Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1384
|
« Vastaus #25 : Marraskuu 05, 2019, 16:23:19 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1384
|
« Vastaus #26 : Marraskuu 28, 2019, 19:41:03 » |
|
|
|
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 28, 2019, 20:37:20 kirjoittanut Jari Välimaa »
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #27 : Heinäkuu 07, 2020, 14:06:01 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #28 : Heinäkuu 17, 2020, 06:12:23 » |
|
Rail Baltica sai 109 miljoonaa euroa CEF rahoitusta rakennustöihin:
"Together with Phase IV -project, the aim is to continue the work to complete the cross-border Rail Baltica line, filling a missing link along the North SeaBaltic Corridor. Part V will continue constructing railway sections in Riga and at Riga Airport in Latvia and start new construction work for the main line in Lithuania. Construction bases will be prepared in Estonia, and preparatory work for electrification will begin. Works will continue at Ülemiste railway terminal in Tallinn and will start at Muuga freight terminal in Estonia."
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #29 : Heinäkuu 24, 2020, 06:00:37 » |
|
ja Puola sai 422 miljoonaa euroa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #30 : Heinäkuu 24, 2020, 13:02:52 » |
|
ja Puola sai 422 miljoonaa euroa.
Mihin? Puolan osuus Rail Balticasta on mielenkiintoinen Kaunas–Suwałki-välin kannalta. Tuleeko Suwałkista eteläänpäin taas ihan kunnon suurnopeusrataa?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #32 : Heinäkuu 25, 2020, 15:05:16 » |
|
Eli suurnopeusrata Suwałkista Białystok-Varsova-radalle, kulkematta Białystokin kautta. Eli eiköhän se Kanas-Suwałki vielä joskus sitten rakenneta. Aiotaankohan reitti avata niin, että muuten ajetaan 300 km/h, mutta tuo ei ihan lyhyt väli 80 km/h?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #33 : Heinäkuu 26, 2020, 07:08:43 » |
|
Eli suurnopeusrata Suwałkista Białystok-Varsova-radalle, kulkematta Białystokin kautta. Eli eiköhän se Kanas-Suwałki vielä joskus sitten rakenneta. Aiotaankohan reitti avata niin, että muuten ajetaan 300 km/h, mutta tuo ei ihan lyhyt väli 80 km/h?
Kun katsoo tämä korridorin(Pohjanmeri-Baltia) saamia tukirahoja, eli 2 miljardia euroa vuodesta 2014 saakka niin hyvin luultavaa on että koko osuus rakennetaan suurnopeusradaksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #34 : Heinäkuu 26, 2020, 08:41:12 » |
|
Eli suurnopeusrata Suwałkista Białystok-Varsova-radalle, kulkematta Białystokin kautta. Eli eiköhän se Kanas-Suwałki vielä joskus sitten rakenneta. Aiotaankohan reitti avata niin, että muuten ajetaan 300 km/h, mutta tuo ei ihan lyhyt väli 80 km/h?
Kun katsoo tämä korridorin(Pohjanmeri-Baltia) saamia tukirahoja, eli 2 miljardia euroa vuodesta 2014 saakka niin hyvin luultavaa on että koko osuus rakennetaan suurnopeusradaksi. Osaatko sanoa, miten tämä noin niinkuin poliittisesti tulee menemään? Se NATO:n tarpeisiin rakennettu Białystok-Kaunas-normaaliraiderata kun rakennettiin nimikkeellä "Rail Baltica". Kaikkialla oli kylttejä, että "Rail Balticaa rakennetaan" ja sen valmistuttua Liettua pärisytti rumpuja aiheesta. Silloin oli toki jo selvää, että oikeasti siitä radasta ei ole tarkoitus tulla osa sitä Rail Balticaa, joka kulkee Tallinnasta Puolaan, vaan se on rakennettu nimenomaan sotilaskuljetusten tarpeisiin. Nythän sitten Liettuassa kohistaan, että "aikovat mokomat rakentaa kolmannen radan siihen kahden nykyisen rinnakkaisen ohelle". Ihmisille on kerrottu, että kyseessä on Rail Baltica, ja näyttää perin kummalliselta että välille, johon on jo rakennettu Rail Baltica, rakennetaan nyt Rail Baltica. Vaikka se sinänsä loogista onkin, koska sille NATO-radalle oli selvä tarpeensa ja myös tuolle suurnopeusradalle on selvä tarpeensa. Onko mistään saatavissa tietoa, rakennettiinko se NATO-rata oikeasti Rail Baltica -rahoista, vai saiko se EU:lta erillisen tuen?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #35 : Heinäkuu 26, 2020, 14:25:58 » |
|
Tuossa unionin pdf listassa on sivulta 17 lähtien korridorin Pohjanmeri-Balttia investointikohdat kartalla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #36 : Elokuu 04, 2020, 07:51:34 » |
|
Liettuassa Rail Baltican välin Kaunas-Ramygala suunnitelmia videomuodossa julkaistu. IDOM suunnitelmien takana https://youtu.be/BruUjx2J0qg
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #38 : Marraskuu 06, 2020, 12:50:29 » |
|
Aika erikoisella tavalla ilmaisit asian. Siellä on artikkelin mukaan tosiaan parannettu rautatietunnelin turvallisuustasoa melko isolla rahalla. Ja poistettu tasoristeyksiä, jotta ihmiset pysyisivät paremmin hengissä. Mutta jotenkin merkitystä on vain sillä, tuovatko "erikoisratkaisut" lisää kapasiteettia - turvallisuusko on merkityksetöntä rautateillä?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #39 : Marraskuu 09, 2020, 07:17:17 » |
|
Aika erikoisella tavalla ilmaisit asian. Siellä on artikkelin mukaan tosiaan parannettu rautatietunnelin turvallisuustasoa melko isolla rahalla. Ja poistettu tasoristeyksiä, jotta ihmiset pysyisivät paremmin hengissä. Mutta jotenkin merkitystä on vain sillä, tuovatko "erikoisratkaisut" lisää kapasiteettia - turvallisuusko on merkityksetöntä rautateillä?
Piti vain rakentaa kaksiraiteinen rautatie standardilla tavoilla,ei kuvassa oikein näytä siltä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #40 : Marraskuu 09, 2020, 13:03:27 » |
|
Aika erikoisella tavalla ilmaisit asian. Siellä on artikkelin mukaan tosiaan parannettu rautatietunnelin turvallisuustasoa melko isolla rahalla. Ja poistettu tasoristeyksiä, jotta ihmiset pysyisivät paremmin hengissä. Mutta jotenkin merkitystä on vain sillä, tuovatko "erikoisratkaisut" lisää kapasiteettia - turvallisuusko on merkityksetöntä rautateillä?
Piti vain rakentaa kaksiraiteinen rautatie standardilla tavoilla,ei kuvassa oikein näytä siltä. Linkkaamasi artikkelin kuvissa ei näy yhtään kuvaa radanrakentamisesta. Linkkasitko ehkä väärän artikkelin? (Vai tarkoitatko sitä, että ratapihalla näkyy kuvassa neljä raidetta kahden sijaan?)
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1795
|
« Vastaus #41 : Marraskuu 09, 2020, 14:10:24 » |
|
Onko tässä edes rakennettu vielä mitään todellisia Rail Baltican osia, vaan sen liitännäisiä?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #42 : Marraskuu 10, 2020, 20:43:20 » |
|
Vastauksia voi antaa kolme. Ne kaikki ovat omilta kannoiltaan oikeita: 1) Rail Baltican osia ei ole rakennettu. Puolan rajalta Kaunasiin, ja nyt edelleen Kaunasista Palemonasiin on rakennettu 1435 mm raideleveydellä rataa. Sen pääasiallinen tarve on sotilaallinen: Niin sanottu Suwałkin kapeikko on todella kriittinen paikka Länsi-Euroopan sotilaallisessa puolustuksessa mahdollisen Venäjän hyökkäyksen tapahtuessa. Se on alle sadan kilometrin levyinen kaistale EU:ta, jonka toisella puolella on Venäjä ja toisella puolella Valko-Venäjä. Venäjän on melko helppo katkaista Puolan ja Baltian välinen maayhteys ja samalla luoda itselleen maayhteys Kaliningradiin. On tärkeää, että jos alkaa tapahtua, saadaan mahdollisimman nopeasti sotakalustoa keski-Euroopasta Baltiaan. Siksi rakennettiin rata, joka tulee Puolasta Suwałkin kapeikon läpi ja vielä turvallisen etäisyyden päähän pohjoiseen. Rata mutkittelee todella hidasta linjaa oikeastaan koko matkan Suwałkista Kaunasiin asti, ja on rakennettu niinkin alhaiselle nopeudelle kuin 80 km/h, koska sotilasjunille se riittää. Sivun https://info.railbaltica.org/en/interactive-map virallisesta Rail Baltica -kartasta näkyy myöskin, että nyt suunniteltu Rail Baltica päättyy Palemonasiin (vaikka se kartalla on merkitty nimellä "Kaunas"). Palemonasista Kaunasin kautta Puolan rajalle rata on merkitty suorana viivana katkoviivalla, mikä merkitsee ettei kyseisen välin linjausta vielä ole lyöty lukkoon, tai että tuolla välillä on olemassa muu yhteys. 2) Rail Baltican osia on jo rakennettu. Tuota yllä mainittua Suwałki-Palemonas-yhteyttä rakennettaessa on rakennustyömaan kylteissä lukenut "Rail Baltica". Tuon yhteyden avauduttua pidettiin Liettuassa juhlatilaisuuksia sen kunniaksi, että Rail Baltica saavutti Kaunasin. Omaksi käsityksekseni on muodostunut, että Rail Baltica -ilmausta on käytetty, jotta tuon sotilaallisen ratayhteyden rakentaminen, joka merkittävästi heikentää Venäjän mahdollisuuksia "puolustautua" strategialla "hyökkäys on paras puolustus", ei provosoisi Venäjää vaarallisen paljon. Näyttää siltä, että osa liettualaispäättäjistä käyttää erikseen ilmauksia "Rail Baltica" ja "Rail Baltica" siten, että kyseessä on kaksi täysin samannimistä erillistä projektia. Vähän niin kuin puissa kasvaa lehtiä ja Hesari on lehti, eivätkä lehti ja lehti silti ole sama asia. 3) Rail Baltican osia toivottavasti ei ole vielä rakennettu. Liettuan valtio pelaa tällä hetkellä kaksilla korteilla, tai ajaa kaksilla raiteilla, miten asian nyt haluaakin tulkita. Sekä EU, että Liettuan sisäpolitiikka voivat kallistuilla kaikenlaisiin suuntiin tämän tilanteen suhteen. Liettua sanoo samaan aikaan faktana, että Rail Baltica on jo eteläosaltaan käytössä ja että Rail Baltica väliltä Palemonas-Puolan raja on vasta suunnitteilla, eikä sen tulevasta linjauksesta ole päätöksiä. Liettuassa on tähän mennessä puhuttu mediassa melko näkyvästi Rail Balticasta kun on tarkoitettu tuota jo rakennettua sotilasrataa. Tarkoitus on melko ilmeisesti, että siihen viereen rakennetaan sitten se varsinainen 300 km/h nopeudelle tehty oikea Rail Baltica, mutta tuo tähän mennessä käytetty retoriikka voi myös aiheuttaa sen, että rahoitusta tuolle varsinaiselle suurnopeusradalle nimeltä Rail Baltica ei sitten välille Palemonas-Suwałki löydykään. Liettuassa on kuulunut soraääniä siitä, että "rakennetaanko Kaunasin ja Puolan rajan välille todella jo kolmas ratayhteys kahden olemassaolevan viereen?!" ja ne, jotka eivät haluaisi lainkaan rautatieliikennettä Liettuan kamaralle, käyttävät tuota keppihevosena haitatakseen Rail Baltican etenemistä. "Rail Balticahan on tuolta osalta jo valmis" on heille melko tymäkkä lyömäase. Myöskin, ne EU-päättäjät, jotka päättivät rahoituksen myöntämisestä tuolle jo rakennetulle "Rail Balticalle", luultavasti ovat tietoisia siitä, että joidenkin vuosien päästä tulee samalle välillä tarve rakentaa uusi rata nimellä "Rail Baltica". Voi kuitenkin olla, että henkilövaihdokset johtavat siihen, että kun suurnopeusrataa alettaisiin tuolle välille rakentaa, vastaus on: "Hei, se on rakennettu jo. Ette te enää samaan rahaa saa!"
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #43 : Marraskuu 11, 2020, 09:38:58 » |
|
Vastauksia voi antaa kolme. Ne kaikki ovat omilta kannoiltaan oikeita: 1) Rail Baltican osia ei ole rakennettu. Puolan rajalta Kaunasiin, ja nyt edelleen Kaunasista Palemonasiin on rakennettu 1435 mm raideleveydellä rataa. Sen pääasiallinen tarve on sotilaallinen: Niin sanottu Suwałkin kapeikko on todella kriittinen paikka Länsi-Euroopan sotilaallisessa puolustuksessa mahdollisen Venäjän hyökkäyksen tapahtuessa. Se on alle sadan kilometrin levyinen kaistale EU:ta, jonka toisella puolella on Venäjä ja toisella puolella Valko-Venäjä. Venäjän on melko helppo katkaista Puolan ja Baltian välinen maayhteys ja samalla luoda itselleen maayhteys Kaliningradiin. On tärkeää, että jos alkaa tapahtua, saadaan mahdollisimman nopeasti sotakalustoa keski-Euroopasta Baltiaan. Siksi rakennettiin rata, joka tulee Puolasta Suwałkin kapeikon läpi ja vielä turvallisen etäisyyden päähän pohjoiseen. Rata mutkittelee todella hidasta linjaa oikeastaan koko matkan Suwałkista Kaunasiin asti, ja on rakennettu niinkin alhaiselle nopeudelle kuin 80 km/h, koska sotilasjunille se riittää. Sivun https://info.railbaltica.org/en/interactive-map virallisesta Rail Baltica -kartasta näkyy myöskin, että nyt suunniteltu Rail Baltica päättyy Palemonasiin (vaikka se kartalla on merkitty nimellä "Kaunas"). Palemonasista Kaunasin kautta Puolan rajalle rata on merkitty suorana viivana katkoviivalla, mikä merkitsee ettei kyseisen välin linjausta vielä ole lyöty lukkoon, tai että tuolla välillä on olemassa muu yhteys. 2) Rail Baltican osia on jo rakennettu. Tuota yllä mainittua Suwałki-Palemonas-yhteyttä rakennettaessa on rakennustyömaan kylteissä lukenut "Rail Baltica". Tuon yhteyden avauduttua pidettiin Liettuassa juhlatilaisuuksia sen kunniaksi, että Rail Baltica saavutti Kaunasin. Omaksi käsityksekseni on muodostunut, että Rail Baltica -ilmausta on käytetty, jotta tuon sotilaallisen ratayhteyden rakentaminen, joka merkittävästi heikentää Venäjän mahdollisuuksia "puolustautua" strategialla "hyökkäys on paras puolustus", ei provosoisi Venäjää vaarallisen paljon. Näyttää siltä, että osa liettualaispäättäjistä käyttää erikseen ilmauksia "Rail Baltica" ja "Rail Baltica" siten, että kyseessä on kaksi täysin samannimistä erillistä projektia. Vähän niin kuin puissa kasvaa lehtiä ja Hesari on lehti, eivätkä lehti ja lehti silti ole sama asia. 3) Rail Baltican osia toivottavasti ei ole vielä rakennettu. Liettuan valtio pelaa tällä hetkellä kaksilla korteilla, tai ajaa kaksilla raiteilla, miten asian nyt haluaakin tulkita. Sekä EU, että Liettuan sisäpolitiikka voivat kallistuilla kaikenlaisiin suuntiin tämän tilanteen suhteen. Liettua sanoo samaan aikaan faktana, että Rail Baltica on jo eteläosaltaan käytössä ja että Rail Baltica väliltä Palemonas-Puolan raja on vasta suunnitteilla, eikä sen tulevasta linjauksesta ole päätöksiä. Liettuassa on tähän mennessä puhuttu mediassa melko näkyvästi Rail Balticasta kun on tarkoitettu tuota jo rakennettua sotilasrataa. Tarkoitus on melko ilmeisesti, että siihen viereen rakennetaan sitten se varsinainen 300 km/h nopeudelle tehty oikea Rail Baltica, mutta tuo tähän mennessä käytetty retoriikka voi myös aiheuttaa sen, että rahoitusta tuolle varsinaiselle suurnopeusradalle nimeltä Rail Baltica ei sitten välille Palemonas-Suwałki löydykään. Liettuassa on kuulunut soraääniä siitä, että "rakennetaanko Kaunasin ja Puolan rajan välille todella jo kolmas ratayhteys kahden olemassaolevan viereen?!" ja ne, jotka eivät haluaisi lainkaan rautatieliikennettä Liettuan kamaralle, käyttävät tuota keppihevosena haitatakseen Rail Baltican etenemistä. "Rail Balticahan on tuolta osalta jo valmis" on heille melko tymäkkä lyömäase. Myöskin, ne EU-päättäjät, jotka päättivät rahoituksen myöntämisestä tuolle jo rakennetulle "Rail Balticalle", luultavasti ovat tietoisia siitä, että joidenkin vuosien päästä tulee samalle välillä tarve rakentaa uusi rata nimellä "Rail Baltica". Voi kuitenkin olla, että henkilövaihdokset johtavat siihen, että kun suurnopeusrataa alettaisiin tuolle välille rakentaa, vastaus on: "Hei, se on rakennettu jo. Ette te enää samaan rahaa saa!" EU:n rahoituskehys vuosille 21-27 varmistettiin vasta eilen. Rail Baltica on standardileveydellä rakennettava kaksi raiteinen sähköistetty suurnopeusrata.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 968
|
« Vastaus #45 : Marraskuu 11, 2020, 10:07:54 » |
|
Onko nykyinen 1435 mm yhteys Puolasta Kaunasiin sähköistetty? Onko Puola tehnnyt mitään omalla puolellaan rajaa?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #46 : Marraskuu 11, 2020, 13:15:41 » |
|
Onko nykyinen 1435 mm yhteys Puolasta Kaunasiin sähköistetty? Onko Puola tehnnyt mitään omalla puolellaan rajaa?
Ei ole sähköistetty. En tiedä, onko Puola tehnyt mitään. Arvaukseni: Lyhyellä pätkällä Suwalkista rajalle ehkä suhteellisen kevyttä kunnostusta. Muuta ainakaan varmasti ei. Liettuan puolella nyt joka tapauksessa purettiin koko rata ja rakennettiin samalle paikalle uudestaan. Siis myös väliltä Šeštokai-Mockava-jossa jo ennästään oli molemmat raideleveydet.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #47 : Marraskuu 12, 2020, 07:32:11 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #48 : Marraskuu 12, 2020, 10:05:09 » |
|
Tuosta näkee, että ainakin EU:n näkökulmasta Kaunasin ja Puolan rajan välinen yhteys puuttuu, eli nykyistä 1435 mm rataa ei katsota kelvolliseksi osaksi tuota korridoria. Hyvä niin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Rantala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 623
|
« Vastaus #49 : Marraskuu 12, 2020, 15:17:13 » |
|
Tuosta näkee, että ainakin EU:n näkökulmasta Kaunasin ja Puolan rajan välinen yhteys puuttuu, eli nykyistä 1435 mm rataa ei katsota kelvolliseksi osaksi tuota korridoria. Hyvä niin.
Saa nähdä millaiset ehdotukset tulevat komissiolta, kun TEN-T menevät uusiksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|