Pieniä kysymyksiä, pieniä vastauksia

[Nikolas Peippo]

Vanhoissa ei ainakaan nykyään ole ollenkaan apukytkimiä, mutta nelkuissa ja vitosissa on Sm1/2-yhteensopivat apukytkimet.

[Tuukka Ryyppö]

Vanhoissa ei ainakaan nykyään ole ollenkaan apukytkimiä, mutta nelkuissa ja vitosissa on Sm1/2-yhteensopivat apukytkimet.

Missä niitä säilytetään? Aika isoja luulisi olevan, eivätkä ole osuneet silmiin.

[Tuomas Korhonen]

Sm4:ssä taisi olla matkustajaosastossa penkin alla.

Sm5:stä ei havaintoa, alkuun niissä ei ollut sellaisia ollenkaan. Onko niihin sittemmin lisätty hinausadapterit varustukseen?

[Timo Varshukov]

Onko Sm4:ssä ovijarruja? Äsken lähdettiin Järvenpäästä siten, että junan kiihdyttäessä ainakin yhdet ovista olivat puolittain auki..

[Pasi Utriainen]

Mikäli radio-ohjatulla rataosalla kaksi junaa on lähdössä samaan suuntaan, niin voidaanko jälkimmäinen lähettää vasta, kun ensimmäinen on saapunut seuraavalle liikennepaikalle (tai ohittanut junakulkutien päätekohdan)? Esimerkiksi T5046 lähtee Ylivieskasta vasta, kun H494 on 30 km päässä Nivalassa.

[Nikolas Peippo]

Onko Sm4:ssä ovijarruja? Äsken lähdettiin Järvenpäästä siten, että junan kiihdyttäessä ainakin yhdet ovista olivat puolittain auki..

Ei ole vedonestoa, eli on mahdollista lähteä liikkeelle ovet auki, mutta on se kuljettajalta aika iso virhe lähteä liikkeelle jos ovivalo ei ole sammunut ajopöydästä.

[Milo Hilve]

Tässä muutama kysymys. 1. Onko Rekolan aseman kohdalla 80 km/h väliaikainen nopeusrajoitus läntisellä raiteella? 2. Miksi Sm4 junan nopeus ei pysy tasaisena nopeusasettelusta huolimatta? 3. Mikä on yleisin jarrutusmatka käyttöjarrutuksella 160-0 km/h?

[Juha Mäkinen]

Mikäli radio-ohjatulla rataosalla kaksi junaa on lähdössä samaan suuntaan, niin voidaanko jälkimmäinen lähettää vasta, kun ensimmäinen on saapunut seuraavalle liikennepaikalle (tai ohittanut junakulkutien päätekohdan)? Esimerkiksi T5046 lähtee Ylivieskasta vasta, kun H494 on 30 km päässä Nivalassa.

Liikennepaikkaväli on yksi suojaväli, eli kahta junaa ei voi olla linjalla yhtä aikaa. Seuraavan junan päästyä esim. just tuonne Nivalaan, voi seuraava lähteä matkaan.

Pikku kysymys, missäpäin Suomea on pisin suojaväli?

[Nikolas Peippo]

Tässä muutama kysymys. 1. Onko Rekolan aseman kohdalla 80 km/h väliaikainen nopeusrajoitus läntisellä raiteella? 2. Miksi Sm4 junan nopeus ei pysy tasaisena nopeusasettelusta huolimatta? 3. Mikä on yleisin jarrutusmatka käyttöjarrutuksella 160-0 km/h?

1. Hanalan (Rekolan ja Korson välissä) kohdalla on muistaakseni läntisellä raiteella 80km/h tilapäinen rajoitus ja läntisellä keskiraiteella 140km/h ratatöistä johtuen.
2. Tätä pitäisi kysyä junan valmistajalta. Paremmin se kuitenkin pitää kuin pendon vastaava.
3. Tämä riippuu ihan kalustosta, en osaa lähteä tarkemmin arvailemaan. Topi, Kimmo?

[Kimmo T. Lumirae]

Jos on 160 lasissa ja edessä punaista, niin viimeistään 2000 metrin kohdalla on alettava jarruttaa. Minimi on vähän alle 2000 mutta normaali, hallittu käyttöjarrutus on syytä tehdä jossain 2000 ja 2500 metrin välillä ettei tule kiire.

[Nikolas Peippo]

Äh, ymmärsin kysymyksen sikäli väärin, että luulin siinä kysyttävän kuinka nopeasti kalusto pysähtyy 160km/h vauhdista täydellä käyttöjarrutuksella. Kimmo hoksasi onneksi sen mitä tässä luultavimmin haettiin.

[Milo Hilve]

Täällä taas kyselen. Pyritäänkö veturinkuljettajat kouluttamaan ajamaan junia samalla tavalla? Tämä kysymys siksi, että mietityttää, miksi jotkut kuljettajat ajavat esim. Oulunkylä-Pukinmäki välin 80 km/h, vaikka opastimet näyttävät vihreää? Nopeudella 120 km/h Pukinmäkeen saavutaan ajallaan, kun taas nopeudella 80 km/h jäädään ainakin minuutti myöhään. Tuntuu kuin veturinkuljettajat eivät edes yritä ajaa aikataulussa. Puhuin vain joistain kuljettajista.

[Esko Ampio]

Kyllä nopeuksiin on muu syy, kuin kuskien ailahtelu. Värit voi olla, vaikka muuten olisi tilapäinen nopeusrajoitus. Nopeutta voidaan rauhoittaa, jos vaikka edellä kulkeva juna pysyisi riittävän etäällä, suojastuksenkin takia ja ettei tarvitsi "kiirehtiä" pysähtymään punaisille. Sitten on vielä aikataulutus.

[Nikolas Peippo]

N-junassa riittää mukavasti 80km/h koko matkalle Hki-Ke hiljaiseen vuorokaudenaikaan. Ei ole mitään järkeä paahtaa täyttä vauhtia noin lyhyillä asemaväleillä. Vaikka Pmk:llä oltaisiinkin muutama(kymmentä) sekuntia myöhässä, aikataulussa ollaan viimeistään Rekolassa, todnäk jo paljon aiemmin.

[Milo Hilve]

N-junassa riittää mukavasti 80km/h koko matkalle Hki-Ke hiljaiseen vuorokaudenaikaan. Ei ole mitään järkeä paahtaa täyttä vauhtia noin lyhyillä asemaväleillä. Vaikka Pmk:llä oltaisiinkin muutama(kymmentä) sekuntia myöhässä, aikataulussa ollaan viimeistään Rekolassa, todnäk jo paljon aiemmin.

Niin no, onhan Puistola-Tikkurila väli kolme minuuttia pohjoisen suuntaan. Saisi kyllä olla toiseenkin suuntaan. Yleensä N/K-juna Helsinkiin on Puistolassa jo minuutin myöhässä, joka saattaa johtaa siihen, että Malmilla saatetaan olla jo 3 minuuttia myöhässä, varsinkin ruuhka-aikana. Tämä kolme minuuttia on jo varsin haastavaa kiriä enään tuossa kohtaa takaisin (Paitsi tietenkin kiihdyttämällä ja jarruttamalla täysillä koko loppumatkan, mutta ei koska mummot ei pysyisi pystyssä  ).

Löysäysminuutti voisi ratkaista tämän ongelman, tosin silloin K hidastaisi kolme minuuttia seuraavaa I:tä. K-juna voi toki myös ottaa aikataulusta kiinni jo Malmilla, koska neljän minuutin välin voi periaatteessa lyhentää kolmeen minuuttiin ajamalla koko Puistola-Malmi matkalla 120 km/h, mikäli liikennetilanne sen sallii.

Kehäradan myötä tosin aikataulut muuttuvat joka tapauksessa, eikä ole järkeä lisätä/vähentää minuutteja sinnetänne viiden kuukauden takia.

[Nikolas Peippo]

N:llä on kuin onkin "ylimääräinen minuutti" Pmk-Olk välillä. K:lla taas on muuten hieman ilmaa loppumatkasta.

[Teemu Saukkonen]

Millä tavalla junanumerot määräytyvät? Viikon päästä aikataulut muuttuvat ja Niiralan junilla näyttää olevan osin samat numerot kuin joitakin vuosia sitten.

[Teemu Sirkiä]

Millä tavalla junanumerot määräytyvät? Viikon päästä aikataulut muuttuvat ja Niiralan junilla näyttää olevan osin samat numerot kuin joitakin vuosia sitten.

Liikennevirasto määrittelee, että tietyntyyppiset junat (esim. matkustajajunat, tavarajunat) ovat tietyllä numerovälillä. Näitä numerovälejä on jaoteltu myös operaattorin mukaan. Se, minkä numeron juna sitten tuolta väliltä saa, on periaatteessa täysin operaattorin päätettävissä. Yleensä kaksi tai kolme ensimmäistä numeroa ovat aika pitkälle kertoneet, missä päin rataverkkoa tavarajuna kulkee.

[Timo Varshukov]

Tänään tuli mieleen sellainen kysymys, että onko Helsingin metrojunissa jonkinnäköistä kulunvalvontasysteemiä? Osaisiko joku vastata?

[Panu Breilin]

Tänään tuli mieleen sellainen kysymys, että onko Helsingin metrojunissa jonkinnäköistä kulunvalvontasysteemiä? Osaisiko joku vastata?

On. Täällä sitä on selitetty tarkemmin: http://www.raitio.org/metro/turva.htm

[Ilari Inkiläinen]

Tulin yksi päivä Z-junalla Helsingistä Lahteen. Oikoradalla vastaan tuli kovaa muistaakseni Allegro, josta aiheutui aika kova pamaus. Heti sen jälkeen Z-juna pysähtyi nopeasti ja jatkoi heti matkaa. Mitäköhän tapahtui?

[Nikolas Peippo]

Tulin yksi päivä Z-junalla Helsingistä Lahteen. Oikoradalla vastaan tuli kovaa muistaakseni Allegro, josta aiheutui aika kova pamaus. Heti sen jälkeen Z-juna pysähtyi nopeasti ja jatkoi heti matkaa. Mitäköhän tapahtui?

Sm4-kalustossa (jolla mm. Z-junat paria poikkeusta lukuunottamatta ajetaan) on valitettavan yleisenä ongelmana vastaantulevan junan paineiskun aiheuttama ovien "heiluminen". Eli jos ovikoneistoa ei ole säädetty riittävän kireälle, ovilehti saattaa paineiskun takia liikahtaa juuri sen verran että rajakatkaisin tulkitsee oven olevan auki. Tällöin ajopöytään syttyy ovivalo (joskus vaan välähtää, joskus jää palamaan pidemmäksi aikaa). Ovivalon syttyessä ajon aikana liike on pyrittävä pysäyttämään mahdollisimman nopeasti, ja jos valo sammuu itsekseen, matkaa voi jatkaa.

[Tuukka Ryyppö]

Tulin yksi päivä Z-junalla Helsingistä Lahteen. Oikoradalla vastaan tuli kovaa muistaakseni Allegro, josta aiheutui aika kova pamaus. Heti sen jälkeen Z-juna pysähtyi nopeasti ja jatkoi heti matkaa. Mitäköhän tapahtui?

Sm4-kalustossa (jolla mm. Z-junat paria poikkeusta lukuunottamatta ajetaan) on valitettavan yleisenä ongelmana vastaantulevan junan paineiskun aiheuttama ovien "heiluminen". Eli jos ovikoneistoa ei ole säädetty riittävän kireälle, ovilehti saattaa paineiskun takia liikahtaa juuri sen verran että rajakatkaisin tulkitsee oven olevan auki. Tällöin ajopöytään syttyy ovivalo (joskus vaan välähtää, joskus jää palamaan pidemmäksi aikaa). Ovivalon syttyessä ajon aikana liike on pyrittävä pysäyttämään mahdollisimman nopeasti, ja jos valo sammuu itsekseen, matkaa voi jatkaa.

Kahdesti olen nähnyt tuollaisen pamauksen aiheuttavan Sm4:n oven molempien lehtien täyden aukeamisen vauhdissa. Juurikin oikoradalla.

[Antti Tapani Häkkinen]

Mitä tarkoittaa junatyyppi LIV (ks. http://julia.dy.fi/timetables?s=70051&d=10.5.2015 )

[Harri Junttila]

Mitä tarkoittaa junatyyppi LIV (ks. http://julia.dy.fi/timetables?s=70051&d=10.5.2015 )

Liikenneviraston tilaama liikenne tässä tapauksessa Emma