Linja-auto pudonnut sillalta radalle Kuopiossa

[Teppo Niemi]

Linja-auto on pudonnut radalle sillalta Kolmesopentieltä. Junallienne on keskytettynä. https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Junaliikenne-poikki-Kuopiossa-vakavan-kolarin-takia/1245587

Kolarissa on osallisena myös viisi henkilöautoa.

YLeisradion Yle uutiset Savon jutussa on myös kuva paikalta ja kartta: https://yle.fi/uutiset/3-10369343

[Reijo Kankkunen]

Itä-Suomen poliisi
✔
@PoliisiIS
 Linja-auto ajanut Kuopion Kolmisopessa junaradalle. Viisi henkilöautoa mukana kolarissa. Paljon altistuneita.

14.56 - 24. elok. 2018

[[Tunnus poistettu]]

www.julialines.fi/bussit.htm
Raimon vanha auto kait..

[Juha Mäkinen]

www.julialines.fi/bussit.htm
Raimon vanha auto kait..

Kyseessä tää bussi:

https://bussidata.kuvat.fi/kuvat/J/Julia+Lines/TRZ-487+um+HAO+011210.jpg

[Riku Outinen]

Jos erittäin vakavasta onnettomuudesta haluaa jotain positiivista kaivaa, niin jos tuohon olisi juna osunut niin olisi ollut erittäin tuhoisaa jälkeä

[Petri P. Pentikäinen]

IC 68 näkyy menneen noin varttia aikaisemmin.

[Matti Lehtonen]

Jos erittäin vakavasta onnettomuudesta haluaa jotain positiivista kaivaa, niin jos tuohon olisi juna osunut niin olisi ollut erittäin tuhoisaa jälkeä

Tunnistaakohan automatiikka ajolangan katkeamisen ja siitä sitten seuraisi opastamien meno 'seis' moodiin ?

[Petri Soronen]

Ilmeisesti tuo kaide on osunut lankaan kun lanka muuten näyttää ehjältä.

[Esa Väätäinen]

Iltasanomat 25.8.2018  0;17
Kuvat: Näin Kuopion pahoin vaurioitunut turmabussi nousi junaradalta
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005803115.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=3&utm_source=tf-other

[Mikko Herpman]

Erittäin mielenkiintoista lukea selvitys onnettomuuteen johtaneista syistä. Jarrujen pettäminen kuulostaa aika oudolta, ne kun on suunniteltu aika lailla tällä tapaa vikaantumattomiksi.. Bussin tulosuunnasta kartan mukaan katsottuna olisi ollut suoraan edessä silta yli radan, olisiko kuski yrittänyt sinne mutta osui autoihin.. no tämä selvinnee tutkinnassa.
Todella erikoinen onnettomuus, tuo mieleen Heinolan tapauksen vuosia sitten kun bussi täräytti rampilta tien yli hunttaan.. siinähän myös epäiltiin jarrujen pettämistä mutta teknistä vikaa ei löytynyt. Raporttilinkki:
http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/muutonnettomuudet/tutkintaselostuksetvuosittain/muutonnettomuudet1999/a11999ylinja-auto-onnettomuusheinolassa17.4.1999.html

[Pasi Utriainen]

Vasemmalle kääntyvillä ja suoraan meneville on liikennevalot, joten bussi on varmaan väistänyt oikealle kaistalle, jolla on ns. vapaa oikea. Kovassa vauhdissa kääntyminen ei ole onnistunut ja bussi on rysäyttänyt kiveysten yli suoraan rautatiesillan kaiteeseen. Osumia saaneet henkilöautot ovat olleet sillan päällä kulkevalla Kolmisopentiellä. Näkymä bussin tulosuunnasta https://tinyurl.com/yany2xof.

[Erkki Nuutio]

Heti moottoritieltä poistumisen jälkeen tulee aina nopeusrajoitus (80 km/h) ja 90 asteen risteystä lähestyttäessä toinen (ilmeisesti 50 km/h). Jos jotain jarruvikaa olisi ollut, sen olisi havainnut viimeistään tällöin. Ylämäkeen liittymässä kulkenut auto olisi 100% varmuudella voitu pysäyttää ennen risteystä.  Ajo- ja näkyvyysolotkin olivat ihanteelliset.

Raskaissa autoissa on käyttöjarruina kaksipiiriset paineilmajarrut ja lisäksi vara/seisontajarru, joka on jousitoiminen.  Jälkimmäinen jarruttaa automaattisesti, jos käyttäjarrujen säiliöpaine  putoaa viiden barin vaiheille. Hälytyssummeri varoittaa jo aikaisemmin.

Tapahtuneen todennäköisin syy on ollut törkeä piittaamattomuus ja huolimattomuus. Konkreettisesti syy on kai ollut nopeushumala, jollainen syntyy ylipitkästä ajelusta esimerkiksi kahvin voimalla. Siihen on voinut yhdistyä kännykän räplääminen tai vastaava kaiken huomion vienyt puuha.

Kuljettaja on selvästi havahtunut vasta kun auto on tullut risteykseen yli 80 km/h nopeudella ja jalka kaasupolkimella. Paniikinomaisella rajulla kääntämisellä auto on saatu kahdelle pyörälle ja ohjausta hellittämällä takaisin neljälle pyörälle. Sellaisessa tilanteessa ei jarruistakaan ole pelastusta ja onpa tilanne outo ABS- eli lukkiutumisenestolaitteillekin.

En arvaile mitä kaikkia liikenne-, ajoaika- ja ajo-oikeusmääräyksiä on rikottu.  
Oli todella onnea että auto ei syttynyt palamaan, vaikka oikosulkuja sähkölaitteisiin täräykset varmasti aiheuttivat ja ajojohtojakin taidettiin syleillä ja kivien yli luistella.
Syttyminen olisi polttanut useimmat matkustajista.
Samoin oli onnea, ettei tiputtu junan eteen tai päälle ja päästiin nopeasti sairaalaan.

Tapahtuman uusiutuminen voidaan estää asettamalla järeät betoniset esteet kadun ajosuuntien väliin. Mikään siltakaide ei noin 20 tonnia painavan auton kohtisuoraa törmäystä pysty estämään.

[Jouni Hytönen]

Kerran ajoin vm. 1989 Scania K113:lla, joka oli uudelleenkoritettu vuonna 2004 Lahti Flyeriksi. Vanhalla kolmostiellä (130-tie) oli tarkoitus kääntyä vasemmalle alamäessä sijaitsevasta risteyksestä, mutta jouduin toteamaan, ettei nopeus hidastu tarpeeksi huolimatta siitä, että jarrupoljin on lattiassa. Siitä selvittiin risteyksen ohi ajamisella ja pikku ketunlenkillä. Seuraavat jarrutukset kyllä sitten ennakoitiin erittäin huolellisesti ja raportoin viasta kyllä palauttaessani auton varikolle. Eipä siinäkään kyllä ehtinyt kokeilla, olisiko käsijarru auttanut. Paha lähteä arvailemaan, mikä tässä Kuopion onnettomuudessa tarkalleen oli syynä. Vauhtia on ollut syystä tai toisesta tilanteessa aivan liikaa.

[Timo Vainio]

Olisko kaasu jumittunu pohjaan tai poistumisrampin äkillinen loppuminen tullut yllätyksenä.

[Tommi K Hakala]

Olisko kaasu jumittunu pohjaan tai poistumisrampin äkillinen loppuminen tullut yllätyksenä.

Olen ajanut paikan ohi aina muutaman kerran vuodessa ja satuin ajamaan myös kaksi tuntia onnettomuuden jälkeen, samasta suunnasta paikalle tullen, kuin onnettomuusautokin. Se poistumisramppi näyttää kyllä varsin lyhyeltä, verrattuna nykyisin käytettäviin moottoriteiden poistumiramppeihin?
Olisikohan kuskilla tullut vauhtisokeus, tai sitten hänelle olisi liian myöhään ilmoitettu mihin pitää kääntyä. Silloin uutisissa mainittiin, että auto oli matkalla Rauhalahden kylpylälle, mihin tuosta rampista pääsee, liekö rampin etsintä aiheuttanut bussissa ylimääräistä säpinää.

[Oskari Kvist]

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Turmabussin-kuljettaja-ei-syyt%C3%A4-en%C3%A4%C3%A4-jarruja-%E2%80%93-bussi-ajoi-liian-kovaa-risteykseen/1246399

Bussin yleiskunto ja renkaiden kunto on havaittu hyväksi, joten tutkintaa jatketaan kuulemisilla ja tiedon keruulla ja analyysilla muista turmaan vaikuttavista seikoista.

Onnettomuustutkintakeskus kartoittaa turman taustoja ja syistä tarkemmin.

Poliisi tutkii tapauksessa nyt teknisten syiden lisäksi etenkin kuljettajan ajokäyttäytymistä ja ajoterveyttä. Poliisi epäilee kuljettajaa alustavasti törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, neljästä kuolemantuottamuksesta sekä vammantuottamuksista.

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Faktat-Kuopion-bussiturmasta-N%C3%A4m%C3%A4-asiat-tiedet%C3%A4%C3%A4n-nyt/1246543

– Poliisi tutkii turmaa tässä vaiheessa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja neljänä kuolemantuottamuksena sekä useina vammantuottamuksina.

– Myös Onnettomuustutkintakeskus Otkes tutkii turmaa. Sunnuntaina tutkijat kertoivat, että he haluavat tutkia turmabussin kaltaista ehjää autoa. Varsinkin kuljettajan paikan ergonomia kiinnostaa tutkijoita.

– Poliisi ja Otkes ovat kuulleet useita ihmisiä liittyen onnettomuuteen. Myös onnettomuudessa loukkaantunutta kuljettajaa on kuultu.

Tätä ei tiedetä:

– Mikä aiheutti turman? Poliisi on kertonut selvittävänsä mahdollisina syinä teknistä vikaa, kuljettajan toimintaa ja terveydentilaa sekä liikenneolosuhteita. Otkes kertoi lauantaina, että bussin jarruista ei ole löytynyt vikaa teknisessä tutkinnassa. Varikolla tutkittu ajoneuvo ja sen renkaat olivat hyväkuntoiset.

– Mitä vauhtia turmabussi ajoi? Otkesin tutkintaryhmän mukaan bussin nopeus oli huomattava. Nopeus risteykseen ajettaessa oli jälkien, ajopiirturin ja kuulemisten perusteella suuri.

– Mitä kuljettaja on tarkalleen sanonut poliisille ja Otkesille? Kuljettajan kerrottiin sanoneen poliisille perjantaina, että linja-auton jarrut eivät toimineet ja hän oli menettänyt ajoneuvon hallinnan. Otkes tiedotti lauantaina, että kuljettaja ei kuulemisessa pystynyt kertomaan tarkkaa tapahtumien kulkua eikä myöskään sanonut, että ulosajo olisi johtunut jarrujen pettämisestä.

[Erkki Nuutio]

Onnettomuus ei onneksi päätynyt suureksi rautatieonnettomuudeksi, mutta sallinette sen teknisen tarkastelun täsmällisyyteen pyrkien.
Jarrujärjestelmä kun on ollut tärkein ammattialueeni jo vuodesta 1970. Olen ollut raskaiden ajoneuvojen jarrujen (käyttöjärjestelmä ja pyöräjarrut) tuotekehittäjä, tutkija ja testaaja mm. Sisun ja Volvon kehitysosastoilla sekä tulevien autoinsinöörien yliopettajana ja yksityisenä tuotekehittäjä/keksijänä.
Taas ensi kuussa lähden johtavaan raskaiden ajoneuvojen näyttelyyn (IAA) Hannoverissa (ja Innotrans - rautatienäyttelyyn Berliinissä).

Kuljettaja lienee havahtunut jarruttamaan vasta noin 10 m ennen risteystä.  Matka ennen ilmalentoa olisi siten ollut luokkaa 40 m.  Olettaen keskinopeudeksi 72 km/h = 20 m/s , kului tapahtuman tievaiheeseen siten enintään 2 s.
Hätäjarrutuksen havaittavasti alkaessa ollaan noin hetkellä 0.3 s (jalan siirrosta jarrulle ja poljennasta sekä jarrujärjestelmästä johtuvat viiveet). Tänä aikana on kuljettu luokkaa 8 m. Ollaan siten käytännössä risteyksessä.

Nyt alkaa raju ohjaustempaisu oikealle. Sen viiveet ovat vähäiset (renkaan sivuttaisjousto ja sorto) ja auto kallistuu kahdelle pyörälle noin hetkellä 0.5 s.
Ilmassa olevat pyörät lukkiutuvat heti, ja ABS-logiikka pudottaa maassakin olevien pyörien jarrutuspaineen käytännössä nollaan, koska ohjattavuuden säilyttäminen on ABS-laitteiden PAKOLLINEN ENSISIJAINEN vaatimus.
Äärimmäinen toispuolinen jarruttaminen tilanteessa jossa kääntyneen etupyörän hetkellinen kuorma on luokkaa 16 tonnia aiheuttaisi hyvin mahdollisesti akselipalkin ja/tai ohjausvivuston välittömän murtuman.

Kuljettaja päästää ohjauksen palautumaan ja auto palaa pyörilleen noin hetkellä 1.0 s .  
Nopeus alentuu tien keskellä olevien reunakivien ylityksissä ja törmäyksissä henkilöautoihin.
JOS kuljettaja onnistuu painamaan uudelleen jarrupoljinta vaikka tömähdys pyörilleen ja reunakivien ylitys ovat häntä edellä hyppyyttäneet, ei jäljellä olleen noin 10 metrin aikana (noin 0.5 s) ehdi tehokkaasti jarruttaa. Sillankaide on jo vastassa.

[Pasi Utriainen]

Leväsen ramppi on tosiaan 1970-luvulla valmistunut nykyliikennemäärille liian lyhyt ramppi, jonka päällä on vielä liikennevalot. Itselleni tuli mieleen olisiko käytössä ollut vakionopeudensäädin. Sen käyttäminen raskaalla kalustolla pitkillä matkoilla turruttaa pahemman kerran.

[Matti Grönroos]

Leväsen ramppi on tosiaan 1970-luvulla valmistunut nykyliikennemäärille liian lyhyt ramppi, jonka päällä on vielä liikennevalot. Itselleni tuli mieleen olisiko käytössä ollut vakionopeudensäädin. Sen käyttäminen raskaalla kalustolla pitkillä matkoilla turruttaa pahemman kerran.

Ramppi on nykynormeihin nähden vähän knafti, mutta lyhyyttä on kompensoitu sitäkin reilummalla erkanemiskaistalla. Erkanemiskaistan ja rampin yhteispituus on yli puoli kilometriä. Pitäisi riittää.

Kuskin kannalta ikäviä puheita ovat ne, joiden mukaan jo Pulkkilan jälkeen matkustajat olivat esittäneet toiveita toisenlaisesta ajotavasta. Pulkkilasta on Kuopioon 200 kilometriä.

[Roope Prusila]

Leväsen ramppi on tosiaan 1970-luvulla valmistunut nykyliikennemäärille liian lyhyt ramppi, jonka päällä on vielä liikennevalot. Itselleni tuli mieleen olisiko käytössä ollut vakionopeudensäädin. Sen käyttäminen raskaalla kalustolla pitkillä matkoilla turruttaa pahemman kerran.

Ramppi on nykynormeihin nähden vähän knafti, mutta lyhyyttä on kompensoitu sitäkin reilummalla erkanemiskaistalla. Erkanemiskaistan ja rampin yhteispituus on yli puoli kilometriä. Pitäisi riittää.

Kuskin kannalta ikäviä puheita ovat ne, joiden mukaan jo Pulkkilan jälkeen matkustajat olivat esittäneet toiveita toisenlaisesta ajotavasta. Pulkkilasta on Kuopioon 200 kilometriä.

Samassa artikkelissa (mtv:n uutinen) jossa mainittiin matkustajien toivoneen toisenlaista ajotapaa, oli maininta että matkanjohtaja oli useaan kertaan kysynyt kuskilta, onko tämä väsynyt. Kuski oli vastannut ettei ole väsynyt. Viimeisimmästä tiedustelusta hetki eteenpäin niin kolisi. Tässä ketjussa on puhuttu mahdollisesta vakionopeussäätimen käytöstä. Ehkä väsymys + mahdollinen vakionopeussäätimen käyttö koitui kohtalokkaaksi.

[Jouni Hytönen]

Olisikohan tuossa ollut mitään toivoa yrittää rymistellä kanttikivien yli kääntyvien kaistalta suoraan kohti alas takaisin moottoritielle johtavaa ramppia? Melko kylmähermoista ja nopeaa toimintaa sekin olisi toki vaatinut. Ehkä olisi osuttu henkilöautoihin ja bussin osia olisi voinut hajota törmäyksessä kanttikiviin, mutta olisi ehkä pysytty kuitenkin pystyssä ja tiellä.