Valtion rataverkko

[Tauno Hermola]

Sitä minä taas ihmettelen että miten Jäämeren rata auttaisi Suomea, siis Tromssaan kulkeva? Sen rakentaminen maksaa enemmän kuin länsirata ja mitä hyötyä siitä oikein on? Matkailulle ehkä jotain hyötyä, mutta onko alkuperäisasukkailta tai norjalaisilta kysytty mitään? Jos tulee kriisi niin suomalaien ulkomaankaupan kuljetukset kannattaa ohjata Ruotsin läpi Ruotsin länsirannikon suuriin satamiin tai suoraan keski-Eurooppaan. Fehmarn-salmen tunneli valmistuu muutaman vuoden päästä ja siiitä voisi olla Suomellekin hyötyä, ihan rauhan aikanakin.

Samaa ihmettelen minäkin. Kartasta heti näkee, että Tromssan rata olisi aika lailla redundantti Narvikin radalle, siis Malmbanalle. Huoltovarmuuden kannalta redundanssi on tietenkin hyvä asia, mutta muita perusteluja on vaikea löytää.

[Johannes Erra]

Raideleveyteen liittyvät epäyhteensopivuudet eivät ole ainoastaan Suomen ongelma vaan koko Pohjolassa on näitä. Punainen väri kertoo että ei ole yhteennsopiva, sininen että on. Musta kertoo että ei ole tietoa.

https://webgate.ec.europa.eu/tentec-maps/web/public/screen/home TEN-T Compliance Indicators

Pohjoismaissa raideleveyden puolesta epäsopiva on Suomen rataverekon ohella vain Tukholman seudun Roslagsbanan. Tuo TEN-T-kartta on täynnä virheitä, kyllä Sundsvallin ja Söderhamnin välinen rata on normaaliraiteinen siinä missä käytännössä koko muukin Ruotsin rataverkko.

[Jari Välimaa]

Raideleveyteen liittyvät epäyhteensopivuudet eivät ole ainoastaan Suomen ongelma vaan koko Pohjolassa on näitä. Punainen väri kertoo että ei ole yhteennsopiva, sininen että on. Musta kertoo että ei ole tietoa.

https://webgate.ec.europa.eu/tentec-maps/web/public/screen/home TEN-T Compliance Indicators

Pohjoismaissa raideleveyden puolesta epäsopiva on Suomen rataverekon ohella vain Tukholman seudun Roslagsbanan. Tuo TEN-T-kartta on täynnä virheitä, kyllä Sundsvallin ja Söderhamnin välinen rata on normaaliraiteinen siinä missä käytännössä koko muukin Ruotsin rataverkko.

Jäsenvaltiot ovat tiedot toimittanneet. Kannattaa myös katsoa detailed-muodossa.

[Tauno Hermola]

Raideleveyteen liittyvät epäyhteensopivuudet eivät ole ainoastaan Suomen ongelma vaan koko Pohjolassa on näitä. Punainen väri kertoo että ei ole yhteennsopiva, sininen että on. Musta kertoo että ei ole tietoa.

https://webgate.ec.europa.eu/tentec-maps/web/public/screen/home TEN-T Compliance Indicators

Pohjoismaissa raideleveyden puolesta epäsopiva on Suomen rataverekon ohella vain Tukholman seudun Roslagsbanan. Tuo TEN-T-kartta on täynnä virheitä, kyllä Sundsvallin ja Söderhamnin välinen rata on normaaliraiteinen siinä missä käytännössä koko muukin Ruotsin rataverkko.

Jäsenvaltiot ovat tiedot toimittanneet. Kannattaa myös katsoa detailed-muodossa.

"Simplified" (vai onko se "detailed", kuinka päin tuo valinta oikein menee ) ainakin on täyttä roskaa: tilanne muuttuu täysin kartan zoomauksen mukaan, esim. kun Tanskan zoomaa suunnileen näytön kokoiseksi, melkein koko rataverkko menee punaiseksi!

[Jari Välimaa]

"Simplified" (vai onko se "detailed", kuinka päin tuo valinta oikein menee ) ainakin on täyttä roskaa: tilanne muuttuu täysin kartan zoomauksen mukaan, esim. kun Tanskan zoomaa suunnileen näytön kokoiseksi, melkein koko rataverkko menee punaiseksi!

Kokelin itse Tanskan suurentamista detailed moodissa ja kuvassa näkyy vain vihreää eli 1435 mm

[Jari Välimaa]

Suomeen rekisteröidyt yhteensopivuusdirektiivin ((EU) 2016/797) mukaiset rautatiekalustot listattuna

Taitaa eurooppalaiset vaunun valmistajat jo varautua vaunujen kysynnän kasvuun 1435 mm verkossa
 
Mielenkiintoisin kuitenkin oli Dr19 veturin käyttöalue: FI(Finland)+FI(Tornio),SE(Haparanda) ihankuin Tornio olisi itsenäinen samoin kuin Haaparanta ?

[Jukka-Pekka Manninen]

Sitä minä taas ihmettelen että miten Jäämeren rata auttaisi Suomea, siis Tromssaan kulkeva? Sen rakentaminen maksaa enemmän kuin länsirata ja mitä hyötyä siitä oikein on? Matkailulle ehkä jotain hyötyä, mutta onko alkuperäisasukkailta tai norjalaisilta kysytty mitään? Jos tulee kriisi niin suomalaien ulkomaankaupan kuljetukset kannattaa ohjata Ruotsin läpi Ruotsin länsirannikon suuriin satamiin tai suoraan keski-Eurooppaan. Fehmarn-salmen tunneli valmistuu muutaman vuoden päästä ja siiitä voisi olla Suomellekin hyötyä, ihan rauhan aikanakin.

Ruotsissa ei ole pelkästään kiskot maassa ja laiturit Pohjanmeren rannassa, vaan niillä kiskoilla on nykyiselläänkin aika paljon junia ja laitureissa laivoja. Jos siihen sekaan yritetään mahduttaa vielä merkittävä osa Suomen ulkomaankaupasta, niin ahdasta tulee. Narvikin radallakin on vain vähän tilaa malmijunien välissä. Tromssan rata ohittaisi nuo ruuhka-alueet. Norjaakin tuo yhteys saattaisi kiinnostaa, ja onhan Tromssa melko merkittävä liittokunnan laivaston tukikohtakin.

Mutta olen täysin samaa mieltä, että tärkeämpi suunta olisi rakentaa normaalileveää rataa Torniosta etelään. Itse olen pohdiskellut sitä keskiselle linjaukselle, n. Tornio-Oulu-Jyväskylä-Lahti-Helsinki. Päijänteen sivua kulkevaa rataa on joku joskus jossain ehdotellut ihan sen itsensä vuoksi, mutta tässä se tulisi osaksi laajemmin hyödyllistä projektia. Tallinnan tunneli täydentäisi kuvion, mutta näin isoja projekteja on turha kytkeä vahvasti kiinni toisiinsa, jollei tavoitteena ole niiden estäminen.

Reitille tulisi tietysti paljon aivan uutta rataa, mutta myös nykyisten ratojen kavennuksia, viereen rakentamista ja jopa nelikiskorataa ahtaissa paikoissa pitäisi hyödyntää missä järkevää. Nelikisko on tietysti hankala sähköistyksen kannalta, mutta hyvin rajallisilla osuuksilla (esim. Tornionjoen sillat, siis alle kilometrin pätkiä tarkoitan) voitaisiin pärjätä pitämällä ajolanka molempien standardien yhteisellä leveydellä. Vähänkin pidemmillä matkoilla tuo ei tietenkään toimi, vaan syö virroittimen hiilet turhan nopeasti.

Vain pieni osa Suomen teollisuudesta osuu tämän linjan varrelle, joten poikittaisia yhteyksiäkin tarvittaisiin. Mierontien linjaus voitaisiin käyttää Porin seudun tavoittamiseen. Siitä voisi ehkä jatkaa URPO:n kautta Turkuun? Raahen raide pitäisi kaventaa/kahdentaa ja jatkaa 1435mm osuus kiinni uuteen rataan. En ole osannut päättää, mistä olisi paras viedä yhteydet Tampereen ja Kouvolan suuntiin. Itärata toki kattaisi jälkimmäisen, jos se toteutuisi normaalileveänä. Paljon jää vielä tämänkin haavekuvan ulkopuolelle, eikä tässä ole rinnakkaisia varayhteyksiä mihinkään suuntaan. Paitsi se rinnakkainen 1524mm verkko tietysti.

Joka tapauksessa kyseessä olisi vähintään vuosikymmeniä kestävä, pitkäjänteistä sitoutumista vaativa projekti. Toteutumisen kannalta olisi tärkeintä luoda toimiva runko, jotta junakuljetuksia harkitsevat yritykset uskaltaisivat hommaan ryhtyä ja rakennuttaa omat pistoraiteensa. Tehtävissä, mutta ei onnistu kvartaaliajattelulla.

[Tauno Hermola]

"Simplified" (vai onko se "detailed", kuinka päin tuo valinta oikein menee ) ainakin on täyttä roskaa: tilanne muuttuu täysin kartan zoomauksen mukaan, esim. kun Tanskan zoomaa suunnilleen näytön kokoiseksi, melkein koko rataverkko menee punaiseksi!

Kokelin itse Tanskan suurentamista detailed moodissa ja kuvassa näkyy vain vihreää eli 1435 mm

Juu, "simplified" se on, missä melkein kaikki on punaista ja vähän sinistä siellä täällä.

[Jari Välimaa]

Traficomkin herännyt eurooppalaiseen todellisuuteen

"TEN-T-verkko koostuu kolmesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta (core network), vuoteen 2040 mennessä rakennettavasta laajennetusta ydinverkosta (extended core network)  ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta (comprehensive network). TEN-T-ydinverkko ja laajennettu ydinverkko koostuvat niistä Euroopan laajuisen liikenneverkon osista, joita kehitetään ensisijaisina ja niiden on määrä valmistua edellä mainittujen määräaikojen puitteissa. TEN-T-verkko kattaa kaikki liikennemuodot: maantie-, rautatie-, ilma-, sisävesi- ja meriliikenne sekä liikenteen tieto- ja viestintätekniset järjestelmät (esim. ERTMS, RIS, ITS, VTMIS, EMSWe, SESAR ja eFTI)."

https://www.traficom.fi/fi/liikenne/liikennejarjestelma/euroopan-laajuinen-liikenneverkko-ten-t

[Jari Välimaa]

Myös Väylä noteerasi TEN-T asetuksen

"Ratojen osalta laajennetulle ydinverkolle lisättiin Lentorata, Länsirata-yhteys Helsingistä Turkuun sekä Itärata-yhteys. Oulun satama on jatkossa ydinverkolla. Lisäksi kattavalle verkolle nousivat uusina Tornion, Inkoon, Joensuun ja Lappeenrannan satamat. Pietarsaaren satama ei ole jatkossa enää TEN-T-verkolla.

Suomessa on jatkossa kolme eurooppalaista liikennekäytävää. Aiempien Skandinavia–Välimeri ja Pohjanmeri–Itämeri-käytävien lisäksi Suomeen ulottuu jatkossa Itämeri–Mustameri–Egeanmeri-käytävä, johon kuuluu Suomesta Helsingin satama, Helsinki–Vantaan lentoasema sekä Helsingin seudun kaupunkisolmukohta."


https://vayla.fi/vaylista/liikennejarjestelma/tent

[Jari Välimaa]

Tunnin juna -populismi hämärtää viisaita raidehankkeita

"Rautatieyhteyksien kehittäminen on Suomessa mitä suuremmassa määrin tulevaisuutemme viisasta pitkäjännitteistä rakentamista. Kesän poliittisesta keskustelusta ja tiedottamisesta saa aivan päinvastaisen käsityksen. Otsikoita on hallinnut niin sanottu tunnin juna -hanke pääkaupunkiseudulta Varsinais-Suomeen. Hankkeella toteutuessaan tulee olemaan merkittävä impulssivaikutus laajasti teollisuudelle, palveluihin, työmatkaliikenteeseen ja logistiikkaan monipuolisesti."

https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000010649525.html

[Markku Naskali]

Ottamatta kantaa kyseiseen hankkeeseen sinänsä, totean että tuossa oli esitetty tärkeä asia, eli se, että on yleistä sotkea aita ja aidan seipäät. Tuo "tunnin juna" oli lähes typerä nimitys suunnitelmalle. Eihän siinä kuitenkaan pelkästään ajan säästöä tavoitella ja jokainen ymmärtää että matka-aika ei kuitenkaan lyhenisi tuntiin.

[Jari Välimaa]

Länsirata valmis siirtymään rakentamisvaiheeseen vuonna 2025­ – yhteysvälien rakentamisen aikataulu suunniteltu

"Länsirata Oy on valmis siirtymään rakentamisvaiheeseen, rakentamissuunnittelu alkaisi vuonna 2025. Ensimmäisen rakentamisvaiheen kustannusarvio on 1,3 miljardia euroa.

Länsirata Oy on valmis siirtymään hankkeen rakentamisvaiheeseen vuonna 2025. Yhtiön suunnitteluhanke on edennyt aikataulussaan, kaikki ratasuunnitelmat ovat teknisin osin valmiit ja seuraavaksi ne viedään ratalain mukaiseen hallinnolliseen kuulemisvaiheeseen ja siitä edelleen Traficomin käsittelyyn. Ratasuunnitelmien hallinnollisten hyväksyntäprosessien aikana voidaan edetä ensimmäiseen rakentamisvaiheeseen."

https://lansirata.fi/lansirata-valmis-siirtymaan-rakentamisvaiheeseen-vuonna-2025-yhteysvalien-rakentamisen-aikataulu-suunniteltu/

[Jari Välimaa]

Suurnopeusjunakalusto edellyttää suoraa ja tasaista rataa

"Suomen junaliikenteen raideleveys on historiallisista syistä lähes sama kuin Venäjällä. Kun Euroopassa yleinen raideleveys on 1435 millimetriä, Suomessa kiskojen yleisin väli on 1524 millimetriä. Eurooppalainen kalusto ei näin ollen nykyisellään sovi Suomen raideleveyteen.

Koska raideleveys on haaste, suurnopeusradalle asetettujen tavoitteiden selkeä määrittely on ratkaisevan tärkeää. Päätös ohjaa teknisten ratkaisujen ja kaluston valintaa sekä optimaalisen toimintamallin kehittämistä. Jos käytössä olisi EU-raideleveys, laajemmat kalustomarkkinat avautuisivat kilpailulle ja se toisi säästöä kalustohankinnoissa.

Valmistumassa on myös Itäradan raideleveysselvitys, jossa tutkitaan Itäradan toteuttamista eurooppalaisella raideleveydellä. Selvitettäviin asioihin kuuluvat raideleveyden vaikutukset infraan, sähköjärjestelmiin, kustannuksiin, liikenneverkkoon ja ympäristövaikutusten arviointiprosessiin."

https://www.itarata.fi/suurnopeusjunakalusto-edellyttaa-suoraa-ja-tasaista-rataa/

[Jari Välimaa]

Johdonmukaisesti ja määrätietoisesti eteenpäin

"Itärata sai heinäkuussa odotettuja uutisia, kun rata hyväksyttiin laajennettuun Euroopan laajuiseen liikenteen ydinverkkoon (TEN-T). Päätös ei ole vain symbolinen, vaan sillä on todellista painoarvoa – Itärata on nyt virallisesti tunnustettu yhdeksi Euroopan tärkeimmistä liikennehankkeista. Sillä on merkitystä myös onnistuneessa rahoitushaussa.

EU:n intresseissä on kehittää Euroopan laajuista liikenneverkkoa eli TEN-T-verkkoa siten, että ydinverkon tulee olla valmis vuoteen 2030 mennessä, laajennetun ydinverkon 2040 mennessä ja kattavan verkon vuoteen 2050 mennessä. Raideliikenteellä on vahva painotus kehitystyössä, jossa pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus korostuvat. TEN-T-verkkoon kuuluvilla hankkeilla on mahdollisuus hakea CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility), josta merkittävä osa on kohdennettu liikenneinvestoinneille ja erityisesti raideliikenteelle.

Suomen raideleveys on peräisin keisarillisen Venäjän ajalta, ja se on leveämpi kuin yleisesti Euroopassa käytetty raideleveys. Käytettävä raideleveys vaikuttaa Suomen rataverkon kytkeytymiseen muuhun Eurooppaan. Itäradan syyskuussa valmistuva raideleveysselvitys tarjoaa tietoa kansallisen tason strategiseen päätöksentekoon. Raideleveyttä koskevalla päätöksellä on kauaskantoisia vaikutuksia, sillä se ohjaa Suomen rataverkon vaiheittaista kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen. Yhtenäinen raideleveys muun Euroopan kanssa avaa Suomelle uusia mahdollisuuksia henkilöjunaliikenteen ja tavarakuljetusten lisäksi esimerkiksi kalustomarkkinoilla."

https://www.itarata.fi/johdonmukaisesti-ja-maaratietoisesti-eteenpain/

[Jari Välimaa]

Raideliikenteen säädösseuranta 23.5-21.8.2024

"Raideliikenteen säädösseurannan luettelosta ilmenevät otsikossa mainitulla ajanjaksolla julkaistut keskeiset raideliikennettä koskevat hallituksen esitykset, valtiosopimukset, kansalliset ja Euroopan unionin säädökset sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin määräykset, lausuntopyynnöt ja määräyshankepäätökset. Säädösseurannan lopussa on lisäksi luettelo muutamasta muusta muun ohella raideliikenteen toimintaympäristöön vaikuttavasta ajankohtaisesta säädöksestä ja lainsäädäntöhankkeesta."

https://traficom.fi/fi/ajankohtaista/raideliikenteen-saadosseuranta-235-2182024

[Jari Välimaa]

Liikenne- ja viestintäfoorumi 2024

viime viikolla pidetyssä Liikenne ja viestintä foorumissa kerrottiin myös käynnissä olevasta raideleveysselvityksestä. Videonlinkki alkaa kohdasta 15:22

"Me tarvitsemme niitä maayhteyksiä Ruotsiin."

https://youtu.be/WpuPl7EbeNw?t=922

[Jari Välimaa]

Ministeri Ranteen puhe Liikenne- ja viestintäfoorumissa 2024

"Loppusuoralla on valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys, jossa huomioidaan erityisesti muuttunut toimintaympäristö. Päivityksessä turvallisuuden, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden painoarvo kasvaa nyt voimassa olevaan suunnitelmaan verrattuna. On varmistettava, että valtakunnallinen liikennejärjestelmä tukee sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta parhaalla mahdollisella tavalla huomioiden myös meille niin tärkeät siviililiikenteen tarpeet. Samalla meidän pitää yhteensovittaa länsinaapureiden liikennesuunnitelmat.

Lisäksi selvitämme raideleveyden muutostarpeita EU-leveyteen sekä uusien läntisten yhteyksien kehittämistarpeita. Tavoitteena on rakentaa toimiva ja kestävä, taloutta ja Suomen kokonaisturvallisuutta tukeva liikennejärjestelmä. Suunnitelmasta tehdään valtioneuvoston päätös ja se annetaan selontekona eduskunnalle joulukuussa 2024. "

Selvityksen lisäksi on siis tehtävä suunnitelma eurooppalaiseen raideleveyteen siirtymisestä.

https://lvm.fi/-/ministeri-ranteen-puhe-liikenne-ja-viestintafoorumissa-2024

[Jari Välimaa]

Eurooppalaiseen raideleveyteen siirtymistä tulee selvittää koko Pääradan osalta

"Kuten päärataryhmä on lausunut jo huhtikuussa 2023, Suomen saavutettavuus ja yhteydet sekä länteen että etelään ovat Venäjän laittoman hyökkäyssodan johdosta entistä oleellisemmat. Päärataryhmä tukee vahvasti eurooppalaisen raideleveyden tuomien mahdollisuuksien tarkastelua pääradalla Suomen ja Ruotsin välillä, mutta myös pääradan eteläisellä yhteysvälillä ja Tallinnan tunnelin kautta Rail Baltican suuntaan. Päärataryhmä katsoo, että molemmat yhteydet ovat edellytys eurooppalaisen raideleveyden käyttöönotolle Suomessa. "

https://paarata.fi/eurooppalaiseen-raideleveyteen-siirtymista-tulee-selvittaa-koko-paaradan-osalta/

[Jari Välimaa]

Yhdysvallat ja Britannia ryhtyvät toimiin Venäjän alumiinin, kuparin ja nikkelin torjumiseksi

On vain ajan kysymys siihen kun EU tekee saman päätöksen.

"Washington ja Lontoo kielsivät perjantaina metallipörssejä ottamasta vastaan ​​uutta Venäjän tuottamaa alumiinia, kuparia ja nikkeliä ja kielsivät metallien tuonnin Yhdysvaltoihin ja Britanniaan.

Toimenpiteen tarkoituksena on häiritä Venäjän vientituloja Moskovan jatkuvan hyökkäyksen aikana Ukrainaan, joka on tappanut tai haavoittunut kymmeniä tuhansia ja tehnyt kaupungit raunioiksi. Venäjä on merkittävä alumiinin, kuparin ja nikkelin tuottaja."

https://www.reuters.com/world/us/us-takes-action-targeting-russian-aluminum-copper-nickel-2024-04-12/

Putin väläytti vientirajoituksia uraanille, titaanille ja nikkelille

"Euroopan unioni on edelleen riippuvainen venäläisestä nikkelistä. Lähes kaikki EU:n Venäjältä tuoma nikkeli tulee Suomen kautta. Suomessa sijiaitsee myös koko EU:n alueen ainoa venäläisen nikkelin jalostustehdas."

https://yle.fi/a/74-20111017

[Jari Välimaa]

Valtioneuvosto linjasi kantojaan komission ehdotuksista maa- ja multimodaaliliikenteen suuntaviivoiksi ja liikenteen ryhmäpoikkeusasetukseksi

"Valtioneuvosto linjasi 12.9.2024 U-kirjelmässä kantojaan komission ehdotuksista uusiksi maa- ja multimodaaliliikennettä koskevien valtiontukisääntöjen suuntaviivoiksi sekä liikennealan ryhmäpoikkeusasetukseksi. Valtioneuvosto suhtautuu komission ehdotuksiin lähtökohtaisesti positiivisesti.

Komission ehdottamilla uusilla maa- ja multimodaaliliikenteen valtiontukisääntöjen suuntaviivoilla korvataan nykyisin voimassa olevat rautatieliikenteen valtiontukisääntöjen suuntaviivat. Samalla niiden soveltamisala laajennetaan kattamaan rautatie- ja sisävesiliikenne sekä kestävä multimodaaliliikenne. Suuntaviivojen tarkoituksena on tukea liikennealan markkinoiden vapauttamista ja yhteentoimivia liikennemarkkinoita EU:n sisällä."

https://lvm.fi/-/valtioneuvosto-linjasi-kantojaan-komission-ehdotuksista-maa-ja-multimodaaliliikenteen-suuntaviivoiksi-ja-liikenteen-ryhmapoikkeusasetukseksi

[Jari Välimaa]

Junien kulunvalvonnan uudistavan järjestelmän rakentamistyöt käynnistyvät Tampereen, Porin ja Rauman välillä

"Väyläviraston tavoitteena on uudistaa junien turvallista kulkua valvova järjestelmä (JKV) vuoteen 2040 mennessä. Ensimmäiset työt aloitetaan Tampereen, Porin ja Rauman välisiltä rataosuuksilta. Tulevaa järjestelmää on tähän saakka kokeiltu suljetuilla testiradalla ja nyt järjestelmä otetaan tavallisen henkilö- ja tavarajunaliikenteen käyttöön.

Ensimmäiset työkohteet ovat Kokemäki-Rauma -välillä ja Lielahti-Suoniemi -välillä. ”Tässä infrahankkeessa ei synny juurikaan melua tai pölyä eli tämä on radan varren asukkaille siinä mielessä huomaamaton hanke.  Liikennevaikutuksia on tiedossa lokakuusta lähtien ja toistaiseksi vain tavaraliikenteelle. Työt sovitetaan yhteen liikenteen kanssa ja näin mahdolliset liikennevaikutukset saadaan pidettyä mahdollisimman pieninä. Sen sijaan tulevaisuuden junaliikenteelle hanke tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia”, sanoo projektipäällikkö Aapo Tiilikainen."

https://vayla.fi/-/junien-kulunvalvonnan-uudistavan-jarjestelman-rakentamistyot-kaynnistyvat-tampereen-porin-ja-rauman-valilla

[Tauno Hermola]

Hassu tiedote, kun ETCS:ää ei lainkaan mainita, saati ETCS-tasoa.

[Jari Välimaa]

Hassu tiedote, kun ETCS:ää ei lainkaan mainita, saati ETCS-tasoa.

Tässä uutisessa kerrotaan

"ETCS-järjestelmämuutos tarkoittaa osaamisloikkaa koko raidealalle"

https://digirata.fi/tietoa-digiradasta/

[Jari Välimaa]

Länsirata Oy hoitanut menestyksekkäästi nykyiseen CEF-sopimukseen liittyvät velvoitteet

"Länsiradan suunnitteluhankkeelle myönnettiin vuonna 2020 EU-komission myöntämää CEF-tukea (Verkkojen Eurooppa -rahoitustuki CEF, Connecting Europe Facility). Tuki myönnettiin suunnitteluhankkeelle vuosina 2021-2024 syntyvistä kustannuksista. Tuen kokonaismäärä on enintään 37,5 miljoonaa euroa, korkeintaan 50 prosenttia korvauskelpoisista kustannuksista. Vuonna 2020 myönnetty tuki oli suurin yksittäiselle suomalaiselle raidehankkeelle myönnetty CEF-tuki."

https://lansirata.fi/lansirata-oy-hoitanut-menestyksekkaasti-nykyiseen-cef-sopimukseen-liittyvat-velvoitteet/