Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« : Heinäkuu 02, 2019, 08:29:23 » |
|
Vanhoja dokumentteja lukiessa törmää joskus yllättäviinkiin sanoihin. Sellaisiin, joiden merkityksen ehkä heti arvaa, mutta joita silti joutuu tutkimaan merkityksen varmistamiseksi.
Esim. 'Suomen tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen alamaisessa kertomuksessa sen johtaessa tehdyistä töistä vuonna 1889' -tilastoraportissa mainitaan
- Vetureita hiilipurnuineen, 21 tonin adhesjoonipainoisia 11 kpl. - Vetureita hiilipurnuineen, 21 tonin kiintymyspainoisia 3 kpl. - Maanpurnutus-työt - Ratavallin leikkauksista on ulospurnutettu ja sivulle kasattu kuut.m. 3,076.
Purnu = säiliö, onkalo, tms.
Vuoden 1930 Knut Cannelinin Ruotsalais-suomalaisen sanakirjan mukaan 'kolbox' on suomeksi 'hiilipurnu', 'hiilipoksi'. Vuoden 1960 Y. Talvitien Englantilais-suomalaisen tekniikan ja kaupan sankirjan mukaan 'boiler bunker' on 'hiilipurnu'. Arkeologien mukaan purnu on säilytysonkalo tai -kuoppa.
Veturin hiilipurnu on siten veturin hiilisäiliö, esim. tenderi.
Purnuttaminen lie säiliöön panoa, mutta ulospurnutamista on ehkä vaikeampi hahmottaa.
Adhesjoonipaino = kiintymyspaino = kitkapaino
Tietosanakrja-osakeyhtiön vuoden 1909 Tietosanakirjan mukaan adhesionipaine l. tartuntapaine, se osa veturin painosta, joka kohdistuu liikepyöriin.
Sanakirja tietää myös: Adhesionirata, rautatie, jossa junien liikunta perustuu kiskojen ja pyörien väliseen kitkaan, siis tavallinen tasangon rautatie. Vuoristoradoilla täytyy käyttää hammasrattaita, y. m. keinoja.
|
|
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 02, 2023, 13:12:46 kirjoittanut Kurt Ristniemi »
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #1 : Heinäkuu 02, 2019, 09:03:47 » |
|
Purnun diminutiivi onkin säilynyt nykykielessä. Eli purnukka.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1180
|
« Vastaus #2 : Heinäkuu 02, 2019, 09:35:37 » |
|
Nautasieppari (= cow catcher; karja-aura, esteenraivaaja) on aika hyvä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #3 : Heinäkuu 02, 2019, 10:27:37 » |
|
Nautasieppari (= cow catcher; karja-aura, esteenraivaaja) on aika hyvä.
'Nautasieppari'-sanaa en ole nähnyt missään muualla kuin Mestarimallien terminologiassa. Se lienee siis omatuotantoinen uudissana, eikä vanhaa kalustosanastoa. Minulle riittävät normisanat 'karja-aura' (toistaiseksi varhaisin havainto vuodelta 1910) ja 'esteenraivaaja', joita kumpaakaan tuskin voinee pitää yllättävänä tai vaikeasti ymmärrettävänä vanhana sanana.
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Antti Rautiainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 84
|
« Vastaus #4 : Elokuu 18, 2019, 16:32:55 » |
|
Siinäpäs olikin erikoisia sanoja heh,näin se erialoilla menee on niin kuin slangia mukana myös
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2348
|
« Vastaus #5 : Elokuu 18, 2019, 17:44:44 » |
|
Nautasieppari (= cow catcher; karja-aura, esteenraivaaja) on aika hyvä.
'Nautasieppari'-sanaa en ole nähnyt missään muualla kuin Mestarimallien terminologiassa. Se lienee siis omatuotantoinen uudissana, eikä vanhaa kalustosanastoa. Minulle riittävät normisanat 'karja-aura' (toistaiseksi varhaisin havainto vuodelta 1910) ja 'esteenraivaaja', joita kumpaakaan tuskin voinee pitää yllättävänä tai vaikeasti ymmärrettävänä vanhana sanana. Dm8/9:n esteenraivaaja on Valmetin piirustuksissa nimenomaan karja-aura.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #6 : Toukokuu 04, 2020, 17:58:12 » |
|
Petri Sallinen julkaisi Facebookin Rautatieharrastus-ryhmässä kiertokirjeen vuodelta 1890 ja kiinnitti siinä huomion sanaan 'työntäri'. Se ei ole veturin vastakohta, eli työntävä veturi, vaan kalustonosa, joka tunnettiin myös nimellä 'bufferti'. Sittemmin osasta on käytetty nimitystä 'puskin'.
Kiertokirjeessä mainitaan myös 'ulkokäytävä', eli 'plattformu', milä tarkoitettiin (jäähdytys)vaunujen päätysiltaa.
Edelleen mainitaan 'kiinnikoplaaminen'. Se on nykykielellä tietenkin kytkeminen.
Terminologia elää ja hakee muotoaan. Varsinkin kun siirrytään ruotsin kielestä suomen kieleen.
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Elias Murto
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 79
|
« Vastaus #7 : Toukokuu 07, 2020, 09:45:53 » |
|
Vanhoissa rautatiekirjoissa, esimerkiksi Juhani Katajiston Eilispäivän kulkuneuvoja, käytetään veturien teknisiä tietoja lueteltaessa yksikoitä kp (kilopondi) ja Mp (megapondi). Pondi on ollut nähtävästi hyvin monikäyttöinen yksikkö, koska sillä on ilmoitettu mm. veturin vetovoima, työpaino, vesitila ja hiilitila. Halkotila on kuitenkin ilmoitettu kuutiometreinä! Kun aloittelevana nuorena harrastajana joskus lueskelin näitä klassikkoteoksia, en ymmärtänyt kilopondeista ja megapondeista mitään. Eikä niitä opiskeltu myöhemminkään insinöörin matematiikassa eikä fysiikassa. Täysin vanhentuneita mittayksiköitä siis. Sen verran jossain vaiheessa osasin päätellä, että kilopondi on suoraan ymmärrettävissä kilogrammoina. Esim: vetovoima 15 900 kp = 15 900 kg Megapondi puolestaan on suoraan tonneja. Esim: työpaino 157 Mp = 157 t Hiilitila ja vesitila on jostain syystä ilmoitettu painon mukaan, mutta veden osalta se on melko helppo muuntaa tilavuudeksi. Esim. vesitila 27 Mp = 27 tonnia = 27 kuutiometriä (m 3) Hiilitilan (esim. 9 Mp) tilavuuden määrittämiseksi pitäisi tietää, paljonko kuutio veturihiiliä painaa
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 746
|
« Vastaus #8 : Toukokuu 07, 2020, 11:25:40 » |
|
Nykyinen SI-mittajärjestelmä metrijärjestelmän sovelluksena on etenkin tekniikan ja perinteisen fysiikan tarpeita ajatellen suuri edistys verrattuna aiempaan sekavuuteen. Toki sekavuus on vielä vallalla USA:ssa, vaikka se liittyi metrijärjestelmään silloin kun useimmat muutkin (noin 150 vuotta sitten).
SI-järjestelmässä on selkeästi esim. teho P = voima F x nopeus v, eli [W] = [N] x [m/s] . Jenkkisekavuus on läsnä tässäkin tekstiohjelmassa, koska +,- ja / löytyvät muttei siistiä kertomerkkiä.
Opettajana ajoin hevosmiehet ulos luokasta. Kun kerran sähköpuolella on jo 150 vuotta käytetty (kilo)wattia tehon yksikkönä, miksi yhä tuputetaan hevosvoimia, ja sitä kautta virheitä helposti tuovia ylimääräisiä kertoimia. Historiallisista teksteistä ei tietenkään pidä korjata niiden yksiköitä, mutta [sulkuihin] olisi hyvä merkitä vastaavuus nyky-yksiköissä. Painoa [kg] kutsun asetusnikkareista huolimatta painoksi. Massalla on paino [kg] silloin kun maan vetovoiman kiihtyvyys [9.81 m/s2] kohdistuu siihen.
|
|
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 07, 2020, 13:33:52 kirjoittanut Erkki Nuutio »
|
tallennettu
|
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #9 : Kesäkuu 25, 2023, 04:34:05 » |
|
Vuonna 1948 suomennetussa kirjassa lukee "He kulkea laahustivat perä perää kantaen parittain metallisia 'liipettejä' eli ratapölkkyjä".
Liipetti näkyy olleen ratapölkystä - tai sen aihiosta - aivan yleisesti käytetty sana. Esim. Suomen murteiden sanakirja tuntee sanan:
"ratapölkkynä (t. paperipuuna) käytettävä määrämittaiseksi sahattu puunrungon kappale. [kartta]
Levikki: tietoja Kym KarK-P SavP KesP PohK-P Kai PerP LänP ja liepeiltä, lisäksi yksittäistietoja.Asu: liipetti yleensä, liipe Suomussalmi [kartta], liiperi Karjalohja Vihti [kartta], liipertti Karjalohja [kartta], liipi PerP, joitakin tietoja liepeiltä ja yksittäistietoja [kartta], liippari Kaukola [kartta], liippi Kym, joitakin tietoja KarP Sav KesP, Ii Karunki [kartta], sliipertti Vihti [kartta]. Vrt. liippa3. Esimerkit
Mää olin vestämäs liiperei Rastim mettäs. Vihti Se myi liipettiä ku sai parempaa hintaa niistä. Jämijärvi nääthän sinnen olis (uitossa) menny liippii sinnev (myllyn) vespyäräh ellei niitä olisi ohjattu syrjään. Kymi Liipit eroteltiij jo mettäsä enneḛ. Ii Sovankylästä aijaa jokku Norihhan (= Norjaan) liipiä. Rovaniemi pokàra on semmonen keksi (= puoshaka) millä veethääl liipettiä. Kolari"
Liipetti lienee suomalaistus ruotsin sanasta sliper, joka taas selvästi on ruotsinnos englannin sanasta sleeper.
Vaikka ratapölkkyjen teko-ohjeet puhuivatkin ratapölkkyjen veistämisestä, niin olipa olemassa sellainenkin laite kuin liipettisaha, jolla ratapölkkyjä valmistettiin.
PS Kalustostahan ei liipetin kohdalla ole kyse, ei ainakaan liikkuvasta kalustosta, mutta tuntemisen arvoinen rautatietermihän liipetti kumminkin on.
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Pekka Siiskonen
Toimitus
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 95
|
« Vastaus #10 : Kesäkuu 25, 2023, 11:22:26 » |
|
Veturin osista: käyntisillasta puhutaan "Dieselveturit ja moottorivaunut" ja "Höyryveturit ja niiden hoito" -kirjoissa. Kävelysilta-nimitys löytyy Vorgista, mutta se ei liene virallinen. Itse olen puhunut käymälevystä. Käyntisiltaa voi pitää virallisena, mutta entäpä kävelysilta tai käymälevy? Ovatko nuo rautatieläisten käyttämiä vai ainoastaan meidän harrastajien höpinöitä? Vorgista löytyy myös nimitys "vantrinki". Lieneekö se veturimiesten käyttämä termi?
Resiina-lehden numerossa 2-2023 sivulla 39 sanotaan, että "-- Veturin aluskehys on mustaa turkkilevyä, jonka sivut on maalattu ruskealla --". Varmaan tässä viitataan vain käyntisiltaan, joka on kyllä osa alustaa mutta ei aluskehystä. Ruskealla on todennäköisesti maalattu käyntisillan, ei turkkilevyn, sivu.
Kitkapainoa olen kuullut myös kutsuttavan hankauspainoksi. Uusi tietosanakirja (Tietosanakirja Oy 1966) rinnastaa molemmat termit.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
John Lindroth
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 5112
|
« Vastaus #11 : Kesäkuu 25, 2023, 12:24:40 » |
|
Saksassa käyntisillasta käytetään ainakin sanaa Umlauf.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Markku Naskali
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 209
|
« Vastaus #12 : Kesäkuu 25, 2023, 13:00:58 » |
|
Arto Paasilinnan kirjassa "Onnellinen mies" insinööri Jaatinen sanoi valavansa itse haluamansa rautatien liipit. Oli minulle silloin tuntematon nimitys vaikka ymmärsin mitä tarkoitettiin. Ilmeisesti se oli kirjailijan kotiseudulla tunnettu nimitys.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #13 : Kesäkuu 25, 2023, 17:38:22 » |
|
Veturin osista: käyntisillasta puhutaan "Dieselveturit ja moottorivaunut" ja "Höyryveturit ja niiden hoito" -kirjoissa. Kävelysilta-nimitys löytyy Vorgista, mutta se ei liene virallinen. Itse olen puhunut käymälevystä. Käyntisiltaa voi pitää virallisena, mutta entäpä kävelysilta tai käymälevy? Ovatko nuo rautatieläisten käyttämiä vai ainoastaan meidän harrastajien höpinöitä? Vorgista löytyy myös nimitys "vantrinki". Lieneekö se veturimiesten käyttämä termi?
Vuoden 1928 veturienmaalausohjeessa termi on käymälevy. Resiina-lehden numerossa 2-2023 sivulla 39 sanotaan, että "-- Veturin aluskehys on mustaa turkkilevyä, jonka sivut on maalattu ruskealla --". Varmaan tässä viitataan vain käyntisiltaan, joka on kyllä osa alustaa mutta ei aluskehystä. Ruskealla on todennäköisesti maalattu käyntisillan, ei turkkilevyn, sivu.
Veturit maalattiin eri aikoina eri väreillä. Esim. - 1890-luvulla maalattiin kehys ruskeaksi ja käymälevy mustaksi. - 1928 maalattiin kehys tummanvihreäksi ja käymälevy mustaksi.
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 746
|
« Vastaus #14 : Kesäkuu 25, 2023, 20:14:49 » |
|
En ihmettele että kulkusilta kelpaa kieleen, mutta käymä(lä)levy pysähtyy kirjoituspöytätekstiin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1180
|
« Vastaus #15 : Kesäkuu 25, 2023, 20:17:34 » |
|
Rautatiehallituksen vuosikertomus vuodelta 1895 käyttää sorastamisesta ilmaisua "someroittaminen". Soraraide on "someroraitio", soranottopaikka on "someronottopaikka", sorakuoppa on "somerokuoppa", alustasora on "alustesomero" ja soravaunu on "somerovaunu".
Samaisessa julkaisussa kylmävaunu on "kylmevaunu".
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kari Haapakangas
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 142
|
« Vastaus #16 : Kesäkuu 26, 2023, 06:54:58 » |
|
En ihmettele että kulkusilta kelpaa kieleen, mutta käymä(lä)levy pysähtyy kirjoituspöytätekstiin.
Aika humoristinen kuva tuosta tulee, veturinkuljettaja äkistämässä ohikiitävän veturin käymä(lä)levyllä Mutta eikös lämmittäjän lapio ollut sitä numero kakkosta varten?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #17 : Kesäkuu 26, 2023, 07:34:40 » |
|
En ihmettele että kulkusilta kelpaa kieleen, mutta käymä(lä)levy pysähtyy kirjoituspöytätekstiin.
Käymäsilta oli ja on normaalia yleiskieltä. Sen rinnastaminen käymälään ontuu pahasti: Kummankin sanan pohjalla on sama sana 'käydä', jonka merkityksiä ovat mm. kävellä ja pistäytyä, poiketa yms. Kun käydään kylässä tai kaupassa, niin tuleeko siitäkin mieleen käymälä? Tietosanakirja 1913: - Käymäsilta, yksinomaan jalkamiehiä varten aiottu keveärakenteinen teline taikka silta jommoisia voivat olla puisten pukkien yli heitetyt lankut taikka tavalliseen tapaan rakennetut sillat. - Käynti. Ks. Kävely. Suomen murteiden sanakirja: - Kapuloista tehty käymäsilta johti suon yli. Lemi - Käymäsilta, vinttiin laudoista rakennettu kapea kävelyalusta. Pälkjärvi
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Jari Mäkelä
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 25
|
« Vastaus #18 : Kesäkuu 26, 2023, 13:16:15 » |
|
Vantrinki tai vandrinki olivat paljon käytössä vielä 1970-luvun lopulla kun aloittelin veturimiehenä. Käyntisilta on varmaan yleisimmin käytetty nimi esimerkiksi Dv12, Dv15-16 ja Dr14. Se on myös useissa koulutus ym. materiaaleissa käytetty
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1180
|
« Vastaus #19 : Kesäkuu 27, 2023, 10:19:07 » |
|
Vuonna 1904 annetussa määräyksessä kotiasemani Kilo oli muodossa "pysähdyssilta", jonne oli avattu "seisahduslaituri". Samassa määräyskokoelmassa oli ilmaisu "syrjäraide", kun puhuttiin teollisuusyritykselle johtavasta pistoraiteesta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
John Lindroth
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 5112
|
« Vastaus #20 : Kesäkuu 29, 2023, 16:52:10 » |
|
Ruotsissakin käytettiin sanaa Gångbord ,Vandringin lisäksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Esa J. Rintamäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 457
|
« Vastaus #21 : Heinäkuu 01, 2023, 19:32:52 » |
|
Ja kitara on "varsikantele"...!!!
Palasokeri = imeläkivi. Hermesetas-makeutustabletti = paksujen poikien sokeri.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2614
|
« Vastaus #22 : Heinäkuu 01, 2023, 21:39:43 » |
|
Vanhoissa rautatiekirjoissa, esimerkiksi Juhani Katajiston Eilispäivän kulkuneuvoja, käytetään veturien teknisiä tietoja lueteltaessa yksikoitä kp (kilopondi) ja Mp (megapondi). Pondi on ollut nähtävästi hyvin monikäyttöinen yksikkö, koska sillä on ilmoitettu mm. veturin vetovoima, työpaino, vesitila ja hiilitila. Halkotila on kuitenkin ilmoitettu kuutiometreinä!
Kun aloittelevana nuorena harrastajana joskus lueskelin näitä klassikkoteoksia, en ymmärtänyt kilopondeista ja megapondeista mitään. Eikä niitä opiskeltu myöhemminkään insinöörin matematiikassa eikä fysiikassa. Täysin vanhentuneita mittayksiköitä siis. Vanhaan viestiin lisättäköön, että yksi pondi on voiman yksikkö, joka vastaa 9,80655 millinewtonia; likimain voima, jolla Maa vetää yhden gramman massaa puoleensa 45. leveyspiirillä merenpinnan korkeudella. Lähde: Wikisanakirja, jossa edelleen lähteenä Kalevi Koukkunen & al.: "Mittajärjestelmä", Pikkujättiläinen, s. 1076. Porvoo: WSOY, 1985.
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|