Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Valtion rataverkko  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 ... 35 36 [37] | Siirry alas Tulostusversio
Panu Breilin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 500


« Vastaus #900 : Eilen kello 21:52:56 »


Tuossa Väyläviraston esityksessä on mielenkiintoista tietoa.

On esimerkiksi päädytty siihen, että limittäisraiteella (nelikiskoraiteella)  molempien raideleveyksien junat voivat liikkua sähkövedolla, kunhan limittäisraideosuudet eivät ole kovin pitkiä.

Toisaalta esiin on noussut tarve selvittää jonnekin Karungin ja Tornion välille sijoittuvan toisen Tornionjoen ylittävän rautatiesillan rakentamista.

tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1989


« Vastaus #901 : Tänään kello 09:21:26 »


Tuossa Väyläviraston esityksessä on mielenkiintoista tietoa.

On esimerkiksi päädytty siihen, että limittäisraiteella (nelikiskoraiteella)  molempien raideleveyksien junat voivat liikkua sähkövedolla, kunhan limittäisraideosuudet eivät ole kovin pitkiä.

Toisaalta esiin on noussut tarve selvittää jonnekin Karungin ja Tornion välille sijoittuvan toisen Tornionjoen ylittävän rautatiesillan rakentamista.



Esityksessä oli taas ratkaisu limittäisraiteelle tyyppillinen suomalainen, hankitaan erikoiskalustoa. Ei kiitos vaan tavallista eurooppalaista kalustoa. Rataverkon jännite voi olla nykyisten valtiorajojen sisällä koska monijännitevetureita standardileveydellä on saatavilla.
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 832


« Vastaus #902 : Tänään kello 10:06:50 »

Epäilemättä voidaan tarvita rautatiesilta myös Karungin tienoille.
Se ei silti mitenkään korvaa Tornio-Haaparannan yhteyden saattamista poikkeusoloissakin riittävän turvalliseksi ja pikaisesti korjauskelpoiseksi SEKÄ SUJUVAKSI läpikulkevien junien kannalta (mitä nykyreitti ei toteuta).
Suomi (ja Ruotsikin) on suhtautunut pohjoisosiinsa yliolkaisesti.  Suunnittelutehtävä on toive siitä, että pohjoisratojen strategiaan ja tarpeisiin vihdoin syvennytään !

Yksin Karungin reitin täydennys vain palauttaisi säälittävän olotilan 1915-1917, kun ihmiset kuljetettiin pikarautatietä pitkin Karunkiin ja sieltä reki- ja venekyydissä Karunkiin (på svenska).
Rata tehtiin pikaisesti tasoitetulle maalle ja kevättulva vei pikaisesti sen ratasillatkin mukanaan.

Säälittävää olisi päätyä aikaansaamattomuuden seurauksena samankaltaiseen hätätilanteeseen kun Tornio- Haaparannan kiertoradan sillat posautetaan taivaalle.
Siihen ei tarvita kuin pari Putinin ystävää Suomen tai Ruotsin puolelta.
Moottorivene ja räjäytystarpeet on näille jo toimitettu poikkeustilaa odottamaan.
« Viimeksi muokattu: Tänään kello 12:24:28 kirjoittanut Erkki Nuutio » tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1989


« Vastaus #903 : Tänään kello 15:07:08 »

Epäilemättä voidaan tarvita rautatiesilta myös Karungin tienoille.
Se ei silti mitenkään korvaa Tornio-Haaparannan yhteyden saattamista poikkeusoloissakin riittävän turvalliseksi ja pikaisesti korjauskelpoiseksi SEKÄ SUJUVAKSI läpikulkevien junien kannalta (mitä nykyreitti ei toteuta).
Suomi (ja Ruotsikin) on suhtautunut pohjoisosiinsa yliolkaisesti.  Suunnittelutehtävä on toive siitä, että pohjoisratojen strategiaan ja tarpeisiin vihdoin syvennytään !

Yksin Karungin reitin täydennys vain palauttaisi säälittävän olotilan 1915-1917, kun ihmiset kuljetettiin pikarautatietä pitkin Karunkiin ja sieltä reki- ja venekyydissä Karunkiin (på svenska).
Rata tehtiin pikaisesti tasoitetulle maalle ja kevättulva vei pikaisesti sen ratasillatkin mukanaan.

Säälittävää olisi päätyä aikaansaamattomuuden seurauksena samankaltaiseen hätätilanteeseen kun Tornio- Haaparannan kiertoradan sillat posautetaan taivaalle.
Siihen ei tarvita kuin pari Putinin ystävää Suomen tai Ruotsin puolelta.
Moottorivene ja räjäytystarpeet on näille jo toimitettu poikkeustilaa odottamaan.

Ei noita uusia siltoja tarvita.

ja kannattaa opiskella miten toimitaan poikkeusoloissa suojamaan kulkuyhdet,  kuten vaikka kohdeilmantorjunnalla.
tallennettu
Panu Breilin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 500


« Vastaus #904 : Tänään kello 15:46:17 »


Tuossa Väyläviraston esityksessä on mielenkiintoista tietoa.

On esimerkiksi päädytty siihen, että limittäisraiteella (nelikiskoraiteella)  molempien raideleveyksien junat voivat liikkua sähkövedolla, kunhan limittäisraideosuudet eivät ole kovin pitkiä.

Toisaalta esiin on noussut tarve selvittää jonnekin Karungin ja Tornion välille sijoittuvan toisen Tornionjoen ylittävän rautatiesillan rakentamista.



Esityksessä oli taas ratkaisu limittäisraiteelle tyyppillinen suomalainen, hankitaan erikoiskalustoa. Ei kiitos vaan tavallista eurooppalaista kalustoa. Rataverkon jännite voi olla nykyisten valtiorajojen sisällä koska monijännitevetureita standardileveydellä on saatavilla.

Linkitetyssä esityksessä sanotaan näin:

"Selvityksissä päädytty siihen, että limittäisraidetta voidaan käyttää lyhyillä matkoilla. Erityisesti pitkillä osuuksilla limittäisraiteeseen liittyy monia teknisiä ja kunnossapidollisia epävarmuuksia. Pidemmillä matkoilla olisi myös enemmän vaatimuksia virroittimen ominaisuuksille. Limittäisraideratkaisu vaatii joka tapauksessa jatkoselvityksiä ja standardeista poikkeavien ratkaisujen hyväksyttämistä."

Yksi tulkinta tuolle voisi olla se, että lyhyillä matkoilla normaali virroitin on vielä ok. Vaikka ajolangalle ei siis saadakaan standardin mukaista siksakkia koska raiteiden keskilinjat poikkeavat toisistaan. Mutta pidemmillä osuuksilla tarvittaisiin sitten erikoisratkaisuja virroittimelle. Virroitinhan kuluu epätasaisesti jos kunnollinen siksak puuttuu.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1989


« Vastaus #905 : Tänään kello 15:53:23 »


Linkitetyssä esityksessä sanotaan näin:

"Selvityksissä päädytty siihen, että limittäisraidetta voidaan käyttää lyhyillä matkoilla. Erityisesti pitkillä osuuksilla limittäisraiteeseen liittyy monia teknisiä ja kunnossapidollisia epävarmuuksia. Pidemmillä matkoilla olisi myös enemmän vaatimuksia virroittimen ominaisuuksille. Limittäisraideratkaisu vaatii joka tapauksessa jatkoselvityksiä ja standardeista poikkeavien ratkaisujen hyväksyttämistä."

Yksi tulkinta tuolle voisi olla se, että lyhyillä matkoilla normaali virroitin on vielä ok. Vaikka ajolangalle ei siis saadakaan standardin mukaista siksakkia koska raiteiden keskilinjat poikkeavat toisistaan. Mutta pidemmillä osuuksilla tarvittaisiin sitten erikoisratkaisuja virroittimelle. Virroitinhan kuluu epätasaisesti jos kunnollinen siksak puuttuu.

juu, tuo asia vaatii vielä selvitystä ja suunnittelua monta kierrosta. Jos halutaan suunnitella maailman omituisin raidejärjestelmä.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1989


« Vastaus #906 : Tänään kello 16:36:10 »


Raideliikenteen säädösseuranta 5.4.-25.6.2025

"Raideliikenteen säädösseurannan luettelosta ilmenevät otsikossa mainitulla ajanjaksolla julkaistut keskeiset raideliikennettä koskevat hallituksen esitykset, valtiosopimukset, kansalliset ja Euroopan unionin säädökset sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin määräykset, lausuntopyynnöt ja määräyshankepäätökset. Seurantaan sisällytetään myös muun ohella raideliikenteen toimintaympäristöön vaikuttavia ajankohtaisia säädöksiä ja lainsäädäntöhankkeita."

https://traficom.fi/fi/ajankohtaista/raideliikenteen-saadosseuranta-54-2562025
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 832


« Vastaus #907 : Tänään kello 18:44:37 »

Epäilemättä voidaan tarvita rautatiesilta myös Karungin tienoille.
Se ei silti mitenkään korvaa Tornio-Haaparannan yhteyden saattamista poikkeusoloissakin riittävän turvalliseksi ja pikaisesti korjauskelpoiseksi SEKÄ SUJUVAKSI läpikulkevien junien kannalta (mitä nykyreitti ei toteuta).
Suomi (ja Ruotsikin) on suhtautunut pohjoisosiinsa yliolkaisesti.  Suunnittelutehtävä on toive siitä, että pohjoisratojen strategiaan ja tarpeisiin vihdoin syvennytään !

Yksin Karungin reitin täydennys vain palauttaisi säälittävän olotilan 1915-1917, kun ihmiset kuljetettiin pikarautatietä pitkin Karunkiin ja sieltä reki- ja venekyydissä Karunkiin (på svenska).
Rata tehtiin pikaisesti tasoitetulle maalle ja kevättulva vei pikaisesti sen ratasillatkin mukanaan.

Säälittävää olisi päätyä aikaansaamattomuuden seurauksena samankaltaiseen hätätilanteeseen kun Tornio- Haaparannan kiertoradan sillat posautetaan taivaalle.
Siihen ei tarvita kuin pari Putinin ystävää Suomen tai Ruotsin puolelta.
Moottorivene ja räjäytystarpeet on näille jo toimitettu poikkeustilaa odottamaan.

Ei noita uusia siltoja tarvita.

ja kannattaa opiskella miten toimitaan poikkeusoloissa suojamaan kulkuyhdet,  kuten vaikka kohdeilmantorjunnalla.

Onkohan Sinulla sittenkään vahvaan sotilasosaamiseen tukeutuvaa tietämystä asiasta?
Joka tapauksessa jäämme odottamaan asiantuntijoiden tehtäväksi annettua selvitystä.
Sen sotilaalliset yksityiskohdat määrittää Puolustusministeriö/Puolustusvoimat/NATO.

Eilisen Aamulehden kirjoituksessa Ukrainan turvallisuus- ja yhteistyökeskuksen johtaja Serhi Kuzan kertoo, että Venäjä valmistaa tänä vuonna kuukausittain 6000...8000 pitkän kantaman droonia (kaiken muun ohella).
"Mikään ilmatorjunta ei riitä niitä vastaan, ne voivat tuhota kaike silkalla määrällä."
Sopii keksiä vaikka elektromagneettista pulssia niitä vastaan - sellainen tosin hajottaisi omankin elektroniikan.

Edelleen Kuzan:
Kalusto- ja miehistökuljetuksiin käytettävät tiet [etenkin rautatiet] on suojattava verkoilla ihan kokonaan.
Ensimmäiseksi yritetään pilkkoa maa osiin [edelliskerroillakin pilkkomista yritettiin maamme vyötärön kohdalta].
tallennettu
Sivuja: 1 ... 35 36 [37] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Valtion rataverkko  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2025 Resiina