Miljardiluokan investoinnit kahden kaupungin välisen henkilöliikenteen näennäiseksi nopeuttamiseksi ei tässä taloustilanteessa ole mahdollista, eikä siis mitenkään järkevää. Päinvastoin. Tappiolle tulee ko rataosa jäämään ja sen rakentamisen kustannusten myötä, moni oikeasti tärkeä ratarakennus-/korjausprojekti saattaa viivästyä jopa vuosia.
Länsirata-hankkeessa alueen kuntien osuus merkittävä ja samalla ratkaisu on poikkeuksellinen. Ne maksavat potista 49 prosenttia. Jotain on tulossa myös EU:lta Kyse ei ole siis perinteisestä valtiollisesta rautatiehankkeesta.
Täällä Espoossa investointitarve on 400 miljoonaa — radanvarsialueen kunnista eniten. Ainakin tällä hetkellä espoolaiset laskevat, että koko potti saadaan takaisin kaavoittamalla maata ja myymällä sitä. Kun alueita rakennetaan, kasvavat kiinteistöverotulot, mikä on plussaa. Alueiden kannalta kyseessä on siis laajempi asia kuin pelkän rautatien rakentaminen.
