Valtion rataverkko

[Jari Välimaa]

 
Rail Nordica – mistä on kyse?

9.9.2026

"Rail Nordica on Suomen, Ruotsin ja pitkällä aikavälillä myös Norjan junarataverkkoja yhdistävä ratahanke, jossa Suomeen suunnitellaan eurooppalaisen standardijunaraideleveyden (1435 mm) mukaisia ratayhteyksiä. Tavoitteena on parantaa yhteyksiä länteen, tehostaa tavaraliikennettä, vahvistaa huoltovarmuutta ja tukea sotilaallista liikkuvuutta NATO-yhteistyökumppaneiden kanssa.

Suomen rataverkko poikkeaa suurimmasta osasta Eurooppaa. Suomessa junat kulkevat leveämmällä, 1 524 millimetrin raideleveydellä, kun taas valtaosassa Eurooppaa käytössä on niin sanottu yleiseurooppalainen raideleveys, 1 435 millimetriä.

Suomen valtion käynnistämän Rail Nordica -hankkeen tavoitteena on ulottaa eurooppalainen raideleveys Ruotsista Haaparannalta Suomen puolelle Tornioon ja Kemiin, sekä edelleen Rovaniemelle, Misiin ja Ouluun. Radan ensisijainen tarkoitus on sotilaallinen liikkuvuus, mutta rata on myös tarkoitettu siviilikäyttöön ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen. Tätä kutsutaan kaksoiskäytöksi."

https://www.lapinliitto.fi/rail-nordica-mista-kyse/

[Jari Välimaa]

 
VR ja Puolustusvoimat syventävät yhteistyötä Suomen huoltovarmuuden vahvistamiseksi

3.9.2026

"Rautatiekuljetukset ovat keskeinen osa sotilaallista liikkuvuutta. VR ja Puolustusvoimat ovat allekirjoittaneet kumppanuussopimuksen, joka vahvistaa Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeisiä rautatieliikenteen kyvykkyyksiä sekä tukee Puolustusvoimien sotilaallista liikkuvuutta.
VR tuo yhteistyöhön valtakunnallisen rautatieosaamisen, laajan kalusto- ja kunnossapito-osaamisen sekä kyvyn toteuttaa vaativia kuljetuksia erilaisissa turvallisuustilanteissa. Sopimus vahvistaa yhteistä suunnittelua, toimintojen yhteensovittamista sekä luo edellytykset toimintavarmuuden pitkäjänteiselle kehittämiselle.

”Pitkäaikainen yhteistyömme on rakentunut vahvalle luottamukselle ja yhteiselle halulle kehittää toimintaa pitkäjänteisesti. Kumppanuussopimus vahvistaa tätä perustaa entisestään ja tarjoaa mahdollisuuden kehittää toimintavarmuutta sekä yhteistä suorituskykyä. Samalla se tukee huoltovarmuuden kannalta tärkeiden rautatieliikenteen kyvykkyyksien kehittämistä Suomessa”, VR:n logistiikkaliiketoiminnan johtaja Eljas Koistinen sanoo.

"Suomen Nato-jäsenyyden myötä sotilaallisen liikkuvuuden merkitys on korostunut entisestään. Meidän on kyettävä siirtämään omia joukkojamme ja materiaaliamme sekä mahdollistamaan liittolaisjoukkojen vastaanottaminen, liikkuminen ja logistinen tuki Suomessa. Toimivat rautatiekuljetukset ja tiivis yhteistyö VR:n kanssa ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta", Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja kenraalimajuri Tero Ylitalo sanoo."

https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutiset/vr-ja-puolustusvoimat-syventavat-yhteistyota-suomen-huoltovarmuuden-vahvistamiseksi/

[Jari Välimaa]

 
Turun ja Helsingin välinen länsirata saattaa nytkähtää eteenpäin jo lähiviikkojen aikana

15.9.2026

"Länsiradan osakkaiden välinen sopimus saatetaan allekirjoittaa jo muutaman viikon kuluttua.

Länsirata Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen kertoo, että osakassopimuksen allekirjoittaminen on mahdollista sitten, kun Turun ja Helsingin hallinto-oikeuksien käsittelyssä olevista valituksista saadaan kaikki niin sanotut välipäätökset.

Tämän jälkeen sopimuksen allekirjoittaminen on osakaskuntien ja valtion aikatauluista kiinni.

– Me tietysti toivomme, että puhuttaisiin enää viikoista ja päästään siirtymään rakentamiseen, Ottavainen sanoo."

https://yle.fi/a/74-20246260

[Jari Välimaa]

 
EU voisi maksaa jopa puolet ratahankkeesta – Tampereella halutaan nyt tarttua tilaisuuteen

15.9.2026

"Pääradan Helsinki–Tampere-väli on Suomen kaukoliikenteen ylivoimaisesti vilkkain rataosuus. Yhtä kaikki se on myös koko rataverkon merkittävimpiä liikenteellisiä pullonkauloja. Nykyisellään rataverkko ei mahdollista yhteisvälin matka-aikojen merkittävää lyhentämistä tai kapasiteetin kasvattamista. Välityskyky on äärirajoilla jo nyt.

Uusien raiteiden rakentaminen on kallista. Suomen kannattaakin hyödyntää eurooppalaista rahoitusta. Tähän on avautunut mahdollisuuksia, sillä yhteysväli Tampere–Helsinki–Varsova Tallinnan ja Baltian läpi on yksi Euroopan komission määrittelemistä kansainvälisistä liikennekäytävistä, jotka voivat saada EU-rahoitusta kaudella 2028–2034.

Pirkanmaan liiton mukaan EU:lta mahdollisesti tuleva rahoitus antaa edellytyksiä toteuttaa lentorata ja parantaa yhteyksiä myös radan pohjoispuolelle kohti Tamperetta.

Pirkanmaalla ollaan toiveikkaita, mutta matkan varrella on monia esteitä. Listalla on kaksi muutakin käytävää, eli Helsinki–Turku–Tukholma sekä pohjoisessa Oulusta Uumajaan ulottuva käytävä.

Pirkanmaan maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen kiteyttää, että päärata kytkee selkeimmin tuotannon ja viennin osaksi Eurooppaa. ”Kyllä se on aika selkeätä, jos katsotaan, missä tapahtuu ja missä ovat väkimäärät ja teollisuus. On kiistämätöntä, mikä yhteys on näistä keskeinen.”"

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000012272342.html

[Erkki Nuutio]

Palautetaan mieleen että Suomi lahjoitti liikenneministeri Harakan nimissa silloiselta summaltaan 4.2 miljardia euroa, koska meillä ei ollut valmisteltuja infra- tai muita hankkeita EU:n silloiseen ns. elvytyspakettiin.

Se että edes pääradan uudistamishanketta ei ollut tarjolla. johtui Tampereen Lyly-liittouman puuhista Helsinki-Tampere -suurnopeusradan tekemiseksi korpeen syrjään Riihimäestä ja Hämeenlinnasta.
Liittouma vähät välitti siitä, että se samalla tarjosi Riihimäelle ja Hämeenlinnalle eräänlaisen Haapamäen näkymiä.

Kaikki meni pieleen liittouman kannalta, mutta saatavilla olleet EU-rahat Helsinki-Tampere -radan uudistamiseen menetettiin, koska LiVi ei saanut aikaiseksi edes esitystä EU:n hyväksyttäväksi.
Nämä asiat on laajasti ja kiistattomasti käsitelty täälläkin. Turha yrittää kiistää.
Nyt siis Tampere,  joka Lyly puhemiehenään tämän menetyksen aiheutti maallemme, itkee EU-rahoja (vain) osin viisastuneena samaan tarkoitukseen!

Viisastuminen on kuitenkin vasta osittaista, koska Tampere on haitannut Lentoradan toteutusta.
Syy tähän on suteen mennyt puuhailu Tampere-Pirkkalan kanssa, siis lentoyhteyden elinkelpoisuuden palautus.
Matkustajamäärä on tippunut jo nyt 80% ja AirBalticin tilanne ei asiaa helpota.

Tampereen elinkeinostrategia on ollut vuosikymmeniä harhateillä. On ajettu ja ajetaan teollisuus pois ja tehdään kerskainvestointeja (Tammelan stadion, Areeeena jne, jne, jne) yhdistettyinä kattavaan kiinteistökeinotteluun.
Tulos on asukasluvultaan kutistuva kaupunki, jossa kulutaso teollisuudelle ja asukkaille on kilpailukyvytön.
Jos joku kehyskunnista (Pirkkala, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä) olisi jatkossa viisas ja pitäisi veroäyrinsä ja erityisesti tontti- ja rakentamiskustannukset ympäristöä selvästi edullisempina, olisi elinvoimaa saatavissa surkastuvan Tampereen rääppeistä ja pois muuttavilta asukkailta. Kohtahan esimerkiksi Pirkkalasta pääsee sujuvammin Tampereen eri osiin kuin useimmista Tampereen kaupunginosista.

Ilman valtion panostuksia (yliopisto, VTT, AMK, Poliisikoulu jne, jne) olisi Tampere laiha. Kyllä moni näistäkin toiminnoista voisi muuttaa edulliseen kehyskuntaan, kun valtaosin valtion maksamat liikenneyhteydet sallivat tai tulevat sallimaan.
 

[Jari Välimaa]

 
Eurooppalainen raideleveys on nyt lähempänä – ministeri Ranne: Suomi on motissa raideleveytensä kanssa

2.9.2026

"Ratahankkeen suunnittelua laajennetaan nyt Rovaniemelle ja Ouluun. Suunnittelu on jo aiemmin aloitettu Haaparanta–Tornion-rajanylityspaikalta Kemiin ulottuvalla osuudella.

- Pysyvästi muuttunut turvallisuustilanne on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, että eurooppalaisen raideleveyden edistäminen ei olekaan niin vaikeaa kuin se vielä muutama vuosi sitten oli.

Asenteet ovat muuttuneet ja tieto lisääntynyt, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) STT:lle.
- Meille liikenne- ja viestintäministeriössä tämä on ollut sotilaallisen liikkuvuuden kärkihanke hallituskauden alusta asti, hän jatkaa.

Ensisijaisesti eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Suomeen hyödyttäisi sotilaallista liikkuvuutta. Joukkojen ja kaluston siirtäminen Suomen sisällä ja rajojen yli Suomeen nopeutuisi ratkaisevasti. Lisäksi ihmisiä voitaisiin evakuoida tarvittaessa helpommin Suomesta pois.

- Suomi on täällä pussin perällä yksin jumissa, motissa oman raideleveytensä kanssa, Ranne kuvailee tilannetta tällä hetkellä.

Ranteen mukaan Lapin suurissa Nato-harjoituksissa on myös käytännössä nähty, että Ruotsin ja Suomen välinen raja asettuu pullonkaulaksi. Siksi tulevaisuuden kannalta ei hänestä ole kestävä ajatus, että raideleveys vaihtuisi maarajalla. Tämä on Ranteen mukaan myös Puolustusvoimien ja liittolaisten sekä laajasti asiantuntijoiden näkemys.
- Yksinkertaisesti se ei ole vaihtoehto pidemmän päälle, että siellä rajalla vekslataan eri raideleveyksien välillä. Joukkojen ja kaluston pitää liikkua sujuvasti ja nopeasti, Ranne sanoo."

https://demokraatti.fi/eurooppalainen-raideleveys-on-nyt-lahempana-ministeri-ranne-suomi-on-motissa-raideleveytensa-kanssa

[Jari Välimaa]

 
Itäradan maastotutkimukset etenevät Porvoon kaupunkialueelle 

15.9.2026

"Syksyn aikana Itäradan yleissuunnitelmaan liittyvät pohjatutkimukset etenevät Porvoon kaupunkialueelle. Tutkimuksia tehdään kairakoneella, ja niistä aiheutuu lyhytkestoisia vaikutuksia lähialueen liikenteeseen. Tutkimuksilla kerätään lähtöaineistoa yleissuunnitelman laatimista varten.

Kesän aikana Itäradan ratalinjalla on tehty maastossa maaperän ominaisuuksia kartoittavia pohjatutkimuksia sekä rakennettu hankealueella tehtäville mittauksille mittausperustaa. Syyskuun puolivälin tienoilla työt etenevät Porvoon kaupunkialueelle, jossa niitä jatketaan loppusyksyn ajan.  

”Syksyn aikana pohjatutkimuksia tehdään myös asutuksen läheisyydessä eri puolilla Porvoon kaupunkialuetta. Tutkimuksissa käytetään kairakonetta, joten työskentelystä aiheutuu lähialueelle melua. Pahoittelemme töistä aiheutuvaa haittaa”, kertoo Itäradan suunnittelujohtaja Minna Weurlander.  

Pohjatutkimuksilla on väliaikaisia ja lyhytkestoisia vaikutuksia lähialueen liikenteeseen. Turvallisuussyistä työskentelyalueita rajataan aidoilla ja muilla huomiomerkinnöillä, minkä vuoksi töiden aikana on paikallisia ja lyhytkestoisia liikenteenohjauksia. Työt eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti aiheuta kiertoteitä tai muita merkittäviä vaikutuksia ajoneuvoliikenteelle.  "

https://www.itarata.fi/itaradan-maastotutkimukset-etenevat-porvoon-kaupunkialueelle/

[Jari Välimaa]

 
EU:n poikkeuslupa tukee Digiradan etenemistä ja vahvistaa Suomen edelläkävijäroolia rautatieliikenteen digitalisaatiossa

16.9.2026

"Euroopan komissio on myöntänyt Suomelle poikkeusluvan, joka mahdollistaa kaupallisten matkapuhelinverkkojen hyödyntämisen rautatieliikenteen uuden viestintäratkaisun toteuttamisessa. Poikkeuslupa on voimassa 31.12.2035 saakka ja se tukee Digirata-hankkeen etenemistä kohti tulevaisuuden digitaalista junaliikennettä.

Suomi uudistaa parhaillaan junaliikenteen ohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmiä osana Digirata-hanketta ja eurooppalaisen ERTMS-liikenteenohjausjärjestelmän käyttöönottoa. Uudessa järjestelmässä junien ja kulunvalvontajärjestelmän välinen tiedonsiirto perustuu radioyhteyksiin.

Päätöksessä edellytetään, että Suomessa sovelletaan Suomessa voimassa olevaa määräystä "Pre-FRMCS-dataradiotoiminta (TRAFICOM/328892/03.04.02.00/2026) ja että tilanteet, joissa poikkeusluvan noudattaminen saattaa vaarantaa rautatiejärjestelmän turvallisuuden, ilmoitetaan komissiolle. 

Poikkeusluvan mahdollistama kaupallisten matkapuhelinverkkojen hyödyntäminen Digiradan rakentamisessa on Suomelle sekä teknisesti että taloudellisesti merkittävä ratkaisu. Sen ansiosta ei tarvitse rakentaa erillistä valtakunnallista, vain rautatiekäyttöön tarkoitettua viestintäverkkoa, vaan voidaan nojata teleoperaattoreiden ylläpitämiin ja jatkuvasti kehittämiin kaupallisiin verkkoihin."

https://www.traficom.fi/fi/uutiset/eun-poikkeuslupa-tukee-digiradan-etenemista-ja-vahvistaa-suomen-edellakavijaroolia-rautatieliikenteen-digitalisaatiossa

[Jaakko Pehkonen]

EU:n poikkeuslupa tukee Digiradan etenemistä ja vahvistaa Suomen edelläkävijäroolia rautatieliikenteen digitalisaatiossa

Onkohan tämä valittu tie olla edelläkävijä kuinka järkevä? Olisiko (ollut) viisaampaa odottaa järjestelmien kehittymistä ja hinnan alentumista? Silloin olisi saatu todennäköisesti myös tietoa järjestelmien mahdollisista ns. lastentaudeista ja elinkaaresta.

[Jari Välimaa]

 
Pääjohtaja Wihlman: Pitkäjänteisiä valintoja muuttuvassa toimintaympäristössä

"Suomen väyläverkkoa kehitetään muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa tarpeita on enemmän kuin käytettävissä olevaa rahoitusta. Siksi tarvitaan pitkäjänteisiä valintoja: harkittuja ja tietoon perustuvia investointeja tulevaisuuteen ja samalla huolenpitoa nykyisen väyläverkon kunnosta.

Väyläviraston investointiohjelma sekä sitä täydentävät suunnitteluohjelma ja perusväylänpidon suunnitelma muodostavat kokonaisuuden, joka antaa ajantasaisen kuvan liikenneinframme nykytilasta ja tulevista tarpeista. Samalla ne konkretisoivat väyläpolitiikan keskeisen realiteetin: tarpeita on enemmän kuin käytettävissä olevaa rahoitusta, ja siksi jokainen päätös edellyttää huolellista priorisointia. Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä korostuvatkin tällä hetkellä entisestään pitkäjänteisyys ja tietoon perustuvien, harkittujen valintojen merkitys.

nvestointiohjelmassa on noin 1,6 miljardin euron edestä uusia hankkeita. Painopiste on pääväylissä, TEN-T-verkossa ja rataverkon välityskyvyn parantamisessa. Taustalla ovat Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteet: toimiva, turvallinen ja kestävä liikennejärjestelmä. Muuttunut turvallisuusympäristö korostaa entistä vahvemmin huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä.

Muuttunut turvallisuusympäristö näkyy konkreettisesti myös liikenneinfrastruktuurin suunnittelussa. Pohjois-Suomen rajat ylittävien maayhteyksien parantaminen ja erikoiskuljetusreittien kehittäminen ovat keskeisiä toimia sotilaallisen liikkuvuuden pullonkaulojen ratkaisemiseksi.

Rail Nordican suunnittelu laajenee

Rail Nordica -hankkeen tavoitteena on kytkeä Suomen rataverkko tiiviimmin Ruotsin ja Norjan ratainfraan ja varmistaa tehokkaat rajat ylittävät kuljetusketjut. Samalla vahvistetaan sotilaallista liikkuvuutta, vastataan Naton tarpeisiin sekä parannetaan Suomen huoltovarmuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Hankkeessa suunnitellaan eurooppalaisen raideleveyden ulottamista Ruotsista Suomeen. Tornion ja Kemin alueella suunnitteluun kuuluvat muun muassa yhteydet Haaparannasta Kemin satamaan ja Tornio–Röyttä-välille, siirtokuormauspaikka Tornion alueelle sekä Tornionjoen ratasilta. Hallitus on lisäksi esittänyt suunnittelun laajentamista Kemi–Oulu- ja Laurila–Rovaniemi–Misi-yhteysväleille."

https://vayla.fi/-/paajohtaja-wihlman-pitkajanteisia-valintoja-muuttuvassa-toimintaymparistossa