Valtion rataverkko

[Jari Välimaa]

 
Uusi rahtipalvelu voisi lyhentää Aasiaan suuntautuvia kuljetusaikoja kahdeksalla päivällä.

2.11.2026 google konekäännös

"Marraskuussa käynnistyvä uusi rautatieyhteys Haaparannan ja Göteborgin sataman välillä luo teollisuudelle Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa uusia mahdollisuuksia yhdistää rahteja Haaparannassa ja lähettää niitä edelleen eri puolille maailmaa. Oulusta Aasiaan suuntautuvan rahdin osalta tämä ratkaisu säästää arviolta kahdeksan päivää perinteisiin kuljetustapoihin verrattuna.

Haaparannan maantieteellinen sijainti Ruotsin ja Suomen rajalla tarjoaa ihanteelliset puitteet molemmista maista tulevien rahtien kokoamiseen. Tavoitteena on kehittää Haaparannasta rajat ylittävä logistiikkakeskus, josta on suora rautatieyhteys Göteborgin satamaan ja sitä kautta edelleen maailmanmarkkinoille.

APM Terminals Gothenburgin kautta tämä uusi rautatieyhteys kytkeytyy kansainvälisiin merireitteihin ja tarjoaa pääsyn suoriin kuljetusyhteyksiin Aasiaan.

”Näemme Haaparannassa suurta potentiaalia Suomen ja Ruotsin välisenä rajat ylittävänä sisämaan logistiikkakeskuksena. Tämä hanke on erinomainen esimerkki siitä, miten pyrimme yhdistämään Pohjoismaat Göteborgiin rautateitse ja kehittämään uusia logistiikkaratkaisuja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Näin luomme pohjoismaiselle teollisuudelle lisää väyliä päästä maailmanmarkkinoille tehokkaasti ja kilpailukykyisesti hyödyntämällä laajaa merikuljetusverkostoamme”, sanoo Mathias Weismann Poulsen, APM Terminals Gothenburgin kaupallinen johtaja.

Uusia mahdollisuuksia pohjoisen teollisuudelle

Uusi rautatieyhteys mahdollistaa suurempien rahtimäärien kuljettamisen junilla, mikä tehostaa olemassa olevan ruotsalaisen rautatieinfrastruktuurin käyttöä. Pohjois-Ruotsin ja Suomen teollisuudelle tämä tarkoittaa suurempaa kapasiteettia ja erittäin luotettavaa kuljetusratkaisua. Se on käytettävissä ympäri vuoden – myös talvikuukausina, jolloin jääolosuhteet Perämerellä voivat häiritä meriliikennettä. ”Haluamme osoittaa, että olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntämällä on mahdollista luoda täysin uusi, kestävä vientikäytävä. Tämä on ensimmäinen askel kohti strategista vihreää vientikäytävää Perämeren ja Pohjanmeren välillä”, sanoo Haaparannan kunnanjohtaja Roger Danell."

https://www.jarnvagsnyheter.se/20261102/19156/ny-godspendel-kan-kapa-atta-dagar-till-asien

[Jari Välimaa]

 

Toivottavasti ei ehdi päätökseen tämän hallituskauden aikana.. Uskon kumminkin, että seuraava hallitus sen väkisin pistää käyntiin (vaikka istuisi vain vasemmistoa, RKP:tä ja keskustaa).
Aiemmin Ylevero vietiin läpi SDP:n istuessa siinä hallituksessa (Katainen-Urpilainen). Oli aiemmin ollut oppositiossa äänekäs vastustaja.
Vappusatasista nyt puhumattakaan...

Salo hyväksyi jälleen Länsiradan osakassopimuksen

"Salon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina Länsiradan osakassopimuksen jo kolmannen kerran. Valtuusto hyväksyi päivitetyn osakassopimuksen äänin 29–22.

Kaupunginvaltuusto päätti ennen tätä olla järjestämättä aiheesta kansanäänestystä. Kaupunginvaltuusto äänesti myös tässä asiassa listaehdotuksen puolesta äänin 32–19.

Kyseessä oli nyt kolmas kerta vuoden sisään, kun Salon kaupunginvaltuusto äänesti Länsiradan osakassopimuksesta. Valtuusto hyväksyi sopimuksen ensin viime joulukuussa ja päivitetyn sopimuksen huhtikuussa. Nyt asiasta päädyttiin äänestämään, koska Turun hallinto-oikeus kumosi syyskuussa Salon kaupunginvaltuuston päätökset hyväksyä Länsiradan osakassopimus ja hylätä Länsirataa koskeva kansanäänestys."

https://www.salonjokilaakso.fi/paikalliset/9921535

[Jari Välimaa]

 
Hallitus esittää muutoksia väylälakeihin liikenneverkon turvallisuuden parantamiseksi

5.11.2026

"Hallitus antoi eduskunnalle maanteiden ja ratojen sääntelyä koskevan lakiesityksen 5.11.2026. Esityksellä ajantasaistettaisiin väylälakeja ja toteutettaisiin EU:n TEN-T-asetuksen edellyttämä kansallinen sääntely. Muutosten tavoitteena on selkeyttää väylänpitoa koskevaa sääntelyä, vahvistaa väyläverkon turvallisuutta ja toimintavarmuutta sekä sujuvoittaa liikenneinfrastruktuurin suunnittelua.

Hallitus esittää ratalain ja liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain sekä eräiden muiden niihin liittyvien lakien muuttamista. Muutoksilla selkeytettäisiin ja ajantasaistettaisiin sääntelyä vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä, liikennejärjestelmän kehittämistarpeita sekä käytännön väylänpidon vaatimuksia.

Hallituksen esityksellä pantaisiin täytäntöön Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan TEN-T-asetuksen (Trans-European Transport Network) kansallista sääntelyä edellyttävät velvoitteet. TEN-T-verkon infrastruktuurihankkeista vastaaville toimijoille säädettäisiin velvoite arvioida ja hallita riskejä, joita voi aiheutua kolmansien maiden yritysten osallistumisesta tällaisiin hankkeisiin. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toimisi valvovana viranomaisena."

https://lvm.fi/-/hallitus-esittaa-muutoksia-vaylalakeihin-liikenneverkon-turvallisuuden-parantamiseksi

[Jari Välimaa]

 
50 miljoonan tonnin kysymys

6.11.2026

"Länsiradan rakentamisesta syntyy arviolta noin 50 miljoonaa tonnia maa- ja kalliomassoja. Määrä vastaa mittaluokassaan kolmasosaa koko Suomen vuosittaisesta kiviainesten käytöstä. Siksi olemme selvittäneet niiden käyttömahdollisuuksia ja hyödyntämistä jo yli neljän vuoden ajan.
Suurissa infraprojekteissa maa- ja kalliomassoja on perinteisesti tarkasteltu ylijäämänä, joka kuljetetaan pois rakentamisen tieltä.

Länsiradan suunnittelussa lähtökohta on toinen. Rakentamisen aikana tunneli- ja kallioleikkauksista syntyy arviolta noin 34 miljoonaa tonnia kiveä sekä noin 10 miljoonaa kuutiota savea ja muita pehmeitä maamassoja. Kyse on poikkeuksellisen suuresta materiaalivirrasta kansallisessa mittakaavassa.
“Yleisin ongelma on se, ettei maa- ja kalliomassojen logistiikkaa, jalostusalueita ja loppukäyttöä ole mietitty riittävän varhain.

Tällöin käyttökelpoista materiaalia voidaan päätyä läjittämään tai varastoimaan sen sijaan, että se hyödynnettäisiin tehokkaasti hankkeen omissa rakenteissa ja samalla minimoitaisiin kuljetuksia sekä niistä aiheutuvia päästöjä”, sanoo Geologian Tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntija Mika Räisänen.

Rakentamisessa aikatauluilla on suuri merkitys. Kun materiaalien laatu, määrät ja käyttötarpeet tunnetaan ennakkoon, voidaan välttää kiireessä tehtyjä ratkaisuja. Tämä edellyttää myös ennakointia, sillä syntyvä louhe täytyy murskata, lajitella ja tarkistaa ennen käyttöä. Perinteisesti louhe on voitu kuljettaa pois työmaalta ja tarvittavat rakennekerrokset hankkia muualta.

Länsiradalla tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman paljon hankkeen omia materiaaleja."

https://lansirata.fi/50-miljoonan-tonnin-kysymys/