Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« : Tammikuu 27, 2018, 20:26:12 » |
|
Vuoden 1918 kansalaissodan (vapaussota, luokkasota, punakapina, veljessota ym.) jälkeen SVR:llä oli huutava pula erityisesti paikallisliikenteen matkustajavaunuista. Osaltaan vaunupula johtui siitä, että punaiset olivat vetäytyessään vieneet kalustoa Venäjälle, osaltaan siitä, että erityisesti Helsingin lähiliikenne kasvoi erittäin voimakkaasti.
Pulaa helpotettiin rakentamalla O-vaunujen alustoille työläisvaunuja, mutta myös käyttämällä katettuja tavaravaunuja matkustajavaunuina.
Tosin jo ennen sotaa oli Suomessa olevain sotilasjoukkojen aluekomitea pyytänyt rautatiehallitukselta, että ellei matkustajavaunuja riitä, niin juniin liitettäviin tavaravaunuihin ei sijoitettaisi ainoastaan sotilaita, joilla on 3:nnen luokan liput, vaan myös muita 3:nnen luokan lipun omaavia kansalaisia.
Ts. ennen sotaa matkustajajuniin liitetyissä katetuissa tavaravaunuissa matkustivat ainakin lipulliset sotilaat, ja ainakin sodan jälkeen ilmeisesti myös muu kolmannen luokan kansa.
Mahtaako mistään lähteistä löytyä tietoja siitä, miten nämä henkilökuljetukseen muunnetut katetut tavaravaunut oli sisustettu ja varustettu?
|
|
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 27, 2018, 20:43:51 kirjoittanut Kurt Ristniemi »
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 746
|
« Vastaus #1 : Tammikuu 28, 2018, 19:37:01 » |
|
Ns. härkävaunujen laaja käyttö evakuointiluonteisissa siviilikuljetuksissa sotiemme vaiheilla on tunnettua. Niinikään on tunnettua Suurkisoihin, partiolaisten suurkokouksiin ja muihin vastaaviin tapahtumiin osallistuvien nuorten kuljetukset härkävaunuista koostuvissa junissa. Tätä tapahtui ainakin vielä 40-luvun lopulla ja varmaan 50-luvun alussakin. Eräässä uutisfilmissä on näytettykin Suurkisojen osallistujien kuormautumista 40-luvun lopulla paikkakuntakohtaisiin härkävaunuihinsa Töölön tavara-aseman vaunulattian tasolla olevilta lastauslaitureilta. Varmaan vastaavia kuljetuksia oli myös 20- ja 30-luvuilla. Luulen että tällaisia kuljetuksia oli myös Helsingin olympialaisiin. Miehistökuljetuksia on härkävaunulla tehty laajasti kaiketi ainakin vielä 70-luvulla, jollei 80-luvullakin. Yhteistä kaikille näistä on, että niitä ei tehty III luokan lipulla. Korkeintaan matkustajilla oli lähete tai osallistujatodistus.
Minkään luokan lippua ei mielestäni voitu antaa siviilien matkustukseen härkävaunuissa edes lämpimänä aikana, koska kulku vaunuun on liian hankalaa ja vaarallista muualta kuin vaunun lattian korkuisilta lastauslaitureilta, tai normaalilaiturille tuotavaa, vastaavanlaatuista portaikkoa. Poikkeuksen saattoi tehdä seuranpito omalle lehmälleen, härälleen tai hevoselleen sitä kuljetettaessa.
Vaunujen sisustus mainituissa erikoiskuljetuksissa erityisissä junissaan on luultavasti yleensä ollut ns. sotilaskuljetusten normaalivaunun ohjeen mukainen. Tämä ohje esitetään ainakin SVR:n Käsikirjassa II (1916) sivuilla 260-261 ja liitteenä 2 piirrokset Ga-normaalivaunun sisustamisesta päivä- ja yökuljetuksia varten. Tarvittavat istuin- ja laverilaudat ym. kuuluvat normaalivarustukseen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #2 : Tammikuu 28, 2018, 21:29:47 » |
|
Sisällissodan jälkeen vaunupula oli niin suuri, että katettuja tavaravaunuja käytettiin matkustajavaunuina. Kyse ei siis välttämättä ole poikkeustapahtumien poikkeuskuljetuksista, vaan oletettavasti normaaliliikenteestä.
Tällaisen kuvan olen saanut vuoden 1924 Helsingin lähiliikenteen vaunupulaa koskevasta lehtijutusta, jossa kerrotaan työläisvaunujen rakentamisesta. Siinä todetaan: "Nämä vaunut [työläisvaunut] ovat sangen puutteellisia, mutta kuitenkin joka tapauksessa parempia kuin katetut tavaravaunut, joita on paljon käytetty matkustajavaunuina."
On toki mahdollista, ettei katettuja tavaravaunuja sisustettu matkustajavaunukäyttöä varten mitenkään pysyvämmin, vaan vaunut varustettiin vain pirtinpenkeillä, niinkuin oli tapana poikkeuskuljetuksissa esim. maatalousnäyttelyihin, tms. suuriin tapahtumiin kansaa lähistöltä kuljetettaessa.
Kyselen siis sen perään, onko kukaan törmännyt kuvaukseen katettujen tavaravaunujen käytöstä paikallisliikenteen vaunupulan lieventämiseen. Ts. työläisvaunujakin alkeellisempaan säännölliseen matkustajavaunukäyttöön.
|
|
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 29, 2018, 09:02:38 kirjoittanut Kurt Ristniemi »
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #3 : Tammikuu 29, 2018, 20:36:48 » |
|
Taisin löytää itse vastauksen ihmettelyyni:
"On sentähden hyvin luultavaa, että paikallisjuniin ja lyhytmatkaisiin matkustajajuniin täytyy asettaa tavallisia, penkeillä varustettuja umpivaunuja, matkustajien käytettäviksi tämän kuun viime päivinä." Tämä uutispätkä on elokuulta 1913.
Vaunupulaa ratkottiin siis jo ennen kansalaissodan vaunuhukkaa sijoittamalla tavallisia katettuja tavaravaunuja juniin. Niine 'pirtinpenkkeineen'. Vielä 1960-luvullakin moinen ratkaisu olisi mahtanut sopia turvallisuusmääräysten puitteisiin. Vaan tokko enää nykyään.
Mutta tämä on kuitenkin mukava yksityiskohta vaikkapa pienoisrautatieharrastajille, joiden teemana on 1900-luvun alkupuolen paikallisjunat: Muutama poikittainen pitkä penkki tavaravaunuun ja niille porukkaa istumaan tiuhassa kuin sillit suolassa. Tai sardiinit purkissa. Ajanmukaisissa kostyymeissä tietenkin.
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #4 : Maaliskuu 30, 2018, 11:25:23 » |
|
Pitääkö sittenkin muuttaa käsitystä noista 'pirtinpenkeistä'? Käsikirja liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille, osa II vuodelta 1916 tietää nimittäin kertoa:
Katetuita vaunuja, jotka väliaikaisesti on varustettu vanhalla penkkisisustuksella ei saa käyttää sotilaskuljetuksissa, vaan ainoastaan varavaunuina matkustajaliikenteessä.
Tuo 'vanha penkkisisustus' ei oikein vaikuta pirtinpenkeiltä. Olenkin siis taas alkupisteessä: minkähänlainen sisutus noissa matkustajaliikenteessä käytetyissä katetuissa tavaravaunuissa oikein mahtoi ollakaan?
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #5 : Joulukuu 12, 2018, 12:40:18 » |
|
Vielä vuonna 1927 jouduttiin käyttämään katettuja tavaravaunuja matkustajavaunuina. (Ellei juttu sitten kerro vanhemmista ajoista) Kasku-Aitta N:o 1, 12.4.1927:Sekajunassa. Eräässä Savontiellä kulkevassa sekajunassa oli matkustajavaunuksi järjestetty tavallinen umpinainen tavaravaunu. Eräällä pienellä asemalla nousee vaunuun muuan savolaisisäntä, joka tuokion vaunua tarkastettuaan kysäisee: — Missee peässä tässä on se „ryökkupe"? Matkassa oleva rautatieläinen tiedustaa ihmeissään : — Mikä — kupe? — — No se, missä soap piippua tupruuttee! — Valitkaa itse kumpi puoli tahansa. — No, jospa vaikka paneiksen tähän keskelle. Oonpahan tässä sitten kuin rajapyykkinä muillekin reissuaville. — Damkupéta vaunussa ei kuitenkaan tainnut olla.
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2201
|
« Vastaus #6 : Joulukuu 13, 2018, 18:59:47 » |
|
Vuoden 1918 kansalaissodan (vapaussota, luokkasota, punakapina, veljessota ym.) jälkeen SVR:llä oli huutava pula erityisesti paikallisliikenteen matkustajavaunuista. Osaltaan vaunupula johtui siitä, että punaiset olivat vetäytyessään vieneet kalustoa Venäjälle, osaltaan siitä, että erityisesti Helsingin lähiliikenne kasvoi erittäin voimakkaasti.
Pulaa helpotettiin rakentamalla O-vaunujen alustoille työläisvaunuja, mutta myös käyttämällä katettuja tavaravaunuja matkustajavaunuina.
Tosin jo ennen sotaa oli Suomessa olevain sotilasjoukkojen aluekomitea pyytänyt rautatiehallitukselta, että ellei matkustajavaunuja riitä, niin juniin liitettäviin tavaravaunuihin ei sijoitettaisi ainoastaan sotilaita, joilla on 3:nnen luokan liput, vaan myös muita 3:nnen luokan lipun omaavia kansalaisia.
Ts. ennen sotaa matkustajajuniin liitetyissä katetuissa tavaravaunuissa matkustivat ainakin lipulliset sotilaat, ja ainakin sodan jälkeen ilmeisesti myös muu kolmannen luokan kansa.
Mahtaako mistään lähteistä löytyä tietoja siitä, miten nämä henkilökuljetukseen muunnetut katetut tavaravaunut oli sisustettu ja varustettu?
Muistelen lukeeneeni vuoden 1952 Käskylehdistä, että Olympialaisten aikana kulkeneissa lisäjunissa käytettiin sotilassisustuksella varustettuja katettuja tavaravaunuja. Määräasemina näille junille oli Pasila ja Töölössä sijainnut Olympia-asema. Jostain on minulle syntynyt mielikuva, että tuo olisi ollut Helsingin tavara-asemalla ns sotateiksi sanotuilla raiteilla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2551
|
« Vastaus #7 : Joulukuu 13, 2018, 21:04:12 » |
|
Olympialiikenteen aiheuttamat muutokset ovat pääosin Käskylehdissä 1952: 32 ja 35, etenkin jälkimmäisessä, jossa on lueteltu ylimääräiset junat. Niissä huomio kiinnittyy kaukojuniin Og 1-20, jotka oli koottu penkkisisusteisista tavaravaunuista (Gds).
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #8 : Joulukuu 14, 2018, 07:54:54 » |
|
... penkkisisusteisista tavaravaunuista (Gds).
Ja niin löytyi taas uusi littera lisättäväksi vorgin tavaravaunuryhmään.
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #9 : Tammikuu 17, 2019, 10:02:36 » |
|
Tavaravaunuja penkkeineen käytettiin tungoksen purkamiseen ainakin jo vuonna 1906. Silloin saattoi kesä- tai tilapäisellä vapaalipulla matkustava joutua tavaravaunun penkille, jos konduktööri niin käski:
Kiertokirje 31/6353.
Koskewa toimenpidettä tungoksen estämiseksi paikallisjunissa.
Jotta tungosta paikallisjunissa kesäkuukausina, mikäli mahdollista, wältettäisiin, saa Rautatiehallitus täten käskeä asianomaista asemapäällystöä suuremmilla kaupunkiasemilla sunnuntai= ja juhlapäiwinä sekä yleensä kaikkina sellaisina päiwinä, jolloin jostakin syystä woidaan odottaa erityisesti suurta matkustajamäärää, waltionrautateiden palweluksessa olewia, n. k. kesä= tai tilapäisillä wapaalipuilla matkustawia henkilöitä warten asettamaan kuntoon erityisiä katettuja, penkeillä warustettuja, tawarawaunuja ja tulee sitte mainitunlaisilla lipuilla matustawain henkilöiden, tarpeen waatiessa, konduktöörin osoituksen mukaan, tyytyä paikkaan sellaisessa tawarawaunussa. Helsingissä, Rautatiehallitukselta, Toukokuun 18 päiwänä 1906.
A. Tschepurnoff.
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 746
|
« Vastaus #10 : Helmikuu 01, 2019, 12:56:30 » |
|
Helsingin Sanomat 7.8.1914 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1172483?page=2 "Matkustajavaunujen määrää lisätty" "Liikennettä on viime päiwinä pidetty varsinkin paikallisjunissa yllä wanhoilla tawarawaunuilla, joita on warustettu penkeillä. Noin 50 tällaista waunua, jotka owat olleet warastossa Hywinkäällä, on täällä laitettu kuntoon tätä tarkoitusta warten. Lisäksi muutetaan wielä 20-30 waunua täkäläistä matkustajaliikennettä warten. Ulkomailta palaawien maanmiestemme waralta ollaan aikeissa asettaa uusi juna Tornion-Helsingin radalle." Sodan alun siviili-evakuoitumista ja näiden tavaravaunujen käyttöä kuvaa pakinoitsija Kynä, Uusi Suometar 8.8.1914 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1197305?page=4 Koska teksti näkyy haileasti, olen sen toistanut tähän vain vähän supistaen: Aseman edustalla - Palanen Helsingin elämää Uusi Suometar 8.8.1914 s.4 ...... Viaporin linnoituksen komendantin lievähkö huomautus siitä että ne joita ei täällä tarvita, voisivat olla muuallakin, herätti laajaa vastakaikua. Sangen moni rupesi tutkistelemaan ja huomasi olevansa täällä tarpeeton, ryhtyi pistämään pillit pussiin ja lähtemään täältä. Mutta kun lähteviä oli paljon ja junia vähän, esiintyi varsin omituinen, vaikka ei aivan odottamaton ilmiö. "Hetken rientojen" joukkoon tuli asemalle pyrkiminen melkoiseksi tekijäksi, ja koska ikivanhan säännön mukaan se ennen jauhattamaan pääsee, joka ensin myllyyn on tullut, alkoi kilpailu siitä, kuka ensin pilettiluukulle pääsee. Odottajia rupesi olemaan tässä viime aamuina klo 2:lta, jopa parina viime yönä klo 1:ltä. Odottajilla on aluksi sievä, lievä hämärä, jossa sopii hiukan torkkuakin. Onhan olo niin huoletonta siinä, kaunis ilma, sateeton eikä kovin viileä, ja poliiseja lisääntyy pitämään turvassa jonoon astuneiden "saavutetut oikeudet"; kaksikymmentäkin poliisia on tähän tarkoitukseen varattu. Tarkemmin esitettynä on jonojen järjestys seuraava: yksi jono odottaa Pohjanmaan junaa, toinen Pietarin, kolmas paikallisjunaa. Sitä myöten kun pilettejä saadaan myydyksi, ilmestyy kunkin jonon rinnalle toinen, piletillä varustettujen jono, joka odottaa puolestaan junaan pääsyä. Junat ovat pitkät, tavallisia matkustajavaunuja, työläis- ja tavaravaunuja. Jos ei syntyvä sijaa katso, niin ei myöskään vihdoin asemasillalle pääsevä : onhan pääasia että vaunun sisäpuolelle päästään : portaita tai sanoisiko tikapuita pitkin kiivetään tavaravaunuun, ja sen ihmeen tekevät nykyaikaisetkin hameet että näitä tikapuita mennä sipsutetaan vähemmin arastellen kuin issikan ajopeleihin astuessa tavallisissa oloissa. Tuossa on vaunu, joka tänne on saapunut ruokatavarajunassa. Sen seinällä luetaan: "Lihaa, Kött". Penkit on sinnekin asetettu ja neitosia, toinen toistaan pyylevämpiä, näemme astuvan sinne sisään, - joku epäröi, mutta kun muuallekin näyttää olevan paljon menijöitä, aloittaa hänkin päättäväisesti kiipeämisen. Kurkistetaanpa vieläkin hiukan tuolle torille. Jono ulottuu aseman rappusilta pohjoiseen, sitten rautatiehallituksen ja piirihallituksen rappusien ohi itään. Teatterikujalla kääntyy taas pohjoiseen ja jatkuu toisinaan Kaisaniemen joutsenlammikolle asti. Evästä on lähtijöillä, lukemisia myös, mikäli sanomalehti- ja lisälehtipojat kauppailevat lisää. Tuossa tuodaan eräälle jonossa odottavalle rouvalle tyhjää laatikkoa istuimeksi, useilla on omat matka-arkkunsa siihen tarkoitukseen sopivat; näkeepä sitäkin että jonossa odottavalle tuodaan kotoa kahvitilkka. Siinä on täyttä Helsingin elämää: kahta kieltä puhutaan, ikäkaudet ovat edustettuina lapsista ja imeväisistä alkaen, eri sukupuolet ja eri säädyt. Mitään nurinaa ei tietenkään kuulu, lojaalista alistumista hetken välttämättömyyteen vain. Kun jono on vihdoin loppunut ja myöhästynytkin juna lähtenyt, tulevat rautatienpalvelijat - jotka jos koskaan nyt saavat kantaa päivän kuorman ja helteen - lakaisemaan ja korjaamaan pois jonoja erottaneet köydet ja kaiken sen pehkun, joka on jälellä siinä missä tuhansia ihmisiä on monet tunnit viettänyt. Siinä näkee suuria matka-arkkuja, jotka kai viime hetkellä on huomattu tarpeettomiksi ja sen vuoksi jätetty rautatien säilytettäväksi. Nyt kun hätäisimmät ovat jo rientäneet täältä pois, ei aivan ylöttömiä jonoja enää tarvinne odottaa. Mutta hyvä on edelleenkin ajoissa saapua asemalle. Klo 7 avataan aseman ovet. Yksi ja toinen kyllääntyy jonossa odotukseen ja luulee paremman keinon keksineensä. Käyvät vielä kotona aamiaisella ja menevät muilla keinoilla Fredriksbergin asemalle saakka, arvellen että jono ei voi siellä olla aivan pitkä. Sanotaan sielläkin myydyn sadoittain pilettejä yli tavallisen määrän näinä päivinä. Tämä on kumminkin sellainen Ulivili-keksintö, joka voi tuottaa pettymystä itselle ja muille. Sillä jos siellä piletin saakin, eihän ole sanottu että tupaten täteen junaan enää mahtuu lisää eikä vaununkatoille lasketa. Hyvässä laskussa voi tällainen ihan täysi juna porhaltaa aseman ohi.... Hufvudstadsbladet 7.8.1914 esittää pilakuvan Helsingin aseman pilettijonosta ja muutakin: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1183905?page=37.8.1914 se esittää Venäjän sotavoimien ylipäällikön Suuriruhtinas Nikolai Nikolajewitschin kiitoksen SVR:n henkilöstölle esikuvallisesta toiminnasta (perustuen 22. armeijakunnan päällikön, kenraali von Brinckenin asiaa koskeneeseen kiitokseen) : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1183904?page=3 . Venäjä tuhosi nauttimansa lojaliteetin itse pian esille tulleen venäläistämisohjelman myötä.
|
|
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 01, 2019, 21:48:05 kirjoittanut Erkki Nuutio »
|
tallennettu
|
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 746
|
« Vastaus #11 : Huhtikuu 22, 2019, 16:23:07 » |
|
Työ 8.11.1911 "Halpahintaisia rautatiepilettejä työläisille." ilmeisesti kertoo aiheen alkuvaiheesta, jolloin RH amoi Senaatilta lupaa muuttaa 9 vanhaa matkustajavaunua työläisvaunuiksi. Umpitavaravaunut tulivat lisäyksenä myöhemmässä vaiheessa. Työ-lehti oli nähin aikoihin kovimmassa helteessä, kun päätoimittaja karkoitettiin ja Kannasta oltiin pilkkomassa. Ilmeisesti vain Stolypinin ansaittu murha sen pysäytti. Seyn ja muut pahimmat syöpäläiset pelkäsivät aiheellisesti henkensä puolesta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #12 : Lokakuu 03, 2022, 07:07:11 » |
|
Katettujen tavaravaunujen penkkisisustuksesta ei vielä(kään) ole löytynyt kuvia, mutta vaunujen portaista löytyi piirroskuva. Fyrenin juttu syyskuulta 1914 kertoo 'hapanlimpun ritarista', joka ilmeisestä varallisuudestaan huolimatta matkusti Hangon radalla kolmannessa luokassa katetussa tavaravaunussa. Vaunupulan takia katettuja tavaravaunuja jouduttiin käyttämään kolmannen luokan matkustajavaunuina. Fyren, 26.9.1914, nro 37-38, s. 14 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1007839?page=14"För någon tid sedan, då aftontåget anlände till en station vid Hangö-banan, syntes en elegant herreman i dörröppningen till en vanlig, täckt godsvagn (i hvilka vagnar tredjeklassens passagerare denna tid få lof att färdas). Den elegante herremannen skiljde sig frappant från den öfriga kovagns-publiken. Han var klädd i bredskyggig, grå filthatt, ulster, lång autohalsduk, knäbyxor, handskar m. m. Publiken syntes angenämt öfverraskad af att få se en så förnäm herre åka i kreatursvagn, och ännu mera förvånad syntes man, då man fick se, att en välklädd betjänt rusade fram och tog den förnäme herrns kappsäck och bar den till en elegant automobil bakom stationshuset, väntande på den förnäme herrn. Hvem var han? Det var naturligtvis herr Bluff af Näs — riddaren af den sura limpan! Man kunde icke misstaga sig — han stod länge och väl helt ostentativt i vagnsöppningen, innan han klef ned längs ..landgången", som var upprest mot vagnen. Publiken trodde naturligtvis, att han varit tvungen att i brist på platser i andra klassens vagnar åka i tredje klass, men döm om dess förvåning, då han ett par dagar senare återvände och åter klef upp i kovagnen med en tredjeklass-biljett i handen! Spartaner ha vi — när få vi vår Lykurgos?" PS Lykurgos oli Spartan muinainen, myyttinen kuningas ja lainsäätäjä.
|
Fyren 1914-09-26 p.jpg (340.09 kilotavua, 1086x839 - tarkasteltu 166 kertaa.)
|
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 03, 2022, 07:24:16 kirjoittanut Kurt Ristniemi »
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #13 : Lokakuu 03, 2022, 16:38:41 » |
|
Tuossa Fyrenin jutussa taitaa kyllä olla ristiriita tekstin ja kuvan välillä. Tekstissä kerrotaan käytetyn lankonkia ja kuvassa on irtoportaat. Kumpikin ratkaisu on toki mahdollinen. Lankonkia käytettiin eläinten lastaamiseen, ja olisihan se ihmisillekin helpompi. Mutta portaat ovat kevyemmät ja nopeammat käsitellä.
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 970
|
« Vastaus #14 : Lokakuu 03, 2022, 22:17:15 » |
|
Tuossa Fyrenin jutussa taitaa kyllä olla ristiriita tekstin ja kuvan välillä. Tekstissä kerrotaan käytetyn lankonkia ja kuvassa on irtoportaat. Kumpikin ratkaisu on toki mahdollinen. Lankonkia käytettiin eläinten lastaamiseen, ja olisihan se ihmisillekin helpompi. Mutta portaat ovat kevyemmät ja nopeammat käsitellä.
Kuva ehkä piirretty vähän yksinkertaistaen ja landgångilla voitu tarkoittaa portaita. Satamissakin matkustajat nousivat laivoihin portaita pitkin jos oli isompi lava, ennenkuin nykyisenkaltaiset matkustajaputket oli käytössä
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #15 : Lokakuu 04, 2022, 06:55:21 » |
|
Itse tuumailin, että teksti perustuu tapahtuneen nähneen kertomukseen ja piirustus taas piirtäjän jossakin muualla näkemään ratkaisuun. Ts. että jossakin muualla on tyypillisesti käytetty portaita, mutta Hangon radalla taas karjan lastaamiseen käytetyjä kulkusiltoja. En oikein usko että rappuja olisi kutsuttu lankongiksi.
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 746
|
« Vastaus #17 : Toukokuu 14, 2023, 08:16:45 » |
|
Tällainen saksalainen henkilötavaravaunu -muunnostoteutus ei oikeastaan hävinnyt normaalille kolmannen luokan matkustajvaunulle. Jopa kamiina löytyy. Seinien sisälaudoitus toki puuttuu: http://www.mkb-berlin.de/fz_mkb12.htm .
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #19 : Helmikuu 04, 2024, 14:44:05 » |
|
Olympialiikenteen aiheuttamat muutokset ovat pääosin Käskylehdissä 1952: 32 ja 35, etenkin jälkimmäisessä, jossa on lueteltu ylimääräiset junat. Niissä huomio kiinnittyy kaukojuniin Og 1-20, jotka oli koottu penkkisisusteisista tavaravaunuista (Gds).
Gds-vaunujen osalta siis täällä: Käskylehti 1952 https://www.doria.fi/handle/10024/171690 Penkkisisusteisista tavaravaunuista (Gds) koottuja henkilojunia. Kl n:o 35/ 52. 1. Og-junien jarruakselit. Kl n:o 35/ 52. 4
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #20 : Helmikuu 06, 2024, 18:57:13 » |
|
Katettujen tavaravaunujen penkkisisustusta on tutkailtu keskustelussa 'Gda ja Gds, sotilaskuljetusvaunuja?' http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,14554.0.htmlVaikuttaa siltä, että penkkisisutuksella ilmeisesti tarkoitettiin sotilassisutuksen lautojen käyttöä penkkeinä.
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #21 : Helmikuu 07, 2024, 10:59:18 » |
|
Lehdissä on paljolti kirjoitettu katettujen tavaravaunujen penkkisisustuksesta, kun vaunuja on käytetty henkilöliikenteessä. Kuitenkin samassa tarkoituksessa on kirjoitettu myös sotilassisustuksesta, kun on kerrottu katettujen tavaravaunujen käytöstä matkustajaliikenteessä. Tässä muutama esimerkki: ...tarpeen tullessa matkustajajuniin Karjalan radalla laulujuhlaan ja sieltä takasin matkustavia varten saadaan laittaa katettuja tavaravaunuja sotilassisustuksella kolmannen luokan vaunuvaraston lisäksi... Päivälehti, 21.02.1896, nro 43, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/550078?page=4Rautatiehallitus on hylännyt Axel Lindqwistin, Gustaf Hultgrénin y. m. Rautatiehallitukselle tekemän anomuksen, että tawarajuniin n:ot 1184 ja 1185 liitettäisiin matkustajia warten Hämeenlinnan ja Iittalan asemien wälillä kulkewaksi III luokan matkustaja- tai ainakin sotilassisustuksella warustettu tawarawaunu. Tampereen Sanomat, 11.06.1909, nro 132, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/723542?page=2Rautatiehallitus on asianomaisen liikennetarkastajan ehdotuksesta päättänyt, että Pohjois-Sawon kansanopistolla t. k. 26 pnä pidettäwän yleisen nuorisoliittojen edustajain kokouksen aikana lähetetään ylimääräinen matkustajajuna Pitkänlahden asemalta Kuopioon. Tawallisten matkustajawaunujen puutteessa pannaan junaan sotilassisustuksella warustettuja tawarawaunuja, ja owat matkustajat niihin welwolliset lunastamaan tawallisen kolmannen luokan piletin. Helsingin Sanomat, 23.06.1909, nro 141, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/760232?page=3Toistaiseksi oletan, että kummallakin termillä - penkkisisustus ja sotilassisustus - on tarkoitettu samoja sisustuslautoja kun kyse on katettujen tavaravaunujen käytöstä matkustajavaunuina.
|
|
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 07, 2024, 13:16:34 kirjoittanut Kurt Ristniemi »
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|