Sr3?

[Arto Lopia]

Lainaus
Ilmoittautujalla on oltava kokemusta ja näyttöä sellaisten sähkövetureiden tai sähköjunien suunnittelusta ja valmistamisesta, joita käytetään ja jotka ovat tällä hetkellä käytössä olosuhteissa joissa rautatiekaluston on toimittava sekä kesäkuumalla että talvella kovalla pakkasella (alhaisen lämpötilan vaatimus on -40C tai kylmempi) ja kovassa pöllyävässä lumessa ja räntäsateessa.


200 km/h vaatimus tehnee IORE:t merkityksettömiksi. Olen niin varma asiasta, että jätän tarkistamatta edes wikipediasta
[/quote]

IORE kuitenkin täyttänee noita vaatimuksia, paitsi jos jos ne on kaikki löydyttävä yhdstä ja samasta veturista.
Lainauksen teksti ei minusta siihen kuitenkaan viittaa.

[Topi Lajunen]

200 km/h vaatimus tehnee IORE:t merkityksettömiksi. Olen niin varma asiasta, että jätän tarkistamatta edes wikipediasta

200 km/h, 20 kpl vuoden 2000 jälkeen ja 5 milj. km oli niputettu saman veturin vaatimuksiksi, mutta pakkaskestävyyttä ei? Ymmärtääkseni riittää, että samalla valmistajalla on millä tahansa veturilla pakkaskokemuksia. En kyllä jaksa tätä tarkistaakaan, joten voit halutessasi sivuuttaa tämän viestin.

[Johannes Erra]

Minäkin käsitin sen kyllä juuri noin, että riittää että valmistajalla on kokemusta pakkaskestävyydestä. Ioren ansiosta Bombardierilla sitä kiistatta on, ja osin juuri siksi onkin kovin hämmentävää, että Green Cargon kokemukset Re-sarjasta ovat mitä ovat. Toki nuo Ruotsin Traxxit ovat vielä sen verran uusia, että kenties ongelmat vielä korjaantuvat ja voidaan panna lastentautien piikkiin.

Joka tapauksessa on aivan selvää, ettei VR:n hankinta voi perustua Iore-veturiin. Nyt haetaan selkeästi yleisveturia.

[Eljas Pölhö]

Uusimmassa TÅG-lehdessä oli artikkeli Green Cargon veturistrategiasta. sen mukaan Re-sarjan (Bombardierin Traxx) ongelmana on ainakin luistoneston toiminta ja tällä hetkellä yhteen veturiin on asennettu samanlainen systeemi kuin Rd2-vetureissa (Rd2 on ikivanhoille Rc2-vetureille tehty päivitysmalli). Lehden mukaan sekä kuljettajat että firman johto ovat hyvin tyytyväisiä tähän päivitykseen.

[Johannes Erra]

Kiitos tiedoista. Tuohon luistonestoon ongelmat tosiaan liittyivät, hyvä että ovat saaneet ne ratkaistua. Ilmeisesti TGOJ:lta perityt Ma-veturit sekä Rc1-veturit ovat vähitellen menossa poistoon nyt, jos kerran Re-sarjakin alkaa olla moitteetta ajossa.

[Kimmo T. Lumirae]

ASEA:han kehitti noin vuonna 1970 mullistavan ympärilyönnin estolaitteen idean: ajomoottorista vetoakselille menevään akselinkäyttölaitteeseen asennetaan, käsittääkseni joustavan kumielementin sisään, paineanturi eli pressduktori. Tämä laite tarkkailee kumielementin painetta: kun ajomoottorilla on virtaa eli vääntömomenttia syntyy ja voimaa siirtävän kumielementin sisällä on painetta, kaikki on kunnossa ja veturi vetää niin kuin sen pitäisikin.

Ympärilyönnin alkutilanteessa pyörän ja kiskon välinen pito vähenee tai loppuu. Tällöin voimansiirron kumielementin sisäinen paine pienenee, vaikka ajomoottori vääntää ihan entiseen malliin ja virta on siis suuri. Nyt pressduktori huomaa paineen pienenemisen ja koska virta on suuri, paine pitäisi olla korkea; säätöyksikkö huomaa tämän epäsuhdan ja vähentää ko. ajomoottorin tai telin tehoa ja näin ympärilyönti saadaan hallintaan heti alkuhetkinä. Muut ympärilyönnin estolaitteistot perustuvat ajomoottorin pyörintänopeuden kasvuun, mutta ASEA:n pressduktori-systeemi havaitsee ympärilyönnin jo ennen ajomoottorin kierrosluvun kasvua ja ympärilyönti on otettavissa nopeasti hallintaan ennen kuin ajomoottorin kierrosluku kasvaa ja pyörän ja kiskon välinen kitka siirtyy lepokitkasta liikekitkaan.

Mahdollisesti TRAXX:eihin tehdyssä muutostyössä on kyse tämän järjestelmän käyttöönotossa.

Muista mainioista ympärilyönninestoideoista mainittakoon DB:n BR 101:n maanopeustutka, joka tarkkailee rataa skannaamalla veturin tosinopeutta: tähän on säätötietokoneen helppo verrata ajomoottorien pyörintänopeuksia ja tarvittaessa pienentää pyörintänopeutta, jos se on tosinopeustietoon verrattuna liian korkea.

Samantapaista tutkaa on käytetty joissakin jenkkidieseleissä.

[Valtteri Paakkari]

Vaikuttaakohan tämä jotenkin johonkin?

http://yle.fi/alueet/teksti/helsinki/2012/04/hkl_aikoo_purkaa_sopimuksen_siemensin_kanssa_3407217.html

VR:n hankintojahan ne Sr3-veturit ovat eikä HKL:n eli ei vaikuttane.

[Marko Manninen]

Koskakohan alkaa näiden osalta tulla tietoa mitä ollaan oikein hankkimassa. On vähä sellane tunne, että on annettu tikkari käteen mutta ei saa nuolasta  .
Todellakin odotan jotain järki ratkaisua. Sr1 ei välttämäti ollut sitä, mutta Sr2 oli huomattavasti parempi hankinta. Onko kenelläkään suurempia tietoja miten serkku pojat on Norjassa ja Sveitsissä pelittäneet talvisin?
Mitä 2000 luvun vetureita on tällä hetkellä Sveitsissä ja Itävallassa käytössä? Voisko niistä saada jotain suuntaa antavaa.

[Tuukka Ryyppö]

Vaikuttaakohan tämä jotenkin johonkin?

http://yle.fi/alueet/teksti/helsinki/2012/04/hkl_aikoo_purkaa_sopimuksen_siemensin_kanssa_3407217.html

VR:n hankintojahan ne Sr3-veturit ovat eikä HKL:n eli ei vaikuttane.

Hö? Tietysti vaikuttaa. Jos firma on kämmäillyt yhdessä paikassa, se saattaa kämmäillä toisessakin. Siksi tuollaisia hankintoja tehtäessä on tapana tarkastella myös kalustovalmistajan aiempien toimitusten toteutumisia.

Huomaattehan muuten, että tuo uutinen on puolisen vuotta vanha. Sen jälkeen HKL päätyi Siemensin kanssa sopimukseen, jossa "oikeuteen mennään vasta kun urakka on valmis", eli toisin sanoen Siemens saa tehdä asiat miten hitaasti ja kalliilla hyvänsä ja Helsinki (eli esim. minä) maksaa kaiken hyvillä mielin.

[Kimmo T. Lumirae]

Hankkeessa edetään sammutetuin lyhdyin, jotta myöskään veturivalmistajat eivät saa ennenaikaista tietoa suunnitelmista. Olen antanut itselleni ymmärtää, että noista julkistetuista vaatimuksista tultaisiin myös pitämään kiinni, ja tämä sulkee esim. Skodan mahdollisten kauppakumppanien joukosta (vaikka veturi olisi arvon foorumilaisten mielestä miten hieno ja moderni).

Olen jostain rivien välistä ymmärtänyt Siemensin olevan lievässä vastatuulessa, mutta mitään virallista tietoa ei ole.

Veturi tulee melkoisella varmuudella olemaan neliakselinen, sn vähintään 200 ja teho yli 6 MW.

Mahdollisia valmistajia ovat siis ainakin Siemens, Bombardier ja Alstom. Varmasti kaupassa huomioidaan valmius ja halukkuus tehdä tarpeellisiksi katsottavat muutokset Suomea silmällä pitäen ja näissä on kaiketi ollut tehtaiden välillä eroa.

Alstom saattaa olla vahvoilla ja tyyppi olisi ilmeisesti aivan uusi (en ole tähän hätään perehtynyt Alstomin uusimpaan tarjontaan, aiempia taajuusmuuttajapelejä vaivasi tietty tehottomuus). Siemensin Vectron on eteenpäin kehitelty versio ES64U2-Tauruksesta (tyyppimerkintä vaihtelee, mutta itävaltalaisten lempinimi Taurus tunnetaan laajalti), joka on ollut teknisesti erittäin etevä veturi ja jolla on mm. vetureiden nopeuden maailmanennätys 357 km/h. Vastaavasti Bombardierin TRAXX:ia on myyty todella paljon ja lukuisille käyttäjille, joten veturista on paljon käyttökokemusta eri rautatielaitoksilla ja -firmoilla.

Veikkaan jotakin näistä Sr3:ksi. Asetelma ei ole paljoakaan muuttunut ja saamme tietää tuloksen vasta, kun kauppojen solmiminen julkistetaan.

[Topi Lajunen]

Alstom saattaa olla vahvoilla ja tyyppi olisi ilmeisesti aivan uusi (en ole tähän hätään perehtynyt Alstomin uusimpaan tarjontaan, aiempia taajuusmuuttajapelejä vaivasi tietty tehottomuus).

Prima II?

http://www.alstom.com/transport/products-and-services/rolling-stock/prima-ii-locomotives/

[Kimmo T. Lumirae]

Prima II epäilemättä. Näyttäisi speksien puolesta ihan vertailukelpoiselta.

[Hannu Koskenvaara]

Prima II?

Tuo rujon näköinen tekele kun töhritään VR:n uuden värimaailman mukaiseksi, niin rumimman veturin titteli vaihtaa haltijaa. Mutta eipä kai estetiikka ole näissä se ykkösjuttu.

[Kimmo T. Lumirae]

Enpä nyt tiedä, onko tuo Siemens Vectron juurikaan sen nätimpi http://www.mobility.siemens.pl/Images_industry/Images_IMO/vectron_kompakt_big.jpg . Tavallaan harmi, että Tauruksen omaperäisestä muotoilusta on luovuttu Siemensillä.

Myöskään TRAXX ei säväytä omintakeisella muotoilullaan. Loota mikä loota. Jäämme kaipaamaan Pininfarinaa..

[Toni Lassila]

Nämä nykyveturit ovat melko rumia. Todella sääli, että VR korvaa asiallisen äänimaailman omaavat Sr1:t uusilla "vinkuleluilla". Eipä Sr1:n ulkonäössäkään ole juurikaan moittimista, mielestäni.

Taurus taasen on komea veturityyppi, sulavalinjainen ja se ääni.....Do-re-mi-fa-so-la-tii-dööö..vouu..vouuuuu...
Se tuo väkisinkin hymyn huulille, nimittäin sen verran omaperäistä ääntä pitää tuo veturityyppi.

Tässä videossa huomasin, että Vectronit ovat sangen rumaäänisiä koneita. Vinkunaa.....http://www.youtube.com/watch?v=1Uh3CuW7P-Y

Tuo ulina tulee ilmeisesti sähköjarrun tuulettimesta...

[Hannu Koskenvaara]

Enpä nyt tiedä, onko tuo Siemens Vectron juurikaan sen nätimpi http://www.mobility.siemens.pl/Images_industry/Images_IMO/vectron_kompakt_big.jpg . Tavallaan harmi, että Tauruksen omaperäisestä muotoilusta on luovuttu Siemensillä.

No eipä juuri, rumia ne on nykyään kaikki. Ei Euroopassa ole tehtykään kauniita vetureja sitten Alppiruusun.

Eikö noihin saisi jotain siistiä lasikuitukoria päälle. Vaikka hurutyyliset nokat päihin ja vähän räväkämpi väritys, niin kelpaisi niitä kuvailla.

[Timo Järvi]

Jos päättäjät tilaavat veturisarjan Suomeen ulkonäön perusteella, on kyllä todellakin aika vaihtaa päättäjiä...

Tilaavat mitä tilaavat, mutta nykyisen käytännön mukaisesti tilaavat kaiken tietysti ulkomailta. Kotimaasta hankintoja tehdään vain juhlapuheissa. Se olisi nykytrendin valossa ennenkuulumatonta, jos tämän luokan hanke otettaisiin kotimaasta, ja suomalainen teollisuus saisi töitä.

Suomessa kiskokalustoa ei osata rakentaa (sarkasmia), vaikka kokemuksia on monen vuosikymmenen takaa. Se vain pistää huvittamaan, kun nykyisin puheiden tasolla ollaan samaan aikaan johtava korkean teknologian maa. Todellisuudessa yksi jos toinen asia teetätetään ja ostetaan muualta. Sitä vain jää miettimään, mitä suomalainen korkean teknologian osaaminen on käytännössä, jos edes vetureita ei osata tehdä itse vallitseviin sääolosuhteisiin .

[Topi Lajunen]

Tuo ulina tulee ilmeisesti sähköjarrun tuulettimesta...

Tuskinpa siinä on erikseen mitään sähköjarrujen tuulettimia, ei ole varmaankaan edes varsinaisia sähköjarruvastuksia. Toki ajomoottoreita ja taajuusmuuttajia pitää sähköjarrutuksessa jäähdyttää samoin kuin kiihdytyksessäkin.

Seuraavaksi sanot luultavasti: "sitä tarkoitinkin".

Sitä vain jää miettimään, mitä suomalainen korkean teknologian osaaminen on käytännössä, jos edes vetureita ei osata tehdä itse vallitseviin sääolosuhteisiin .

Se on käytännössä erikoistumista eri teknologian osa-alueisiin, joihin ei kuulu veturivalmistus. Sillä alalla tietotaito on myyty ulkomaille (jonka tietotaidon hedelmää saamme nauttia käytännössä kaikessa nykyveturikalustossa).

[Tuukka Ryyppö]

yksi jos toinen asia teetätetään ja ostetaan muualta. Sitä vain jää miettimään, mitä suomalainen korkean teknologian osaaminen on käytännössä, jos edes vetureita ei osata tehdä itse vallitseviin sääolosuhteisiin .

Suomelle on parempi, että suomalaisia tuotteita ostetaan jonkin verran Suomessa, jonkin verran Tanskassa, jonkin verran Kanadassa, jonkin verran Saksassa ja jonkin verran Kroatiassa kuin että niitä ostettaisiin vain paljon Suomessa. On parempi, että me voimme ostaa muista maista joitain tuotteita ja myydä niihin joitain muita kuin että jokainen valtio tuottaisi yksinään sen, minkä tarvitsee.
Jos Suomi tahtoo hyötyä mahdollisuudesta myydä tuotteitaan ulkomaille, sen on mahdollistettava ulkomaille tuotteiden myynti Suomeen. Näin saadaan talous pysymään raiteillaan, eikä jäädä työttömiksi.
Sellaistakin tietä on toisaalla yritetty, jossa on keskitytty kotimaiseen osaamiseen, eikä ostettu "ulkomaista". Kokeilu loppui 90-luvun alkuvuosiin.
Rapakon takana, USA:ssa samaa on kokeiltu tavalla, joka ei ole ollut yhtä läpitunkeva kuin edesmenneessä itänaapurissamme: Terästeollisuutta on tuettu ja keskitytyy ostamaan kotimaista, vaikka muualla osattaisiin tuottaa tehokkaammin. Tämä on vuosikymmenien saatossa näivettänyt USA:n terästeollisuuden kilpailukyvyn lähes olemattomiin ja johtanut alan jatkuvaan hiipumiseen ja muunmaalaisen terästeollisuuden alanvaltaukseen.

Tietysti voidaan todeta, että yksi työpaikka tänään maanantaina on arvokkaampi kuin kymmenen työpaikkaa huomenna tiistaina. Ja pitää huoli, ettei Suomeen osteta tai täältä myydä yhtään mitään. Pitäähän sitä työllisyyttä tukea.

[Jyrki Talvi]

Veturin ulkomuoto on sivuseikka kun, kyseessä on mahdollisimman käyttännöllinen ja ergonomisesti. Suunniteltu veturi tietenkin suunnittelussa on mukana myös, Vml:n edustaja. Kiva ääni vectronin veturissa muistutti möhkön ääntä.

[Jukka Ahtiainen]

Tonin linkistä avautuva veturi ei ole Vectron, vaikka ko tallenteen tekijä on nimennyt sen niin. Kyseessä on SNCB:n vanhempaa Eurosprinter-sarjaa oleva veturi.
Vectronin äänet löytyvät tuosta
http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=hjb83HG3Eww

[Toni Lassila]

Jaahas.

Mikseihän Transtech voisi suunnitella modernia sähköveturia VR:lle? Valmistihan se (tai sitä edeltävä Valmet) aikoinaan maailman moderneimman dieselveturin, Dr16:n. Huippumodernilla tekniikalla on toki omat "lastentautinsa".
Se 80-90-lukujen vaihteessa suunniteltu protosähkäri(kuvaa en tähän hätään löydä) olisi ollut hyvä vaihtoehto Sr2:ksi.

Onnea Transtechille vaan! Toivossa on hyvä elää.

[Kimmo T. Lumirae]

Se Tauruksen laulu ei muuten ole doremifa...vaan mifasollasidore...eeeeääääää.

(Sähkö)veturin kehittäminen ja suunnittelu on sen kokoluokan juttu, että kun Suomessa ei ole vetureita suunniteltu enää Dr16:n jälkeen, olemme pudonneet kehityksen kelkasta, aivan kuin se entinen eno veneestä. Tuon tason teollisuudenhaaraa ja tarvittavaa huipputuotetta ei suunnitella tuosta vain, periaatteella "kääritääs pojat hihat ja aletaan suunnitella huippuveturia".

Varsinainen valmistus ei ole kovinkaan suuri ongelma. Esim. Sr2:n taajuusmuuttajat ja ajopöydät ja ties mitä muuta on valmistettu KMT Groupilla Kankaanpäässä (niin MISSÄ firmassa??? Suomessa on näitä high-tech -taitureita, vaikka eivät isoa meteliä itsestään pidäkään) ja monikin konepaja pystyisi tekemään veturin metalliosat. Samoin maastamme varmasti löytyy keinoaineiden, hiilikuidun yms. osaamista ja mainittu KMT Group esimerkiksi hallitsee alumiinin kitkahitsauksen. Samoin tietenkin Transtechin tehtaat osaavat kaikkea jännää.

Mutta suunnittelu ja kehitystyö on se juttu, mitä meillä ei enää ole, kiitos mm. Sr1 -hankinnan.

[Tuukka Ryyppö]

Tonin linkistä avautuva veturi ei ole Vectron, vaikka ko tallenteen tekijä on nimennyt sen niin. Kyseessä on SNCB:n vanhempaa Eurosprinter-sarjaa oleva veturi.
Vectronin äänet löytyvät tuosta
http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=hjb83HG3Eww

Eikä tuostakaan saa paljoakaan vinkkiä siitä, miltä Vectron saattaisi Suomessa kuulostaa, koska Puolassa on erilainen sähköjärjestelmä kuin Suomessa. Siinä, missä Suomessa ajolangoissa on jännitettä 25 000 volttia ja virta vaihtovirtaa, Puolassa jännite on 3000 volttia ja virta tasavirtaa. Sähköjärjestelmien välinen noin suuri ero vaikuttaa myös vetureiden äänimaailmaan todella paljon. Belgiassa on sama sähköjärjestelmä kuin Puolassa.

Myöskään esim. Saksassa, Ruotsissa, Norjassa, Sveitsissä ja Itävallassa käytössä oleva 15 000 voltin vaihtovirtajärjestelmä ei kuulosta samalta kuin meikäläinen, koska vaihtovirran erilaisen taajuuden sun muiden takia niidenkin sähkölaitteet tehdään hieman erilaisiksi kuin Suomen rataverkolle.

25 000 voltin vaihtovirtajärjestelmiä on Euroopassa Suomen lisäksi Tanskassa, Unkarissa, Liettuassa, noin kolmasosassa Ranskaa, suurimmassa osassa Englantia ja Skotlantia, Tšekin ja Slovakian eteläosissa, Kreikassa, Romaniassa, Bulgardiassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Kroatiassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Serbiassa, Makedoniassa, Turkissa, Ukrainassa ja Venäjällä. Lisäksi Espanjan ja Italian suurnopeusradat ovat meikäläisin sähköin. Noista jos löytää ääniesimerkkejä, saa edes jotain vinkkiä siitä, miltä veturit /ehkä/ tulevat Suomessa kuulostamaan siinä tapauksessa, että hankinnassa päädytään samantyyppiseen veturiin kuin ääniesimerkissä kuultava.

[Johannes Erra]

Jos Siemensin vetureita ajatellaan, Portugalin sarja 4700 lienee uusin 25 kV 50 Hz järjestelmäinen yksivirtaveturi. Ääninäyte seuraa linkissä:

http://www.youtube.com/watch?v=2occPqFQ6j8

Lisäksi Siemens luonnollisesti on valmistanut suurehkon määrän erilaisia monijärjestelmävetureita, joissa 25 kV 50 Hz systeemi on yhtenä. Vectronia luonnollisestikaan vielä ole meikäläisellä systeemillä.