiin takasi.

Y   Siinä on iltakoulu, missä silloin oli autokoulu.  Ammattimaisen ajokorttiin tarvittiin silloin 3 kk verstasaika.  Ajoin kortin Viskarin Einon autokoulussa,  Kaukolan puutarhassa.  Sitten pääsin töihin lasitehtaan kuorma-autoon. Silloin meillä oli niinkin suuri auto kuin Foordin kahdeksikko. Se oli Riihimäen sahan auto, se oli  *  kauheen kokonen auto, nokkapellikin oli korkeella. Ny ne on ihan sellasia poikasia…
A   Sitte lähditte ajamaan niitä moottorivaunuja.
Y   Juu.  Tulin sieltä sodasta.   Vaimo sai sen sotakuukausipalkan. Paloheimo oli ainoana niin reilu perheellisiä kohtaan, että maksoi toisen puolen.  Niin, että minä sain sotia kaikessa rauhassa. Jos oli kaunis ilma *       Muistatkos,  Aarno, kun isäs ensi kertaa ton  Lehtisen Aatun näki ? Se oli Kallelassa, sieltä ajettiin isot tukit tonne Siivolaan päin.  Aatu oli laittamassa alkuperäistä sillon, tai nostamassa. Oli ruokatunti, ja kuuma kesäpäivä.  Siell oli kaljaa myytävänä  Salmelan (?) puhvettitorpassa.  Isäs oli juuri maksanut tuoppinsa, kun takaa tuli mahdottoman suuri käsi, joka otti sen tuopin * se oli isompi kuin nykyiset kolpakot, oikein sellanen haustuoppi , niinku sanottiin.  Jallu käänty ojentamaan miestä:  ” Minä olen maksanut sen”,  vastassa oli mahdottoman leveä hartiat, kuin ladon ovet, ”hyv on, kuule”, sanoi Aatu  *   Jallu oli iso mies , mutta…  ei puhunu mittään  *
A   Lehtisen Aatu oli ratamestarina, ja teki hyvän työn,  isäni sanoi.  ”Kuin hihnain päällä kulkis”. Aatulla oli tapana nukkua ruoktunnilla. Nukkui  jalat tuolla lailla koukussa, ja heräsi siihen, kun jalat suoristui, ja levisi (näyttää sormilla lievää haara-asentoa). Kerran nukkui Kallelassa sen rillivaunun päällä. Mukana oli koiranleukoja, sellasia kun Tuomisen Usko ja ketä niitä nyt oli . Ne oli laittanut puutapit, ettei jalat voinu levitä, ja Aatu nukkui pari tuntia.  Isäni tuli sillä kenttäresiinalla, ja näki, että miehet olivat joutilaina. Isä herätti Aten, ja tämä kysyi: ”mitä kello on ?”, ja kun kuuli, niin nousi ja mylvi kuin härkä miehiä töihin *
Y   Siitä Aatun kellosta on ihan oma tarina. Se oli semmonen se Atun kello…  Kerran topparoikassa Roineen Erkillä oli uus iso Zeenitti.  ”Mit siin kellois on?”. Erkki vastasi, Aatu kääntyi, näpelöi kelloaan, ja sanoi: ”kas niin onkin”.  Kello ei käynyt,  peukalolla piti painaa nappia, ja toisella kääntää viisaria. Sellainen vanha kello, kun tehtiin ennen maailmansotaa (I).
A   Atulla oli tapana syödä eväänä kokonainen leipä, eikä juoda mitään. Leipä oli puoliksi voideltu (siis puolet  toisesta puolesta).
Y   Se oli Suntti, jolla oli pelkkää  juomaa, lasipulloissa. Toinen oli kaljaa, toinen maitoa.  Tossahan kävi Aatun kanssa sillai, lasitehtaalla. Sinnehän vietiin lasihiekat, suutat ja hiilet… Attu on siellä rataa korjaamassa porukkansa kanssa… polvillaan pitää katsoa kiskoa pitkin, mistä nostetaan…  on ihan pimee.  Vuorinuvos Kolehmainen sattuu paikalle * ja sanoo * ”siin on ainakin terve mies” *
A   Lasitehtaalla oli paljon raiteita, ja kerran piti sinne tehdä pistoraide, hiilivarastolle. Vurineuvos Kolehmainen näytti, ” tehdään tuosta ja tuosta…”,  Aatu vastasi: ”Laita, mihin lystäät, minä laitan tohon”,  ja keskeltä latoa!  Ei välittänyt vuorineuvoksestakaan mitään.
Y   Santakuopassa Aatu retkautti raidetta rataan päin. Sattui Tuominen paikalle ja  kysyi: ”Mitä varten sää tuollei?”, Johon Attu vastasi : ”no hei, tämon mun vaakkokurvi ja vettö” *
Y   Mootorivaunulla  Kesijärveltä tullessa ennen    ennen Santamäkeä meni kardaanin nivel. Siitä rihlaholkista poikki. Milläs sen otat perrään, kunei pyörät pyöri. Mä sain sielt Santamäestä Tarmokkeelta  Markkasen Lasselta vahvaa  4 mm rautalankaa, ja tein siitä lenkin kardaanin ympäri. Sitä pidin suunnilleen keskellä koko hinausmatkan Riihimäelle. Muuten olisi heittänyt.
A  Muistakko sellasta tapausta, kun etuakseli katkesi? Pantiin nokka rillivaunun päälle ja  tuotiin Kulmalaan?
Y    En minä ollu siinä sillon. Oisko se sodan aikana ollu?
A  No, se oli sitte Ansalan Ville varmaan. Sattuko sulle moottorivaunulla kolaria koskaan? Ei kai.
Y   Juu. Se oli tuossa  sähkölaitoksen  tykönä . Ei siinä käyny kuinkaan, vasemmalta puolelta häkäpöntön suodatinta piti potkia paikoilleen. Suodattimet oli siinä edessä molemmin puolin, niitä yhisti joustava kumitiiviste.
A  Paljos siit moottorista otettiin tehoa perävaunun valaistukseen?
Y  Ei yhtään. Perävunussa oli monta nikkeliakkua puisissa laatikoissa. Niitä sanottiin Nife -akuiksi.
A   Eiks se ollu niin, että ensin tuli 2 A-mallin Foordia, ja sitten tuli kuutos-Reo?
Y   Juu. Se oli sitten konstikkaampaa, kun tuli se häkäpöntöllä-ajo. Sain siellä armeijassa jatkaa sitä.
A   Eikös niissä ollut joku mäkibensa. Kun olin poikasena aina mukana harminas, niin vähä ennen Santamäkeä aina sanoit: ”anna sille vähä bensaa. Mistäs se hoidettiin”?
Y  Sieltä vaan namikoista. Häkäpönttöjä koetettiin kehitää. Insinööri  Ahon laite oli onneton, kesti 45 min pääsä liikkeelle. Mootorivaunukin lähti viidessä minuutissa siitä kun tuli sytytettiin.  Ahon laite oli Plymoutissa, henkilöautossa (armeijassa). Aho oli kirjoittanut oikein kirjeen mukaan. Se oli joku eversti kun kysyi minulta minkälainen se auto oli. Vastasin, ettei puskurikaasuttimella tee yhtään mitään. Vaikka vetoa ajettiin vekkovirtafläkteillä, kesti silti 45 min. päästä ajoon. Eversti kirjoitti paperin, ja sanoi: ”Vie tämä ininööri Aholle”. Aho sai autonsa takasin. Siinä omassa kirjassaan Aho sanoo tarvinneensa autoa, jotta pääsee kulkemaan.
A   Montaks henkeä sulla oli moottorivaunussa  enimmillään?
Y   Kaksi liitevaunua oli enimmilään, kolmea ei koskaan.  7 oli vakituinen, se on nyt siellä Lahnuksessa, televisiossakin oli kerran… ” Monta kertaa oon tuota vetänyt”, sanoin. Väkeä oli joskus paljon, oli tansseja, ja iltamia.
A   Muistan kerran oli iltamat, ja mukana 90 henkeä.
Y   Kyllä. Kaks vaunua oli mukana.  Mootori jakso hyvin vetää.
R   Jäätiin kerran Santamäkeen pakkasen   takia.
Y   Ei se ollu pakkasen, vaan lumen takia. Vaimo, ja pojat lähtivät Santamäkeen omaan kotiinsa,  ja minä olin junamiehenä. Suolle jäätiin, puut ja vetet oli ihan loppu.
A   Ja minä tulin auttamaan. Olivat yritäneet veturilla työntää yhtä vaunua aurana, mutta sekin putos kiskoilta. Se veturi oli siellä ihan kylmänä. Parivedolla päästiin pois. Santalan Väiski oli muuten kuskina. Oliks sä sillon mukana, kun vietiin everstinnaa ja Paloheimon tytärtä Santamäkeen? Ei, kun sää olit sodassa. Kaks veturia ja lumiaura. Palatessa aura ja etummainen veturi menivät maihin Sakon tasoristyksessä. Lankutuksen raot olivat pakkautuneet umpeen. Ihmiset käytti paljon hevosia.
Y   Santamäen maantien risteys oli paha paikka. Eihän siinä nähnyt, mikä sieltä tuli. Vaikka vihellettiin. Meni siinä kerran etupää maihin. Mutta kun lankutus oli kiskojen kanssa samassa tasossa, onnistuin peruuttaman kiskoille *
A   Minkälaiset jarrut moottorivaunussa oli?
Y   Lossijarrut. Kierrettävät, näin iso pyörä ( näyttää noin puolimetristä) siinä kuljettajan oikealla puolella. Hiekkalaatikko kuljettajan penkin alla. Käyttökahva. Jos ei ajon jälkeen muistanut puhdistaa putkia, niin ei toiminut. Etujarru auttoi hieman,  toimi jalkapolkimella. Hammaslääkäri Kasviolla oli bulldoggikoirat kesäasunnolla. Ja sen toisen nimi oli Saara , ja se piti minusta. Rumia, isoja, ja kieli roikku aina ulkona. Saara        istui minun sylissäni, ja Santamäellä oli junakohtaus. Vetäydyin piiloon koira taa. Laineen Viki oli vastaantulevan kuljettajana, ja lämmittäjä kertoi hänen sanonen: ”Voi voi kun on vanhan näkönen naama ” *
A   Lämmitin paljon Vikille. Se ei sopinu kenenkään kanssa, mutta minä tykkäsin siitä.
Y  Ja kaikki parhaan opetuksen anto lämmittäjälle.
R   Se oli ihan mukava.
A   Olen muuten ollu lämmittämässä nelosta, kun kaiken viimesen kerran käytiin Kallelassa. Kisko kaatu alta, pölkyt oli aivan lahot. Sen jälkeen ei käyty veturilla. Kuskina oli Ahlströmin Väiski.
Y   Olinhan minäkin siellä 1938 rataa korjaamassa (moottorivaunulla). Suntti ajoi, istuin oikealla.  Radalla oli paljon aitoja, ja portteja karjan takia, kesällä kun ei ollut liikennettä. Vuorenpään jälkeen alamäessä vauhti vaan kiihtyi, kiskot olivat ruohon peitossa. Mentiin yhden portin läpi. Kauempana näkyi kiskovaunu. Oikaisin jalat maahan, ja ajattelin, että kyllä pysähtyy, vaikka kantapäät menis. Juuri ennen rillivaunua seisahtui. Suntti kysyi ihmeissään: ”Mikäs sen pysäytti?”
A   Suntti oli huippunopee käymään tarpeillaan. Jos oli vähänkin pitempi halkopino, niin rillin tullessa Suntti jo odotti toisessa päässä. * Suntti kävi kaksi kertaa amerikassa.  Siitä syntyi oikein sanantapa: ”Kahdesti, niinkun Suntti amerikassa”!
A   Muistatko, kun kaksi moottorivaunua  työnsi lumiauraa ? Tilapäistä varmaan.
Y  En muista, on voinut tapahtua.
R   Kyl,on kyll. Sota-aikana.
Y   Matkatavarat oli penkin alla, ja ylhäällä oli verkko, niinkui valtiolla.
A      Muistatko, kun tiilitehtaalla oli sellainen pieni hytkytin. Eiks silläkin ajettu
R   Kyllä se oli vaan tehtaan.
Y   Mutta se avonainen myytiin tuonne kattotiilitehtaalle. Matkustajat ostivat lippunsa moottorivaunun kuljettajalta. Oli myös kuukausi-, ja koululaislipuja
R   Myytinhän Santamessäkin l ippuja.
Y   Ei minun aikanani .Ei edes Launosissa.
R   Kyllä minun aikanani (kotoisin Santamäestä).
Y   Kertovat, että rata oli aluksi hevosvetoinen. Tauno Mäenpää oli hevosmiehenä.* Koukkulan notkossa  oli kiskot tehty haavasta. Liikenne pysähtyi, kun jänikset söivät radan!**
A   Sehän perustui se mootorivaunun mäennousu vain vauhtiin. Voimaa oli, mutta löi ympäri herkästi.
Y   Niin on. Hiekotus pelasti usein.  Ja lehdet kiskoilla! Silloin kisko on liukas kun mateen selkä. Kerran syksyllä ajoin alas Kesijärvelle vain yksi henki mukana. Alamäessä vauhti kiihtyi, teki mitä tahansa. Onneksi Kesijärvellä oli tukkijuna, veturi ja kolme vaunua. Olivat yrittäneet päästä ylös,  mutta jo kolmanneksen nousua kiivettyään oli palattava takaisin. Kiskoille oli jäänyt hiekka, ja moottorivaunun jarrut alkoivat pitää. Kuinkahan jyrkkä nousu on?
A  Olen sen joskus kuullut, mutta en muista. Varmaan Suomen jyrkimpiä!
Y   Suurempia nousuja taitaa olla vain alppiradoilla.
A   Ei ihme, että minullakin on verenpainetauti, siksi kamalia tilanteita oli. Ei voinut kuin pyytää Luojaansa pitämään junan raiteilla.
Y   Moottorivaunuissa oli pakokaasuviheltimet.  Ääni oli kimeä ja tasainen. Useampia malleja kokeiltiin. Lämmitys oli ainoastaan pakoputki penkkien selkänojan takana. Perävaunuissa oli kamiina, ja tunnelma! Useat vanhemmat ihmiset sanovat: ”Voi, kun olis vielä”.
R   Lauantait Kesijärvellä olivat kesäisin vaikuttavia. 2 – 2 ½ tuhatta ihmistä. Suuri osa yöpyi teltoissa. Räiskäleitä paistettiin, sateellakin.  Junat olivat täynnä. Neljä henkeä kahden hengen teltassa, se oli kivaa.
A   Tavallisesti ajettiin neljä edestakaista vuoroa.  Aamulla kuudelta, sitten yhdeksältä,  ja 15,30. Sit lähti kesäaikana 18.53. Tunnin aikataulu oli tarpeettoman hidas eikä sitä noudatettukaan  kaupungista poispäin ajettaessa. Kukaan ei noussut kyytiin.
Y   Vakinaisia moottorivaunumiehiä oli kaksi. Toinen tuli itlakymmeneksi, ja ajoi yhden vuoron. Latasi akut, ja korjasi (myös autoja). Talipäivysäjä, siis. Siirtokuormaustyössä rankin homma oli valion viljavarastolla Santamäessä. Myöhemmin tiloissa toimi kestokermatehdas ”Tarmoke”.
Y  Tavallisia matkustajavaunuja vedettiin, vähän kevyempitekoisia.” 1” ja ”4” olivat raskaita, nelosta jopa madallettiin sen keventämiseksi. ”2”,”5”j”6” oivat kevyitä ja korkeita. Melkein aina piilossa Kulmalan makasiinin perällä. Väritys oli tummanvihreä, sekä moottorien, että vaunujen. Moottorivaunut oli numeroitu, Reo oli kakkonen.
Y   Matkustajaliikenne  päättyi 1947-48.

Edellinen nauhoitus tehtiin Riihimäellä 17.10.1978. Heti, kun nauhuri pantiin pois, kertoi Yrjö Lindberg vielä seuraavan tarinan: ”Aivan loppuaikoina ajoin moottorivaunua Kesijärvelle mukanani ryhmä naisia. Ohitettuani  ”Lasin risteyksen”, sanoin mukanani olevalle vaimoväelle, että nyt täytyy ajaa hiljaa, vaikka ollaan 10 min myöhässä. Rata on kehnossa kunnossa. Eikä aikaakaan, niin suistuttiin kiskoilta. Siinä kohdassa, missä Kallelan rata haarautui, muuttuu maaperä suosta savimaaksi. Usein keväisin    routa elää voimakkaasti. Etupyörät putosivat kiskoilta. Jonkin ajan päästä työnjohtaja  Hjalmar (Jallu) saapuu paikalle, ja kovaan ääneen tivaa Lindbergin ajaneen liian lujaa, ei auta vaimoväen todistelut, Lindberg saa ajaa viimeisen vuoronsa.
Hän sai kuitenkin seuraavana päivänä uutta työtä lasitehtaan siirtokuormauksesta. Muutaman viikon kuluttua Jallu tulee hänen puheilleen, kysyen, miten paljon hän tarvitsisi palkkaa tullakseen työhön rautatielle .Ne kaksi mistä, jotka ajavat nyt moottorivaunuja tulevat rautatielle niin kalliiksi, että palkkaa voit saada lisää. Taisin olla vähän pikaistuksissani silloin kun erosit. Lindberg sai siirtokuormauksessa markkaa suurempaa palkkaa, kuin oli saanut kuljettajana.  Niinpä hän päätti esittää tosi kovan hinnan, ja korotti pyyntöä vielä markalla. Jallu vani tuhahti, ja poistui. Palasi vielä samana iltana käytyään johtavan insinöörin luona: ”Palkasta viis, mutta hyvää miestä ei yhtiöstä päästetä.”  


* RLR-Oksanen.jpg (321.52 kilotavua, 1068x1200 - tarkasteltu 292 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 465


« Vastaus #11 : Tammikuu 07, 2018, 02:18:02 »

Liitteenä 3 kirjekopiota.  Ensimmäisessa liikennepäällikkö torjuu kohteliaasti ins. Nicolai Trifonoffin höyrysäiliöveturitarjouksen.
Toinen kirje on mielenkiintoinen, koska siinä vastataan RLR:ää koskeviin kysymyksiin:
1     Veturit painavat työkunnossa 13 tonnia, vaunujen nettokuorma on 5000 kg.
2     Suurin nopeus on 40 km/h (kai sisäisesti epävirallisesti hyväksytty?), normaali nopeus 15 km/h.
3     Aikataulu liitteenä
4     Veturi kuljettaa tavara-, seka-, ja matkustajajunia
5     Käytössäni ei ole yhtään tarkkaa radan karttaa. Suurin nousu on 3 %, pienimmät kaarresäteet ratapihoilla 15m.
6     Junan veturi tekee vaihtotyöt asemilla.
7     Aukean tilan ulottuma ei kai ole tarpeen, koska yhtään siltaa ei ole tehty radan yli.
8      Rata on Valtionrautateiden tarkastettavissa.
Kolmas kirje sisältää veturikattiloiden hoito-ohjeet.


* RLR-kirjvaihtoa-4b.jpg (175.14 kilotavua, 1534x2169 - tarkasteltu 222 kertaa.)

* RLR-kirjvaihtoa-5bb.jpg (365.91 kilotavua, 1421x2169 - tarkasteltu 229 kertaa.)

* RLR kirjvaihtoa.jpg (62.05 kilotavua, 720x839 - tarkasteltu 257 kertaa.)
tallennettu
Esko Ampio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 610


« Vastaus #12 : Tammikuu 07, 2018, 10:36:21 »

Vielä muistan rautatieaseman kapearaidepätkän. Oli eteläpään poikkilaiturin kupeessa, ratalinja sähkölaitoksen ohi. Sähkölaitoksen alueella siinä sivussa oli myös pieni ratapiha, siinä muutama 4-aks. umpivaunu. Muistan myös "varikon" kääntöpöydän, korjaamorakennuksen ja tiilirakenteisen tallin. Isot ovet (tallit?) alhaalla, yläkertaan autolla mentävä ramppi. Kääntöpöytä toimi kevyesti, pikkupojan käyttämänä. Sahan viereisellä radalla (Sakolle päin?), verkkoaidan sisäpuolella seisoi vielä 60-luvulla valkoinen laatikkoaura, samanmallinen, kuin "oikeatkin". Muistan myös matkustajavaunumakasiinin, metsään jäänyt. Muutama vaunu. Sittemmin purettiin teknisen opiston kintuista. 1 vaunu muistomerkissä, muut vaunut Kovjoella.  Hätin romukaupassa oli vetureita jo pilkottuina, <-60.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Muistelmia Riihimäen – Lopen Rautatieltä  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina