Valtion rataverkko

[Jari Välimaa]

Ministeri Lulu Ranne kannattaa Helsingistä Tornioon kulkevan junaradan kehittämistä: ”Päärata on avaintekijä”

"Tilaisuudessa puhunut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) otti vahvasti kantaa radan kehittämisen puolesta.
Ranne kutsui päärataa kaikkien ratojen äidiksi ja maan kriittiseksi pääyhteydeksi.

Hän piti päärataa tärkeänä investointikohteena, koska sen merkitys kytkeytyy turvallisuuteen Suomen pitkän Venäjän rajan vuoksi.

Ranne puhui myös eurooppalaiseen raideleveyteen siirtymisen tärkeydestä. Hänen mukaansa ensisijaista on vahvistaa turvallisuutta."

https://yle.fi/a/74-20220592

Päärata työryhmän tutkielma uudenmaan liiton sivulta

"Megahankkeet ovat Pääradan jatke: Vain merkittävästi kehitetty
kotimainen Päärata mahdollistaa kansainvälisten yhteyksien täyden
potentiaalin hyödyntämisen.

Hankkeiden toteutumiseksi tarvitaan yhtenäinen valtakunnallinen viesti
ja tahtotila siitä, miten Suomi kytketään kiinteäksi osaksi Eurooppaa
ja miten raideleveyssiirtymää edistetään ensimmäisen tavoitetason
(Oulu/Rovaniemi) jälkeen."

https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2026/04/Paaratastrategia-2060.pdf

[Jari Välimaa]

Hallitus on sopinut merkittävistä liikenneinvestoinneista, painopisteinä Itä-Suomi ja sotilaallinen liikkuvuus

"Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta. Hallitus on sopinut merkittävistä liikenneinvestoinneista eri puolille Suomea.

Merkittävä osa hankkeista on Itä-Suomessa. Hallituksen Itäisen Suomen ohjelman tavoitteena on edistää itäisen Suomen kasvua ja elinvoimaa.

Toisena painopisteenä liikenneinvestoinneissa on sotilaallinen liikkuvuus. Hallitus käynnistää
sotilaallisen liikkuvuuden kannalta välttämättömiä infrastruktuurihankkeita kahdessa vaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa hankkeita käynnistetään 112 miljoonalla eurolla eri puolilla Suomea. Lisää rahoitusta sotilaallisen liikkuvuuden hankkeille valmistellaan syksyn budjettiriiheen mennessä.

- Toimiva liikenneinfra on osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Pohjoiset rajat ylittävät yhteydet ovat kriittisiä Pohjoismaille, mutta myös EU:lle ja Natolle. Näiden yhteyksien on toimittava kaikissa olosuhteissa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Hallitus jatkaa eurooppalaisen raideyhteyden suunnittelua Torniosta Kemiin ratasuunnittelulla ja käynnistää toisen rajat ylittävän yhteyden suunnittelun pohjoisempana. Kriittisiä tieyhteyksiä parannetaan, kuljetusreittejä suunnitellaan ja siltoja vahvistetaan.

Pohjoismaat ovat tiivistäneet yhteistyötään kriittisten yhteyksien vahvistamisessa. Pohjoismaisen varautumisen liikennejärjestelmästrategia julkaistiin maaliskuussa 2026."

https://lvm.fi/-/hallitus-on-sopinut-merkittavista-liikenneinvestoinneista-painopisteina-ita-suomi-ja-sotilaallinen-liikkuvuus

[Jari Välimaa]

Alatossava: Rail Nordica -suunnittelun tulee edetä myös etelään eli Oulun suuntaan

23.4.2026

"Oulun kaupunki pitää valtion kehysriihen päätöstä laajentaa Rail Nordica -hankkeen eli ruotsalaisen raideleveyden suunnittelurahoitusta myönteisenä, mutta kokonaisuuden kannalta riittämättömänä. Lisäpäätöksiä odotetaan viimeistään syksyn budjettiriihestä.

”On hyvä, että Rail Nordica -hanke etenee Perämeren kaarella ja pohjoisen suuntaan, mutta ilman Oulun yhteyttä kokonaisuus jää vajaaksi. Oulu on Pohjois-Suomen keskeinen logistinen solmukohta, ja sen kytkeminen osaksi läntistä rataverkkoa on strategisesti välttämätöntä koko Suomen kannalta”, toteaa kaupunginjohtaja Ari Alatossava.

Oulun ja Rovaniemen yhteyksien suunnittelua ovat tukeneet useat keskeiset toimijat. Mm. liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on esittänyt Rail Nordican suunnittelun laajennusta niin Ouluun kuin Rovaniemelle. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on nostanut ruotsalaisen raiteen suunnittelun Ouluun vahvasti esiin tavoitteissaan. Lisäksi maaliskuussa julkaistu pohjoismainen ministeriötason varautumisen liikennejärjestelmästrategia korostaa länsisuuntaisten yhteyksien tärkeyttä ja nimeää ruotsalaisen raideleveyden suunnittelun Ouluun ja Rovaniemelle yhdeksi keskeiseksi kehittämishankkeeksi.

”Euroopan unionin rahoitus tarjoaa Suomelle merkittävän mahdollisuuden kattaa jopa yli puolet tämän kaltaisten infrastruktuuri-investointien kustannuksista. EU on myös kannustanut Suomea asiassa. Esimerkiksi Luulaja-Oulu yhteyden kehittäminen löytyy EU:n tavoitelinjauksista. Ilman valmista suunnittelua Suomi ei kuitenkaan voi täysimääräisesti hyödyntää tätä rahoitusta. Aikataulu on ratkaiseva. Jos suunnittelua ei käynnistetä pian, vaarana on, että jäämme sivuun 2028 alkavasta EU-rahoituksesta ja samalla menetämme strategisen etulyöntiaseman”, Alatossava korostaa.

Alatossavan mukaan kyse ei ole alueellisesta kehittämishankkeesta, vaan koko maan kasvun, huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta keskeisestä investoinnista. Pohjoisen yhteyksien merkitys on korostunut muuttuneessa turvallisuustilanteessa, ja toimivat länsisuuntaiset liikenneyhteydet ovat osa kansallista varautumista. Nyt olemme käytännössä Itämeren merikuljetusten varassa. Tarvitsemme vaihtoehtoisia kuljetusväyliä. Ouluun ulottuva ruotsalainen raideyhteys ei olisi vain sotilaallisen liikkuvuuden hanke vaan mitä suurimmassa määrin teollisuutta ja kasvua sekä huoltovarmuutta edistävä hanke.

Yhteys ruotsalaiseen raideleveyteen mahdollistaisi suorat ja tehokkaammat kuljetukset Ruotsiin ja edelleen Euroopan markkinoille ilman nykyisiä pullonkauloja. Tämä parantaisi logistista tehokkuutta, vähentäisi kustannuksia ja vahvistaisi koko Suomen kilpailukykyä."

https://www.ouka.fi/uutiset/alatossava-rail-nordica-suunnittelun-tulee-edeta-myos-etelaan-eli-oulun-suuntaan

[Jari Välimaa]

 
Nato ohjaa ra­ta­yh­teyt­tä Nar­vi­kiin – turve palaa osaksi huol­to­var­muut­ta

Kaleva-lehden Pääkirjoitus 23.4.2026

"Oulun seudun ykköstavoite Orpon hallituksen kehysriiheen oli 43 miljoonan euron  suunnitteluraha Rail Nordica -ratayhteyden ulottamisesta Ruotsista Ouluun. Kehysriihen linjauksiin sitä ei sisälly. Valtion rahoittamat liikenneinvestoinnit painottuvat Itä-Suomeen.

Rail Nordica tarkoittaa kiskovälin kaventamista eurooppalaiseen raideleveyteen Pohjois-Suomessa. Se yhdistäisi Suomen, Ruotsin ja Norjan rataverkot. Suunnittelu aloitettiin vuosi sitten kehysriihessä Haaparanta–Tornio–Kemi -välille. Nyt hallitus lupaa jatkaa suunnittelua Torniosta Kemiin ja pohjoisen suuntaan.

Hallitus pitää eurooppalaista raideleveyttä maanpuolustukselle välttämättömänä. On mahdollista, että raideyhteyden suunnittelu Ouluun saakka saa rahaa ensi syksyn budjettiriihessä.

 Kuten Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jussi Rämet ja Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava toteavat Kalevan haastattelussa, tärkeän ratayhteyden jatko jäi auki eikä nyt auta muu kuin jatkaa vaikuttamistyötä. Molemmat ajavat Rail Nordicaa myös isona tulevaisuuden elinkeinopoliittisena ratkaisuna, kuten heidän työkseen pitääkin.

Perämeren satamat ja liikenteen infrastruktuuri Perämerenkaaren ympärillä ovat strategisesti tärkeitä koko Pohjolalle. Pohjoismaiden liikenneministerit muotoilivat vuosi sitten yhteisen julkilausuman, jossa he korostivat rajat ylittävää sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta.

Iltalehti uutisoi näyttävästi omien lähteidensä perusteella, miten puolustusvoimat haluaa "Nato-radan" Norjan Narvikista Rovaniemen Misin kylään. Misi sijaitsee lähellä Rovajärven sotaharjoitusaluetta. Nato-rata ulottuisi myös etelään Ouluun saakka.

Sotilastahot pitävät Jäämeren yhteyttä tärkeänä, koska Narvikista avautuu meriyhteys läntisiin suurvaltoihin Britanniaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Nato voisi tarpeen vaatiessa siirtää Norjasta ja Ruotsista rautateitse nopeasti sotakalustoa Suomeen. Sujuvuutta lisäisi katkeamaton ratayhteys samalla raideleveydellä. "

https://www.kaleva.fi/nato-ohjaa-ratayhteytta-narvikiin-turve-palaa-osak/13463650

[Jari Välimaa]

 
Ensiaskel radalle Kiirunaan ja Narvikiin? Hallitus aloittaa toisen rajan ylittävän raideyhteyden suunnittelun Lapissa

23.4.2026

"Hallitus on päättänyt kehysriihessä jatkaa eurooppalaisen raideyhteyden suunnittelua Lapissa. Lisäksi se aloittaa toisen rajat ylittävän yhteyden suunnittelun.Hallituksen kehysriihessä on viety eteenpäin pitkään puhuttua toista rajat ylittävää raideyhteyttä. Hallitus kertoo jatkavansa eurooppalaisen raideyhteyden suunnittelua Lapissa Torniosta Kemiin. Lisäksi se aloittaa toisen rajat ylittävän yhteyden suunnittelun.

Suunnitteluun ohjattavaa rahasummaa ei vielä kerrota.

Hanke jota jatketaan, on Torniosta Ruotsiin kulkeva ratayhteys. Toisen ratayhteyden sijaintia ei kerrota, mutta todennäköinen sijainti olisi Kolari, josta rakennettaisiin rata Kiirunaan. Tätä kautta Suomesta saataisiin yhteys Norjan Narvikin satamaan.

Narvikin meriyhteys turvaisi Suomen tuontiliikennettä siinä tapauksessa, jos Itämeren satamat eivät olisi käytettävissä.

Ruotsin Svappavaaran ja Suomen Kolarin välisen junaradan rakentaminen olisi jättihanke, jonka toteutuminen vaatii mukaansa Suomen, Ruotsin ja Norjan valtiot.

Pohjoismaat ovat viime aikoina tiivistäneet yhteistyötään kriittisten liikenneyhteyksien vahvistamisessa. Pohjoismaisen varautumisen liikennejärjestelmästrategia julkaistiin viime kuussa.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) kommentoi tuolloin, että pohjoiset yhteydet ovat kriittisiä paitsi Pohjoismaille, myös EU:lle ja Natolle.

– Tämä strategia nostaa pohjoisen liikenneinfran kriittisyyden ja vahvistamistarpeet konkreettisesti esiin, Ranne kommentoi ministeriön tiedotteessa maaliskuussa.

Suomesta on ollut jo vuoden verran valmiina sähköistetty rautatieyhteys Ruotsiin. Rahoitus henkilöjunaliikenteen aloittamiseksi on jo saatu. Valtion ostojunaliikenteen sopimusmuutos on työn alla."

https://yle.fi/a/74-20222310

[Jari Välimaa]

 
Oulun kaupunginjohtaja: Rail Nordica ‑suunnittelun tulee edetä myös etelään eli Oulun suuntaan

"Oulun kaupunki pitää valtion kehysriihen päätöstä laajentaa Rail Nordica ‑hankkeen eli ruotsalaisen raideleveyden suunnittelurahoitusta myönteisenä, mutta kokonaisuuden kannalta riittämättömänä. Lisäpäätöksiä odotetaan viimeistään syksyn budjettiriihestä.

– On hyvä, että Rail Nordica ‑hanke etenee Perämeren kaarella ja pohjoisen suuntaan, mutta ilman Oulun yhteyttä kokonaisuus jää vajaaksi. Oulu on Pohjois-Suomen keskeinen logistinen solmukohta, ja sen kytkeminen osaksi läntistä rataverkkoa on strategisesti välttämätöntä koko Suomen kannalta, toteaa Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava.

Oulun ja Rovaniemen yhteyksien suunnittelua ovat tukeneet useat keskeiset toimijat. Mm. liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on esittänyt Rail Nordican suunnittelun laajennusta niin Ouluun kuin Rovaniemelle. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on nostanut ruotsalaisen raiteen suunnittelun Ouluun vahvasti esiin tavoitteissaan. Lisäksi maaliskuussa julkaistu pohjoismainen ministeriötason varautumisen liikennejärjestelmästrategia korostaa länsisuuntaisten yhteyksien tärkeyttä ja nimeää ruotsalaisen raideleveyden suunnittelun Ouluun ja Rovaniemelle yhdeksi keskeiseksi kehittämishankkeeksi.

– Euroopan unionin rahoitus tarjoaa Suomelle merkittävän mahdollisuuden kattaa jopa yli puolet tämän kaltaisten infrastruktuuri-investointien kustannuksista. EU on myös kannustanut Suomea asiassa. Esimerkiksi Luulaja-Oulu yhteyden kehittäminen löytyy EU:n tavoitelinjauksista. Ilman valmista suunnittelua Suomi ei kuitenkaan voi täysimääräisesti hyödyntää tätä rahoitusta. Aikataulu on ratkaiseva. Jos suunnittelua ei käynnistetä pian, vaarana on, että jäämme sivuun 2028 alkavasta EU-rahoituksesta ja samalla menetämme strategisen etulyöntiaseman, Alatossava korostaa.

Alatossavan mukaan kyse ei ole alueellisesta kehittämishankkeesta, vaan koko maan kasvun, huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta keskeisestä investoinnista. Pohjoisen yhteyksien merkitys on korostunut muuttuneessa turvallisuustilanteessa, ja toimivat länsisuuntaiset liikenneyhteydet ovat osa kansallista varautumista.

– Nyt olemme käytännössä Itämeren merikuljetusten varassa. Tarvitsemme vaihtoehtoisia kuljetusväyliä. Ouluun ulottuva ruotsalainen raideyhteys ei olisi vain sotilaallisen liikkuvuuden hanke vaan mitä suurimmassa määrin teollisuutta ja kasvua sekä huoltovarmuutta edistävä hanke.

Yhteys ruotsalaiseen raideleveyteen mahdollistaisi suorat ja tehokkaammat kuljetukset Ruotsiin ja edelleen Euroopan markkinoille ilman nykyisiä pullonkauloja. Tämä parantaisi logistista tehokkuutta, vähentäisi kustannuksia ja vahvistaisi koko Suomen kilpailukykyä.

Alatossava toivoo, että hallitus tekee ratkaisun Oulun suunnan suunnittelun käynnistämisestä mahdollisimman pian.

– Kyse on investoinnista, joka palvelee koko Suomea – nyt tarvitaan päätöksiä, jotka varmistavat, että emme jää kehityksestä jälkeen, Alatossava toteaa."

https://www.rantapohja.fi/tiedotteet/oulun-kaupunginjohtaja-rail-nordica-suunnittelun-tulee-edeta-myos-etelaan-eli-oulun-suuntaan/

[Jari Välimaa]

EU tiukentaa pakotteita merkittävällä 20. pakotepaketilla

23.4.2026

"Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa viidettä vuotta eikä ole osoittanut aitoa halukkuutta neuvotteluihin kestävästä rauhasta. Siviilikohteisiin kohdistetut Venäjän häikäilemättömät iskut korostavat tarvetta lisätä pakotepainetta. 20. pakotepaketilla Euroopan unioni jatkaa paineen lisäämistä Venäjää kohtaan heikentääkseen Venäjän kykyä käydä hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. EU laajentaa energia- ja finanssisektoreihin ja varjolaivastoon kohdistettuja pakotteita sekä lisää toimia pakotteiden kiertämisen estämiseksi. Lisäksi Valko-Venäjään kohdistettuja pakotteita kiristetään.

EU lisää rajoituksia ja tuontikieltoja muun muassa metalleille, kemikaaleille ja kriittisille mineraaleille. Ammoniakille asetetaan tuontikiintiö."

https://valtioneuvosto.fi/-/eu-tiukentaa-pakotteita-merkittavalla-20.-pakotepaketilla

[Jari Välimaa]

 
Pääkirjoitus: 1 500 000 000 euron sijoitus – Suomen pitää lopettaa vatulointi

21.4.2026

"Uusi Nato-rata rohkaisisi suuryrityksiä investoimaan Pohjois-Suomeen. Narvikista avautuu suora meriyhteys niin Britanniaan, Kanadaan kuin Yhdysvaltoihin, Iltalehden Lauri Nurmi kirjoittaa.

Kun Venäjän vastainen maaraja on suljettu, Suomesta on tullut geopoliittisesti ja liikenteellisesti kuin saari. Ongelmaan on tarjottu ratkaisuksi suoran rautatieyhteyden rakentamista Suomesta Jäämerelle.

Juhlapuheissa Jäämeren-rataa on kyllä puuhasteltu. Selvityksiäkin on laadittu, mutta sanoista ei olla edetty tekoihin.

– Yhteys Jäämeren jäättömiin syväsatamiin, joiden kautta avautuu yhteys Atlantille ja Koillisväylälle, lisäisi merkittävästi Suomen kuljetuskapasiteettia ja parantaisi Suomen logistista asemaa ja saavutettavuutta, Suomen ja Norjan yhteinen Jäämeren-radan selvitystyöryhmä arvioi vuonna 2019.

Linjausvaihtoehtoja on ollut useita: Tornio–Narvik, Kolari–Narvik, Kolari–Skibotten–Tromssa, Rovaniemi–Kirkkoniemi ja Rovaniemi–Murmansk.

Näistä ensimmäisen toteutuminen on nyt lähellä, sillä suora ratayhteys Suomesta Narvikin satamaan on saanut taakseen voimakkaimmat mahdolliset lobbarit: puolustusliitto Naton ja Suomen Puolustusvoimat.

Iltalehti kertoi maanantaina, että Puolustusvoimat on esittänyt Suomen hallitukselle niin sanotun Nato-radan rakentamista.

Nato-radassa on kyse rautatiestä, joka kulkisi katkeamatta Narvikin satamasta Kiirunan kautta Haaparantaan ja jatkuisi Suomen puolella Torniosta Rovaniemelle ja edelleen itään päin aina Misin kylään saakka.

Nato-rata haarautuisi. Uudet kiskot kulkisivat Rovaniemen lisäksi kohti Kemin satamaa ja Oulua.

Narvik–Misi- ja Narvik–Oulu-yhteyksien toteuttaminen vaatii sitä, että Suomen puolelle rakennetaan eurooppalaisen raideleveyden (1 435 millimetriä) kiskot. Silloin Narvikissa lastattavilla junilla pystytään liikennöimään Suomessa ja päinvastoin."

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/3c1f591b-8502-4029-918c-cc943ea73bdc

[Tero Korkeakoski]

Ensin rakennetaan rautatie sodan uhan vuoksi ja sitten kuvitellaan että rautatie houkuttelisi investointeja sodan uhassa olevaan maahan. Missä kuplassa tuo Nurmi elää?

[Rainer Silfverberg]

Ensin rakennetaan rautatie sodan uhan vuoksi ja sitten kuvitellaan että rautatie houkuttelisi investointeja sodan uhassa olevaan maahan. Missä kuplassa tuo Nurmi elää?

En usko minäkään että esim Rovaniemi -Haaparanta välillä kulkisi mitään kaupallisen liikenteen junia rauhan aikana.
Mutta Oulussa, Kemissä ja Raahessa ja Torniossa on raskasta teollisuutta joka hyötyisi rautatiestä länteen.
Ja Narvik ei olisi junien ainoa määränpää kun Skandinaviassa on muitakin satamia Atlantilla jonne rautatie vie, unohtamatta että junat voisivat kulkea Keski- Eurooppaan asti.

[Jari Välimaa]

En usko minäkään että esim Rovaniemi -Haaparanta välillä kulkisi mitään kaupallisen liikenteen junia rauhan aikana.
Mutta Oulussa, Kemissä ja Raahessa ja Torniossa on raskasta teollisuutta joka hyötyisi rautatiestä länteen.
Ja Narvik ei olisi junien ainoa määränpää kun Skandinaviassa on muitakin satamia Atlantilla jonne rautatie vie, unohtamatta että junat voisivat kulkea Keski- Eurooppaan asti.

Välillä Rovaniemi-Narvik ja Oulu-Tukholma kulkisi junia.

[Tero Korkeakoski]

En usko minäkään että esim Rovaniemi -Haaparanta välillä kulkisi mitään kaupallisen liikenteen junia rauhan aikana.
Mutta Oulussa, Kemissä ja Raahessa ja Torniossa on raskasta teollisuutta joka hyötyisi rautatiestä länteen.
Ja Narvik ei olisi junien ainoa määränpää kun Skandinaviassa on muitakin satamia Atlantilla jonne rautatie vie, unohtamatta että junat voisivat kulkea Keski- Eurooppaan asti.

Valmis teollisuus voisi jotain käyttää, mutta kun noissa kaupungeissa on toimiva satama missä kontit saa laivaan en oikein usko että noitten rautatiekuljetukset olisi muuta kuin marginaalisia.

Kriisitilanteessa taas tuskin kuljetettavaa ulkomaille on, tehtaat toimisivat minimillä jos toimisivat ja esim teräs käytettäisiin kotimaassa.

[Rainer Silfverberg]

En usko minäkään että esim Rovaniemi -Haaparanta välillä kulkisi mitään kaupallisen liikenteen junia rauhan aikana.
Mutta Oulussa, Kemissä ja Raahessa ja Torniossa on raskasta teollisuutta joka hyötyisi rautatiestä länteen.
Ja Narvik ei olisi junien ainoa määränpää kun Skandinaviassa on muitakin satamia Atlantilla jonne rautatie vie, unohtamatta että junat voisivat kulkea Keski- Eurooppaan asti.

Valmis teollisuus voisi jotain käyttää, mutta kun noissa kaupungeissa on toimiva satama missä kontit saa laivaan en oikein usko että noitten rautatiekuljetukset olisi muuta kuin marginaalisia.

Kriisitilanteessa taas tuskin kuljetettavaa ulkomaille on, tehtaat toimisivat minimillä jos toimisivat ja esim teräs käytettäisiin kotimaassa.

Tornion ja Raahen terästehtaat tuovat raaka-aineita Ruotsista. Nimenomaan pohjois-Ruotsista, ja laiva- tai rekkavaihe jäisi pois jos olisi suora junayhteys käytössä.

Kemin sellutehdas on ilmoittanut olevansa kiinnostunut rautatiestä Ruotsiin.

Kriisiaikana, jos satamat ovat kiinni, tuonti olisi riippuvainen maayhteyksistä.

[Jari Välimaa]

Valmis teollisuus voisi jotain käyttää, mutta kun noissa kaupungeissa on toimiva satama missä kontit saa laivaan en oikein usko että noitten rautatiekuljetukset olisi muuta kuin marginaalisia.

Kriisitilanteessa taas tuskin kuljetettavaa ulkomaille on, tehtaat toimisivat minimillä jos toimisivat ja esim teräs käytettäisiin kotimaassa.

Nämä uudet radat on tarkoitettu pääasiassa sellaisiin tarkoitukseen kun Itämeri on mennyt kiinni.

[Jari Välimaa]

Blogi: Rajat ylittävä raideliikenne ei synny pelkällä raideleveyden muutoksella

 28.4.2026

"Tarve vahvistaa yhteyksiä länteen ja pohjoiseen on viime vuosina noussut uudella tavalla esiin. Taustalla ovat varautuminen, huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus.

Kun keskustelemme rajat ylittävästä liikenteestä, esille nousee usein eurooppalainen raideleveys. Keskustelussa kuitenkin helposti unohtuu, että se on vain yksi osa kokonaisuutta. Rajat ylittävä junaliikenne ei synny yhdestä teknisestä muutoksesta, vaan siitä, että järjestelmät toimivat yhteen.

Pohjoismaiden yhteistyö konkretisoi hyvin, mistä kokonaisuudessa on kyse. Maaliskuussa julkaistussa yhteisessä julkilausumassa Suomi, Ruotsi, Norja ja Islanti tunnistavat keskeiset liikennekäytävät, jotka yhdistävät maat toisiinsa ja kytkevät ne osaksi laajempaa eurooppalaista verkkoa. Samalla tarkastelu ulottuu infrastruktuurista ja kalustosta aina palveluihin, sääntelyyn ja käytännön toimintamalleihin."

Onneksi on monta veturia jotka osaavat monijännitesysteemiä ja ei muuta kun rakentamaan uutta rataverkkoa.


https://www.fintraffic.fi/fi/uutiset/blogi-rajat-ylittava-raideliikenne-ei-synny-pelkalla-raideleveyden-muutoksella